Lähtötietoanalyysi. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi
|
|
- Anni-Kristiina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi Luonnos Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Lähtötietoanalyysi Lähtötietoanalyysi on ensimmäinen vaihe Järvi- Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelman luomista Sisältö 1. Suunnittelualue 2. Suunnittelutilanne 3. Väestö 4. Työpaikat ja elinkeinoelämä 5. Asuminen ja rakennukset 6. Energia 7. Palvelut 8. Liikenne 9. Matkailu ja virkistys 1. Kuntatalous 11. Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 2
2 Suunnittelualue Kunnat: Alajärvi, Soini ja Vimpeli (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue) Taajamat: Alajärven keskusta, Lehtimäki, Soinin keskusta, Vimpelin keskusta Kylät: Alakylä, Hoisko, Huhtikangas, Iiruu, Kaartunen, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kurejoki, Latojoki, Levijoki, Luoma-aho, Länsikylä, Menkijärvi, Myllykangas, Möksy, Paalijärvi, Peräkylä, Pynttäri, Rannankylä, Salmenkylä, Saukonkylä, Suokonmäki, Teerineva, Uusikylä, Ylikylä (Alajärvi); Hautakylä, Iiruunranta, Jokivarsi, Keisala, Kukko, Laasala, Mäkelänkylä, Parviainen, Pöntinen, Sauru, Ulvo, Vehu, Vuorenmaa (Soini); Hallapuro, Lakaniemi, Lakeaharju, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Vinni, Ylikylä (Vimpeli) VIMPELI ALAJÄRVI SOINI (Taustakuva: Liidea Oy) 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaava hyväksytty 25 Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 4
3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Maaseudun kehittämisen kohdealueet Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja maiseman kulttuuri- kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Vähittäiskaupan suuryksikkö Ohjeellinen ulkoilureitti Matkailun vetovoima-alueet Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson- ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja - kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. 5 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Turvetuotantovyöhyke Merkittävästi parannettava tieosuus Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Ohjeellinen ulkoilureitti Matkailun vetovoima-alueet Turvetuotantovyöhyke Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Merkittävästi parannettava tieosuus Tieliikenteen yhteystarve Taajamatoimintojen alue Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista - ja taajamakuvan eheyttämistä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue 6
4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Ohjeellinen ulkoilureitti Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Taajamatoimintojen alue Kalliokiviainesten ottamisalue Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Erityissuojelua vaativa vesistö Matkailun vetovoima-alueet 7 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue (Lehtimäen ja Alajärven kuntaliitos 29) Yhdys- tai syöttövesijohdon tarve Siirtoviemärin tarve Matkailun vetovoima-alueet Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Taajamatoimintojen alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Ohjeellinen ulkoilureitti Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Erityissuojelua vaativa vesistö Tieliikenteen yhteystarve 8
5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Yhteysverkkojen toimivuus 9 Suunnittelutilanne Yleiskaava ja osayleiskaavat NYKYISET Alajärvi, ydinkeskustan osayleiskaava Alajärvi, kirkonseudun osayleiskaava Alajärvi - Lehtimäki, kirkonkylä Keskikylä Peräkylä kulttuurimaisemaosayleiskaava Soinin yleiskaava Soinin kunta, kirkonseudun osayleiskaavan muutos ja laajennus sekä Soinin rantayleiskaavan muutos Alajärven kaupunki, kaavayhdistelmä Vimpelin kunta, keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus v. 215 Lappajärven kulttuurimaisema- ja rantayleiskaava Järviseudun seutukunnassa Lehtimäen ja Soinin alueiden voimassa olevat rantayleiskaavat TEKEILLÄ OLEVAT: Alajärven keskustan ja Suninsalmi Mustaniemi - Sammalisto osayleiskaava 21- TULEVIA KAAVAHANKKEITA: Alajärvi, Luoma-aho Vatpakka Soini, Vuorenmaa Vimpeli, Sääksjärvi ja Jokisuu 1
6 Suunnittelutilanne Keskeiset suunnitelmat keskeiset suunnitelmat ja strategiat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 213 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Maakuntakaava ja -suunnitelma Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla -esiselvitys (kevät 21) Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategia on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Etelä-Pohjanmaan kylien kehittämisstrategia on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Etelä-Pohjanmaan yrityshautomostrategia ( ) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma Väestö Väestön sijoittuminen Vimpelin kunnassa asui 332 asukasta vuonna 29. Väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle. Soinin kunnassa asui asukasta. Soinissa aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä. Suurin osa asutuksesta, työpaikoista ja palveluista sijoittuu Soinin keskustaan. Alajärven kaupungin asukasluku oli vuonna 29. Alajärvellä väestö on keskittynyt keskusta-alueelle Alajärven länsirannalle, Lehtimäen alueelle sekä jokien varsille. (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 12
7 Väestö Väestökehitys Alajärven kaupungin väestö kasvoi vuoteen 1992 ylittäen 12 asukkaan rajan. Vuonna 29 väkiluku oli asukasta. Trendiennusteen mukaan kaupungin väestömäärä jatkaa tasaista vähenemistään. Omavaraislaskelmassa, jossa muuttoliikkeen vaikutus on poistettu, Alajärven väkiluku lähtisi kasvuun. Soinin kunnan väestö kasvoi vuoteen 1991 saakka, jolloin kunnan väestö saavutti 3 27 asukkaan rajan. Vuonna 29 Soinin kunnassa asui asukasta. Trendiennusteen mukaan väkiluvun väheneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Vimpelin kunnan väestö oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin kunnassa asui asukasta. Vuoteen 29 mennessä kunnan väestö on vähentynyt asukkaaseen. Trendiennusteen mukaan kunnan väestö jatkaa hienoista laskuaan Alajärvi: Väestön kehitys ja ennusteet Soini: Väestön kehitys ja ennusteet Vimpeli: Väestön kehitys ja ennusteet Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma 13 Väestö Väestökehitys Tarkasteltaessa Järvi- Pohjanmaata kokonaisuutena nähdään, että väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, jolloin yhteenlaskettu väestömäärä oli asukasta. Vuonna 29 Järvi- Pohjanmaan alueella asui 16 3 asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 22 mennessä ja vuoteen 23 mennessä 2 asukkaalla. Omavaraislaskelman (eli muuttoliike on poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 14
8 Väestö Muuttoliike Vuosina 1989 ja 199 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan - luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 21 ja 22, jolloin muuttotappio oli 58 henkilöä. Vuonna 24 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa. Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien aikana henkilöä. Samalla aikavälillä Soinin kunnan -3 muuttotappio oli 517 henkilöä ja Vimpelin kunnan 433 henkilöä. -35 Kokonaisnettomuutto Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla Väestö Ikärakenne Vuonna 23 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan 328 vähemmän kuin nykyisin (alle 15- vuotiaiden osuuden ennustetaan säilyvän nykyisellään, n. 18 %) Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 23 Järvi-Pohjanmaalla olevan enemmän kuin tällä hetkellä, jolloin yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousee 32,1 %:iin (nyt 21 %) Vuoteen 23 mennessä työikäisen väestön, vuotiaiden määrä vähenee Järvi- Pohjanmaan alueella 2 64 hengellä (61 %:sta 5 %:iin) Väkiluku on pienentynyt erityisesti vuotiaiden ikäluokassa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Tulevaisuuden haasteena on vanhusväestön kasvava osuus väestörakenteesta Ikärakenne -29 ja kehitysennuste Järvi-Pohjanmaalla
9 Väestö Koulutus Koulutustason nostaminen ja uusien koulutusmahdollisuuksien löytäminen koko alueen haasteena Koko maassa vuonna 29 tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneistä väestöstä 66 % Järvi-Pohjanmaan kunnissa koulutustaso on koko maan keskiarvoon verrattuna alhaisemmalla tasolla Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Alajärven asukkaista 58 %, Soinin asukkaista 51 % ja Vimpelin asukkaista 6 % Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Vimpelissä 3,6 %, Alajärvellä 3 % ja Soinissa 1,7 %. (Koko maan keskiarvo on 7,4 %) Peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot Järvi- Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli 522 Ei suorittanut tutkintoa Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto 17 Työpaikat ja elinkeinoelämä Työpaikkojen keskittyminen/sijainti Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy. Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä. Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd. (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) (Teollisuusalueiden verkosto. enintään 3km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 18
10 Työpaikat ja elinkeinoelämä Toimialat Elinkeinoelämän monipuolistaminen Uudet palvelualan työpaikat, työvoiman saatavuus Julkinen hallinto on alueen suurin työllistäjä (työpaikat toimialoittain) Seuraavaksi suurin työllistäjä on teollisuus. Järvi-Pohjanmaalla rakennusteollisuudella, puutuotteiden valmistuksella ja tekstiiliteollisuudella on suuri merkitys Alajärvellä merkittäviä työllistäjiä ovat hirsitaloteollisuus (Honkarakenne Oyj ja Finnlamelli Oy), alumiiniteollisuuden keskittymä sekä metalliteollisuus (Rautaruukki) Myös alkutuotanto on merkittävä elinkeino Tulevaisuudessa työvoiman saatavuusongelmia odotetaan ilmenevän sosiaali- ja terveysalalla Työpaikat toimialan (TOL 28 mukaan) Järvi-Pohjanmaalla vuonna 28 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; (C) Teollisuus (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (F) Rakentaminen (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja (R-U) Muut palvelut MUUT Alajärvi Soini Vimpeli Työpaikat ja elinkeinoelämä Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 28 Alajärven kaupungissa 88 % Soinin kunnassa 99 % Vimpelin kunnassa 84 % Järvi-Pohjanmaalla 98 % Järvi-Pohjanmaan alue on siis hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella. (työpaikkaomavaraisuus %) Kesäkuun 21 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 8,1 % (Etelä- Pohjanmaa 1 %) ja työttömiä työnhakijoita oli Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alhainen työttömyys, negatiivinen muuttotase työvoiman saatavuus tulevaisuudessa (jatkajat yrityksissä) 2
11 Työpaikat ja elinkeinoelämä Pendelöinti Etelä-Pohjanmaalla suurimmat työmatkaliikenteen virrat ovat Seinäjoen ympäristössä Järvi-Pohjanmaalla ristiin pendelöintiä, mutta kokonaisuutena pendelöinti melko vähäistä 21 Työpaikat ja elinkeinoelämä Yritykset Vuosien 25 ja 26 myönteinen kehitys taittui vuonna 27, jolloin lopettaneita yrityksiä oli enemmän kuin aloittaneita. Järvi-Pohjanmaan yrityskanta vuonna 29 oli Yrityksistä sijaitsi: Alajärvellä 776 Soinissa 2 Vimpelissä 262 Vuonna 29 uusia yrityksiä perustettiin Järvi- Pohjanmaan alueella 64, mikä oli 36 yritystä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Aloittaneiden ja lopettaneet yirtykset (lkm) Yrityskanta sekä lopettaneet ja aloittaneet yritykset Järvi-Pohjanmaalla vuosina Yrityskanta (lkm) Alajärvi Aloittaneita Alajärvi Lopettaneita Soini Aloittaneita Soini Lopettaneita Vimpeli Aloittaneita Vimpeli Lopettaneita Alajärvi Yrityskanta Soini Yrityskanta Vimpeli Yrityskanta Yrityskanta Järvi- Pohjanmaalla 22
12 Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous Maatalousalueet ovat keskittyneet erityisesti Alajärvi- Kurejoki-Vimpeli -akselille 23 Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous Maataloudella on suurempi merkitys kuin Suomessa keskimäärin Maataloudessa trendinä on ollut tilakoon kasvu ja aktiivitilojen lukumäärän väheneminen Järvi-Pohjanmaan tilakoko on vakaassa kasvussa. Pääosa tiloista on alle 5 hehtaaria. Keskikoko Alajärvellä on noin 28,9 ha Soinissa 23,6 ha ja Vimpelissä 35,7 ha. Isoimpien tilojen peltopinta-ala on yli 2 ha. (Järvi-Pohjanmaa Maaseututoimi 21) 24 lkm Aktiivitilat vähenevät ja tilakoot kasvavat Maatilayritysten määrä ja viljeltypeltoala (ha/tila Alajärvi: Maatilayritysten lkm Soini: Maatilayritysten lkm Vimpeli: Maatilayritysten lkm Alajärvi: Viljelty peltoala ha/tila Soini: Viljelty peltoala ha/tila Vimpeli: Viljelty peltoala ha/tila Lähde: Tilastokeskus
13 Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous (eläintilat) Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan maatalouden kannattavuusnäkymät ovat vakiintuneet heikoiksi, mikä saattaa heikentää myös investointihalukuutta. Myös tuotantokustannukset ovat kääntyneet selvään kasvuun. Kauppapoliittiset toimenpiteet ja yllättävät sääolosuhteet ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta. Maailmantalouden muutokset vaikuttavat, kuten Venäjän tuontiesteet maito- ja lihataloustuotteille ja viljan hinta pörssissä (toisaalta perunan vienti on nyt huipussaan Venäjälle). Vuonna 21 Järvi-Pohjanmaan maaseutulautakunnan kautta maksettiin tukia reilu 17 milj.. (Alajärvelle 11, Soiniin 2,8, Vimpeliin 3,3 milj. ) Seuraavat 1 vuotta ovat merkittäviä maatalouden kehittymisen kannalta. 25 Alajärvellä kotieläintiloja 29,7 %, Soinissa 31,6 % ja Vimpelissä 25,9 % 29 Lypsylehmiä Muita nautoja Sikoja Alajärvi Soini Vimpeli Lähde: Järvi-Pohjanmaa Maaseututoimi Työpaikat ja elinkeinoelämä Turkistarhaus (Toimialaluokitus 28) Alajärvi Soini Vimpeli 26 Turkistarhaus on keskittynyt Pohjanmaalle, jossa sillä on merkittäviä työllistäviä ja taloudellisia vaikutuksia. Lähivuosia leimaa turkistuottajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen, sillä ikärakenne on vinoutunut. Tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suoraan nahkojen markkinahinnat. Järviseudun seutukunnan alueella (m. Evijärvi ja Lappajärvi) turkistarhauksessa edellytetään merkittävien ympäristö- ja rakennusinvestointien toteuttamista lähivuosina, joihin tarvitaan rahoitusta. Turkisten hintataso on kuitenkin suosinut tarhaajia, minkä vuoksi tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä melko myönteiset. Vuonna 22 Vimpelissä toimi 9 tarhaa ja Alajärvellä 13 tarhaa. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Yksivuotisten kasvien viljely Monivuotisten kasvien viljely 3 Kotieläintalous Turkistarhaus 1 1 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) Maataloutta palveleva toiminta Metsätalous ja puunkorjuu Kuva: Animalia
14 Asuminen ja rakennukset Asuntokuntien talotyypit Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 29 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Asuntokunnat talotyypin mukaan Alajärvellä vuosina Asuntokunnat talotyypin mukaan Vimpelissä vuosina Asuntokunnat talotyypin mukaan Soinissa vuosina Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Asuminen ja rakennukset Rakennusten ikä Vuonna 29 Järvi-Pohjanmaalla oli asuntoa. Järvi-Pohjanmaan asuntokannasta 44 % on rakennettu 197- ja 198-luvuilla. 199-luvulla rakennettuja asuntoja on 12 % ja -luvulla rakennettuja 7 %. Asunnot Järvi-Pohjanmaalla rakennusvuoden mukaan vuonna Alajärvi Soini Vimpeli Järvi-Pohjanmaa Tuntematon
15 Energia Turvetuotanto Turvetuotannolla on Järvi-Pohjanmaalla suuri merkitys työllistäjänä suoraan ja välillisesti (mm. kuljetusyritykset) Vimpelissä on laaja turvetuotantoalue. GTK:n tutkimusten mukaan Vimpelissä on 58:lla erillisellä yli 2 hehtaarin suoalueella yli 8 2 hehtaaria suota, josta tähän mennessä on tutkittu yli 1 6 hehtaaria. Alajärvellä on 162 yli 2 hehtaarin suokuviota yhteispinta-alaltaan yli 18 hehtaaria, mistä tähän mennessä on tutkittu yli 13 hehtaaria. Yli kolmannes Alajärven pinta-alasta on suota. Turvetuotannolla on suuri merkitys työllistäjänä 29 Energia Turvetuotanto Useimpien turvetuotantoon soveltuvien soiden ensisijainen käyttömuoto on energiatuotanto. Uusien turvetuotantoalueiden tarve on etenkin Etelä-Pohjanmaan alueella suuri, koska suuri osa vanhoista turvetuotantoalueista tuotetaan loppuun lähivuosien aikana. 3
16 Energia Tuulivoima Etelä-Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista sisämaan tuulivoiman tuotannon alueista Etelä-Pohjanmaan liitossa tehdään parhaillaan tuulivoimaselvitystä. Selvityksen tarkoituksena on löytää sellaiset alueet, joilla on voimaloiden perustamiselle suotuisat tuuliolosuhteet sekä yhteensovittamisen tarve tuulivoimarakentamisen ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Selvitystyö mahdollistaa maakuntakaavatason aluevaraukset ja merkinnät Etelä-Pohjanmaan tulevassa vaihekaavassa, jolla päivitetään ja tarkennetaan nykyistä vahvistettua maakuntakaavaa. Tuuliatlaksen tietojen mukaan Etelä- Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista sisämaan tuulivoiman tuotannon alueista. 31 Palvelut Kaupan palveluiden sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa (päivittäistavarakaupat ja peruspalvelut) Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (7 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) 32
17 Palvelut Kaupan palvelut Alajärvi: 13 päiv.tav.myymälää, 813 as/myymälä Soini: 2 päiv.tav.myymälää, 1215 as/myymälä Vimpeli: 5 päiv.tav.myymälää, 66 as/myymälä Myyntitehokkuus /myyntiala/vuosi alhaisempi kuin maassa keskimäärin Etelä-Pohjanmaa 1145 as/myym. Koko maa 1597 as/myym. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄ Etelä-Pohjanmaalla +3 % Alajärvi +43 % Soini -1 % Vimpeli +3 % Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon tavoitetila ja rakennemalli valmis 3/211 Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala asukasta kohti ja myyntitehokkuus PTmyyntiala/ asukas PT-myynti/ Asukas Alajärvi Soini Vimpeli Etelä- Pohjanmaa Koko maa Myyntiteho (Tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) 33 Palvelut Muut palvelut Julkiset palvelut Koulut Terveyskeskukset, sairaalat Kirjastot Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä. Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys 21 34
18 Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 21) 35 Liikenne Liikennemäärät Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Nykytilanteen liikennemäärät 29 VIMPELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 21, muutoksin) 36
19 Matkailu ja virkistys Matkailukohteet Järvi-Pohjanmaan alueella Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto havainnollistaa mahdollista toiminnallista klusteroitumista. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) Aktiiviset rautatieasemat ympyröity on punaisella (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 37 Matkailu ja virkistys Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 1 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 38
20 Matkailu ja virkistys Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 27 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella 2 42 Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Kasvunvaraa loma-asumiseen tuovat maaseudun tyhjät asunnot Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 39 Kuntatalous Alajärvi Soini Vimpeli Asukasluku Verotettavat tulot 28, /asukas Tuloveroprosentti 29 19,5 2 19,75 Tuloveroprosentti 21 2,5 2,75 19,75 Verotulot, /asukas Valtionosuudet, /asukas Vuosikate, /asukas Lainakanta , /asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Omavaraisuusaste, % 44,4 38,3 6,8 Tilikauden tulos
21 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 1/2 Väestö on keskittynyt suurelta osin alueella kuntakeskuksiin, tiestön ja vesistöjen läheisyyteen Alajärvellä muodostuu jo yhtenäinen asumisen nauha/ketju Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 23 paljon ( as.) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Koulutustason nostaminen? Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden ja keskustojen kehittäminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta? Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 41 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 2/2 Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin lyhyet vie ostovoimaa, monipuolistaa palvelutarjontaa Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteyksien takaaminen tärkeää keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Saavutettavuus hyvä, lähellä maakuntakeskuksia Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena
JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat 16.-17.3.2011. Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio
JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat 16.-17.3.2011 Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio TYÖPAJAN SISÄLTÖ Mitä Järvi-Pohjanmaan yhteisellä maankäytöllä tavoitellaan? (kaavoituspäällikkö
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KAUPUNGIN KESKUSVARASTOALUEEN IDEASUUNNITTELU
LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KAUPUNGIN KESKUSVARASTOALUEEN IDEASUUNNITTELU KORTTELI 843 - VANHAN PAUKUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotSEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1
SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT LIITE 1 Teollisuuden vientiaste seutukunnittain 105,2 Salon seutukunta 85 61,3 56,1 Turunmaa 42,8 Turun seutukunta 39,6 Loimaan seutukunta 30,3 0 20 40 60 80 100 120 Viennin
Lisätiedot3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön
3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain
LisätiedotTilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotEtelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen
Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotTilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotYritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014
Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotYlöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi
Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun
LisätiedotTilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019
Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 67080443.BBJ 24.10.2008/1.12.2008 Lehtimäen kunta Mustaniemen Suninsalmen alueen osayleiskaava 1 Esipuhe Lehtimäen kaikkia kunnan vesistöjä koskeva rantayleiskaava
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN ALUE
LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 4.11.2008 Jouni Laitinen, Suvi-Elina Tervola Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Puh 06 823 2000
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotMAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund
MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotTilastokuviot 2016 /1
Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto
Lisätiedot