Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL

2 Sisältö 1. Johdanto 1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet 1.2 Toimeksianto 1.3 Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä 2. Päihde- ja mielenterveysongelmat 3. Ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset 4. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytila Uudellamaalla 4.1 Uudenmaan väestö 4.2 Nykytila lukuina 4.3 Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja 4.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat 5. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus 5.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä 5.2 Asiakassegmentaatio 5.3 Tulevaisuuden palvelukokonaisuus 5.4 Toimintaa ohjaavat periaatteet 5.5 Digitalisaatio 6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 7. Osallisuuden toteuttaminen 8. Tavoitteet 9. Jatkovalmistelussa huomioitavaa 10. Liitteet

3 Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Psyykkinen kuormittuneisuus Alkoholin liikakäyttö Alkoholikuolemat menetetyt elinvuodet: Liite 4: Yhteenveto alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamista välillistä kustannuksista 2012 Liite 5: Liite 6: Tilanne Suomessa 10 kalleinta tautiryhmää Depressiolääkkeistä korvausta saaneet (osuus vuotiaat väestöstä) ja mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet (25-64 vuotiaat /1000 vastaavan ikäistä) Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaat v Uudellamaalla Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset ja työpisteet v Uudellamaalla Päihde- ja mielenterveyspalvelujen henkilöstö ammattikunnittain v Uudellamaalla Kuntien ostopalvelujen kustannukset palvelukokonaisuuksittain v päihde- ja mielenterveyspalveluissa Uudellamaalla Liite vuotiaiden miesten yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2010 Liite 12: vuotiaiden naisten yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2010 Liite 13: Liite 14: Palvelutarpeen kehitys Hoidon saatavuus

4 1. Johdanto

5 1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Tämä on Uudenmaan sote-valmistelun päihde- ja mielenterveyspalvelut esivalmisteluryhmän loppuraportti. Raportissa kuvataan päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytila Uudellamaalla ja esitetään ehdotus palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Lisäksi kuvataan tehtävien ja palvelujen yhdyspintoja ja toimintaprosesseja. Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja Kustannusten hallinnan parantaminen Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluja. 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.

6

7 1.2 Toimeksianto Sote-tiimin alaisten valmisteluryhmien työn ohjelmointia Toiminnan ja palvelujen nykytilan kartoitus Maakuntaan siirtyvien tehtävien/palvelujen ja resurssien nykytilanne Palveluintegraatio nyt (ja tulevaisuudessa), palvelukokonaisuudet ja -ketjut Selvitys tehtävien ja palvelujen rajapinnoista ja toimintaprosesseista Keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat kuntiin ja sidosryhmiin, kehittämistarpeiden tunnistaminen HYTE-tavoitteet ja -rakenne (HYTE-vastuu jää kuntiin) Järjestämisroolin, järjestämisvastuun ja -tehtävien jäsentäminen; maakuntakonsernin hallintamallin pohdinta Väestön palvelutarpeen arviointiprosessin käynnistäminen (THL mukana) Palvelurakenteen, -verkon pohdinta (palvelustrategian ja -lupauksen pohjaksi) Tietotarpeiden ja tiedolla johtamisen tarpeiden alustava kartoitus Ehdotus osallisuuden toteuttamisesta (menetelmät ja toimijat)

8 1.3 Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä Espoo Eija-Inkeri Kailassuo Varalla: Kirsi Riihimäki Helsinki Leena Turpeinen, pj Mikko Tamminen HUS Grigori Joffe Matti Holi Kerava Markus Paananen Marjut Kilponen ja Mika Perttu Kirkkonummi Jaana Koskela ja Peter Grönroos Sirkku Pekkarinen-Keto ja Kari Kopra Keski-Uusimaa Tiina Salminen Marja-Liisa Palosaari Itä-Uusimaa Tarja Lappi Tero Taipale Länsi-Uusimaa Minna Luoto Malena Huttunen Vantaa Jarmo Kantonen ja Martta Palttila-Pulli Pia Heiskari Kauniainen Jaana Myhrberg Raasepori Annika Rehn Kaarina Tynkkynen ja Annina Vartio Asiantuntijajäsen Tiina Lämsä, siht.

9 Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui 12 kertaa välillä Seminaari eri toimijoille ja kokemusasiantuntijoille järjestettiin Työryhmä työskenteli SharePoint-työtilassa. Työpajat pidettiin 21.9., , ja Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkokunnat, REFINEMENT). Nykytilaa selvitettiin myös sähköisellä kyselyllä ja laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Oppilaitosyhteistyö käynnistettiin syksyllä Kansalaisten keskustelutilaisuuksia valmistellaan ja ne alkavat helmikuussa 2018.

10 2. Päihde- ja mielenterveysongelmat

11 Mielenterveys- ja päihdeongelmat Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys. Ne muodostavat keskeisen ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä rajoittavan terveyshaasteen (liitteet 1-5). Noin puolet mielenterveydenhäiriöistä syntyy ennen 14-ikävuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa yleisempiä alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä ( Ne aiheuttavat ongelmia yksilöille, perheille ja yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, kuten sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksia (liite 6). Vuonna 2016 mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi alkoi Suomessa sairauspäivärahakautta. 42 % työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveyshäiriöistä. Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 %. Masennushäiriöihin liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain Vaikeat mielenterveyshäiriöt lyhentävät huomattavasti elinaikaa. Masennuksesta johtuva eläköityminen on vähentynyt vuosittain viimeisen 10 vuoden ajan. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään masennushäiriöiden takia vuosittain Itsemurhat ovat vähentyneet tasaisesti viimeiset 20 vuotta. Hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt viimeisinä vuosina, mikä on näkynyt muun muassa lisääntyvinä potilasmäärinä erikoissairaanhoidossa. ( )

12 Mielenterveys- ja päihdeongelmat Psykoosisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kaikkien psykoosien elämänaikainen esiintyvyys Suomessa on 3,5 %. Yleisin psykoosisairaus on skitsofrenia, jonka esiintyvyys on 1,0 %. Kansainvälisten tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6 1,1 %väestöstä. Suomessa sairaus on harvinaisempi. Suomalaisten alkoholinkulutus on viisinkertaistunut 50 vuodessa: vain noin 10 % suomalaisista ei käytä lainkaan alkoholia. Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan käyttävän alkoholia tavalla, joka aiheuttaa riskejä terveydelle. Alkoholihaitoista huomattava osa liittyy alkoholin suurkulutuksen riskirajat ylittävään alkoholin käyttöön, mihin ei vielä liity riippuvuutta. Vaikeimmat alkoholiongelmat kasautuvat eniten alkoholia juovalle väestönosalle: väestöstä kymmenesosa juo noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut Suomessa. Vuonna 2012 Suomessa oli huumeiden ongelmakäyttäjää. Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan ja opioidien henkilöä. ( Rahapeliongelmia on n. 3,3%:lla suomalaisista (THL 2015). Digitaalinen pelaaminen ja internetin liikakäyttö haastavat palveluja kasvavassa määrin. Samanaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Esimerkiksi skitsofreniapotilaista 47 %:lla ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista 56 %:lla esiintyi myös päihdehäiriö. Alkoholihäiriötä potevista 37 %:lla ja huumehäiriötä potevilla 53 %:lla on jossain elämänsä vaiheessa myös jokin mielenterveyden häiriö. (Aalto, M.: Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö - kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste. Duodecim 2007;123:1293-8) Päihde- ja mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä osaamisalueita sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla. Päihdeongelmaiset asiakkaat kohdataan usein perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä. Stigmalla ajatellaan edelleen olevan vaikutusta asianmukaisen somaattisen hoidon saamiseen.

13 3. Ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset

14 Lainsäädäntö Mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevia säädöksiä on useissa eri laeissa. Lähtökohtana lainsäädännölle ovat Perustuslaissa säädetyt perusoikeudet, joista keskeisimpiä ovat yhdenvertaisuus (6 ), oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 ) ja oikeus sosiaaliturvaan (19 ). Sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaava lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki Kansanterveyslaki Erikoissairaanhoitolaki Vanhuspalvelulaki Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki Lastensuojelulaki Päihdehuoltolaki Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä Mielenterveyslaki Asiakkaan ja potilaan asemaa ohjaava lainsäädäntö Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Asiakasmaksulaki ja asetus Lainsäädäntöä yhdyspinnoilla Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Sairausvakuutuslaki Kansaneläkelaki Laki Kelan kuntoutusetuuksista Laki vammaisetuuksista Toimeentulotukilaki Tartuntatautilaki Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki yksityisestä sosiaalipalveluista Hankintalaki Muut erityisryhmiä koskevat lait ja asetukset

15 Lainsäädäntö Keskeisimmät mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjaavat määräykset: Päivystysasetuksen (15 ) mukaan psykiatrisessa päivystysyksikössä on oltava psykiatri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella erikoislääkärin kanssa ja saada hänet paikalle, samaa edellyttää tahdosta riippumaton hoito. Mielenterveyslain (4-5 :t) mukaan MT-palvelut tulee järjestää toimivana kokonaisuutena, tarpeen edellyttämällä tavalla, ensisijaisesti avopalveluina. Hoidon ohella on järjestettävä kuntoutukseen liittyvää tuki- ja palveluasumista. Lisäksi edellytetään työnohjausjärjestelmää. Sosiaalihuoltolain (25 ) mukaan sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuoltolain (24 ) ja terveydenhuoltolain (28 ) mukaan niissä tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Sosiaalihuoltolain (8 ) mukaan palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. Päihdehuoltolain (6 ) mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja, ensisijaisesti avohuollon palveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin.

