Asunto-ohjelma (-2020)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asunto-ohjelma 2012 2016 (-2020)"

Transkriptio

1 Asunto-ohjelma (-2020) KV hyväksynyt

2 ASUNTO-OHJELMA (-2020) 1. Johdanto 1.1. Yleistä Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain mukaan valtuusto hyväksyy tarpeen mukaan asuntoohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämisessä. Ohjelmassa selvitetään kaupungin asunto-oloja sekä asuntopoliittiset ja kaavalliset mahdollisuudet kaupungin toteuttamalle asuntotuotannolle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Asunto-ohjelmakauden mahdollisia toteutuskohteita ja muita asuntopolitiikan toteuttamiseen vaikuttavia toimenpiteitä on tarkasteltu jäljempänä luvussa 5. Tämä asunto-ohjelma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osaltaan pyrkii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Näitä kuvataan lähemmin jäljempänä kohdassa 1.3. Kauniaisten kaupunki sijaitsee hyvien maantie- ja rautatieliikenneyhteyksien varrella. Elinvoimaisessa kaupungissa on pientalo- ja kerrostalorakentamista sovitettu yhteen siten, että pientalojen osuutta on painotettu enemmän. Kaupungin maankäytön kehittämisen päätavoitteena on nykyisen maankäyttörakenteen säilyttäminen ja eheyttäminen. Asumisympäristöä kehitetään huvilakaupunkiperinnettä noudattaen sekä väljyyttä, vihreyttä ja hyvää arkkitehtuuria vaalien. Kaupungin tulevan maankäytön periaatteet on määritelty maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2). Yleissuunnitelman laatimisen jälkeen pääkaupunkiseudun asuntotilanne on kuitenkin heikentynyt, samoin Kauniaisista on ollut havaittavissa poismuuttoa, erityisesti ikäryhmän vuotiaat osalta. Tämän johdosta kaupunki pyrkii jatkossa luomaan entistä monipuolisempaa asuntotarjontaa kohdennettujen kaavaratkaisujen avulla. Melkein koko kaupungin alue on asemakaavoitettu. Uusia asuinrakentamisen piiriin tulevia kaavoittamattomia maa-alueita ei juurikaan ole. Kaupungin keskusta on kaupunkirakenteen kehittämisen tärkein kohde. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa etenkin asuntorakentamisen lisäämistä on pidetty tärkeänä. Venevalkamantien ja Koivuhovin alueet tulevat vastaavasti olemaan niitä rakentamiskohteita, joissa asuntotuotantoa voidaan lisätä merkittävästi. Asuntojen määrän lisääntyminen tämän vuosikymmenen aikana tulee olemaan merkittävää jopa Kauniaisten historiankin valossa. Toisaalta voidaan nähdä, että tämän vuosikymmenen jälkeen asunto-tuotantoa tapahtuu lähinnä täydennysrakentamisena pientaloalueilla Pääkaupunkiseudun asumisen kehitystrendejä 2000-luvulla väestön muuttoliike muualta maasta pääkaupunkiseudulle on vähentynyt, mikä on vaikuttanut väestönkasvun tasaantumiseen, vaikka ulkomailta muutto onkin hieman lisääntynyt. Ikärakenteeltaan keskimääräistä nuorempi väestö ja erityisesti ulkomaalaisväestö tuottaa luonnollista väestönkasvua muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudulla etenkin Helsinki saa ulkomaista muuttovoittoa. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän. Tämä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. 2

3 Espoossa valmistui 9,2 asuntoa tuhatta asukasta kohden vuonna Helsingissä vastaava luku oli 3,4 ja Kauniaisissa 4,6 asuntoa/1000 asukasta (Uudellamaalla 5,4 asuntoa/1000 asukasta ja koko maassa 4,8) 1. Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla selvästi korkeammat kuin muualla maassa keskimäärin. Hintojen nousun taustalla muuttoliikkeen ja niukan tarjonnan lisäksi ovat yleiset omistusasuntojen kysyntää nostavat tekijät, mm. edelleen matala korkotaso, pitkät laina-ajat ja korkeat vuokrat. Omistusasunnon hankinta on hintojen noususta huolimatta em. tekijöistä johtuen tullut monelle kotitaloudelle realistiseksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Samalla aravavuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt, varsinkin perheasuntojen osalta. Kohtuuhintaisista yhden hengen vuokraasunnoista on edelleen puutetta. Muista asumiseenkin vaikuttavista kehitystrendeistä mainittakoon väestön ikääntyminen, maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuminen ja lisääntyvä maahanmuutto, asuntokuntien keskikoon pieneneminen, varallisuuden lisääntyminen, teknologian kehitys, asumistoiveiden monipuolistuminen sekä kilpailu työvoimasta Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan linjauksia ja tavoitteet Helsingin seudulla Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen toinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Aiesopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Aiesopimus on voimassa 2015 loppuun, mutta sitä on tarkoitus jatkaa senkin jälkeen. Aiesopimuksen tavoitteena on: - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toteutetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin tukeutuvia tiiviitä, energiatehokkaita ja joukkoliikenteeseen perustuvia asunto-, työpaikka- ja palvelualueita. Uusi asuntorakentaminen ohjataan nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttäen. - Edistetään kestäviä liikkumismuotoja. Parannetaan raide- sekä muiden joukko-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen olosuhteita sekä koko liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Edistetään liikenneinnovaatioita ja käyttäjälähtöisyyttä. - Hyödynnetään nykyistä ja rakenteilla olevaa raideliikenneverkkoa mahdollisimman täysipainoisesti ennen uusien ratayhteyksien avaamista. Varmistetaan raideverkoston toimivuus ja luotettavuus. Varaudutaan raideverkoston täydentämiseen ja laajentamiseen. - Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta. Varmistetaan asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja luodaan edellytykset kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. - Sovitetaan yhteen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet, vaiheistus ja seuranta siten, että ne kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat seudun toimivuutta kokonaisuutena. 1 Uudenmaan liiton tietopalvelu (www.uudenmaanliitto.fi) 3

4 - Sovitetaan yhteen aiesopimuksen sekä asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältämät linjaukset ja toimenpiteet. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2.500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. Kokonaistuotantotavoite on aiesopimuksessa jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi Kauniaisten tavoitteet MAL -aiesopimuksessa on esitetty Kauniaisten tavoitteeksi tuottaa 60 asuntoa vuodessa, mikä tarkoittaa 240 asuntoa aiesopimuskaudella Tästä tuotantomäärästä tulee vähintään 20 %, eli 48 kpl olla ARA -vuokra-asuntoja. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle, toteuttaen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tavoitteita. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu jo nyt maan kärkisijoille. Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin yhteisiä linjauksia. Asunto-ohjelman luvussa 5 on kartoitettu merkittävimmät uudet asuntotuotantokohteet. Osa kohteista ei toteutune tarkastelukaudella tai niiden toteutus lykkääntyy. Kartoituksen pohjalta on kuitenkin todettavissa, että Kauniaisten sitoumus 540 asunnon tuotantotavoitteeseen kaudella on toteutettavissa. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin asukkaaseen. Tämä olisi hyvin mahdollista, mikäli kappaleessa 5 esitetty tuotantopotentiaali toteutuu. Asukasluvun lisäys tavoiteajanjaksolla voisi olla n henkeä. Kauniaisten nykyisen maankäytön toteutuminen yksityisten omistamien pientalotonttien osalta ei ole ennakolta ohjelmoitavissa, joten siltä osin voidaan vain arvioida tulevaa rakentamisesta. Kauniaisten tavoite vuosien välisenä aikana yhteensä 540 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisena tuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Keskustan, Venevalkaman - tien ja Koivuhovin alueet lisäävät merkittävästi lähivuosien uuden asuntotuotannon määrää. Yksityisten maanomistajien omistamien pientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkastelua tehdä suunniteltujen hankkeiden mahdollistamiseksi. Kaupunki käyttää asunto-ohjelmakaudella omassa omistuksessaan olevan tosin suppean kaavavarannon asuntotuotantoon ja tekee lisäksi kohdennettuja väestötavoitteita tukevia kaavamuutoksia. Kaupungin tulee kuitenkin varata kaavoitettuja tontteja myös tulevaisuuden palvelutarpeita ajatellen. Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvillä työvoimamarkkinoilla. 2. Asunto-olojen taustatietoja 2.1. Väestökehitys 4

