Asunto-ohjelma (-2020)

Transkriptio

1 Asunto-ohjelma (-2020) KV hyväksynyt

2 ASUNTO-OHJELMA (-2020) 1. Johdanto 1.1. Yleistä Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain mukaan valtuusto hyväksyy tarpeen mukaan asuntoohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämisessä. Ohjelmassa selvitetään kaupungin asunto-oloja sekä asuntopoliittiset ja kaavalliset mahdollisuudet kaupungin toteuttamalle asuntotuotannolle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Asunto-ohjelmakauden mahdollisia toteutuskohteita ja muita asuntopolitiikan toteuttamiseen vaikuttavia toimenpiteitä on tarkasteltu jäljempänä luvussa 5. Tämä asunto-ohjelma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osaltaan pyrkii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Näitä kuvataan lähemmin jäljempänä kohdassa 1.3. Kauniaisten kaupunki sijaitsee hyvien maantie- ja rautatieliikenneyhteyksien varrella. Elinvoimaisessa kaupungissa on pientalo- ja kerrostalorakentamista sovitettu yhteen siten, että pientalojen osuutta on painotettu enemmän. Kaupungin maankäytön kehittämisen päätavoitteena on nykyisen maankäyttörakenteen säilyttäminen ja eheyttäminen. Asumisympäristöä kehitetään huvilakaupunkiperinnettä noudattaen sekä väljyyttä, vihreyttä ja hyvää arkkitehtuuria vaalien. Kaupungin tulevan maankäytön periaatteet on määritelty maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2). Yleissuunnitelman laatimisen jälkeen pääkaupunkiseudun asuntotilanne on kuitenkin heikentynyt, samoin Kauniaisista on ollut havaittavissa poismuuttoa, erityisesti ikäryhmän vuotiaat osalta. Tämän johdosta kaupunki pyrkii jatkossa luomaan entistä monipuolisempaa asuntotarjontaa kohdennettujen kaavaratkaisujen avulla. Melkein koko kaupungin alue on asemakaavoitettu. Uusia asuinrakentamisen piiriin tulevia kaavoittamattomia maa-alueita ei juurikaan ole. Kaupungin keskusta on kaupunkirakenteen kehittämisen tärkein kohde. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa etenkin asuntorakentamisen lisäämistä on pidetty tärkeänä. Venevalkamantien ja Koivuhovin alueet tulevat vastaavasti olemaan niitä rakentamiskohteita, joissa asuntotuotantoa voidaan lisätä merkittävästi. Asuntojen määrän lisääntyminen tämän vuosikymmenen aikana tulee olemaan merkittävää jopa Kauniaisten historiankin valossa. Toisaalta voidaan nähdä, että tämän vuosikymmenen jälkeen asunto-tuotantoa tapahtuu lähinnä täydennysrakentamisena pientaloalueilla Pääkaupunkiseudun asumisen kehitystrendejä 2000-luvulla väestön muuttoliike muualta maasta pääkaupunkiseudulle on vähentynyt, mikä on vaikuttanut väestönkasvun tasaantumiseen, vaikka ulkomailta muutto onkin hieman lisääntynyt. Ikärakenteeltaan keskimääräistä nuorempi väestö ja erityisesti ulkomaalaisväestö tuottaa luonnollista väestönkasvua muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudulla etenkin Helsinki saa ulkomaista muuttovoittoa. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän. Tämä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. 2

3 Espoossa valmistui 9,2 asuntoa tuhatta asukasta kohden vuonna Helsingissä vastaava luku oli 3,4 ja Kauniaisissa 4,6 asuntoa/1000 asukasta (Uudellamaalla 5,4 asuntoa/1000 asukasta ja koko maassa 4,8) 1. Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla selvästi korkeammat kuin muualla maassa keskimäärin. Hintojen nousun taustalla muuttoliikkeen ja niukan tarjonnan lisäksi ovat yleiset omistusasuntojen kysyntää nostavat tekijät, mm. edelleen matala korkotaso, pitkät laina-ajat ja korkeat vuokrat. Omistusasunnon hankinta on hintojen noususta huolimatta em. tekijöistä johtuen tullut monelle kotitaloudelle realistiseksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Samalla aravavuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt, varsinkin perheasuntojen osalta. Kohtuuhintaisista yhden hengen vuokraasunnoista on edelleen puutetta. Muista asumiseenkin vaikuttavista kehitystrendeistä mainittakoon väestön ikääntyminen, maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuminen ja lisääntyvä maahanmuutto, asuntokuntien keskikoon pieneneminen, varallisuuden lisääntyminen, teknologian kehitys, asumistoiveiden monipuolistuminen sekä kilpailu työvoimasta Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan linjauksia ja tavoitteet Helsingin seudulla Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen toinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Aiesopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Aiesopimus on voimassa 2015 loppuun, mutta sitä on tarkoitus jatkaa senkin jälkeen. Aiesopimuksen tavoitteena on: - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toteutetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin tukeutuvia tiiviitä, energiatehokkaita ja joukkoliikenteeseen perustuvia asunto-, työpaikka- ja palvelualueita. Uusi asuntorakentaminen ohjataan nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttäen. - Edistetään kestäviä liikkumismuotoja. Parannetaan raide- sekä muiden joukko-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen olosuhteita sekä koko liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Edistetään liikenneinnovaatioita ja käyttäjälähtöisyyttä. - Hyödynnetään nykyistä ja rakenteilla olevaa raideliikenneverkkoa mahdollisimman täysipainoisesti ennen uusien ratayhteyksien avaamista. Varmistetaan raideverkoston toimivuus ja luotettavuus. Varaudutaan raideverkoston täydentämiseen ja laajentamiseen. - Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta. Varmistetaan asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja luodaan edellytykset kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. - Sovitetaan yhteen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet, vaiheistus ja seuranta siten, että ne kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat seudun toimivuutta kokonaisuutena. 1 Uudenmaan liiton tietopalvelu ( 3

4 - Sovitetaan yhteen aiesopimuksen sekä asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältämät linjaukset ja toimenpiteet. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2.500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. Kokonaistuotantotavoite on aiesopimuksessa jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi Kauniaisten tavoitteet MAL -aiesopimuksessa on esitetty Kauniaisten tavoitteeksi tuottaa 60 asuntoa vuodessa, mikä tarkoittaa 240 asuntoa aiesopimuskaudella Tästä tuotantomäärästä tulee vähintään 20 %, eli 48 kpl olla ARA -vuokra-asuntoja. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle, toteuttaen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tavoitteita. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu jo nyt maan kärkisijoille. Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin yhteisiä linjauksia. Asunto-ohjelman luvussa 5 on kartoitettu merkittävimmät uudet asuntotuotantokohteet. Osa kohteista ei toteutune tarkastelukaudella tai niiden toteutus lykkääntyy. Kartoituksen pohjalta on kuitenkin todettavissa, että Kauniaisten sitoumus 540 asunnon tuotantotavoitteeseen kaudella on toteutettavissa. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin asukkaaseen. Tämä olisi hyvin mahdollista, mikäli kappaleessa 5 esitetty tuotantopotentiaali toteutuu. Asukasluvun lisäys tavoiteajanjaksolla voisi olla n henkeä. Kauniaisten nykyisen maankäytön toteutuminen yksityisten omistamien pientalotonttien osalta ei ole ennakolta ohjelmoitavissa, joten siltä osin voidaan vain arvioida tulevaa rakentamisesta. Kauniaisten tavoite vuosien välisenä aikana yhteensä 540 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisena tuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Keskustan, Venevalkaman - tien ja Koivuhovin alueet lisäävät merkittävästi lähivuosien uuden asuntotuotannon määrää. Yksityisten maanomistajien omistamien pientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkastelua tehdä suunniteltujen hankkeiden mahdollistamiseksi. Kaupunki käyttää asunto-ohjelmakaudella omassa omistuksessaan olevan tosin suppean kaavavarannon asuntotuotantoon ja tekee lisäksi kohdennettuja väestötavoitteita tukevia kaavamuutoksia. Kaupungin tulee kuitenkin varata kaavoitettuja tontteja myös tulevaisuuden palvelutarpeita ajatellen. Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvillä työvoimamarkkinoilla. 2. Asunto-olojen taustatietoja 2.1. Väestökehitys 4

5 Kauniaisten väestönkasvu oli voimakkain luvun lopulla, jolloin muutamassa vuodessa asukasluku kasvoi jopa 800:lla henkilöllä luvulla kasvu oli vajaat 100 asukasta vuodessa ja ja luvuilla kasvu tasaantui edelleen. Vuosina väkiluku jopa pieneni, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen kasvuun. Kauniaisten asukasluku kasvoi 118 henkilöä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa Lähivuosien asuntotuotannon johdosta asukasluvun kasvu arvioidaan jatkuvan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 väestön kielijakauma oli suomi 58 %, ruotsi 38 % ja vieraskielisiä 4 %. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Väestön ikärakenne Kauniaisissa asuu perheitä, johon kuuluu yli 35 -vuotiaat vanhemmat ja heidän kouluikään ehtineet lapsensa. Sitä vastoin nuorten opiskeluikäisten aikuisten ja nuorten perheiden, joilla on päivähoitoikäisiä lapsia, lukumäärä on laskenut. Vuonna 2000 päiväkoti-ikäisiä lapsia oli keskim.128/ikäluokka ja vuonna 2010 vastaavasti 109 lasta/ikäluokka. Kouluikäisiä oli v keskim.130 lasta/ikäluokka kun heitä oli v lasta/ikäluokka. Päivähoitoikäisten lasten lukumäärä vakiintuu tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lähivuosina. Koulu- ja opiskeluikäisten nuorten lukumäärän on arvioitu alenevan luvulla. Tässä on kuitenkin syytä huomioida, että todellinen väestömäärän muutos voi poiketa merkittävästikin arvioista. Väestön ikääntyminen on selkeä muutostrendi Kauniaisissa. Yli 75-vuotilaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvaa lähivuosina todennäköisesti edelleen. 5

6 Arviot vuodelle 2020 on johdettu Kaupunkitutkimus Oy:n tekemästä projektiosta. Perheväestön osuus on Kauniaisissa suurempi kuin keskimäärin pääkaupunkiseudulla tai maassa yleensäkin. Lapsiperheiden perhekoko on suurempi kuin naapurikunnissa. Kauniaisten koulujen vetovoimaisuus näkyy kouluikäisten määrässä. Perheväestön korkea osuus ja perhekoko heijastuvat puolestaan kaupungin asuntokannan rakenteessa Asuntokanta ja asumistaso Kauniaisten asuntokannasta suhteellisen suuri osuus on pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Kerrostaloasuntojen osuus on vastaavasti pienempi. Tästä johtuen myös asuntojen huoneiden lukumäärät ja pinta-alat ovat suuremmat kuin muissa kunnissa. % Kauniaisissa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä asuntoa, joista vakinaisesti asuttuja oli Asuntojen keskipinta-ala oli 112 m 2 ja asuinpinta-ala per asukas keskimäärin 47 m 2.. Pintaala per asukas on kasvanut tasaisesti viimeisien vuosikymmenien aikana: Vuosi m 2 /asukas , , , ,1 6

7 Asutuista asunnoista vajaa kolmannes (1 025 kpl) on vuokra-asuntoja. Vuokra-asunnoista 68 % on kerrostaloissa. Vuokra-asuntojen keskipinta-ala on noin 68 m2. Vuokra-asunnot ovat Kauniaisissa keskimäärin suurempia kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa Asuntorakentamisen kehitys Asuntotuotanto on alentunut jonkun verran pääkaupunkiseudulla luvulla. Kauniaisissa kehityssuunta on viime vuosina ollut päinvastainen. Vuonna 2009 Kauniaisissa valmistui 79 uutta asuntoa, joka on asukasta kohti laskettuna merkittävä määrä. 3. Asuntotuotannon edellytykset 3.1 Maa-alueet ja tonttivaranto Kaupungin alueesta on asemakaavoitettu (1/2012) n. 572 ha (n. 95 %). Rakennusmaata tästä on n. 297 ha eli hieman yli puolet. Tontteja on 1005 kpl pinta-alaltaan keskimäärin 2957 m 2. Keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,30 ja aluetehokkuus 0,16. Asuntoja asemakaavoissa on osoitettu 4430 kpl eli keskimäärin 4,4 kullekin tontille. Rakennusoikeutta kaavoihin sisältyy yhteensä n k-m 2, josta käyttämättä on n. 30 %. Kaupungissa on noin 880 pientalotonttia, joista kokonaan rakentamatta on n. 55 kpl. Vajaasti rakennetut tontit mukaan lukien pientalotonttien asemakaavoihin sisältyy käyttämätöntä rakennusoikeutta runsas k-m 2 sekä rakennettavia asuntoja n. 170 kpl. Kokonaan rakentamattomille pientalotonteille asunnoista sijoittuu n. 120 kpl. Kaikkea kaavojen sallimaa asuntojen tai rakennusoikeuden määrää ei kuitenkaan voida toteuttaa, koska tontin olemassa oleva rakennettu tilanne ei aina mahdollista lisärakentamista. Kaupungin varsinaiset kerrostaloalueet sijaitsevat keskustassa ja sen lähiympäristössä sekä Kasavuoren alueella. Rakentamattomia kerrostalotontteja on keskustassa kolme tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m², sekä Venevalkamantiellä neljä tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m². Lisäksi Koivuhovin alueelle asemakaavoitetaan kolme uutta kerrostalotonttia ja keskustaan yksi kerrostalotontti. Koivuhovin alueen tontit ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavoittamattomia alueita sijaitsee Kasavuoressa ja Turunväylän kohdalla. Asuntorakentamisen asemakaavoittaminen näille alueille ei ole todennäköistä. 7

8 3.2 Kaavoitus Maankäytön yleissuunnitelma ohjaa asemakaavoitusta. Tällä hetkellä on voimassa hyväksytty suunnitelma (Masu 2). Masu 2:ssa on arvioitu maankäyttöä koko kaupungin alueella. Joltain osin Masu 2:ssa esitettyä maankäyttöä voidaan tarkastella erikseen, jolloin lähtökohtana on kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen. Tällaisia alueita kartoitetaan ja muunnetaan mahdollisuuksien mukaan tehokkaamman rakentamisen alueiksi kohdennettujen kaavamuutosten avulla. Alle 3000 m2 suuruisten omakotitonttien rakennusoikeutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti lisätä. Masu 2:n lisäksi kaupungin kaavoitusta ohjaa Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva, joka on strateginen asiakirja, joka ilmentää kaupunginvaltuuston näkemyksiä kaupungin kehittämisestä. Kehityskuva täydentää maankäytön yleissuunnitelmaa 2004 (MASU 2), mutta ei korvaa sitä. Kehityskuvan tehtävänä on turvata kaupungin asunto-ohjelman toteuttamisedellytyksiä. Tavoitteena on, että kehityskuva laaditaan valtuustokausittain. 3.3 Kaupungin maanhankintapolitiikka Kaupunki omistaa maa-alueita yhteensä kaupungin alueella n. 287 ha ja Espoossa n. 7 ha. Kaupungin omistus Kauniaisten asemakaava-alueella jakaantuu rakennusmaan osalta eri maankäyttömuotoihin seuraavasti: Kerros- ja liiketalotontit n m 2 n k-m 2 Yleisten rakennusten tontit n m 2 n k-m 2 Pientalotontit n m 2 n k-m 2 Kaupunki ei ole harjoittanut aktiivista maanhankintaa. Uusien alueiden hankinta on ollut tapauskohtaista perustuen yksittäisiin tarjouksiin. Pinta-alaltaan isoja tontteja on kaavamuutoksella jaettu pienemmiksi ja näin lisätty kaupungin omistuksessa olevien pientalotonttien lukumäärää. Maanluovutuksia on tehty 1-2 kpl vuodessa. 4. Kaupungin vuokra-asunnot 4.1. Kunnan lainsäädännölliset velvoitteet kuntalaisten asumisen järjestämisessä Perustuslain 19.4 :n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 1 :n mukaan asunto-olojen kehittämisen perustavoitteena on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen niin, 1. että kullakin ruokakunnalla on käytettävissään asunto, jonka huoneluku ja pinta-ala vastaavat ruokakunnan kokoa sekä sen jäsenten henkilökohtaisia tarpeita; 2. että asunnot ovat rakenteeltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja toimivia sekä asuinrakennukset ympäristöönsä sopeutuvia; sekä 3. että asumismenot ovat kohtuulliset suhteessa ruokakunnan kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin sekä muihin välttämättömiin kulutusmenoihin. Saman pykälän perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä puutteellisesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen väestön sekä nuorten ja lapsiperheiden asunnon-saannin ja asumistason 8

9 parantamiseen ja asumismenojen kohtuullisuuden turvaamiseen sekä alueiden samoin kuin väestöryhmien välisten asumistasoerojen vähentämiseen. Saman lain 5 :n mukaan kunnan on luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle ja huolehdittava siitä, että toimenpiteet suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. Näitä kuntalaisia on mm. osa vanhuksista, vammaisista, mielenterveysongelmaisista, päihdeongelmaisista ja joissain tapauksissa erityistukea tarvitsevat lapsiperheet ja nuoret. Lastensuojelulain 35 :n mukaan kunnan on viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto silloin kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu puutteellisista asumisolosuhteista tai asunnon puuttumisesta tai kun asunnon puuttuminen on oleellisena esteenä lapsen tai perheen kuntoutumiselle. Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava mm. asumispalveluiden järjestämisestä. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan palvelu- ja tukiasuntojen järjestämistä. Asumispalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen 10 :n mukaan asumispalvelut tulee järjestää palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä tai muilla sosiaalipalveluilla. Vammaispalvelulaki 8.2 puolestaan säätää, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Saman lain 9.2 :n perusteella kunnan on myös korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa johdosta välttämättä tarvitsee näitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista Kaupungin omistamat asunnot Kaupungilla on yhteensä hieman alle 330 vuokra-asuntoa, joista 2/3 sijaitsee kaupungin kokonaan tai lähes kokonaan omistamissa kiinteistöyhtiöissä, noin 90 asuntoa on kaupungin suorassa omistuksessa ja 30 asuntoa on välivuokrattuna Kuntien eläkevakuutukselta tai muilta yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja tuottavilta omistajilta. Kaupungin vuokra-asunnoista 80 asuntoa on vuokrattu kaupungin henkilökunnalle palvelussuhteen perusteella. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu arviolta noin 610 henkilöä. Luettelo kaupungin vuokra-asunnoista on asunto-ohjelman liitteenä Asukkaiden valintaperusteet kaupungin vuokra-asuntoihin Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Valtioneuvosto on vahvistanut tarkemmat asukkaiden valintaperusteet, joita sovelletaan sekä aravavuokra-asunnoissa että korkotukivuokra-asunnoissa. Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Tuloarvostelu jatkuu tulorajojen poistumisesta huolimatta. Näin ollen valittaessa asukkaita kaupungin vuokra-asuntoihin etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, pienituloisimmat ja vähävaraisimmat hakijaruokakunnat. Asunnontarvetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon hakijan asunto-olot ja 9

10 niiden parantamisen kiireellisyys sekä perheen koko ja ikärakenne. Kiireellisyyttä arvioitaessa otetaan lisäksi aina huomioon lastensuojelun asiakkaana olevat perheet. 2 Nuorisoasunnot vuokrataan ensisijassa opiskeleville tai työssäkäyville vuotiaille kuuden vuoden määräaikaisilla vuokrasopimuksilla nuorten itsenäistymisen tukemiseksi Asuntotilanteesta ja kaupungin asunto-ongelmista Vuokra-asuntoja hakeneiden ruokakuntien (pl. palvelussuhdeasunnot) lukumäärä ja koko sekä vuokrattujen asuntojen lukumäärä vuosina : Hakijat henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Asunnon saaneet henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Puutarhatielle vuonna 2010 valmistuneet (yht. 30 asuntoa) yksiöt eivät ole tyydyttäneet yksiöiden tarvetta. Edelleen on suurin kysyntä pienistä, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Asunnon hakijoiden joukossa on eniten perheettömiä yksinäisiä henkilöitä. Muiden asuntojen osalta syntyy ajoittain jonoa, mutta pääosin kysyntä vastaa tarjontaa. Suurimmat syyt asunnon tarpeeseen ovat edelleenkin asunnon koko ja perhetilanteessa tapahtuneet muutokset sekä vuokran kalleus. Asunnottomiksi luokiteltuja hakijoita on vuosittain n. 3-5 henkilöä. Nuorisoasuntojen kysyntätilanne on melko hyvä. Kysyntä painottuu pieniin itsenäisiin asuntoihin. Erillisiin Juusintien nuoriso- ja opiskelijayksiöihinkään ei aina ole alle 26-vuotiaita kauniaislaisia hakijoita. Soluasuntoja ei ole saatu vuokratuksi ja asukasvalinta soluasuntojen vapautuessa on yleensä hakijoiden puutteessa jouduttu antamaan HOAS:lle. Kauniaisissa sijaitsee yksi 13-paikkainen kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikkö, johon palvelut tuottaa kehitysvammahuollon kuntayhtymät Eteva ky ja Kårkulla.rf. Aikuistuville kehitysvammaisille nuorille toivotaan lisää asuntoja omassa kunnassa. Asuntojen tarve tulee kymmenen vuoden sisällä olemaan noin parikymmentä asuntoa, joista n tulisi olla asumisyksikössä, jossa on henkilökuntaa ja loput itsenäisiä asuntoja palvelukeskuksen lähellä. Vanhusten kohdalla asunnon tarvetta aiheuttavat hissittömät kerrostalot ja sisäänkäyntien ja rappukäytävien soveltumattomuus liikuntaesteisille henkilöille. Vanhusten asuntotilanne on heikentynyt jonkin verran ja Villa Apollon asuntoihin on runsaasti hakijoita ja on syntynyt jonoa. Myös edullisemmista eläkeläisasunnoista on kysyntää. Näyttää siltä, että Villa Apollon kaltaisista esteettömiksi rakennetuista asunnoista, joihin asukas voi itse hankkia tarvittavat palvelut joko kaupungin kotihoidolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. 2 Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra- asuntoihin (166/2008), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) julkaisu ( 10

11 Kaupungin ikääntymispoliittisen strategian (KH ) mukaisesti ja palvelurakenteen kehittämiseksi haetaan myös uusia asumismuotoja. Hoito- ja hoivapalvelukonseptien kehittämisen lisäksi Villa Bredan alueen suunnittelussa tavoitellaan monipuolista asumiskonseptien valikoimaa. Tavoitteena on toteuttaa alueelle ikääntyvälle väestölle yhteisöllisyyttä tukevia, esteettömiä yksityisasuntoja ja palveluasuntoja. Alueelle tavoitellaan myös ratkaisuja kehitysvammaisten tuetun ja omatoimisen asumisen lisäämiseksi. Villa Bredan alueen hankesuunnitelma on valmistelun alla ja siihen liittyvä toiminnan suunnittelu ohjaa rakennettavan asuntotarjonnan toteutusta ja rakentamisen vaiheistusta. Villa Bredan palvelukeskuksen laajennuksen myötä Palokunnankuja 4:n vuonna 1974 rakennetut ns. eläkeläistalot puretaan, eikä näitä asuntoja näin ollen enää aseteta vuokralle. Tämä aiheuttaa siirtymävaiheen ajan tarjolla olevan asuntotilanteen tilapäisen heikkenemisen, joka tulee pyrkiä ratkaisemaan kaupungin olemassa olevasta vuokra-asuntokannasta ja mahdollisesti välivuokrausta hyödyntäen. Kaupungilla on avoin sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta vuosittain ja heille on osoitettu asunto normaalista asuntokannasta. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana Kauniaisiin on vastaanotettu 18 pakolaista. Sosiaali- ja terveystoimella on kaksi tukiasuntoa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Tarvetta 1-2 lisäasuntoon on ilmennyt ajoittain. Vammaisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen järjestämisessä asumispalvelut pyritään hankkimaan etupäässä pääkaupunkiseudun yksityisiltä palveluntuottajilta. Sama koskee päihdekuntoutujien asumispalveluita Palvelusuhdeasunnot ja kysyntä Kaupungilla on 80 palvelussuhdeasuntoa, joista 11 asuntoa on tällä hetkellä vuokrattu ns. yleisinä vuokra-asuntoina, ei siis palvelussuhteen perusteella. Kaupungin palvelussuhdeasunto ei ole verotuksellisesti palkkaetu, vaikka asuntojen vuokrat ainakin osassa asuntoja ovat jonkin verran edullisempia kuin ns. vapailla markkinoilla. Palvelussuhdeasuntoja myönnettäessä noudatetaan seuraavia kriteerejä: kiireellinen tarve uuden työntekijän muutto toiselta paikkakunnalta jonotusaika hakutoiveet (ruokakunnan kokoa ja maksukykyä verrataan asunnon kokoon, vuokratasoon yms.) valtioneuvoston asukasvalintaperusteita noudatetaan aina valittaessa asukkaita arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Palvelusuhdeasuntojen vuokrataso tarkistetaan vuosittain. Kaupungin omien kiinteistöjen vuokrista päättää yhdyskuntalautakunta. Palvelussuhteen perusteella myönnettävien asuntojen vuokraamisesta päättää henkilöstöpäällikkö. Kuntien eläkevakuutukselta ja VVO -yhtymältä välivuokrattavat asunnot ovat kaupungille erittäin tärkeitä ja muodostavat toimivan keinon puskuroida vuokra-asuntojen määrää kysynnän vaihdellessa. Eniten tarvetta rekrytointitilanteissa on pienistä ja varsin usein määräajaksi vuokrattavista asunnoista. Tarkastelukauden asuntorakentamistoimenpiteisiin sisältyy ajatus muutaman (6-8) palvelussuhdeasunnon tuottamisesta Koivuhovin alueelle suunniteltuun ARA tuotantokohteeseen. 11

12 5. Asuntorakentamiseen liittyvät toimenpiteet asunto-ohjelmakaudella Tässä luvussa esitetyt hankkeet sisältävät sekä kaupungin että yksityisen tahon toimenpiteitä asuntorakentamisen edistämiseksi sekä kaupungin muita toimenpiteitä asunto-olojen parantamiseksi. Kaupungin panos asuntorakentamisessa perustuu erityisesti asemakaavoitukseen ja tonttien luovutuksiin. 5.1 Keskusta Keskustan asuntotuotanto sijoittuu rautatien etelä- ja pohjoispuolelle. Keskusta 1:n alueella rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseen, mutta keskusta 2:n alueella rakentaminen on vasta alkamassa. Keskustan alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä n. 190 asuntoa vuosina Toimenpide: Kaupunki vastaa kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentamisesta yhteen sovitettuna asuinrakentamisen kanssa sekä tarvittavan asemakaavamuutoksen tekemisestä Ratatyöläisten korttelissa radan pohjoispuolella. 5.2 Venevalkamantien alue Alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja arviolta yhteensä n. 220 kpl vuosina , joista osa toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikka on rakennettu ja meluntorjuntaan liittyvät rakenteet, eli meluaita Turuntien liikennemelun johdosta on rakenteilla. 5.3 Puutarhatie 11 Alueen pientaloasunnot 8 kpl ovat rakenteilla ja valmistuvat arviolta v Toimenpide: Ei toimenpiteitä. 5.4 Koivuhovin asema ja ympäristö Alueen asemakaava saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Alueen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan ja kaupungin omistamien tonttien myynnin jälkeen. Alueelle on suunniteltu kerrostaloasuntoja n. 270 kpl ja omakotitaloja 15 kpl. Osa kerrostaloasunnoista toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikkaa tulee uusia ja täydentää. Yleiset alueet tulee rakentaa. Tontit myydään asemakaavan voimaan tulon (arviolta 2015) jälkeen. 5.5 Wulffin alue (Yhtiöntie 22-24) Alueelle valmistuu vuoden 2012 aikana 10 asuntoa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 5.6 Junghansinkuja 3 Tontille rakennetaan n. 30 kpl kerrostaloasuntoa. Toimenpide: Kaupunki myy tontin v Pientalotonttien myynti Kaupungilla on rakentamattomia pientalotontteja (AO tai AP) 26 kpl. Näistä voidaan rakentamista toteuttaa heti n.15:llä tontilla. Toimenpide: Tavoitteena on myydä 1-2 kpl pientalotontteja vuosittain tarjouskilpailun perusteella kaupungin talousarvion mukaisesti silloin, kun ei myydä muita kohteita. 12

13 5.8 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (ARA -tuotanto) Kaupungin tuotantotavoitteesta 60 asuntoa vuodessa tulee vähintään 20 % olla uusien vuokraasuntojen tuotantoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 12 vuokra-asuntoa/vuosi. Kaikkiaan tulisi vuokra-asuntojen määrän olla vähintään 48 kpl aiesopimuskaudella Toimenpide: Vuoden 2012 aikana käynnistyy yksityinen vuokra-asuntokohde Venevalkamantiellä. Koivuhovin asemakaava-alueelle on suunniteltu yksi tontti ARA -vuokra-asuntotuotannolle. Villa Bredan tontille on suunnitteilla erillinen tontti ARA -vuokratalokohteeksi 5.9. Palveluasunnot ja muut omatoimista asumista tukevat asunnot Villa Bredan alueella on laadittavana asemakaavamuutos, jonka tarkoitus on lisätä kaupungin palveluasuntoja merkittävästi kasvavan tarpeen perusteella. Parhaana vaihtoehtona pidetään asuntojen sijoittamista Villa Bredan yhteyteen, jolloin voidaan optimoida henkilökuntamitoitus ja siten saada säästöjä käyttökustannuksissa. Toimenpide: Villa Bredan yhteyteen kaavoitetaan v aikana uusi lisäsiipi, johon voidaan sijoittaa tehostettua palveluasumista enintään 48 kpl ryhmäasuntojen muodossa. Lisäksi Villa Bredan alueelle suunnitellaan vuokra-asuntotuotantoa erilliselle tontille, yhteensä noin 40 asuntoa. Syksyn 2012 aikana tehtävässä hankesuunnitelmassa nämä tarkentuvat Hissiavustukset Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa kotona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Asuntojen hissittömyydestä tulee kustannuksia myös sosiaali- ja terveystoimelle lisääntyneenä kotipalvelutarpeena. Kauniaisissa sijaitsee useita luvulla rakennettuja 3-kerroksia kerrostaloja, joissa ei ole hissejä. Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelastuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit, jotka tosin ovat yhtiöille kallis ratkaisu. Valtio on toistaiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hyväksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vähintään 3 -kerroksiseen asuinkerrostaloon. Toimenpide: Kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen määrärahan hissiavustuksia varten Asuntotuotanto omatoimisille rakentajille ja nuorille perheille Kauniaisiin on ollut tarvetta saada tontteja omatoimiseen rakentamiseen, joiden kohderyhmänä ovat nuoret perheet. Toimenpide: Koivuhovin alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa varataan 15 omakotitonttia omatoimisille rakentajille perheasunnoiksi. Koivuhovin asemakaavamuutoksen voimaan tulon jälkeen omakotitontit myydään v Yksityinen pientalorakentaminen Yksityistä pientalorakentamista toteutuu keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 13

14 Yhteenveto Edellä mainitut hankkeet ja toimenpiteet luovat edellytykset rakentaa kaupunkiin oheisen taulukon (liite 2) mukaan vuosina n. 550 asuntoa. Liite 1 Kaupungin vuokra-asunnot 2012 Liite 2 Asuntotuotannon arviot v , lkm valmistuvat asunnot + kartta 14