16 Kansalliset linjaukset KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - OHJELMA VUOSILLE Tavoitteena oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin. Painopistealueina olivat Asiakkaan aseman vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostaminen Palvelujen toteuttaminen toimivana kokonaisuutena Ohjauskeinojen kehittäminen Suunnitelma on edistänyt myönteistä kehitystä erityisesti Kokemusasiantuntijoiden ottamisessa mukaan toimintaan Psykiatrisen tahdostariippumaton hoidon vähentymisessä Mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden sisällyttämisessä kuntastrategioihin ja Työkyvyn ja työhön paluun tukemisen vahvistumisessa. Suunnitelmalla on ollut myönteinen vaikutus tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista. (STM, 2016) EHDOTUKSET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEIKSI VUOTEEN 2020 Asiakkaanvahvistaminen monipuolistamalla palveluja, ottamalla käyttöön yhdenvertaisuutta tukevia keinoja asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisessa, vakiinnuttamalla kokemusasiantuntijoita, omaisia ja läheisiä huomioivia työmuotoja ja ottamalla käyttöön kuntoutumista ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä. Edistävän ja ehkäisevän työn lisääminen ja toteutus eri hallinnon aloilla. Itsemurhien ehkäisy. Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavia menetelmiä. Palvelujen järjestämisessä ja hankinnoissa huomioidaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityiset tarpeet. Päihde- ja mielenterveystyön ohjauksen kehittämisessä keskeistä on tietopohjan parantaminen, vaikuttavien palvelujen riittävä tarjonta sekä tulevien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien alueiden ja kuntien välinen yhteistyö. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman loppuarviointi, STM 2016)

17 4. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytila Uudellamaalla

18 4.1 Uudenmaan väestö

19 Uudenmaan kunnat

20 Väestö I Uudenmaan väkiluku on noin 1,64 miljoonaa eli noin kolmasosa koko Suomen väkiluvusta. Pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa kasvavat luonnollisen väestönkasvun ja muuttovoiton johdosta. Kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen väkiluvun kasvusta 80 prosenttia kohdistui vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. Kaksikielisiä kuntia on yli puolet (15/26). Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta. Yli 65-vuotiaita on noin 16,5%. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulta lähtien. Ulkomaalaiset ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin. Eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä. ( Mielenterveysoireet ovat joissakin ulkomaalaistaustaisissa ryhmissä yleisempiä verrattuna koko väestöön. Maamu- ja UTH-tutkimusten mukaan Lähi-itä-taustaisilla ihmisillä esiintyy koko väestöä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Vastaavasti venäläistaustaisilla naisilla joka neljännellä on näitä oireita. Toisilla maahanmuuttajataustaisilla ryhmillä mielenterveysoireet ovat koko väestön tasoa harvinaisempia, esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla. Mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa on tuettava maahanmuuttajaryhmissä olevia mielenterveyttä edistäviä ja suojaavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, uskonnon harjoittaminen ja vähäinen alkoholin käyttö. Mielenterveysoireiden yleisyydestä huolimatta maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluita harvemmin kuin koko väestö. Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava, koska mielenterveysongelmat ovat yhteydessä muihin terveys- ja hyvinvointiongelmiin. (

21 VÄESTÖ Väestö II Väestöennuste VUOSI Uusimaa Muu Suomi Koko maa

22 Väestö III 100 % TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE, % 80 % 70 % 60 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu

23 Väestö IV Uudenmaan väestö kieliryhmittäin Uudenmaan väestöstä on 80,5 % suomenkielisiä 11,3 % vieraskielisiä 8,2 % ruotsinkielisiä Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä venäjä viro Puhutuimmat vieraat kielet arabia

24 Väestö V Sosioekonominen tilanne vuonna 2016 Väkiluku Väkiluku Asukkaita/km² PKS Itä-Uusimaa Keski-Uusimaa Länsi-Uusimaa vuotiaat 65+ vuotiaat (%) (%) Demografinen huoltosuhde (%) Asumistukea saaneet (%) Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) KOULUTUS keskiaste,15+ v. (%) Korkea-koulutus, 15+ Koulutus, ulkopuolella v. (%) v., (%) Pienituloisuusaste (2015) Toimeentulotukea saaneet v. (%) (2015) Työlliset, (%) 2015 Koko maa ,1 61,8 20,9 59,1 10,1 8,5 40,7 30,0 8,3 12,7 7,4 41,1 13,2 Uusimaa ,1 65,4 16,8 50,5 11,4 10,2 34,7 36,9 10,3 9,6 8,3 46,0 11,4 Helsinki ,2 68,4 16,7 44,5 13,6 10,9 32,9 40,5 10,5 11,6 10,0 47,1 12,6 Espoo ,5 65,2 14,2 50,7 10,9 10,3 29,5 45,2 8,8 8,3 7,2 46,6 10,5 Vantaa ,2 66,0 15,0 49,0 13,5 10,2 37,7 30,3 12,2 8,6 10,3 46,8 12,2 Kauniainen ,4 59,3 21,0 64,5 5,8 8,8 24,6 57,1 6,2 5,1 3,3 42,2 7,6 Kirkkonummi ,6 62,6 14,9 56,1 8,4 9,8 33,0 38,8 9,6 6,4 6,0 45,6 10,4 Kerava ,4 63,9 18,2 53,8 11,2 8,8 38,5 30,9 11,5 8,5 8,0 45,5 11,3 YHTEENSÄ % Askola ,8 59,9 17,6 63,0 4,0 12,5 45,7 21,5 7,4 8,9 4,2 44,5 8,9 Lapinjärvi ,3 56,7 27,9 73,1 6,4 10,8 40,7 18,8 8,9 12,8 6,5 38,7 11,9 Loviisa ,6 57,8 26,5 69,5 7,1 8,0 39,4 23,2 12,3 12,2 6,3 38,7 13,0 Myrskylä ,9 55,8 26,7 77,2 5,1 10,4 44,9 18,2 12,6 11,5 6,6 39,2 13,5 Porvoo ,6 61,6 19,7 59,2 7,9 9,2 37,7 31,2 9,2 8,6 6,5 44,1 10,4 Pukkila ,1 22,1 64,8 3,7 13,1 45,7 19,0 8,8 11,4 4,5 43,1 9,2 Sipoo ,7 62,0 17,0 57,8 4,3 10,1 35,5 35,0 7,8 5,8 3,5 47,3 7,2 YHTEENSÄ ,9 % Hyvinkää ,4 62,4 20,3 57,3 9,9 8,0 40,5 29,7 8,8 9,9 6,8 43,1 11,2 Järvenpää ,3 64,7 16,7 52,1 10,1 8,3 39,5 32,7 11,8 7,2 7,2 46,7 10,7 Mäntsälä ,9 60,4 17,2 61,9 4,8 10,1 42,5 24,8 11,2 8,5 2,8 44,5 8,1 Pornainen ,9 61,7 14,1 58,1 2,8 11,8 42,6 24,8 7,9 8,4 2,0 46,4 7,3 Nurmijärvi ,1 61,4 15,3 58,8 5,7 10,4 38,8 31,4 9,6 5,8 4,3 46,0 7,5 Tuusula ,8 62,3 16,2 57,0 5,6 9,0 37,5 32,8 9,4 5,7 4,4 46,5 8,3 YHTEENSÄ ,9 % Hanko ,1 56,2 29,4 74,5 7,4 8,2 37,0 21,0 15,0 10,8 6,4 37,0 13,3 Inkoo ,0 58,1 22,8 68,3 4,0 8,3 37,1 32,8 7,3 9,0 3,4 43,4 8,3 Raasepori ,5 58,4 25,4 68,2 7,7 8,6 37,6 27,0 9,9 12,5 6,9 40,4 11,2 Siuntio ,6 61,4 17,0 59,7 4,3 9,4 35,2 34,4 9,8 7,1 2,6 46,7 6,5 Karkkila ,8 58,3 23,7 68,1 6,8 11,2 41,6 19,8 13,2 10,9 6,4 39,9 11,7 Lohja ,2 60,0 21,6 63,1 8,0 9,1 40,6 26,1 9,2 9,6 5,5 41,4 12,2 Vihti ,5 61,9 17,3 58,1 7,5 10,1 39,2 30,4 9,2 7,7 4,6 45,3 10,1 YHTEENSÄ ,2 % THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Työttömät työvoimasta (%) 2016

25 4.2 Nykytila lukuina

26 Nykyinen palveluverkko Sosiaalinen kuntoutus Ostopalveluterapiat Asumispalvelut Avohoito (mt ja päihde) Kuntouttava työtoiminta Nettiterapiat Matalan kynnyksen piste Oppilashuollot Selviämishoito Mielenterveystalo Erikoissairaanhoito Työterveyshuollot Vertaistuki Ryhmähoidot Laitoshoito (mt-palvelut) Tk:n akuuttivastaanotto Kela Kuntouttava laitoshoito (päihde) Kolmas sektori AHDISTAA! MASENTAA! JUONKO LIIKAA? Tk:n psykiatri Laitosvieroitus hoito Yksityiset lääkäriasemat Palveluverkko on pirstaleinen ja monitoimijainen.

27 Nykytila Uudellamaalla lukuina v Päihde- ja mielenterveyspalveluissa oli asiakkaita yhteensä : kunnat , Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) (yhteisiä asiakkaita ei eroteltu, liite 7). Työpisteitä yhteensä 240: kunnat 194, HUS 46 (liite 8). Henkilöstö yhteensä 4324: kunnat 1973, HUS 2351 (liite 9). Kokonaiskustannukset , josta kunnat ja HUS (liite 8). Ostopalvelut : , josta kunnat , HUS (liite 10). Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esimerkiksi erilaista avohoitoa, kuntouttavaa laitoshoitoa, sosiaalista kuntoutusta ja erilaisia asumispalveluja. Päihdepalveluissa on enemmän ostopalvelua. Digitaaliset palvelut: , josta kunnat , HUS 1 milj.. Mielenterveystalo / Terveyskylä yli 1 milj. käyttäjää Nykytilaa kuvaavia lukuja on esitetty tarkemmin liitteissä 7-10.

28 Henkilöstön saatavuus Lääkärit: ennuste psykiatrien osalta huonohko: Helsingin yo:ssa valmistuu erikoislääkäriä vuosittain, mutta eläköityminen on nopeampaa. Merkkejä erikoistuvien määrän lisääntymisestä on kuitenkin olemassa. Ulkomailta tulevat lääkärit täydentävät lääkärikuntaa osaltaan. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa huomioidaan nykyinen palvelujärjestelmä. Helsingin yo:ssa on Suomen ainoa lääketieteen peruskoulutuksen ruotsinkielinen opintolinja. Erikoislääkärikoulutusta järjestetään ruotsinkielisenä myös Vaasan keskussairaalassa. Päihdelääkärien saatavuus kansallisesti huono. Psykologit: saatavuus hyvä. Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat: sosiaalityöntekijöiden saatavuus melko hyvä, mutta vaihtelua kuntien välillä esiintyy. Sosiaaliohjaajien saatavuus hyvä. Hoitohenkilöstö: Uudellamaalla koulutetaan sairaanhoitajia neljässä (1 ruotsinkielinen) ja lähihoitajia seitsemässä eri oppilaitoksessa (1 ruotsinkielinen). Saatavuus kohtuullisen hyvä.

29 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä. Palvelut on integroitu eri tavoin eri kunnissa (erilliset palvelut, eri toimipaikat, yhteiset toimipaikat). Psykoterapiatarjonta on paljolti yksityissektorilla. Tilannetta on pyritty parantamaan Mielenterveys- talo.fi palvelulla, josta kaikki alueen mielenterveyspalvelut ovat löydettävissä. Laitoshoitopaikkojen määrää/ asukas on vähennetty kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Avohoitoa on samalla kehitetty ja resursseja siirretty sinne.

30 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Palvelut sijaitsevat pääosin kunta/kaupunkikeskuksissa, jonne on hyvät julkiset liikenneyhteydet. Syrjäisemmillä alueilla palveluun pääsy osin huonompaa, eikä kotiin vietäviä /liikkuvia palveluja ole aina saatavilla tai matkakustannukset voivat muodostua asiakkaalle esteeksi. Palveluohjausta ja neuvontaa saa virka-aikana puhelimitse ja sähköisesti 24/7. Ajanvaraukseton vastaanottotoiminta Kohdennetut palvelut Palvelut ovat osin asiakkaalle maksuttomia (avopalvelut) ja asiakasmaksuihin on mahdollista hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. Stigma vaikuttaa edelleen.

31 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Palveluissa esiintyy vaihtelua esimerkiksi: Järjestämisen suhteen: Oma tuotanto vuonna 2016: Espoo noin 74 %, Helsinki noin 72 %, Hyvinkää ja Mustijoen perusturva noin 60 % ja Karviainen noin 59 %. Muissa kunnissa oman tuotannon osuus reilusti alle 50 %: Kauniaisissa 14 % ja Loviisassa 11 %. Myrskylä ja Pukkila ostavat kaikki palvelunsa Päijät-Hämeen Hyvinvointi- yhtymältä. Kaikista kunnista ei toimitettu tietoa. Saatavuuden suhteen: Kiireelliseen (päivystykselliseen) hoitoon pääsy välittömästi. Kiireettömään hoitoon pääsyn (ns. hoitotakuu) toteutuminen: Kiireetöntä hoitoon pääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle (terveysasemien odotusajat) mitataan T3- luvulla eli lääkärien ajanvarausaikojen jonoa mitataan laskemalla kolmas vapaana oleva kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. T3- luku on näiden aikojen keskiluku eli mediaani. Puolella lääkäreistä on varattavia aikoja ennen T3-lukua ja puolella sen jälkeen. T3-luku oli alueen kunnissa 3-31 päivää lokakuussa 2017 mediaanin ollessa 13. T3-luku oli alueen kunnissa 3-36 päivää marraskuussa 2017 mediaanin ollessa 15. Kiireetön hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa: Helsingin kaupungin omassa erikoissairaanhoidossa odotusaika psykiatrian poliklinikoille oli keskimäärin 38 vuorokautta elokuussa Ajanvaraukseton vastaanotto poliklinikalla tai liikkuvassa palvelussa. Alkoholin osastovieroitushoitoon pääsy 24/7 päivystyksellisesti. Korvaushoidontarpeen arviot tehdään joustavasti, myös liikkuvaa työtapaa hyödyntäen. Tietyissä tilanteissa hoito voidaan aloittaa välittömästi (esim. raskaus tai vaikea sairaus). Päihdelaitoskuntoutukseen ei joudu jonottamaan. Hoitoonpääsyä HUS psykiatriassa on kuvattu taulukossa Psykiatrian jonotilanne Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja (THL) seuraavalla sivulla.

32 Psykiatrian jonotilanne Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja (THL) ( Ei sisällä Helsingin kaupungin omaa erikoisairaanhoitoa.). Jonotilanne ESH, psykiatria, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (THL) Hoitoa odottaneet yhteensä Yli 90 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk, hoitoa odottaneet, % Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet % Keskimääräinen odotusaika vrk, mediaani Psykiatria , Geriatrinen psykiatria ,6 0 0,0 26 Oikeuspsykiatria Jonotilanne ESH, psykiatria, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (THL) Hoitoa odottaneet yhteensä Yli 90 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk, hoitoa odottaneet, % Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet % Keskimääräinen odotusaika vrk, mediaani Psykiatria ,3 9 1,2 32 Geriatrinen psykiatria , Oikeuspsykiatria

33 Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Uudellamaalla tehdään paljon eri tieteenalojen tutkimusta ja erilaisia palvelujen kehittämishankkeita. Tutkimus- ja kehittämishankkeet usein moniammatillisia ja kansainvälisiä (esim. Refinement, Safewards, SUPER, psykososiaalisten hoitojen toteutuminen ja vaikuttavuus). Esimerkkejä HUS / Hyks-psykiatriasta: Noin 140 kansainvälistä julkaisua ja noin 5-10 väitöskirjaa vuosittain. Poikkeuksellisen laaja hoitotieteen tutkimustoiminta ja osallistuminen magneettisairaala-mallin mukaiseen kehittämiseen. Tutkimuksen painopiste on siirretty kohti omia kliinisiä potilasaineistoja: interventiotutkimukset - sisäiset terapiat (esim. käyttäytymisaktivaatio), nettiterapiat, HUPS konsortiotutkimus, ym. (esim. rtms ja ketamiini - tutkimukset). Yli 10% eri potilaasta on näiden piirissä. Hoitohenkilöstöä koulutetaan laajasti: itsenäisen hoitajavastaanoton koulutukset potilasryhmittäin, kognitiivisen työotteen laajat koulutukset, koulutukset nettiterapeuteiksi ja tehtävänsiirtokoulutukset. Psykologien työtä profiloidaan valtakunnallisesti.( esim. kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutusohjelma). Hyks-psykiatriassa psykologityön jäsentäminen toisaalta tutkimuksen (terveydenhuollon sosiaalityön akateeminen tutkimusverkosto), toisaalta sisäisten terapioiden ympärille, sekä IT-palveluiden kehittämiseen saanut laajaa hyväksyntää (Esim. tutkimuspakettien nykyjäsennys on psykologiliiton hyväksymä.). Samaan tiedekuntaan siirtyminen lisää mahdollisuuksia koulutusyhteistyölle. Runsaasti kehittämishankkeita, joiden painopisteenä on perinteisen terveyssosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen käyttäjien kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioiminen ja päällekkäisyyksien poisto. Psykiatrian sosiaalityön kärkihankkeet : Palvelukuvaushanke, OTE-hanke, LAPE-hanke, etäsosiaalityö, linjakohtaisten potilaslähtöisten sosiaalityönpalveluiden ja interventioiden kehittäminen sekä uudet avaukset perustasolle laajenevat vastuut ja koulutusyhteistyö. Väestöön suunnatut hankkeet, kuten sosiaalityön digitaalisten palveluiden kehittäminen (oma hoito-ohjelmat- sähköiset palvelut osana Mielenterveystaloa) ja Terveyskylä/ digitaalisen sosiaalityön- palveluiden kehittämisen koordinointi. Perustasolle suunnatut, kuten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon /alueellinen yhteistyö ja kehittäminen sekä laajenevat vastuut potilasryhmien osalta (päätösoikeudet, omatyöntekijyys erityisryhmille ja vaativat palvelutarpeenarviot osaksi psykiatrian sosiaalityötä). Tarjotaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelut hoidossa oleville potilaille: myös ryhmämuotoinen toiminta aloitettu ja palvelujen kehittämistä jatketaan.

34 4.3 Palvelutarpeen ennakoinnin tietopohja

35 Palvelutarpeen kehitys Alkoholiperäisiin syihin (alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset) kuoli Uudellamaalla 490 henkilöä vuonna 2015 (liitteet 11-12). Kuolemien määrä on vähentynyt jonkin verran vuodesta 2013 lähtien. Työikäisistä useampi kuolee alkoholiperäiseen syyhyn kuin esimerkiksi iskeemisiin sydäntauteihin. Lisäksi tapaturmaisesti kuolleista 16 % oli päihtyneitä. Huumausaineista johtuvia kuolemia on Uudellamaalla noin 60/vuosi. Oikeuskemiallisissa kuolinsyytutkimuksissa huumausainelöydöksiä tehdään maassamme noin 300 /vuosi.

36 Palvelutarpeen kehitys Tutkimus mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja sairaansijojen käytöstä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Helsingin seudun ylipistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueella (Ala-Nikkola, T. & Wahlbeck, K. 2017). Mukana 13 maantieteellistä aluetta, joissa oma sairaala ja avohoito. Tutkimusalue kattaa noin 43 % Suomen väestöstä. Tutkimuksessa havaittiin yhteys yksinasuvien määrässä ja sairaansijojen käytössä: väkirikkaammilla tutkimusalueilla, joissa oli paljon yksinasuvia, käytettiin sairaalahoitoa enemmän. Syrjäytymiskehityksessä tyypillinen ongelmien kasautuminen vahvistui: yksin asuminen, korkeampi työttömyysaste ja korkea alkoholin kulutus liittyvät yhteen ja lisäävät palvelujen tarvetta. Mitä korkeampi mielenterveysindeksi oli, sitä enemmän tarvittiin sairaalahoitoa (liite 13). Tutkimuksen mukaan erityistä huomiota tulee suunnata palvelujen räätälöimiseen niille, joilla on enemmän sosiaalisia ongelmia, ja turvaverkko ei ole riittävä. Ympärivuorokautiset ja liikkuvat akuutit palvelut voivat edelleen vähentää sairaalahoidon tarvetta jopa vakavammissa mielenterveyden häiriöissä. Mielenterveyden edistäminen tulee huomioida kaikissa yhteiskunnan päätöksissä.

