Maaseutuvirasto järjestää

Transkriptio

1 Kevään tukihakutiedotus ja tilaisuudet Pohjois-Pohjanmaalla Tämän hetken arvion mukaan viljelijöiden tukihaku uusilla ehdoilla olisi avoinna huhtikuussa. Asiasta tiedottaa moni eri taho. Maaseutuvirasto järjestää ensin koulutukset viranomaisille ja neuvoville tahoille. Sen jälkeen kuntien yhteistoiminta-alueet ovat suunnitelleet omia viljelijäkoulutuksia maalis huhtikuulle. Edellisinä vuosina ProAgria Oulun YmpäristöAgro-hanke on järjestänyt MTK:n kanssa yhteistyössä tuki-infotilaisuutta ELYkeskuksen ja kuntien kanssa. Kun hanke päättyy, ProAgria Oulu on hakemassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta erillistä rahoitusta tämän kevään tuki-infokierrokseen, joka sisältäisi 10 isompaa tuki-infotilaisuutta, kolme luomutukitilaisuutta sekä yhden maiseman- ja luonnonhoidon tilaisuuden. Virallinen ilmoittelu tilaisuuksista voidaan aloittaa vasta, kun ELYn sähköinen hakujärjestelmä avautuu arviolta maaliskuuhun mennessä. Suunnitelmissa on, että hankkeen järjestämät Pohjois-Pohjanmaan tilaisuudet pidetään yhteistyössä ProAgria Oulun, ELY-kes- YmpäristöAgro on päättämässä toimintaansa helmikuussa Tulevan kevään tuki-infot on suunniteltu hoidettavaksi ELY-keskuksen väliaikaisella rahoituksella. Jatkohakemus seuraaville vuosille on tarkoitus jättää huhtikuun aikana. YmpäristöAgro on tiedottanut maatalouden asioista monipuolisesti. Tilaisuuksia ja tapahtumia on ollut vuosittain yli 100. Hankkeen alusta laskettuna tilaisuuksiin on osallistunut lähes kuksen ja kuntien kanssa. Lisäksi YmpäristöAgro valmistelee aineistoa ja sähköisiä luentoja osoitteeseen Sinne kootaan myös linkkilista tukihakuun liittyvästä aineistosta. Tukihakuun liittyvää materiaalia: Ympäristökorvauksen uudet asetusluonnokset: > Ministeriö > Lausunnolla. Tietoa pysyvästä nurmesta: > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Viherryttämistuki > Pysyvän nurmen säilyttäminen ja Pysyvien laitumien ennakkolupa. HANKESUUNNITELMAA laatiessaan ProAgria Oulu on tiedustellut alustavasti seuraavia paikkoja vieressä mainitulle aikajaksolle. Aikatauluja on suunniteltu yhteistyötahojen kanssa siten, etteivät päivämäärät menisi päällekkäin kuntien järjestämien viljelijäkoulutusten, Mavin koulutusten ja MTK:n kokousten kanssa. Mitään sopimuksia ei tätä tekstiä kirjoitettaessa ole tehty, koska hakemusta tilaisuuksien järjestämiseksi ei ole voitu vielä jättää. Vieressä mainitut päivämäärät kannattaakin varmistaa kunnista tai osoitteesta henkilöä, messupisteet mukaan lukien yli Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa Tulevaan hankesuunnitelmaan suurimman tarpeen aiheuttavat voimakkaasti muuttunut tukijärjestelmä ja siihen liittyvät uudistukset. Lisäksi uudenlaista toimintaa on suunniteltu yhteistyössä luonnonvarakeskuksen kanssa, esimerkkeinä havainto- ja tiedotuskäyttöön perustettavat demonstraatiokohteet. YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Tilaisuuksien paikat ja päivämäärät voidaan lopullisesti sopia ja varata sitten, kun hakemukselle tarvittava sähköinen järjestelmä on avautunut ELY-keskuksessa. TAIMI MAHOSENAHO Alustavasti suunnitellut tuki-infotilaisuudet klo Kuntien YTA-alueiden omat tilaisuudet olisivat eri päivinä. to , Raahe, Tiiranlinna ma , Kalajoki, Kylpylähotelli Sani ti , Haapajärvi, ammattiopisto, Liiketalous (JEDU) ke , Oulunsalo, Oulunsalotalo to , Kuusamo, Kuusamotalo pe , Pudasjärvi, Hotelli Pikku-Syöte ma , Ylivieska, Akustiikkasali ti , Haapavesi, Haapavesiopisto, ReijoWaara-sali ke , Nivala, Nitek ke , Siikalatva, Piippolan Ammatti- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) Alustavasti suunnitellut luomutuki-infotilaisuudet ke , Nivala, Nitek to , Siikalatva, Piippolan Ammatti- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) pe , Muhos, OSAO (ent. Koivikko) Alustavasti suunniteltu maisema- ja perinnebiotooppituki-infotilaisuus ma , Liminka, Limingan luontokeskus Alustavasti suunniteltu lammastuki-info yhteistyössä lammaskerhon kanssa la klo 12 15, Haapavesi, Korkatin kartano Tarkista lopulliset paikat ja päivämäärät osoitteessa tai kunnasta! Alustava tieto: Ennakkoilmoittautuminen avautuu 3/ > Koulutukset ja tapahtumat, tai puh YmpäristöAgro II päättää ja kiittää uutta suunnitteilla Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro Myös vuorovaikutteista sähköistä tiedottamista on suunniteltu. Jatkossa tiedotamme lisää uusista suunnitelmista. Tässä vaiheessa hankkeessa työskennelleet ProAgria Oulun ja Maanmittauslaitoksen henkilöt kiittävät kaikkia mukana olleita viljelijöitä, muita osallistujia ja yhteistyötahoja. YmpäristöAgro II -hanketta hallinnoi ja toteutti ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta. Sopimuskumppanina on toiminut Maanmittauslaitos ja yhteistyötahona muun muassa MTK-Pohjois-Suomi. Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke. Lisätiedot puh , taimi.mahosenaho@ maajakotitalousnaiset.fi Taimi Mahosenaho

2 ympäristöagron TUKIHAKULIITE 2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! Taulukko 1. Uuden ympäristösitoumuksen korvaustasot Pohjois-Pohjanmaalla ravinteiden tasapainoinen käyttö (rtk) /ha/v Peltoviljelykasvit 54 Puutarhakasvit 200 valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Lietelannan sijoittaminen 40 Ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrättäminen 40 valumavesien käsittely Säätösalaojitus 70 Säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys 250 ympäristönhoitonurmet Suojavyöhyke 450 Luonnonhoitopeltonurmi 100 Monivuotinen ympäristönurmi Happaman sulfaattimaan nurmi 50 Turve- ja multamaan nurmi 50 Pohjavesialueen nurmi 50 Peltoluonnon monimuotoisuus Viherlannoitusnurmet 54 Kerääjäkasvit 100 Saneerauskasvit 300 Monimuotoisuuspellot 300 Riistapellot, maisemapellot, niitty- ja lintukasvit Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla yksivuotisilla puutarhakasveilla ja siemenperunalla 300 monivuotisilla puutarhakasveilla 500 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 1 ryhmän puutarhakasvit ryhmän puutarhakasvit 350 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Kasvipeitteisen alan Korvaus Korvaus prosenttiosuus tilan kohdentamisalueella muulla sitoumusalasta, % III, alueella, Uudet ympäristösopimukset ja korvaustasot Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen /ha/v Perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, metsäsaarekkeet, reunavyöhykkeet 450 Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit 600 Monivaikutteisten kosteikkojen hoito 450 Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus /ey/vuosi Nautarodut: itä-, pohjois- ja länsisuomenkarja 530 Suomenhevonen 300 Lammas 300 Suomenvuohi 300 Maatiaskanat ja -kukot 300 /tila/ vuosi Alkuperäiskasvien viljelysopimus 400 / kasvilajike/ vuosi Ei-tuotannolliset investointituet max. /ha Kosteikkoinvestoinnit jos kosteikko kooltaan 0,3-0,5 ha max /kohde Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen max. /ha enintään 3 hehtaarin kohteet yli 3 hehtaarin, mutta enintään 10 hehtaarin kohteet yli 10 hehtaarin kohteet 754 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään. Maaseutuohjelma hyväksyttiin komissiossa joulukuun loppupuolella. Seuraavaksi Suomessa tehdään tarkemmat kansalliset ehdot, jotka liittyvät ympäristökorvaukseen. Ne määrittelevät tarkemmin, miten toimenpiteitä maassamme tehdään. Niiden valmistumisaikataulu on keväällä Sitoumuksen minimiala on viisi hehtaaria, puutarhatiloilla yksi hehtaari. Kaikille sitoutuville pakollisen ravinteiden tasapainoinen käyttötoimenpiteen tukitaso on 54 /ha/vuosi. Tukitasoja saa korotettua valitsemalla lohkokohtaisia toimenpiteitä, maksimissaan jopa 450 euroon saakka. Niistä maksetaan pääsääntöisesti tuki vain sille lohkolle, jolla sitä toteutetaan. Talviaikaisessa kasvipeitteisyystoimenpiteessä maksetaan tuki koko Taulukko 2. Prosentuaalisia rajauksia erilaisissa nurmityypeissä maaseutuohjelmassa; ympäristö- ja luonnonhaittakorvaus muualla kuin Etelä-Suomen kohdentamisalueella Koulutusta sitoutuneille Sitoutuneen viljelijän tulee käydä ympäristökorvausjärjestelmään liittyvä yhden päivän koulutus ennen sitoumuskauden alkua tai kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Koulutuksen toteuttavat paikallisten yhteistoiminta-alueiden maaseutuelinkeinoviranomaiset yhteistyössä ELY-keskusten ja sidosryhmien kanssa. Koulutus voidaan myös tenttiä internetin välityksellä. Koulutuksen aikana viljelijä saa riittävät tiedot muuttuneista tukiehdoista ja uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä. Tämä sitoumukseen kuuluva pakollinen koulutus on eri asia kuin eri tahojen järjestämät vapaaehtoiset infotilaisuudet. Selvitä tilasi ympäristösopimuskohteet tulevassa tukihaussa Viljelijän ja rekisteröityneen yhdistyksen kannattaa nyt tarkistaa, päättyykö entisen ohjelmakauden mukainen maisemanja luonnonhoidon tai kosteikkojen hoitoon suunnattu erityisympäristötukisopimus. Uusi sopimus vaatii uuden suunnitelman ja uudet vuokrasopimukset. sitoumusalalla tietyin kasvikoodikohtaisin poikkeuksin. Tämä tukimuoto voi nyt koskea myös karjatiloja, kun ei ole vapautettu viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksesta. Ympäristöön liittyvä korvausjärjestelmä muuttuu rakenteeltaan aiemmasta: ympäristötuen perustueksi kutsuttu toimi on jatkossa nimeltään ravinteiden tasapainoinen käyttö. Siihen kuuluvat muun muassa viljelysuunnittelu, lohkokohtaiset muistiinpanot, lannoiterajoituksia sisältävät taulukot, viljavuustutkimukset ja suojakaistat sekä uutena asiana peltomaan laatutesti. Peltomaan laatutestillä on tarkoitus itsearvioiden kiinnittää huomiota maan peruskuntoon ravinteiden hyötykäytön tehostamiseksi. Lomake arvioinnista tulee tehdä kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Uutta on, että vuosittaisen lohkokohtaisen suunnitelman lisäksi tulee myös tehdä koko sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma. Kaikki vuosina alkaneet sopimukset päätetään keväällä 2015 ilman takaisinperintää. Tilalle on mahdollista hakea uuden ohjelmakauden mukainen viisivuotinen ympäristösopimus päätukihaun yhteydessä viimeistään Liitteeksi tarvittavat hoitopäiväkirjat aiemmalta sopimuskaudelta kannattaa valmistella hakuasiakirjojen liitteeksi. Suunnitelmien Lohkokohtaisesti valittavat tuet Uudessa ympäristökorvauksessa puhutaan entisten lisätoimenpiteiden sijaan lohkokohtaisista toimenpiteistä. Tavoitteena on, että oikeita toimia saadaan kohdennettua oikeille alueille. Lohkokohtaiset toimenpiteet tukitasoineen on esitetty taulukossa 1. JOHANNA HELKIMO Prosentuaalinen rajaus Lisärajaus Luonnonhaittakorvaukseen kork. % ympäristönhoito- Luonnonhoitopeltonurmi (LHP) Kork. 5 % sitoumusalasta Yhteensä LHPnurmi ja moni- 25 % sitoumusalasta yhteensä nurmet muotoisuuspellot 15 % kesantojen kanssa Suojavyöhykenurmi ei % rajausta Monivuotiset ympäristönurmet Happaman sulfaattimaan nurmi ei % rajausta Turvepeltonurmi ei % rajausta Pohjavesialueen nurmi ei % rajausta Peltoluonnon Viherlannoitusnurmi ei % rajausta monimuotoisuus Kerääjäkasvi ei % rajausta Saneerauskasvi ei % rajausta Monimuotoisuuspelto Riistakasveilla perustettu Maisemakasveilla perustettu Kork. 15 % sitoumusalasta Yhteensä LHPnurmi ja Niitty- ja lintukasvit (vähintään 2 v) monimuotoisuuspellot 15 % Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto karttaliitteiksi toivotaan laadukkaita digikarttoja, joihin on merkitty sopimusalueen tarkat rajaukset sekä hoitotoimenpiteet lohkoittain ja vuosittain. Karttamateriaalia saa esimerkiksi Vipu-palvelusta. Uuden ohjelmakauden mukaiset ympäristösopimukset voivat alkaa joko tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lähettää ennen tukihakua vielä tarkempaa ohjeistusta päättyviin sopimuksiin. ympäristöagron TUKIHAKULIITE 2015 Ympäristösopimukseen maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta voi hakea samankaltaisia kohteita kuin edelliselläkin ohjelmakaudella eli perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia, monimuotoisia reunavyöhykkeitä, metsäsaarekkeita sekä viljelykäytöstä poistuneita peltoalueita, joilla on maisemaan tai luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja. Peltoalueille ei maisemalumosopimusta enää tehdä, vaan niille on valittava ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä tai jätettävä lohkot pois pellon kirjoista ja haettava niille ympäristösopimusta. Kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille tehdään sopimus tukikelpoiselle peltoalalle. 25 % sitoumusalasta yhteensä kesantojen kanssa Lohkokohtaisten toimenpiteiden valitseminen riippuu osin muun muassa lohkon sijainnista ja sen muista ominaisuuksista. Lohkokohtaisissa toimissa on paljon prosentuaalisia rajauksia, joihin on syytä tutustua tarkasti. Taulukko 2 on avuksi muutamiin rajoituksiin, joita ympäristökorvauksessa ja luonnonhaittakorvauksessa on. Asiaa auttaa muun Jatkuu seuraavalla sivulla MAArIT SATOMAA Sopimuksia voi yhdistää Jos tilan erityistuet ovat olleet useammassa sopimuksessa, voi niitä nyt yhdistellä, jos se sopimuksen alkamisajankohdan puolesta on mahdollista. Uusia aloja voidaan sisällyttää nyt päättyviin sopimuksiin ja myös ihan uudet sopimukset ovat tervetulleita hakuun. Enää ei tarvitse sitoutua ympäristökorvaukseen, jotta voi hakea ympäristösopimusta. Ympäristösopimuksien tukitasot muuttuvat kiinteiksi. Sopimuksien piirissä olleille erityistukialoille, Jatkuu seuraavalla sivulla

3 muassa sähköinen tukihakemus, jossa on näihin liittyviä tarkistustoimintoja. Ympäristökorvauksen kohdentaminen Kohdentamisalueet ovat uusi asia. Pohjanmaalla kohdentamisalue liittyy talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen sekä valumavesien käsittelyyn ja happamiin sulfaattimaihin. Koko maassa voidaan valita talviaikaista kasvipeitteisyyttä, mutta toimenpide on vaativampi ja tukitaso on korkeampi kohdentamisalueella. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella on talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaluetta (III) Kalajokilaaksossa ja Pyhäjokilaaksossa. Kuntalistat varmistuvat keväällä. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden valintaan vaikuttaa, onko tila vapautettu viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksista eli tilalla on nurmia tai kesantoja yli 75 prosenttia ja muuta alaa enintään 30 hehtaaria. Tällöin ei voida maksaa talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Jos tilalla on yli 75 prosenttia nurmia tai kesantoja, mutta yli 30 hehtaaria muita kasveja tai jos tilalla on alle 75 prosenttia nurmia, tilalle voi maksaa tästä toimenpiteestä. Pohjois-Pohjanmaalla on myös kohdentamisaluetta I, joka liittyy valumavesien käsittelyä koskeviin toimiin ja happamien sulfaattimaiden nurmiin. Tätä aluetta on Pohjois-Pohjanmaan kunnissa, jotka ovat Sirppujoen ja Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueella sekä niiden välisellä alueella. Kuntalistat varmistuvat kevään aikana. Maaseutuohjelmassa on myöskohdentamisalueita, jotka liitty-vät suojavyöhykkeisiin ja luon-nonhoitopeltoihin. Niiden kohdentamisalue on eteläisessä ja lounaisessa Suomessa (AB-alue ja eteläinen rannikko). Suojavyöhykkeitä ja luonnonhoitopeltoja voidaan valita koko Suomessa, mutta etelän kohdentamisalueella tukitasot ovat korkeammat ja luonnonhoitopeltoja voi olla enemmän. Maksutonta neuvontaa Viljelijöille on tarjolla vapaaehtoista, tilakohtaista ja maksutonta neuvontaa. Neuvo2020 järjestelmään on kouluttautunut runsaasti neuvontaväkeä Pohjois- Pohjanmaaltakin. Käytettävissä olevat neuvojat löytyvät osoitteesta tai tiedustelemalla kunnasta tai ELY-keskuksesta, kun neuvojat on valittu. Tilakohtaista neuvontaa voi tilata ohjelmakauden aikana useasta aihepiiristä, kuten maatalouden ympäristökysymyksistä. Tilakohtainen neuvonta syventää esimerkiksi peltomaan laatutestin tulkintaa sekä tarjoaa tarkentavia havaintoja ja suosituksia. Lisäksi sitoumukseen valittuja lohkokohtaisia toimia ja niiden määrää voidaan mukauttaa ympäristöllisistä syistä sitoumuksen vahvistamiseksi. Maanviljelijä voi yhdessä neuvojan kanssa miettiä ympäristötoimien kohdentamista tilalla. Neuvojan suosituksesta sitoumusta voidaan mukauttaa, jos maaseutuohjelmassa on muutosvuonna rahaa. Tätä palvelua kannattaakin käyttää, että viljelijä voi rauhassa asiantuntijan kanssa pohtia oman tilan kannalta parhaat vaihtoehdot. Neuvoja hoitaa myös rahoituksen hakemisen, viljelijä maksaa vain arvolisäveron laskusta. Lisätietoa tässä lehdessä sivulla 7. Johanna Helkimo, erityisasiantuntija, maatalouden ympäristötuet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutu ja energia -kehittämisryhmä, puh , jotka ovat ilmoitettu pysyvinä laitumina tai luonnonlaitumina tai -niittyinä vuoden 2013 tai 2014 tukihaussa, on mahdollista saada myös luonnonhaittakorvaus. Kohteiden laadukas hoito perustuu edelleen hoitosuunnitelmaan, ja alueen käyttöä mietitään luonnon monimuotoisuuden ja maiseman näkökulmasta. Päätöksen sopimuksesta tekee paikallinen ELY-keskus. Maarit Satomaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke Lisätietoa: ja maajakotitalousnaiset.fi, , > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Ympäristösopimukset Tutustu sivuilla myös kosteikkojen hoitoon sekä kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoihin, alkuperäissopimuksiin sekä ei-tuotannollisiin investointitukiin. Sivuilla kerrotaan myös, kuka voi hakea ympäristösopimuksia vuoden 2015 tukihaussa. Maiseman- ja luonnonhoidon rahoitus vuodesta 2015 eteenpäin viljelijöille, rekisteröityneille yhdistyksille ja vesioikeudellisille yhteisöille (kosteikkotuet) Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen 450 /ha/vuosi Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit 600 eur/ha/v Monivaikutteisten kosteikkojen hoito 450 /ha/vuosi Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 /ha/vuosi Ei-tuotannolliset investoinnit: Kosteikkoinvestoinnit enintään /ha jos kosteikko kooltaan 0,3 0,5 ha > tuki enintään /kohde Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen enintään 3 hehtaarin kohteet enintään /ha yli 3 hehtaarin, mutta enintään 10 hehtaarin kohteet enintään /ha yli 10 hehtaarin kohteet enintään 754 /ha

4 ANNA-LEENA VIERIMAA EU:n suorien tukien muutokset Ella Karttimo Perustuen eli aiemman tilatuen osalta Pohjois- Pohjanmaa kuuluu C-alueeseen. Perustuki määräytyy tilalla olevien tukioikeuksien mukaan, kuitenkin niin, että tilalla täytyy olla vähintään saman verran korvauskelpoista peltoa. Mikäli tilalla on ylimääräisiä tukioikeuksia, mutta ei niille kohdistettavaa peltoa, leikataan ylimääräiset oikeudet varantoon. Perustuki on samansuuruinen koko alueella. Aiemmin tilatuessa määriteltiin lisäosia. Niitä korvataan vielä vuosina 2015 ja Vuodesta 2017 alkaen lisäosat lakkautetaan. Viherryttäminen (uusi tukimuoto) Viherryttäminen koettiin alussa vaikeasti hahmotettavaksi. Kuitenkin sitä on täällä C-alueella helppo noudattaa suurimmalla osalla tiloista. Viherryttämistoimenpidettä tulee noudattaa kaikkien tilojen. Viherryttämisessä on kolme vaatimusta, joista C-alueella tulee noudattaa kahta: viljelyn monipuolistamista ja pysyvien nurmien säilyttämistä. Viljelyn monipuolistaminen tarkoittaa sitä, että on viljeltävä vähintään kahta eri kasvia, kun tilan peltoala on yli 10 hehtaaria. Yhtä kasvia saa olla korkeintaan 75 prosenttia pinta-alasta. Tilojen kannattaa huolehtia, ettei tuo pääkasvin enimmäismäärä ylity sanktioiden välttämiseksi. Viherryttämisestä voi myös vapautua, jos tilalla on alle 10 hehtaaria peltoa, yli 75 prosenttia nurmialaa tai tila on luomutuotannossa. Luomutilat voivat halutessaan hakea vapautusta viherryttämisestä, mitä kannattaa tarkastella tilakohtaisesti. Kotieläintilojen on hyvä huomioida, että jos nurmiala on yli 75 prosenttia ja tila näin on vapautettu viherryttämisestä, tämä estää myös ottamasta ympäristökorvauksen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpidettä. Peltokasvipalkkiot (uusi tukimuoto) Aiemmin peltokasvipalkkio koski valkuais- ja öljykasveja sekä tärkkelysperunaa. Nyt palkkioiden edellytyksenä ovat myös ruis ja sokerijuurikas aiempien valkuaiskasvien, kuten herneen, härkäpavun ja rypsin lisäksi. Uutta on, että tätä palkkiota ei saisi esimerkiksi herne-vilja-seoskasvustoille. Vähimmäispinta-ala on myös poistunut: aiemmin palkkion saamisen edellytyksenä oli vähintään 10 prosenttia pinta-alasta. Huom. kansallisessa tuessa on alueellamme pohjoinen hehtaarituki, jossa on pitkälti samat kasvit kuin EU:n peltokasvipalkkioissa. Pohjoista hehtaaritukea on mahdollista saada myös seoskasvustoille, jos esimerkiksi herne-viljasiemenpainosta on yli 50 prosenttia herneen siementä. Nuoren viljelijän tuet (uusi tukimuoto) Nuorille viljelijöille tulee tästä vuodesta alkaen tukea sekä suoraan EU:sta että kansallisena tukena. On esitetty, että näiden tukien ehdot yhdenmukaistetaan. Tuen saaminen edellyttää, että viljelijä on hakemuksen jättämisvuotena korkeintaan 40-vuotias. Tukea saisi tilanpidon aloittamisesta viiden vuoden ajan enintään 90 hehtaariin saakka. Jos esimerkiksi 25-vuotias viljelijä on aloittanut tilanpidon vuonna 2009, tukea ei enää saisi. Jos tilanpito on alkanut vuonna 2014, tukea saisi vuosina Luonnonhaittakorvaus (aiempi LFA-tuki) Luonnonhaittakorvauksen ehdot pysyvät pääosin samoina aiemman LFA-tuen kanssa. Kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotiloille on edelleen eri tukitasot. Muuttuneita asioita: Luonnonhaittakorvausta haetaan tällä ohjelmakaudella vuosittain. Kotieläintilojen kannattaa huomioida, että eläintiheysvaatimus nousee. Jotta saa LHK:n kotieläintilan lisät, täytyy eläintiheyden olla vähintään 0,35 ey/ hehtaari. Kasvi- ja kotieläintilan tukitasot eroavat noin 60 euroa hehtaarilta. Luonnonhaittakorvauksen piiriin on tulossa joitakin peltolohkoja, kuten vuonna 2014 pysyviksi laitumiksi, hakamaiksi, luonnonniityiksi, tai -laitumiksi ilmoitetut pellot. Tilojen on myös mahdollista vaihtaa LHK-kelpoisuutta vaikka huonosti viljeltävältä lohkolta sijainniltaan paremmalle, mutta tällä hetkellä tukioikeudettomalle lohkolle. Kannattaa huomioida, että luonnonhaittakorvaus rajoittaa luonnonhoitopeltojen ja kesantojen määrän 25 prosenttiin tilan kokonaispeltopinta-alasta. Toisaalta rajoituksia näihin aloihin tulee myös ympäristökorvauksessa, jossa voi tällä alueella olla luonnonhoitopeltoja viisi prosenttia, jotta voi saada niistä korvauksen. Myös viherlannoituksen peräkkäisten vuosien määrää rajoitetaan. Sama lohko voi olla viherlannoitusnurmena korkeintaan kolme vuotta peräkkäin. Luomutuotannossa viherlannoitusvuosia voi olla peräkkäin kaksi vuotta. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro-hanke

5 Uusi ympäristökorvaus ja ravinteiden tasapainoinen käyttö Mahdollisuuksiin kannattaa perehtyä Viljelijän kannattaa perehtyä uuteen ympäristökorvausjärjestelmään hyvin ja miettiä sen antamia mahdollisuuksia. Joillakin tiloilla on mahdollisuus päästä jopa parempaan taloudelliseen tulokseen kuin aikaisemmin. Hyvin harvoin kenenkään kannattaa taloudellisesti ajatellen jäädä järjestelmän ulkopuolelle. RISTO JOKELA Taimi Mahosenaho Uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä on ollut esillä monenlaisia ja vähemmän positiivisia kommentteja. Valitettavaa on, että viljelijöiden tekemää työtä ympäristön hyväksi ei osattu arvostaa riittävästi uutta ohjelmaa valmisteltaessa, vaan siihen tuli joitakin turhia kiristyksiä. Ravinteiden tasapainoinen käyttö Ympäristösitoumuksessa on tilan kaikkia peltolohkoja koskeva ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpide, joka on edellytyksenä muihin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle. Toimenpiteeseen kuuluu viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen laatiminen sekä suojakaistojen perustaminen. Siihen kuuluu myös pakollinen koulutuspäivä, joka voidaan suorittaa myös sähköisesti. Typpi- ja fosforilannoitus on toteutettava kasvin, maan viljavuuden ja satotason perusteella. Viljelijän on laadittava myös sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma ja täytettävä peltomaan laatutestiin kuuluva arviointilomake peruslohkoittain. Viljavuustutkimuksen ottoon on tullut hieman lievennystä pienten lohkojen osalle. Alle 0,5 hehtaarin lohkoilla voidaan käyttää viereisen lohkon maanäytettä ja yksittäisillä pienillä lohkoilla voidaan lannoittaa typen osalta runsasmultaisten maiden arvoilla ja fosfori hyvän viljavuusluokan mukaisilla arvoilla ilman maanäytettä. Typpilannoitus Typpilannoituksen mahdollisuudet paranivat viljoilla vähämultaisilla mailla. Multavilla nurmipelloilla maksimit sen sijaan laskivat aikaisempaan verrattuna. Typpilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typpi otetaan kokonaan huomioon. Typpilannoituksen maksimit perustuvat maan multavuuteen. Lannoitusta voidaan korottaa lähinnä viljoilla satotasokorjauksella silloin, kun on aikaisemmin saatu isoja satoja. Satotasokorjaus on lohkokohtainen ja sitä voidaan soveltaa portaattomasti. Fosforilannoitus Fosforilannoitus perustuu viljavuustutkimukseen kuten aikaisemminkin. Se tulee vähenemään, koska karjanlannassa otetaan fosfori nykyisin huomioon 100- prosenttisesti aikaisemman 85 prosentin sijasta. Lisäksi vihreissä viljavuusluokissa tuli hieman kiristyksiä fosforin käyttöön, punaisissa fosforiluokissa saa lannoittaa hyvinkin riittävästi. Positiivista on, että oman karjanlannan lantapoikkeukset säilyivät, vaikkakin hieman pienenivät. Nurmille tuli satotasoon perustuva fosforilannoituksen lisäysmahdollisuus. Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet on laskettava lannoitusmääriin joko keskiarvojen tai lanta-analyysin perusteella. Viiden vuoden fosforin tasausta voi käyttää kuten aikaisemmin. Nyt fosforirajojen hieman kiristyessä tasauksia kannattaa käyttää aiempaa enemmän. Suoja- ja monimuotoisuuskaistat Kuten aikaisemminkin, vesistön varressa tulee olla kolmen metrin suojakaista. Valtaojien varressa tulee nykyisin olla joka paikassa metrin suojakaista. Kolmen metrin suojakaistan tulee olla monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämää. Suojakaistaa ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Poikkeustapauksissa kaistan saa hävittää ja se tulee perustaa mahdollisimman pian uudestaan. Uuden järjestelmän mahdollisuudet Uutta järjestelmää tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin tärkeisiin asioihin. Aikaisemmin varsinaisia suojavyöhykkeitä oli aika vähän, ja sen vuoksi nyt niillä on hyvä tuki. Varsinkin vesistöjen varteen sijoitettuna ne hyödyntävät viljelijää ja ympäristöä. Kerääjäkasvit sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen ovat myös uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kun perehtyy ympäristökorvausjärjestelmään, siitä voi nousta useammallekin yllättäviä positiivisia mahdollisuuksia. Risto Jokela, erityisasiantuntija, kasvit ja ympäristö, ProAgria Oulu Lisätietoa: > Maaseutuohjelma 18 maaviesti 1/2015

6 Luonnonmukainen tuotanto ohjelmakaudella Luomutuotantoalan kasvuun alkavalla ohjelmakaudella on varauduttu ja korvaustasoja tarkennettu vastaamaan luomutuotannon vaatimuksia. Edelleenkin tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin luomutuotantoala vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteen saavuttaminen edellyttää alan kasvua lähes puolella nykyisestä. Luomu on alueellamme hyvässä nousussa, ja parhaillaan menossa olevilla luomukursseilla on ollut runsaasti osallistujia. Luomutuotannon suunnitteluun on saatavilla asiantuntija-apua Neuvo järjestelmästä. Sitä kannattaa hyödyntää niin luomutuotantoa suunnittelevien kuin jo luomussa olevien tilojenkin. Kaikki luomusopimukset katkeavat Ne uusitaan viiden vuoden luomusitoumuksiksi vuosille , ja sen jälkeen sitoumus on voimassa vuoden kerrallaan. Luomusopimuksen uusimisen kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, koska tukihakuajasta on tulossa kiireinen. Luomusitoumus erilleen ympäristökorvauksesta Luomu on nyt oma toimenpiteensä, jossa on kaksi sitoumustyyppiä: luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto. Luomutilat voivat sitoutua suurimpaan osaan ympäristökorvauksen toimenpiteistä. Poikkeuksia ovat vain puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelutoimenpide, eläinten hyvinvointikorvaus, jossa ei voi sitoutua eläinten jaloittelu- tai ulkoilutoimenpiteisiin sekä eräät sikoja koskevat eläinten hyvinvointitoimenpiteet. Luomutila ei voi saada korvausta viherlannoitustoimenpiteestä. Sen sijaan luomutilalle sopivia lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lietelannan sijoittaminen, orgaanisen aineksen kierrättäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit. Luomutilat voivat valita myös luonnonhoitopellot, suojavyöhykkeet sekä riista- ja maisemapellot, mutta näistä ei välttämättä makseta luomukorvausta. Luomualat voidaan vapauttaa viherryttämistuen vaatimuksista, mutta jos tilalla on lisäksi tavanomaista tuotantoa, tulee niillä lohkoilla noudattaa viherryttämisvaatimuksia. Tilakohtaisesti tulee pohtia, kannattaako luomutilan hakea vapautusta. Luomutuotannon vaatimukset Uusilla tai sukupolvenvaihdoksen tehneillä tiloilla, jotka lähtevät luomutuotantoon, tulee olla käytynä viiden päivän luomukurssi. Jos myös eläimet siirtyvät luomuun, tulee käydä kahden päivän luomueläinkurssi. Saadakseen luomutuen tulee vähimmäispeltoalan olla vähintään viisi hehtaaria ja puutarhakasvien viljelyalaa vähintään yksi hehtaari. Anna-Leena Vierimaa Nyt voi myös tavanomainen tila tehdä avomaan vihannesalalle erillisen luomusitoumuksen. Luomutilan tulee liittyä valvontajärjestelmään ja tilan on noudatettava neuvoston asetuksessa (834/2007) määriteltyjä tuotantoehtoja. Lisäksi tilalla tulee olla järjestelmään liittymisen jälkeen hyväksytty alkutuotantotarkastus. Luomukasvintuotanto Mikäli tila liittyy peltojen osalta luomutuotantoon, on tilalla viljeltävä myyntikasveja (käytännössä muita kuin nurmikasveja) vähintään 30 prosenttia sitoumusalasta sitoumuskauden aikana. Aloittavan tilan on täytettävä 30 prosentin myyntikasvivaatimus viimeistään neljäntenä ja viidentenä sitoumusvuonna. Koko sitoumusala voi olla nurmea, jos sato käytetään oman karjan rehuksi tai rehu tuotetaan yhteistyötä tekevälle luomukotieläintilalle. Pellot luomussa, eläimet tavanomaisia Tila voi tehdä luomusitoumuksen pelloista ja jättää eläimet tavanomaiseen tuotantoon. Kuitenkin ANNA-LEENA VIERIMAA viiden vuoden sitoumuskauden jälkeen sitoumus voidaan uusia, jos eläimet siirretään luomuun tai viljellään tilalla myyntikasveja. Luomupuutarhantuotanto Tavoitteena on saada lisää luomuavomaan vihanneksia ja -puutarhatuotteita markkinoille, koska tällä hetkellä tarjonta ei vastaa kysyntään. Luomupuutarhatuotannon tukitaso on noussut. Edellytyksenä on, että vihannesja muuta viljelyalaa on vähintään yksi hehtaari eli käytännössä viljelykierrot huomioiden viljelyalan tulee olla reilumpi. Pellot ja eläimet luomussa Saadakseen myös luomukotieläinkorvauksen tulee luomusitoumuksen sekä pelloista että eläimistä tehneellä tilalla täyttyä eläintiheysvaatimus 0,3 ey/ha. Eläinten laskenta-aika on kalenterivuosittain. Tuotantorakennusten ja eläinten on oltava viljelijän hallinnassa. Luomukotieläintilan tulee viimeistään viimeisenä sitoumusvuonna tuottaa luomukotieläintuotteita tai -eläimiä myyntiin. Luomukotieläintila voi valita myös eläinten hyvinvointikorvauksen, mutta kaikkia toimenpiteitä ei luomutilalla ole mahdollista valita. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, YmpäristöAgrohanke

7 Uusi nitraattiasetus ohjaa lannan käyttöä ja varastointia RISTO JOKELA Lannan ja lannoitevalmisteiden ympäristöön aiheuttamien päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi saatiin viime joulukuussa aikaiseksi parin vuoden vääntämisen jälkeen nitraattidirektiivin asetus. Tämä asetus ohjaa lannan ja lannoitevalmisteiden käyttöä ja varastointia. Pitkän pohtimisen jälkeen asetus saatiin sellaiseen muotoon, että viljelijät voivat sen puitteissa edelleen harjoittaa kotieläintaloutta. Varastointi Pääsääntöisesti kotieläintilalla tulee olla 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle varasto. Eläinten laitumella pitäminen voi pienentää varaston kokoa ja jonkinlainen lannan patterointikin on sallittua tietyissä tilanteissa. Lantaloiden kokovaatimukset kasvoivat perustuen uusiin tutkimuksiin. Uudet lietelantalat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Samoin rakennettavat kuivalantalat tulee jatkossa kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien päästy varastotilaan estetään. Jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä. Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 kuutiota vuodessa tai jos tilalla varastoidaan kerralla enintään 25 kuutiota kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustavalla. Tämä antaa muun muassa hevostiloille mahdollisuuden järjestää lannan hoito kohtuullisin kustannuksin. Myös lantaa vastaanottavalla tilalla tulisi olla lantala. Peltolohkoille voidaan kuitenkin viedä odottamaan levitystä kuukausi etukäteen lantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia. Lannoitteiden käyttö Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Syksyn levitysaika lyheni kahdella viikolla. Huomattavasti tiukempiakin kiristyksiä oli valmisteluvaiheessa esillä. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Näin nurmille voi pinta-levityksenä levittää lietettä vasta 10 metrin etäisyydelle vesistöstä. Timo Lötjönen Lietelannan sijoittaminen on uuden nitraattiasetuksen mukaan suositeltavaa, mutta kasvustoon on sallittua myös pintalevitys. Typpilannoitemäärät Nitraattidirektiivin asetuksessa säädetään maksimityppimääriä eri kasveille. Valmisteluvaiheessa tavoitteena oli ottaa mukaan myös fosforin käytön rajoittaminen, mutta siitä kuitenkin luovuttiin viime syksynä. Kokonaistypen määrä saa olla korkeintaan170 kiloa / hehtaari. Epäselväksi on jäänyt, onko tuo maksimi kalenterivuotta vai kasvukautta kohden. Asia tarkentunee lähiaikoina. Lisäksi on säädetty liukoisen typen maksimimäärät eri kasveille. Viljalla liukoisen typen maksimi on kivennäismailla 160 ja eloperäisillä mailla 120 kiloa. Nurmilla maksimi on kivennäismailla 250 kiloa ja eloperäisillä mailla 210 kiloa. Pääsääntöisesti nämä rajat eivät vaikeuta normaalia viljelytoimintaa, mutta nurmien lannoituksen osalta rajat ovat olleet matalahkoja ja vaikuttaneet muun mussa ympäristökorvausjärjestelmän typpimaksimeihin. Syksyn karjanlannan levitysmäärät ja ajankohdat olivat suuri kiistan aihe asetuksen valmisteluvaiheessa. Karjanlannassa syksyllä tulevan typpimäärän maksimi oli vielä viimeisissä palavereissa 20 kiloa ja viime vaiheessa se muuttui sitten 35 kiloon / hehtaari. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lietelantaa voidaan keskiarvoanalyysin mukaan levittää syksyllä 20 kuutiota hehtaarille kuten aikaisemminkin. Lanta-analyysit ja kirjanpitovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään liukoinen typpi sekä kokonaistyppi ja -fosfori. Uusi asia on fosforin tutkiminen, maksimeja sille ei kuitenkaan asetettu. Lannoituksen voi sitten suunnitella joko lanta-analyysin tai keskiarvojen mukaan. Lannoituksesta on nyt nitraattidirektiivin asetuksenkin mukaan pidettävä kirjaa muun muassa käytetyn lannan typpilannoitteiden määrästä, satotasoista ja ajankohdista, jolloin lantaa on levitetty pellolle. Näin viljelijällä on monenlaista kirjanpitovelvollisuutta jo lainsäädännön perusteella. Asetus tulee voimaan näillä näkymin 1. päivänä huhtikuuta. Risto Jokela, erityisasiantuntija, kasvit ja ympäristö, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro-hanke Lisätietoa: > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2014: Valtioneuvosto hyväksyi nitraattiasetuksen korvaavan uuden asetuksen Virallinen asetusteksti: fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 2014 > > Ajankohtaista > Lausunnot ja lausuntoyhteenvedot > 2014 > Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 29.4.

8 Eläinten hyvinvointituen tilalle tulee hyvinvointikorvaus Tänä keväänä viljelijät voivat hakea eläinten hyvinvointikorvausta, joka on edeltäjäänsä, eläinten hyvinvointitukea, laajempi kokonaisuus. Uuteen hyvinvointikorvaukseen voivat nauta- ja sikatilojen lisäksi sitoutua myös lammas-, vuohi- ja siipikarjatilat. Eläinten hyvinvointikorvausta haetaan keväällä päähaun yhteydessä, ja ensimmäisenä keväänä sitoumus tehdään ajalle Tämän jälkeen sitoumuksen voi uusia kalenterivuosittain. Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan keväällä Vuoden 2016 korvausta haetaan jo marraskuussa Nautojen, lampaiden ja vuohien eläinmäärät otetaan suoraan keskiarvona eläinrekistereistä, mutta sikojen ja siipikarjan osalta määrät arvioidaan hakemuksessa ja toteutunut eläinmäärä ilmoitetaan kuntaan tammikuussa. ERIKA JYLHÄ-PEKKALA Viljelijä voi valita eläinlajeittain hyvinvointia parantavia toimenpiteitä, esimerkkeinä ulkoilu ja virikkeet. Korvaus maksetaan niiden laskennallisten kustannusten perusteella, jotka aiheutuvat toimenpiteen toteuttamisesta, esimerkiksi työtuntien ja materiaalien perusteella. Tilalla ei vaadita vähimmäispinta-alaa pois lukien ulkoilutusehtojen vaatimukset. Terveydenhuoltosuunnitelmat eivät ole tukiehtona, vaikka ovatkin osa maatilaneuvontaa. Eläinten Hyvinvoinninkorvausta voi hakea yli 18-vuotias aktiiviviljelijä, jonka tilalla täyttyy vähimmäismäärä eläinyksikköjä. Sitoumusehtoihin ja valittavien toimenpiteiden vaatimuksiin on hyvä tutustua huolella. Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan erityisasiantuntija, ProAgria Oulu, YmpäristöAgrohanke Valittavissa olevat toimenpiteet ja niistä maksettava korvaus (euroa / eläinyksikkö / vuosi) NAUDAT Nautojen ruokinta ja hoito 11 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I 439 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen II 292 Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 234 Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Vähintään 6 kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 43 Vähintään 12 kuukauden ikäisten lihantuotantoon kasvatettavien urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 126 Nautojen laidunnus ja jaloittelu Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 46 Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 24 Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 15 Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 15 SIAT Sikojen ruokinta ja hoito 7 Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu 33 Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 38 Emakoiden ja ensikoiden porsimisolosuhteiden parantaminen 349 Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen 59 Kastraatiokivun poisto ja vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle Sikojen kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation 27 Sikojen immunokastraatio 81 Sikojen virikkeet 13 Sikojen sairas- ja hoitokarsinat 19 SIIPIKARJA Siipikarjan ruokinta ja hoito 8 Broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen 10 Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen 5 Siipikarjan virikkeet 7 Tasot, rampit ja orret Munivien kanojen tasot, rampit ja orret 11 Kalkkunoiden tasot, rampit ja orret 14 Broilereiden tasot, rampit ja orret 34 Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu 16 LAMPAAT JA VUOHET Lampaiden ja vuohien ruokinta 10 Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen 55 Lampaiden ja vuohien hoito Lampaiden hoito 51 Vuohien hoito 33 Lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 42 Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 10