ANKKALAMMEN ALUEEN PERUSPARANNUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy EURAN KUNTA ANKKALAMMEN ALUEEN PERUSPARANNUS- SUUNNITELMA 324-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ALUEEN NYKYTILANNE SUUNNITELMA Yleistä Maaston muotoilu Torialue Ankkalampi Tilat ja toiminnot Pintamateriaalit ja rakenteet Betonikiveys Nurmikko Sora ja luonnonkivet Maksaruohomatto eli sedum-matto Kuorikate Rakenteet Kasvillisuus Puut Pensaat sekä matalat havut Kausi-istutukset Maksaruohomatto Kasviluettelo Kasvualustat ja katteet Kalusteet Penkit, pöydät ja roska-astiat sekä ilmoitustaulu Puusilta Muuntamorakennus Valaistus ja sähköpistokkeet Kuivatus Hulevesiputket ja -kaivot Rakennekerrokset...7 LIITTEET 1 Kustannusarvio, ympäristösuunnitelman osuus 2 Kustannusarvio, kuivatussuunnitelman osuus 3 Kaapelikartta (nykytilanne) 4 Kaivokortit PIIRUSTUKSET MAS-324-P Ympäristösuunnitelma 1: Kiveysdetaljit 1: Leikkaukset A-A, 1-1, 2-2 ja 3-3 1:100 VYS-324-P Kuivatussuunnitelma 1:200/1:500

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 1 (7) EURAN KUNTA ANKKALAMMEN ALUEEN PERUSPARANNUSSUUNNITELMA 1 YLEISTÄ Suunnittelun kohteena sijaitseva aukio sekä Ankkalampi sijaitsevat Euran kunnan keskustaajamassa, Satakunnankadun varrella. Alueen koko on noin 0,48 hehtaaria. Tämä perusparannussuunnitelma on tehty Euran kunnan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:n Turun toimistossa. Ympäristösuunnitelmasta on vastannut miljöösuunnittelija Tiina Puska, hulevesisuunnittelusta insinööri Tomi Kallio. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut tekninen johtaja Kimmo Haapanen. 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3 ALUEEN NYKYTILANNE Kunnan nykyinen torialue poistuu torikäytöstä ja näin ollen kunnassa tarvitaan uusi torikaupankäynnin alue, joka samalla palvelee kuntalaisia oleskeluja ajanviettoympäristönä erilaisissa tapahtumissa. Keskustassa Satakunnankadun varrella sijaitsee nykyisin vähäisessä käytössä oleva aukio, johon liittyy maisemallisesti kiinteästi hulevesien tasausaltaana toimiva Ankkalampi. Tämä aukio antaa hyvät puitteet uudelle torialueelle. Alueesta on tarkoitus suunnitella ja rakentaa kuntalaisille toimiva, turvallinen ja viihtyisä uusi ajanvietto- ja torialue. Alueen tulee lisäksi olla helppohoitoinen. Alue on merkitty vuonna 1998 hyväksytyssä rakennuskaavassa merkinnöillä VP sekä LP eli alue koostuu puistosta sekä yleisestä pysäköintialueesta. Lisäksi alueelle on merkitty n. 900 m 2 :n suuruinen torialue. Suunnittelutyön suurimpana haasteena ovat Ankkalammen luomat maaston pinnanmuodot sekä torikaupan vaatima tilantarve. Lisäksi keskellä aluetta sijaitsee muuntamorakennus, johon johtaa eri suunnista monia maakaapeleita ja johtoja. Aukio ja lampi sijaitsevat keskeisellä paikalla Satakunnankadun varrella ja hyvän sijainnin voidaankin edellyttää alueen tehokkaampaa käyttöä sekä huolitellumpaa ilmettä. Alue on nykyisellään jo rakennettua ja hoidettua, mutta kuitenkin vajaakäytössä. Alue ei palvele ja tavoita kuntalaisia viihtyisänä ajanviettopaikkana. Sekä pohjois- että eteläpuolelta alue rajautuu teihin, itäja länsipuolella sijaitsee kaupallisia rakennuksia sekä paikoitusaluetta. Aukio on kivetty betonikivin, kivetylle alueelle on sijoitettu muutamia penkkejä ja roska-astioita. Muutoin alue on nurmetettu. Lampi on kasvanut umpeen kosteikko- ja heinäkasvillisuutta, eikä lammen pohja tai vesipinta ole näkyvissä missään kohtaa. Lammen reunaluiskat ovat niinikään nurmetetut ja hankalat pitää siisteinä, pohjoispuolella kulkee kapea polku. Lampi toimii hulevesien tasausaltaana; siihen johtaa avo-ojat Satakunnankadun varrella. Lammen luoteispuolella avo-oja jatkuu Lauttakyläntien ali johtaen vedet Eurajokeen. Kasvillisuus käsittää länsireunan lehtipensasistutukset sekä puustoa. Puut ovat pääosin lehtipuita: mm. puistolehmuksia, jalavia ja saarnia. Lammen pohjoispuolella on perennapenkki ja lähempänä Lauttakyläntien reunamaa kasvaa koivuja sekä metsämäntyjä. Lammen pohjoispuolen puusto on melko huonokuntoista. Alueen valaistus on hoidettu kuudella pylväsvalaisimella.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 2 (7) 4 SUUNNITELMA 4.1 Yleistä 4.2 Maaston muotoilu Torialue Ankkalampi 4.3 Tilat ja toiminnot Toteutuksessa tulee noudattaa tämän työselityksen lisäksi seuraavia yleisiä työselityksiä, normeja ja ohjeita: - Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet, Rakennustieto Oy - Viherrakentamisen yleinen työselitys VRT 09, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu - Viheralueiden hoito, VHT 05, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu Ympäristösuunnitelmapiirustuksessa esitetyt nykyiset johdot ja kaapelit on esitetty viitteellisesti paikoillaan. Niiden tarkat sijainnit on varmistettava ja huomioitava ennen suunnitelman toteuttamista. Ympäristösuunnitelma on esitetty piirustuksessa MAS-324-P , detaljit kiveyksestä piirustuksessa -202 ja neljä leikkausta piirustuksessa Hulevesisuunnitelma on esitetty piirustuksessa VYS-324-P Torialue tulee sijaitsemaan nykyisellä laatoitetulla alueella, kuitenkin siten, että laatoitettua aluetta laajennetaan sekä itä- että pohjoissuunnassa. Lisätilaa saadaan täyttämällä ja putkittamalla avo-ojia sekä muotoilemalla nykyistä lampea. Torialue tulee olemaan tasainen eikä siinä ole maastonmuotoilua muutoin kuin hulevesien vaatimat kallistukset. Hulevesistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa Ankkalampi toimii hulevesien tasausaltaana sekä on huoliteltuna kaunis maisemallinen elementti. Siten allas tulee säilyttää ympäristössä. Kuitenkin torimyynnin sekä muidenkin tapahtumien sijaintipaikkana aukio tarvitsee nykyistä enemmän tilaa, joten lampeen johtavia avo-ojia täytetään ja putkitetaan sekä lammen luiskia hieman siirretään ja muotoillaan. Lammen koossa huomioidaan tarvittava hulevesien tilavuustarve. Hulevesistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa Alue voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: varsinaiseen torimyyntialueeseen/tapahtuma-aukioon (=lounaiskulma), jäätelökioski-/kesäkahvilaalueeseen (=kaakkoiskulma) sekä lammen reunamalla sijaitsevaan oleskelualueeseen. Istutukset jaottelevat aluetta vielä pienempiin erilaisiin tiloihin, joissa on oma tunnelmansa sekä luonne: polkupyöräpaikoituksella, penkkiryhmillä, torimyynnillä jne. on omat alueensa. Jaottelu luo selkeyttä sekä turvallisuutta. Aukio on tarkoitettu vain kevyenliikenteen kulkureiteiksi. Tästä poikkeuksena ovat torimyyjien toriautot, niille sallitaan välttämätön vähäinen liikennöinti toripäivisin. Toriautojen pääreitti kulkee länsipuolen paikoitusalueen kautta aukiolle pohjoisesta etelään (esitetty nuolin piirustuksessa 201).

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 3 (7) 4.4 Pintamateriaalit ja rakenteet Betonikiveys Nurmikko Sora ja luonnonkivet Torialueelle ei järjestetä yleistä pysäköintiä, vaan pysäköinti tapahtuu esim. alueen itäpuolen paikoitusalueilla. Torialue sekä lammen pohjoispuolitse kulkevan polun pinta kivetään betonisin harmain nupukivin (esim. iso sauvakivi, 278x138x80). Ladonta 1:2. Korostuksiin (=polkupyöräparkkien kiveykset, mainostornin paikka sekä toriruutujen rajaukset) käytetään samanlaista betonikiveä ja ladontaa kuin varsinaisen torin kiveyksessä, mutta tumman harmaata. Kiveysten ladontasuunnat on esitetty piirustuksessa 201. Detaljit kiveyksestä on esitetty piirustuksessa 202. Aluetta on nykyään kivetty n. 530 neliön alueelta harmain betonisin isoin sauvakivin. Näitä kiviä voidaan käyttää uudelleen ja vain tarvittavat lisäkivet ostetaan. Välikaistat aukion ja kevyenliikenteenväylän välillä, lammen reunamia sekä alueen pohjoisosa nurmetetaan. Nurmikon tulee täyttää vähintään nurmetusluokalla III asetetut vaatimukset. Nurmikko pidetään lyhyenä läpi kasvukauden. Lampi muotoillaan sekä päällystetään ruoppauksen ja perkauksen jälkeen soralla sekä pyöreämuotoisin luonnonkivin, joiden halkaisija on noin mm. Lisäksi luiskiin ja lammen pohjalle sijoitellaan ryhmittäin kauniita isompia luonnonkiviä (halk. noin mm). Luiskien sorastuksen ja kivien alle asennetaan maisemointikangas rikkakasvillisuuden estämiseksi Maksaruohomatto eli sedum-matto Kuorikate Rakenteet Nurmikon lisäksi vihreyttä alueelle tuo sedum-matto eli maksaruohomatto. Maksaruohot istutetaan nurmikon korvikkeeksi rullina, jolloin yksittäisiä taimia ei tarvitse istuttaa ja saadaan aikaan heti valmista vihreää pintaa. Vaikka pensaat istutetaan ns. massaistutuksin, lisätään istutusalueiden helppohoitoisuutta kattamalla pensaiden ja puiden alustat (alueet osoitettu piirustuksessa 201) vähintään 70mm paksuisella kerroksella männyn tai kuusen kuorikatetta. Kuorikate sitoo kosteutta sekä estää rikkakasvillisuuden kasvua. Katekerrosta ei lasketa pois kasvualustan paksuudesta. Lammen eteläkärjestä alkaen rakennetaan rajaavaksi elementiksi muuri, joka erottaa lammen, kävelyalueen sekä nurmialueen toisistaan. Samanlainen muuri rakennetaan kaarevan kulkuväylän ja pensasistutuksen reunalle. Muurit rakennetaan määrämittaan lohkotuista/sahatuista graniittikivipaaseista ja muurit kohoavat maanpinnan yläpuolelle noin 400mm verran. Muurien päällystää laudoitetaan osin, jolloin laudoitus muodostaa kaarevat pitkät penkit.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 4 (7) 4.5 Kasvillisuus Puut Pensaat sekä matalat havut Kausi-istutukset Muuntamorakennuksen etelä- ja länsipuolelle rakennetaan muurikivistä (betoni, tumman harmaa, h 70) istutusaltaat. Altaita rakennetaan kaksi, mutta ne ovat toisissaan kiinni. Lisäksi altaat ovat hieman eri korkuiset keskenään, korkeudet ovat noin 420 ja 630mm. Aukion ja kevyenliikenteenväylän väliselle nurmialueelle sijoitetaan joulukuuselle jalka. Kuusen paikka siirtyy nykyisestä paikastaan noin 10 metriä itäänpäin. Nykyisellä paikallaan kuusi olisi liian keskellä ja näin ollen peittäisi mm. istutusaltaita. Kuusenjalan ympärystä kivetään samalla betonisella kivellä kuin toriaukio. Kaikki rakenteet tulee toteuttaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Torin parannustöiden ja laajennusten johdosta alueelta joudutaan poistamaan puita, mutta tilalle istutetaan muutamia uusia. Säilytettävät puut on suojattava tarpeen mukaan rakennustöiden ajaksi. Toria reunustavaa lehmusrivistöä täydennetään yhdellä puulla, Satakunnantien varrelle istutetaan vartettuja kotipihlajia (runko- ja juuriversot poistetaan) sekä alueen pohjoisosaan istutetaan kaksi kyynelkoivua ja kolme mongolianvaahteraa. Pohjoisosan nykyinen puusto on melko huonokuntoista ja puut tuleekin kuntoarvioida vähintään silmämääräisesti vuosittain sekä huonot puut kaataa. Tilalle istutetaan serbiankuusia. Kuusilla luodaan pääte/ seinämä aukiolle Lauttakyläntien suuntaan. Samalla kuuset tuovat läpi vuoden melu- ja pölysuojaa. Koko alueelle tulee tehdä yksityiskohtainen valaistussuunnitelma, jonka yhteydessä suunnitellaan ja valitaan pohjoisosasta kuuset, jotka kohdevalaistaan alhaalta ylöspäin. Näin valaistus tuo maamerkin ja katseenvangitsijan myös Lauttakyläntien suuntaan. Ennen kuin kuuset ovat kasvaneet korkeiksi, voidaan kohdevalaisimet sijoittaa kohti nykyisiä hyväkuntoisimpia metsämäntyjä. Alueen pensaiksi valitaan helppohoitoisia angervoja: koivu- sekä tummaruusuangervoja. Ne istutetaan massaistuksin, jolloin maksimoidaan istutusalueen näyttävyys sekä helppohoitoisuus. Pensaat eivät vaadi istuttamisen jälkeen juurikaan hoitoa, vain kuivia kuolleita oksia poistetaan aina keväisin. Angervojen lisäksi katseenvangitsijaksi lähelle länsireunan penkkiryhmää istutetaan yksi lumipalloheisi. Muurikivistä rakennettuihin altaisiin istutetaan tummaruusuangervoja, lamopensasangervoja, seppelvarpuja sekä matalia havuja, esim. tuivioita. Muurikivipenkkeihin istutetaan em. pensaiden ja havujen lisäksi reunamille kauden kukkia: kesäisin esim. tumman violetteja ja punaisia petunioita, talvella koristusta torille tuodaan kanervin sekä irtohavunoksin. Alueelle ei sijoiteta yksittäisiä irrallisia kesäkukkapurkkeja, istutusaltaita tms.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 5 (7) Maksaruohomatto Kasviluettelo Kausi-istutuksena voidaan tässä mainita myös vuosittain paikalle tuotava ja valaistava joulukuusi. Maksaruohomatosta on kerrottu kappaleessa 4.4. nro nimi määrä istutustiheys 1 kesäkukat, kanervat 9m cm 2 koivuangervo Spirea betulifolia 75m 2 1kpl/m 2 3 kotipihlaja Sobus aucuparia 6kpl - 4 keltakurjenmiekka Iris preudacorus ~ 50cm (annetaan levitä) 5 kyynelkoivu Betula pendula Youngii 2kpl - 6 kääpiövuorimänty Pinus mugo Pumilio 8kpl 1m 7 lamopensasangervo Spiraea decumbens 10m 2 1,5-2kpl/m 2 8 lumipalloheisi Viburnum opulus Pohjan neito 1kpl - - maksaruohomatto Sedum 62m 2-9 mongolianvaahtera Acer ginnala 3kpl - 10 osmankäämi Typha ~ 50cm (annetaan levitä) 11 puistolehmus Tilia x vulgaris tai T. x europaea 1kpl - 12 rantakukka Lythrum salicaria ~ 40cm (annetaan levitä) 13 rantatädyke Veronica longfolia ~ 50cm (annetaan levitä) 14 seppelvarpu Stephandra incisa Crispa 12kpl 2kpl/m 2 - serbiankuusi Picea omorica ~ - 15 tuivio Microbiota decussata 14kpl 1m 16 tummaruusuangervo Spiraea jap. Anthony Waterer 100m 2 1-1,5kpl/m Kasvualustat ja katteet Kasvualustojen on täytettävä Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Puiden istutuskuopat ovat kooltaan väh. 80x80x80cm ja lumipalloheiden 60x60x60cm. Pensaiden (massaistutusten) kasvualustan syvyys on väh. 40cm. Sekä nurmikon että maksaruohomaton kasvualustat tehdään 15cm paksuiseksi. Puut tulee tukea istutuksen yhteydessä tukipuin, joita tulee pitää paikoillaan muutamia vuosia. Näin varmistetaan puiden suoraksi juurtuminen ja kasvuunlähteminen. Muurikivialtaiden pohjalle voidaan tehdä alkutäyttö soralla. Tämän päälle on kuitenkin mahduttava vähintään 35cm:n kerros kasvualustaa. Muurikivialtaat täytetään kasvualustalla siten, että pinta jää muutaman sentin altaan yläpinnan alapuolelle. Näin varmistetaan mullan pysyminen altaassa. Kuorikatteesta on kerrottu kappaleessa 4.6.6

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 6 (7) 4.7 Kalusteet Penkit, pöydät ja roska-astiat sekä ilmoitustaulu Puusilta 4.8 Muuntamorakennus 4.9 Valaistus ja sähköpistokkeet Alueella käytetään kolmen tyyppisiä penkkejä: kiinteitä yksittäisiä penkkejä sijoitetaan 2+3kpl (esim. Peipohjan Kiviveistämö Oy:n selkänojallinen penkki), luonnonkivimuurien päälle rakennettavat puukannet toimivat pitkinä kaarevina istuimina sekä kolmanneksi jäätelökioskin yhteyteen sijoitetaan kesän ajaksi kaksi pöytä+tuolit ryhmää. Kiinteitä roska-asioita sijoitetaan yhteensä 5 kappaletta suunnitelmapiirustuksen mukaisiin paikkoihin. Kaikissa kalusteissa tulee huomioida väritys: betoniosat ovat vaaleanharmaat ja metalliosat (mm. roska-astiat ja valaisinten pylväät) tumman harmaat. Puuosat käsitellään lämpimällä ruskean sävyisellä kuultomaalilla. Nykyinen ilmoitustaulu poistetaan ja uusi pieni taulu kiinnitetään muuntamorakennuksen itäpuoleiselle seinälle. Nykyinen puusilta alueen luoteiskulmauksessa säilytetään ja kunnostetaan. Silta käsitellään lämpimän ruskean sävyisellä kuultomaalilla. Muuntamorakennuksen ulkonäköä on kohennettava esim. poistamalla nykyiset karaattilevyt ja korvaamalla ne pystysuuntaisella puurimoituksella (tai rimoitetaan karaattilevyjen päälle). Rimoituksen pohja maalataan tumman ruskeaksi, rimoitus lämpimän ruskeaksi (samalla kuultosävyllä kuin kivimuurien puiset penkinkannet ja puusilta). Rakennuksen itäpuoleiselle seinälle kiinnitetään pieni ilmoitustaulu. Valaistuksesta, sähköpistokkeista sekä muista vaadittavista sähkötöistä tulee laatia erilliset tarkat suunnitelmat. Valaisimien valinnassa on erityisesti huomioitava riittävä valaisuteho sekä ilkivallan kestävyys. Alueelle sijoitetaan kolmentyyppisiä valaisimia: muurikivipenkin matalat valaisimet, alueen yleiset pylväsvalaisimet sekä havupuiden kohdevalaisimet. Muurikivipenkin matalat (pollari)valaisimet valaisevat kasvillisuutta sekä toimivat tunnelmanluojina. Nämä valaisimet ovat korkeudeltaan maksimissaan noin 400mm ja niitä sijoitetaan matalampaan muurikivipenkkiin kolme kappaletta. Alueen yleisvalaisimien sijainnit on esitetty viitteellisesti piirustuksessa 201. Yleisvalaisimiksi valitaan tumman harmaa runkoiset pylväsvalaisimet, jotka ovat korkeudeltaan noin 4000mm. Havupuiden kohdevalaisusta on kerrottu kappaleessa Torimyyjien tarvittavat sähköpistokkeet sijoitetaan valaisimien yhteyteen niin ettei ylimääräisiä pylväitä tms. tarvita. Pistokkeiden paikat (pistokkeelliset valaisimet) on esitetty piirustuksessa 201 merkinnällä S (huomioi S-merkkien

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Ankkalammen alueen perusparannussuunnitelma 7 (7) 4.10 Kuivatus Hulevesiputket ja -kaivot 4.11 Rakennekerrokset lukumäärä). Samalla periaatteella joulukuuselle tarvittava sähköpistoke (merkintä JS) sijoitetaan lähellä sijaitsevan roska-astian yhteyteen. Ylimääräisiä pylväitä yms. rakenteita tulee välttää. Kuivatussuunnitelma on esitetty piirustuksessa VYS-324-P Hulevesien lampeen johtavien purkuputkien päiden tulee olla vähintään noin 400mm korkeammalla kuin lammen pohja. Näin saadaan aikaan pieni putous ja veden solinaa. Vesi valuu lampeen luonnonkiviä pitkin. Hulevesiputkien rakentamisessa noudatetaan seuraavien julkaisujen mukaisia ohjeita ja määräyksiä: InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet, Rakennustieto Oy (InfraRYL Net versio 2010/1) ja InfraRYL osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat, Rakennustieto Oy (InfraRYL Net versio 2010/1). Lisäksi tulee noudattaa materiaalitoimittajan ja tilaajan ohjeita. Putkilla korvataan Satakunnantien varressa sijaitsevat avo-ojat ja rummut sekä hoidetaan torin pintakuivatusvesien johtaminen Ankkalampeen. Putkien tulee olla rengasjäykkyydeltään SN8- luokan muoviputkia ja niiden tulee olla Suomen Standardisoimisliitto ry:n myöntämällä SFS-merkinnällä leimattuja. Suunnittelijalla ei ole ollut käytössään pohjatutkimustietoja, joten kaivantojen seinämien tukemistarve ja työjärjestykset on selvitettävä ennen kaivutyön aloittamista. Kaivantosuunnitelma tehdään, jos on olemassa sortumisvaara sekä kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista, VNp 629/1994VNa 205/09. Kaivoista on tehty kaivokortit. Liikennöitävillä alueilla kaivantojen lopputäytöt tehdään 0 64mm kalliomurskeesta, muissa tapauksissa kaivuumailla. Ajoneuvoliikenteen reiteille rakennetaan katuluokan 5E mukaiset rakennekerrokset. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Juha Vesterberg aluepäällikkö Tiina Puska miljöösuunnittelija AMK Tomi Kallio insinööri AMK