37 THL: Mielenterveysindeksi Uusimaa, vakioimaton v Mielenterveysindeksi, vakioimaton Suomi 98,6 99,1 99,3 100,1 101,2 102,8 104,9 107,7 107,9 106,9 104,1 102,3 Mielenterveysindeksi, vakioimaton Helsinki 109,2 102,8 95,7 90,6 88,4 89,9 92,2 93,5 90,6 85,4 81,3 79,6 78,8 Askola 79 94,8 91,9 91,8 84,3 85,7 83,8 85, ,6 75,2 71,1 64,7 Lapinjärvi 113,7 106,1 106,5 89,6 91,7 77,9 84,5 76,7 82,4 88, ,1 Loviisa 83, ,5 95,9 98, ,7 80,6 84,7 94,2 102,1 104,7 102,3 Pornainen 68,3 76, ,1 51,9 49,3 47,9 55,4 55,9 55,5 55,1 61,3 Porvoo 80,1 78,9 83,6 83,4 82,9 79,5 80,7 84, ,8 78,8 76,4 78 Sipoo 58,3 59,1 60, ,2 56,2 54,1 58,6 58,8 57,7 58, ,6 Hanko 92,6 96,6 89,4 86,5 90,1 103, ,4 93,7 95,1 90,2 92,7 94,6 Inkoo 80,4 81,2 73, ,6 56,1 61,3 68,9 79,2 81,7 67,4 58,2 57,5 Raasepori 90, ,3 76, ,8 80,7 84,1 87,2 86,6 85,3 82,1 82,9 Hyvinkää 92,7 99,1 96,3 92, ,6 92, ,1 86,6 84,5 84,7 Järvenpää 93 88,5 88,3 81,3 79,8 79,9 81,7 86,3 87, ,1 88,7 85,9 Mäntsälä 78,8 75,1 72, ,5 65, ,1 70,3 68,1 65,8 72,3 69,4 Myrskylä 71,2 85,4 85,5 86,9 96,4 98,7 106,3 98,2 97,5 97,6 91,7 109,6 91,4 Pukkila 41,3 48,9 57,9 57,8 74,1 65,2 65,1 55,5 61,3 73,8 56,3 63,9 53,9 Nurmijärvi 65,2 62,7 66, ,7 62, ,6 65,1 67,7 67,6 63,4 59,4 Tuusula 82,6 81,6 74,7 73,6 71, ,2 70,3 66,3 64,3 64,5 65,9 65,2 Karkkila 128,5 118,8 110, ,8 102, ,2 116,5 116,7 110,1 105,8 113,3 Lohja 111,1 108,2 104,1 103,5 99,5 96,2 98,2 98, ,7 94,2 95,7 90,7 Siuntio 73,3 79,7 97,3 88,8 79,7 65,7 63,4 64,3 69,8 67,7 68,2 59,3 61,8 Vihti , ,9 95, ,4 87,3 83,2 80,2 78,6 74,1 Espoo 69,9 72,3 73,4 74,2 74,9 75,9 76,2 75,3 73,4 70,6 67,1 64,6 63,9 Kauniainen 54, ,4 54,9 48,9 49,2 43,6 46,5 49,1 53,1 54,1 51,8 Kerava 108,5 108,6 111,6 108,8 105,9 92,7 85,9 89,7 97,1 101,5 98,7 94,9 92 Kirkkonummi 73 81,7 82,1 80,9 77,5 80,3 80,7 77,2 71, ,9 65,6 62,7 Vantaa 89,7 92,6 94,9 93,7 89, ,1 81,6 83,9 83,7 86,1 84,6 83,2

38 THL:n mielenterveysindeksi uusimaa, vakioimaton Suomi Helsinki Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Hanko Inkoo Raasepori Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Myrskylä Pukkila Nurmijärvi Tuusula Karkkila Lohja Siuntio Vihti Espoo Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa 64,7 61,3 55,6 57,5 53,9 59,4 65,2 61,8 63,9 51,8 62,7 69,4 72,1 74, ,8 82,9 84,7 85,9 83,2 91,4 90, ,6 102,3 102,3 113,3

39 Psykoosien esiintyvyys Suomessa Lifetime Prevalence of Psychotic Disorders in Five University Hospital Regions of Finland. Age and Gender Adjusted. Perälä, Jonnna, Epidemiogy of Psychotic Disorders,

40 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,

41 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeiden erityispiirteitä Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon hakeutuminen on lisääntynyt nopeammin kuin muilla erikoisaloilla; potilasmäärät HUS psykiatriassa ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valtaosa palvelukysynnästä kohdistuu kuitenkin perustasolle (= terveysneuvonta, -tarkastukset, yleislääkärin vastaanotot, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja neuvonta, tietyt erikoislääkärin vastaanotot). Merkittävä osa mielenterveys- ja päihdehäiriöthäiriöistä voidaan tunnistaa ja hoitaa jo perustasolla varsinkin, jos sinne on saatavilla erikoissairaanhoidon integroitunut tuki. Mielenterveys- ja päihdehäiriöistähäiriöihin olisi tarjolla runsaasti kustannustehokkaita näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitoja, joita ei näytetä käytettävän riittävästi. Peruspalveluissa kohdataan runsaasti psykosomaattisesti oireilevia ja päihteitä ongelmallisesti käyttäviä potilaita (tapaturmat, päihtyneet jne.) ja myös somaattisesti sairaiden potilaiden psyykkistä oireilua (peruspalveluissa supportiivista tukea). Mielenterveys -ja päihdepalvelujen asiakkaat hyötyvät palvelujen integraatiosta. Alueelliset tarpeet, hoitovajeet ja palvelujen kohdentaminen nousevat tunnistamisen keskiöön. Osa asiakkaista tarvitsee asiointiinsa ja valintoihinsa vankkaa palveluohjausta.

42 Tiedonkeruu asiakasnäkökulmasta Palvelunkäyttäjien näkemyksiä on esitetty kansallisella tasolla muun muassa Mielenterveysbarometrissa 2017 ja ( ). Ihmisten äänellä. Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelujen tarpeet. selvityksessä (Pitkänen ym. 2017). ( ). Näitä tietoja hyödynnetään alueen organisaatioiden päätöksenteossa jonkin verran. Uudenmaan alueen kunnissa ja HUS-psykiatriassa kerätään asiakaskokemuksia muun muassa kohdennetuin kyselyin ja asiakasraadeissa. Kokemusasiantuntijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Uudenmaan palvelunkäyttäjien, heidän läheistensä ja omaistensa kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden palveluista selvitetään parhaillaan yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa alueen jäsenyhdistyksille osoitetulla kyselyllä, jonka vastausaika päättyy Kyselyn tuloksia hyödynnetään jatkovalmistelussa ja niitä voidaan syventää oppilaitosyhteistyönä vuonna 2018.

43 4.4. Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat

44 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat YHDYSPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut, kuten kulttuuri ja liikunta, päivähoito, koulutus, asuminen, liikenne, ympäristö, luonto jne. kouluterveydenhuolto työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelu) logistiikka MUUT YHDYSPINNAT Kela, Työvoimahallinto ylimaakunnallinen yhteistyö kolmas sektori seurakunnat YHDYSPINNAT SOTEssa yhdyspintoja kaikkiin palveluihin leikkaavasti lasten ja perheiden, nuorten aikuisten ja työikäisten sekä ikäihmisten palvelut kuntoutus, sairauksien avo-ja sairaalahoito, välittömän avun tarve

45 Nykytila nelikenttänä Panostaminen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja varhaiseen tunnistamiseen, matalan kynnyksen palveluun pääsy yhden oven periaatteella perusterveydenhuollossa. Palvelujen järjestäminen avo- ja peruspalveluita painottavina joustavina kokonaisuuksina / sujuvat palveluketjut. Liikkuvien, kotiin vietävien päivystyksellisten palvelujen sekä asumis- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen Perheiden ja verkostojen mukaanotto. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen roolin vahvistaminen. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja uudistaminen. Vahvuudet Mahdollisuudet Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut. Digitaalisten ja etäpalvelujen kehittäminen. Yhtenäisten, näyttöön perustuvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto. Palvelut ovat pirstaleisia, monimuotoisia ja päällekkäisiä. Palveluverkko ei ole aukoton. Palvelukokonaisuuden koordinaatiossa ja integraatiossa on parannettavaa: eri palveluntuottajien yhteistyön kehittämisestä, työnjaosta ja hoitoprosessien kokonaisuuksista on sovittava. Psykiatrisen ja somaattisen hoidon integraatiossa on parannettavaa. Resursseja tulee kohdentaa tarpeenmukaisemmin. Päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvä kielteinen asenteellisuus sote-palveluissa. Heikkoudet Uhat Kannabiksen käytön hyväksyminen yleisesti yhteiskunnassa. Muiden huumeiden käytön lisääntyminen. Alkoholin saatavuuden helpottuminen. Jo toteutunut integraatio: psykiatria-päihdeperusterveydenhuolto-asuminen purkautuu sote-uudistuksen myötä eli siiloutuminen jopa pahenee ja integraatio kuntiin jäävään HYTE-työhön ei onnistu.

46 5. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus

47 5.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä

48 Uudenmaan maakunta itsehallinnollinen alue TA 2020 ~ 6 mrd Henkilöstö ~ työntekijää Sotkanet, indikaattori 3220 pl. lasten päivähoidon käyttökustannukset (ind. 1303). Käyttökustannuksiin lasketaan mukaan toimintamenot yhteensä(2900), poistot ja arvonalentumiset (2940) sekä vyörytysmenot (2960). Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä pl. lasten päivähoito (20 993) ja työvoimanvuokraus (1 416) Lähde: Tilastoraportti 26/2015, , Tilastokeskus

49 Valtio rahoittaa vuotuiset menot jatkossa Uusimaa Pirkanmaa Lappi P-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Satakunta P-Karjala Kanta-Häme E-Pohjanmaa E-Karjala Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo 1,9 1,8 1,7 1,4 1,2 1, ,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 2,7 6,7 Maakuntien vuotuiset toimintamenot (mrd. euroa) Kustannukset ja vastuut poistuvat kunnilta

50 Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Sote-keskusintegraatio Perusterveydenhoito (sis. suun th/ 50 %) 80 % 20 % Sosiaalineuvonta Erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon palvelut Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas Lisäksi mm. työterveyshuolto 425 per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 per asukas (ei sis kunt.)

51 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valinnanvapausmallissa

52 Maakunta palvelujen järjestäjänä maakunnan palvelustrategia Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että tuottajien palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoisesta ja tarpeen mukaisesta saatavuudesta (asiakas saa vaikuttavia ja yhteen sovitettuja palveluja). Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarpeen, määrän ja laadun arviointi. vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunnan tehtävänä on asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin. päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. (STM 2017)

53 Menestyminen perustuu kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. Yhteistyö on tärkeää Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunnat ja kaupungit Maakunta Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkaille Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.

54 Yhteistyö yhdyspintojen kanssa jatkossa Palvelut järjestetään ja integroidaan siten, että päällekkäiset toiminnat ja palveluvajeet poistuvat. Asiakasprosessien johtaminen yhdessä yhdyspinnoilla. Selkeä tehtäväjako eri toimijoilla. Yhteistyö verkostoissa. Liikelaitoksen ja sote-keskusten integraatio: liikelaitoksesta sote-keskuksiin päihde- ja mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuvia hoitoja ja tukea häiriöiden diagnosointiin ja seurantaan sen mukaan, mikä maakunnan virallinen määritelmä sote-keskuksen palvelusisällöstä tulee olemaan. Psykiatrian ja somatiikan integraatio: mielenterveysasiakkaiden somaattisten ongelmien parempi huomiointi ja hoito, stigman väheneminen ja vaikeita somaattisia sairauksia sairastavien asiakkaiden mielenterveydentilan tunnistaminen ja hoito paremmin. Lasten ja aikuisten palvelujen integraatio: lasten tuen tarpeen huomioiminen vanhemman vaikean mielenterveyden häiriön yhteydessä, vanhemman palvelutarpeen tunnistaminen lapsen mielenterveysongelmien yhteydessä ja aikuisikäisten mielenterveyskuntoutujien läheisten psykososiaalinen tuki. Kolmas sektori: täydentää julkista palvelutuotantoa erityisesti ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön, vertaistuen ja kuntoutuksen alueilla. Tämän roolin sisällyttäminen osaksi palvelujärjestelmää.

55 5.2 Asiakassegmentaatio

56 Asiakassegmentaatio - organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen Asiakkaan tarve määrittää palvelun. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein, jolloin saavutetaan yhtäaikaisesti tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden sekä asiakas- ja henkilöstökokemusten nousu. Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.

57 Palvelulupaus Osaamme neuvoa ja ohjata sinua palveluissamme. Suunnittelemme yhdessä tarpeesi mukaisen palvelukokonaisuuden. Läheisesi ja erityisesti alaikäiset lapsesi saavat huomiomme. Henkilökuntamme on ammattitaitoinen ja käytämme parhaiksi todettuja hoito- ja palvelumuotoja. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Palvelemme suomeksi ja ruotsiksi ja mahdollisuuksien mukaan muilla kielillä.

58 Asiakkaan valinnanvapaus Terveydenhuoltolain ( /1326) 48 mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee julkista perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Lakiluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa esitetään, että asiakkaan valinnanvapauden edistämiseksi otetaan käyttöön asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakasseteliä voitaisiin käyttää ainakin psykoterapia- ja joissakin asumispalveluissa. Lakiluonnoksen mukaan asiakas valitsee sote-keskuksen sitoutuen siihen määräajaksi. Muut tarvitsemansa sote-palvelut asiakas saa maakunnan liikelaitoksesta, valitsemastaan liikelaitoksen toimipisteestä. Asiakkaalla on mahdollisuus valita myös eri maakuntien välillä. Asiakas tarvitsee valintansa tueksi riittävästi tietoa palveluista. mahdollisuuden punnita vaihtoehtoja eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta ja monipuolista. vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa palvelujen sisällöstä, asiakasmaksuista ja odotusajoista. tietoa asiakastyytyväisyydestä ja hoitotuloksista. Asiakkaan tulee voida tehdä lopullinen valinta hänelle tärkeiden tekijöiden ja arvojen perusteella. Osa päihde- ja mielenterveysasiakkaista ja heidän omaisistaan tarvitsee ammattilaisten tukea valintojen tekemiseen. Henkilöstö tarvitsee koulutusta, toimintamalleja ja ohjausta valinnanvapaudesta.

59

60 Asiakassegmentit

61 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakassegmentit Esim. työterveyshuollon ohjaamat asiakkaat. Lastensuojelun päihdearvion kautta ohjatut, tilapäinen, tuetumpaa kontaktia vaativa mtp-häiriö, elämäntilannekriisit Tukiasiakkuudet: Selkeä, tunnistettu palvelun tarve. Elämänhallinnan vaikeuksia, joihin liittyy mtpongelmia.. Ehkäisevä päihdetyö, kohdennettu työ. Arjessa pärjäämisen vaikeus, syrjäytymisen uhka (esim. monet nuoret aikuiset, jotka eivät saa kiinni elämästä. Tavoitteena pärjääjäasiakkuus Huolenpitoasiakkuudet: Voi olla useamman eri palvelun tarve esim. aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveys ja terveydenhuollon palvelutarve. Tai asiakkaalla esiintyy paljon koordinoinnin tarvetta (psykososiaal. ja arjen hallinnan tuki) ja erilaisia tukevampia hoitojaksoja. Erityisen tuen (Shl) tarpeessa olevat asiakkaat: vaativat enemmän selvittelyä, koordinoivaa ja konkreettista tukea. Tavoitteena yhteistyöasiakkuus Esim. korvaushoitoasiakas, psykoosipotilas, asumispalvelujen tai liikkuvan avohoidon asiakas Esim. asiakas tutustuu työterveys- huollon mtpinfo materiaaliin, tekee auditin, sidosryhmien asiakkaat, digitaaliset 24/7 palvelut, itsehoito/ elämänhallinnan oppaat Pärjääjäasiakkuudet: Kertaluonteinen, satunnainen palvelun tarve, lievät häiriöt. Yhteistyöasiakkuudet: On pitkäaikainen hoitokontakti päihde- ja mielenterveyspalveluissa, mutta pärjää arjessa. Toimii itsenäisesti tavoitteellisesti tilanteensa edistämiseksi. Omahoito. Käyttää itsenäisesti palveluja. Esim. asiakas, jolla on krooninen sairaus hoitotasapainossa, bipolaarihäiriö- tai masennuspotilas

62 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ydinprosessit asiakkaan näkökulmasta I Suuri osa päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista kuuluu paljon palvelua tarvitsevien tuen prosessiin (PPT). Geneerisen PPT kriteeristön mukaan PPT palvelun ulkopuolelle jäävät sellaiset satunnaiset päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaat, joiden hoidon tarve ei ole pitkäaikainen (esim. pelkkä arviointi) tai jatkuva tai joilla ei ole entuudestaan useiden eri sote-palvelujen käyttöä muissa palveluissa. Asiakkuudet paljon palvelua tarvitsevien prosessissa segmentoidaan huolenpitoja yhteistyöasiakkaisiin. Huolenpitoasiakkaiden palveluiden osalta tavoitteena aina asiakkaan tukeminen yhteistyöasiakkaaksi ja/tai PPT palveluntarpeen päättymiseen. Asiakkaan palvelua koordinoi se taho jossa asiakkaan ensisijainen/tärkein palvelu tuotetaan. - Asiakas itse määrittelee millä terveyden- ja hyvinvoinnin alueella hänellä on suurin avun tarve. - Kootaan asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus yhdessä asiakkaan kanssa. - Tuotetaan palvelut integroidusti ja ratkaisukeskeisesti nykyisen toimintokeskeisyyden sijaan.

63 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ydinprosessit asiakkaan näkökulmasta II Huolenpitoasiakkaalla on useamman eri palvelun tarvetta esim. aikuissosiaalityön, psykiatrian ja terveydenhuollon palveluntarve tai hänellä esiintyy paljon koordinoinnin tarvetta ja erilaisia tukevampia hoitojaksoja päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Huolenpitoasiakkaan tarpeet tunnistetaan/määritellään terveysindikaattoreilla ja aikuissosiaalihuollon tarve hyvinvointi indikaattoreilla sekä lainsäädännöllä tai asiakkaan esiintuomien ongelmien pohjalta arvioinnissa. Yhteistyöasiakkaalla on pitkäaikainen hoitokontakti päihde- ja mielenterveyspäihdepalveluissa, mutta hän ei arjessa pärjäämiseen tarvitse muita palveluja ja hän toimii itsenäisesti oman tilanteensa edistämiseksi.

64 Prosessikartta

65

66 Asiakkaaksi tulo Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni ja monikanavainen. Digitalisaatio on merkittävässä asemassa. Palvelu käynnistyy ensimmäisessä kohtaamisessa ja hoidon/palvelun jatkuvuus turvataan. Lähtökohtana asiakkaan omat tavoitteet ja voimavarat ja hänen arjessa pärjäämisensä. Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon tarpeen arviointia (esim. työntekijän vastaanotto käynnillä tehty arvio, siinä sovitut toimenpiteet/palvelut ja tämän kirjaaminen). Palvelutarpeen arviointi tehdään "yhden luukun" -periaatteella moniammatillisessa palveluohjauskeskuksessa. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan (kaikki asiakkaan palvelut, miten ne tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena). Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos hänelle ei heti osata osoittaa oikeaa palvelutahoa. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen on osa työskentelyä.

67

68

69

70 Palvelun tuottaminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti Pääpaino on kevyissä palveluissa, mikä on asiakkaalle ketterintä ja yksilöllistä. Mahdollisuus intensiiviseen tukeen heti alussa ja akuutisti. Tavoitteena on asiakkaan omahoidon tuki ja arjessa pärjääminen. Nimetty vastuuhenkilö koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi moniammatillisen tiimin, asiakkaan ja hänen perheensä/verkostonsa yhteistyönä.

