VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA PROJEKTISUUNNITELMA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHAKEMUKSEN LIITE Hankkeen yhteyshenkilö Johanna Vainio Brahenkatu 2, 21 Turku puh johanna.vainio@yrittajat.fi

2 2 Sisällys Hankkeen toteutusaika... 3 Yhteistyökumppanit ja toiminnassa mukana olevat... 3 Hankkeen tausta... 4 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 5 Hankkeen toimenpiteet... 6 Hankkeen aikataulu... 7 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma... 7 Hankkeen tulokset ja niiden levittäminen (ml tiedotussuunnitelma)... 8 Arvio hankkeen vaikuttavuudesta... 9 Arvio tilanteesta hankkeen päätyttyä... 1 Lähteet... 11

3 3 Hankkeen toteuttaja ja koordinaattori Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta koordinoidaan Varsinais-Suomen Yrittäjien hallinnoiman YES Varsinais-Suomen kautta. YES Varsinais-Suomi on maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen resurssikeskus, joka kuuluu kansalliseen YES-verkostoon. YES-verkosto kattaa 19 toimipistetta ympäri Suomea ja sitä koordinoi Valtakunnallinen YES ry. Hanketta koordinoi YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio, jolla on 12 vuoden kokemus projektien koordinoinnista, maakunnallisesta yrittäjyyden edistämisestä ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä. Johanna Vainio toimii hankkeen maakunnallisen ohjausryhmän sihteerinä ja koollekutsujana, minkä tehtävänä on ohjata ja valvoa hankkeen etenemistä. Hankkeen toteutus (strategian ja toimintaohjelman laadinta, viestintä ja tiedottaminen sekä jalkauttaminen) hankitaan kilpailutetulta asiantuntijataholta. Hankkeen toteutusaika Yhteistyökumppanit ja toiminnassa mukana olevat Hankkeen suunnittelussa ja valmistelussa ovat olleet aktiivisesti mukana Varsinais-Suomen Yrittäjien lisäksi EK:n ja TAT:n edustajat. Hankesuunnitelma on ollut myös kommenttikierroksella työ- ja elinkeinoelämän toimijoilla sekä maakunnallisen YES-tiimin (YES-sopijakumppanit) kokouksissa. Hanketta on myös käsitelty Varsinais-Suomen ELY:n ja Varsinais-Suomen liiton edustajien kanssa. Hanke perustuu yhteiseen maakunnalliseen tahtotilaan aikaansaada yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma. Varsinais-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma laaditaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa: Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuntien opetus-/ sivistystoimet Perusasteen koulut ja 2. asteen koulut; lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Korkeakoulut: Turun yliopiston OKL, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Työ- ja elinkeinoelämän toimijat: - Varsinais-Suomen Yrittäjät - Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Turun kauppakamari - MTK Varsinais-Suomi - Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry - Talonrakennusteollisuuden Turun aluetoimisto - INFRA Länsi-Suomi ry - STTK:n Turun aluejärjestö - Akava Varsinais-Suomen aluetoimikunta - Taloudellinen tiedostustoimisto TAT Seudulliset kehittämiskeskukset ja seututoimijat; Yrityssalo Oy, Yrityskolmio, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Vakka-Suomi, Turunmaa / Parainen ja Kemiönsaari Muut toimijat, jotka täsmentyvät hankkeen alkaessa; mm. maakunnan yritysten edustajat, maakunnan lapset ja nuoret

4 4 Hankkeen tausta Työelämä on muutoksessa Työ- ja elinkeinoelämä on jatkuvassa muutoksessa: Globalisoituminen, kansainvälisen kilpailun kiristyminen, teknologian kehittyminen jne. muuttavat toimialoja ja niiden rakennetta. Väestömme ikääntyy ja olemme jo nyt tilanteessa, jossa työelämästä poistuu joka vuosi noin 1 henkilöä enemmän kuin sinne tulee. Vuoteen 225 mennessä työikäisten määrä vähenee noin 27 hengellä. Tämän päivän ja tulevaisuuden työ on entistä vaihtelevampaa ja abstraktimpaa sekä työtehtävät entistä nuotittomampia. Lopputulosta kohti voidaan edetä monella eri tavalla ja työ irtautuu rutiineista. Yhä harvempia töitä tullaan tekemään yksin, joten ryhmissä ja verkostoissa toimiminen nousee entistä tärkeämpään rooliin. Tämä vaikuttaa myös työn organisointiin ja johtamiseen. (Oivallus-hankkeen loppuraportti, 211.) Muutos vaikuttaa myös työelämässä tarvittavaan osaamiseen: Taitojen merkitys korostuu alati yhä enemmän ja enemmän. Työelämässä pärjätäkseen tulee omata erityisesti yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja, oma-aloitteisuutta, joustavuutta sekä laaja-alaisuutta. Lisäksi tarvitaan varsinkin oikeaa asennetta eli mahdollisuusajattelua, rohkeutta kyseenalaistaa asioita sekä uskallusta kokeilla ja testata eri mahdollisuuksia. Nuoret ja työelämä Työikäisen väestön vähetessä tarvitsemme työelämään kaikki käsiparit ja oikeanlaisen osaamisen omaavia työntekijöitä ja uusia yrittäjiä. Miten valmennamme nuoria tulevaisuuden muuttuvaan työelämään ja toimintaympäristöön? Esim. EK:n Oivallus-loppuraportissa on todettu, että tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaamiseksi luovuus tulee asettaa kaiken koulutuksen lähtökohdaksi. Tärkeää ei niinkään ole se, mitä koulutetaan vaan miten koulutetaan. Luovuutta ja edellä mainittuja taitoja voidaan tukea monipuolisilla oppimismenetelmillä sekä -ympäristöillä. Tämä koskee myös aktiivista työelämäyhteistyötä. Nuoret myös kokevat tarvitsevansa enemmän merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan. Taloudellisen tiedotustoimiston tuoreen selvityksen mukaan suurin epäkohta tiedon saamisen ja sen haluamisen välillä on muussa koulun toiminnassa kuin opinto-ohjauksessa. Nuoret toivovat saavansa työelämätietoa kaikilta opettajilta tuntiopetuksen yhteydessä mm. siten, että oppiaineen sisällön työelämäyhteys on nykyistä selkeämpi. (Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa, 212.) Vuosittain noin 4 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 1 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 11. Alle 29- vuotiaita työttömiä on noin 55. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 4. (Nuorten yhteiskuntatakuu 213) Yrittäjyyskasvatus antaa eväät muuttuvan työelämän haasteisiin Yrittäjyyden lisäämiseen, yrittäjyysasenteen vahvistumiseen, suomalaisten innovaatioiden syntymiseen ja konkreettisen tekemisen kautta syrjäytymisen ehkäisemiseen vaikutetaan yrittäjyyskasvatuksen ja opetuksen keinoin. Yrittäjyyskasvatus on laaja-alainen termi, jolla tarkoitetaan elämässä ja työelämässä tarvittavien valmiuksien oppimista ja kehittämistä. Se kattaa monipuoliset ja innovatiiviset oppimistavat ja ympäristöt,

5 5 joiden avulla kehitetään oppijoita toimimaan oma-aloitteisesti ja aktiivisesti, näkemään mahdollisuuksia, ottamaan vastuuta ja toimimaan vuorovaikutteisissa ryhmissä. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla (Hallitusohjelma ). Työelämäyhteistyön ja yrittäjyyskasvatuksen merkitystä korostetaan myös mm. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ja OPM:n Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa (Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma, 212; Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, 29). Myös Varsinais- Suomen maakuntaohjelmassa korostetaan yrittäjyyskasvatuksen tärkeyttä (Kompassi tulevaisuuteen Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 23 ja maakuntaohjelma , 21). Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan jokaisella koulutusasteella. Varmistaaksemme tämän, tulee Varsinais- Suomessa laatia yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen aikana yrittäjyyskasvatus integroidaan luontevaksi osaksi koulutusta perusasteelta korkeakoulutukseen saakka. Hankkeessa laaditaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma Varsinais-Suomeen. Asiakirjassa määritellään yhteisesti eri toimijoiden kanssa ne tavoitteet, joihin Varsinais-Suomessa halutaan yrittäjyyskasvatuksessa ja sitä kautta alueen kehittämisessä päästä. Lisäksi laaditaan käytännön toimintaohjelma siitä, miten yrittäjyyskasvatus jalkautetaan perusasteelta korkeakoulutukseen saakka. Toimintaohjelmassa määritellään tehtävät toimenpiteet, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä tarvittavat resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi sovitaan yrittäjyyskasvatustoiminnan rakenteesta ja organisoinnista maakunnallisesti ja seudullisesti. Strategia ja toimintaohjelma myös jalkautetaan alueen kouluihin ja oppilaitoksiin sekä muille tarvittaville tahoille. Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti koko prosessin ajan. Strategian ja toimintaohjelman laatimisen ja jalkauttamisen jälkeen sen toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti, sekä kehitetään toimintaa tarvittavilta osin. Hankkeen toteutus (strategian ja toimintaohjelman laadinta, viestintä ja tiedottaminen sekä jalkauttaminen) hankitaan kilpailutetulta asiantuntijataholta. Tarjouspyyntö julkaistiin Hilmassa (tarjouspyyntö liitteenä). Ostettavan asiantuntijapalvelun tavoitteet 1) Synnyttää yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa Varsinais-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma vuosille aiempi strategia- ja toimintaohjelmatyö sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä osaaminen ja verkostot huomioiden. 2) Sitouttaa maakunnalliset toimijat osallistumaan kehittämistyöhön sekä kehittämistyön kautta syntyvien tuloksien jalkauttamiseen omaan organisaatioonsa. 3) Edistää syntyvän strategian ja toimintaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden siirtymistä käytännön arkea määrittäviksi ja arjen toiminnassa tapahtuviksi toimenpiteiksi. 4) Synnyttää viestinnän avulla laajempaa ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyön tarpeellisuudesta, sen eri vaiheista, syntyneistä tuloksista ja toimenpiteistä koko kasvatuksen ja opetuksen kenttään.

6 6 5) Luoda myönteisyyttä ja positiivista uskoa Varsinais-Suomen maakunnan tulevaisuuteen, ruokkia toimijoiden keskinäistä innostunutta kehittämishenkeä ja vahvistaa olemassa olevien yrittäjyyskasvatuksen kehittäjätiimien ja -henkilöiden välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteet Ennen hankehakemuksen jättämistä suoritettiin tarjouskilpailu. Tarjouspyyntö julkaistiin Hilmassa Määräaikaan klo 12 mennessä saapuivat tarjoukset seuraavilta toimijoilta: 1. Ramboll Management Consulting Oy 2. Luotsaamo Oy 3. Villinikkarit Oy 4. CI City Image Oy 5. Valmennuskeskus Oy Annettuja tarjouksia vertailtiin kokonaistaloudellisesti edullisin seuraavin arviointikriteerein: - Edullisin hinta sai enimmäispisteet 3 p. (muut pisteet kaavalla halvin / vertailtava x 25) - Paras kokemus sai enimmäispisteet 3 p. - Paras osaaminen sekä projektisuunnitelman sisältö ja toteutus 4 p. Arvioinnin perusteella eniten pisteitä sai Villinikkarit Oy (voittanut tarjous, hankintapäätös ja pisteytys liitteenä). Valittu asiantuntijataho vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta ja läpiviennistä (prosessin vetovastuu ja käytännön toimet, toimintaohjelman kirjoittaminen, viestintä ja markkinointi, toimintaohjelman jalkauttaminen kouluihin jne.). Toimenpiteiden sisältö ja toteutusmenetelmät (ks. toimenpiteet tarkemmin tarjouksesta) 1) Strategian ja toimintaohjelman laatimisen prosessi Strategian laatiminen osallistavana prosessina, joka jakaantuu kehittämistiimin työskentelyyn, kouluastekohtaisten opettajatiimien työskentelyyn sekä ostettuun asiantuntijatyöhön Työssä hyödynnetään jo olemassa olevia yrittäjyyskasvatusta ohjaavia tiimejä (lisäksi rekrytoidaan tarvittavia muita tahoja): Loimaan seutukunta / Loisto tiimi Salon seutu / Sykäys tiimi Turun seutu / Turun läntisten kuntien tiimi, Turun itäisten kuntien tiimi, Turun yrittäjyyspolun Tahto tiimi ja Kipinä tiimi Turunmaa / Länsi-Turunmaan alueen tiimi, Kemiönsaaren tiimi Vakka-Suomi / Vauhti tiimi Strategian ja toimintaohjelman laatiminen ja kokoaminen kirjalliseen muotoon 2) Strategian ja toimintaohjelman jalkauttaminen Varsinais-Suomen kouluihin, oppilaitoksiin ja korkeakouluihin sekä muille toimijoille Strategian ja toimintaohjelman jalkauttamista tapahtuu jo osana niiden laatimisprosessia Erilliset aktivointitoimenpiteet: strategian lanseeraus ja strategian jalkautuksen valmennukset 3) Hankkeesta tiedottaminen ja viestiminen Hankkeesta tiedotetaan ja viestitään aktiivisesti mm. sähköpostitse, sähköisten uutiskirjeiden ja olemassa olevien internetsivujen kautta Tiedottamisessa hyödynnetään strategian laadinnassa mukana olevien toimijoiden viestintäkanavia

7 7 Lisäksi hankkeessa hankitaan strategian ja toimintaohjelman taitto- ja painotyöt erillisenä ostopalveluna. Ohjelmia painetaan noin 1 2 kpl, ja niitä levitetään alueen eri toimijoille. Hankkeen aikataulu - Maalis-huhtikuu 212: Ostopalveluna hankittavan konsulttipalvelun kilpailutus ennen varsinaisen projektin alkamista. - Huhtikuu 212: Hankepäätöksen tekeminen saatujen tarjousten perusteella ja hankesuunnitelman viimeistely. Hankehakemuksen jättäminen Varsinais-Suomen liittoon. - Kesäkuu 212: Varsinainen hanke käynnistyy ja valittu toimija aloittaa toimintaohjelman ja strategian toteutusprosessin ja viestintä aloitetaan. - Elokuu 212 helmikuu 213: Toteutetaan strategiaan ja toimintaohjelmaan liittyvät tapaamiset, workshopit ja tilaisuudet : Strategia ja toimintaohjelma ovat valmiita kirjallisessa muodossa - Kevät 213: Hankitaan asiakirjasta taitto- ja painotyöt ja levitetään julkaisua (levittäminen jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen) - Maaliskuu-toukokuu 213: Jalkautetaan strategia ja toimintaohjelma (jalkautus jatkuu mm. Varsinais- Suomen Yrittäjien ja seututiimien toimesta hankkeen päättymisen jälkeen) : Hanke päättyy Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio MENOT Kustannukset sis. ALV eivät sis. ALV Aineet, tarvikkeet, toimistokulut 1.1 koneet ja laitteet 1.2 muut kustannukset 2. Palkka- ja henkilöstökulut projektihenkilöstön palkat muut palkat ja palkkiot 2.3 henkilösivukulut Matkakulut ulkomaan matkakulut 3.2 muut matkakulut Vuokrat Ostopalvelut tiedotus ja markkinointi muut ostopalvelut Poistot 7. Luontoissuoritukset (rahoitussuunnitelman kohdat ) 8. Muut menot BRUTTOMENOT YHTEENSÄ TULOT (rahoitussuunnitelman kohdasta 6) NETTOMENOT YHTEENSÄ Yhteensä

8 8 Rahoitussuunnitelma Kuntaraha ja yksityisen rahan osuus tulee rahoitusosuuksista, joista on sovittu erikseen YESyhteistyösopimuksessa. Asiasta ovat sopineet rahoittajaosapuolet Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Salon seutu/yrityssalo Oy, Loimaan seutukunta/yrityskolmio, Turunmaan seutu/kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki, Vakka-Suomen seutukunta/laitilan kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Kustavin kunta, Taivassalon kunta, Vehmaan kunta, Pyhärannan kunta ja MTK Varsinais-Suomi. 8. Rahoitussuunnitelma Haettava rahoitus Maakunnan kehittämisraha Kuntarahoitus hakijan oma rahoitus 2.2 muu kuntarahoitus luontoissuoritukset 3. Muu julkinen rahoitus 3.1 Valtion rahoitus 3.2 Muu julkinen rahoitus 4. Yksityinen rahoitus hakijan oma rahoitus muu yksityinen rahoitus 4.3 luontoissuoritukset 5. Lainarahoitus KOKONAISRAHOITUS NETTO Tulorahoitus 6.1 pääsylipputulot 6.2 palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 6.3 muut tulot KOKONAISRAHOITUS BRUTTO Yhteensä Hankkeen tulokset ja niiden levittäminen (ml tiedotussuunnitelma) Hankkeen tuloksena syntyy yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa toteutettu Varsinais-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma vuosille Maakunnallinen strategia sitouttaa maakunnalliset toimijat osallistumaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyöhön sekä kehittämistyön kautta syntyvien tuloksien jalkauttamiseen omaan organisaatioonsa. Hankkeessa toteutettavan jalkauttamistyön myötä yrittäjyyskasvatuksen maakunnallinen strategia ja toimintaohjelma siirtyvät käytännön arkea määrittäviksi ja arjen toiminnassa tapahtuviksi toimenpiteiksi. Hankkeessa toteutettava viestintä avaa laajempaa ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyön tarpeellisuudesta, sen eri vaiheista, syntyneistä tuloksista ja toimenpiteistä koko kasvatuksen ja opetuksen kenttään. Hankkeen myötä kasvatetaan myönteisyyttä ja positiivista uskoa Varsinais-Suomen maakunnan tulevaisuuteen, ruokitaan toimijoiden keskinäistä innostunutta kehittämishenkeä ja vahvistetaan olemassa olevien yrittäjyyskasvatuksen kehittäjätiimien ja -henkilöiden välistä yhteistyötä.

9 9 Prosessin eri vaiheista ja etenemisestä viestitään aktiivisesti palveluntuottajan kanssa. Hankkeen aloittamispalaverissa sovitaan viestinnän toteuttamisesta hankkeen hallinnoijan ja palveluntuottajan kesken. Viestintää tapahtuu strategiaprosessiin osallistuville toimijoille aktiivisesti koko prosessin ajan varmistaen, että osallistuvat henkilöt tietävät prosessin vaiheista, aikaansaaduista asioista ja kehittämistyön seuraavista askeleista. Maakunnan toimijoille tehtävä viestintä perustuu sähköiseen uutiskirje-formaattiin. Laajempi uutiskirje tehdään palvelutuottajan toimesta viisi (5) kertaa hankkeen aikana. (ks. tarkempi uutiskirjeiden aikataulu ja suunnitelma tarjouksesta) Maakunnallista tiedotusta hoidetaan lisäksi Varsinais-Suomen Yrittäjien ja YES Varsinais-Suomen normaalin viestinnän kautta (mm. V-S Yrittäjä -lehti, verkkosivut, uutiskirjeet, seututiimit sekä ohjausryhmät). Prosessin alussa kartoitetaan prosessiin osallistuvien tahojen omat viestinnän kanavat ja sovitaan, miten prosessista sen ero vaiheissa tullaan niiden kautta viestimään. Näitä kanavia ovat mm. seudullisten kehittämiskeskusten tiedotus- ja viestintäkanavat, oppilaitosten omat viestintäkanavat, maakunnallisten toimijoiden viestintäkanavat) Toimintaohjelma antaa kuntien opetus- ja sivistystoimille, kouluille, oppilaitoksille sekä korkeakouluille konkreettiset työkalut viedä yrittäjyyskasvatus organisaatioiden pysyväksi käytänteeksi. Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttaminen jatkuu toimijoiden omana toimintana hankkeen jälkeen. Muille maakunnille ja kansalliselle tasolle viestimisessä hyödynnetään koko valtakunnallista YES verkostoa (19 toimipaikkaa) ja Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen verkostoa, jotka huomivat hankkeen sekä sen tulosten levittämisen omassa viestinnässään erikseen sovittavalla tavalla. Varsinais-Suomen maakunnallista yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintaohjelmaa voidaan hyödyntää valtakunnallisen YES-verkoston muiden alueiden strategiatyön lippulaivana. Syntyvä strategia ja toimintaohjelma toimivat itsessään materiaalina, jota voidaan välittää kiinnostuneille toimijoille kautta maan. Näkyvyyttä vahvistetaan myös yrittäjyyden kehittäjäorganisaatioiden ja yrittäjyyskasvatusta edistävien kansallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden kautta (mm. uutiskirjeet, lehdet ja nettiportaalit; jne.) Arvio hankkeen vaikuttavuudesta Työelämän ja yhteiskunnan tarpeet muuttuvat, strategiatyön tavoitteena on vahvistaa kouluissa opitun tiedon ja yhteiskunnan tarpeen kohtaamisen niin, että tieto osataan ottaa käyttöön tulevaisuuden osaamisena. Hankkeella edistetään nuorten työllistymistä, uusien yritysten syntymistä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Mitä vaikutuksia? Yhteinen strategia ja toimintaohjelma luovat maakunnan yhteisen suunnan ja käytännön konkreettiset toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Tämä yhteinen pohja voimistaa ja kumuloi yrittäjyyskasvatuksen kautta saatavien tulosten vaikuttavuutta. Yhteinen strategiaprosessi vahvistaa kehittäjätoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vaikutukset maakunnan nuoriin: Syrjäytyneiden nuorten määrä vähenee, nuorten itsetuntemus ja psykologinen pääoma kasvaa, nuoren työelämä- ja yrittäjyysosaaminen kasvaa.

10 1 Vaikutukset maakunnan opettajiin: Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen kasvaa, pedagoginen osaaminen vahvistuu, opettajien keskinäinen yhteistyö voimistuu. Vaikutukset maakunnan oppilaitoksiin: Yrittäjyyskasvatuksen laadukkaampi toteutus luo hyvinvointia arkeen, yrittäjyyskasvatus toteutuu aidosti ja johdonmukaisesti oppilaitoksen arjessa, kehitetään koulun johtamis- ja toimintakulttuuria yritteliääksi kulttuuriksi. Vaikutukset oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön: Luodaan pohja paremmalle ja toimivammalle oppilaitosten ja työelämän yhteistyölle - Yritykset: saavat osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa. - Kunnat: saavat aktiivisia ja hyvinvoivia kuntalaisia. - Muut toimijat: saavat ideoita oman toimintansa kehittämiseen yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan näkökulmasta. Arvio tilanteesta hankkeen päätyttyä Nuoret ovat osaavampia työelämä- ja yrittäjyysosaamisessa, syrjäytyminen vähenee, nuori löytää oman jatkokoulutuspaikkansa paremmin (ei tule turhia keskeytyksiä). Nuoren hyvinvointi on maakunnan yhteinen teema (ei vain kodin tai koulun). Yrittäjyys urana ja ammattina tuodaan entistä paremmin esille nuorille. Opettajat ovat osaavampia ohjaamaan nuoria työelämään ja opettamaan työelämässä vaadittavia taitoja, asenteet yrittäjyyteen myönteisempiä, ohjausmenetelmät enemmän toiminnallisia ja erilaisen oppijan huomioivia, yrittäjyys ei jää yksittäisen opettajan vastuulla vaan se on koko yhteisön yhteinen asia. Oppilaitokset toteuttavat tietoisemmin ja systemaattisemmin yrittäjyyskasvatusta, jolloin yrittäjyys luonnollinen osa koulun toimintaa. Näin syntyy yrittäjyyden oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppijoiden yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Me-henki ja yhteisöllisyys sekä työelämäyhteistyö ovat kehittyneet oppilaitoksissa paremmiksi ja tuloksellisimmiksi. Tavoitetila hankkeen päätyttyä on, että yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma kytketään osaksi maakunnan tulevaisuusstrategiaa, kehittämisstrategiaa tai kuntien kunta- ja elinkeinostrategioita. Hankkeen päättymisen jälkeen vastuu jalkauttamistyön jatkamisesta jää Varsinais-Suomen Yrittäjille ja YES Varsinais-Suomelle, yrittäjyyskasvatusta ohjaaville seututiimeillä sekä maakunnalliselle YES-tiimille. Erityisvastuu käytännön toteutuksesta on oppilaitosten johtajilla. Hankkeen päädyttyä YES Varsinais-Suomi tukee oppilaitosjohtoa strategian jalkauttamisessa käytäntöön. Yrittäjyyskasvatuksen strategia tuo oppilaitosten työelämäyhteistyöhön uusia ideoita ja toimintamalleja, mitä tullaan mukana olevien työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kautta viemään käytäntöön. Strategia tullaan esittelemään myös maakunnan toimijoille, joilla on yhteyksiä nuoriin mm. erilaiset nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt, seurakunta, isot työnantajat ja muut työntekijäjärjestöt. Toimijoiden yhteinen viesti tulee olla, että nuori ei saa jäädä yksin, vaan meillä on yhteinen vastuu tulevaisuutemme tekijöistä Varsinais-Suomessa. Strategia mahdollistaa yhteistyön yli ainerajojen, oppilaitosten ja eri toimijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkossa yrittäjyyskasvatuksen parhaita käytänteitä levitetään tehokkaammin koulusta toiseen ja vuosittain järjestetään maakunnallinen seminaari (esim. Tehdään tulevaisuus yhdessä tai Varsinais-Suomen tulevaisuus 23 seminaari), jossa keskeisenä teemana tulevaisuus, osaaminen, nuoret, yrittäjyyskasvatus jne.

11 11 Lähteet Kompassi tulevaisuuteen Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 23 ja maakuntaohjelma Varsinais-Suomen liitto, 21. Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 212: 1. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 212. Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, 212. Nuorten yhteiskuntatakuu 213. TEM raportteja 8/212. Oivallus-hankkeen loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 211. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia, 211. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 29:7. Opetusministeriö, 29.