Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme 2016

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Myönteisiä ja kannustavia kasvu ja kehittymiskokemuksia läpi elämän; Avainmittareinamme: a. Koettu tyytyväisyys omaan elämään (ATH) b. Terveyserojen kaventuminen Kannustetaan asukkaita kasvattamaan ja kasvamaan yhdessä samanarvoisina sekä oppimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten elämän eri vaiheissa. Koulutustarjonnassa kiinnitetään huomiota elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen siten että matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja lisätään. Kannustetaan terveisiin elintapoihin ja luodaan olosuhteet, joissa elämänhallintataitojen paraneminen on mahdollista. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elinoloihin paranee ja oppimistulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan. Lappeenrantalaisilla on oppimis /koulutusmahdollisuuksia elämän eri vaiheissa. Koulujen hyvinvointiprofiilit, asiakastyytyväisyys, oppimistulokset, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, koulutustarjonnan monipuolisuus, Hymypuntari/Nuorisoseula mittariston kehitystyö myönteisen kasvu ja oppimiskokemuksen seurantaan. Ennaltaehkäisevät, kuntouttavat ja kotiin vietävät palvelut tukevat kaikenikäisten asukkaiden arkea. Liikkuvia toimintamalleja kehitetään edelleen. Varhainen puuttuminen, ratkaisukeskeinen työote ja tuki ohjaavat toimintaa. Uudet ja vaikuttavat toimintamallit esim. kuraattoritoiminta, liikuntaneuvonta Matalan kynnyksen palvelut on otettu käyttöön; lastentalon, aikuistentalon ja ikäkeskuksen uudet toimintamallit, kasvatuksellinen nuorisotilatoiminta, nuorisotalotyön laatukriteerien mukainen toiminta. Kuntalaisten elintavat ja aktiivisuus kehittyvät myönteiseen suuntaan ja kiinnostus sekä mahdollisuudet omahoitoon kasvavat. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ohjaa valmennusnäkökulma ja Lappeenranta on mukana Liikkuva koulu hankkeessa vuodesta 2013 lähtien. Sähköiset palvelut tukevat omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista; Hyvis sivuston käyttö lisääntyy. Liikunta, kulttuuri ja järjestöaktiivisuus lisääntyvät ja terveelliset elintavat yleistyvät (ATH ja kouluterveys kysely) Hyvis sivuston kävijämäärä Terveydenedistämisaktiivisuus eri toimialoilla (TEA viisari). Koulutuksellisen tasa arvon kehittämishanke (PO) Liikkuva koulu hanke (PO) Ilmiöpohjainen oppiminen hanke (LU) Ilmiöpohjainen oppiminen Opetussuunnitelmien uudistaminen (VK, kattavuuden laajentaminen (LU) PO, LU) Opetussuunnitelmien uudistaminen (VK, PO, LU) Opetussuunnitelmien uudistaminen Kasvatuskumppanuus (VK, PO, LU) Kasvatuskumppanuus koulutus sille osalle henkilöstöä, joka ei koulutus (VK) Ilmiöpohjainen vielä ole osallistunut(vk) oppiminen (LU) Avoimet päiväkodit ja leikkikerhot säilytetään Ratkaisukeskeisyys koulutus (LU) Opiskeluhuoltolain täytäntöönpano (Esi, PO ja LU) Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten erityisvaikeuksien varhainen huomiointi Liikkuva koulu hanke (PO) Savuton Hallituskatu Koulutuksellinen tasa arvo hanke (PO) Opinto ohjauksen lisääminen ja kehittäminen (LU) Ratkaisukeskeisyys koulutus (LU) Avoimet päiväkodit ja leikkikerhot säilytetään Opiskeluhuoltolain täytäntöönpanossa ilmenneiden kehittämiskohteiden kartoitus Repputoiminta (VK), Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten erityisvaikeuksien varhainen huomiointi Jatketaan ja levitetään vuoden 2014 hankkeissa löydettyjä uusia toimintamuotoja Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Kasvatuskumppanuus koulutus uudelle henkilöstölle (VK) Avoimet päiväkodit ja leikkikerhot säilytetään Varhaisen tukemisen työskentelymuotojen edelleen kehittäminen Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten erityisvaikeuksien varhainen huomiointi Jatketaan ja levitetään vuoden 2015 hankkeissa löydettyjä uusia toimintamuotoja Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin

2 Kulttuuri ja liikuntapalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointipalveluja. Lappeenranta on edelläkävijä kulttuurin sekä liikunnan hyvinvointivaikutuksia hyödyntävissä palveluissa. Terveys, liikunta ja kulttuurineuvontaa annetaan sosiaali ja terveydenhuollon sekä muissa palvelupisteissä ja tapahtumissa ja se huomioidaan myös viestinnässä. Kulttuuri ja liikuntapalvelut ovat osa asiakaskohtaista palvelusuunnitelmaa ja niitä tuotetaan monipuolisesti eri ikäryhmille ja eri ikäryhmiä yhdistävästi. Asukkaiden osallistumisaktiivisuus kasvaa (ATH, henkilöstön hyvinvointikysely). Liikunta ja kulttuuritarjonnan monipuolisuus Päiväkotien ja koulujen pihojen suunnitellaan ja rakennetaan lähiliikuntapaikoiksi Liikkuva koulu hanke (PO) Päiväkotien ja koulujen pihojen uudistamisen yhdeydessä ne suunnitellaan ja rakennetaan lähiliikuntapaikoiksi Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Päiväkotien ja koulujen pihojen uudistamisen yhdeydessä ne suunnitellaan ja rakennetaan lähiliikuntapaikoiksi Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin 2. Sujuva arki; Avainmittareinamme: a. Työn ja perheen myönteinen vuorovaikutus (ATH) b. Psykososiaalisten ongelmien yleisyys Otetaan käyttöön sekä vahvistetaan toimintamalleja, jotka tukevat perheitä ja vanhemmuutta sekä sukupolvien välistä, sukupolvien rajat ylittävää toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kehitetään toimintamalleja ja aikuisten yhteistyötä tukemaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Hyvinvointipalveluiden näkyvyys ja tietoisuus palveluista kasvaa (ATH). Lappeenrantalaislasten vanhemmat saavat tarvittaessa tukea ja koettu tyytyväisyys elämään kasvaa. Laadukas varhaiskasvatus ja u udet yhteisölliset toimintamallit tukevat perheiden arkea Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (äitiys ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) Asiakastyytyväisyys. Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi paranee ja psykososiaaliset ongelmat ja tuen tarvitsijoiden määrä vähenevät. Lasten ja nuortentalon toiminnan aloittaminen Ratkaisukeskeinen ja verkostomainen toimintatapa Monialainen yhteistyö yleistyy, esim. nuorisotyön ja kirjaston yhteistyön toteutuminen, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyö tiivistyy Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat. Perheille suunnattu yhteistoiminta lisääntyy. Esitetään, että liikunta ja nuoriso sekä kulttuuritoimi laativat yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten harrastustarjottimen koulukohtaisesti Koulutuksen tasa arvo hanke (PO) Kasvatuskumppanuus koulutus (VK) Psykiatrisessa sairaanhoidossa olevien pedagogisen ja psykososiaalisen tuen kehittäminen (VK) (PO) Lasten ja nuorten talon ja Suunnitellaan nuorisotoimen ja kirjaston kanssa toimitilojen yhteiskäyttö Tarjotaan tilat liikunta ja nuorisotoimen sekä kulttuuritoimen 3. sektorin kanssa rakentaman Kehitetään edelleen harrastustarjottimen toteuttamiseen harrastustarjotinta Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Jatketaan ja levitetään vuoden 2014 hankkeissa löydettyjä uusia toimintamuotoja Kasvatuskumppanuus koulutus sille osalle henkilöstöä, joka ei vielä ole osallistunut(vk) Psykiatrisessa sairaanhoidossa olevien pedagogisen ja psykososiaalisen tuen kehittäminen (VK) (PO) Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Jatketaan ja levitetään vuoden hankkeissa löydettyjä uusia toimintamuotoja Kasvatuskumppanuus koulutus uudelle henkilöstölle (VK) Psykiatrisessa sairaanhoidossa olevien pedagogisen ja psykososiaalisen tuen edelleen kehittäminen (VK) (PO) Valmistellaan nuorisotoimen ja kirjaston kanssa Toteutetaan nuorisotoimen ja yhdessätyöskentelyn kirjaston kanssa tilojen yhteiskäyttöä muotoja

3 Luodaan perheille yhteistä harrastusja kulttuuritoimintaa. Tuetaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastus ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Perheille suunnattujen liikunta ja kulttuuritapahtumien / ryhmien määrä Perheille suunnattujen pysyvien liikunta ja kulttuuripalveluiden määrä. Kohdennetaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Tunnistetaan toimeentulotuen lapsiperheasiakkaat tai perheet, joissa on vakava fyysinen sairaus, mielenterveysja/tai päihdeongelma ja ohjataan kohdennettuihin palveluihin. Asiakassegmentointi toteutuu Uudet palvelumallit ovat käytössä 2014 Tuettujen järjestöjen harrastajien määrä/vuosi. Haetaan kerhotoimintaan osoitettuja opetus ja kulttuuriministeriön avustuksia ja järjestetään kerhotoimintaa Haetaan kerhotoimintaan osoitettuja opetus ja kulttuuriministeriön avustuksia ja järjestetään kerhotoimintaa Haetaan kerhotoimintaan osoitettuja opetus ja kulttuuriministeriön avustuksia ja järjestetään kerhotoimintaa 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina; Avainmittareinamme: a. Senioriväestön onnellisuus (ATH) b. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 92 % Tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Vahvistetaan laaja alaisia matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja palveluohjausta. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen asuminen. Maahanmuuttajien kotouttaminen huomioi koko perheen tilanteen ja on eri toimialojen aktiivista yhteistyötä. Toimeentulotukea saavien maanmuuttajien määrä (%) Toteutuneet maahanmuuttajien terveystarkastukset/v Kotouttamistoimien monialainen yhteistyö Perusopetukseen valmistavan opetuksen osallistujamäärä. Ikäihmisten tietämys ennaltaehkäisevistä palveluista kasvaa ja he osaavat hakea apua tarvittaessa. Toteutetaan hyvinvointia tukevia kotikäynnit kaikille 75 vuotiaille ja suunnataan toimintaa ryhmämuotoisiin riskiryhmiin Vahvistetaan edelleen palveluohjausta ja IsoApu neuvontapisteen käyttöä sekä lisätään palvelusetelin Itsepalvelupisteet ja sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen: palvelujen käyttö/muutos. 92 % yli 75 vuotiaista asuu kotona. Alueen eri toimijat tekevät yhteistyötä asumista tukevissa ja sähköisissä palveluissa. Kotihoito tukee tarkoituksenmukaisesti niitä, jotka sitä tarvitsevat: kotihoidon piirissä on % yli 75 vuotiaista Tuetaan omaishoitoa ja omaishoitajien jaksamista: omaishoidontuen piirissä on 5 6 % yli 75 vuotiaista Laitoshoidon purkaminen: tehostetun palveluasumisen määrä yli 75 vuotiaita kohti on n. 9 % vuonna 2016 Kielen ja kotouttamisen hanke (Kieko) (VK) Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentavan opetuksen järjestäminen Toteutaan Kieko hankkeessa suunniteltuja toimintamuotoja (VK) Maahanmuuttajisen lukiokoulutukseen valmentavan opetuksen järjestelyjen kehittäminen saatujen kokemusten perusteella Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Maahanmuuttajisen lukiokoulutukseen valmentavan opetuksen järjestelyjen kehittäminen saatujen kokemusten perusteella

4 4. Vahva ote elämään; Avainmittareinamme: a. Koettu hyvinvointi (Kouluterveys/ hyvinvointiprofiilit) b. Syrjäytymisen yhdistelmämittari Kannustetaan asukkaita toimintakyvyn ylläpitämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Kehitetään yhteisöllistä, turvallista, esteetöntä ja liikunnalliseen elämäntapaan innostavaa elinympäristöä. Lisätään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus ja työosallisuutta. Vahvistetaan nuorisososiaalityötä ja etsivää nuorisotyötä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä yli 75 vuotiasta on alle 1% Asumisen muutostyöt / Kuntouttava toiminta Liikkuvat palvelut ja sähköiset palvelut tukevat kotona asumista. Lappeenrantalaisten ikäihmisten toimintakyky kohenee ja osallistuvien ikäihmisten määrä kasvaa ja koettu yksinäisyys vähenee (ATH). Liikuntaryhmiä on saatavilla ja liikuntaneuvontaa suunnataan erityisesti työuransa päättäville Ikäihmisille suunnattujen liikuntaryhmien määrä ja asiakastyytyväisyys Liikuntaneuvonnan käynnit (hlö) Kulttuuritoimi aktivoi ikäihmisiä osallistumaan Ikäkeskuksen eli toimintakykykeskuksen yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit ja järjestötoiminnan aktivointi. Kaupunkiympäristö on mahdollisimman esteetön ja turvallinen ja aktivoi osallistumaan. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulujen suunnittelu huomioi entistä paremmin palveluiden käyttönäkökulman. Esteettömyystyöryhmä toimii aktiivisesti: esteettömyyssuunnitelmat ja niiden toteutustilanne Joukkoliikenteen käyttö kasvaa Sähköisen asioinnin saavutettavuuden tukeminen: ohjaus ja koulutustarpeen huomioiminen Koettu turvallisuus kasvaa (ATH). Nuorille on mahdollista löytää yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Nuoriso ja koulutustakuu toteutuu. Pajatoiminta (esim. nuorten taidepaja) tavoittaa nuoria Oppisopimuskoulutuspaikat lisääntyvät Työllistyneiden nuorten määrä kasvaa Nuorten yhteiskuntatakuu ohjelman (TEM) läpivieminen. Nuorisososiaalityö tavoittaa nuoret ja tavoittamattomien nuorten määrä laskee. Tavoittamattomien nuorten lukumäärä kaikista sosiaalisen nuorisotyöyksikön asiakkuuksista. Koppari toiminta /perheneuvola /Sihti toiminta jatkuu Lapsi ja nuorisovastaanotto Nuorille suunnatun kulttuuri ja vapaa ajan toiminnan lisääntyminen. Koulutuksen tasa arvo hanke (PO) Psykososiaalisen tuen muotojen kehittäminen Joustavan perusopetuksen tarjoaminen Peruskoulun päättäneiden jatkoopintoihin ohjaaminen ja tarvittaessa saattaminen Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Psykososiaalisen tuen muotojen edelleen kehittäminen Joustavan perusopetuksen tarjoaminen Peruskoulun päättäneiden jatkoopintoihin ohjaaminen ja tarvittaessa saattaminen Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Psykososiaalisen tuen muotojen edelleen kehittäminen vuosina saatujen kokoemusten perusteella Joustavan perusopetuksen tarjoaminen Peruskoulun päättäneiden jatko opintoihin ohjaaminen ja tarvittaessa saattaminen