71 Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)

72 Laadunhallinta ja valvonta Tavoitteet: Taata asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelu Taata palveluntuottajien yhdenvertainen asema ja kohtelu Varmistaa sopimusten ehtojen ja laatukriteerien toteutuminen Keinot: Palvelunkäyttäjät ja omaiset mukaan hankintoihin ja laadunvalvontaan (esim. asiakas-/omaisillat, avoin, dynaaminen hankintamenettely). Systemaattiset laadunvalvontakäynnit yksiköihin Resursointi kotiin annettavien palvelujen valvontaan Vuorovaikutteinen, julkinen palaute- ja arviointijärjestelmä

73 5.3 Tulevaisuuden palvelukokonaisuus

74 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa karkeasti jaoteltuna Syömishäiriöt Päihdepsykiatrinen sairaalahoito Kehitysvammapsykiatria Maahanmuuttajien palvelut Vaativan tason sosiaalityö Psykiatrinen osastohoito Päihdelaitoshoito Laitoskuntoutus VAATIVA TASO - Keskitetysti pienten ja käyttäytymiseltään vaativien ryhmien palvelut - Valtakunnalliset palvelut Lievän ja keskivaikean mielenterv.häiriön hoito, osa vaikean häiriön ylläpitohoidoista ERITYISTASO - Lähetteellä Opiodikorvaushoidon arvio, aloitus, ja alkuvaiheen hoito PERUSTASO Helposti saavutettavia matalan kynnyksen lähetteettömiä lähipalveluja Yhteistyörakenne vertaistoimijoiden kanssa Yleislääkärin- ja päihde-/ psykiatrisen sairaanhoitajan/ kok.asiantunt. Vast.otto Palveluohjaus- ja neuvonta (sos, mtp) Psykoterapia ja muut terapiat Esh: perustason tuki ja konsultaatio (jalkautuu, intregroituu) Päivystys Ennaltaehkäisevä työ Päiväkeskukset Liikkuva ja etsivä työ Korvaushoito Selviämishoito Avokuntoutus (yksilö, ryhmä) Polikliin. avovierotus, Kotiin vietävä vierotus Oikeuspsykiatria Vaikeahoitoiset potilaat Tukiasuminen Kuntouttava asuminen Päihdepsykiatrinen vaativan tason avohoito Psykiatria- ja päihdepoliklinikat

75 Ehdotukset maakunnan palveluihin monistettaviksi käytännöiksi Asiakkaan nimetty vastuuhenkilö Esim. omahoitajamalli, Karviaisen asiakasvastaavatoiminta ja Helsingin THK-toimintamalli (terveys- ja hyvinvointikeskus): asiakkaalla on palvelujaan koordinoiva vastuuhenkilö, joka navigoi palveluviidakossa, konsultoi muita ja on muiden konsultoitavissa (moniammatillinen tiimityö). Asiakkaalla on yksi palvelusuunnitelma. Psykiatria- ja päihdekeskusten liikkuvat työryhmät (psykiatri, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja):ja konsultaatiot, hoidon tarpeen arviot ja lyhyet interventiot muiden sote-palvelujen piirissä siten, että monialaisessa yhteistyössä asiakastarpeisiin pystytään vastaamaan jo peruspalveluissa. SOTE-keskuksissa työskentelevät ESH työntekijät yleislääkärin tukena (Keravan pilotti, Vantaan Matalan kynnyksen miepä-keskukset, Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskusten THK) toimintamalli Ns. välimuotoinen toiminta sairaala ja avohoidon välillä: kotiuttamiskoordinaattori vaikeasti hoitoon sitoutuvilla potilailla, adherenssi-työntekijät psykiatrian poliklinikoilla, liikkuva avohoito (uusiutuvista psykooseista kärsivät, avohoitoon toistuvasti sitoutumattomat, skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavat potilaat, kun muut hoitokeinot ovat riittämättömiä), tehostettu avohoito (määräaikaisesti erityistä tukea tarvitsevat skitsofreniapotilaat ja heihin verrattavat psykoosipotilaat, myös iltaisin ja viikonloppuisin) sekä vastaanotto ilman ajanvarausta päihdehoidossa. Magneettisairaalamallin mukainen kehittäminen: toiminnan keskiössä ovat potilaan hoidon tulokset, henkilöstötulokset ja koko organisaation tulokset. Hyviin tuloksiin pyritään hyvien johtajien ja toimivien rakenteiden avulla sekä laadukkaalla hoidolla, jonka jatkuvaa arviointia ja kehittämistä tuetaan osaamisella ja uudistuvalla tiedolla. Vetovoimatekijät: vetovoimatekijät: hyvä johtaminen, toimivat rakenteet, laadukas ammatillinen tominta, uusi tieto + innovaatiot ja parannukset sekä hyvät tulokset. (HUS psykiatria) Digitaaliset palvelut Esim. Mielenterveystalo/ Terveyskylä Esim. sähköinen ajanvaraus / Vantaan A-klinikka ja Järvenpään päihde- ja mielenterveyspalvelut Esim. Chat / Lohja Konsultaatiot / HUS TK:n vuodeosastoilla toimivat geropsykiatriset modulit Esim. Espoon ja Vantaan gero-osastot ja Helsingin kaupungin palvelukeskusken ipad-kontaktit. Psykiatristen osastojen "virtuaalipaikat" - jossa potilaat saavat osastohoidon kaltaista hoitoa etänä esim. palvelukotiin (Peijaksen sairaalassa pilotti käynnissä.).

76 5.4 Toimintaa ohjaavat periaatteet

77 Toimintaa ohjaavat periaatteet Kannustava palkkaus, ei-rahalliset kannustimet Yhdenmukaiset koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet Työntekijälähtöinen kehittäminen Työntekijät asiantuntijoita Toimintaa tukevat työvälineet ja tietojärjestelmät Uusi johtamiskulttuuri Kunta 10, henkilöstökyselyt, sairauspoissaolot, vaihtuvuus Tuottavuus Toimivat hoito- ja palveluketjut Avohoidon ensisijaisuus Kevyimmän mahdollisen palvelun periaate Henkilöstön työpanoksen ja osaamisen optimaalinen kohdentaminen Toimintamallien leanaus Tilankäytön optimointi, esim. yhteiskäyttö, tekniikan, digita- lisaation hyödyntäminen Varhainen tunnistaminen HYTE-työ kaikissa asiakaskohtaamisissa. Yhteistyö yhdyspinnoilla. Kansalliset terveys- ja hyvinvointiindikaattorit (THL) käytössä. Vaikuttavuus Henkilöstökokemus Asiakaskokemus ja saatavuus Asiakasta arvostava toimintakulttuuri, Toimiva palveluohjaus: palvelut asiakkaan tarpeenmukaisia, yhtenäiset kriteerit. Vastuuhenkilö koordinoi. Palvelujen saatavuus ja yhdenvertainen saavutettavuus Lähi-/ liikkuvat avohoitopain. palvelut

78 Ehdotetut terveys- ja hyvinvointiindikaattorit (THL) Mielenterveys info Depressiolääkkeistä korvausta saaneet info 396 Erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö (Mielenterveys) info 205 Hoito tahdosta riippumatta info 207 Kuolleisuus (Mielenterveysindikaattorit) info 206 Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat info 204 Mielenterveyssyistä johtuvat avohoitokäynnit info 201 Psykiatrian kuntoutuskodit info 364 Terveyskäyttäytyminen ja psyykkinen oireilu info 202 Kunkin indikaattoriryhmän sisältämät alaindikaattorit löytyvät ryhmän kohdalta (esim. info 396).

79 5.5 Digitalisaatio

80 Mahdollisuus muutokseen teknologia

81 Digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen Omahoito Mielenterveystalo / Terveyskylä Älypuhelinten - ja laitteiden hyödyntäminen Sosaalisen median hyödyntäminen, esimerkiksi Chat-palvelu Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, esimerkiksi liikkuvat palvelut ja terveyskioskit Sähköinen ajanvaraus Etähoito Verkon kautta tapahtuva terveydentilan seuranta Teknologian hyödyntäminen kliinisessä päätöksenteossa Ammatillinen konsultointi esim. Skypen avulla Robotiikan hyödyntäminen Digitaalisten palvelujen tuottamisen arvo realisoituu pidemmällä jänteellä, kun palvelun käyttäjät käyttävät niitä.

82 6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

83 Vaikutusten arviointi palvelukokonaisuuteen Lähde: PoPSTer-hanke, Päihde- ja mielenterveyspalvelut -työtyhmän loppuraportti 2017 MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Moniammaillinen palvelutarpeen arvio. Joustavat palvelut. Stigma vähenee. Kynnys avunhakemiseen madaltuu. Nopea avunsaanti. Joustavat ja monipuoliset palvelut. Päätöksenteossa huo- mioitava laajasti päihde- ja mielenterveys näkökulma. Tarpeenmukainen resursointi ja osaaminen. Kustannussäästö hoitokuluissa ja välillisissä kustannuksissa. Tarve ns. raskaampiin palveluihin vähenee, kun asiakkaat tulevat autetuksi ajoissa. Arvioivat seulat ja konsultaatio käytössä. Palveluprosessien yhtenäist'minen. Käypä hoito suositukset Käytössä. Psykiatrisen ja päihdeosaamisen lisääminen, erit. perustasolla. Myös kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen. Palvelujen pirstaleisuuden vähentäminen ja palveluprosessin yhtenäistäminen. Sujuva palvelukoko-naisuus. Asiakkaalle ketterät ja yksilölliset palvelut. Hoito-ohjelmien ja -ketjujen kuvaaminen. Maakunta järjestäjänä. Porrasteinen hoitojär-jestelmä: selkeä työnjako eri toimijoilla. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Osaaminen kehittyy. Hoito on Käypä hoito suositusten mukaista. Eri toimijoiden sujuva yhteistyö. Tarvittavan osaamisen varmistaminen: perustasolla koulutukset ja konsultointi; erityistasolla koulutukset ja tutkimustiedon käyttö. Digitaalisten ja liikkuvien palvelujen hyödyntäminen. Avunsaanti 24/7, ei sidoksissa aikaan, eikä paikkaan. Kotiin vietävät palvelut. Tietoturvalllisten yhteyksien ja ohjelmien käytön mahdollistaminen. Työn ja palvelujen organisointi. Etäterapiat ovat kustannustehokkaampia kuin tavanomaiset. Liikkuvat palvelut tukevat kotona pärjäämistä. Digitaaliset palvelut osaksi palveluprosessia. Mahdollisuus netti- ja videokouluttautumiseen. Psykiatrisen ja päihdeosaamisen varmistaminen ja lisääminen. Innovatiivisuus. Ammattitaitoisen avun saaminen. Ongelmien varhainen tunnistaminen perustasolla, nopea avunsaanti. Vetovoimaisten työolosuhteiden luominen ja osaavan työvoiman rekrytointi (magneettimalli). Sallivan kokeilukulttuurin luominen. Palkitseminen. Osaava, oikea-aikainen arviointi voi parantaa toipumisen ennustetta ja vähentää sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Erityisosaamista vaativien palvelujen keskittäminen varmistaa osaamisen säilymisen ja kehittymisen. Konsultaatiotuki, Täydennys- ja psykotera-piakoulutus. Työnohjaus. Tarvittavan osaamisen varmistaminen: perustasolla koulutukset ja konsultointi; Erityistasolla koulutukset ja tutkimustiedon käyttö. Pääpaino kevyissä palveluissa ja sairaalahoidon käytön optimointi. Riittävän, mutta mahdollisimman avohoitopainotteisen avun saanti. Avohoitopainotteisen palvelujärjestelmän kehittäminen edelleen ja resurssien kohdentaminen. Ns. Välimuotoisten palvelujen lisääminen. Integraatio palvelujärjestelmässä. Yhteistyön parantaminen eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen, esim. Koulutukset. Kuntoutus- ja asumispalvelujen kehittäminen. Kuntoutuminen mahdollisimman itsenäiseen elämään. Palvelujen saanti paranee. Kuntoutus- ja asumispalvelujen keskitetty koordinointi. Yhtenäiset laatukriteerit. Palvelumuotojen kehittäminen. Asumispalveluissa. Yhdyspintayhteistyö. Riittävä psykoterapia. Asiakkaille tehdään asiakassuunnitelma (kaikki palvelut). Henkilökunnan koulutus ja osaamisen varmistaminen.

84 7. Osallisuuden toteuttaminen

85 Osallisuuden toteuttaminen Suora osallisuus: Asiakkaan ja heidän lähiverkostonsa (omaiset) aktiivinen osallistuminen hoito/palveluprosessin eri vaiheisiin Asiakaspalaute: esim. Happy or not palaute Suora palaute Kokemusasiantuntijat ja eri palvelujentuottajat mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja ennakkovaikutusten arviointityöskentelyssä.

86 Osallisuuden toteuttaminen Toimintaosallisuus: Asiakasraadit ja muut foorumit Kansalaisten keskustelu- ja informaatiotilaisuudet Monikulttuurisuusasian neuvottelukunnat Vertaistoiminta Erilaiset kyselyt ja tutkimukset Aloitteet Lausunnot Lakisääteiset neuvostot Tieto-osallisuus: Sosiaalinen media (esim. Facebook, Twitter) Muu sähköinen viestintä ja media (esim. Uutiskirjeet) Erilaiset tapahtumat ja seminaarit Keskustelu- ja informaatiotilaisuudet (esim. asiakkaat, kansalaiset, henkilöstö)

87 Osallisuuden toteuttaminen Väliaikaishallinto (ohjeistus, koordinaatio, päätöksenteko), kunnat, kuntayhtymät: tiivis yhteistyö ja systemaattinen, vastuutettu viestintä eri suuntiin (viestintäsuunnitelma), yhdessä luodut ja tarvittaessa muuntuvat/joustavat osallisuuden rakenteet. Tavoitteena luoda yhdessä osallisuuden toteutumista arvo- ja asennetasoilla tukeva maakuntakulttuuri. Osallisuus toteutetaan niin lähellä asiakasrajapintaa kuin mahdollista.

88 8. Tavoitteet

89 Tuottavuustavoitteet Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kattavasti käytössä ( esim. sähköinen asiointi ja yksi yhteinen asiakas- ja raportointijärjestelmä käytössä). Välittömän asiakastyön lisääminen ja asiakastyön ajankäytön tehostaminen. Prosessien Lean-työskentely ja yhdenmukaistaminen toimiviksi palveluketjuiksi. Palvelutarpeen arviointi ja ennakointi ohjaavat toimintaa niin, että palvelut muokkautuvat/ räätälöidään kulloisenkin asiakastarpeen mukaisesti. Kansalliset mittarit käytössä ja niiden pohjalta kehitetään sekä muovataan palveluja / asiakasprosesseja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Asiakaskohtaisten kustannusten pieneneminen ja samalla laadun jatkuva parantaminen. Sote-tietopaketit huomioidaan raportoinnissa.

90 Henkilöstö Henkilöstön asema on huomioitava uudistuksessa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut edellyttävät vaativaa osaamista ja on tärkeää, että osaaminen ei häviä muutoksessa. Henkilöstöä tulee maakuntaan 26 kunnasta. Henkilöstön palkoissa ja nimikkeissä on vaihtelevuutta kuntien kesken. Myös esimiesten vastuualueissa on suuria eroja. Asiakaslähtöinen, saatavissa oleva ja tasalaatuinen palvelu koko Uudenmaan alueella sekä tuottavuuden lisääminen edellyttävät henkilöstöresurssin työpanoksen kohdentamisen tarkastelua. Toimenkuvat tulee tarkastella ja palvelujen moniammatillisuutta vahvistaa entisestään.

91 Henkilöstötavoitteet Työhyvinvoinnin lisääminen hyvän esimiestyön, dialogin ja toimivan työyhteisön tuella. Henkilöstön ja muiden resurssien joustavan sekä tehokkaan käytön lisääminen (ollaan siellä missä asiakkaat tarvitsevat, oikealla osaamisella). Liikkuva ja jalkautuva työ sekä joustavat työajat kohtaavat asiakkaiden tarpeet (saavutettavuus, silloin, kun asiakkaalla on tarve, pois virka-aika ajattelusta). Työntekijästä = valmentajaksi (henkilöstö etsii asiakkaan/ omaisen kanssa yksilöllisiä räätälöityjä ratkaisuja oman näköisen elämän löytämiseksi).

92 Mitä osaamista tulevaisuudessa edellytetään? Kehitys- ja uusiutumisvalmius/-kyky Moniammatillisuus ja ammattikohtainen erityisosaaminen Digitaaliratkaisujen hyödyntäminen Prosessien hallinta ja kehittäminen Mittarien käyttö ja tulkinta (esim. oiremittarit) Vähintään suomen- ja ruotsinkielen taito kaikilla palvelualueilla, muut kielet lisähyöty. Muiden kielten tulkkauspalvelut saatavilla. Osaamisen johtaminen Tiedolla johtaminen

93 9. Jatkovalmistelussa huomioitavaa

94 Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa Palvelutoiminnan painopisteenä tulee olla edistävä ja ehkäisevä työ, puheeksi otto (esim. työterveyshuolto, terveystarkastukset), varhainen puuttuminen ja perhepalvelut. Mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle on tavallista. Vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi riskissä olevat lapset ja nuoret tulee tunnistaa ja heidän kasvuaan tukea. Näin ehkäistään ja/tai vähennetään lasten/nuorten alttiutta sairastua psyykkisesti tai ajautua päihteiden ongelmakäyttäjiksi. Huomio huumeiden käyttöön liittyvien asenteiden ja mielikuvien muuttamiseen ja riskitietoisuuden lisäämiseen. Etsivän työn tärkeys: aktiivinen riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen. Esim. Helsingin kaupungin erityishoidon pkl ja liikkuva avohoito sairaalasta käsin. Depressio on riskitekijänä useimmissa itsemurhissa. Masennuksen havaitseminen ja sen hoidon tehostaminen ennaltaehkäisevät itsemurhia. Monimuotoiset, avohoitopainotteiset mielenterveyspalvelut liittyvät vähäisempään itsemurhien lukumäärään. Alkoholinkäytön välttämistä elämänongelmien ratkaisukeinona tulee tukea. (Laajasalo & Pirkola 2012). Monimuotoiset palvelut edellyttävät eri toimijoiden yhteistyötä, yhteistyötä yhdyspinnoilla ja ylisektoriaanista yhteistyötä. Esim. Syrjäytymisen ehkäisy: varusmiespalvelus/kutsunnat ja palveluksen keskeytykset vrt Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamalli. Yhteisöllisyys ja osallisuus suojaavat ongelmilta ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen: kolmannen sektorin rooli yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisessa. Vertaistuki.

95 Nostot 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit Tiedolla johtamisen tulee korostua mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta vahvistavat alustat ja toimintamallit 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Palveluasumisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä parannettava, somaattinen hoito mukaan. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt.

96 10. Liitteet

97 Psyykkinen kuormittuneisuus Liite 1 Psyykkistä kuormittuneisuutta on kartoitettu MHI-5 kysymyspatterilla. Kysymykset kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa.

98 Alkoholin liikakäyttö yksi keskeisimmistä terveysuhkista. AUDIT-C on validi indikaattori alkoholin käytölle, johon liittyy kohonnut riski saada terveyshaittoja. Liite 2

99 Alkoholikuolemat menetetyt elinvuodet Liite 3

100 Liite 4

101 Tilanne Suomessa 10 kalleinta tautiryhmää Liite 5 SUORAT KUSTANNUKSET % TYÖPANOSMENETYKSET % Sydän- ja verisuonitaudit 17 Mielenterveyshäiriöt 26 Mielenterveyshäiriöt 13 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 Hengityselintaudit 11 Vammat ja myrkytykset 16 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 Sydän- ja verisuonitaudit 12 Hermoston ja aistimien sairaudet 8 Syöpätaudit 6 Syöpätaudit 6 Hermoston ja aistimien sairaudet 6 Vammat ja myrkytykset 6 Hengityselintaudit 3 Ruoansulatuselinten sairaudet 6 Ruoansulatuselinten sairaudet 2 Virtsa- ja sukupuolielinten taudit 5 Synnynnäiset epämuodostumat 2 Raskauden ja synnytysten tilat 3 Aineenvaihduntasairaudet 2 Muut yhteensä 4 Muut yhteensä 4 Kaikki sairaudet yhteensä 100 Kaikki sairaudet yhteensä 100 Korkeat suorat ja epäsuorat kustannukset eivät välttämättä liity samoihin tauteihin Lähde: Suomalaisten terveys (Kiiskinen ym., 2005).

102 Liite 6 10 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet (osuus vuotiaat väestöstä) 9,5 9 8,5 8 7, Koko maa Uusimaa Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet (25-64-vuotiaat /1000 vastaavan ikäistä) 19 18, , , , , Koko maa Uusimaa THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

103 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN ASIAKKAAT V UUDELLAMAALLA Liite 7 Kunta/kuntayhtymä Päihdepalvelut (N) Mielenterveyspalvelut (N) Päihde- ja mielenterveyspalvelut (N) Päihde- ja mielenterveyspalvelut HUS (N) Kauniainen Helsinki Siuntio Lohja Kirkkonummi Inkoo Raasepori Espoo (mielenterveys- ja päihdepalvelut) Karviainen Järvenpää HUS Myrskylä * Pukkila * Mustijoen perusturva Vantaa Tuusula Hanko Porvoo Hyvinkää Nurmijärvi Kerava 676 Sipoo Loviisa, Lapinjärvi 705 Askola Yhteensä (N) Asiakkaat yhteensä: Kunnat (N) Asiakkaat yhteensä: Kunnat ja HUS (N) * Tietoja ei saatu

104 Liite 8 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN KUSTANNUKSET JA TYÖPISTEET V UUDELLAMAALLA Kunta/kuntayhtymä Työpisteet (N) Kokonais- kustannukset( ) Ostopalvelut( ) Oma tuotanto ( ) Oma tuotanto (%) Ostopalvelut (%) Kauniainen , , ,00 31,76 % 68,24 % Helsinki , , ,21 72,10 % 27,90 % Siuntio , , ,00 31,03 % 68,97 % Lohja , , ,00 34,42 % 65,58 % Kirkkonummi , , ,00 66,43 % 33,57 % Inkoo , , ,00 15,37 % 84,63 % Raasepori , , ,00 29,24 % 70,76 % Espoo , , ,00 48,07 % 51,93 % Karviainen , , ,00 57,16 % 42,84 % Järvenpää , , ,00 59,51 % 40,49 % Myrskylä * Pukkila * Mustijoen perusturva , , ,00 46,36 % 53,64 % Vantaa , , ,00 44,26 % 55,74 % Tuusula , , ,00 20,92 % 79,08 % Hanko , , ,56 36,26 % 63,74 % Porvoo , , ,00 42,21 % 57,79 % Hyvinkää , , ,00 61,62 % 38,38 % Nurmijärvi , , ,00 30,16 % 69,84 % Kerava , , ,00 22,64 % 77,36 % Sipoo , , ,00 17,12 % 82,88 % Loviisa, Lapinjärvi , , ,21 10,50 % 89,50 % Askola , , ,25 17,50 % 82,50 % Yhteensä kunnat ( ) , , ,23 62,09 % 37,91 % Kunnat % HUS ** , , ,00 92,04 % 7,96 % HUS % Kaikki yhteensä ( ) , , ,23 74,49 % 25,51 % Kaikki % * Tietoja ei saatu ** HUS: Toimintaa 46 eri osoitteessa, 16 eri kunnassa Uudellamaalla. 25 keskittymää (7 sairaalaa, joissa osasto-, pkl - ja liikkuva toiminta - 6 PKS Pkl-keskittymää ja pkl-keskittymää muilla HUS-alueilla).

105 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN HENKILÖSTÖ MMATTIKUNNITTAIN V UUDELLAMAALLA Liite 9 Kunta/kuntayhtymä Lääkärit Psykologit Sairaanhoitajat Koulutason hoitajat Toimintaterapeutit Fysioterapeutit Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Esimiehet Asiantuntijat Toimistohenkilökunta Muut Yhteensä Kauniainen 0,20 0,80 1,00 0,20 0,25 0,50 1,00 0,40 0,25 4,60 Helsinki 133,00 59,00 424,00 207,00 31,00 9,00 74,00 73,00 137,00 9,00 45,00 198, ,00 Siuntio 0,20 0,10 1,00 0,20 0,10 1,60 Lohja 0,70 10,00 3,00 1,00 2,00 1,50 3,00 21,20 Kirkkonummi 1,00 5,00 8,00 8,00 2,00 1,00 3,00 0,00 1,00 1,00 30,00 Inkoo 0,30 1,00 0,40 0,20 0,30 2,20 Raasepori 2,70 8,00 5,00 1,00 1,00 0,80 5,50 24,00 Espoo 4,00 9,00 50,00 47,00 3,00 7,00 12,00 2,00 2,00 7,00 143,00 Karviainen 1,00 0,00 9,00 13,00 0,00 0,00 0,00 5,00 3,00 31,00 Järvenpää 2,30 1,00 13,50 10,00 2,00 0,30 1,00 3,00 5,40 2,50 0,75 2,75 44,50 Myrskylä* 0,00 Pukkila * 0,00 Mustijoen perusturva 0,20 3,00 2,00 1,00 1,00 7,20 Vantaa 5,00 3,00 40,80 33,00 2,00 0,00 15,00 33,00 16,00 8,00 6,30 166,10 Tuusula 0,33 4,25 2,00 1,80 0,90 0,50 9,78 Hanko 0,70 4,00 0,30 1,00 6,00 Porvoo 1,00 1,00 7,50 8,00 3,00 1,00 2,00 1,50 1,00 26,00 Hyvinkää 0,50 1,00 11,50 0,50 0,40 13,90 Nurmijärvi 4,50 7,00 3,00 1,00 0,50 16,00 Kerava 5,70 1,00 1,00 0,10 1,00 8,80 Sipoo 1,50 0,50 0,10 2,00 4,10 Askola 1,00 1,00 0,15 0,05 0,07 2,27 Loviisa, Lapinjärvi 0,50 3,00 1,00 4,50 Yhteensä (kunnat) 155,73 85,30 613,25 341,00 35,20 9,55 103,25 130,05 189,47 16,50 60,90 220, ,75 HUS 260,00 125, ,00 430,00 65,00 18,00 93,00 186,00 15,00 150, ,00 Yhteensä (kaikki) 415,73 210, ,25 771,00 100,20 27,55 196,25 130,05 375,47 31,50 210,90 226, ,75 Kunnat HUS Kaikki * Tietoja ei saatu Askola: toimistohenkilökunta 2h/vk

106 Liite 10 KUNTIEN OSTOPALVELUJEN KUSTANNUKSET PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN V PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUISSA UUDELLAMAALLA Kunta/kuntayhtymä Akuutti hoito Avohoito Ympärivuoro-kautinen hoito Kuntoutus Asuminen Muut Yhteensä Kauniainen , , , ,00 Helsinki , , , , ,86 Siuntio , , ,00 Lohja , , , ,00 Kirkkonummi , , , ,00 Inkoo , , ,00 Raasepori , , , ,69 Espoo , , , ,00 Karviainen , , , , , ,00 Järvenpää , , , , , ,00 Myrskylä * 0,00 Pukkila * 0,00 Mustijoen perusturva , , , , , ,00 Vantaa , , , , ,00 Tuusula , , ,00 Hanko ,32 Porvoo , , , , ,00 Hyvinkää , , , , ,00 Nurmijärvi , , , ,00 Kerava , , , ,00 Sipoo 5 909, , , , ,00 Loviisa, Lapinjärvi * ,79 Askola ,17 Yhteensä kunnat ( ) , , , , , , ,83 * Tietoja ei saatu

107 Liite 11

108 Liite 12

109 Liite 14 Palvelutarpeen kehitys Mielenterveysindeksi (MTI) on THL:n kansalliseen käyttöön kehittämä indikaattori. MTI koostuu kolmesta osiosta: itsemurhat ja itsemurhayritykset erityiskorvattaviin psykoosilääkkeisiin oikeutettujen määrä mielenterveysperusteisista syistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä MTI on usein nähty yhtenä sairastavuuden indikaattorina, mikä se ei ole: epidemiologisissa tutkimuksissa mielenterveyssairauksien esiintyvyyden alueelliset erot eivät aina vastaa MTI eroja. Psykoosilääkeosio heijastanee objektiivisemmin psykoosisairastavuuseroja: valtaosa psykooseihin sairastuneista on ollut palvelujärjestelmän piirissä ja saanut oikeuden erityiskorvattavuuteen. Muut osiot liittyvät vahvasti sosiodemografisiin eroihin. Oletetaan, että mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikuttaa MTI indeksiin, mutta tutkimusdataa tämän tueksi ei ole. MTI ei ole tieteellisesti validoitu. MTI:n suuruus saattaa toisaalta vaikuttaa palvelujärjestelmään liittyviin päätöksiin, kuten resursointiin. MTI heijastaa kenties väestön mielenterveyspalvelutarvetta. Koko Suomen MTI on 100. Alueen MTI >100 tarkoittaa suurempaa mielenterveyspalvelujen tarvetta, MTI <100 vähäisempää tarvetta. Uudenmaan MTI on suhteellisen matala, mutta erot ovat merkittäviä.

110 Hoidon saatavuus Liite 14 Kiireetön, odotusaika lääkärin vastaanotolle Uudellamaalla perusterveydenhuollossa 2016 ja 2017, lähde: THL: Palvelumuoto Palvelumuoto Kaikki odottajat 0 päivää 1-3 päivää 4-7 päivää 8-14 päivää 1-30 päivää päivää Yli 90 päivää Lääkärit 12/2016 Lääkärit 10/ Kiireetön, odotusaika hoitajan vastaanotolle Uudellamaalla perusterveydenhuollossa 2016 ja 2017, lähde: THL: Kaikki odottajat 0 päivää 1-3 päivää 4-7 päivää 8-14 päivää 1-30 päivää päivää Yli 90 päivää Hoitajat 12/2016 Hoitajat 10/

111 Valmisteluryhmän pj. Leena Turpeinen (09) #Uusimaa2019

112 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä