Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta
|
|
- Lasse Nieminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta Anna Ilona Rajala Johdanto Lukua ikääntyneiden pitkäaikaishoivasta on vaikea olla aloittamatta tavanomaisuuksin. Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi Suomen terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Palveluiden piirissä työskentelee jo nyt merkittävä osa Suomen työllisistä, mutta väestön ikääntyessä palveluiden osuus bruttokansantuotteesta kasvaa entisestään (Honkatukia ym. 2014; THL 2015). Samalla resurssien riittävyys, työn kuormittavuus sekä hoivatyöntekijöiden työssä jaksaminen puhuttavat (esim. Flinkman 2014; Kröger ym. 2009). Suomen laki määrittää, että ikääntyneen henkilön pitkäaikainen hoito tulee ensisijaisesti järjestää kotiin tarjottavilla avopalveluilla (L /980). Tässä kirjoituksessa viittaan pitkäaikaishoivalla kuitenkin ympärivuorokautisiin virallisiin hoivapalveluihin, kuten tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastoihin. Ikääntynyt henkilö tarvitsee pitkäaikaishoivaa, jos hän ei kykene fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen tai sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi enää asumaan omassa kodissaan. Rajauksessa ei alenneta ikääntynyttä henkilöä passiiviseksi, avuttomaksi ja vaativaksi (vrt. Keith 1992, 167), sillä avun tarvitseminen merkitsee aktiivista toimijuutta. Pitkäaikaishoivalla on jonkinlaista arvoa tästä harva lienee eri mieltä. Sillä voi olla moraalinen arvo edellyttäen, että ikääntyneet 132 III ammatillinen ruumiillisuus
2 tunnustetaan huolenpidon arvoisiksi. Hyvin toteutetulla hoivalla ja hoidolla voi olla myös kansantaloudellinen arvo ajatellen esimerkiksi painehaavojen ehkäisyä (Hotus 2016). Terveyspalvelujen käsitteleminen kaupallisessa viitekehyksessä on tunnistettu ongelmalliseksi jo yli puoli vuosisataa sitten (esim. Arrow 1963). Markkinoinnin kirjallisuudessa puhutaan esimerkiksi asiakasarvosta eli asiakkaan kokemuksesta tuotteesta tai palvelusta sekä asiakkaan arvosta yritykselle, jolla se pyrkii luomaan kilpailuetua (Smith & Colgate 2007; Woodruff 1997). Hoiva ei ole palvelu, jota on aina mahdollista vertailla, valita tai vaihtaa. Se ei ole myöskään tuotteen tai palvelun myymistä vaan välttämätöntä avun tarpeeseen vastaamisen asiantuntijuutta. Hoiva on ikääntyneen hengissä pysymisen kannalta välttämättömyys. Vaikka hoivalla olisi arvoa, sen arvostus ei aina näy hoivan arjessa. Hoiva on sidottu aikaan ja paikkaan. Sen kustannuksia ei voida esimerkiksi vähentää siirtämällä työtä ulkomaille. Hoivan välttämätön sidonnaisuus ylläpitää alhaista palkkatasoa ja niukkaa resursointia. Samalla se asettuu sukupuolen, luokkataustan ja etnisyyden valta-akselin matalammin arvostettuun päähän (esim. McDowell 2009, ; Tedre 2004a, 70; Widding Isaksen 2002). Niukan resursoinnin ja matalan palkkatason voidaan ajatella luovan yhtäältä säästöjä eli taloudellista arvoa, mutta toisaalta se voi kertoa hoivatyön, sen tekijöiden ja hoivaa tarvitsevien arvostuksesta. Arvostuksen näkymättömyys ei välttämättä merkitse, että hoivan ammattilaiset eivät viihdy työssään. Toisaalta se ei myöskään ole työhyvinvoinnin kannalta yhdentekevää. Vaikka hoivatyöntekijät saattavat kokea työnsä merkittäväksi ja arvokkaaksi, he kokevat myös vaihtelevasti riittämättömyyttä, tekevät säännöllisesti ylitöitä, työskentelevät sairaina, kokevat väkivallan uhkaa, uupuvat henkisesti, kokevat fyysistä väsymystä ja harkitsevat työn lopettamista (Kröger ym. 2009). Sosiologi Ariel Ducey (2007, 204) arvelee, että terveysalan työntekijän halussa vaihtaa alaa on kyse sen heikosta arvostuksesta toisten silmissä. Ylen uutisten (2015) haastattelema valmistuva sairaanhoitaja Elina Uhtakari kiteyttää: Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 133
3 Tuntuu, että koko ajan resursseja vähennetään, hoitajille siirretään lisää töitä, mutta se ei näy palkassa tai hoitajien määrää ei lisätä. Kuormittavuus kasvaa, joka on tulevaisuudessa iso haaste. Toivon, että tätä työtä arvostettaisiin enemmän. Kuormittavuudella on seurauksia. Hoivatyöntekijät saattavat alkaa mieltää työnsä tehtäväkeskeiseksi, tehdasmaiseksi liukuhihnatyöksi (Banerjee ym. 2015; Lanoix 2011). Se voi johtaa myös niin sanottuun rakenteelliseen väkivaltaan eli fyysiseen ja psyykkiseen rasitukseen, joka aiheutuu, kun organisaation olosuhteet, jäykät työrutiinit, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhön, ajanpuute, työntekijän alhainen status tai riittämätön henkilöstömitoitus estävät hoivatyöntekijöitä tarjoamasta niin hyvää hoivaa kuin he haluaisivat (Banerjee ym. 2012). Kun ulkoiset tekijät estävät eettisen hoivan, voidaan puhua moraalisesta stressistä (Sarvimäki & Stenboc-Hult 2010) tai jopa eettisestä väkivallasta (ks. Adorno 1996). Käsittelen tässä luvussa ikääntyneiden pitkäaikaishoivan arvoa suhteessa ruumiiseen, teknologiaan ja palvelutalouteen. Ehdotan, että sen arvo rakentuu ainakin kahdella tavalla. Se rakentuu ensinnäkin välttämättömän ruumiillisuuden ympärille. Toiseksi se asettuu ruumiillisuuden ja teknisyyden kaksinapaiselle arvoasteikolle. Palvelutalouden kysymyksenä hoiva saa poliittisen ulottuvuuden, jonka tarkoitus on tehdä hoiva näkyväksi tutkimuksessa, politiikassa ja sosiaalipolitiikassa (vrt. Tedre 2004a, 64). Tässä luvussa näkyväksi tekeminen merkitsee liiketalouden periaatteiden käytön kyseenalaistamista hoivan arvon mittareina. Kirjoitusotteeni tarkoitus on hyväksyä, että neutraaliin sävyyn tai objektiiviseen tietoon ei ole mahdollista päästä käsiksi ainakaan hiljentämällä omaa kokemustani hoivasta ja erottamalla sitä itsestäni tutkijana. Sen sijaan pyrin esseistisellä otteella kohtaamaan vaietun, hiljennetyn ja näkymättömän ruumiin pakottamatta sen monimutkaisuutta tieteellisen metodin yksinkertaistavaan muotoon (ks. Adorno 1974, 23). 134 III ammatillinen ruumiillisuus
4 Hoito, ruumistyö vai hoiva? Hoiva saattaa tuntua terveysalalla työskentelevistä epäammattimaiselta sanalta. Eikö hoito olisi tutumpi ja käyttökelpoisempi käsite? Hoidolla voidaan käsittää toimenpiteet, joilla pyritään edistämään yksilön tervehtymistä (Eriksson 1988). Se on siis tavoitteellista tutkimustietoon perustuvaa toimintaa. Hoitoa voisi luonnehtia antamisena ja vastaanottamisena, toki itsehoitonakin. Hoito ei kuitenkaan kata terveysalan, saati pitkäaikaishoivan toiminnan koko kirjoa. Siellä ei vain hoideta vaan myös kuntoutetaan, ohjataan, siistitään, neuvotaan ja avustetaan. Hoivan käsite tarjoaa pitkäaikaishoivan tarkasteluun laajemman ja jokseenkin vakiintuneen viitekehyksen. Kaiken terveysalan toiminnan yhteinen kohde on toisten ihmisten ruumiit ja edellytyksenä kosketus. Fyysistä kontaktia ei kuitenkaan aina tarvita. Lääkäri voi antaa verikokeen tulokset soittoaikana. Fysioterapeutti voi ohjata harjoitteita virtuaalisesti. Telekirurgian kehityksen myötä kirurgin ei tarvitse enää olla edes samassa maanosassa potilaan kanssa. Ammattilainen ja palvelun käyttäjä ovat kuitenkin aina jossain vaiheessa hoitopolkua välttämättä samassa tilassa ja ajassa. Terveyspalvelutyötä onkin yleisesti kuvattu ruumistyöksi (body work) eli ruumiin ympärille järjestetyksi työksi, joka edellyttää kontaktia asiakkaan ruumiiseen tai sen jätteisiin manipulaation, kosketuksen sekä hallinnoinnin kautta ja työksi, jossa samanaikainen läsnäolo, ruumiillisuus, tunteet sekä persoonallisuus korostuvat (McDowell 2009; Twigg ym. 2011; Wolkowitz 2006; vrt. Korvajärvi tässä teoksessa). Ruumistyön käsite ei näytä vakiintuneen suomalaiseen hoivakirjallisuuteen. Sen sijaan puhutaan hoivasta ruumiillisena toimintana. Hoiva on laaja käsite. Se on toimintana niin konkreettista, että siitä on ajoittain hankala saada otetta. Käsitteen käyttö vaihtelee tieteenaloittain ja se saa eri muotoja tilanteesta ja kontekstista riippuen (Anttonen & Zechner 2009, 17; Thomas 1993). Sitä on määritelty palkattomaksi tai palkatuksi työksi, johon liittyy huolenpitoa ihmisistä, jotka eivät selviydy ilman apua (Knijn & Kremer 1997, ). Hoivassa on usein kyse perustarpeiden tyydyttämisestä, kuten syöttämisestä, ulostamisessa avustamisesta ja lämpimänä Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 135
5 pitämisestä (Anttonen & Zechner 2009, 28). Hoiva eetikot Berenice Fisher ja Joan Tronto (1990, 40) määrittelevät hoivan puolestaan lajityypilliseksi toiminnaksi, jolla ylläpidämme, jatkamme ja korjaamme maailmamme, jotta voimme elää siinä parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän mukaansa maailmamme käsittää ruumiimme, itsemme, ympäristömme ja kaiken, minkä punomme monimutkaiseen elämää ylläpitävään verkkoon. Hoiva ei ole pelkkää työtä tai ihmisten välisiä suhteita. Kuten Tronto (1993, 111) kirjoittaa, hoivan käsitteleminen johtaa samalla moraalisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Oleellista tämän luvun kannalta ei ole muodostaa hoivan eri määritelmistä konsensusta tai lopullisesti määritellä hoivaa, sillä se väistelee kategorisointia ja käsitteellistämistä. Oleellista on löytää pitkäaikaishoivaan sopiva kuvaus, jonka avulla hoivan arvoa voidaan ymmärtää osana palvelutaloutta. Haluan korostaa hoivan merkitystä toimenkuvan sijaan ruumiillisena ja emotionaalisena toimintana. Hoivaa tulisi tarkastella myös tunnustamisen kysymyksenä. Filosofiassa tunnustamista on käsitelty hegeliläisen dialektiikan hengessä (esim. Fraser 1999; Honneth 1995; Taylor 1992), mikä on myös oma taustaoletukseni. Tätä lukua voidaan kuitenkin lukea ilman syvempää tunnustamisen teorioiden tuntemusta. Perusideana on, että ihminen tarvitsee toisilta tunnustusta, vaatii sitä ja kamppailee siitä. Ja antaa sitä vastavuoroisesti toisille. Ikääntynyt, hoivatyöntekijä, avun tarve ja siihen vastaaminen tarvitsevat sitä. Tunnustaa voidaan ihmisen arvo, ainutlaatuisuus, itseys. Tunnustus voi tapahtua hoivassa, politiikassa, tutkimuksessa ja organisaatioissa. Tunnustus voi jäädä saamattakin. Pitkäaikaishoivaa tarvitsevien ja tekevien ihmisten tunnustaminen edellyttää enemmän kuin subjektien välisten identiteettien rakentamista. Se edellyttää hoivan ymmärtämistä ihmisten väliseksi toiminnaksi, jossa sen välttämättömästä materiaalisesta todellisuudesta ei vaieta vaan se toimii arvon perustana. 136 III ammatillinen ruumiillisuus
6 Pitkäaikaishoivan välttämätön ruumiillisuus Pitkäaikaishoiva on monella tapaa välttämättömyyksien määrittämää. Ympärivuorokautista pitkäaikaishoivaa tarvitaan, sillä itsenäinen ja turvallinen asuminen omassa kodissa ei ole aina mahdollista edes avopalvelujen, teknologioiden tai omaishoidon turvin. Pitkäaikaishoiva on siis olemassa, koska toimintakyvyn heikkeneminen luo välttämättömän avun tarpeen ja siihen vastaamisen. Välttämätön ei suoraan merkitse, että jollain on arvoa tai että sitä arvostetaan. Jos kuitenkin oletetaan, että pitkäaikaishoivalla on välttämättömyydessään edes jonkinlainen arvo, sitä ei voida erottaa pitkäaikaishoivan tarkoituksesta ja toteuttajista. Pitkäaikaishoivassa on kyse ikääntyneiden ihmisten hengissä pysymisestä ja elämänlaadusta sekä niiden kannalta välttämättömästä työstä. Sen järjestäminen on siis moraalinen kysymys, jossa avun tarpeeseen vastaaminen tunnistetaan velvollisuudeksi ja apua tarvitseva henkilö tunnistetaan vähintään olemassaolon arvoiseksi. Tämä ei toki riitä, sillä ihminen voi pysyä hengissä minimaalisinkin toimenpitein. Hyvässä hoivassa tarvitaan tunnustusta siitä, että ikääntyneet ovat ihmisarvoisia toimijoita. Tunnustamista onkin tutkittu eri näkökulmista (esim. Bartlett & O Connor 2007; Dresser 1994; Jaworska 1999; Kitwood & Bredin 1992; Kontos 2003; Pirhonen 2015; Sabat & Harré 1992; Sweeting & Gilhooly 1997). Tunnustamisen teoriassa hoivasuhteen molemminpuolista välttämätöntä ruumiillisuutta ei voida ohittaa, sillä sen tunnustamatta jättäminen selittää osin hoivan heikkoa arvostusta. Avun tarvetta ja siihen vastaamista voidaan kuvata toisen heikkouden vahvistamiseksi ja vajavaisuuden täydentämiseksi. Suomalaisen hoivatutkija Silva Tedren (2001, 189; 2004a, 72; 2004b, 57) mukaan hoivassa on kyse kokonaisvaltaisesta ihmisten välisestä avun saamisesta ja antamisesta, ruumiillisesta työstä, ihmisten ruumiillisesta toiminnasta, kohtaamisista, kosketuksesta, ruumiin tarpeesta, avuttomuudesta johtuvien aukkojen paikkaamisesta, välttämättömästä samassa ajassa ja tilassa olemisesta sekä hoivaajan ruumiin antamisesta toisen käyttöön. Pitkäaikaishoivassa on siis välttämättä kyse kahdesta tai useammasta ihmisestä kosketuksissa Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 137
7 toisiinsa. Hoivaa ja vanhuutta sosiologisesta näkökulmasta tutkinut Michael D. Fine (2007, 174) ehdottaa, että hoivan ruumiillisuudella on kaksi merkitystä. Siinä huolehditaan toisten ruumiista ja ruumiillisista tarpeista, mutta se vaatii myös työntekijältä ruumiillista ponnistelua. Tedre (2004b, 52) puolestaan kirjoittaa, että hoivatyön ruumiillisuutta ei voida käsitellä vain työntekijän ruumiillisuutena, sillä se sisältää aina välttämättä kaksi osapuolta, joista jommastakummasta kirjoittaminen tekee samalla toisen näkyväksi. Hoiva ei ole vain toimenkuva vaan molemminpuolista ruumiillista toimintaa, jonka voi tiivistää Tedren (2004b, 47 48) kuvaukseen: Hoiva on ruumiillisia kohtaamisia ja enemmänkin, ruumiiden pakollisia sylityksin olemisia, melkeinpä painiotteessa. Hoiva on ruumiillisia väistelyitä, katseen suunnan valintoja, tekeviä käsiä, nostavia vartaloita, fyysisiin tiloihin asettuneita ja asetettuja, ruumiillisen ihmisen avustamana kääntyviä, nousevia ja käveleviä ruumiillisia ihmisiä, fyysisiä tiloja käyttäviä ja tiloista toiseen liikkuvia ihmisiä. Kosketuksella on hoivassa eri merkityksiä. Hollantilaiset Els van Dongen ja Riekje Elema (2001, 149) toteavat antropologisessa tutkimuksessaan, että se on yhtäältä teknistä terveyshyötyä tavoittelevaa toimintaa ja toisaalta läheistä, tunteellista ja humaania. Jokainen meistä kokee kosketuksen tietenkin omalla tavallaan ja kosketuksen tarkoitus voidaan joskus tulkita väärin. Kosketus ei ole irrallinen sosiaalisista suhteista, tunteista tai kontekstista. Se voidaan kokea helläksi, helpottavaksi, miellyttäväksi, lämpimäksi, terapeuttiseksi tai varmaksi. Se voi olla myös epämiellyttävä, kiireinen, kiusallinen, kovaotteinen, epävarma, yllättävä, yhtäkkinen, kutittava, kylmä, kivulias, väärin ajoitettu tai väärin sijoitettu. Kuten kulttuuriantropologi Taina Kinnunen (2013, 194, 198) kirjoittaa, kosketuksella tai sen puutteella on tunteiden tasolla valtava voima ja se muistetaan jopa vuosikymmenien päästä. Kosketus ei siis ole yhdentekevä, vaan sillä voi olla merkitystä hoivasuhteen muodostumiselle. Hoivan kosketus on monesti intiimiä. Hoivan ruumiillisuutta paljon tutkinut Julia Twigg (2006, 134, 138) toteaa, että siihen liittyy fyysistä 138 III ammatillinen ruumiillisuus
8 kosketusta ja joskus alastomuutta tai puolialastomuutta, joka rikkoo sosiaalisia käyttäytymissääntöjä sekä hyväksyttävän katseen ja kosketuksen rajoja. Vaikka kosketus nostattaa läheisyyden ja lämmön tunteita, etenkin intiimi kosketus voi olla ristiriidassa sosiaalisten suhteiden kanssa, jolloin se koetaan kiusallisena. Pitkäaikaishoivan arjessa ikääntynyttä avustetaan tarpeen mukaan tukemalla perusliikkumisessa, ruokailussa, peseytymisessä sekä pukeutumisessa konkreettisesti käsillä ja ruumilla kääntäen, koskien, siirtäen, ohjaten, nostaen ja saattaen. Joskus avun tarve vaatii, että toiminnot on tehtävä hoivaa tarvitsevan puolesta. Tällöin passivoivia ilmauksia, kuten syöttäminen, pukeminen, peseminen, siirtäminen tai vaipan vaihto, ei voida välttää. Passivoiva ilmaisu ei ole hoivaa tarvitsevan vähättelyä vaan joskus välttämätöntä todellisuutta. Kun ruumiillinen kyvykkyys heikkenee, syntyy välttämätön avun tarve. Kuten Tedre (2004b, 47) kirjoittaa, avun tarpeeseen vastaamisessa on kyse luonnollisimmasta luonnollisimman alueesta. Ruumiin välttämättömät perustoiminnot kuuluvat samaan luonnollisuuteen. Ikääntyneen täytyy päästä suihkuun ja vessaan, jalat täytyy hoitaa, kynnet leikata, huone siistiä. Pitkäaikaishoivassa harva selviytyy näistä hengen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömistä asioista täysin yksin. Hoiva käsitteleekin tyypillisesti ruumiin ylijäämää, vuotoja ja jätteitä vuotavaa ja rajatonta ruumista sekä tabuja, kuten ikääntymistä ja intiimialueita (Lawler 1991, 123; McDowell 2009, ). Tämä välttämätön ruumiillisuus on usein piilotettua ja vaiettua, sillä likaa ja puhtaudesta huolehtimista pidetään vähäarvoisena työnä (Dyer ym. 2008, 2032; Tedre 2004a, 78). Nuoruuden ja menestyksen eetoksen vastainen lika, kuihtuminen ja kuolema siistitään mieluummin konkreettisesti näkymättömiin laitoksiin, verhojen taakse, potilashuoneisiin ja yksityiskoteihin (Lawler 1991; Lee-Treweek 1994). Pitkäaikaishoiva on luonteeltaan väistämättä myös emotionaalista. Tunnetiloja voidaan käyttää hoivassa esimerkiksi neuvottelun välineenä, jotta tarvittava epämiellyttävä tai kiusallinen toimenpide saadaan toteutettua (Lee-Treweek 1994). Hoivassa myös syntyy väistämättä tunteita. Esimerkiksi hoivasuhteen läheisyys ja mukavuudentunteen tarjoaminen synnyttävät miellyttäviä tunteita, kun Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 139
9 taas hoivatyön intiimi puoli saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita (Twigg 2000). Finen (2007, 33) mukaan hoiva on tunnetyötä (emotional labour), joka merkitsee muun muassa toisen tarpeiden huomioimista vastuullisella ja välittävällä tavalla. Fine esittää, että tunnetyö voi merkitä työntekijälle äärimmäistä tunteiden kanssa kamppailua, tunteiden hallintaa ja pitkällä aikavälillä myös hintaa, joka koituu itsen ja spontaanien tunteiden tukahduttamisesta. Toki eritoten palkattua hoivaa voidaan myös tehdä ilman tunnesiteiden syntymistä ja jopa kylmästi varsinkin ankarissa ja huonoissa institutionaalisissa työolosuhteissa (Twigg 2006, 147). Tunteellisuutta ja huolenpitokykyä arvostetaan heikosti, sillä ne asettuvat esimerkiksi sukupuolen valta-akselin feminiiniseen päähän (Jokinen 2010, 48). Ruumis, teknisyys ja teknologia Hoivalla voidaan todeta olevan arvoa, mutta sitä arvostetaan heikosti. Kuten edellä tuli esiin, arvostuksen puutetta on selitetty hoivan tunteellisuudella ja likaisuudella. Sitä voidaan selittää myös ruumiin ja järjen eriarvoisuudella, jota hoivan kontekstissa on luonnehdittu jaolla ruumiillisiin ja teknisiin töihin. Sosiologi Lisa Brush (2000) kuvaa ruumiillisuuden ja teknologian jakautumista korkean ja matalan statuksen töihin termien korkeatekninen (high-tech) ja korkeakosketuksinen (high-touch) avulla. Hoivan määräytyminen ruumiilliseksi työksi seuraa terveysalan ammatillisia rakenteita, joissa korkeatekninen työ merkitsee etäisyyttä ruumiista. Kun korkeammalla hierarkiassa oleva työntekijä on kontaktissa ruumiiseen, mukana kulkevat usein etäännyttämistekniikat. Likaisen kontaktin delegoiminen hierarkian alemmille tasoille, pakollisen kontaktin minimoiminen, katsekontaktin välttäminen, keskittyminen potilastietojen käsittelyyn potilaan kohtaamisen sijaan, asettuminen tilassa potilaaseen nähden etäälle sekä statuksesta kertovan ruumiinkielen tai habituksen omaksuminen ovat esimerkkejä konkreettisista ja symbolisista tekniikoista. (Dill ym. 2013; Lawler 1991; Twigg 2000.) Vastaavasti jos työntekijä nousee hierarkiassa ylemmäs, esimerkiksi esimiestehtäviin, akateemiseen tutkimukseen tai opetukseen, hän 140 III ammatillinen ruumiillisuus
10 liikkuu kauemmas ruumiista likaisesta ruumistyöstä puhtaaseen työhön koneiden parissa (Twigg ym. 2011, 175). Korkeatekninen työ yhdistetään rationaalisuuteen, korkeaan koulutukseen, parempaan tulotasoon, ammatillistumiseen ja hyvään asemaan. Läheisyys ruumiiseen puolestaan merkitsee matalampaa ammatillista asemaa, raskaampaa työtä, ja sen ajatellaan vaativan vähän taitoja. (McDowell 2009, 44; ; myös Tedre 2004b, 78; Twigg 2006, ) Ikääntyneiden hoivaa pidetään vähän arvostettuna korkeakosketuksisena työnä, jonka ruumiillisuus ei vaadi erityisiä taitoja (McDowell 2009, ; Twigg 2006, 138). Tavoitteellinen tieteeseen perustuva tekninen hoito tunnistetaan hoivaa helpommin ammattitaitoa vaativaksi toiminnaksi. Twigg (2006, 138) toteaa, että hoivassa tarvitaan todellisuudessa esimerkiksi erityistä herkkyyttä aistia hoivaa tarvitsevien tunnetiloja ja ymmärtää ruumiillisen käyttäytymisen symbolisia rakenteita. Tällaisia ruumiillisia tulkitsemisen taitoja ei Twiggin mukaan kuitenkaan opeteta, vaan hoivatyöntekijät jätetään yksin selviytymään ja oppimaan hoivan monimutkaisia ruumiillisia merkityksiä. Pitkäaikaishoivan ruumiillisuus ei tietenkään täysin sulje pois teknologioita tai teknisyyttä. Sen tavoitteet ovat vaatimattomat lasten, työikäisten ja kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden hoitoon verrattuna, jolloin tarve hyödyntää kaikkea mahdollista hoivateknologiaa, investoida laitehankintoihin tai suorittaa monimutkaisia teknisiä toimenpiteitä on pienempi. Esimerkiksi itsenäistä liikkumista tukevan kalliin laitteen, kuten sähköpyörätuolin, hankkiminen on harvoin perusteltua, jos ikääntyneen kyky käyttää laitteita on heikentynyt. Pitkäaikaishoivassa kuitenkin käytetään erilaisia teknologioita, kuten elintoimintoja mittaavia laitteita tai liikkumisen ja siirron apuvälineitä yksinkertaisista liukulakanoista moottoroituihin nostolaitteisiin. Hoivassa tarvitaan myös teknistä osaamista, kuten taitoa käyttää laitteita, taitoa hoitaa hygieniaa ja tietoa ihmisruumiin toiminnasta. Lisäksi ruumiilliset taidot, kuten hoivaa tarvitsevan avustaminen sängystä pesupaareille turvallisesti ja ergonomisesti ovat taitoja, joka vaativat oppimista. Selitystä sille, että ruumiillista arvostetaan vähemmän ja teknisyyttä enemmän, voidaan etsiä terveys- ja sosiaalipalvelujen markki- Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 141
11 noitumisesta sekä ruumiin näkymättömyydestä kaupallisissa prosesseissa. Taloudellinen tehokkuus, kustannustietoisuus, laskennallisuus, taloudellinen vastuu ja läpinäkyvyys ovat olleet keskeisiä arvoja julkisen sektorin uudelleenmuotoiluissa kaikissa Pohjoismaissa (esim. Lane 1997). Uusliberaalin talousajattelun ideologia, teoriat ja lähestymistavat ovat ohjanneet Suomen sosiaalipolitiikkaa 1980-luvun lopusta lähtien ja 1990-luvun talouslaman vauhdittamana (esim. Koivusalo ym. 2009; Koskiaho 2008). Muutosten myötä julkisen sektorin vastuuta on kavennettu, palveluja on alettu tuottaa sekä järjestää markkinaehtoisesti ja yksityisten palvelutarjoajien määrää on lisätty (Kovalainen 2004, 188). Julkisiin palveluihin rantautuneet markkinapohjaiset mallit, kuten kilpailuttaminen, tuottavuuden parantaminen sekä tilaaja-tuottajamalli edellyttävät tuotteistamista. Tuotteistamista voidaan kuvata palveluiden jäsentämiseksi ja suoritteiden yhdistämiseksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistuksen avulla palveluille voidaan laskea hinta, jotta niillä voidaan käydä kauppaa. (Tyni ym. 2009, 3, ) Tekniset toimenpiteet ja teknologiat ovatkin kokonaisuuksia, jotka ovat helpommin tuotteistettavissa. Esimerkiksi haavasidosten vaihto, tikkien poisto ja katetrointi ovat sisällöltään selkeitä: tarvikkeet, niiden määrä ja hinta sekä toimenpiteen tekninen suoritus ja siihen kuluva palkallinen työaika voidaan hinnoitella. Toisaalta hoivaan liittyville toimille voidaan asettaa palvelukokonaisuuteen viittaava nimike, kuten aamutoimissa avustaminen. Hoivan tekemisen todellisuus ei kuitenkaan vastaa yksinkertaista nimikettä. Tuotteistamisen logiikka kumpuaa ideologiasta, jonka mukaan kaikki asiat voidaan tavoittaa objektiivisesti, tutkia empiirisesti ja mitata luotettavasti. Kaikkea voidaan sen mukaan hallita ja alistaa abstrahoimalla, yhdenmukaistamalla, numeroiksi muuttamalla, mittaamalla ja siten verrannolliseksi ja vaihtokelpoiseksi tekemällä (esim. Horkheimer & Adorno 1969). Tällaisella käsityksellä, kuten saksalainen filosofi Theodor W. Adorno (1970, 53) toteaa, on taipumus eliminoida laadullinen ja muuttaa kaikki mitattaviksi määritelmiksi. Mitattavaksi muunnettu taipuu hyödyllisyyden ja markkinoiden vaihtokelpoisuuden periaatteisiin, kun taas niihin 142 III ammatillinen ruumiillisuus
12 taipumattomaan suhtaudutaan epäillen (ks. Horkheimer & Adorno 1969, 22). Hoivan tuotteistaminen ja sillä kaupankäynti tarkoittavat, että sen monimutkaisuus täytyy yksinkertaistaa laskennalliseen muotoon. Kuten amerikkalainen sosiologi Timothy Diamond (1992, 209) toteaa etnografisessa tutkimuksessaan vanhainkodeista, käteen jäävän summan laskeminen on mahdollista vain, kun jokapäiväiset tarpeet ja niihin vastaaminen muutetaan laskennallisen logiikan mukaisiksi. Hoivapalvelujen yksityistäminen muuttaa hoivan hyödykkeeksi ja hoivaa tarvitsevan hallinnoitavaksi yksiköksi (emt. 204). Julkisten terveyspalvelujen tiukat budjettivaatimukset toimittavat saman asian (Twigg ym. 2011, ). Hoivatoimien laskennallinen muoto ja toimien materiaalinen todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa. Vaikka tehtävien mittaaminen ajallisesti voi tuoda laskennallista hyötyä, jokapäiväistä hoivaa ei voi lopulta suunnitella. Se on ennalta arvaamatonta ja hoivan suorittaminen kiireellä tiukkojen aikavaatimusten mukaisesti on ristiriidassa hoivan todellisen toteutumisen kanssa (Diamond 1992, 143; McDowell 2009, 183). Ruumis ja sen tarpeet eivät taivu kellon mukaisen työntekoajan tai sen tehostamisen vaatimusten mukaan. Kelloaika on abstrakti verrattuna ruumisaikaan, jonka rytmi on yksilöllinen, vaihteleva, ympärivuorokautinen ja arvaamaton (Twigg ym. 2011, 177). Tuotteistettu hoiva täytyy käytännössä ymmärtää sarjana erilaisia tehtäviä, palveluja ja toimenpiteitä sen aikaan sidonnaisen ja materiaalisen ruumiiden, ihmisten, tunteiden ja elämien yhteenkietoutumisen sijaan. Hoiva ikään kuin pakotetaan muottiin, johon se ei sovi, jolloin sen ulkopuolelle putoaa iso osa välttämättömiä asioita. Ilman hoivan inhomaterialistista (Tedre 2004b) todellisuutta pitkäaikaishoiva ei toteudu. Hoivan välttämätön ruumiillisuus, erottamaton emotionaalisuus sekä työn intiimiys ovat siis arvokkaita tai jopa korvaamattomia hoivan ulottuvuuksia, jos pitkäaikaishoivalla todetaan olevan edes jonkinlainen arvo. Tämä arvo ei kuitenkaan ole ainoastaan rahallinen. Jos hoivan arvoa tarkastellaan vain tuotteistamisen ja rahallisen hyödyn periaatteiden pohjalta, näiden ulkopuolelle putoava arkinen ja arvokkain hoiva jää näkymättömäksi. Hoivaa on mahdotonta täydellisesti käsitteellistää Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 143
13 tai tuotteistaa, saati tilastoida potilastietojärjestelmiin, mikä vahvistaa sen näkymättömyyttä palvelutalouden laskennallisissa prosesseissa. Hoivan arkipäivän ja ruumiillisen todellisuuden esille tuominen siis kyseenalaistaa kaupallisten prosessien käytön hoivan arvon mittareina. Se asettaa myös haasteen ruumiillisuuden arvon tunnustamiselle. Voidaanko arvostusta nostaa? Hoivan arvostuksen noston on katsottu olevan yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisöjen vastuulla. Esimerkiksi sosiologi Karen Anne Wolfin mukaan (2013, 158) hoivatyöntekijöiden täytyy oppia välittämään sekä niistä, joita hoidetaan että niistä, kenen kanssa potilasta hoidetaan. Lisäksi hän ehdottaa, että jokaisen työntekijän tulisi tiedostaa ja ottaa avosylin vastaan työnsä ruumiillisuus, sillä yksilöiden positiivinen suhtautuminen ruumiillisuuteen hoivan erityisenä ominaisuutena toisi sitä näkyväksi ja mahdollistaisi siihen liittyvän stigman poistamisen. Myös Twigg (2006, 121, 158) ehdottaa, että hoivan ruumiillisuutta tulee tuoda esille, mutta vain jos se vahvistaa ammatillista statusta. Twiggin mukaan hoivaa tarvitsevat täytyy lisäksi oppia näkemään tuntevina ihmisinä, ei pelkkinä kuihtuvina ruumiina. Suojakeinoiksi likaisen työn stigmaa vastaan on ehdotettu vahvan ammatti- tai työpaikkakulttuurin luomista, kollektiivisen ammatti-identiteetin painottamista, likaisen työn tärkeyden ja työtaitojen kehittämisen painottamista sekä hoivatilanteessa huumorin, jutustelun ja empatian käyttöä (Ashforth & Kreiner 1999; Bolton 2005; Stacey 2005; Twigg 2000). Yksittäisten työntekijöiden tai työyhteisöjen yritykset nostaa hoivan arvostusta edellyttävät, että resurssit ja rakenteet mahdollistavat työtyytyväisyyden ja hyvinvoinnin. Liukuhihnatyöhön joutuneet ja rakenteellista väkivaltaa (Banerjee ym. 2012; 2015; Lanoix 2001) kokevat työntekijät eivät hoivatyön arvostuksen nostamiseen yksin pysty. Huomiota tulisikin kiinnittää yksittäisten toimien sijaan matalan arvostuksen syihin. Pitkäaikaishoivan tunnistus ja 144 III ammatillinen ruumiillisuus
14 arvostus elintärkeänä osana palvelusysteemiä vaatii vaietun, hiljennetyn ja näkymättömän hoivan ruumiillisuuden esille tuomista luonnollisena ja välttämättömänä asiana, joka on sellaisenaan arvokasta. Se vaatii myös sen tunnustamista, että hoiva vaatii ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta. Se vaatii teknisen ja teknologisen korkeamman arvostuksen sekä mitattavuuden ja taloudellisen hyödyn tavoittelun kriittistä tarkastelua jälkiteollisen hoivan mittareina. Pitkäaikaishoivan arvostusta voidaan nostaa kyseenalaistamalla järjestelmällisesti ja kritisoimalla syvällisesti niitä käsityksiä, jotka eivät näe taloudellisen hyödyn ohi. 1 1 Kiitos refereille ja kirjan toimituskunnalle, erityisesti Taina Kinnuselle ohjaamisesta uusille poluille. Kiitos Timo Uotiselle kannattelusta, keskusteluista ja kommenteista. Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta 145
15 Pitkäaikaishoivan ruumiillisuuden arvosta Anna Ilona Rajala Adorno, Theodor W. (1974) Der Essay als Form. Teoksessa Theodor W. Adorno. Noten zur Litteratur. Frankfurt am Main: Suhrkamp Verlag, Adorno, Theodor W. (1996) Probleme der Moralphilosophie. Frankfurt am Main: Suhrkamp Verlag. Adorno, Theodor W. (1970) Negative Dialektik/Jargon der Eigentlichkeit. Frankfurt am Main: Suhrkamp Verlag. Anttonen, Anneli & Zechner, Minna (2009) Tutkimuksen lähestymistapoja hoivaan. Teoksessa Anneli Anttonen & Heli Valokivi & Minna Zechner (toim.) Hoiva: tutkimus politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino, Arrow, Kenneth J. (1963) Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care. The American Economic Review 53:5, Ashforth, Blake E. & Kreiner, Glen E. (1999) How Can You Do It? Dirty Work and the Challenge of Constructing a Positive Identity. The Academy of Management Review 24:3, Bartlett, Ruth & O Connor, Deborah (2007) From Personhood to Citizenship: Broadening the Lens for Dementia Practice and Research. Journal of Aging Studies 21:2, Banerjee, Albert & Daly, Tamara & Armstrong, Pat & Szebehely, Marta & Armstrong, Hugh & Lafrance, Stirling (2012) Structural Violence in Long-term, Residential Care for Older People: Comparing Canada and Scandinavia. Social Science & Medicine 74:3, Banerjee, Albert & Armstrong, Pat & Daly, Tamara & Armstrong, Hugh & Bradley, Susan (2015) Careworkers Don t Have a Voice: Epistemological Violence in Residential Care for Older People. Journal of Aging Studies 33, Bolton, Sharon C. (2005) Women s Work, Dirty Work: The Gynaecology Nurse as Other. Gender, Work & Organization 12:2, Brush, Lisa (2000) Gender, Work, Who Cares?! Production, Reproduction, Deindustrialization and Business as Usual. Teoksessa Myra Marx Ferree & Judith Lorber & Beth B. Hess (toim.) Revisioning Gender. Walnut Creek: AltaMira, Diamond, Timothy (1992) Making Gray Gold: Narratives of Nursing Home Care. Chicago: University of Chicago Press. Dill, Janette S. & Morgan, Jennifer Craft & Marshall, Victor W. & Pruchno, Rachel (2013) Contingency, Employment Intentions, and Retention of Vulnerable Low-wage Workers: An Examination of Nursing Assistants in Nursing Homes. Gerontologist 53:2, Dresser, Rebecca (1994) Missing Persons: Legal Perceptions of Incompetent Patients. Rutgers Law Review 46:2, Ducey, Ariel (2007) More Than a Job: Meaning, Affect, and Training Health Care Workers. Teoksessa Patricia Ticineto Clough & Jean Halley (toim.) The Affective Turn: Theorizing the Social. Durham, NC: Duke University Press, Dyer, Sara & McDowell, Linda & Batnitzky, Adina (2008) Emotional Labour/Body Work: The Caring Labours of Migrants in the UK s National Health Service. Geoforum 39:6, Eriksson, Katie (1988) Hoito tieteenä. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Fine, Michael D. (2007) Caring Society? Care and the Dilemmas of Human Services in the 21st Century. Basingstoke: Lähteet 237
16 Palgrave Macmillan. Fisher, Berenice & Tronto, Joan (1990) Toward a Feminist Theory of Caring. Teoksessa Emily K. Abel & Margaret K. Nelson (toim.) Circles of Care: Work and Identity in Women s Lives. Albany: SUNY Press, Flinkman, Mervi (2014) Young Registered Nurses Intent to Leave the Profession in Finland a Mixed-method Study. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, osa Turku: Turun yliopisto. Fraser, Nancy (2001) Recognition without Ethics? Theory, Culture & Society 18:2 3, Honkatukia, Juha & Tamminen, Saara & Ahokas, Jussi (2014) Suomi on jo palvelutalous. VATT policy brief 1, policybrief_12014.pdf (haettu ). Honneth, Axel (1995) The Struggle for Recognition: The Grammar of Social Conflicts. Cambridge: Polity. Horkheimer, Max & Adorno, Theodor W. (1969) Dialektik der Aufklärung. Frank furt am Main: Suhrkamp Verlag. Hotus (2016) Huomattavia säästöjä käytäntöjä yhtenäistämällä. Kirjoitus hoitotyön tutkimussäätiön internetsivuilla. (haettu ). Jaworska, Agnieszka (1999) Respecting the Margins of Agency: Alzheimer s Patients and the Capacity to Value. Philosophy & Public Affairs 28:2, Jokinen, Eeva (2010) Affektiivinen työ ja sukupuoli. Kulttuurintutkimus 27:2, Keith, Lois (1992) Who Cares, Wins? Women, Caring and Disability. Disability, Handicap and Society 7:2, Kinnunen, Taina (2013) Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Helsinki: Kirjapaja. Kitwood, Tom & Bredin, Kathleen (1992) Towards a Theory of Dementia Care: Personhood and Well-being. Ageing and Society 12:3, Knijn, Trudie & Kremer, Monique (1997) Gender and the Caring Dimension of Welfare States. Toward Inclusive Citizenship. Social Politics 4:3, Koivusalo, Meri & Ollila, Eeva & Alanko, Anna (toim.) (2009) Kansalaisesta kuluttajaksi. Helsinki: Gaudeamus. Kontos, Pia C. (2003) The Painterly Hand : Embodied Consciousness and Alzheimer s Disease. Journal of Aging Studies 17:2, Koskiaho, Briitta (2008) Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino. Kovalainen, Anne (2004) Hyvinvointipalvelujen markkinoituminen ja sukupuolisopimuksen muutos. Teoksessa Lea Henriksson & Sirpa Wrede (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus, Kröger, Teppo & Leinonen, Anu & Vuorensyrjä, Matti (2009) Hoivan tekijät. Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa tarkastelussa. Hoivatyön arkipäivä Pohjoismaissa -hankkeen loppuraportti. (haettu ). Lanoix, Monique (2011) Assembly-line Care: Ancillary Care Work in Post-Fordist Economies. Work 40:1, L /980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Valtion säädöstetietopankki Finlex. (haettu ). Lane, Jan-Erik (1997) Public Sector Reform in the Nordic Countries. Teoksessa Jan-Erik Lane (toim.) Public Sector Reform. London: Sage, Lawler, Jocalyn (1991) Behind the Screens: Nursing, Somology and the Problem of the Body. Melbourne: Churchill Livingstone. 238 lähteet
17 Lee-Treweek, Geraldine (1994) Bedroom Abuse: The Hidden Work in a Nursing Home. Generations Review 10:1, McDowell, Linda (2009) Working Bodies: Interactive Service Employment and Workplace Identities. Oxford: Wiley-Blackwell. Pirhonen, Jari (2015) Tunnustaminen ja sen vastavuoroisuus vanhustyössä. Gerontologia 29:1, Sabat, Steven R. & Harré, Rom (1992) The Construction and Deconstruction of Self in Alzheimer s Disease. Ageing and Society 12:4, Sarvimäki, Anneli & Stenboc-Hult, Bettina (2010) Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys. Teoksessa Anneli Sarvimäki & Sirkkaliisa Heimonen & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita, Smith, J. Brock & Colgate, Mark (2007) Customer Value Creation. A Practical Framework. The Journal of Marketing Theory and Practice 15:1, Stacey, Clare L. (2005) Finding Dignity in Dirty Work: The Constraints and Rewards of Low wage Home Care Labour. Sociology of Health & Illness 27:6, Sweeting, Helen & Gilhooly, Mary (1997) Dementia and the Phenomenon of Social Death. Sociology of Health & Illness 19, Taylor, Charles (1992) The Politics of Recognition. Teoksessa Amy Gutmann (toim.) Multiculturalism: Examining the Politics of Recognition. Princeton: Princeton University Press, Tedre, Silva (2001) Hoiva ja ruumiillisuus. Janus 9:3; Tedre, Silva (2004a) Likainen työ ja virallinen hoiva. Teoksessa Lea Henriksson & Sirpa Wrede (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus, Tedre, Silva (2004b) Tukisukkahousut sosiaalipolitiikkaan. Inhomaterialistinen hoivatutkimusote. Teoksessa Eeva Jokinen & Marja Kaskisaari & Marita Husso (toim.) Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Tampere: Vastapaino, THL (2015) Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Tilastoraportti 21/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. handle/10024/127104/tr21_15.pdf?sequence=1 (haettu ). Thomas, Carol (1993) De-constructing Concepts of Care. Sociology 27:4, Tronto, Joan (1993) Moral Boundaries: A Political Argument for an Ethic of Care. New York: Routledge. Twigg, Julia (2000) Bathing The Body and Community Care. London: Routledge. Twigg, Julia (2006) The Body in Health and Social Care. Basingstoke: Palgrave MacMillan. Twigg, Julia & Wolkowitz, Carol & Cohen, Rachel Lara & Nettleton, Sarah (2011) Conceptualising Body Work in Health and Social Care. Sociology of Health & Illness 40:2, Tyni, Tero & Myllyntaus, Oiva & Rajala, Päivi & Suorto, Annika (2009) Laskentaopas kunnille ja kuntayhtymille. Helsinki: Suomen kuntaliitto. van Dongen, Els & Elema, Riekje (2001) The Art of Touching: the Culture of Body Work in Nursing. Anthropology & Medicine 8:2/3, Widding Isaksen, Lise (2002) Toward a Sociology of (Gendered) Disgust: Images of Bodily Decay and the Social Organization of Care Work. Journal of Family Issues 23:7, Wolf, Karen Anne (2014) Critical Perspectives on Nursing as Bodywork. Advances in Nursing Science 37:2, Wolkowitz, Carol (2006) Bodies at Work. Lontoo: Sage. Woodruff, Robert B. (1997) Customer Lähteet 239
18 Value: the Next Source for Competitive Advantage. Journal of the Academy of Marketing Science 25:2, Yle uutiset (2015) Alansa jättänyt sairaanhoitaja on kymmenien tuhansien eurojen menetys yhteiskunnalle. Kirjoitus Yle uutisten verkkopalvelussa eurojen_menetys_yhteiskunnalle/ (haettu ). Media-ammattilaisen ristiriitainen työruumis Nina Kivinen Ball, Kirstie (2005) Organization, Surveillance and the Body: Towards a Politics of Resistance. Organization 12:1, Costas, Jana & Blagoev, Blagoy & Kärreman, Dan (2016) The Arena of the Professional Body: Sport, Autonomy and Ambition in Professional Service Firms. Scandinavian Journal of Management 32, Currie, Dawn (1999) Girl Talk: Adolescent Magazines and Their Readers. Toronto: University of Toronto Press. Dale, Karen & Burrell, Gibson (2000) What Shape are We in? Organization Theory and the Organized Body. Teoksessa John Hassard & Ruth Holliday & Hugh Willmott (toim.) Body and Organization. Lontoo: Sage, Dale, Karen (2001) Anatomising Embodiment and Organisation Theory. Basingstoke: Palgrave. Denegri-Knott, Janice & Molesworth, Mike (2010) Concepts and Practices of Digital Virtual Consumption. Consumption Markets & Culture 13:2, Deuze, Mark (2007) Convergence Culture in the Creative Industries. International Journal of Cultural Studies 10:2, Deuze, Mark (2011) Media life. Media, Culture & Society 33:1, Entwistle, Joanne & Wissinger, Elizabeth (2006) Keeping up Appearances: Aesthetic Labour in the Fashion Modelling Industries of London and New York. The Sociological Review 54:4, Frazer, Elizabeth (1987) Teenage Girls Reading Jackie. Media, Culture & Society 9:4, Grosz, Elizabeth (1994) Volatile Bodies: Towards a Corporeal Feminism. Bloomington: Indiana University Press. Hancock, Philip & Tyler, Melissa (2000) Working Bodies. Teoksessa Philip Hancock & Bill Hughes & Elizabeth Jagger & Kevin Paterson & Rachel Russell & Emmanuelle Tulle-Winton & Melissa Tyler (toim.) The Body, Culture and Society. An Introduction. Maidenhead: Open University Press, Harris, Anita (2008) Young Women, Late Modern Politics, and the Participatory Possibilities of Online Cultures. Journal of Youth Studies 11:5, Hassard, John & Holliday, Ruth & Willmott, Hugh (toim.) (2000) Body and Organization. Lontoo: Sage. Haynes, Kathryn (2012) Body Beautiful? Gender, Identity and the Body in Professional Services Firms. Gender, Work and Organization 19:5, Hesmondhalgh, David & Baker, Sarah (2011) Creative Labour: Media Work in Three Cultural Industries. Culture, Economy and the Social Series. Oxon: Routledge. Hunter, Carolyn & Kivinen, Nina (2016) Constructing Girlhood: Abject Labour in Magazine Offices. Gender, Work and Organization (tulossa). Häkkinen, Lotta & Kivinen, Nina (2013) Writing Spaces Performativity in Media Work. Teoksessa Francois-Xavier de Vaujany & Nathalie Mitev (toim.) Materiality and Space in Management and 240 lähteet
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotKohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
LisätiedotKosketuksen merkitys ja voima hoitotyössä FT, dosentti Taina Kinnunen
Kosketuksen merkitys ja voima hoitotyössä FT, dosentti Taina Kinnunen Vanhan naisen muisto sairaanhoitajasta vuosikymmenten takaa Kuin ryöppynä tulivat kaikki pelot, kivut, ikävät ja kaikki. Hän kuunteli,
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN tutkimuksen, teorian ja käytännön vuoropuheluna
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN tutkimuksen, teorian ja käytännön vuoropuheluna SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PÄIVÄT 2015 TAMPERE 9.4.2015 RIIKKA KORKIAMÄKI RIIKKA.KORKIAMAKI@UTA.FI 1) TUTKIMUS Hallinnollisten dokumenttien
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotTutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin
Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019 OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke,
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotFaculty of Economics and Administration
Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science
LisätiedotEkososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo
Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotDigitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?
Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? Resan till Digitalien-projekti, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@folkhalsan.fi Tiedekulma, Helsinki Väittelin
LisätiedotPositiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotMONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA
Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotEtsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti
Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotKollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua
Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotSuopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach
Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotRadikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah
Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma
LisätiedotTIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa
Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHenkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa
Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotRobotit rullaavat palvelutyöhön millaista hyvinvointia ne tuovat?
Robotit rullaavat palvelutyöhön millaista hyvinvointia ne tuovat? Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanke Marketta Niemelä, johtava tutkija, VTT http://roseproject.aalto.fi/fi/ Robotit kehittyvät
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotTulevaisuuden työ nyt
Tulevaisuuden työ nyt SoteNavi seminaari 15.1.2019 PhD Ursula Hyrkkänen Tutkimus- ja koulutuspäällikkö Turun amk ursula.hyrkkanen@turkuamk.fi NewWoW- ja Pisku -projektit NewWoW, new work patterns, Eurofound
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotKun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?
Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin Internal
Toimiva kotihoito Lappiin 24.1.2017 Tavoittelemme johtavaa asemaa kotipalveluissa hyödyntämällä kilpailuetujamme PALVELUT KILPAILUEDUT HOIVA KIINTEISTÖ TURVA Paikallinen läsnäolo ja tehokkuus Lyhyet palvelut
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotYKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotHoivaliiketoiminta kannattavaksi
HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
LisätiedotTyöpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät
Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja
ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotIKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)
IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotVaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.
LisätiedotTyöryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi
Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho 18.10.2017 Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki Kysyn: Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa? Mitä tapahtuu Suomessa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt?
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotKUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotToiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa
Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotAmmattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta
Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta Valvira & Sosnet: Seminaari Sosiaalityöntekijän ammattitaidon arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta 15.3.2019 Anna
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ
Elämänkulku ja päihteet seminaari Jyväskylä, 2.3.2009 ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotAmmattina avustaminen
Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotIkääntymisen ja hoivan. (CoE AgeCare)
Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto CoE AgeCaren avausseminaari Helsinki 2.3.2018 www.jyu.fi/agecare - Lähtökohtana käynnissä oleva yhteiskunnan
LisätiedotHyvän hoidon ulottuvuudet
Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
Lisätiedot