5 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset; Avainmittareinamme: a. Aktiivisesti osallistuvien osuus (ATH) b. Äänestysaktiivisuus ja sen vaihtelu alueittain Oppilas ja opiskelijahuolto edistävät kouluhyvinvoinnin parantamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän koulun syntymistä. Turvataan peruskoulun päättötodistus kaikille luodun toimintamallin mukaisesti ja tuetaan toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella erityisryhmät huomioiden. Etsitään yhdessä ratkaisuja hyvinvointi ja terveyseroja tuottaviin ongelmiin: Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kuten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuetaan yhteisöllisyyttä kehittämällä asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Koulujen viihtyvyys paranee ja oppilaiden koettu hyvinvointi lisääntyy. Opiskeluhuoltolain täytäntöönpano (Esi, PO ja LU) Opiskeluhuoltolain täytäntöönpanossa havaittujen kehittämiskohteiden kartoitus (Esi, PO ja LU) Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (kouluterveydenhuolto) Tiivis yhteistyö Eksoten kanssa Tiivis yhteistyö Eksoten kanssa Kopparin uudet asiakkaat / vuosi Koulujen hyvinvointiprofiilit. Peruskoulun jälkeen kaikilla nuorilla on jatko opiskelu tai kuntoutuspaikka. 9. luokan päättötodistuksen saaneet / ikäluokka Yksilöllisten opintopolkujen järjestäminen (oppisopimus 2+1 malli) Uusien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä Pajatoiminta Kopparin uudet asiakkaat / vuosi. Uusien palvelukonseptien kokeilut Palvelujen suurkäyttäjien (moniasiakkuuden) tunnistaminen Tunnistetaan moniasiakkuudet ja ohjataan kohdennettuihin toimenpiteisiin (Periytyvän syrjäytymisen katkaiseminen) Asiakassegmentointi toteutuu. Kuntalaisilla on käytössään erilaisia vaikuttamiskanavia ja kuntalaisten näkemyksiä huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) laajenee eri toimialoille vakiintuneeksi käytännöksi osana päätöksentekoa. Perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen myös lukion kanssa Peruskoulun ohjaustyön varmistaminen olosuhteiden edellyttämällä tavalla Koulutuksen tasa arvo hanke (PO) Psykiatrisessa sairaanhoidossa olevien pedagogisen ja psykososiaalisen tuen kehittäminen Oppilaskuntien tehtävien tarkennus Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston sekä Lasten parlamentin kuuleminen merkittävissä ratkaisuissa Peruskoulun ohjaustyön varmistaminen olosuhteiden edellyttämällä tavalla Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Toteutetaan ja laajennetaan hankkeiden aikana kehitettyjä toimintamuotoja Oppilaskuntien osallistamisen muotojen kehittäminen Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston sekä Lasten parlamentin kuuleminen merkittävissä ratkaisuissa Kartoituksessa nousseiden pulmien ratkaisu Tiivis yhteistyö Eksoten kanssa Peruskoulun ohjaustyön varmistaminen olosuhteiden edellyttämällä tavalla Osallistutaan mahdollisiin kansallisiin hankkeisiin Toteutetaan ja laajennetaan hankkeiden aikana kehitettyjä toimintamuotoja Oppilaskuntien osallistamisen muotojen kehittäminen Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston sekä Lasten parlamentin kuuleminen merkittävissä ratkaisuissa Vanhus ja vammaisneuvostoilta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta sekä alueraadeilta pyydetyt lausunnot EVA käytäntö EVA käytäntö EVA käytäntö Sähköisten vaikutuskanavien hyödyntäminen Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) käyttö / v / toimiala.

6 Osallistetaan kuntalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja ryhmien avulla. Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista ja osallisuutta. Asiakastyytyväisyys kasvaa, kun palvelumuotoilun keinoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen eri toimialoilla Asiakasraatitoiminnan laajuus Asiakastyytyväisyys Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. Asukastilaisuudet tavoittavat ja aktivoivat kuntalaisia. Hyvinvointinäkökulma on vahvasti esillä asukastilaisuuksissa ja kaupungin viestinnässä Asukastilaisuuksien määrä/v ja osallistujamäärät Alueraadit ja niiden osallistujamäärät Asukastoiminnan ja neuvostojen yhteistoiminta lisääntyy Uudet vaikutuskanavat ovat aktiivisessa käytössä (Ota kantaa) Aktiivinen tilapolitiikka (kaupungin tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö) Aktiivisesti osallistuvien osuus ja niiden osuus, jotka eivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista (ATH). Asiakastyytyväisyyskyselyn uudistaminen Toimintatavaksi vanhempainyhdistysten sekä oppilaiden kuuleminen Uusia yhteydenpitoväyliä ja malleja selvitetään Osallistamis ja kuulemisasenne käytäntöön kaikissa kontakteissa Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella valitaan kehittämiskohteita Uusien yhteydenpitomuotojen käyttöönotto Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella valitaan kehittämiskohteita Uusien yhteydenpitomuotojen edelleen kehittäminen 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden; Avainmittareinamme: Keskimääräinen luottamus kunnan päätöksentekoon (ATH) Vahvistetaan kotiseudun arvostusta, ylpeyttä juurista ja yhteisöllisyyttä. Palveluissa painotetaan välittömyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Asianosaista kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa ja niiden kehittämisessä. Olemassa olevat kulttuuripalvelut, tapahtumat ja yhteisölliset taidehankkeet tukevat Lappeenrannan imagoa kulttuurikaupunkina ja vahvistavat kuntalaisten identiteettiä. Kulttuuritapahtumien monipuolisuus ja yhteisöllisten taidehankkeiden määrä Asiakasraatitoiminta ja sen vaikuttavuuden arviointi Niiden osuus jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (ATH). Kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyys lisääntyy (asiakastyytyväisyyskyselyt) Ajantasaisen tiedon välittäminen kuntalaisille asukastoiminnan kautta kehittämällä uusia yhteistyömuotoja konsernihallinnon ja asukkaiden välillä Kunnallis ja hallintovalitusten määrä vähenee. Lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita kulttuuripalveluiden kanssa Huolehditaan, että henkilöstöllä ja esimiehillä on aikaa välittömään asiakastyöhön ja toimintakäytäneiden perustelujen esittämiselle Lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita kulttuuripalveluiden kanssa Huolehditaan, että henkilöstöllä ja esimiehillä on aikaa välittömään asiakastyöhön ja toimintakäytäneiden perustelujen esittämiselle Lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita kulttuuripalveluiden kanssa Huolehditaan, että henkilöstöllä ja esimiehillä on aikaa välittömään asiakastyöhön ja toimintakäytäneiden perustelujen esittämiselle

7 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA viisari) Kiinnitetään erityistä huomiota rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön ja voimavarojen yhdistämiseen kumppanuusverkostoissa. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken täsmentämällä hyvinvoinnin alueen rajapinnoilla tehtävää työtä ja työnkuvia eri toimijoiden kesken. Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko: yksityissektorin ja 3. sektorin toiminnan mahdollistaminen hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa. Kaupungin toimintaavustusten arviointikriteerejä on täsmennetty siten, että kriteereissä painotetaan hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Luodaan tapa/mittari arvioida kumppanuutta ja käytetään sitä. Järjestöyhteistyö Yhteyksien luominen 3. sektorin toimijoihin varhaiskasvatuksen ja opetuksen tavoitteita täydentävien toimintojen järjestämiseksi Tavoitteiden asettaminen yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön toteuttaminen ja arviointi tavoitteisiin nähden Luodaan edellytykset sujuvalle, monialaiselle hyvinvointia vahvistavalle yhteistyölle. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Perustetaan hyvinvointityöryhmä poikkihallinnollisen, laajaalaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen hyvinvointityön mahdollistamiseksi. Väestön hyvinvoinnin tilaa seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Väestön hyvinvoinnin tilassa oleviin muutoksiin reagoidaan Ennakkovaikutusten arviointi (EVA:n) käyttöönoton tukeminen Uudet toimintamallit lisäävät kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta (TEA viisari). Kasvatus ja opetustoimen edustajat Kasvatus ja opetustoimen osallistuvat hyvinvointityöryhmän edustajat osallistuvat sekä niiden alaryhmien hyvinvointityöryhmän sekä työskentelyyn sekä välittävät niiden alaryhmien työskentelyyn kehittämistavoitteet organisaatioon Kasvatus ja opetustoimen edustajat osallistuvat hyvinvointityöryhmän sekä niiden alaryhmien työskentelyyn sekä välittävät kehittämistavoitteet organisaatioon Kaupunkirakenneohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Asuinympäristöönsä t t äi t kk t Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään houkuttelevia, vuorovaikutteisia ja omatoimisuuteen Tonttien ja asuntojen kysyntä alueilla.

8 tyytyväiset asukkaat; Avainmittari: Asukastyytyväisyys kannustavia asuinalueita, joissa itsenäinen selviytyminen on mahdollista ja arki sujuvaa elämän eri vaiheissa. Asuinalueille suunnitellaan kohtauspaikkoja vuorovaikutusta edistämään sekä julkisia tiloja taiteiden harrastamiseen ja taidekasvatukseen. Julkiset tilat suunnitellaan monipuoliseen yhteiskäyttöön. Suunnitelmien perusteella toteutetaan lapsiystävällinen, osallistava ja vireä kaupunkiympäristö, jota ympäristötaideteokset ja lastenkulttuuritapahtumat värittävät. Asukastyytyväisyys. Mahdollisestaan ja edistetään osaltamme asukasyhdistyksille ja muille yhdistyksille päiväkotien pihojen ja koulujen tilojen ja pihojen käyttö kaupungin toiminta-ajan ulkopuolisina aikoina. Otetaan uusien tilojen suunnittelussa huomioon niiden moninainen käyttö. Mahdollisestaan ja edistetään osaltamme asukasyhdistyksille ja muille yhdistyksille päiväkotien pihojen ja koulujen tilojen ja pihojen käyttö kaupungin toiminta-ajan ulkopuolisina aikoina. Otetaan uusien tilojen suunnittelussa huomioon niiden moninainen käyttö. Mahdollisestaan ja edistetään osaltamme asukasyhdistyksille ja muille yhdistyksille päiväkotien pihojen ja koulujen tilojen ja pihojen käyttö kaupungin toiminta-ajan ulkopuolisina aikoina. Otetaan uusien tilojen suunnittelussa huomioon niiden moninainen käyttö. Parannetaan ympäristöä suunnitelmallisesti sekä ylläpidetään ympäristön puhtautta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Kehitetään Lappeenrannan kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ympäristöohjelman avulla. Ympäristön paranemista toteutetaan ja seurataan Pien Saimaan kunnostustoimenpiteiden toteutuminen ja veden laadun paraneminen Ilman laadun tilaa seurataan (pienhiukkaset, hajut ym.) ja tehdään toimenpiteitä joilla laatu säilyy hyvänä Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen Energiatehokkuuden lisääntyminen Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään riittävästi monipuolisia lähi ja perusliikunta ja leikkipaikkoja, joita kuntalaiset voivat käyttää ja saavuttaa vaivattomasti. Parannetaan ja ylläpidetään kevyen liikenteen väyliä lähiliikuntapaikkoina. Roskaantuminen vähenee Jätteiden hyötykäyttöaste kasvaa Green Campus alueen ympäristötavoitteiden toteutuminen Seurataan asukkaiden ympäristöasenteita kyselyillä. Liikunta ja leikkipaikkojen määrä ja laatu. Asukastyytyväisyys. Tuetaan yhteisöllisyyttä rohkaisemalla asukkaita kehittämään ja pitämään kunnossa yhteistä omaisuutta ja ympäristöä. Asukastoimintaan ja muuhun yhteisölliseen toimintaan osallistuvien asukkaiden määrä. Kehitetään tiedottamista yhdessä muiden toimialojen kanssa Kehitetään uusia osallistamis ja tiedottamismuotoja Otetaan käyttöön uusia tiedottamisen tapoja

9 omaisuutta ja ympäristöä. Lisätään ja kehitetään tiedottamista asukkaille kaikista ohjelmista, parannuksista, uusista palveluista jne. joita tehdään. Turvallisen, terveellisen ja häiriöttömän elinympäristön turvaaminen. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa. Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia ja turvallisia. Yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä toimintaa tukevien ja soveltuvien tilojen määrä: kirjastot, tapahtumatilat ja alueet, konsertti, teatteri ja museotilat jne. Elinympäristöstä aiheutuvien terveys ja turvallisuushaittojen väheneminen. Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ja yleisten paikkojen järjestyshäiriöt Lasten ja nuorten tekemät väkivaltarikokset / Lapset ja nuoret väkivaltarikosten uhrina Ilmanlaatu Melualueella asuvien asukkaiden lukumäärä Asukastyytyväisyys. Asukastyytyväisyys. Pysäköintipaikkojen määrä keskustassa (autot, moottoripyörät ja mopot). Pyöräilyverkoston kattavuus ja sujuvuus sekä pyöräpysäköinti. Varhaiskasvatus ja opetussuunnitelman mukaisesti kannustetaan lapsia ja nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi Varhaiskasvatus ja opetussuunnitelman mukaisesti kannustetaan lapsia ja nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi Varhaiskasvatus ja opetussuunnitelman mukaisesti kannustetaan lapsia ja nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi 3. Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena; Avainmittari: Asukastyytyväisyys Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä matkalipputuotteita kehittämällä. Edistetään Imatralle, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien paikkakunnallemme suotuisaa kehitystä. Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Suunnitellaan, rakennetaan sekä ylläpidetään viihtyisää ja siistiä ympäristöä. Kaavoituksen, suunnittelun, Kehitetään kaupunkikuvaa niin, että se vastaa kansainvälisen yliopistokaupungin brändiä. Taajamametsiä hoidetaan Esteettömyys. Juna ja bussiaikataulujen yhteensopivuus. Pyöräilyverkoston sujuvuus. Onnettomuustilastot. Joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkoliikenteen talous ja käyttäjämäärät. Joukkoliikennelipputuotteiden hinnat. Asiakastyytyväisyys. Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä Liikenneväylien asiakastyytyväisyysmittaus. Ulkovalaistuksen asiakastyytyväisyysmittaus. Onnettomuustilastot. Asukastyytyväisyys (ympäristönhoitomittari). Imagotutkimus. Kaupunkikuvan säilyminen ajallisesti monimuotoisena ja virikkeellisenä. Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina. Puistojen ja taajamametsien hoitosuunnitelmien toteutuminen. Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä

10 yy y yy suunnitelmallisesti. Rantaraittien rakentamista jatketaan. Suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään toreja ja aukioita erityisesti Marian aukio, Edustatori, Kirjastoaukio, Paasikiven puisto ja Kauppatori Jatketaan Viihtyisä ympäristö työryhmän toimintaa. Puistojen kuntoa kuvaava asukastyytyväisyysmittari. Taajamametsien hoitoa mittaava asukastyytyväisyysmittari. Läpikäveltävissä olevien rantaraittien määrä kilometreissä. Annetaan ympäristö ja arkkitehtuurikasvatusta. 4. Tehokas maankäyttö; Avainmittari: Kaupunkirakenteen eheys Tarjotaan riittävästi Esitetään maakunta ja yleiskaavoituksessa tasapainoinen ja kestävä kaupan ja palvelujen rakenne. rakentamiskelpoisia työpaikka ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä Ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Roskaamisen ja ilkivallan väheneminen. Lisätään tietoisuutta ympäristöasioista ja arkkitehtuurista esim. järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia, tempauksia, työpajoja ja koulutusta. Kaupan ja palvelun paikkoja on riittävästi ja ne ovat hyvin saavutettavissa. Tonttitarjonnan toteutunut monipuolisuus: asuinrakennuspaikkojen määrä jaoteltuna kerrostaloihin, pientaloihin yms. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Tapahtumapaikkojen monimuotoisuus, määrä ja laatu. Kestävän kehityksen tavoitteet otetaan huomioon opetussuunitelmia uudistettaessa. Otetaan vastaan ympäristö ja arkkitehtuuriasiantuntijoita jakamaan asiantuntemustaan lapsille ja nuorille. Tehdään yhteistyötä museon ja ympäristötoimen kanssa. Kestävän kehityksen hankkeisiin osallistuminen Kestävän kehityksen tavoitteet otetaan huomioon opetussuunitelmia uudistettaessa. Otetaan vastaan ympäristö ja arkkitehtuuriasiantuntijoita jakamaan asiantuntemustaan lapsille ja nuorille. Tehdään yhteistyötä museon ja ympäristötoimen kanssa. Kestävän kehityksen hankkeisiin osallistuminen Kestävän kehityksen tavoitteet otetaan huomioon opetussuunitelmia uudistettaessa. Otetaan vastaan ympäristö ja arkkitehtuuriasiantuntijoita jakamaan asiantuntemustaan lapsille ja nuorille. Tehdään yhteistyötä museon ja ympäristötoimen kanssa. Kestävän kehityksen hankkeisiin osallistuminen

11 yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit. Parannetaan joukkoliikenteen palveluedellytyksiä. Tehostetaan maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Peruskorjataan asuinalueiden ulkoliikuntapaikkoja sekä kehitetään niistä entistä toiminnallisempia ja monipuolisempia lähiliikuntapaikkoja. Turvataan hyvinvointi ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus. Huolehditaan laadukkaista ja monipuolisista liikuntapaikoista, jotka mahdollistavat monipuolisen urheilun. Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen. Katukilometrien määrä asukasta kohti. Pidetään kaavat ajantasaisina. Tarjotaan laadukkaita asuinpaikkoja, joihin pääsee kätevästi bussilla tai muilla joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Kehitetään eheää kaupunkirakennetta kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja asukkaiden kanssa. Otetaan huomioon myös lasten ja nuorten mielipiteet kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa. Otetaan vapaaehtoisia asiantuntijoita mukaan suunnitteluun. Aluekeskusten kehittäminen. Kävely ja pyöräilyvyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Asumiskustannusvertailun tulos. Liikuntapaikkojen käyttöastetta kuvaava mittari. Päiväkoteja ja kouluja rakennettaessa rakennetaan myös turvalliset kävely ja pyöräilyreitit Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä Päiväkoteja ja kouluja rakennettaessa rakennetaan myös turvalliset kävely ja pyöräilyreitit Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä Päiväkoteja ja kouluja rakennettaessa rakennetaan myös turvalliset kävely ja pyöräilyreitit Osallistutaan joukkoliikenteen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan rahoittamien kuljetusten yhdistäminen ja tilauskuljetusten korvaaminen yleisellä joukkoliikenteellä 5. Kaupunkikeskustan Rakennetaan kaupunkikeskusta kauniiksi ja ylläpidetään sen Asukastyytyväisyys (keskustan rakennukset, valaistus, puistot, siisteys).

12 kehittäminen; Avainmittarit: Keskustan kaupan neliöt ja Keskustassa asuvien asukkaiden määrä 6. Eheä ja kustannustehokas; Avainmittari: Kaupunkirakenteen eheys ja Liikeenteen CO2 päätöstöt kaupunkirakenne kauneutta. Lisätään ydinkeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä mm. siirtämällä ydinkeskustan pysäköintiä maan alle ja vapauttamalla katutilaa ihmisille. Turvataan keskusta alueen palvelut ja niiden kehittäminen (asuminen, kauppa, palvelut, kävely, pyöräily, joukkoliikenne, pysäköinti). Toteutetaan vuorovaikutusta edistäviä julkisia tiloja keskustaan. Kehitetään keskustaan laadukkaat ja monipuoliset liikuntapaikkaolosuhteet, jotka mahdollistavat seuroille ja kouluille monipuolisia urheilumahdollisuuksia. Nostetaan asuminen ja asuntorakentaminen esille keskustan kehittämisessä. Tehdään ja toteutetaan palveluverkkotarkasteluja, joissa huomioidaan tilojen tehokas yhteiskäyttö. Valmistellaan ja markkinoidaan kysyntää vastaava määrä myytäviä ja vuokrattavia tontteja. Sovelletaan elinkaariajattelumallia kaikessa toiminnassa. Hyödynnetään kiinteistöveron kasvupotentiaali täysimääräisenä. Tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa. Suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkirakenteen eheyttämiseen tähtääviä kehittämisohjelmia. Käytetään edistyksellisiä hankintamenetelmiä. Imagotutkimus. Asemakaavojen toteutuminen, toimitilojen käyttöaste. Pysäköintipaikkojen määrä ja käyttöaste. Teatterin ja muiden kulttuuritilojen käyttöaste (monikäyttöisyys). Liikuntatilojen käyttöaste, kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys. Palveluverkkotarkastelujen tulokset. Luovutettujen tonttien määrä. Kaupunkirakenteessa olevat tyhjät tontit ja käytettävissä olevat rakennuspaikat. Rakentamattomien kaavatonttien määrän kehitys. Rakentamattomien tonttien kiinteistöveron korotus. Luovutettujen työpaikkatonttien määrä ja työpaikkojen määrä. Elinkeinopoliittisten hankkeiden arvioidut kustannus ja tulolaskelmat sekä toteuman seuranta. Toteutuneet maakaupat. Hyväksytyt suunnitelmat, toteutetut suunnitelmat. Hankintojen vaikuttavuus ja tehokkuus. Elinkeino ohjelma Otetaan tavoite huomioon uusia Otetaan tavoite huomioon uusia päiväkoti ja koulutiloja päiväkoti ja koulutiloja rakennettaessa, keskitetään rakennettaessa, keskitetään liikuntapaikat koulutilojen liikuntapaikat koulutilojen läheisyyteen läheisyyteen Täydennetään päiväkoti ja koulujen palveluverkkotarkastelut kirjaston sekä nuoriso ja Osallistuaan kaupunkirakenteen suunnitteluhankkeisiin Otetaan huomioon uusia tiloja rakennettaessa ja olemassa olevia peruskorjattaessa tilojen yhteiskäyttö Osallistuaan kaupunkirakenteen suunnitteluhankkeisiin Otetaan tavoite huomioon uusia päiväkoti ja koulutiloja rakennettaessa, keskitetään liikuntapaikat koulutilojen läheisyyteen Otetaan huomioon uusia tiloja rakennettaessa ja olemassa olevia peruskorjattaessa tilojen Osallistuaan kaupunkirakenteen suunnitteluhankkeisiin

13 Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Elinkeinorakenteen uudistuminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä; Avainmittarit: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 100 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja Kärkialoille 25 sijoittunutta yritystä Tuetaan Lappeenrannan kärkialoja: energia ja ympäristötekniikka, terveysja hyvinvointipalvelut, luovat alat sekä ICT osaaminen. Kaupunki tukee omalla toiminnallaan (kaavoitus, infra) yritysten kehittymistä. Toteutetaan kärkialoihin keskittyvää sijoittautumismarkkinointia. Terveysalan osalta keskitytään venäläisiin yrityksiin yhdessä kansallisen toimijan, Team Finland verkoston kanssa. Käynnistetään aktivointi ja hautomotoiminta uudella toimintamallilla 2014 alusta. Kohderyhmänä ovat erityisesti osaamispohjaiset aloittavat yritykset ja olemassa olevat yritykset toimialasta Otetaan käyttöön uudistettu, sähköisiä palveluita korostava yrityspalvelukonsepti yhteistyössä ELYkeskuksen, TE toimiston ja yritysten kanssa. Alueelle on syntynyt toimivat ja kasvavat verkostot (klusterit), jotka hyödyntävät kansainvälisiä markkinoita. Sijoittautumismarkkinointi on hyvin keskittynyttä ja tuloksellista. Kaikilla avaintoimijoilla, Wirma, kaupunki, LUT, Saimia, Technopolis, on yhteinen perusmarkkinointimateriaali sijoittautumismarkkinointiin. Resurssit pitkäjänteiselle työlle on varmistettu. Vuoden 2016 lopussa sijoittautuneita yrityksiä on 25 kpl Vuosina syntyy 25 uutta osaamispohjaista yritystä sekä 15 jo olemassa olevaa yritystä aloittaa uuden liiketoimintakokonaisuuden Vuoden 2016 lopussa yli 100 työntekijää Asiakkailla on helppokäyttöiset interaktiiviset sähköiset palvelut. Henkilökohtainen palvelu kohdistetaan kansainvälistymis ja kasvupotentiaalia omaaviin osaamispohjaisiin asiakkuuksiin. Sähköisten palveluiden osuus% Ylläpidetään lukion Metsäklusterilinjaa sekä tarjotaan luma-painotusta perusopetuksessa Ylläpidetään lukion Metsäklusterilinjaa sekä tarjotaan luma-painotusta perusopetuksessa Ylläpidetään lukion Metsäklusterilinjaa sekä tarjotaan luma-painotusta perusopetuksessa Luodaan kokeiluympäristöjä Kokeiluympäristökokonaisuudet: yhteistyössä LUTin/Saimian/Sampon ja Jätteetön maailma, veden puhdistus, yritysten kanssa puhtaan ympäristön ja hajautettu energian tuotanto ja jakelu, kuntoutus ja vaativan kestävän hyvinvoinnin sairaanhoidon palveluiden vientitoiminta, innovatiiviset terveyskokonaisuuksiin. ja hyvinvointipalvelut Kokeiluympäristöjen synnyttämät työpaikat 2. Yliopisto ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen; Avainmittari: Lappeenranta on yksi Tuetaan oppilaitosten strategisten päämäärien toteutumista ja Skinnarilan kampusalueen kehittymistä. Koulutukseen hakeutuneiden määrä Muuttohalukkuus tutkimus Tehostetaan yhteyksiä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun opiskelijoiden jatko opintoihin innostamiseksi Annetaan tilaa Lappeenrannassa sijaitsevien oppilaitosten markkinoinnille Tehostetaan yhteyksiä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun opiskelijoiden jatko opintoihin innostamiseksi Annetaan tilaa Lappeenrannassa sijaitsevien oppilaitosten markkinoinnille Tehostetaan yhteyksiä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun opiskelijoiden jatkoopintoihin innostamiseksi Annetaan tilaa Lappeenrannassa sijaitsevien oppilaitosten markkinoinnille

14 Suomen kuudesta suuresta korkeakoulukeskittymäst ä Tuetaan oppilaitosten ja yritysten monialaista tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa sekä syvennetään yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Opiskelijoiden asuntotakuu Oppilaitosten ja yritysten tutkimus ja kehitystoiminnan määrä, laatu sekä kaupallistuneiden innovaatioiden määrä kasvavat. t&k menot Lappeenrannan seudulla v. 2011: 768 /asukas, tavoite 2016: 1000 /asukas Tarjoudutaan tutkimuskohteiksi sopivissa hankkeissa Tarjoudutaan tutkimuskohteiksi sopivissa hankkeissa Tarjoudutaan tutkimuskohteiksi sopivissa hankkeissa Lisätään kaikkien opintoasteiden kansainvälisyyttä. Käynnistetään oppilaitosten koulutusvientitoiminta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opintojen määrä kasvaa Venäjänkielisiä osaajia tulee elinkeinoelämän käyttöön ja palveluiden saatavuus venäjäksi paranee Koulutusvientituotteet ja niiden liikevaihto, määrä, kasvu % Tarjotaan monipuolinen kielivalikoima mm. A2 kielen opetus perusopetuksessa Tarjotaan monipuolinen kielivalikoima mm. A2 kielen opetus perusopetuksessa Tarjotaan monipuolinen kielivalikoima mm. A2 kielen opetus perusopetuksessa Tuetaan Green Campuksen toteuttamista Skinnarilanniemessä ja sen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa Lappeenrannassa ja globaaleilla markkinoilla. Green Campus/LUT toimenpiteitä toteutetaan suunnitelman mukaan Saimian ja Technopolis Oyj:n kanssa. Innovaatio ja kehitysalusta on laajentunut koko kaupunkiseudulle. Pyritään hyödyntämään yliopiston osaamista uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisessa Pyritään hyödyntämään yliopiston osaamista uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisessa Pyritään hyödyntämään yliopiston osaamista uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisessa 3. Maakunnan matkailun kehittäminen; Avainmittari: Majoitusvuorokausien määrä ja yritysten liikevaihdon kasvu Pallonlahtea, Linnoitusniemeä, Kaupunginlahtea ja Myllysaarta kehitetään ja markkinoidaan kokonaisuutena. Maakunnan matkailumarkkinointia tehostetaan yritysten ja kuntien avulla. Ranta alueesta tulee matkailun ympärivuotinen käyntikortti ja Saimaan alueen suosituin kohde. Alueen markkinointi ja matkailurakenteet ovat selkeät ja tulokselliset. Alueen toimijat ovat sitoutuneet kehittämään yhdessä matkailupalveluja. Lappeenrannassa on tunnettuja ja menestyviä kulttuurikohteita. Majoitusvuorokausien määrä, hotellien käyttöaste gosaimaa brändi nousee selkeästi tunnettuudessa. Matkailuyritykset osallistuvat laajasti gosaimaa markkinointiin. gosaimaa verkkosivujen kävijämäärät/uudet kävijät/ keskim. vierailuaika, kansallinen bränditutkimus Kehitetään matkailupalveluja, eritoten Rauha Ukonniemen aluetta ja tiivistetään yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Sähköistetään matkailijoiden infopalveluita ja kehitetään liikkuvia palveluita. Matkailutoimialan työllistävä vaikutus kasvaa 25 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Yritykset ovat vahvasti mukana infopalveluiden tuottamisessa. Matkailuneuvonnan käyttäjämäärät ja asiakastyytyväisyys kasvavat (Asiakastyytyväisyyskysely) Sähköisten palveluiden osuus koko info panostuksesta

15 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen; Avainmittarit: Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 ja Opiskelijoiden työllistymisaste alueella ja Työllistyneiden määrä sekä Koulutukseen päässeiden määrä Tuetaan terveys ja hyvinvointipalveluyritysten palvelupakettien konseptointia. Kaupunki ottaa kasvavan vastuun työllisyyden hoidosta ja työttömille suunnattujen toimenpiteiden aktivoinnista. Työllisyyden hoito linkitetään vahvasti elinkeinopolitiikkaan ja avoimille Kiinnitetään sosiaali ja terveydenhuolto entistä tiiviimmin Selvitetään työllisyyden maakunnallisen toimintamallin toimivuus, vahvistetaan omistajaohjausta Kannustetaan 2. asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston koulutuksen järjestämistä elinkeinoelämän tarpeisiin. Monipuolistetaan oppisopimusten ja muuta käytännönläheistä koulutustarjontaa vähentämään koulupudokkaiden määrää. Terveys ja hyvinvointipalveluyritysten määrä ja liikevaihto kasvavat. Alueen yritykset ja järjestöt aktivoituvat työllistämisessä. Nuorisotakuun toteutuminen. Yrityskummitoiminta Työvaltainen oppiminen Oppisopimusten määrä Työvoimahallinnon ja kuntoutuksen yhteistyö tiivistyy. Perustetaan sosiaalinen yritys Sosiaaliset kriteerit otetaan käyttöön hankinnoissa Pajatoiminta tehostuu Työllistyminen omalle alueelle %:ia valmistuneista Yhteistyö laajenee alueen elinkeinoelämän kanssa. Oppisopimuksiin ja räätälöityihin koulutuksiin osallistuneiden määrä Käytetään joustavan Käytetään joustavan perusopetuksen keinoja nuorten perusopetuksen keinoja nuorten ja ja mahdollisten mahdollisten oppisopimuskoulutuspaikkojen oppisopimuskoulutuspaikkojen yhteyksien luomiseksi yhteyksien luomiseksi Käytetään joustavan perusopetuksen keinoja nuorten ja mahdollisten oppisopimuskoulutuspaikkoj en yhteyksien luomiseksi Aktivoidaan Lappeenrannan työnantajia nuorisotakuun toteuttamiseen vuotiaat työttömät työnhakijat työllistyneiden ja koulutukseen päässeiden määrä 5. Lappeenranta brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää; Avainmittarit: Kaupungin vetovoimaisuus ja tunnettuutta mittaavat Toteutetaan jatkuvaa brändimarkkinointia ja sijoittautumismarkkinointitoimia strategian painopisteiden mukaisesti. Vetovoimatekijöinä yliopisto ja opiskelijakaupunki, Skinnarilan kampus, kasvu, kansainvälisyys, ostovoima, matkailu, läheisyys, saavutettavuus, kansainväliset yhteydet, yhteistyökykyinen innovatiivinen uusiutuva elinkeinoelämä, viihtyisyys ja Tiivistetään yhteistyötä ja luodaan toimintamallit elinkeinoelämää tukevalle vuoropuhelulle elinkeinoelämän ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Rakennetaan Lappeenranta brändiä Toteutetaan markkinointikampanjoita, joiden avulla kaupungin tunnettuus kasvaa ja imago vetovoimaisena kaupunkina paranee. Lappeenrantaan halutaan muuttaa opiskelemaan ja asumaan. Yritysten kiinnostus sijoittua Lappeenrantaan kasvaa. Kuntien imagotutkimus Kaupungit: muuttohalukkuus tutkimus Lappeenrantaan sijoittuneiden yritysten määrä Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina. Lappeenranta brändi koetaan yhteiseksi asiaksi. Lappeenranta koetaan yritysystävälliseksi kaupungiksi. Valtakunnalliset yrittäjäbarometrikyselyt ja omat sidosryhmäkyselyt Yritysvaikutuksia arvioidaan ennakkovaikutusten eli EVAarvioinnin avulla.

16 kyselyt Koulutetaan kaupunkikonsernin ao. henkilöstö brändilähettiläiksi. Jalkautetaan strategiaan pohjautuvat viestinnän ja markkinoinnin perusviestit koko organisaatioon. Kaupunkikonsernin henkilökunta on sisäistänyt kaupunkikonsernin brändin sisällön sekä viestinnän ja markkinoinnin perusviestit ja toteuttaa niitä omassa toiminnassaan ja ovat Lappeenrannan brändilähettiläitä. Työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyyskyselyt 6. Hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa; Avainmittari: Hankinnoissa on otettu käyttöön innovatiivisia hankintamenettelyjä Kehitetään Green Energy Showroom ikkuna Lappeenrannan seudun uusiutuvan energian innovaatioihin, kehitysympäristöihin ja yrityksiin. Myös Lappeenrannan maaseutualueilla tuetaan ja aktivoidaan yrittäjyyttä ja tarjotaan mahdollisuus l Hyödynnetään läh i hankintojen i potentiaali paikallisen yritystoiminnan vahvistamisessa ja työllistäjänä. Hankinnat eriytetään palvelukokonaisuuksittain ottaen huomioon paikallisen elinkeinoelämän tarjonta. Esikaupallisia hankintamenettelyjä sovelletaan aktiivisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuissa (jätehuolto, vesihuolto, energia jne.). Lappeenranta tunnetaan globaalina energia ja ympäristötekniikan osaajana. Kuntien imagotutkimus Maaseutuyritysten määrän kehitys Väestökehitys Toimittajat otettu varhaisessa vaiheessa mukaan palveluiden ja tuotteiden määrittelyyn. Suurimmat hankintayksiköt sekä kaupunkikonsernissa että Eksotessa ovat ottaneet toimittajamarkkinoiden johtamisen käytännöt käyttöönsä viimeistään vuoden 2015 aikana. Ensimmäiset sovellukset toteutettu 2014 Esikaupallisten hankintamenettelyjen määrä Venäjäohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat; Avainmittarit: Raja asemien liikenteen välityskyky ja matkustajamäärien muutos. Odostusaika rajalla max 2 tuntia. VT 6 ja VT 13/ Salpausselän liikennekäytävän investoinneilla turvataan Nuijamaan raja aseman ja VT 6:n välityskyky kasvavalle liikennevolyymille. Edistetään Viipuri Brusnitshnoje tien rakentamista. Luumäen ja Imatran sekä Lappeenrannan ja Vainikkalan välille rakennetaan lisäraidekapasiteettia. Lappeenranta tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet. Nuijamaan raja aseman välityskyky ei aseta esteitä rajanylitysten kasvulle. VT 6:n Lappeenranta Taavetti välin rakentaminen käynnistyy 2015/2016. Venäjän viranomaiset käynnistävät kanavatien rakentamisen suunnittelun 2015 mennessä. Tarvittaessa hyödynnetään ENI rahoitusta. Rinnakkaisraiteen ratasuunnittelu 2014, rata valmis Vainikkalan aseman palvelut monipuolistuvat ja liikennemäärät kasvavat vuosittain. Lappeenranta on Suomen neljän kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta.

17 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen; Avainmittarit: Ulkomailta muuttaneiden uusien asukkaiden, opiskelijoiden ja veronmaksajien määrä. Valmistellaan ja toimeenpannaan merkittävää asukasmäärän kasvua tavoitteleva maahanmuutto ohjelma. Selvitetään mahdollisuutta luoda palvelukokonaisuus, joka edistää ulkomailta Lappeenrantaan muuttavien Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään erikseen suunnattavilla vuorovaikutteisilla palveluilla sekä hyödyntämällä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (monikulttuurisuuskeskus Momentti, asukastoiminta, asiakaspalvelukeskus Winkki, kielikoulutus, verkkopalvelut ym.). Ulkomaalaisväestön kasvu lisääntyy verrattuna 2010 luvun alkupuolen kasvuun, joka oli noin 300 uutta asukasta/vuosi. Korkeakouluissa valmistuvista ulkomaalaisopiskelijoista jää nykyistä suurempi osa Lappeenrannan kaupunkiseudulle asumaan ja töihin. Maahanmuuttajat sijoittuvat luontevasti kaupungin työelämään tai opiskelijoiksi. Yritysten aktiivisuus palkata ulkomaalaisia lisääntyy. Kotoutuminen ja ohjaus alkuvaiheen palveluihin toimivat. Väestönkasvu saa aikaan muutakin talouden kasvua. Maahanmuuttajien kiinnostus Lappeenrannan seutua kohtaan kasvaa alueen monipuolisten vapaa ajan palvelujen sekä kokonaisvaltaisesti monikulttuurisuutta huomioivan rekrytointitoiminnan ansiosta. Suomen kielen ja kotikielen opetuksen käytänteiden luominen ja vahvistaminen (Kieko) hankkeessa luotujen toimintatapojen levittäminen Suomen kielen ja kotikielen opetuksen käytänteiden luominen ja vahvistaminen (Kieko) hankkeessa luotujen toimintatapojen levittäminen 3. Kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen; Avainmittarit: Kaupan alan neliöiden määrä tuplaantuu 2028 mennessä lopussa kaupan ala työllistää 1500 uutta henkilöä ja palveluala 500 uutta henkilöä. 4. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen; Kaavoitetaan riittävä määrä liiketontteja, rakennetaan toimiva infrastruktuuri ja parannetaan alueen saavutettavuutta. Maankäytön suunnittelua tehdään Kaupan ja palvelujen kasvu edistää eloisan ja edustavan keskikaupungin kehittymistä ravintola ja vapaa ajan palveluineen. Houkutellaan kaupan alan veturiyrityksiä sijoittumaan alueelle. Ne tuovat mukanaan muita palvelualan yrityksiä. Venäläisyritysten perustamisen ja investointien aktivointi. Sijoittautumispalvelut ja tarkoin kohdennettu markkinointi venäläisille potentiaalisille asiakkaille, pääpaino Jo toiminnassa olevien venäläistaustaisten yritysten Monipuoliset, kysyntää vastaavat kaupalliset palvelut. Kaupan alan työpaikkojen määrä ja alan työntekijöiltä saatava verotulokertymä kasvavat. Kaupan alan yrityksiltä saatava yhteisö ja kiinteistöverotulo kasvavat. Enemmän kuin puolet liiketilarakentamisesta sijoittuu keskustan alueelle. Sijoittautuneiden yritysten määrä Kaupan alan työpaikkojen määrä ja alan työntekijöiltä saatava tuloverokertymä Kaupan alan yrityksiltä saatava verotulo. Asiakkaat ovat tarkoin segmentoidut ja käytössä on monikanavainen palvelukonsepti. Vuodesta 2014 alkaen kaupunkiin perustetaan vuosittain 25 venäläistaustausta yritystä ja yritykset työllistävät vähintään 50 työntekijää. Yritykset pääsevät paremmin alkuun ja vältetään alkuvaiheen yritystoiminnan kuolemanlaakso.

18 Avainmittari: Alueelle perustetaan 25 venäläistaustaista yritystä vuosittain. 5. Paikallis ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki; Avainmittarit: Monikielisten palveluiden tarjonta kasvaa. Imagotuksimukset kaupungin vetovoimaisuudesta valituissa kohderyhmissä, tavoitteena top 5. y y alkuvaiheen tukeminen. Pietarin rinnalla Lappeenrannalla on hyvät verkostot myös valikoiduissa muissa venäläiskaupungeissa, eritoten Paikallisten yritysten Venäjän liiketoimintojen edistäminen. Järjestetään venäjän ja englanninkielisiä yrittämisen mahdollisuuksista kertovia tietoiskuja. Luodaan edellytykset kansainvälisen koulutuksen, hyvinvointi ja terveyspalvelujen, luovien alojen ja sekä matkailupalvelujen kasvulle. Paikallisen omaleimaisen kulttuurin ja historian nostaminen ja tuotteistaminen matkailussa, olemassa olevien kulttuuripalvelujen hyödyntäminen, kulttuuri ja luontomatkailun kehittäminen. Kulttuurien positiivista kohtaamista edistetään kulttuurin ja yhteisten harrastusten avulla. Monipuolisia palvelualan, kulttuurin sekä kielten koulutustoimenpiteitä eri kohderyhmille, sekä lappeenrantalaisille että henkilökunnalle. Lisätään ruohonjuuritason yhteistoimintaa venäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisätään ja Olemassa olevien yritysten kasvu. Lappeenrannan tunnettuus Venäjällä laajenee. Investointeja ja yrityskontakteja tulee Pietarin ohella muualtakin Venäjältä. Alueen pk yritysten Venäjän kauppa kasvaa. Palvelutarvekyselyjä toteutetaan määräajoin. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste. Vuoden 2016 loppuun mennessä Hyvinvointialalle syntyy 100 yksityisesti rahoitettua työpaikkaa. Kansainväliset koulutuspalvelut työllistävät suoraan 100 henkilöä. Matkailualan investoinnit jatkavat kasvua ja positiivinen työpaikkakehitys jatkuu. Lappeenranta profiloituu kulttuurimatkailukohteena. Paikalliseen kulttuuriin perustuvaa kestävää matkailuteollisuutta. Alueen identiteetti vahvistuu. Matkailijoiden määrä kasvaa ja monipuolistuu Venäläiset matkailijat Suomessa tutkimus. Lappeenrannassa yhdistyy uusi palveluosaaminen, joka erottaa kaupungin muista matkailualueista. Venäjä osaaminen eri tasoilla (perus ja jatkokoulutus, työn ohella jne.). eri palvelu, kieli ja kulttuurikoulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa. Lappeenranta tunnetaan aktiivisesta ja kansainvälisestä kulttuurija tapahtumatoiminnasta. Etelä Karjala Pietari alueelle suuntautuva kulttuurimatkailu lisääntyy. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielikoulutusta kehitetään Laaditaan kielistrategia vieraiden kielten osaamistarpeen kartoittamiseksi perusopetusta ja Toteutetaan kielistrategiaan lukiokoulutusta varten opetustarjonnassa Toteutetaan kielistrategiaan opetustarjonnassa Suunnitellaan Venäjä yhteyksiä ja toimintoja Toteutetaan suunnitelmia Toteutetaan suunnitelmia

19 j j välitetään tietoa yhteisestä historiasta Kansainvälisten kulttuurien tietämys ja tunnettuus lisääntyy. ja kulttuurista sekä kehitetään matkailupalveluja yhdessä rajan molemmin puolin (Etelä Karjala Pietari kulttuurimatkailualue). 6. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen; Avainmittari: Ulkomaalaisten työttömyysaste. Monikanavaisen palvelukonseptin kehittäminen maahanmuuttajataustaisille lappeenrantalaisille. Paikalliskulttuurin uudet ilmentymät ohjelmakokonaisuus: Työpajoja, mentorointia ja vertaisoppimista innovatiivisin keinoin. Osaavan työvoiman tarjonnan takaaminen ja kielikoulutuksen kehittäminen. Paikallisväestön tietämyksen lisääminen maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Kuntalaisten asiakaspalvelu keskittyy Winkkiin ja asiakaspalvelun taso paranee ja monipuolistuu entisestään. Palvelun vasteaika Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy, samalla lisääntyy myös eri kulttuurien osaaminen kaupungissa > monikulttuuriset laadukkaat palvelut. Vuosittain eri kieli ja kulttuurikoulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa ja osaamistaso nousee Opiskelijoiden sijoittautuminen työelämään Kielikoulutuksen tarjonta Lappeenrantalaisten avoimuus ja ymmärrys muualta tulevia kohtaan lisääntyy. Eri väestöryhmien välillä ei ole vastakkainasettelua. Opinto ohjaajien tietämyksen lisääminen maahanmuuttajien erityiskysymyksiin 7. Lappeenranta Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen keskittymänä; Avainmittari: Alueen tunnettuus Venäjä yhteyksien rakentajana kasvaa. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä Venäjä yhteyksien rakentajana. (Team Finland, EBN ym.) Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU Venäjä Innovaatiofoorumi joka toinen vuosi. Venäläisten innovaatioiden ja keksintöjen kansallisen tason kaupallistamiskonseptin jatkojalostaminen. Yrityspalvelujen profiloituminen Euroopan ykkösosaajaksi EU Venäjä liiketoiminnoissa. Ko. yritysten liiketoiminnan kasvu, toimialakohtaiset sijoittautumistulokset. Lappeenrannan brändi taitavana Venäjä osaajana vahvistuu www sivujen kävijämäärät, mediaosumat. Toimiva monikanavapalvelukonsepti käytössä, työnjako palvelun tuottamisessa muiden toimijoiden kanssa. Lappeenranta on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian sekä hyvinvointi alan huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. Osaamispohjaisten yritysten kiinnostus aluetta kohtaan lisääntyy. Vuosittaiset palvelun tunnettuuskyselyt www sivujen kävijämäärät, mediaosumat aiheesta Alueen tunnettuus EU:n ja Venäjän välisen innovaatiotoiminnan kohtaamispaikkana vahvistuu. kaupunkiin perustetaan 10 uutta venäläistaustaista osaamispohjaista yritystä vuosittain. palvelukonseptin kautta kulkee 100 ideaa vuosittain.