Asunto-ohjelma (-2020)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asunto-ohjelma 2012 2016 (-2020)"

Transkriptio

1 Asunto-ohjelma (-2020) KV hyväksynyt

2 ASUNTO-OHJELMA (-2020) 1. Johdanto 1.1. Yleistä Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain mukaan valtuusto hyväksyy tarpeen mukaan asuntoohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämisessä. Ohjelmassa selvitetään kaupungin asunto-oloja sekä asuntopoliittiset ja kaavalliset mahdollisuudet kaupungin toteuttamalle asuntotuotannolle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Asunto-ohjelmakauden mahdollisia toteutuskohteita ja muita asuntopolitiikan toteuttamiseen vaikuttavia toimenpiteitä on tarkasteltu jäljempänä luvussa 5. Tämä asunto-ohjelma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osaltaan pyrkii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Näitä kuvataan lähemmin jäljempänä kohdassa 1.3. Kauniaisten kaupunki sijaitsee hyvien maantie- ja rautatieliikenneyhteyksien varrella. Elinvoimaisessa kaupungissa on pientalo- ja kerrostalorakentamista sovitettu yhteen siten, että pientalojen osuutta on painotettu enemmän. Kaupungin maankäytön kehittämisen päätavoitteena on nykyisen maankäyttörakenteen säilyttäminen ja eheyttäminen. Asumisympäristöä kehitetään huvilakaupunkiperinnettä noudattaen sekä väljyyttä, vihreyttä ja hyvää arkkitehtuuria vaalien. Kaupungin tulevan maankäytön periaatteet on määritelty maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2). Yleissuunnitelman laatimisen jälkeen pääkaupunkiseudun asuntotilanne on kuitenkin heikentynyt, samoin Kauniaisista on ollut havaittavissa poismuuttoa, erityisesti ikäryhmän vuotiaat osalta. Tämän johdosta kaupunki pyrkii jatkossa luomaan entistä monipuolisempaa asuntotarjontaa kohdennettujen kaavaratkaisujen avulla. Melkein koko kaupungin alue on asemakaavoitettu. Uusia asuinrakentamisen piiriin tulevia kaavoittamattomia maa-alueita ei juurikaan ole. Kaupungin keskusta on kaupunkirakenteen kehittämisen tärkein kohde. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa etenkin asuntorakentamisen lisäämistä on pidetty tärkeänä. Venevalkamantien ja Koivuhovin alueet tulevat vastaavasti olemaan niitä rakentamiskohteita, joissa asuntotuotantoa voidaan lisätä merkittävästi. Asuntojen määrän lisääntyminen tämän vuosikymmenen aikana tulee olemaan merkittävää jopa Kauniaisten historiankin valossa. Toisaalta voidaan nähdä, että tämän vuosikymmenen jälkeen asunto-tuotantoa tapahtuu lähinnä täydennysrakentamisena pientaloalueilla Pääkaupunkiseudun asumisen kehitystrendejä 2000-luvulla väestön muuttoliike muualta maasta pääkaupunkiseudulle on vähentynyt, mikä on vaikuttanut väestönkasvun tasaantumiseen, vaikka ulkomailta muutto onkin hieman lisääntynyt. Ikärakenteeltaan keskimääräistä nuorempi väestö ja erityisesti ulkomaalaisväestö tuottaa luonnollista väestönkasvua muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudulla etenkin Helsinki saa ulkomaista muuttovoittoa. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän. Tämä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. 2

3 Espoossa valmistui 9,2 asuntoa tuhatta asukasta kohden vuonna Helsingissä vastaava luku oli 3,4 ja Kauniaisissa 4,6 asuntoa/1000 asukasta (Uudellamaalla 5,4 asuntoa/1000 asukasta ja koko maassa 4,8) 1. Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla selvästi korkeammat kuin muualla maassa keskimäärin. Hintojen nousun taustalla muuttoliikkeen ja niukan tarjonnan lisäksi ovat yleiset omistusasuntojen kysyntää nostavat tekijät, mm. edelleen matala korkotaso, pitkät laina-ajat ja korkeat vuokrat. Omistusasunnon hankinta on hintojen noususta huolimatta em. tekijöistä johtuen tullut monelle kotitaloudelle realistiseksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Samalla aravavuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt, varsinkin perheasuntojen osalta. Kohtuuhintaisista yhden hengen vuokraasunnoista on edelleen puutetta. Muista asumiseenkin vaikuttavista kehitystrendeistä mainittakoon väestön ikääntyminen, maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuminen ja lisääntyvä maahanmuutto, asuntokuntien keskikoon pieneneminen, varallisuuden lisääntyminen, teknologian kehitys, asumistoiveiden monipuolistuminen sekä kilpailu työvoimasta Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan linjauksia ja tavoitteet Helsingin seudulla Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen toinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Aiesopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Aiesopimus on voimassa 2015 loppuun, mutta sitä on tarkoitus jatkaa senkin jälkeen. Aiesopimuksen tavoitteena on: - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toteutetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin tukeutuvia tiiviitä, energiatehokkaita ja joukkoliikenteeseen perustuvia asunto-, työpaikka- ja palvelualueita. Uusi asuntorakentaminen ohjataan nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttäen. - Edistetään kestäviä liikkumismuotoja. Parannetaan raide- sekä muiden joukko-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen olosuhteita sekä koko liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Edistetään liikenneinnovaatioita ja käyttäjälähtöisyyttä. - Hyödynnetään nykyistä ja rakenteilla olevaa raideliikenneverkkoa mahdollisimman täysipainoisesti ennen uusien ratayhteyksien avaamista. Varmistetaan raideverkoston toimivuus ja luotettavuus. Varaudutaan raideverkoston täydentämiseen ja laajentamiseen. - Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta. Varmistetaan asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja luodaan edellytykset kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. - Sovitetaan yhteen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet, vaiheistus ja seuranta siten, että ne kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat seudun toimivuutta kokonaisuutena. 1 Uudenmaan liiton tietopalvelu (www.uudenmaanliitto.fi) 3

4 - Sovitetaan yhteen aiesopimuksen sekä asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältämät linjaukset ja toimenpiteet. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2.500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. Kokonaistuotantotavoite on aiesopimuksessa jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi Kauniaisten tavoitteet MAL -aiesopimuksessa on esitetty Kauniaisten tavoitteeksi tuottaa 60 asuntoa vuodessa, mikä tarkoittaa 240 asuntoa aiesopimuskaudella Tästä tuotantomäärästä tulee vähintään 20 %, eli 48 kpl olla ARA -vuokra-asuntoja. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle, toteuttaen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tavoitteita. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu jo nyt maan kärkisijoille. Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin yhteisiä linjauksia. Asunto-ohjelman luvussa 5 on kartoitettu merkittävimmät uudet asuntotuotantokohteet. Osa kohteista ei toteutune tarkastelukaudella tai niiden toteutus lykkääntyy. Kartoituksen pohjalta on kuitenkin todettavissa, että Kauniaisten sitoumus 540 asunnon tuotantotavoitteeseen kaudella on toteutettavissa. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin asukkaaseen. Tämä olisi hyvin mahdollista, mikäli kappaleessa 5 esitetty tuotantopotentiaali toteutuu. Asukasluvun lisäys tavoiteajanjaksolla voisi olla n henkeä. Kauniaisten nykyisen maankäytön toteutuminen yksityisten omistamien pientalotonttien osalta ei ole ennakolta ohjelmoitavissa, joten siltä osin voidaan vain arvioida tulevaa rakentamisesta. Kauniaisten tavoite vuosien välisenä aikana yhteensä 540 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisena tuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Keskustan, Venevalkaman - tien ja Koivuhovin alueet lisäävät merkittävästi lähivuosien uuden asuntotuotannon määrää. Yksityisten maanomistajien omistamien pientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkastelua tehdä suunniteltujen hankkeiden mahdollistamiseksi. Kaupunki käyttää asunto-ohjelmakaudella omassa omistuksessaan olevan tosin suppean kaavavarannon asuntotuotantoon ja tekee lisäksi kohdennettuja väestötavoitteita tukevia kaavamuutoksia. Kaupungin tulee kuitenkin varata kaavoitettuja tontteja myös tulevaisuuden palvelutarpeita ajatellen. Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvillä työvoimamarkkinoilla. 2. Asunto-olojen taustatietoja 2.1. Väestökehitys 4

5 Kauniaisten väestönkasvu oli voimakkain luvun lopulla, jolloin muutamassa vuodessa asukasluku kasvoi jopa 800:lla henkilöllä luvulla kasvu oli vajaat 100 asukasta vuodessa ja ja luvuilla kasvu tasaantui edelleen. Vuosina väkiluku jopa pieneni, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen kasvuun. Kauniaisten asukasluku kasvoi 118 henkilöä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa Lähivuosien asuntotuotannon johdosta asukasluvun kasvu arvioidaan jatkuvan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 väestön kielijakauma oli suomi 58 %, ruotsi 38 % ja vieraskielisiä 4 %. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Väestön ikärakenne Kauniaisissa asuu perheitä, johon kuuluu yli 35 -vuotiaat vanhemmat ja heidän kouluikään ehtineet lapsensa. Sitä vastoin nuorten opiskeluikäisten aikuisten ja nuorten perheiden, joilla on päivähoitoikäisiä lapsia, lukumäärä on laskenut. Vuonna 2000 päiväkoti-ikäisiä lapsia oli keskim.128/ikäluokka ja vuonna 2010 vastaavasti 109 lasta/ikäluokka. Kouluikäisiä oli v keskim.130 lasta/ikäluokka kun heitä oli v lasta/ikäluokka. Päivähoitoikäisten lasten lukumäärä vakiintuu tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lähivuosina. Koulu- ja opiskeluikäisten nuorten lukumäärän on arvioitu alenevan luvulla. Tässä on kuitenkin syytä huomioida, että todellinen väestömäärän muutos voi poiketa merkittävästikin arvioista. Väestön ikääntyminen on selkeä muutostrendi Kauniaisissa. Yli 75-vuotilaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvaa lähivuosina todennäköisesti edelleen. 5

6 Arviot vuodelle 2020 on johdettu Kaupunkitutkimus Oy:n tekemästä projektiosta. Perheväestön osuus on Kauniaisissa suurempi kuin keskimäärin pääkaupunkiseudulla tai maassa yleensäkin. Lapsiperheiden perhekoko on suurempi kuin naapurikunnissa. Kauniaisten koulujen vetovoimaisuus näkyy kouluikäisten määrässä. Perheväestön korkea osuus ja perhekoko heijastuvat puolestaan kaupungin asuntokannan rakenteessa Asuntokanta ja asumistaso Kauniaisten asuntokannasta suhteellisen suuri osuus on pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Kerrostaloasuntojen osuus on vastaavasti pienempi. Tästä johtuen myös asuntojen huoneiden lukumäärät ja pinta-alat ovat suuremmat kuin muissa kunnissa. % Kauniaisissa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä asuntoa, joista vakinaisesti asuttuja oli Asuntojen keskipinta-ala oli 112 m 2 ja asuinpinta-ala per asukas keskimäärin 47 m 2.. Pintaala per asukas on kasvanut tasaisesti viimeisien vuosikymmenien aikana: Vuosi m 2 /asukas , , , ,1 6

7 Asutuista asunnoista vajaa kolmannes (1 025 kpl) on vuokra-asuntoja. Vuokra-asunnoista 68 % on kerrostaloissa. Vuokra-asuntojen keskipinta-ala on noin 68 m2. Vuokra-asunnot ovat Kauniaisissa keskimäärin suurempia kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa Asuntorakentamisen kehitys Asuntotuotanto on alentunut jonkun verran pääkaupunkiseudulla luvulla. Kauniaisissa kehityssuunta on viime vuosina ollut päinvastainen. Vuonna 2009 Kauniaisissa valmistui 79 uutta asuntoa, joka on asukasta kohti laskettuna merkittävä määrä. 3. Asuntotuotannon edellytykset 3.1 Maa-alueet ja tonttivaranto Kaupungin alueesta on asemakaavoitettu (1/2012) n. 572 ha (n. 95 %). Rakennusmaata tästä on n. 297 ha eli hieman yli puolet. Tontteja on 1005 kpl pinta-alaltaan keskimäärin 2957 m 2. Keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,30 ja aluetehokkuus 0,16. Asuntoja asemakaavoissa on osoitettu 4430 kpl eli keskimäärin 4,4 kullekin tontille. Rakennusoikeutta kaavoihin sisältyy yhteensä n k-m 2, josta käyttämättä on n. 30 %. Kaupungissa on noin 880 pientalotonttia, joista kokonaan rakentamatta on n. 55 kpl. Vajaasti rakennetut tontit mukaan lukien pientalotonttien asemakaavoihin sisältyy käyttämätöntä rakennusoikeutta runsas k-m 2 sekä rakennettavia asuntoja n. 170 kpl. Kokonaan rakentamattomille pientalotonteille asunnoista sijoittuu n. 120 kpl. Kaikkea kaavojen sallimaa asuntojen tai rakennusoikeuden määrää ei kuitenkaan voida toteuttaa, koska tontin olemassa oleva rakennettu tilanne ei aina mahdollista lisärakentamista. Kaupungin varsinaiset kerrostaloalueet sijaitsevat keskustassa ja sen lähiympäristössä sekä Kasavuoren alueella. Rakentamattomia kerrostalotontteja on keskustassa kolme tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m², sekä Venevalkamantiellä neljä tonttia, joiden asumiseen varattu rakennusoikeus on yhteensä k-m². Lisäksi Koivuhovin alueelle asemakaavoitetaan kolme uutta kerrostalotonttia ja keskustaan yksi kerrostalotontti. Koivuhovin alueen tontit ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavoittamattomia alueita sijaitsee Kasavuoressa ja Turunväylän kohdalla. Asuntorakentamisen asemakaavoittaminen näille alueille ei ole todennäköistä. 7

8 3.2 Kaavoitus Maankäytön yleissuunnitelma ohjaa asemakaavoitusta. Tällä hetkellä on voimassa hyväksytty suunnitelma (Masu 2). Masu 2:ssa on arvioitu maankäyttöä koko kaupungin alueella. Joltain osin Masu 2:ssa esitettyä maankäyttöä voidaan tarkastella erikseen, jolloin lähtökohtana on kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen. Tällaisia alueita kartoitetaan ja muunnetaan mahdollisuuksien mukaan tehokkaamman rakentamisen alueiksi kohdennettujen kaavamuutosten avulla. Alle 3000 m2 suuruisten omakotitonttien rakennusoikeutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti lisätä. Masu 2:n lisäksi kaupungin kaavoitusta ohjaa Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva, joka on strateginen asiakirja, joka ilmentää kaupunginvaltuuston näkemyksiä kaupungin kehittämisestä. Kehityskuva täydentää maankäytön yleissuunnitelmaa 2004 (MASU 2), mutta ei korvaa sitä. Kehityskuvan tehtävänä on turvata kaupungin asunto-ohjelman toteuttamisedellytyksiä. Tavoitteena on, että kehityskuva laaditaan valtuustokausittain. 3.3 Kaupungin maanhankintapolitiikka Kaupunki omistaa maa-alueita yhteensä kaupungin alueella n. 287 ha ja Espoossa n. 7 ha. Kaupungin omistus Kauniaisten asemakaava-alueella jakaantuu rakennusmaan osalta eri maankäyttömuotoihin seuraavasti: Kerros- ja liiketalotontit n m 2 n k-m 2 Yleisten rakennusten tontit n m 2 n k-m 2 Pientalotontit n m 2 n k-m 2 Kaupunki ei ole harjoittanut aktiivista maanhankintaa. Uusien alueiden hankinta on ollut tapauskohtaista perustuen yksittäisiin tarjouksiin. Pinta-alaltaan isoja tontteja on kaavamuutoksella jaettu pienemmiksi ja näin lisätty kaupungin omistuksessa olevien pientalotonttien lukumäärää. Maanluovutuksia on tehty 1-2 kpl vuodessa. 4. Kaupungin vuokra-asunnot 4.1. Kunnan lainsäädännölliset velvoitteet kuntalaisten asumisen järjestämisessä Perustuslain 19.4 :n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 1 :n mukaan asunto-olojen kehittämisen perustavoitteena on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen niin, 1. että kullakin ruokakunnalla on käytettävissään asunto, jonka huoneluku ja pinta-ala vastaavat ruokakunnan kokoa sekä sen jäsenten henkilökohtaisia tarpeita; 2. että asunnot ovat rakenteeltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja toimivia sekä asuinrakennukset ympäristöönsä sopeutuvia; sekä 3. että asumismenot ovat kohtuulliset suhteessa ruokakunnan kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin sekä muihin välttämättömiin kulutusmenoihin. Saman pykälän perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä puutteellisesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen väestön sekä nuorten ja lapsiperheiden asunnon-saannin ja asumistason 8

9 parantamiseen ja asumismenojen kohtuullisuuden turvaamiseen sekä alueiden samoin kuin väestöryhmien välisten asumistasoerojen vähentämiseen. Saman lain 5 :n mukaan kunnan on luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle ja huolehdittava siitä, että toimenpiteet suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. Näitä kuntalaisia on mm. osa vanhuksista, vammaisista, mielenterveysongelmaisista, päihdeongelmaisista ja joissain tapauksissa erityistukea tarvitsevat lapsiperheet ja nuoret. Lastensuojelulain 35 :n mukaan kunnan on viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto silloin kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu puutteellisista asumisolosuhteista tai asunnon puuttumisesta tai kun asunnon puuttuminen on oleellisena esteenä lapsen tai perheen kuntoutumiselle. Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava mm. asumispalveluiden järjestämisestä. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan palvelu- ja tukiasuntojen järjestämistä. Asumispalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen 10 :n mukaan asumispalvelut tulee järjestää palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä tai muilla sosiaalipalveluilla. Vammaispalvelulaki 8.2 puolestaan säätää, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Saman lain 9.2 :n perusteella kunnan on myös korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa johdosta välttämättä tarvitsee näitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista Kaupungin omistamat asunnot Kaupungilla on yhteensä hieman alle 330 vuokra-asuntoa, joista 2/3 sijaitsee kaupungin kokonaan tai lähes kokonaan omistamissa kiinteistöyhtiöissä, noin 90 asuntoa on kaupungin suorassa omistuksessa ja 30 asuntoa on välivuokrattuna Kuntien eläkevakuutukselta tai muilta yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja tuottavilta omistajilta. Kaupungin vuokra-asunnoista 80 asuntoa on vuokrattu kaupungin henkilökunnalle palvelussuhteen perusteella. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu arviolta noin 610 henkilöä. Luettelo kaupungin vuokra-asunnoista on asunto-ohjelman liitteenä Asukkaiden valintaperusteet kaupungin vuokra-asuntoihin Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Valtioneuvosto on vahvistanut tarkemmat asukkaiden valintaperusteet, joita sovelletaan sekä aravavuokra-asunnoissa että korkotukivuokra-asunnoissa. Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Tuloarvostelu jatkuu tulorajojen poistumisesta huolimatta. Näin ollen valittaessa asukkaita kaupungin vuokra-asuntoihin etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, pienituloisimmat ja vähävaraisimmat hakijaruokakunnat. Asunnontarvetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon hakijan asunto-olot ja 9

10 niiden parantamisen kiireellisyys sekä perheen koko ja ikärakenne. Kiireellisyyttä arvioitaessa otetaan lisäksi aina huomioon lastensuojelun asiakkaana olevat perheet. 2 Nuorisoasunnot vuokrataan ensisijassa opiskeleville tai työssäkäyville vuotiaille kuuden vuoden määräaikaisilla vuokrasopimuksilla nuorten itsenäistymisen tukemiseksi Asuntotilanteesta ja kaupungin asunto-ongelmista Vuokra-asuntoja hakeneiden ruokakuntien (pl. palvelussuhdeasunnot) lukumäärä ja koko sekä vuokrattujen asuntojen lukumäärä vuosina : Hakijat henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Asunnon saaneet henkilö henkilöä henkilöä henkilöä Puutarhatielle vuonna 2010 valmistuneet (yht. 30 asuntoa) yksiöt eivät ole tyydyttäneet yksiöiden tarvetta. Edelleen on suurin kysyntä pienistä, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Asunnon hakijoiden joukossa on eniten perheettömiä yksinäisiä henkilöitä. Muiden asuntojen osalta syntyy ajoittain jonoa, mutta pääosin kysyntä vastaa tarjontaa. Suurimmat syyt asunnon tarpeeseen ovat edelleenkin asunnon koko ja perhetilanteessa tapahtuneet muutokset sekä vuokran kalleus. Asunnottomiksi luokiteltuja hakijoita on vuosittain n. 3-5 henkilöä. Nuorisoasuntojen kysyntätilanne on melko hyvä. Kysyntä painottuu pieniin itsenäisiin asuntoihin. Erillisiin Juusintien nuoriso- ja opiskelijayksiöihinkään ei aina ole alle 26-vuotiaita kauniaislaisia hakijoita. Soluasuntoja ei ole saatu vuokratuksi ja asukasvalinta soluasuntojen vapautuessa on yleensä hakijoiden puutteessa jouduttu antamaan HOAS:lle. Kauniaisissa sijaitsee yksi 13-paikkainen kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikkö, johon palvelut tuottaa kehitysvammahuollon kuntayhtymät Eteva ky ja Kårkulla.rf. Aikuistuville kehitysvammaisille nuorille toivotaan lisää asuntoja omassa kunnassa. Asuntojen tarve tulee kymmenen vuoden sisällä olemaan noin parikymmentä asuntoa, joista n tulisi olla asumisyksikössä, jossa on henkilökuntaa ja loput itsenäisiä asuntoja palvelukeskuksen lähellä. Vanhusten kohdalla asunnon tarvetta aiheuttavat hissittömät kerrostalot ja sisäänkäyntien ja rappukäytävien soveltumattomuus liikuntaesteisille henkilöille. Vanhusten asuntotilanne on heikentynyt jonkin verran ja Villa Apollon asuntoihin on runsaasti hakijoita ja on syntynyt jonoa. Myös edullisemmista eläkeläisasunnoista on kysyntää. Näyttää siltä, että Villa Apollon kaltaisista esteettömiksi rakennetuista asunnoista, joihin asukas voi itse hankkia tarvittavat palvelut joko kaupungin kotihoidolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. 2 Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra- asuntoihin (166/2008), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) julkaisu (www.ara.fi) 10

11 Kaupungin ikääntymispoliittisen strategian (KH ) mukaisesti ja palvelurakenteen kehittämiseksi haetaan myös uusia asumismuotoja. Hoito- ja hoivapalvelukonseptien kehittämisen lisäksi Villa Bredan alueen suunnittelussa tavoitellaan monipuolista asumiskonseptien valikoimaa. Tavoitteena on toteuttaa alueelle ikääntyvälle väestölle yhteisöllisyyttä tukevia, esteettömiä yksityisasuntoja ja palveluasuntoja. Alueelle tavoitellaan myös ratkaisuja kehitysvammaisten tuetun ja omatoimisen asumisen lisäämiseksi. Villa Bredan alueen hankesuunnitelma on valmistelun alla ja siihen liittyvä toiminnan suunnittelu ohjaa rakennettavan asuntotarjonnan toteutusta ja rakentamisen vaiheistusta. Villa Bredan palvelukeskuksen laajennuksen myötä Palokunnankuja 4:n vuonna 1974 rakennetut ns. eläkeläistalot puretaan, eikä näitä asuntoja näin ollen enää aseteta vuokralle. Tämä aiheuttaa siirtymävaiheen ajan tarjolla olevan asuntotilanteen tilapäisen heikkenemisen, joka tulee pyrkiä ratkaisemaan kaupungin olemassa olevasta vuokra-asuntokannasta ja mahdollisesti välivuokrausta hyödyntäen. Kaupungilla on avoin sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta vuosittain ja heille on osoitettu asunto normaalista asuntokannasta. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana Kauniaisiin on vastaanotettu 18 pakolaista. Sosiaali- ja terveystoimella on kaksi tukiasuntoa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Tarvetta 1-2 lisäasuntoon on ilmennyt ajoittain. Vammaisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen järjestämisessä asumispalvelut pyritään hankkimaan etupäässä pääkaupunkiseudun yksityisiltä palveluntuottajilta. Sama koskee päihdekuntoutujien asumispalveluita Palvelusuhdeasunnot ja kysyntä Kaupungilla on 80 palvelussuhdeasuntoa, joista 11 asuntoa on tällä hetkellä vuokrattu ns. yleisinä vuokra-asuntoina, ei siis palvelussuhteen perusteella. Kaupungin palvelussuhdeasunto ei ole verotuksellisesti palkkaetu, vaikka asuntojen vuokrat ainakin osassa asuntoja ovat jonkin verran edullisempia kuin ns. vapailla markkinoilla. Palvelussuhdeasuntoja myönnettäessä noudatetaan seuraavia kriteerejä: kiireellinen tarve uuden työntekijän muutto toiselta paikkakunnalta jonotusaika hakutoiveet (ruokakunnan kokoa ja maksukykyä verrataan asunnon kokoon, vuokratasoon yms.) valtioneuvoston asukasvalintaperusteita noudatetaan aina valittaessa asukkaita arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Palvelusuhdeasuntojen vuokrataso tarkistetaan vuosittain. Kaupungin omien kiinteistöjen vuokrista päättää yhdyskuntalautakunta. Palvelussuhteen perusteella myönnettävien asuntojen vuokraamisesta päättää henkilöstöpäällikkö. Kuntien eläkevakuutukselta ja VVO -yhtymältä välivuokrattavat asunnot ovat kaupungille erittäin tärkeitä ja muodostavat toimivan keinon puskuroida vuokra-asuntojen määrää kysynnän vaihdellessa. Eniten tarvetta rekrytointitilanteissa on pienistä ja varsin usein määräajaksi vuokrattavista asunnoista. Tarkastelukauden asuntorakentamistoimenpiteisiin sisältyy ajatus muutaman (6-8) palvelussuhdeasunnon tuottamisesta Koivuhovin alueelle suunniteltuun ARA tuotantokohteeseen. 11

12 5. Asuntorakentamiseen liittyvät toimenpiteet asunto-ohjelmakaudella Tässä luvussa esitetyt hankkeet sisältävät sekä kaupungin että yksityisen tahon toimenpiteitä asuntorakentamisen edistämiseksi sekä kaupungin muita toimenpiteitä asunto-olojen parantamiseksi. Kaupungin panos asuntorakentamisessa perustuu erityisesti asemakaavoitukseen ja tonttien luovutuksiin. 5.1 Keskusta Keskustan asuntotuotanto sijoittuu rautatien etelä- ja pohjoispuolelle. Keskusta 1:n alueella rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseen, mutta keskusta 2:n alueella rakentaminen on vasta alkamassa. Keskustan alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä n. 190 asuntoa vuosina Toimenpide: Kaupunki vastaa kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentamisesta yhteen sovitettuna asuinrakentamisen kanssa sekä tarvittavan asemakaavamuutoksen tekemisestä Ratatyöläisten korttelissa radan pohjoispuolella. 5.2 Venevalkamantien alue Alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja arviolta yhteensä n. 220 kpl vuosina , joista osa toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikka on rakennettu ja meluntorjuntaan liittyvät rakenteet, eli meluaita Turuntien liikennemelun johdosta on rakenteilla. 5.3 Puutarhatie 11 Alueen pientaloasunnot 8 kpl ovat rakenteilla ja valmistuvat arviolta v Toimenpide: Ei toimenpiteitä. 5.4 Koivuhovin asema ja ympäristö Alueen asemakaava saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Alueen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan ja kaupungin omistamien tonttien myynnin jälkeen. Alueelle on suunniteltu kerrostaloasuntoja n. 270 kpl ja omakotitaloja 15 kpl. Osa kerrostaloasunnoista toteutetaan ARA -vuokra-asuntoina. Toimenpide: Alueen kunnallistekniikkaa tulee uusia ja täydentää. Yleiset alueet tulee rakentaa. Tontit myydään asemakaavan voimaan tulon (arviolta 2015) jälkeen. 5.5 Wulffin alue (Yhtiöntie 22-24) Alueelle valmistuu vuoden 2012 aikana 10 asuntoa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 5.6 Junghansinkuja 3 Tontille rakennetaan n. 30 kpl kerrostaloasuntoa. Toimenpide: Kaupunki myy tontin v Pientalotonttien myynti Kaupungilla on rakentamattomia pientalotontteja (AO tai AP) 26 kpl. Näistä voidaan rakentamista toteuttaa heti n.15:llä tontilla. Toimenpide: Tavoitteena on myydä 1-2 kpl pientalotontteja vuosittain tarjouskilpailun perusteella kaupungin talousarvion mukaisesti silloin, kun ei myydä muita kohteita. 12

13 5.8 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (ARA -tuotanto) Kaupungin tuotantotavoitteesta 60 asuntoa vuodessa tulee vähintään 20 % olla uusien vuokraasuntojen tuotantoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 12 vuokra-asuntoa/vuosi. Kaikkiaan tulisi vuokra-asuntojen määrän olla vähintään 48 kpl aiesopimuskaudella Toimenpide: Vuoden 2012 aikana käynnistyy yksityinen vuokra-asuntokohde Venevalkamantiellä. Koivuhovin asemakaava-alueelle on suunniteltu yksi tontti ARA -vuokra-asuntotuotannolle. Villa Bredan tontille on suunnitteilla erillinen tontti ARA -vuokratalokohteeksi 5.9. Palveluasunnot ja muut omatoimista asumista tukevat asunnot Villa Bredan alueella on laadittavana asemakaavamuutos, jonka tarkoitus on lisätä kaupungin palveluasuntoja merkittävästi kasvavan tarpeen perusteella. Parhaana vaihtoehtona pidetään asuntojen sijoittamista Villa Bredan yhteyteen, jolloin voidaan optimoida henkilökuntamitoitus ja siten saada säästöjä käyttökustannuksissa. Toimenpide: Villa Bredan yhteyteen kaavoitetaan v aikana uusi lisäsiipi, johon voidaan sijoittaa tehostettua palveluasumista enintään 48 kpl ryhmäasuntojen muodossa. Lisäksi Villa Bredan alueelle suunnitellaan vuokra-asuntotuotantoa erilliselle tontille, yhteensä noin 40 asuntoa. Syksyn 2012 aikana tehtävässä hankesuunnitelmassa nämä tarkentuvat Hissiavustukset Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa kotona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Asuntojen hissittömyydestä tulee kustannuksia myös sosiaali- ja terveystoimelle lisääntyneenä kotipalvelutarpeena. Kauniaisissa sijaitsee useita luvulla rakennettuja 3-kerroksia kerrostaloja, joissa ei ole hissejä. Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelastuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit, jotka tosin ovat yhtiöille kallis ratkaisu. Valtio on toistaiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hyväksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vähintään 3 -kerroksiseen asuinkerrostaloon. Toimenpide: Kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen määrärahan hissiavustuksia varten Asuntotuotanto omatoimisille rakentajille ja nuorille perheille Kauniaisiin on ollut tarvetta saada tontteja omatoimiseen rakentamiseen, joiden kohderyhmänä ovat nuoret perheet. Toimenpide: Koivuhovin alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa varataan 15 omakotitonttia omatoimisille rakentajille perheasunnoiksi. Koivuhovin asemakaavamuutoksen voimaan tulon jälkeen omakotitontit myydään v Yksityinen pientalorakentaminen Yksityistä pientalorakentamista toteutuu keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Toimenpide: Ei toimenpiteitä 13

14 Yhteenveto Edellä mainitut hankkeet ja toimenpiteet luovat edellytykset rakentaa kaupunkiin oheisen taulukon (liite 2) mukaan vuosina n. 550 asuntoa. Liite 1 Kaupungin vuokra-asunnot 2012 Liite 2 Asuntotuotannon arviot v , lkm valmistuvat asunnot + kartta 14

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA. Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA. Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1.3.2011 TIIVISTELMÄ Tämä arviointiraportti on kolmas pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastustoimien yhteistyössä toteuttama arviointi. Arvioinnin tavoitteena

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA

KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.3.2010 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 1.1 KEHITYSKUVAN TARVE JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS Kaavoitus ja mittaus Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 93 hyväksymässä

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 102 05.06.2013. 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 102 05.06.2013. 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013 Pihlajalaakson 2. vaiheen kerros- ja rivitalotonttien vuokrausehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2013 SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot