Sodasta rauhaan elokuvasarjan päätösosa, s.4 Tykkimies ennen ja nyt, s. 14 Tykistöprikaatin Killan vetovastuu vaihtuu, s. 33

Transkriptio

1 Sodasta rauhaan elokuvasarjan päätösosa, s.4 Tykkimies ennen ja nyt, s. 14 Tykistöprikaatin Killan vetovastuu vaihtuu, s. 33 4/2011

2 TULIKOMENTOJA Julkaisija: Suomen Tykistömuseo Toimituskunta: Lauri Haavisto, päätoimittaja Toimituskunnan puheenjohtaja Samuel Fabrin Aki Kinnunen Petri Majuri Sotilasasiantuntija OIKAISU Tulikomentoja 3/2011 lehden sivulla 24 olleen Intian korruptoituneet tykkihankinnat -jutun kirjoittaja on Jaakko Bergqvist eikä Jaakko Rytty, kuten jutun yhteydessä virheellisesti mainittiin. Tero Mäenpää Sotilasasiantuntija Maanpuolustuskiltojen liitto ry KUNTOKORTTI LUOKKAVAATIMUKSET III lk 50 pistettä vuodessa II lk 100 pistettä vuodessa Vuosi: Kilta: I lk 150 pistettä vuodessa (väh 100 suoritusta) Nimi: M lk 5 vuotena I lk:n vaatimus Osoite: SM lk 15 vuotena I lk:n vaatimus Ikä: Sirkka Ojala Verkkovastaava sirkka.ojala@tulikomentoja.fi Laji Tammi Pist Laji Helmi Pist Laji Maalis Pist Laji Huhti Pist Laji Touko Pist Yht Kesä Laji Pist Jukka Sippola Laji Heinä Pist Laji Elo Pist Laji Syys Pist Loka Laji Pist Laji Marras Pist Juhani Suni Lehden kiltasivut ja postitusrekisteri kiltasivut@tulikomentoja.fi tilaajat@tulikomentoja.fi Kalevi Virtanen kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi Laji Joulu Pist Lajit H = hiihto R = polku- tai laturetki Y = yleisurheilu Pisteytys J = juoksu P = pyöräily A = ammunta 1/2 tunnin suoritus 1 piste K = kävely S = suunnistus M = jokin muu 1 1/2 tunnin suoritus 2 pistettä L = luistelu SM = soutu ja melonta Yli 3 tunnin suoritus 3 pistettä (max / pvä) LE = lentopallo V = voimistelu PP = muut pallopelit U = uinti Merkintä esim: K10 = 10 km kävely U1/2 = 1/2 tunnin uinti Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n kuntokortti on ladattavissa Tulikomentoja-lehden nettisivuilta osoitteesta: Ulkoasu: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info Ilmoitusmyynti: Pertti Onniselkä / Happyback Oy pertti.onniselka@happyback.fi Paino: SLY-LEHTIPAINOT OY KIRJAPAINO UUSIMAA TOIMITUKSELLINEN AINEISTO Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, Hämeenlinna toimitus@tulikomentoja.fi, ILMOITUSAINEISTO Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, PORI pertti.onniselka@happyback.fi, puh , faksi (02) KILTASIVUJEN AINEISTO Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, HÄMEENLINNA kiltasivut@tulikomentoja.fi, (03) , Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta. Kansi: Tulta! / Varusmieskuva, puolustusvoimat. Taustalla: Dokumenttielokuvasta Sodasta rauhaan / Sirkka Ojala

3 TULIKOMENTOJA 4/2011 pääkirjoitus Pääkirjoitus, Lauri Haavisto Sodasta rauhaan Tykkimiesten elokuvasarjan päätösosa, Sirkka Ojala 4 Aselajitaidoilla kilpailemassa tykistön kunto-ottelussa, Olli Lammi... 8 Tarkastajan tervehdys, Aki Sihvonen.. 9 Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen 11 Nordic Artillery Exercise 2011, Petri Majuri Tykkimies ennen ja nyt, Lauri Haavisto Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni Suomen Tykistömuseossa tapahtuu, Mikko Kero Erikoisosaajia puolustusvoimille, Mikko Kero Jääkärien jäljillä, Hannu Vettenranta. 22 Museoesineet kertovat, Samuel Fabrin Tykkipojan laulu Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n puheenjohtajaksi, Sirkka Ojala Tykistökoululle tunnustusta Kiltamatka Rukajärven maisemiin, Paula Hiljanen Tykistöprikaatin Killan vetovastuu vaihtuu, Sirkka Ojala Hävittäjälentäjät talvi- ja jatkosodassa, Mikko Turunen The Pacifi c Tyynenmeren taistelutoverit, Lauri Haavisto ILMESTYMISAIKATAULU Numero Aineisto- Ilmestyy päivä viikolla 1/ / / / Mennyt vuosi Jo toisen kerran vuoden sisään vaihtuu Tulikomentoja-lehden päätoimittajuus, kun tämän lehden jälkeen ottaa Sirkka Ojala päätoimittajan tehtävät vastaan. Siirtyessäni Tykistömuseolta Sotamuseoon töihin lupauduin päätoimittamaan lehteä kahden vuoden ajan, mutta valitettavasti työtehtäväni Sotamuseolla eivät enää mahdollistaneet lehden päätoimittamista tämän vuoden jälkeen ja joudun siitä luopumaan. Vuoden aikana opin ainakin sen, että lehdellä on todella suuri merkitys tykkimiehille kautta Suomen. Lehden juttujen pohjalta otettiin minuun yhteyttä positiivisessa ja joskus myös negatiivisessa sävyssä. Tulikomentoja-lehti tehdään tietenkin lukijoitaan varten, joten toivon että sen innokas seuraaminen ja juttujen kommentointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Ainoa mikä tästä vuodesta jää minua kaduttamaan on, että olen menettänyt kykyni lukea enää mitään lehtiä ilman, että alan miettiä miten ne on taitettu, editoitu, kirjoitettu jne. Olen valitettavasti astunut peilin lävitse ja nähnyt miten kovaa työtä lehden tekemisessä vaaditaan ja paluuta ei enää ole. Menneestä vuodesta on jäänyt mieleen erityisesti talouskriisi, hallitusneuvottelut ja Puolustusvoimien säästötarpeet. Nämä kaikki asiat vaikuttavat lehteen mainostajien, kenttätykistön aseman ja Puolustusvoimien Tykistömuseolle antaman tuen myötä. Lehti on kuitenkin pysynyt erittäin laadukkaana ja on nyt ilmestynyt vuoden verran myös kokonaan väreissä. Tärkeää on, että se myös tulevaisuudessa löytää lukijansa. Haluan kiittää Tykkimiehiä, Tykistömuseota ja edeltäjääni Kalevi Virtasta mahdollisuudesta päätoimittaa tätä hienoa lehteä, joka vaikka itse sen sanonkin, on todella hyvä julkaisu. Sen toimituskunta ja avustajat ovat sitoutuneet antaumuksella lehden tekemiseen ja ovat olleet valmiita uhraamaan siihen runsaasti aikaansa. Siitä teille kaikille suuri kiitos. Hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2012 kaikille lukijoille. Lauri Haavisto Tulikomentoja 4/2011 3

4 Tykkimiesten tuottamat elokuvat: Ihantalan ihme (2001) Korpisodan suurvoitto (2003) Taistelu Laatokan Karjalassa (2005) Talvisota - ensimmäinen torjuntavoitto (2007) Suomen tie jatkosotaan (2009) Viimeiseen mieheen (2010) 4

5 Sodasta rauhaan Tykkimiesten elokuvasarjan päätösosa TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA Tykkimiehet ry:n tuottamaa Sodasta rauhaan -dokumenttielokuvaa kuvattiin Pohjankankaalla syyskuun puolivälissä. Elokuva on 90 minuuttia pitkä ja suoraa jatkoa Suomen tie jatkosotaan -elokuvalle. Sodasta rauhaan käsittelee jatkosodan aikaa ja sodan lisäksi siinä kerrotaan asekätkennästä, sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä ja Lapin sodasta. Elokuva päättyy viimeisen sotakorvausjunan lähtöön kohti Neuvostoliittoa. Tulikomentoja 4/2011 5

6 Kyynelradio käytössä. Lentokoneen odottelua suon laidassa. Materiaalin siirtoa hevoskyydillä. Ryminää metsässä, sotahuutoa nauhoitetaan. 6 Vapaa-ajan viettoa rintamalla puhdetöitä tehden.

7 Kiikarointia vihollisen asemiin. Seuraava toiminta tapahtuu kypärä päässä, ottakaa mukaan mantteli ja leipälaukku ja yhdellä miehellä voisi olla myös Suomi-konepistooli, tähän kohtaukseen tulee myös savuja. Aurinkokin kurkistaa hetken pilvien lomasta, neljän harmaan ja vesisateisen kuvauspäivän jälkeen, kun näyttelijät ryhmittyvät ohjaaja Tuomo Rystin ohjeiden mukaan Pohjankankaan linnoituksen juoksuhautaan. Niinisalo jatkosodassa Pohjankankaalla kuvattiin lähes sata erilaista ottoa elokuvaa varten. Kyseessä on dokumenttielokuva ja kuvattuun materiaaliin sekoitetaan myös autenttista aineistoa. Ohjaaja Tuomo Rystille Sodasta rauhaan elokuva on jo kuudes Niinisalossa kuvattu filmi, joten maisemat ovat tuttuja ja sopivat kuvauspaikat löytyivät helposti. Rysti totesi, että kuvatuilla kohtauksilla pyritään luomaan mielikuvia, jotka antavat katsojalle oikean kuvan sodan ajan tapahtumista. Elokuvan äänimaailma teettää töitä Elokuvassa suurin työ on kuitenkin äänimaailman rakentaminen kokonaan uudelleen. Viikon aikana nauhoitettiin elokuvan editointivaihetta varten erilaisia ääniä kuten taisteluhuutoa, hevosen rouskutusta ja hirnuntaa, suolla syntyviä maiskahtavia tarpomisääniä ja pakkien kolinaa kanttiinin saavuttaessa. Elokuvaa kuvattiin kolmella kameralla, filmin pääkuvaajana oli Seppo Ekholm ja lisäksi kuvaajina toimivat Tuukka sekä Tommi Tikka. He myös editoivat ja kokoavat filmin sekä rakentavat äänimaailmaa ohjaaja Tuomo Rystin kanssa. Museonhoitaja Ilpo Nurmi Säkylän Talvija jatkosotamuseolta huolehti näyttelijöiden vaatetuksesta sekä aseista, lisäksi rekvisiittaa lainattiin mm. Suomen Tykistömuseolta. Killat suuressa roolissa Näyttelijöinä elokuvassa esiintyvät Kankaanpään Seudun Tykistökillan, Etelä-Pohjanmaan Tykistökillan, Jääkäritykistön Killan, Vammalan Seudun Tykistökillan, Porin Seudun Tykistökillan ja Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan kiltalaiset sekä Pirkanmaan ja Satakunnan Reserviläiset. Filmillä esiintyvät myös tuttuun tapaan Niinisalon Ratsastajien hevoset ja Kankaanpään Tykistökillan hevosmiehet. Vapaaehtoisnäyttelijät totesivatkin elokuvanteon olevan mukavaa puuhaa, vaikka välillä rynnäkkökohtauksissa hengästyi ja savu vähän yskitti. Ensikertalaisille päivänkin kokemus elokuvanteosta oli mieliin painuva ja ammattitaitoisen ohjaajan toimintaa oli mielenkiintoista seurata. Ensi-ilta keväällä 2012 Elokuvan käsikirjoitusta työstettiin Tuusulassa kuuden miehen voimin koko viime talven ja käsikirjoitus valmistui lopullisesti vasta toukokuulla. Käsikirjoittajatiimiin ovat kuuluneet Jouko Alasjärvi, Jouko Huhtala, Jorma Keino, Mikko Kero, Tuomo Rysti ja Kari Vilamo. Sodasta rauhaan elokuvan ensi-ilta on 26. huhtikuuta 2012 Suomen Tykistömuseolla ja lisäksi elokuva nähdään myös YLE:n TV kakkosella. Elokuvan pitkän keston vuoksi sen voi katsoa kolmessa 25 minuutin mittaisessa osassa Tykistömuseon elokuvateatterissa. Elokuva tulee myös DVD-levitykseen vuoden 2012 kesään mennessä. Tuotantotiimi kuvausten päätyttyä. Vas. näyttelijät varusti Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo Ilpo Nurmen johdolla. Kuvaajina toimivat: Tommi ja Tuukka Tikka sekä pääkuvaajana Seppo Ekholm. Oikeassa laidassa ohjaaja Tuomo Rysti. Keskellä tykistökiltalaiset: Vesa Niemenmaa, Kari Ketola ja Raimo Ojala. Tulikomentoja 4/2011 7

8 Aselajitaidoilla kilpailemassa tykistön kunto-ottelussa TEKSTI JA KUVA: OLLI LAMMI Tykistön ja kranaatinheittimistön kunto-ottelu järjestettiin tänä vuonna Reserviupseerikoululla Haminassa. Kunto-otteluun otti osaa yhteensä 19 kolmihenkistä partiota, joista 11 kilpaili kantahenkilökunnan kenttätykistösarjassa, 4 kantahenkilökunnan kranaatinheittimistösarjassa ja 4 reserviläissarjassa. Osallistuin itse kolmatta kertaa, tällä kertaa Pirkanmaalaisen reserviläispartion partionjohtajana. Ampuma-arvojen määrittämistä kunto-ottelupartion tuliasematehtäväharjoituksen patteritasolla. Kun armeijakaverini neljä vuotta sitten pyysi minua mukaan muodostamaan joukkuetta tykistön kunto-otteluun, maanpuolustusjärjestöjen lehdistä saamani käsitys reserviläisten kilpailutoiminnasta oli, että kilpailuissa lähinnä juostaan tai hiihdetään, ylitetään vesiesteitä ja ammutaan. Asiaan tarkemmin tutustuttuani ymmärsin, että tykistön kunto-ottelu tarjosi tykistön teknisistä aselajitaidoista pitävälle mahdollisuuden kilpailla myös teknistä taitoa ja tietämystä vaativilla osa-alueilla. Tehtäviä riittää Kunto-ottelussa kerätään pisteitä 6-8 kilometriä pitkällä reitillä suunnistuksessa ja tykistöllisillä partiotehtävärasteilla. Rastitehtäviä on 7 kappaletta: oman paikan paikannus, tulenjohtotehtävä, ampuma-arvojen määrittäminen tuliasematasolla tai -laskimella, taivaankappalemittauslasku, suuntakehämittaus, viestitehtävä ja rynnäkkökivääriammunta. Jokaisella rastilla partiona oikein tehdystä suorituksesta saa 100 pistettä. Suorituksessa tapahtuneet virheet ja sääntöjen mukaisen rastikohtaisen suoritusajan ylittäminen vähentävät rastin pisteitä. Partioilla oli kilpailun aikana mukana GPS-seurantamoduulit, joiden ansiosta kilpailun etenemistä voitiin seurata reaaliajassa ja kilpailun jälkeen joukkueet voivat katsoa kilpailusuunnistuksensa etenemistä internetistä. Harjoitus tekee tykkimiehen Osalla ottelun rasteista käytetään kalustoa, jonka käyttöä reserviläiset eivät voi harjoitella omatoimisesti. Reserviläisille järjestetäänkin keväisin Hattulan Parolannummella viikonlopun mittainen harjoitus, johon puolustusvoimat on järjestänyt rastikoulutusta ja kalustoa. Partiot voivat tuolloin harjoitella aselajitaitojaan ja partion yhteistoimintaa. Lisäksi kilpailutapahtumaa edeltävänä päivänä reserviläisillä on vielä mahdollisuus harjoitella kilpailutehtäviä ja hioa partion yhteistoimintaa. Kilpailusta ja sitä edeltävästä varustus- ja harjoittelupäivästä saa 2 kertausharjoitusvuorokautta. Virallisten harjoitteiden lisäksi olemme järjestäneet omaehtoista iltaharjoittelua ja koulutusta oman partion se- kä pirkanmaalaisten ottelusta kiinnostuneiden kesken. Aina oppii uutta Kunto-otteluun osallistuminen reserviläisenä on kerrannut tykistön perusaselajiosaamista ja opettanut paljon uutta. Kilpailuissa ja harjoituspäivinä olemme päässeet tutustumaan uuteen viestikalustoon ja tykistölaskimen korvaavaan AHJO-järjestelmään. Osaamisen karttuminen auttoi meidät tänä vuonna kunto-ottelun reserviläissarjan voittoon joukkueella Pirkanmaa 1, johon kuului luutnantti Olli Lammi, yliluutnantti Jarkko Tikka ja luutnantti Mika Helin. Keräsimme tehtävärasteilta 533 pisteen saaliin, jolla kenttätykistön yleiskilpailussa olimme 8. sijalla. Taaksemme jäi muiden reserviläispartioiden lisäksi neljä kantahenkilökunnan partiota. Lisää reserviläisiä mukaan Tykistön tarkastaja eversti Aki Sihvonen toivoi kuntoottelun palkintojenjakotilaisuuden puheessaan laajempaa reserviläisosanottoa kilpailuun, kun partiokilpailu järjestetään jälleen Haminassa vuonna Reserviläisistä löytyy varmasti aselajitaitoisia tykkimiehiä, jotka pienellä perustaitoja kertaavalla harjoittelulla voivat lähteä mukaan kilpailemaan tykistön kunto-otteluun. Kunto-ottelun reserviläissarjasta kiinnostuneet henkilöt tai valmiit partiot voivat kysyä lisätietoja osallistumisesta ja harjoittelumahdollisuuksista Kenttätykistökerhosta www. ktkerho.fi tai Tampereen seudun tykistökillasta 8 Vedettävät tykit Ranskalainen Nexter on kehittänyt uuden 155 mm vedettävän Trajan -tykin. Aseessa on 52-kaliiperinen putki, ja se on kehitetty vientimarkkinoita, luultavimmin Intiaa varten. Aseessa käytetään runsaasti CAESAR-ajoneuvotykin osia, mutta lavetti on vanhemmasta TR1-tykistä. (Jane s Defence Weekly, 21 September 2011) Bosnia ja Hertsegovina on toimittanut Afganistanin kansallisarmeijalle ensimmäiset kahdeksan 122 mm 2A18 (D-30) haupitsia niistä 60:stä, jotka se lahjoitti vuonna Loppujen haupitsien pitäisi saapua Afganistaniin vuoden 2011 aikana. (Jane s Defence Weekly, 3 August 2011) Raketinheittimet Lockheed Martin on toimittanut 400 HIMARS-raketinheitintä Yhdysvaltain Asevoimille. Näistä Armeijalle on mennyt 300 kpl ja loput ovat jakautuneet Merijalkaväen ja ulkomaisten ostajien kesken. ( )

9 TARKASTAJAN TERVEHDYS Edellisessä kirjoituksessa kuvasin Maavoimien Esikunnassa tehtävää työtä aselajin kehittämiseksi osana maavoimia - aseista ja ampumatarvikkeista koulutukseen ja taktiikkaan. Omalta osaltani viimeiseksi jäävässä tarkastajan tervehdyksessä keskityn toiseen aiheeseen. Kantahenkilökunnan ja reserviläisten kunto-ottelu pidettiin syyskuun alussa Haminassa, kiitokset järjestelyistä Reserviupseerikoululle. Partioiden saavuttamien tuloksien valossa niin tykki- kuin heitinmiehet osaavat tehtävänsä. Osallistujat haluavat kunto-ottelussa menestyä ja näyttää osaamistaan. Osa pääsee harjoittelemaan, osa ei ja jos harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, niin motivaatio laskee. Haastamisen tarvetta Kunto-ottelua pidetään tärkeänä, mutta taloudelliset resurssit ja kiire vaikeuttavat valmistautumista. Esimiesten ymmärrystä ja tukea asialle tarvitaan, koska osallistuminen tukee erinomaisella tavalla aselajitaitojen ylläpitoa ja kouluttajien osaamista. Kaikkien joukko-osastojen komentajat olette tervetulleita seuraamaan kilpailua ensi vuonna Haminassa! Esitän osallistumiskutsun myös lisääntyville reserviläispartioille, haastakaa henkilökunta. Kiitokset myös kevään Rovajärven harjoituksesta Tykistöprikaatille! Kansainvälinen aselaji Vuoden Tykkimiesteko-palkinto jaetaan vuosittain aselajin imagon, kehittämisen, koulutuksen tai vaikka tykkimieshengen hyväksi tehdystä menestyksekkäästä työstä. Viime vuoden palkinto luovutettiin Tykistökoululle kansainvälisen toiminnan ansiosta. OMLT-kursseilla (Operational Mentoring and Liaison Team Basic Course) on koulutettu jo 150 Afganistaniin meneviä ulkomaisia kouluttajaupseereita ja -aliupseereita. Palaute on koulutuksesta ollut erittäin positiivista ja aselajin imagoa parantavaa. Tätä kirjoitettaessa osallistumme myös pohjoismaiseen tykistöharjoitukseen Ruotsissa, joten kenttätykistö on yksi kansainvälisimmistä aselajeista Suomessa. Säästöillä on vaikutusta Julkisuudessa tiuhaan olleet valtion talouden ja puolustushallinnon resurssikysymykset koskevat eittämättä myös tykistöä eli vaikuttamista. Vuosien työnä huolella tehdyt ja tutkimuksiin perustuneet kehittämissuunnitelmat ovat vaaralle alttiina. Moneen kertaan juustohöylätyt kehittämisohjelmat ja hankkeet on viety niin ohkaiselle, että toimivan järjestelmän ylläpitokin vaikuttaa enemmän kuin haasteelliselta. Nopeiden säästöjen tekeminen vaikuttaa laskevasti toimintaedellytyksiin esimerkiksi varusmies- ja reserviläiskoulutukseen ja samalla vaarantuu myös puolustuksen perusta. Tykistön kohtalona jo pidempään on ollut saada kehittämisvaroista vain jäännöspalat tai kehittämistä on vyörytetty vuosilla eteenpäin. Tuloksen tekijä Maapuolustuksen vaikuttamisen kehittämiseen suunnitellut varat ovat pienemmät kaikkiin muihin kehittämisohjelmiin verrattuna. Tuskaa tuntien on Maavoimien Esikunnan tykkiväki taistellut perusasioiden puolesta. Onnistumisen arvioikoot aikanaan muut, mutta toivottavasti jatkossa ei hämärry sodan ja taistelun realiteetit sekä historian opit. Lopulta tulivoima ratkaisee ja liike on keino viedä tulivoima oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan. Kaikki muut osa-alueet ovat niitä tukevia, edellytyksiä luovia tekijöitä. Taistelujärjestelmä eli vaikuttaminen on tuloksen tekijä. Suomen puolesta Mitä tykistö ja meidän kouluttavat joukkomme voivat tässä tilanteessa tehdä? Yhtäältä keskitytään ammattiylpeästi omaan tehtävään ja työhön. Oman työn hoitaminen on paras käyntikortti oman joukon puolesta. Toisaalta viestitetään ulospäin erityisesti yhteiskunnallisiin vaikuttajiin tykistön merkityksestä ja hyvähenkisestä toiminnasta yhteisen hyvän puolesta, Suomen puolesta. Tärkeää on, ettei uskoa menetetä ja tykkimieshenki kestää koettelemukset. Tykistöllä hyvä imago Mikä on tykistön imago? Varusmiesten osalta asiaa ei liene tutkittu, mutta kadettien kyllä. Tykistöä pidetään teknisenä aselajina, jossa on monipuoliset, nousujohteiset tehtävät sekä hyvät mahdollisuudet kansainvälisiin tehtäviin ja hyvät uramahdollisuudet. Heikkoutena on aikaisemmin ollut lähinnä joukko-osastojen sijainnit. Nyt sijainnit ovat käytännössä samat kuin valmiusyhtymillä ja aselajin kehitysnäkymät ovat myös vielä varsin hyvät. Kiitos menneestä neljästä vuodesta Vaihtelu virkistää ja toivottavasti näin myös tykistössä, sillä siirryn vuoden vaihteessa Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikuntaan. Menneet neljä vuotta tarkastajan vaativassa ja monipuolisessa tehtävässä on ollut virkaurani parasta aikaa. Ilman tukea ei tällaisista tehtävistä kunnialla selvitä. Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja tykistön hyväksi tehdystä työstä. Tehtäväni luovutan eversti Esko Hartikaiselle, pitkän linjan tykkimiehelle. Hänen ammattitaitoiseen ja ansaittuun huomaansa tykistö on helppo luovuttaa. Toivotan uudelle tarkastajalle onnea ja voimia. Syksy vie meidät kohti talvea, mutta uusi kevät koittaa pian - toivottavasti myös aselajissa! Toivotan lukijoille miellyttäviä lukuhetkiä tykkimiesten lehden parissa kuntoilun lomassa! Aki Sihvonen Kirjoittaja on eversti ja tykistön tarkastaja Tulikomentoja 4/2011 9

10 Puheloinen: Ei teknoarmeijaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn ylläpito vaatii osaavan ja motivoituneen henkilöstön lisäksi jatkuvaa investointia puolustusmateriaaliin. Vanhentunutta kalusstoa on korvattava uudella ja tarpeettomiksi käyneistä suorituskyvyistä on luovuttava Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut kenraali Puheloinen korosti, että taloudellisesti niukkoina aikoina on löydettävä ratkaisuja, joilla voimme kompensoida heikkouksiamme. Kun kaluston suorituskyky ei enää vastaa tehtävien vaatimuksia, sen ylläpidolle ei ole edellytyksiä tai se tulee käyttäjälleen vaarallisek- si, on kustannustehokkuuden ja henkilöstön turvallisuudenkin vuoksi tarkoituksenmukaista luopua tästä kalustosta. Samalla vapautetaan resursseja korvaavan tai kokonaan uuden suorituskyvyn luomiseen. On löydettävä ratkaisuja sellaisilla järjestelmillä, joiden vaikuttavuus voidaan saada kertautumaan ja siten suhteellisesti suuremmaksi kuin niihin tehty investointi. Esimerkkeinä näistä Puheloinen mainitsi nykyaikaisen tietotekniikan hyödyntämisen johtamisessa ja tilannetietoisuuden ylläpidossa sekä pitkän kantaman asejärjestelmät. uutisia Tavoitteena kustannustehokkuus Puolustusvoimain komentaja tyrmää täysin väitteet siitä, että Suomeen oltaisiin rakentamassa jonkinlaista teknoarmeijaa. Puolustusvoimia kehitettäessä hyödynnetään optimaalisesti eri-ikäinen reservin henkilöstö sekä eriikäinen materiaali. Tavoitteena on kustannustehokas, tasapainoinen kokonaisuus, joka on olosuhteisiimme ja voimavaroihimme sopeutettu ja kykenevä maan sotilaalliseen puolustukseen turvallisuusympäristöön suhteutetulla uskottavalla tavalla. - Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä puolustusvoimat ei tule ehdottamaan huippuunsa varustettua pientä teknoarmeijaa - sellaiseen ei todellakaan ole varaa - eikä toistakaan ääripäätä, massa-armeijaa, jonka suuruuden seurauksena sen yksiköt väistämättä jäisivät hyvin puutteellisesti varustetuiksi ja siten vaarallisen tehottomiksi, Puheloinen summaa. - Todellisuus tulee olemaan näiden ääripäiden välissä. Uusi kunniajäsen Tykkimiehet ry:n hallituksen kokouksessa varapuheenjohtaja Kari Vilamo luovutti yhdistyksen kunniajäsenelle numero 13, Kari Niemistölle, yhdistyksen standardin luovutuskirjoineen. Kari Niemistö on toiminut yhdistyksen hallituksessa vuosina Niemistö on hallituksen jäsenenä hoitanut ansiokkaasti Kari Niemistö yhdistyksen sijoitustoimintaa. Lisäksi Niemistö on tukenut merkittävällä tavalla taloudellisesti yhdistyksen tarkoitusperien edistämistä. Tykkimiehet syyskokouksessa museolla. Kuva: Sirkka Ojala. 10

11 Yhdistyksen syyskokouksen satoa Tykkimiehet ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Suomen Tykistömuseolla Hämeenlinnassa Puheenjohtajan vaihdos oli kokouksen tärkeimpiä asioita. Hämeenlinnaan kokoukseen oli saapunut kolmetoista jäsentä ja lisäksi paikalla oli kahden jäsenyhdistyksen edustus päättämässä yhdistyksen asioista. Enemmänkin osallistujia olisi mahtunut museolle Pohjola-saliin. Kokous avattiin Kokouksen avasi Tykkimiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Alasjärvi. Avauspuheenvuorossaan hän loi katsauksen yhdistyksen toiminnassa merkittävimmin esillä olleisiin asioihin, joita ovat museoiden yhdistymisneuvottelut sekä Sodasta rauhaan -dokumenttielokuvaprojekti. Kokouksen avauksen yhteydessä vietettiin hiljainen hetki ajasta iäisyyteen siirtyneiden jäsenten muistolle. Kokousasiat käsittelyyn Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouko Huhtala ja hänen johtamanaan käytiin kokousasioiden kimppuun. Tärkeimpinä syyskokouksen asioina olivat yhdistyksen neuvottelukunnan ja hallituksen henkilövalinnat sekä yhdistyksen ja Suomen Tykistömuseon toimintasuunnitelma- ja talousarvioesitysasiat seuraavalle toimintavuodelle. Neuvottelukunnan ja yhdistyksen puheenjohtajavalinnat Neuvottelukunnassa erovuorossa ollut neuvottelukunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Vuoria, valittiin neu- vottelukunnan puheenjohtajaksi vuosille Yhdistyksen puheenjohtajavalintaa oli hallituksen keskuudessa valmisteltu elokuun lopulta lähtien. Tuolloin yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, Jouko Alasjärvi, ilmoitti hallitukselle, että hän ei ole enää käytettävissä yhdistyksen puheenjohtajaa valittaessa. Uudeksi puheenjohtajaksi vuosille valittiin syyskokouksessa yksimielisesti vakuutusneuvos Harri Kainulainen. Harri Kainulaisella on pitkä kokemus ja tuntemus maanpuolustustyöstä ja tällä hetkellä hän toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Yhteistoiminta tärkeää Kiitospuheenvuorossaan Harri korosti, että yhdistyksen menestymisen takeena ovat yhteistyötä ja aktiivista yhteistoimintaa tekevät jäsenet ja jäsenien valitsemat luottamushenkilöt. Puheenjohtajan yhtenä tärkeänä tehtävänä on varmistaa yhteistyön toimiminen ja sujuminen niin yhdistyksen sisällä, kuin myös sen toiminnan kannalta tärkeiden ja keskeisten muiden tahojen kanssa. Kiitospuheensa Harri päätti toteamukseen: Tykistö on yhteistoiminta-aselaji. Yhdistyksen hallitus Hallituksen erovuoroiset jäsenet Pertti Kiviniemi, Aki Kinnunen ja Rauno Salo valittiin hallituksen jäseniksi toimikaudeksi Hallituksen jäsen Jorma Hämäläinen oli ilmoittanut, että hän ei pysty muiden työtehtäviensä takia osallistumaan yhdistyksen hallituksen toimintaan. Jorma Hämäläisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuosille valittiin hallituksen jäseneksi yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät jättävä Jouko Alasjärvi. Harri Kainulaiselta vapautuneeseen hallituksen jäsenen paikalle valittiin Raimo Kinnaslampi vuodeksi Toimintasuunnitelma 2012 Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuonna 2012 on keskeisellä sijalla käynnissä oleva museoiden yhdistymishanke. Tykistö-, pioneeri- ja viestimuseon yhdistäminen vaatii hallinnollisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi, myös Linnankasarmin alueella rakentamistöitä. Alueelle tulevalle ja sijoitettavalle kalustolle on saatava asianmukaiset näyttely- ja kokoelmatilat. Tähän liittyen on käynnistetty muun muassa näyttelykatoksen rakentamisen selvityshanke. Tässä selvityksessä on mukana yhtenä keskeisimpänä toimijana Museovirasto, Senaattikiinteistöjen ja Hämeenlinnan kaupungin ohella. Linnankasarmin alue on vanhaa muinaismuistoaluetta ja arkkitehtuuriltaan ehjä kokonaisuus ja pienimuotoinenkin lisärakentaminen tähän ympäristöön vaatii tarkan ja huolellisen suunnittelun. Vuosi 2012 näyttää, miten asiassa päästään eteenpäin. Yhdistyksellä tarkka taloudenpito Syyskokouksessa hyväksytyn vuoden 2012 toimintasuunnitelman yksi painopistealue on yhdistyksen taloudellisen pohjan pitäminen vakaana. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että valtiovallan kautta tulevat avustukset ja tuet eivät ole jatkossa itsestäänselvyyksiä. Lisäksi yrityksiltä ja yksityisiltä saatavien apurahojen, lahjoitusten ja muunlaisen tuen saanti on muuttunut entistä haastavammaksi. Tästä syystä yhdistyksen on oltava erityisen tarkkana taloudenpidossaan ja mietittävä aktiivisesti niin varainhankintaansa, kuin myös toimintansa kautta saatavia tuloja. Jatkuvasti huomattavia tappioita tuottavat toiminnat on saatettava kustannustehokkaiksi tai sitten niistä on syytä luopua. Luopuminen totutusta, tutusta ja turvallisesta on vaikeaa, mutta konsultti euro opastaa tässä asiassa. Talousasioissa on haastetta yhdistyksen neuvottelukunnalle, hallitukselle, museolle kuin myös Tulikomentoja-lehdelle. Talouden myllerryksestä huolimatta toivotan jäsenistölle ja lehden lukijakunnalle rauhallista joulun odotusaikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle Kari Halonen Kirjoittaja on evl ja Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja Tulikomentoja 4/

12 Ruotsalaiset käyttivät hyväkseen tilaisuuden esitellä uutta Archer-tykistöjärjestelmäänsä. Nordic Artillery Exercise 2011 Harjoitus kuuluu pohjoismaiden puolustusyhteistyön kokonaisuuteen eli NORDEFCO: on. Harjoitukseen osallistui Suomesta, Ruotsista ja Norjasta yhteensä 30 upseeria. Suomalaisia oli mukana 13 ja edustettuina olivat Maa- ja Ilmavoimien esikunnat, Maanpuolustuskorkeakoulu, Tykistöprikaati, Porin Prikaati sekä Utin Jääkärirykmentti. Suomalaisen joukon vanhimpana oli Tykistökoulun johtaja, everstiluutnantti Paavo Keskiruusi. Yhteinen vaikuttaminen ja taistelutilan hallinta NAX11-harjoituksessa opetuksen päävastuu oli norjalai- TEKSTI JA KUVAT: PETRI MAJURI Yhteispohjoismainen tykistöharjoitus NAX11 järjestettiin tänä vuonna Bodenissa, Ruotsissa. Viisipäiväisen harjoituksen teemana oli puolustushaarojen yhteinen vaikuttaminen sekä taistelutilan hallinta. silla, sillä heillä on paras tietämys ja kokemus puolustushaarojen toiminnan yhteensovittamisesta. Pääosa harjoitukseen osallistuneista henkilöistä oli tykistöupseereita. Tilanne on looginen, sillä yhteisoperaatioissa maavoimat määritetään yleensä tuettavaksi puolustushaaraksi. Tykistö on maavoimissa keskeinen vaikuttamisjärjestelmä ja siksi toiminnan yhteensovittamisessa epäsuoralla tulella on keskeinen rooli. Rajattu taistelukenttä Koska kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen harjoitus, taistelua käsiteltiin kolmiulotteisesti ja muun muassa informaatiosodankäynti ja elektroninen sodankäynti oli rajattu pois. Harjoituksessa tavoitetta lähestyttiin case-tarkastelujen kautta ja tehtävien vaativuustasoa nostettiin harjoituksen edetessä. Kolme tehtävää Ensimmäinen tehtävä sisälsi erilaisten sensoreiden ja asejärjestelmien käyttöä periaatteellisella tasolla. Tavoitteena oli mahdollisimman järkevien yhdistelmien määrittäminen. Sensoreiden osalta painotettiin niiden käyttöä tiedonkeruun ja maalinosoituksen lisäksi myös vaikutuksen arviointiin. Toisessa tehtävässä käytettiin kartalle sidottua tilannetta ja sensorien ja asejärjestelmien käytön lisäksi suunniteltiin ilmatilan hallinta. Suunnittelua vaikeutti tehtävään sisällytetty aikara- Operaation suunnittelu käynnissä, suomalaisista kuvassa everstiluutnantti Kalle Seppälä ja kapteeni Lauri Yli-Perttula. Everstiluutnantti Mika Tauru esittelee ryhmänsä laatimaa suunnitelmaa. 12

13 joite, minkä vuoksi operaation rakenne oli pidettävä hyvin yksinkertaisena. Kolmannessa tehtävässä suunniteltiin operaatio uudelle toiminta-alueelle. Perusrakenne oli samanlainen kuin toisessa tehtävässä, mutta uutena elementtinä oli maajoukkojen käyttö. Harjoitustilanteen rajoitteet Harjoitustilanteet olivat sopiva sekoitus kansallista puolustusta sekä sotilaallista kriisinhallintaa. Taistelutilan hallinnassa korostui kuitenkin voimakas turvallisuushakuisuus, sillä pienintäkään riskiä ei haluta ottaa. Esimerkiksi epäsuoraa tulta käytettäessä ilma-alusten liikettä rajoitetaan voimakkaasti. Silti tykistön lentoratojen alta oli mahdollista suunnitella lentokäytäviä, mutta tämäntyyppinen toiminta on mahdollista ainoastaan, jos omaa aloitteen ja maalit ovat staattisia. Kotimaan puolustuksessa toiminta on suunniteltava toisin perustein ja myös suurempien riskien hyväksyminen on välttämätöntä. Nämä seikat tunnustettiin harjoituksessa yleisesti. NAX-harjoitusten tulevaisuus Harjoituksen lopussa arvioitiin tavoitteiden saavuttamista sekä tulevien harjoitusten tavoitteita. Tämän vuoden harjoituksen osalta tavoitteiden todettiin täyttyneen, mutta samalla tiedostettiin jatkoharjoittelun tarve. Siksi esimerkiksi NAX12- harjoituksen teemana voisi olla osaamisen syventäminen komentopaikkaharjoituksena. Tahtotila hyvä Tulevien vuosien harjoitusten esteenä on lähinnä tiukka taloudellinen tilanne. Tahtoa sen sijaan riittää niin sotilailla kuin poliitikoillakin ja NOR- DEFCO:n tulevaisuus näyttää siinä suhteessa valoisalta. Hyvän ilmapiirin ja korkean ammattitaidon vuoksi pohjoismaiset harjoitukset ovat erinomaisia tilaisuuksia kehittää kansallista suorituskykyä myös tulevaisuudessa. uutisia Niinisalon varusmiesten vapaa-ajan liikuntakerhoille huomattava lahjoitus Kuva: puolustusvoimat. Kunnon ylläpito on palveluksessa tärkeää. Reserviupseerikurssi 239 ja TK8 alkoivat Haminassa Maavoimien reserviupseerikurssi 239 ja Aliupseerista upseeriksi täydennyskurssi 8/240 alkoivat Haminassa Kurssin tärkeimmät tapahtumat Karvian Reserviläiset ry tukee merkittävällä rahasummalla Tykistöprikaatin varusmiesten vapaaehtoista liikuntakerhotoimintaa. Kyse on ensimmäisestä tämän- kaltaisesta vapaaehtoislahjoituksesta Tykistöprikaatin varusmiehille. Karvian reserviläisten lahjoituksella hankittiin paljon erilaisia liikuntavälineitä. Tykistöprikaatin komentaja, eversti Markku Myllykangas pitää lahjoitusta erittäin hienona lähtöaskeleena reserviläisjärjestöiltä ja killoilta. Rahalahjoitus menee suoraan varusmiesten vapaa-ajalla tapahtuvan vapaaehtoisen liikuntatoiminnan hyväksi. Säästöjen uhatessa tämä on hyvä asia myös seuraavien saapumiserien kannalta. Vapaa-ajan liikuntakerhoissa varusmiesten fyysinen kunto kasvaa, ja lopulta koko yhteiskunta voittaa. RUK:n lippu saapumassa Maneesiin, jossa vietettiin kurssin 239 tulojuhlaa maanantaina Kuva: puolustusvoimat Kurssin aloitti 759 upseerioppilasta, täydennyskurssin aloitusvahvuus on 30 oppilasta. Yhteistoimintaharjoitus 1 (YTH 1) Omaistenpäivää vietetään Isoympyräviesti Kirkkojärvenmarssi Yhteistoimintaharjoitus 2 (YTH 2) Kurssijuhla on vuorossa Pahkajärven ampumaharjoitus Kurssi 239 päättyy Täydennyskurssi 8 päättyy reserviupseerikurssin 240 kanssa heinäkuun 26 päivä Ohjukset Fire shadow ohjusjärjestelmän koulutus aloitetaan Iso-Britannian Kuninkaallisessa Tykistökoulussa Larkhillissa vielä tämän vuoden aikana. Operatiiviseen käyttöön järjestelmä otetaan vuonna (Jane s News Briefs thisweek@ janes.com, ) Israelin Puolustusvoimien Tykistöprikaati on julkaissut ensimmäisiä tietoja Tamuz-ohjuksesta. Ohjuksessa on elektro-optinen ohjausjärjestelmä. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2006 Libanonin sodassa, mutta sen olemassaolo julkaistiin vasta nyt. (Jane s News Briefs thisweek@ janes.com, ) Center harjoituksessa Venäjällä ammuttiin tärkeitä maaleja Iskander-M ja Tochka-U -ohjuksilla. (Interfax-AVN, ) Venäjä aikoo hankkia yhteensä 120 Iskander-M tykistöohjusjärjestelmää. Vuonna 2010 hankittiin 6 järjestelmää ja ensimmäinen patteristo toimitettiin lähelle Pietaria heinäkuussa Ohjuksen pituus on 7,3 m, halkaisija 0,92 m ja laukaisupaino kg. (Jane s Defence Weekly, 10 August 2010) Venäläinen Morinformsystema-Agat esitteli elokuussa Moskovassa MAKS-messuilla 40 jalan merikonttiin asennetun Club-K ohjusjärjestelmän. Ohjus voidaan sijoittaa laivaan tai maalavetille ja se näyttää tavalliselta kontilta, kunnes sen kansi avataan. (Jane s Defence Weekly, 31 August 2011) Armenia on esitellyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa 9K72 Scud- B ja 9K79M-1 Tochka-U ohjuksia. Esittely tapahtui Itsenäisyyspäivän paraatissa Jerevanissa (Jane s Defence Weekly, 5 October 2011) Intia kertoo, että se on tehnyt kolmannen koeammunnan Shauryaohjuksella 24. syyskuuta. Viranomaisten mukaan ohjus nousi 40 km korkeuteen 7,5 Machin nopeudella ja lensi 700 km 500 sekunnissa ennen iskeytymistään muutaman metrin päähän maalista. Ohjuksen kantamaa voidaan kasvattaa aina 1300 km asti. 26. syyskuuta taas ammuttiin Prithvi- II -ohjus 350 km etäisyydelle ja 30. syyskuuta Agni 2 -ohjus 2000 km etäisyydelle(jane s Defence Weekly, 5 October 2011) Tulikomentoja 4/

14 Tykkimies ennen ja nyt TEKSTI: LAURI HAAVISTO Tykkimiehen elämä on muuttunut vuosien varrella, miten entisen tykistön sotilaan tilanne taistelussa vertautuu nykypäivän sotilaaseen? Vastaukset löytyvät menneisyyden kiehtovista tarinoista. Ensimmäinen tunnettu maalaus Eurooppalaisesta tykistä De Nobilitatibus Sapientii Et Prudentiis Regum, Walter de Milemete, Kuva: Wikipedia. Tykistö on yli 600 vuotta vanha aselaji, jonka syntyminen liittyy suoraan mustan ruudin keksimiseen. Se ja taito tehdä tykinputkia synnytti taistelukentille uuden tuhoavan voiman, joka erityisesti maailmansodissa oli tuhoavimpia kaikista aseista. Mitkä seikat ovat pysyneet vakioina tykkimiehille vuodesta toiseen? Kuulo vaarassa Tykistössä palvelevat ovat kautta aikain olleet suuressa vaarassa menettää kuulonsa. Tykkien tuottamaan ääneen ei pitkään ollut mitään keinoja tykkimiehen välttää. Monet jotka ovat jatkosodan tykistön veteraanien kanssa jutelleet, muistavat että ääntä piti usein nostaa varsin kovalle tasolle, kun keskustella halusi. Kuulosuojaus oli monesti vain sormet korvissa, kun tykki laukaistiin. Vielä 1500-luvulla tykistä lähtevä ääni saattoi ajaa vihollisen pakosalle, sillä kovimmat äänet tuohon aikaan tulivat luonnonvoimista, kuten ukkosmyrskyistä. Kranaattikauhua Tykeistä lähtevä ääni oli myös yksi tekijä ensimmäisen maailmansodan kranaattikauhussa, kun lähelle iskeytyvien ammusten ääni sai juoksuhaudoissa päiväkausia keskityksessä olleet sotilaat lopulta hermoromahduksen partaalle. Vasta toisen maailmansodan jälkeen on tykkimiesten kuulon suojaamiseen alettu kiinnittää enemmän huomio- VASEMMALLA: Suomalaisia valkoisen armeijan tykkimiehiä vapaussodassa. Kuva: Sotamuseo ALLA: Yhdysvaltalainen tykkimiehistö ampuu M777-haupitsilla Afganistanissa Kuva: Wikipedia. 14

15 ta ja nykyisin on valitettava onnettomuus, jos suomalainen tykkimies saa kuulovaurion palveluksessa. Hevoset apuna Tykkimiesten rooliin on kuulunut luonnollisesti tykkien ja ammusten siirtäminen. Aina 1900-luvun puoliväliin asti oli härkä- ja hevosvoima elintärkeää tykistön liikkuvuuden kannalta. Huolimatta eläinmaailman avusta on tykkimiesten vaatimuksiin kuulunut kyky pystyä liikuttelemaan raskaita tykkejään. Varsinkin kun 1400-luvulla tykit eivät liikkuneet omilla pyörillään vaan jopa 100 härkää saattoi olla vetämässä yhtä jättitykkiä. Lihasvoimaa yhä tarvitaan Ammusten painojen ollessa jopa kymmeniä kiloja on mitä erilaisimpia teknisiä apuvälineitä kehitetty avustamaan niiden siirtämisessä. Nykyisen sotilaan apuna ovat luonnollisesti tekniset apuvälineet ja motorisoitu tykistö, mutta lihasvoiman vaatimus on yhä olemassa 2000-luvunkin tykkimiehillä. Tilannekuva erilainen Suurimpia muutoksia tykkimiehen elämässä vuosisatojen varrella on luonnollisesti ollut yleisen elintason nousu länsimaissa. Tavallinen suomalainen tykkimies elää etuoikeutetumpaa elämää ilmaisen koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan myötä kuin ylimystön jäsen menneiden vuosien Euroopassa. Tykkimies keskellä taistelua Mutta taistelukentällä on myös tapahtunut suunnaton muutos tykkimiehen etäännyttyä varsinaisesta taistelusta. Aina 1800-luvun lopulle saakka oli tykkimies taistelussa vain muutaman sadan metrin päässä vihollisista joita hän oli tulittamassa. Tykkien tehottomuus ja epäsuoran tulen ollessa vasta tulevaisuuden visio oli tykkimiehelle varsin hyvä käsitys siitä mitä tykistötuli teki. Hän saattoi nähdä ammusten osumat ja mitä tuhoa ne aiheuttivat sotilaissa, tykkimies näki kuolleita ja pahasti haavoittuneita, joihin hänen toimittamansa ammukset olivat osuneet. Vaikka taistelukentän melu ja ruutipilvet saattoivat estää näkyvyyden, oli sodan raaka todellisuus kuitenkin selkeää tykkimiehille. 40 kilometriä rintamalinjan takana 1900-luvulla tykkimies etääntyi tykkien kehityksen myötä fyysisesti ja henkisesti varsin kauas taistelukentän kauhuista. Enää tykkimies ei nähnyt mitä tuhoa ammukset saivat aikaan, koska tykit saattoivat ampua tehokkaasti ja tarkasti kymmenien kilometrien päähän. Vaikka sodan vaarat koskettavat modernia tykkimiestä on aselaji siirtynyt kauas vuosisataisesta läsnäolostaan fyysisesti lähellä taistelukenttää. Etääntyminen sodan kauhuista Tykistö on nykyään myös sotilaan henkiselle kestokyvyn kannalta vähemmän vaativa kuin aikaisemmin. Koska tykkimies ei enää näe tykistön vaikutusta, ei hän myöskään tunne siitä samalla tavalla syyllisyyttä kuin kiväärimies, joka näkee ampumansa sotilaan lähietäisyydeltä. Tulevaisuus Tulevaisuuden taistelukenttä ja siinä tapahtuvat muutokset tulevat varmasti muuttamaan myös tykkimiesten roolia ja elämää. Tällä hetkellä tykistössä palveleva sotilas on osa aselajia, joka on kulkenut pitkän matkan taistelukentän lähietäisyydeltä aina 40 kilometrin päähän vihollisestaan. Merkkipäiviä Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään (marras-joulukuussa 2011) tammi-maaliskuussa Kahila Erkki Helsinki 70 v Sarro Matti Espoo 70 v 1.1. Minkkinen Olavi Mikkeli 80 v 1.1. Tiihonen Matti Myllykoski 70 v 3.1. Nieminen Erkki Sastamala 70 v 4.1. Valkama Seppo Akaa 65 v 9.1. Hanhirova Hannes Espoo 95 v 9.1. Havanka Risto Lappeenranta 70 v 9.1. Kairajärvi Mauri Levanto 50 v Männistö Vesa Espoo 50 v Runosalo Heikki Kolkontaipale 70 v Saikko Pertti Lappeenranta 70 v Hyttinen Kari Espoo 50 v Tuominen Eino Kankaanpää 70 v Helenius Raimo Riihimäki 80 v Heinämäki Ari Hyvinkää 50 v Luukkanen Auvo Savitaipale 50 v Ylinen Eila Sastamala 85 v Ojares Martti Espoo 70 v Dunder Ilmari Tampere 65 v Akkanen Mauritz Nummela 70 v Koivulehto Kari Helsinki 60 v Muttala Oiva Riihimäki 90 v 2.2. Ranta-Kahila Risto Saksa 50 v 2.2. Widell Matti Lepsämä 70 v 3.2. Kangas Esko Maliskylä 60 v 4.2. Palmunen Tapio Pori 50 v 8.2. Aalto Jaakko Haapa-Kimola 70 v 8.2. Huikuri Arto Hollola 65 v Bergqvist Jaakko Helsinki 80 v Roikonen Unto Mikkeli 60 v Peltola Pekka Pori 70 v Heinonen Heimo Sastamala 65 v Ventola Kari Hattula 65 v Laine Kari Pieksämäki 60 v Pekonen Mauri Mikkeli 75 v Niemi Sirkka Sastamala 75 v Paattinen Pekka Tampere 60 v Knihti Erno Nakkila 75 v Nurmio Reijo Helsinki 80 v Peltola Jarmo Helsinki 65 v Lindell Jaakko Savonlinna 75 v Pölhö Jouko Otava 70 v Koivuviita Kalevi Siikainen 60 v 4.3. Paunonen Ari Mikkeli 60 v 6.3. Pirttikoski Eino Sastamala 80 v 7.3. Lindberg Matti Lappeenranta 70 v 7.3. Mikkola Erkki Kouvola 70 v 7.3. Tarvainen Esa Vantaa 65 v Nylander Raimo Vitsiälä 70 v Kainulainen Harri Helsinki 65 v Korpinen Timo Riihimäki 50 v Koura Tarmo Vihteljärvi 80 v Ikonen Matti Riihimäki 70 v Valtonen Matti Tuusula 70 v Sippola Toivo Lohja 88 v Hakuni Esa Ikaalinen 80 v Nieminen Mauno Kajaani 85 v Järvinen Jari Kankaanpää 50 v Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäviä Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä. Tulikomentoja 4/

16 KILTA- JA KOKOUSSIVUT Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös alkuvuoden 2012 merkkipäivät kesäkuun loppuun saakka pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) , mpk tai mpt Numeron 1/2012 aineistopäivä on ja ilmestymisviikko 8. Tykkimiehet ry HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA Hallituksen kokous 10/2011 Joululounaskokous pidetään klo alkaen Suomalaisella Klubilla, osoitteessa Kansakoulukuja 3 A, 5. kerros, Helsinki. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jouko Alasjärvi, Sampolankuja 9 C 32, TUUSULA, pk (09) , mp alasjarvi(at)kolumbus.fi Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, KAUNIAINEN, mp , kari. halonen(at)kolumbus.fi Pankkiyhteys: Nordea Kenttätykistökerho ry Uudenmaan tykistökilta ry Tapahtunutta: Lauantaina järjestettiin Tykistömuseolla kummitykin kunnostustalkoot. Paikalla oli 4 killan jäsentä ja vahvistuksena 3 nuorempaa tykeistä kiinnostunutta. Kaiken kaikkiaan museolla tapahtuma oli järjestetty tosi hienosti: paikalle tullessa munkkikahvit ja lounasaikaan evässämpylät. Tykki oli siirretty huoltoa varten sisätilaan, joten pieni sadekuurokaan ei haitannut! Ensi vuonna mukaan voisi tulla useampikin jäsen. KT-kerhosta ja Killasta osallistui 2 partiota Tykistön kunto-otteluun Haminassa Tällä kertaa voitto reserviläissarjassa meni ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun Pirkanmaan partio suoriutui tehtävistä taidokkaimmin. KT-kerhon partio sai hopeaa joukkueella; Vilamo, Hänninen ja Larikka. Killan ja kerhon ampumailta järjestettiin Töölössä ja tilaisuus keräsi paikalle 14 osanottajaa. Enemmänkin olisi ollut tulijoita, mutta valitettavasti radan kapasiteetti ei mahdollistanut kaikkien mukana ottoa. Tulevaa toimintaa: Su klo 16-21:30 Perinteinen Barbara-juhla Tykistömuseolla Hämeenlinnassa. Illalliskortin hinta 38. Lisätietoja tapahtumasta sekä kuljetusjärjestelyistä sekä ilmoittautumisohjeet saa lähempänä ajankohtaa. Katso myös erillinen ilmoitus tästä lehdestä! Tiedustelut: Markku Mantere, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi, p Lohjan patterin esitelmätilaisuudet jatkuvat syksyn aikana. Lisätiedot tero.merjomaa(at)nordea.com. La järjestetään alk. klo TYKKIMIEHEN TOIMINTAPÄIVÄ SANTAHAMINASSA. Toimintapäivän ohjelmassa on leppoisaa, mutta kehittävää sotilaallista toimintaa sisältävä tehtävärata, pistooliammuntaa ja tietenkin saunomista. Tarjoamme purtavaa ja palan painikkeeksi juotavaa. Ilmoittautumiset: Ilmoittaudu viimeistään ensisijaisesti MPK:n tietojärjestelmän (www. mpky.fi) kautta tai Jussi Sorsalle , jussi.sorsa (at) kolumbus.fi. Ampumatoiminta: Yhdistysten ampumavuoro Töölöntorin radalla on parillisten viikkojen keskiviikkona klo Pakollinen ennakkoilmoittautuminen edellisenä perjantaina osoitteeseen: jyrppy(at)hotmail.com Kerholla on oma 9mm pistooli ja ampumavarusteet joita voi lainata patruunakustannuksia vastaan ratavuorolla harjoitteluun. Omaa asetta ei tarvita siis ampumaharrastuksen aloittamiseen. Huom! Jokaisella ampujalla pitää olla pakollisena joko Reserviläisen Ampumaturva (RAT) vakuutus (20 /vuosi) tai muu vapaa-ajan vakuutus, joka kattaa ampumaharjoittelun. Lisätietoja saat edellä mainitusta osoitteesta. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Markku Mantere, mp , puheenjohtaja(at)ktkerho. fi. Varapuheenjohtaja Pekka Vasara, pekka.vasara(at)luukku.com, Sihteeri Patrick Hjelt, sihteeri(at)ktkerho. fi. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa,mp tero. merjomaa(at)nordea.com. Killan verkkosivut: KT-kerhon verkkosivut: Jääkäritykistön Kilta ry Tulevaa toimintaa: Su klo 16-21:30 järjestetään perinteinen Barbara-juhla Tykistömuseolla Hämeenlinnassa. Illalliskortin hinta 38. Lisätietoja tapahtumasta saa puheenjohtajalta. Katso myös erillinen ilmoitus tästä lehdestä! Tiedustelut: Antero Rättö, anra(at)armas.fi, mp Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, Hämeenlinna, mp , anra(at)armas.fi. Sihteeri Juhani Suni, Käpypolku 1 D Hämeenlinna, pk (03) , mp , posti(at)jaakaritykiston kilta.fi. Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, Hyvinkää, tp (09) , mp Killan kotisivut osoitteessa: posti(at)jaakaritykistonkilta.fi. Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Rytty, Viertokatu 19 A Kajaani, mp jjr(at)nic.fi, sihteeri Antti Laakkonen, Metsäpellontie 4 c 11, Kajaani, mp , antti. laakkonen(at)gmail.com, jäsensihteeri Seppo Möller, Honkirämeentie 35, Kajaani, mp , seppo. moller(at)gmail.com, rahastonhoitaja Tapio Väisänen, Rommeikonmäentie Lapinlahti, mp , tapio.vaisanen(at)upm-kymmene.com Arvoisa kiltamme jäsen: Mikäli yhteystietosi muuttuvat, niin ilmoita asiasta killan jäsensihteerille mahdollisimman nopeasti. 16

17 Karjalan Tykistökilta ry Tapahtunutta: Perjantaina järjestettiin Kiltaretki ja tutustuminen Upinniemen varuskuntaan. Tykkimiehille uuteen kohteeseen suuntautunut retki onnistui erinomaisesti. Yli kaksikymmentä kiltalaista sai nauttia aurinkoisesta syyspäivästä Upinniemessä. Vierailun aikana tutustuttiin niin varuskunnan nykypäivään kuin mielenkiintoiseen historiaan. Muonituskeskuksessa nautittiin maittava lounas ja vierailun lopuksi juotiin perinteiset munkkikahvit sotilaskodissa. Upealla paikalla merenrannassa sijaitsevaan varuskunnan talkoilla ja lahjoitusvaroin rakennettuun kirkkoon, Merikappeliin, tutustuminen oli elämys. Varuskuntavierailun jälkeen kävimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla venäläisten hautausmaalla. Hautausmaalle oli haudattu vuokra-aikana varuskunnassa kuolleita sotilaita ja heidän perheenjäseniään. Osoitamme parhaimmat kiitoksemme vierailun emännälle, tiedottaja Sari Salmelle. Tiedottaminen Kaikki killan jäsenet saavat maaliskuussa jäsentiedotteen sekä Tulikomentoja lehden neljästi ja Karjalan Prikaatin Kilpi lehden kahdesti vuodessa. Kilta ylläpitää ja edelleen kehittää kotisivujaan. Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa Kilta tuotteiden myynti Kiltatuotteita voi tiedustella hallituksen jäseniltä. Lappeenrannassa kiltatuotteita, kuten kiltalakkeja, Karjalan tykistöä -kirjaa, killan pinssejä, myy ERÄSAI- MAA, osoite Kievarinkatu 5, Lappeenranta. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, Kouvola, mp , pj(at)karjalantykistokilta.fi. Varapuheenjohtaja Juha Turkki, Tukkijoentie 4, Valkeala, mp , juha. turkki(at)pp.inet.fi, Yleissihteeri Markus Vertanen, Karjalan Tykistörykmentti, PL 5, Vekaranjärvi, pt , yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi, Jäsensihteeri Leo Pyöriä, Kallantie 1 B 15, Kouvola, jasensihteeri(at)ka rjalantykistokilta.fi. Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen. Lahden seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Aimo Koskentola, Keskuskatu 3 C 23, Hollola, mp aimo.koskentola(at)phnet.fi. Varapuheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, Loviisa, mp , ar.isausta(at)pp.inet. fi Sihteeri: Olli Eerola, Maitotie 2 B 9, Nastola, olli.eerola(at)meubeltra. fi. Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, Lahti, mp , pentti.korpimies(at)phnet.fi. Koulutusjaos Rihla, puheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B Loviisa, mp , ar.isausta(at)pp.inet.fi. Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, Mikkeli, , alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, Mikkeli, mp , seppo.pirinen(at)surffi.fi Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie 109, Mikkeli, mp , haverinenantti(at)gmail.com. Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, Joensuu, mp , pekkatapani. hyttinen(at)kolumbus.fi, pekka. hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, Jyväskylä, mp , johannes. ryymin(at)luukku.com. Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry Tulevaa toimintaa: klo 9.00 ampuu Killan perinnetykkijaos Itsenäisyyspäivän kunnialaukaukset Oulun Linnansaaressa. Kunnialaukausten jälkeen pidetään perinteinen Itsenäisyyspäiväkahvitilaisuus Aittakahvilassa. Tervetuloa! Muuta tiedotettavaa: Kuntokortti 2011 palautetaan puheenjohtajalle tammikuussa. Sihteeri on muuttanut Lahteen. Killan posti pyydetään lähettämään suoraan puheenjohtajalle. Siirtyessään rivijäseneksi sihteeri kiittää johtokunnan jäseniä ja kiltalaisia mukavasta yhteistyöstä. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala- Laanilantie 5 B 9, Oulu, pk (08) Sihteeri Veikko Mattila, Suvituulentie 1, Oulunsalo, vm(at)dnainternet.net Riihimäen seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie Riihimäki, mp , juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, Sajaniemi, mp , sokki74(at)gmail. com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B Riihimäki, kp (019) , mp , lasse. gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille Funktionärer: Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, Vanda, tel , bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, Ekenäs, gsm Besök våra hemsidor: och Tykistöprikaatin Kilta ry Pääkillan toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, Sastamala, (03) , mp , jorma. ruuskanen(at)kopteri.net. Varapuheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu 10 as. 13, Pori, kalle.salonen(at)pori.fi Sihteeri ja verkkovastaava Sirkka Ojala, Kallinlahdenkatu 5, Ikaalinen, mp , sirkka.ojala(at)gmail.com. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, Kankaanpää, mp , hannu.vettenranta(at)dn ainternet.net Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: Tulikomentoja 4/

18 Tykistöprikaatin Killan uusi puheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen. Kuva: Sirkka Ojala. Killan johto vaihtuu. Syyskokouksessa valittiin vuoden 2012 alusta puheenjohtajaksi Kalervo (Kalle) Salonen, kalle. salonen(at)pori.fi ja varapuheenjohtajaksi Orvo Haavisto, haaviorv(at)suomi24.fi Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot: Porin Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, Palus, puh , kalevi.virtanen(at)dnainternet. net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, Pori, pk (02) , mp , pertti. onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, Pori, puh , vesa. niemenmaa(at)fudoshin.fi. Killan verkkosivut: /pori.htm. Rauman Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, Rauma, mp , heikki.nurmi(at)rauma.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestvedinkatu 7 D, Rauma, pk (02) , mp Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerintie 45, Pori, mp , markku. koskimaki(at)dnainternet.net. Turun Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, Turku, pk (02) , mp , haaviorv(at)suomi24. fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, Salo, mp , paivi. pansio(at)suomi24.fi. Killan verkkosivut: Vammalan Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, Sastamala, pk (03) , pt (03) , mp , matti. niemi(at)niementehtaat.fi Sihteeri Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, Sastamala, pk (03) , mp , jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, Sastamala, pk (03) Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset: Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, Seinäjoki, mp , mpt , sepporh(at)gmail. com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa, Ruukintie, Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, Seinäjoki, mp , aki,kinnunen(at)marttilankortteeri. fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, Ilmajoki, pt ja pk (06) , mp , samuli.niinisto(at)netikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: net/safar/epkilta.htm Porin Seudun tykistökilta laski kukkalaitteen perinnetykilleen 13. lokakuuta klo Sekä päivämäärä että kellonaika muistuttavat Porin seudun tykkimiesten lähdöstä talvisotaa edeltäneeseen YH-harjoitukseen vuonna Kukkalaitteen laskivat Kalevi Virtanen ja Kosti Rasinperä, joka muistopuheessaan vertasi talvisotaa edeltänyttä puolustusvoimiemme taloudellista tilannetta nykypäivän vastaavaan. Kuva: Vesa Niemenmaa Pääkillan syyskokoukseen ja kiltajuhlaan osallistuivat Porin Seudun Tykistökillasta muun muassa Heikki Norrkniivilä (oik.), Pertti Onniselkä ja Pekka Peltola. Kuva: Kalevi Virtanen Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry piti syyskokouksensa Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Kokouksen alussa killan puheenjohtaja Hannu Vettenranta luovutti vuoden kiltalaiseksi nimetylle Kalevi Joensuulle arvokkaan muistoesineen. Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry piti syyskokouksensa Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Kokouksen alussa killan puheenjohtaja Hannu Vettenranta luovutti vuoden kiltalaiseksi nimetylle Kalevi Joensuulle arvokkaan muistoesineen. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, Kankaanpää, mp , hannu. vettenranta(at)dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, Vihteljärvi, mpt 18

19 , mpk , pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi, Sihteeri Esko Isohannu, Sevionranta 9, Kankaanpää, mp , esko. isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, Kankaanpää, pk , jariant(at)gmail.com Mittamies- ja Tiedustelukilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, Kirkkonummi, mp , pentti.pohjola(at)mobisan. fi. Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kiertokatu 10 as 13, Pori, mp , kalle.salonen(at)pori.fi. Sihteeri Antero Yläkorpi, Aamutie 3 B 1, Vantaa, mp , antero. ylakorpi(at)hel.fi Varainhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, Naantali, mp , mika.aarnio(at)utu.fi. Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: Mittamies- ja Tiedustelukillan alaosastot: Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, Helsinki, mp , pekkaolavi.majuri(at)kolumbus. fi. Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, Kankaanpää, mp , pertti.poso(at)luukku.com. Pori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto 18 A 1, Pori, mp , eija.koskenniemi-saarivirta(at)dnainternet. net. Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, Tampere, veikko_ r(at)hotmail.com. Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie 16, Halikko, mp , peltomak(at)netti.fi. Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL 5, Niinisalo, p. (02) (toimisto/tiedpsto) Tampereen Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Inkinen, Karkonmäenkatu 2 C, Tampere, mp , yrjo.inkinen(at)dnainternet. net. Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp , mikko(at)horkko.fi. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp , jukka.piirto(at)tampere.fi. Jäseneksi ilmoittautuminen Haluan liittyä jäseneksi... (kiltaan) Nimi Syntymäaika... Arvo tai ammatti... Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa... Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka.... Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)... Allekirjoitus Arvoisa lukija! Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake. Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista. Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen. Tulikomentoja 4/

20 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu seon, Ahveniston Suojeluyhdistyksen, Hotelli Aulangon ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Esineistön, kuvien, tarinoiden ja filmien ohella näyttelyyn on kävijöillä Tykistömuseon leiripäivän yhteydessä mahdollisuus tutustua nykyaikaisen 5-ottelun lajeista miekkailuun, ratsastukseen ja ammuntaan. Tykistömuseon yhteyteen Hämeenlinnaan liitetään vuoden 2013 alusta Miehikkälässä toimiva Pioneerimuseo ja Riihimäellä toimiva Viestimuseo. Tarkoitus on toteuttaa museoon yhteinen kolmen aselajin historiaa esittelevä perusnäyttely. Kuvassa näyttelyn suunnittelutyöryhmä vas. tutkija Samuel Fabrin, eversti Seppo Uro, Pioneerimuseon johtaja Jaakko Martikainen, näyttelysuunnittelija Ismo Pekkola, museomestari Ilkka Vahtokari ja museonjohtaja Mikko Kero. Kohti olympiavuotta TEKSTI: MIKKO KERO, KUVAT: SIRKKA OJALA Ensi vuonna maailman nuoriso kokoontuu Lontooseen, jossa järjestetään heinä-elokuussa järjestyksessään 30. olympialaisten kesäkisat. Ensi vuonna tulee myös kuluneeksi 60 vuotta Helsingin vuoden 1952 olympialaisista. Jälkikäteen ajateltuna kisat olivat yksi Suomen historian käännekohdista. Sotavuodet olivat takanapäin, sotakorvaukset saatiin maksettua ja säilyminen itsenäisenä valtiona tulevaisuudessa oli varmempaa. Olympialaiset nostivat suomalaisten itsetuntoa laittoi Suomen maailmakartalle. Vuoden 1952 Olympialaiset koskettivat Hämeenlinnaa ja sotaväkeä. Kuvassa Hämeenlinnan varuskunnalle myönnetty kunniakirja vuoden 1952 kisojen järjestelyistä. (Kanta- Hämeen aluetoimiston kokoelmat). Hämeenlinnassakin kisattiin Helsingin ohella kilpailupaikkakuntina toimivat Lahti, Tampere, Kotka, Hyvinkää, Turku ja Hämeenlinna. Näistä ainoastaan Helsingissä ja Hämeenlinnassa jaettiin olympiamitaleita ja paikkakunnilla paloi olympiatuli. Hämeenlinnan Ahvenistolla kamppailtiin nykyaikaisen 5-ottelun olympiamitaleista. Laji oli sotilaslaji, joten sen järjestelyvastuu uskottiin puolustusvoimille ja Hämeenlinnan varuskunnalle. Kilpailutoimisto toimi Linnankasarmilla, jonne Tykistömuseo muutti vuonna Kisavieraat majoittuivat Aulangon kisakylään. Olympialaisista näyttely Tykistömuseoon Olympiavuoden kunniaksi 60 vuoden takaiset tapahtumat ovat jälleen esillä. Tykistömuseon Pohjolasaliin nousee kesä-elokuuksi 2012 Hellan tuli Hämeenlinnassa erikoisnäyttely. Näyttely järjestetään yhteistoiminnassa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen mu- Hämeenlinnan hetki urheilukartalla Kuusikymmentä vuotta sitten pidetyt kisat eivät aikanaan suuremmiin hämeenlinnalaisia kiinnostaneet. Katsojia ja turisteja oli kourallinen, mutta urheilijoi oli sitäkin enemmän. Sittemmin kisojen arvostus on noussut kun on tiedostettu, että toista kertaa olympialaisia ei Hämeenlinnaan saada. Vuoden 1952 kisojen muistoarvo vain kasvaa ja olympiavuoden muistoesineistä on tullut antiikkia. Näyttelyä odotellessa kannattaakin käydä vintillä katsomassa, jos vuoden 1952 kisamuistoja löytyisi. Mikäli esineistöä löytyisi ottaisi Tykistömuseo esineistöä esille näyttelyynsä tilojen sallimissa rajoissa. Tulikomentoja-lehdelle uusi päätoimittaja Tykkimiehet ry:n syyskokouksen jälkeen on myös varmistunut, että Tulikomentoja-lehden kustantaminen pysyy myös tulevana vuonna museolla. Lehden päätoimittaja kuitenkin vaihtuu, mutta museon ja lukijoiden kannalta se on edelleen hyvissä käsissä. Tykistömuseon toimistosihteeri Sirkka Ojala valittiin lehden uudeksi päätoimittajaksi ja lehti sekä sen lukijakunta on hänelle entuudestaan tuttuja jo vuosien ajalta. Sirkka on lisäksi päätoimittanut Pirkan Viestiä ja hänen ottaessaan vastuun lehdestä haluan kiittää lehden nykyistä päätoimittajaa Lauri Haavisto kuluneesta vuodesta. Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, Hämeenlinna, Puhelin (03) , Avoinna päivittäin klo