5 Kauniaisten väestönkasvu oli voimakkain luvun lopulla, jolloin muutamassa vuodessa asukasluku kasvoi jopa 800:lla henkilöllä luvulla kasvu oli vajaat 100 asukasta vuodessa ja ja luvuilla kasvu tasaantui edelleen. Vuosina väkiluku jopa pieneni, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen kasvuun. Kauniaisten asukasluku kasvoi 118 henkilöä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa Lähivuosien asuntotuotannon johdosta asukasluvun kasvu arvioidaan jatkuvan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 väestön kielijakauma oli suomi 58 %, ruotsi 38 % ja vieraskielisiä 4 %. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Väestön ikärakenne Kauniaisissa asuu perheitä, johon kuuluu yli 35 -vuotiaat vanhemmat ja heidän kouluikään ehtineet lapsensa. Sitä vastoin nuorten opiskeluikäisten aikuisten ja nuorten perheiden, joilla on päivähoitoikäisiä lapsia, lukumäärä on laskenut. Vuonna 2000 päiväkoti-ikäisiä lapsia oli keskim.128/ikäluokka ja vuonna 2010 vastaavasti 109 lasta/ikäluokka. Kouluikäisiä oli v keskim.130 lasta/ikäluokka kun heitä oli v lasta/ikäluokka. Päivähoitoikäisten lasten lukumäärä vakiintuu tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lähivuosina. Koulu- ja opiskeluikäisten nuorten lukumäärän on arvioitu alenevan luvulla. Tässä on kuitenkin syytä huomioida, että todellinen väestömäärän muutos voi poiketa merkittävästikin arvioista. Väestön ikääntyminen on selkeä muutostrendi Kauniaisissa. Yli 75-vuotilaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvaa lähivuosina todennäköisesti edelleen. 5

6 Arviot vuodelle 2020 on johdettu Kaupunkitutkimus Oy:n tekemästä projektiosta. Perheväestön osuus on Kauniaisissa suurempi kuin keskimäärin pääkaupunkiseudulla tai maassa yleensäkin. Lapsiperheiden perhekoko on suurempi kuin naapurikunnissa. Kauniaisten koulujen vetovoimaisuus näkyy kouluikäisten määrässä. Perheväestön korkea osuus ja perhekoko heijastuvat puolestaan kaupungin asuntokannan rakenteessa Asuntokanta ja asumistaso Kauniaisten asuntokannasta suhteellisen suuri osuus on pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Kerrostaloasuntojen osuus on vastaavasti pienempi. Tästä johtuen myös asuntojen huoneiden lukumäärät ja pinta-alat ovat suuremmat kuin muissa kunnissa. % Kauniaisissa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä asuntoa, joista vakinaisesti asuttuja oli Asuntojen keskipinta-ala oli 112 m 2 ja asuinpinta-ala per asukas keskimäärin 47 m 2.. Pintaala per asukas on kasvanut tasaisesti viimeisien vuosikymmenien aikana: Vuosi m 2 /asukas , , , ,1 6

7 Asutuista asunnoista vajaa kolmannes (1 025 kpl) on vuokra-asuntoja. Vuokra-asunnoista 68 % on kerrostaloissa. Vuokra-asuntojen keskipinta-ala on noin 68 m2. Vuokra-asunnot ovat Kauniaisissa keskimäärin suurempia kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa Asuntorakentamisen kehitys Asuntotuotanto on alentunut jonkun verran pääkaupunkiseudulla luvulla. Kauniaisissa kehityssuunta on viime vuosina ollut päinvastainen. Vuonna 2009 Kauniaisissa valmistui 79 uutta asuntoa, joka on asukasta kohti laskettuna merkittävä määrä. 3. Asuntotuotannon edellytykset 3.1 Maa-alueet ja tonttivaranto Kaupungin alueesta on asemakaavoitettu (1/2012) n. 572 ha (n. 95 %). Rakennusmaata tästä on n. 297 ha eli hieman yli puolet. Tontteja on 1005 kpl pinta-alaltaan keskimäärin 2957 m 2. Keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,30 ja aluetehokkuus 0,16. Asuntoja asemakaavoissa on osoitettu 4430 kpl eli keskimäärin 4,4 kullekin tontille. Rakennusoikeutta kaavoihin sisältyy yhteensä n k-m 2, josta käyttämättä on n. 30 %. Kaupungissa on noin 880 pientalotonttia, joista kokonaan rakentamatta on n. 55 kpl. Vajaasti rakennetut tontit mukaan lukien pientalotonttien asemakaavoihin sisältyy käyttämätöntä rakennusoikeutta runsas k-m 2 sekä rakennettavia asuntoja n. 170 kpl. Kokonaan rakentamattomille pientalotonteille asunnoista sijoittuu n. 120 kpl. Kaikkea kaavojen sallimaa asuntojen tai rakennusoikeuden määrää ei kuitenkaan voida toteuttaa, koska tontin olemassa oleva rakennettu tilanne ei aina mahdollista lisärakentamista. Kaupungin varsinaiset kerrostaloalueet sijaitsevat keskustassa ja sen lähiympäristössä sekä Kasavuoren alueella. Rakentamattomia kerrostalotontteja on keskustassa kolme tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m², sekä Venevalkamantiellä neljä tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m². Lisäksi Koivuhovin alueelle asemakaavoitetaan kolme uutta kerrostalotonttia ja keskustaan yksi kerrostalotontti. Koivuhovin alueen tontit ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavoittamattomia alueita sijaitsee Kasavuoressa ja Turunväylän kohdalla. Asuntorakentamisen asemakaavoittaminen näille alueille ei ole todennäköistä. 7

8 3.2 Kaavoitus Maankäytön yleissuunnitelma ohjaa asemakaavoitusta. Tällä hetkellä on voimassa hyväksytty suunnitelma (Masu 2). Masu 2:ssa on arvioitu maankäyttöä koko kaupungin alueella. Joltain osin Masu 2:ssa esitettyä maankäyttöä voidaan tarkastella erikseen, jolloin lähtökohtana on kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen. Tällaisia alueita kartoitetaan ja muunnetaan mahdollisuuksien mukaan tehokkaamman rakentamisen alueiksi kohdennettujen kaavamuutosten avulla. Alle 3000 m2 suuruisten omakotitonttien rakennusoikeutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti lisätä. Masu 2:n lisäksi kaupungin kaavoitusta ohjaa Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva, joka on strateginen asiakirja, joka ilmentää kaupunginvaltuuston näkemyksiä kaupungin kehittämisestä. Kehityskuva täydentää maankäytön yleissuunnitelmaa 2004 (MASU 2), mutta ei korvaa sitä. Kehityskuvan tehtävänä on turvata kaupungin asunto-ohjelman toteuttamisedellytyksiä. Tavoitteena on, että kehityskuva laaditaan valtuustokausittain. 3.3 Kaupungin maanhankintapolitiikka Kaupunki omistaa maa-alueita yhteensä kaupungin alueella n. 287 ha ja Espoossa n. 7 ha. Kaupungin omistus Kauniaisten asemakaava-alueella jakaantuu rakennusmaan osalta eri maankäyttömuotoihin seuraavasti: Kerros- ja liiketalotontit n m 2 n k-m 2 Yleisten rakennusten tontit n m 2 n k-m 2 Pientalotontit n m 2 n k-m 2 Kaupunki ei ole harjoittanut aktiivista maanhankintaa. Uusien alueiden hankinta on ollut tapauskohtaista perustuen yksittäisiin tarjouksiin. Pinta-alaltaan isoja tontteja on kaavamuutoksella jaettu pienemmiksi ja näin lisätty kaupungin omistuksessa olevien pientalotonttien lukumäärää. Maanluovutuksia on tehty 1-2 kpl vuodessa. 4. Kaupungin vuokra-asunnot 4.1. Kunnan lainsäädännölliset velvoitteet kuntalaisten asumisen järjestämisessä Perustuslain 19.4 :n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 1 :n mukaan asunto-olojen kehittämisen perustavoitteena on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen niin, 1. että kullakin ruokakunnalla on käytettävissään asunto, jonka huoneluku ja pinta-ala vastaavat ruokakunnan kokoa sekä sen jäsenten henkilökohtaisia tarpeita; 2. että asunnot ovat rakenteeltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja toimivia sekä asuinrakennukset ympäristöönsä sopeutuvia; sekä 3. että asumismenot ovat kohtuulliset suhteessa ruokakunnan kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin sekä muihin välttämättömiin kulutusmenoihin. Saman pykälän perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä puutteellisesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen väestön sekä nuorten ja lapsiperheiden asunnon-saannin ja asumistason 8

9 parantamiseen ja asumismenojen kohtuullisuuden turvaamiseen sekä alueiden samoin kuin väestöryhmien välisten asumistasoerojen vähentämiseen. Saman lain 5 :n mukaan kunnan on luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle ja huolehdittava siitä, että toimenpiteet suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. Näitä kuntalaisia on mm. osa vanhuksista, vammaisista, mielenterveysongelmaisista, päihdeongelmaisista ja joissain tapauksissa erityistukea tarvitsevat lapsiperheet ja nuoret. Lastensuojelulain 35 :n mukaan kunnan on viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto silloin kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu puutteellisista asumisolosuhteista tai asunnon puuttumisesta tai kun asunnon puuttuminen on oleellisena esteenä lapsen tai perheen kuntoutumiselle. Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava mm. asumispalveluiden järjestämisestä. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan palvelu- ja tukiasuntojen järjestämistä. Asumispalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen 10 :n mukaan asumispalvelut tulee järjestää palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä tai muilla sosiaalipalveluilla. Vammaispalvelulaki 8.2 puolestaan säätää, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Saman lain 9.2 :n perusteella kunnan on myös korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa johdosta välttämättä tarvitsee näitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista Kaupungin omistamat asunnot Kaupungilla on yhteensä hieman alle 330 vuokra-asuntoa, joista 2/3 sijaitsee kaupungin kokonaan tai lähes kokonaan omistamissa kiinteistöyhtiöissä, noin 90 asuntoa on kaupungin suorassa omistuksessa ja 30 asuntoa on välivuokrattuna Kuntien eläkevakuutukselta tai muilta yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja tuottavilta omistajilta. Kaupungin vuokra-asunnoista 80 asuntoa on vuokrattu kaupungin henkilökunnalle palvelussuhteen perusteella. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu arviolta noin 610 henkilöä. Luettelo kaupungin vuokra-asunnoista on asunto-ohjelman liitteenä Asukkaiden valintaperusteet kaupungin vuokra-asuntoihin Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Valtioneuvosto on vahvistanut tarkemmat asukkaiden valintaperusteet, joita sovelletaan sekä aravavuokra-asunnoissa että korkotukivuokra-asunnoissa. Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Tuloarvostelu jatkuu tulorajojen poistumisesta huolimatta. Näin ollen valittaessa asukkaita kaupungin vuokra-asuntoihin etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, pienituloisimmat ja vähävaraisimmat hakijaruokakunnat. Asunnontarvetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon hakijan asunto-olot ja 9

10 niiden parantamisen kiireellisyys sekä perheen koko ja ikärakenne. Kiireellisyyttä arvioitaessa otetaan lisäksi aina huomioon lastensuojelun asiakkaana olevat perheet. 2 Nuorisoasunnot vuokrataan ensisijassa opiskeleville tai työssäkäyville vuotiaille kuuden vuoden määräaikaisilla vuokrasopimuksilla nuorten itsenäistymisen tukemiseksi Asuntotilanteesta ja kaupungin asunto-ongelmista Vuokra-asuntoja hakeneiden ruokakuntien (pl. palvelussuhdeasunnot) lukumäärä ja koko sekä vuokrattujen asuntojen lukumäärä vuosina : Hakijat henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Asunnon saaneet henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Puutarhatielle vuonna 2010 valmistuneet (yht. 30 asuntoa) yksiöt eivät ole tyydyttäneet yksiöiden tarvetta. Edelleen on suurin kysyntä pienistä, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Asunnon hakijoiden joukossa on eniten perheettömiä yksinäisiä henkilöitä. Muiden asuntojen osalta syntyy ajoittain jonoa, mutta pääosin kysyntä vastaa tarjontaa. Suurimmat syyt asunnon tarpeeseen ovat edelleenkin asunnon koko ja perhetilanteessa tapahtuneet muutokset sekä vuokran kalleus. Asunnottomiksi luokiteltuja hakijoita on vuosittain n. 3-5 henkilöä. Nuorisoasuntojen kysyntätilanne on melko hyvä. Kysyntä painottuu pieniin itsenäisiin asuntoihin. Erillisiin Juusintien nuoriso- ja opiskelijayksiöihinkään ei aina ole alle 26-vuotiaita kauniaislaisia hakijoita. Soluasuntoja ei ole saatu vuokratuksi ja asukasvalinta soluasuntojen vapautuessa on yleensä hakijoiden puutteessa jouduttu antamaan HOAS:lle. Kauniaisissa sijaitsee yksi 13-paikkainen kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikkö, johon palvelut tuottaa kehitysvammahuollon kuntayhtymät Eteva ky ja Kårkulla.rf. Aikuistuville kehitysvammaisille nuorille toivotaan lisää asuntoja omassa kunnassa. Asuntojen tarve tulee kymmenen vuoden sisällä olemaan noin parikymmentä asuntoa, joista n tulisi olla asumisyksikössä, jossa on henkilökuntaa ja loput itsenäisiä asuntoja palvelukeskuksen lähellä. Vanhusten kohdalla asunnon tarvetta aiheuttavat hissittömät kerrostalot ja sisäänkäyntien ja rappukäytävien soveltumattomuus liikuntaesteisille henkilöille. Vanhusten asuntotilanne on heikentynyt jonkin verran ja Villa Apollon asuntoihin on runsaasti hakijoita ja on syntynyt jonoa. Myös edullisemmista eläkeläisasunnoista on kysyntää. Näyttää siltä, että Villa Apollon kaltaisista esteettömiksi rakennetuista asunnoista, joihin asukas voi itse hankkia tarvittavat palvelut joko kaupungin kotihoidolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. 2 Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra- asuntoihin (166/2008), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) julkaisu (www.ara.fi) 10

11 Kaupungin ikääntymispoliittisen strategian (KH ) mukaisesti ja palvelurakenteen kehittämiseksi haetaan myös uusia asumismuotoja. Hoito- ja hoivapalvelukonseptien kehittämisen lisäksi Villa Bredan alueen suunnittelussa tavoitellaan monipuolista asumiskonseptien valikoimaa. Tavoitteena on toteuttaa alueelle ikääntyvälle väestölle yhteisöllisyyttä tukevia, esteettömiä yksityisasuntoja ja palveluasuntoja. Alueelle tavoitellaan myös ratkaisuja kehitysvammaisten tuetun ja omatoimisen asumisen lisäämiseksi. Villa Bredan alueen hankesuunnitelma on valmistelun alla ja siihen liittyvä toiminnan suunnittelu ohjaa rakennettavan asuntotarjonnan toteutusta ja rakentamisen vaiheistusta. Villa Bredan palvelukeskuksen laajennuksen myötä Palokunnankuja 4:n vuonna 1974 rakennetut ns. eläkeläistalot puretaan, eikä näitä asuntoja näin ollen enää aseteta vuokralle. Tämä aiheuttaa siirtymävaiheen ajan tarjolla olevan asuntotilanteen tilapäisen heikkenemisen, joka tulee pyrkiä ratkaisemaan kaupungin olemassa olevasta vuokra-asuntokannasta ja mahdollisesti välivuokrausta hyödyntäen. Kaupungilla on avoin sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta vuosittain ja heille on osoitettu asunto normaalista asuntokannasta. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana Kauniaisiin on vastaanotettu 18 pakolaista. Sosiaali- ja terveystoimella on kaksi tukiasuntoa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Tarvetta 1-2 lisäasuntoon on ilmennyt ajoittain. Vammaisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen järjestämisessä asumispalvelut pyritään hankkimaan etupäässä pääkaupunkiseudun yksityisiltä palveluntuottajilta. Sama koskee päihdekuntoutujien asumispalveluita Palvelusuhdeasunnot ja kysyntä Kaupungilla on 80 palvelussuhdeasuntoa, joista 11 asuntoa on tällä hetkellä vuokrattu ns. yleisinä vuokra-asuntoina, ei siis palvelussuhteen perusteella. Kaupungin palvelussuhdeasunto ei ole verotuksellisesti palkkaetu, vaikka asuntojen vuokrat ainakin osassa asuntoja ovat jonkin verran edullisempia kuin ns. vapailla markkinoilla. Palvelussuhdeasuntoja myönnettäessä noudatetaan seuraavia kriteerejä: kiireellinen tarve uuden työntekijän muutto toiselta paikkakunnalta jonotusaika hakutoiveet (ruokakunnan kokoa ja maksukykyä verrataan asunnon kokoon, vuokratasoon yms.) valtioneuvoston asukasvalintaperusteita noudatetaan aina valittaessa asukkaita arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Palvelusuhdeasuntojen vuokrataso tarkistetaan vuosittain. Kaupungin omien kiinteistöjen vuokrista päättää yhdyskuntalautakunta. Palvelussuhteen perusteella myönnettävien asuntojen vuokraamisesta päättää henkilöstöpäällikkö. Kuntien eläkevakuutukselta ja VVO -yhtymältä välivuokrattavat asunnot ovat kaupungille erittäin tärkeitä ja muodostavat toimivan keinon puskuroida vuokra-asuntojen määrää kysynnän vaihdellessa. Eniten tarvetta rekrytointitilanteissa on pienistä ja varsin usein määräajaksi vuokrattavista asunnoista. Tarkastelukauden asuntorakentamistoimenpiteisiin sisältyy ajatus muutaman (6-8) palvelussuhdeasunnon tuottamisesta Koivuhovin alueelle suunniteltuun ARA tuotantokohteeseen. 11

12 5. Asuntorakentamiseen liittyvät toimenpiteet asunto-ohjelmakaudella Tässä luvussa esitetyt hankkeet sisältävät sekä kaupungin että yksityisen tahon toimenpiteitä asuntorakentamisen edistämiseksi sekä kaupungin muita toimenpiteitä asunto-olojen parantamiseksi. Kaupungin panos asuntorakentamisessa perustuu erityisesti asemakaavoitukseen ja tonttien luovutuksiin. 5.1 Keskusta Keskustan asuntotuotanto sijoittuu rautatien etelä- ja pohjoispuolelle. Keskusta 1:n alueella rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseen, mutta keskusta 2:n alueella rakentaminen on vasta alkamassa. Keskustan alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä n. 190 asuntoa vuosina Toimenpide: Kaupunki vastaa kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentamisesta yhteen sovitettuna asuinrakentamisen kanssa sekä tarvittavan asemakaavamuutoksen tekemisestä Ratatyöläisten korttelissa radan pohjoispuolella. 5.2 Venevalkamantien alue Alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja arviolta yhteensä n. 220 kpl vuosina , joista osa toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikka on rakennettu ja meluntorjuntaan liittyvät rakenteet, eli meluaita Turuntien liikennemelun johdosta on rakenteilla. 5.3 Puutarhatie 11 Alueen pientaloasunnot 8 kpl ovat rakenteilla ja valmistuvat arviolta v Toimenpide: Ei toimenpiteitä. 5.4 Koivuhovin asema ja ympäristö Alueen asemakaava saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Alueen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan ja kaupungin omistamien tonttien myynnin jälkeen. Alueelle on suunniteltu kerrostaloasuntoja n. 270 kpl ja omakotitaloja 15 kpl. Osa kerrostaloasunnoista toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikkaa tulee uusia ja täydentää. Yleiset alueet tulee rakentaa. Tontit myydään asemakaavan voimaan tulon (arviolta 2015) jälkeen. 5.5 Wulffin alue (Yhtiöntie 22-24) Alueelle valmistuu vuoden 2012 aikana 10 asuntoa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 5.6 Junghansinkuja 3 Tontille rakennetaan n. 30 kpl kerrostaloasuntoa. Toimenpide: Kaupunki myy tontin v Pientalotonttien myynti Kaupungilla on rakentamattomia pientalotontteja (AO tai AP) 26 kpl. Näistä voidaan rakentamista toteuttaa heti n.15:llä tontilla. Toimenpide: Tavoitteena on myydä 1-2 kpl pientalotontteja vuosittain tarjouskilpailun perusteella kaupungin talousarvion mukaisesti silloin, kun ei myydä muita kohteita. 12

13 5.8 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (ARA -tuotanto) Kaupungin tuotantotavoitteesta 60 asuntoa vuodessa tulee vähintään 20 % olla uusien vuokraasuntojen tuotantoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 12 vuokra-asuntoa/vuosi. Kaikkiaan tulisi vuokra-asuntojen määrän olla vähintään 48 kpl aiesopimuskaudella Toimenpide: Vuoden 2012 aikana käynnistyy yksityinen vuokra-asuntokohde Venevalkamantiellä. Koivuhovin asemakaava-alueelle on suunniteltu yksi tontti ARA -vuokra-asuntotuotannolle. Villa Bredan tontille on suunnitteilla erillinen tontti ARA -vuokratalokohteeksi 5.9. Palveluasunnot ja muut omatoimista asumista tukevat asunnot Villa Bredan alueella on laadittavana asemakaavamuutos, jonka tarkoitus on lisätä kaupungin palveluasuntoja merkittävästi kasvavan tarpeen perusteella. Parhaana vaihtoehtona pidetään asuntojen sijoittamista Villa Bredan yhteyteen, jolloin voidaan optimoida henkilökuntamitoitus ja siten saada säästöjä käyttökustannuksissa. Toimenpide: Villa Bredan yhteyteen kaavoitetaan v aikana uusi lisäsiipi, johon voidaan sijoittaa tehostettua palveluasumista enintään 48 kpl ryhmäasuntojen muodossa. Lisäksi Villa Bredan alueelle suunnitellaan vuokra-asuntotuotantoa erilliselle tontille, yhteensä noin 40 asuntoa. Syksyn 2012 aikana tehtävässä hankesuunnitelmassa nämä tarkentuvat Hissiavustukset Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa kotona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Asuntojen hissittömyydestä tulee kustannuksia myös sosiaali- ja terveystoimelle lisääntyneenä kotipalvelutarpeena. Kauniaisissa sijaitsee useita luvulla rakennettuja 3-kerroksia kerrostaloja, joissa ei ole hissejä. Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelastuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit, jotka tosin ovat yhtiöille kallis ratkaisu. Valtio on toistaiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hyväksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vähintään 3 -kerroksiseen asuinkerrostaloon. Toimenpide: Kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen määrärahan hissiavustuksia varten Asuntotuotanto omatoimisille rakentajille ja nuorille perheille Kauniaisiin on ollut tarvetta saada tontteja omatoimiseen rakentamiseen, joiden kohderyhmänä ovat nuoret perheet. Toimenpide: Koivuhovin alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa varataan 15 omakotitonttia omatoimisille rakentajille perheasunnoiksi. Koivuhovin asemakaavamuutoksen voimaan tulon jälkeen omakotitontit myydään v Yksityinen pientalorakentaminen Yksityistä pientalorakentamista toteutuu keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 13

14 Yhteenveto Edellä mainitut hankkeet ja toimenpiteet luovat edellytykset rakentaa kaupunkiin oheisen taulukon (liite 2) mukaan vuosina n. 550 asuntoa. Liite 1 Kaupungin vuokra-asunnot 2012 Liite 2 Asuntotuotannon arviot v , lkm valmistuvat asunnot + kartta 14

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA. Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA. Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1.3.2011 TIIVISTELMÄ Tämä arviointiraportti on kolmas pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastustoimien yhteistyössä toteuttama arviointi. Arvioinnin tavoitteena

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen osakkeiden ostaminen Tekla 14.2.2012 58 Khall. 27.2.2012 90 Khall. 3.6.2013 292 Khall. 19.6.2013 316

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4 16.11.2015 Sivu 1 / 1 4717/2015 10.03.01 118 Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin 50245 tuleva tontti 4 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Sivu 1 / 7. Uudenkaupungin kaupungin ohje aravalainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta

Sivu 1 / 7. Uudenkaupungin kaupungin ohje aravalainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta Sivu 1 / 7 Uudenkaupungin kaupungin ohje aravalainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta Kh 14.3.2016 Sivu 2 / 7 Sisällysluettelo 1. Asukasvalinta... 3 2. Asuntojen hakumenettely...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot