kesäyöt ovat Suomen matkailuvaltti. Mitä muuta ulkomaalaiset arvostavat, Helena Petäistö? MEKIN ASIAKASLEHTI Ruokamatkailussako tulevaisuus?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kesäyöt ovat Suomen matkailuvaltti. Mitä muuta ulkomaalaiset arvostavat, Helena Petäistö? MEKIN ASIAKASLEHTI Ruokamatkailussako tulevaisuus?"

Transkriptio

1 01 14 MEKIN ASIAKASLEHTI Valoisat kesäyöt ovat Suomen matkailuvaltti. Mitä muuta ulkomaalaiset arvostavat, Helena Petäistö? Matkailuprofessori haastaa ajattelemaan toisin Ruokamatkailussako tulevaisuus? Japanilaiset metsästävät revontulia

2 Joutsen Sipoon Gumbostrandissa Kuva Visit Finland Imagebank/Antero Aaltonen Visit Finland Media Bank käytössäsi Lue lisää: â Tuoteteemat ja työkalut â Mediapankki käytössäsi Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! 2 Matkailusilmä

3 Matkailusilmä 3

4 Sisältö 18 Suosittelut sosiaalisessa mediassa tärkeimpiä. Ville Virkki uskoo, että Tampereelle riittää matkailijoita. Hän perustaa menestyneen hostellin kupeeseen hotellin ja aikoo menestyä samalla reseptillä kuin tähänkin asti: fiiliksellä ja palvelulla. Helena Petäistö Suomen järveä ovat Euroopan kätketyin matkailuvaltti. 14 Jos kiinalaisille näyttää kuvia autiosta Suomesta, se on kauhuskenaario. 10 Professori Johan Edelheim, MTI Tiesitkö, että Ulkomaalaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat 2013 yhden prosentin ja niiden kokonaismäärä, lähes 5,9 miljoonaa, on uusi ennätys? 22 Suomi menestyi taas NBI:ssä. Vai menestyikö? 4 Matkailusilmä

5 Matkailuprofessori haastaa ajattelemaan toisin ruokamatkailussako tulevaisuus? japanilaiset MetsästäVät revontulia MEKIN ASIAKASLEHTI pääkirjoitus Jaakko Lehtonen 14 Valoisat kesäyöt ovat Suomen matkailuvaltti. Mitä muuta ulkomaalaiset arvostavat, Helena Petäistö? 2 Joutsen Sipoon Gumbostrandissa 5 Pääkirjoitus 6 Silmäiltyä 10 Vihreä hihhuli vai rohkea visionääri? 12 Rising sun meets midnight sun 14 Miten houkutella eurooppalaisia Suomeen? 18 Paperitehtaalta hostellin johtoon 21 Mitä kuuluu? 22 Kotomaamme koko kuva 24 Ruokamatkailulla kilpailu kykyä matkailuyrityksiin! 25 MEKin kuulumisia päätoimittaja Jari ahjoharju, toimitus matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki, p , f , ulkoasu Ja taitto os/g Viestintä, p , kannen kuva Visit Finland/tiina törmänen paino Jaakkoo-taara painosmäärä kuvapankit imagebank.visitfinland.com, dreamstime osoitemuutokset anne Veini, osoiterekisteri mekin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Matkailusilmä on painettu Joutsenmerkitylle Edixion-paperille. Aikauslehtien Liiton jäsenlehti matkan kohde useimmiten matkalla on jokin kohde, määränpää. Harvemmin kukaan vain lähtee liikkeelle ja menee, minne nenä näyttää. Vanhoissa suomalaisissa iskelmissä ja jopa elokuvissa tosin ihailtiin kulkureita, jotka ilmeisesti vaelsivat aivan sattumanvaraisesti. Erityisesti kulkurina kunnostautui tauno palo, sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt. Matkan kohde voi määrittyä monella eri tavalla. Kiinalainen, joka matkustaa ensi kertaa ulkomaille, kokee määränpääkseen Euroopan. Japanilainen, joka on jo jonkin verran matkustellut, voi päättää matkustaa Skandinaviaan. Ranskalainen, joka tuntee Euroopan hyvin, voi matkata Italiaan taikka siellä jo Roomaan. Alpinisti taikka surffausfani suuntaa tiettyyn laskettelukeskukseen taikka nimetylle hiekkarannalle. Ruokafriikin määränpää voi olla yksi nimenomainen ravintola ulkomailla. Likikään jokainen matkailija ei halua matkaltaan suurta vaihtelua. On yllättävänkin tavallista, että vuodesta toiseen reissataan samaan kohteeseen, samaan hotelliin ja jopa samaan huoneeseen kuin edellisvuosinakin. Helppoa ja turvallista, ja jos huoneessa on viihdytty, niin mikäpäs siinä. Tosin tuntemattomaksi asiaksi voi jäädä, että naapurihotellissa olisi hienompi huone halvemmalla. Naapurimaasta puhumattakaan. Suomalaiset harjoittavat kansainvälistä talousyhteistyötä monella tavalla. Tunteita kuohuttavat välillä niin kehitysyhteistyö, lähialuetuki kuin EU:n ongelmavaltioiden rahoitus ja pönkittäminenkin. Huomaamatta usein jää, että tuemme myös vauraita ruotsalaisia. Ruotsalaiset vierailevat suurina volyymeinä Suomessa, mutta käyttävät täällä ällistyttävän vähän rahaa. Syykin selviää, kun hiukan penkoo. Monet ruotsalaiset nimittäin asuvat sukulaisten ja tuttavien luona, ja tietysti myös syövät kyläpaikassa ilmaiseksi. Isäntä ja emäntä pistävät pöydän koreaksi. Kenties piffataan vielä vieraat teatteriin taikka muuhun hupitilaisuuteen. Suomalaiset siis kuluttavat rahaa matkustavien ruotsalaisten puolesta. Onkohan sekin raha luokiteltavissa matkailukulutukseksi? matkailusilmä 5

6 Silmäiltyä Koonneet Jari Ahjoharju ja Pirkko Soininen 3xkirja Runomaana ja erämaana tunnettu Kainuu vahvistaa imagoaan näkymättömään kulttuuriperintöön uppoutuvalla retkeilyoppaalla. Satumaarit Myllyniemi (koonnut) Korpimuseo Wildwood Tales Matkaopas Kainuun maagiseen tarinaperintöön on julkaistu kaikille avoimena e-kirjana ja sähköisenä karttana GPS-paikannuksella varustettuna osoitteessa Runomaana ja erämaana tunnettu Kainuu vahvistaa imagoaan näkymättömään kulttuuriperintöön uppoutuvalla retkeilyoppaalla. Korpimuseo Wildwood Tales -teoksessa yhdistyvät maagisen kansanperinteen keruu, kuvataide, liveroolipeli, sarjakuva ja retkeilykartat. Teos on julkaistu suomeksi ja englanniksi ja se sisältää 313 tarinallista maastokohdetta Ylä-Kainuun alueella (noin 200 km x 200 km). Korpimuseo on toteutettu Hyrynsalmen kunnan hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun yleisenä kehittämishankkeena Ylä-Kainuun Tarinakartasto. Yhteistyössä ovat mukana Suomussalmi, Puolanka ja Ristijärvi. Idean hankkeelle loi kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi, joka vastaa kansanperinteen keruusta ja työn kokoamisesta. Sari Hiltunen loi piirroskokonaisuuden, Eero Tuovinen kirjoitti liveroolipelin Julenius-arkiston tutkijat, Mikko Alapuro käänsi teoksen englanniksi ja Kari Salonen räätälöi retkeilykartat. Julkaisu Kartat tarinakartasto.karttatiimi.fi Juho Pesonen Developing Market Segmentation in Tourism: Insights from a Finnish Rural Tourism Study Matkailijat etsivät internetistä yhä enemmän tietoa niin ennen matkaa, matkan aikana kuin matkan jälkeenkin. Kauppatieteiden maisteri Juho Pesosen väitöstutkimuksen perusteella internetin mahdollisuuksia on tähän saakka hyödynnetty matkailijoiden segmentointitutkimuksissa kuitenkin varsin pinnallisesti. Pesonen tutki väitöskirjassaan asiakkaiden ryhmittelyssä käytettäviä menetelmiä, ja kehitti uusia menetelmiä matkailijoiden ryhmittelyyn. Hän teki vuosina 2009 ja 2011 kaksi eri asiakaskyselyä yhdessä Lomarenkaan, Savonlinnan matkailun ja Tahkon kanssa. Kyselyiden perusteella Pesonen jakoi suomalaiset maaseutumatkailijat neljään ryhmään: sosiaalisiin maaseutumatkailijoihin, perhematkailijoihin, hyvinvointimatkailijoihin sekä kotiseutumatkailijoihin. Matkailuyritykset saavat tutkimuksesta tärkeää tietoa siitä, minkälaisia maaseutumatkailijoita suomalaiset ovat ja kuinka heidät tavoittaa erilaisista viestintäkanavista. (Itä-Suomen yliopisto, 2013) Sanna Mari Renfors, Vappu Salo (toim.) Onnistunut asiakaskohtaaminen matkailu- ja ravintola-alalla Matkailu- ja ravintola-alan osaamistarpeissa korostuu tällä hetkellä asiakaspalveluosaaminen. Asiakasta palvellaan yhä enemmän monissa kanavissa: kasvokkain, puhelimitse, nettisivujen kautta, sosiaalisessa mediassa. Siksi kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä eri asiakaspalvelukanavien toimintaa on ymmärrettävä kokonaisuutena. Kaikki ne vaikuttavat siihen kuvaan, minkä asiakas muodostaa yrityksestä ja sen palvelusta. Palvelun ei edes tarvitse olla täydellistä, kunhan virheet, kömmähdykset tai viiveet huomataan ja tavalla tai toisella korjataan ne tehokkaasti ja hyvällä fiiliksellä. Sanna Mari Renforsin ja Vappu Salon toimittama artikkelikokoelma tarkastelee onnistunutta asiakaskohtaamista matkailu- ja ravintola-alalla erilaisissa toimintaympäristöissä ja monesta näkökulmasta. Artikkelit sisältävät tuoretta tutkimustietoa ja runsaasti käytännön esimerkkejä. Teos lisää asiakasymmärrystä sekä antaa suuntaviivoja henkilökunnan toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen yrityksissä. (SAMK, 2013) 6 Matkailusilmä

7 Matkamessuilla oli yhteensä lähes 1000 näytteilleasettajaa ennätyksellisesti 81 eri maasta. TNS Gallupin tekemän kävijätutkimuksen mukaan 91 % kävijöistä tuli messuille tutustumaan ulkomaan kohteisiin. 4/5 kävijöistä tuli myös nauttimaan messujen elämyksellisestä tarjonnasta, kuten musiikkiesityksistä, erilaisista makuelämyksistä ja virtuaalimatkailusta. Matka- ja Caravan-messuihin kävi tutustumassa lähes kävijää. matkailupalkinto Ravintolapäivälle Suomalainen matkailupalkinto Finnish Travel Award -voittaja julkistettiin tammikuussa Matkamessuilla. Yleisöäänestyksen voitti Ravintolapäivä, joka sai palkinnoksi Suomen Messusäätiön myöntämän euron stipendin. Matkailutoimittajien Kilta valitsi Ville Haapasalon vuoden 2013 Matkailuhenkilöksi. Haapasalosta kertova kirja Et kuitenkaan usko Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä on sekin myynyt jo kappaletta. Kotimaan matkakohde 2013 Oulujärven Kulttuurikierros on nimetty vuoden 2013 kotimaiseksi matkakohteeksi. Matkailutoimittajien Kilta ry:n valinta julkistettiin perinteisesti Matka14-messujen yhteydessä Helsingissä. Oulujärven Kulttuurikierros on Kajaanin kaupungin sekä Paltamon ja Vaalan kuntien alueella toimivien matkailualan yritysten, tapahtumajärjestäjien, museoiden ja kansanperinteen vaalijoiden toteuttama yhteinen, laajamittainen matkakohteiden verkosto. Sen on rakentanut Oulujärven Jättiläiset ry -niminen matkailuyritysten ja -toimijoiden yhdistys. Kulttuurikierrokseen kuuluu yli 20 kohdetta Oulujärven alueella. Skaala ulottuu korkeakulttuurisesta sanan ja sävelen juhlasta koko kansan rakastamaan Kassu Halosen populaarimusiikkiin, kaupunginteatterista kesäteattereihin, Kainuun museosta talonpoikaismuseoihin, taidenäyttelyistä laaja-alaisiin keräilykokoelmiin, kirkkoarkkitehtuurista linnanraunioihin. Kulttuurikierros on paitsi matkailijoita palveleva verkosto, myös kunnianosoitus Kainuulle, sen monisävyiselle historialle, työteliäille ihmisille, ainutkertaiselle luonnolle ja yritteliäälle nykypäivälle, totesi valinnan perusteista Matkailutoimittajien Killan puheenjohtaja Eero Nokela. Matkailijalla on käytössään runsas, korkeatasoinen ja monipuolinen esitemateriaali, jokaisen kohteen nettisivut ja sähköpostiosoitteet. Ravintolapäivä voi tarjota unohtumattomia elämyksiä ja kokemuksia. Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi. Tapahtuman on ideoinut ja sitä koordinoi joukko vapaaehtoisia suomalaisia yksityishenkilöitä. Ravintolapäivä voi tarjota sekä kaupunkilaisille että matkailijoille unohtumattomia elämyksiä ja kokemuksia. Paras puoli on, että se perustuu ihmisten aktiivisuuteen, itse tekemiseen ja osallistumiseen. Pop up -ravintolat ovat aina erilaisia, kertoo Ravintolapäivän taustalla toimiva Timo Santala. Ravintolapäivä on levinnyt ympäri maailmaa jo 55 eri maahan, ja se tuo vuosittain paljon matkailijoita Suomeen. Esimerkiksi isot risteilyalukset suunnittelevat aikataulujaan Itämerellä Ravintolapäivän mukaan. Matkailumarkkinoinnissa tällä olisi potentiaalia vaikka mihin, jos siihen löytyisi rahoitusta, arvioi Santala. Kilpailun voittaja valikoitui yleisöäänestyksessä netissä. Muina ehdokkaina olivat Suomen luontokeskus Haltia, Vaarojen maraton sekä Ahvenanmaalla sijaitseva Smakbyn. Trail Tour Finland yhdistää Suomen kovimmat polkujuoksukisat Polkujuoksun maailmanlaajuinen suosion kasvu näkyy myös Suomessa: Yhä useampi juoksija hakee liikuntaansa motivaatiota ja elämyksiä luonnosta ja juoksee entistä useammin asfaltin sijasta metsäpoluilla. Nyt kolme Suomen tunnetuimpien polkujuoksukisojen järjestäjätahoa julkistaa uuden cup-muotoisen kisasarjan. Trail Tour Finland kokoaa kuusi upeaa polkujuoksukisaa sarjaksi, jonka yhteistulosten perusteella kruunataan vuoden 2014 suomalaiset polkujuoksusankarit. Yhteispisteisiin lasketaan neljän parhaan kilpailun tulokset. Trail Tour Finland NUTS Karhunkierros Trail Ultra, 53 km Bodom Trail, 21 km (alustava päivämäärä) NUTS Midnight Sun Trail Ultra, 55 km 9.8. PYHÄ tunturimaraton, 42 km 6.9. Nuuksio Classic Trail Marathon, 42 km Vaarojen Maraton, 43 km (Finaali, 2 x pisteet) Matkailusilmä 7

8 silmäiltyä lapin matkailun edistämiseksi suunniteltu Laplication-sovellus voitti pronssia Eurobest kisan designkategoriassa. Laplication mahdollistaa teknologian avulla Lapin luonnonilmiöiden, kuten revontulien ja keskiyön auringon, kokemisen. eurolot.com käynnistää reitti lennot Gdanskista Helsinkiin. Yhtiön ensilento saapuu Helsinki-Vantaalle 31. maaliskuuta Eurolot lentää Helsinkiin neljä kertaa viikossa Bombardier Q400 NextGen -koneilla. Lentoliput ovat myynnissä yhtiön kotisivuilla. Venäläinen lentoyhtiö s7 käynnistää lennot Helsingistä Moskovan Domodedovon kentälle. Yhtiö aloittaa operoinnit 26. huhtikuuta Airbus A319 -koneella. S7 on ilmoittanut lentävänsä reittiä päivittäin. Kone saapuu Helsinkiin kello ja lähtee takaisin Moskovaan kello Liput ovat myynnissä lentoyhtiön kotisivulla. barentsin alueen matkailuyhteistyöstä on julkaistu artikkelikokoelma. Julkaisu on yksi Public-Private Partnership in Barents Tourism (BART) -hankkeen tuloksista ja se on kirjoitettu yli parinkymmenen tutkijan, kehittäjän ja opiskelijan voimin. Teemoina ovat muun muassa alueellisen matkailun kehittämistyö ja rajat ylittävän yhteistyön haasteet. matkailuvuosi 2013: ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat aasian ja Venäjän ansiosta suomen matkailu menestyi viime vuonna hyvin, huolimatta heikosta taloustilanteesta suurimmissa lähtömaissamme. Ulkomaalaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat yhden prosentin ja niiden kokonaismäärä, lähes 5,9 miljoonaa, on uusi ennätys. Matkailuvuotemme kirkkaimmat tähdet tulivat Aasiasta. Japanin huikea 16 prosentin kasvu nosti maan kuudenneksi tärkeimmäksi lähtömaaksemme. Japanilaisten yöpymisiä oli , mikä ohitti Norjan, Viron sekä Yhdysvaltojen kansalaisten yöpymiset. Kiinasta tulleet yöpymiset kasvoivat reilun neljänneksen verran, yhteensä :een. Kiinalaisten matkailu Suomeen on kasvanut huippuvauhtia myös koko Euroopan vertailussa. Aasian maista saimme yhteensä lähes yöpymistä, joka on noin kymmenesosa kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä. EU on edelleen Suomen matkailun tärkein markkina-alue, vaikka sen osuus onkin laskenut. Viime vuonna muista EU-maista kirjattiin Suomessa yli 2,7 miljoonaa yöpymistä eli 47 prosenttia koko potista. Tärkeimmän yksittäisen ulkomaanmarkkinamme Venäjän yöpymiset kasvoivat edelleen kasvuvauhti oli 7 prosenttia vuositasolla, eli hieman aiempia vuosia hitaampi. Venäläisten kokonaisyöpymismäärä nousi jo 1,6 miljoonaan, joten heidän osuutensa kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä on nyt 28 prosenttia. Ison-Britannian markkinoilla menestyimme 13 prosentin kasvulla myös Euroopan mittapuussa hyvin. Brittien yöpymisiä kirjattiin yhteensä noin , mikä paikkasi Saksan markkinoiden heikkoa kehitystä. Saksalaisten yöpymiset laskivat kuusi prosenttia ja jäivät hieman päälle puolen miljoonaan. Ulkomaalaisten osuus kaikista yöpymisistä oli viime vuonna 29 prosenttia. Ulkomaiset vieraat käyttävät kuitenkin rahaa suhteellisesti hieman enemmän kuin suomalaiset itse: heidän osuutensa matkailun kokonaiskysynnästä on noin 32 prosenttia. FinaVian neljälle lentoasemalle rakennetaan upouudet leikkipaikat. Leikkipaikoista kaksi on jo valmiina Kittilän ja Rovaniemen lentoasemilla. Kaksi muuta valmistuvat talven aikana Turkuun ja Ouluun. Leikkipaikat pystyttää kotimainen lastenpaikkavälinevalmistaja Lappset. Oulussa voi leikkiä lennonjohtotornissa, Turussa puolestaan voi liukua alas Turun linnan katolta. Rovaniemen leikkipaikalla porot tervehtivät ja Kittilässä voi matkan aloittaa reellä. uusitut avautuivat tammikuun lopussa. Nettisivujen visuaalisuus noudattaa lahtiregion.fi-sivuston suomenkielistä versiota. Sisällössä nostetaan ensisijaisesti esiin Venäjän-markkinointiin jatkuvasti panostavat yritykset, jotka ovat myös mukana hankkeessa. sunborn avaa kaksi uutta laivahotellia suomalainen sunborn-konserni avaa kaksi uutta laivahotellia tänä keväänä. Toinen hotelleista avataan Lontooseen ja toinen Gibraltarille. Gibraltarilla laivan yhteyteen avataan myös Sunborn Casino Gibraltar. Sunborn Gibraltar on alueen ensimmäinen virallinen viiden tähden hotelli. 144-metrisessä laivassa on 190 huonetta ja sviittiä seitsemässä kerroksessa. Sunborn London ExCeL sijaitsee Lontoon suurimman messu- ja näyttelykeskus ExCeLin yhteydessä kaupungin itäosassa. Alus on ollut aiemmin käytössä Naantalin Kylpylän alueella, mutta se uudistetaan perusteellisesti siirron yhteydessä. Laivahotelli on suunnattu ensisijaisesti ExCeLin, London City -lentokentän ja Canary Wharfin yritysasiakkaille. 8 matkailusilmä

9 uudenmaan matkailun tulo- Ja työllisyystutkimus Julkaistaan maaliskuussa uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus julkaistaan maaliskuussa Tulo- ja työllisyystutkimus perustuu pohjoismaiseen malliin, joka on kehitetty alueellisten matkailutulojen arvioi miseksi. Tutkimuksen mukaan Uudenmaan matkailutulo menomenetelmällä eli matkailijoiden kulutus Uudellamaalla on noin 2,2 miljardia euroa (sisältää arvonlisäveron). Suurimmat matkailutuloa saavat toimialat ovat majoitus- ja ravitsemusala sekä vähittäiskauppa. Matkailuala työllistää Uudellamaalla noin henkilöä. oula hänninen sai Vuoden 2013 kulttuuritunnustuspalkinnon katisten kartanon Chef de Cuisine oula hänninen on ensimmäinen ruoka-ammattilainen, joka palkittiin Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnolla. Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkintoja on jaettu vuodesta 1991 lähtien. Palkintoraati kiitteli Hännistä etenkin Hämeen esille tuomisesta lähiruoka- ja ruokakulttuurimaakuntana. Lähiruoka onkin tärkeässä roolissa Hännisen työpaikassa Katisten Kartanossa. Muun muassa riistaeläimet ovat pääasiassa peräisin lähiseudulta, samoin kalat ja vihannekset. Käytämme lähiruokaa aina kun siinä on järkeä. Olennaista on, että tunnemme tuottajat, eli tiedämme, miten raaka-aine on tuotettu. Lähiruoalla ei ole arvoa, jos laatu on huono, sanoo Oula Hänninen. tiesitkö, että... kiinalaiset juovat punaviiniä eniten maailmassa, enemmän kuin esimerkiksi ranskalaiset ja italialaiset. Valtaosa Kiinassa juodusta punaviinistä on kiinalaista. helsinki-vantaalla pilotoidaan uutta neuvontapalvelua tounet-hankkeessa pohditaan parhaillaan tulevaisuuden matkailun neuvontapalveluiden suunnittelua palvelumuotoilun keinoin. Vuoden ympäri toimivia neuvontapisteitä on eteläisen Suomen kolmessa maakunnassa (Uusimaa, Häme ja Päijät-Häme) noin 18 ja kaiken kaikkiaan matkailullista neuvontaa tarjotaan alueella 37 paikassa. Uudenmaan seudullista matkailuneuvontaa järjestetään tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lentokentän matkailuneuvonnassa. Tulevaisuudessa matkailun neuvontapalveluissa tulee keskittyä digitaaliseen toimintaympäristöön ja asiakkaiden palvelemiseen matkan kaikissa vaiheissa. Lisäksi neuvontapisteet ja henkilökohtainen asiakaspalvelu tulisivat järkiperäistää karsimalla päällekkäisyyksiä, ja sopimalla yhteisiä toimintaperiaatteita. tounethanke.wordpress.com scandic Continental uudistuu helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevan Scandic Continental -hotellin mittava uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa puolet hotellin huoneista on avattu täysin uudistettuina. Maaliskuussa 2014 avautuvat myös uudet kokoustilat ja toukokuussa ravintola. Samalla hotelli vaihtaa nimeään Scandic Parkiksi. Suomen suurimman hotellin uudistustyö valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Scandic Park -hotelli tarjoaa täysin uudenlaisen ja inspiroivan kokemuksen asiakkaille ulko-ovelta hotellihuoneisiin saakka. Se näkyy ennen kaikkea materiaalivalinnoissa, kalusteissa, valaistuksessa ja ilahduttavissa yksityiskohdissa, kertoo suunnittelun toteuttaneen ruotsalaisen arkkitehtitoimisto Doosin sisustusarkkitehti SIR/MSA bronwynn Welsh. matkailusilmä 9

10 âprofessori Johan Edelheim patistaa matkailuyrittäjiä metsästämään uusia ajatuksia ulkomailta. Singaporelaisessa katukeittiössä voi vaikka miettiä, mitä jos toisikin Suomeen tuuttipitsan. Professori Johan Edelheim kiersi maailman ja tuli sitten Rovaniemelle johtamaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia. Räväkkä mies on saanut monet pohjoisessa takajaloilleen. Vihreä Teksti Pirkko Soininen Kuva Minna Salli hihhuli vai rohkea visionääri? Johan Edelheim on tunnettu siitä, että hän aloittaa esitelmänsä kertomalla, että on peruskoulutukseltaan kokki. Tämä on selvä kannanotto filosofian tohtorilta, joka johtaa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia (MTI) Rovaniemellä. Suomessa koulutuksesta ajatellaan hyvin hierarkkisesti. Siksi matkailun kaikki koulutusasteet yhdistävä MTI on mahtava idea. Matkailuopisto opettaa käytännön taitoja, ammattikorkeakoulu soveltaa teoriat käytäntöön ja yliopisto luo tutkimuksen kautta tulevaisuutta. Kaikkia näitä tarvitaan. Edelheim on itse esimerkki poikkeuksellisesta opintopolusta. Hän ei käynyt lukiota, vaan meni suoraan peruskoulusta ammattikouluun ja valmistui kokiksi. Kokkina hän lähti 16-vuotiaana maailmalle. Vasta paljon myöhemmin hän jatkoi opintojaan. Asiakaspalvelussa työskentelevät ovat matkailussakin avainroolissa. Matkailijan elämys alkaa siitä, miten häntä kohdellaan asiakaspalvelutilanteessa, katsooko tarjoilija tai myyjä silmiin, hymyileekö, jutteleeko ystävällisesti vai ei. PORVOOSSA SYNTYNYT Edelheim on aina rakastanut kieliä ja matkustelua. Hänen äitinsä oli kielten lehtori ja perhe reissasi paljon urheilukisoissa ympäri maailmaa. Missä tahansa olimme, äiti pystyi puhumaan ihmisten kanssa heidän omalla kielellään. Tämä innosti minua. Halusin kulkea maailmalla, jutella ihmisten kanssa ja solmia kontakteja. Siksi lähdin ulkomaille töihin niin nuorena. Nuoruuden haave onkin toteutunut. Edelheim on ollut töissä 10 eri maassa ja asunut pitempään kuin kolme kuukautta kuudessa maassa. Australiaa kutsun kodiksi, sillä omistan siellä edelleen talon, joka on nyt vuokralla. Annoin äsken pois virkani australialaisessa Southern Cross University:ssä, sillä haluan hoitaa tämän viisivuotisen pläjäyksen MTI:n johdossa kunnialla loppuun. MTI on lähtenyt mukavasti liikkeelle, ihmiset alkavat tuntea meidät. Miltä Suomi vaikutti, kun yli 20 vuotta ulkomailla asunut mies palasi tänne reilut kaksi vuotta sitten? Suomi on muuttunut paljon, kansainvälisemmäksi ja avoimemmaksi, mutta samalla olemme onnistuneet säilyttämään ne hyvät asiat, joista Suomen tulisi olla ylpeä. Täällä ihmisistä huolehditaan. Australialainen vaimoni rakastaa Suomea, hän ei haluaisi muuttaa täältä pois ollenkaan. 10 Matkailusilmä

11 MITÄ OPITTAVAA meillä olisi Australian matkailumarkkinoinnista? Suomi tarvitsisi matkailuministerin. Täällä matkailuun liittyvät toimialat ovat täysin irrallaan toisistaan, infra on yhden ministeriön alla, koulutus toisen ministeriön alla ja verotus kolmannen ministeriön alla. Kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä tai vaikutusvaltaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on yksi ihminen, joka koordinoi koko maamme matkailua, Australiassa matkailuministeriössä on töissä satoja ihmisiä. Maailmalla joka 11. työpaikka on matkailussa, eikö tämä merkitse sitä, että kyseessä on tulevaisuuden ala? Matkailualan suurin ongelma on täällä edelleen, että se mielletään huuhaaksi, työn vastakohdaksi. Matkailu on kuitenkin kasvava elinkeino, joka työllistää koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä. Professorin mukaan Suomessa ihaillaan ihan liikaa kaikkea suurta ja politiikkaa tehdään suurten ehdoilla. Suomi on aina osannut b-to-b-liiketoiminnan, muttei b-to-c-liiketoimintaa, johon matkailukin kuuluu. Suomessa ei myöskään osata tukea pienyrittäjiä, joita matkailuyrittäjistäkin on suuri osa. Jos Suomessa jatkuu ajatusmaailma, jossa vain suuryrityksiä varten tehdään muutoksia, matkailun käy entistä huonommin. SUURIN VIRHEEMME on se, että ajatuksemme pyörivät oman napamme ympärillä ja unohdamme kohderyhmät. Ajattelemme Suomea vain destinaationa, kun pitäisi ajatella sitä kulttuuriympäristöä, josta matkailijat tulevat. Liian moni puhuu siitä, että Aasian maat ovat kiireisiä ja Suomi voi tarjota hiljaisuutta ja rauhaa mikä virhe! Vaimoni isovanhemmat ovat kiinalaisia, joten tunnen hyvin kiinalaisen kulttuurin ja tiedän, että kiinalaiset kammoksuvat hiljaisuutta. Jos kiinalaisille näyttää kuvia autiosta Suomesta, se on kauhuskenaario. Edelheim sanoo, että länsimaalaiset ovat liian kiinni Platonin ajatuksissa aitoudesta ja autenttisuudesta, siksi emme ymmärrä muita kulttuureita. Aasialaisille aitous ei merkitse mitään, he arvostavat spektaakkeleja. Iloitsen joulupukin maailmasta Rovaniemellä, joka monien suomalaisten mielestä on epäaito ja kaupallinen, sillä se on juuri sitä mitä aasialaiset haluavat. Edelheim muistuttaa Pekingin olympialaisten avajaisista, joissa esiintyi suloinen tyttö, joka lauloi kuin enkeli. Myöhemmin kävi ilmi, että hän vain liikutti suutaan ja oikeasti hänen takanaan lauloi ihan tavallisen näköinen tyttö. Länsimaalaisille tämä oli huijausta, mutta kiinalaisille täydellinen spektaakkeli, jossa yhdistyivät kaunis ääni ja kauniit kasvot. MATKAILUALA EI ole yksi ala, vaan matkailusta saa suoraan tai epäsuoraan elantonsa moni yrittäjä. Myös se huoltoaseman pitäjä tai ruokakauppias, joiden liikkeissä matkailijat asioivat. Kittilän huoltoasemilla 70 prosenttia rahoista tulee etelän vierailta, jotka tankkaavat siellä. Koko idea siitä, että olemme ala, on vaaraksi meille itsellemme. Silloin moni yrittäjä ajattelee, että hei, enhän minä toimi matkailualalla, joten tämä asia ei kosketa minua. Millainen matkailumaa Suomi on parhaimmillaan kymmenen vuoden päästä? Mihin meillä on mahdollisuuksia? Puhtaus on suomalaisten valtti. Kiinalaisetkin matkustavat Taiwaniin, koska siellä ruoka on puhtaampaa. Luonnosta voisi tehdä spektaakkelin. Luontokeskus Haltia on minusta onnistunut tässä erinomaisesti. Siellä luonto esitellään elämyksenä, jonka lyhyelle vierailulle tuleva ulkomaalainenkin voi kokea. PROFESSORI EI ymmärrä lappilaisten yrittäjien kasvuhaaveita. Hän heittää pöytään faktoja ulkomuistista: Kittilässä on nyt majoituspaikkaa ja suunnitelmissa on lisää, Ylläksellä on majoituspaikkaa ja suunnitelmissa on lisää, myös Saariselkä ja Luosto ovat kaavoittaneet tuhansia majoituspaikkoja ja Pyhäkin haluaa tuplata majoituskapasiteetin. Myös Rukalla on laajentumispyrkimyksiä. Minä kysyn vaan, onko tämä järkevää? Kyllä minua jotkut haukkuvat vihreäksi hihhuliksi ja norsunluutornissa istuvaksi akateemikoksi. Mutta pitäisi tajuta, että meillä on vain tämä yksi maapallo. Kasvun ihannoiminen on sairaus. Jos muokkaamme luontoa liikaa, sillä on mullistavia vaikutuksia, jotka heijastuvat viiveellä negatiivisesti myös matkailuun. Lentäminen tulee jossain vaiheessa maksamaan paljon enemmän kuin nyt. Silloin ei enää ole turisteja, jotka lentävät viikonlopun viettoon maailman toiselle laidalle. Jos haluaa olla matkailuyrittäjä myös 25 vuoden päästä, on tehtävä vastuullisia päätöksiä. Jos yrittäjä on jäämässä pian eläkkeelle, ei häntä välttä- Suomi tarvitsisi matkailuministerin. Täällä matkailuun liittyvät toimialat ovat täysin irrallaan toisistaan. mättä kiinnosta, miten alalla menee 50 vuoden päästä. Tarvitsisimme enemmän luovuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Malesiassa on yliopisto, jonka vieraileva professori olen. Siellä kampuksen keskellä on upea järvi, joka on entinen kaivos. Nyt se on maisemoitu upeaksi keskikohdaksi. Naapurustossa toimii myös entisessä kaivoskuopassa suosituksi vesipuistoksi maisemoitu vapaa-ajan keskittymä. Lapissa kaivosteollisuuden ja matkailun on opittava elämään rinnakkain, sillä kumpikaan ei voi muuttaa muualle. En tietenkään kannata sitä, että kaivokset perustetaan keskelle matkailukohteita, mutta kaivosten suunnittelussa pitäisi jo miettiä matkailullistakin puolta. Eikö kaivosvierailu voisi ihan hyvin kuulua matkailijan ohjelmaan? Kaivos voi olla myös matkailulle mahdollisuus, kunhan ne toteutetaan oikein ja tehdään yhteistyötä alusta lähtien. Kuka? Johan Edelheim Syntynyt Porvoossa Opiskeli Österbottens centralyrkesskolanissa kokiksi, ja Vaasan hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksessa hotelli- ja ravintolaesimieheksi. Opiskeli Åbo Akademissa pedagogiikkaa ja suoritti kauppatieteen maisteri- sekä tohtoritutkinnon kulttuurialalta Australiassa. Työskentelee Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtajana Rovaniemellä. Aloitti tehtävässä vuonna Lähti 16-vuotiaana maailmalle. Asui muun muassa Australiassa, Kiinassa, Malesiassa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Yhdysvalloissa. Perheeseen kuuluu australialainen vaimo, kaksi aikuista tytärtä aiemmasta avioliitosta, kolme lastenlasta. Harrastaa hiihtoa, suunnistusta ja lukemista. Matkailusilmä 11

12 Rising sun meets midnight sun Luonnonilmiöiden lisäksi japanilaisia kiinnostavat kulttuuri, ruoka ja paikallisuus. vuoden kampanjan, jolla puolustetaan Suomen paikkaa japanilaisten matkailijoiden suosikkikohteena Skandinaviassa. Skandinavia-brändin vetovoima on usein suurempi kuin yhden yksittäisen maan. Pohjoismaat menestyvät usein kansainvälisissä maine- ja kilpailukykyvertailuissa tasaväkisesti. Skandinavia muodostaa melko yhtenäisen blokin, ainakin ihmisten mielikuvissa. Skandinavialla on laatuleima myös matkailuun läheisesti liittyvillä tai sitä hyödyttävillä aloilla, joilla tunnetut brändit ovat luoneet alueen yhteisen tyylin ja identiteetin. Nosteessa ovat skandinaavinen keittiö, design ja kirjallisuus sekä audiovisuaalinen kulttuuri. Kaikki nämä ovat elämäntapa- eli lifestyle-tekijöitä, joille on matkailussa yhä enemmän kysyntää perinteisten nähtävyyksien bongaamisen rinnalla. Suomalaiset huippubrändit ovat hyvin tunnettuja Japanissa. Alvar Aalto, Artek, Marimekko ja Iittala assosioidaan kuitenkin yleisesti koko Skandinaviaan. Suomen haasteena on liittää tämä myönteinen mielikuva osaksi matkailun ja designin markkinointia. Ruotsille tämä on helpompaa: se voi esimerkiksi luontevasti markkinoida Tukholmaa Skandinavian pääkaupunkina. Teksti Katarina Wakonen Kuvat Visit Finland Japanilaisten matkailu Suomeen on viime vuosina ollut kasvuvauhdiltaan Euroopan kärkikastia. Japanilaisten yöpymiset Suomessa ylittivät viime vuonna jo :n rajan, joten Japani nousi kuudenneksi tärkeimmäksi lähtömaaksi ohi Norjan, Viron ja Yhdysvaltojen. Suomi loisti tuoreessa Nation Brand Indexissä (NBI) luonnon kauneudella, jota japanilaiset odottavat erityisesti Euroopan-matkoiltaan. Suomi sijoittui japanilaisten arvioissa maailman kuudenneksi kauneimmaksi maaksi, pykälää korkeammalle kuin Ruotsi. Euroopan maista Suomen edellä oli vain ykkössijalla ollut Sveitsi. Toinen alppimaa johon yhdistetään luonnon kauneus, eli Itävalta, oli japanilaisten rankingissä sijalla 12. Norja vuonoineen ei ollut 50 maan vertailussa mukana. TÄSSÄ KILPAILUTILANTEESSA Visit Finland aloittaa Japanin markkinoilla kolmen MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN tilaamassa kohderyhmätutkimuksessa suur-tokion vuotiaiden naisten spontaanit Skandinavia-mielikuvat liittyivät yhteisiin vetovoimatekijöihin: revontuliin, luontoon, kylmyyteen ja talveen, vuonoihin, valkeisiin öihin, Pohjois- Euroopan designiin sekä ruokakulttuuriin, joka usein yhdistettiin mereneläviin, erityisesti loheen. Suomeen liitettävissä mielikuvissa edellisten lisäksi kiinnostivat muumit ja joulupukki. Sekä vuonot! Revontulet ja muumit nousivat spontaaneissa Suomi-mielikuvissa ylitse muiden. Revontulien metsästäjiä löytyykin Japanissa kaikista ikäryhmistä. Tähän talvisesonkiin sattunut aurinkosyklin huipennus on vetänyt runsaasti lisää japanilaismatkailijoita pohjoiseen. Kuvakollaasitestissä suomalaisista ikoneista keskiyön aurinko paistoi kirkkaana kakkosena revontulien jälkeen. Keskiyön auringon kuvastolla houkutellaan myös MEKin kevään imagokampanjassa japanilaisia Suomeen. Valkeat yöt on Japanissa tunnettu Pohjois-Eurooppaan liitettävä käsite, joka markkinointiviestinnässä usein yhdis- 12 Matkailusilmä

13 Japanilaiset Suomessa Yöpymisiä (+16 %) Kesäsesonki 52 %, talvisesonki 48 % Suosituimmat kuukaudet: helmi maaliskuu, heinä elokuu Pääkaupunkiseutu 62 %, Lappi 29 %, muu Suomi 9 % Matkailutulot 67 milj. euroa* Lähde Tilastokeskus, Majoitustilastot *Rajahaastattelututkimus 2012 Spontaanit Skandinaviamielikuvat liittyivät yhteisiin vetovoimatekijöihin: revontuliin, luontoon, kylmyyteen ja talveen, vuonoihin, valkeisiin öihin, Pohjois-Euroopan designiin sekä ruokakulttuuriin. Näin japanilaiset matkustavat Japanilaiset tekivät noin 18,5 miljoonaa matkaa vuonna Näistä 19 % eli 3,5 miljoonaa suuntautui Eurooppaan. Japanilaiset käyttivät ulkomaanmatkoillaan rahaa 21,7 miljardia euroa ja olivat kahdeksannella sijalla kansainvälisessä matkailukulutuksessa. Suurin osa Eurooppaan suuntautuvista matkoista (60 %) on ryhmämatkoja, mutta omatoimimatkailijoiden osuus kasvaa. Japanilaisten vapaa-ajan matkoista Eurooppaan yli puolet suuntautuu kolmeen tai useampaan kohteeseen. Skandinavian kiertomatkoja tai matkoja Suomeen myy noin 50 japanilaisyritystä. Japanilaisten matkanjärjestäjien tuotteet Suomeen ovat pääasiassa useampia maita yhdistäviä kesän ja talven kiertomatkatuotteita. Näihin yhdistetään tyypillisesti toisiaan täydentäviä teemoja kulttuurista ja luonnosta hyvinvointiin ja kaupunkimatkailuun. Lähde Market Insight - Japan (European Travel Comission), Trade Follow Up Japani (MEK) tetään keskiyön aurinkoon. Venäjällä, japanilaisia yhtä lailla kiinnostava matkakohde, ja erityisesti Pietarissa Valkeat yöt (Beliye Nochi) on onnistuneesti brändätty yhdeksi kesäsesongin huipputapahtumaksi. Kiinnostus Skandinavian matkoja kohtaan on korkeaa. Noin joka kolmas ydinkohderyhmään kuuluvista on kiinnostunut matkustamaan Skandinaviaan kolmen vuoden sisällä. Skandinaviassa jo käyneitä tokiolaisnaisia oli MEKin tutkimuksen mukaan erityisesti sinkkujen ja 35 vuotta täyttäneiden parisuhteessa olevien keskuudessa. Tyypillistä heille on halu nauttia elämästä ja usein myös korkea koulutus- ja tulotaso. Visit Finlandin Japanin-edustajan mukaan tähän kohderyhmään kuuluvat naiset saattavat viettää 3-6 päivää pääkaupunkiseudulla ja yhdistää matkaohjelmaansa myös Tukholman tai Kööpenhaminan. Muotoilu vetää myös puoleensa näitä kulttuurisuuntautuneita nuoria naisia. Kohderyhmävalinta on erittäin otollinen, sillä ulkomaanmatkailusta näyttää tulleen osa nuorten japanilaisten naisten kulttuuria. Japanin ulkomaanmatkailun kasvu onkin viime vuosina perustunut nuorten naisten sekä vanhempien pariskuntien aktiivisuuteen. Tämä luonnollisesti heijastaa maan väestörakennetta: Japanissa ja Italiassa yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä on maailman suurin. SUOMEN JA Japanin välillä on suuria kulttuurieroja niin elämän arvojen kuin visuaalisen estetiikankin suhteen, mutta myös yhdistäviä universaaleja asioita. Vertailimme eurooppalaisten ja tokiolaisten aktiivi-ikäisen vuotiaiden naisten ajatuksia vastuullisuudesta, itsestään huolehtimisesta ja suhtautumisesta vieraisiin kulttuureihin. Fyysinen ja henkinen hyvinvointi on japanilaisille tärkeää yleisemminkin. Selvityksessämme tokiolaiset naiset painottivat eurooppalaisia kanssasisariaan merkitsevästi enemmän pyrkimystä tasapainoon kehon, sielun ja tunne-elämän välillä. Ominaisuus nousi selkeästi ylitse muiden arvojen. Eurooppalaiset naiset puolestaan olivat japanilaisia huomattavasti ennakkoluulottomampia kokeilemaan uusia asioita ja tarttumaan vastaan tuleviin haasteisiin. Naisia yhdistävä universaali ominaisuus tuntuu olevan tunteita ja läheisyyttä viestittävä kuvasto, oli kyse sitten ihmisten tai ihmisten ja eläinten välisestä vuorovaikutuksesta. Lämminhenkisiin tunnelmiin samaistutaan. Kohtaamisten merkitystä on haluttu välittää myös uuden imagokampanjan henkilöissä ja tilanteissa. Globalisoituneen maailman vastakohtana korostuva paikallisuus kiteytyy Elä kuin paikalliset -trendiin. Olemme menossa kohti yksilöllistä massamatkailun aikaa, jossa tärkeää on tunne siitä, että tekee valinnat itse. Trendiä tukee sosiaalisen median jakamiskulttuuri, jolloin kokemuksista tulee sosiaalista valuuttaa. Tämä trendi on tyypillistä myös aktiivisille nuorille japanilaisnaisille. Heidän matkustuskäyttäytymisensä poikkeaa muutenkin paljon totutusta. Heidän kulutuskäyttäytymistään kannattaakin pitää silmällä, sillä juuri naiset luovat matkailun trendejä, jotka muuttavat koko toimialaa. Visit Finlandin Aasian kampanjoista ja Japanin kohderyhmätutkimuksesta lisää mek.fi:ssä. Jutussa käytetyt lähteet Visit Finland edustaja Shigeyoshi Noton Japanin katsaukset (MEK), Trade Follow Up Japani (MEK), Nation Brands Index (Anholt/GfK), Country Brand Index (Future Brand), Japanin kohderyhmätutkimus (Voitto), Market Insight (Japan European Travel Comission). Matkailusilmä 13

14 MITEN HOUKUTELLA EUROOPPALAISIA SUOMEEN? Teksti Helena Petäistö Kuvat Otava/Pekka Holmström ja VisitFinland Keskiyön aurinko tehokäyttöön! Luonto tuotteistukseen! Hiljaisuus ja luonnonrauha brändiksi! Ainutlaatuiset puukaupungit huipputuotteiksi! Eksoottiset tarinat esille! Palvelussa pilkettä silmään! Tarjolle kunnon suomalaista ruokaa! Ja ennen kaikkea Suomi auki silloin, kun eurooppalaiset lomailevat. Tätä kaikkea huutaa muu Eurooppa; täältä katsottuna Suomen matkailupotentiaali on vakavasti vajaakäytössä. Onneksi ovat venäläiset, mutta onko meillä vara antaa tärkeän elinkeinon yksipuolistua? Ennenkin on nähty, mitä vahvan kortin romahtamisesta on seurannut. Sitä paitsi jos "venäläistymme" liikaa, emme ole enää välttämättä houkutteleva kaikille muille. Ranskassa monet matkailukohteet asettavatkin maakiintiöitä, ettei yksi kansallisuus pääsisi liian dominoivaksi. Katson Suomea sekä matkailupalvelujen "hevijuuserina", matkakirjailijana, eurooppalaisten kanssa Suomessa matkustaneena että pitkään sellaisessa maassa asuneena, joka on maailman matkailutilastojen ykkönen ja joka kehittää matkailuelinkeinoa järjestelmällisesti. Matkailu on myös tärkeä syy siihen, miksi Ranska pitää huolta maataloudestaan. Matkailun takia maisema pidetään kauniina eikä maata päästetä autioitumaan. Tämä tuntuu meillä Suomessa monilta poliitikoilta unohtuneen. Tässä taloustilanteessa jos koskaan pitäisi matkailu, yksi harvoista kasvualoista, ottaa aivan erityiseen syyniin. Ainoa asia, jonka jokainen eurooppalainen Suomesta tietää, on se, että Suomi on kylmä maa. Talvella eurooppalaiset osaavatkin tulla meille luontevasti. Mutta aivan liian usein meitä pidetään myös kylmänä kesämaana. Sen käsityksen korjaamisessa on vielä paljon töitä. EHDOTTOMASTI KIEHTOVIN asia ovat VALOISAT KESÄYÖMME. Sen otan nykyään aina esille ensimmäisenä, kun tulee puhe Suomesta matkailukohteena. Ranskalaisen silmät kirkastuvat. -Onko keskiyön aurinko oikeasti totta? Periaatteessa hän tietää sen, muttei usko paikkansa pitävyyteen. Siksi minulla on aina laukussa pari hyvää postikorttia. Yksi niistä on Helsingin suurkirkko kesäyönä; siitä näkyy kellonaika. C'est féerique! Satumaista! innostuu ranskalainen. Niinhän se onkin! Itsestäänselvyys meille, mutta ei muille. Siinä meillä on suuri potentiaali pidentää sesonkia tekemällä se sydänkesällä ympärivuorokautiseksi. Keskiyön golf on jo keksitty, mutta paljon muutakin voi järjestää huumaavan valoisana kesäyönä; patikointia, pyöräilyä, uintia, veneilyä, teatteria, tanssia... Mitä vain paikkakunnalla on tarjolla, sama asia käyttöön myös kesäyönä. TOINEN VALTTIMME on sopivan ja MIELLYTTÄVÄN LÄMMIN KESÄM- ME. Manner-Euroopassa läkähdyttävät helteet ovat vitsaus, jossa vanhukset ja heikot jopa menehtyvät. Eurooppalaisissa kodeissa ilmastointi ei ole vielä yleistä, pahimmilla helteillä pidetään lakanoita jääkaapissa ja yöllä kietoudutaan kosteisiin pyyhkeisiin, sillä tuulettimetkaan eivät pelasta pätsiltä. Suomeen kesällä eksyneet eteläeurooppalaiset ovat tulleet kiittelemään siitä, että ovat päässeet meille pakoon sietämättömiä helteitään. Tästä ihanuudesta ei vain tiedetä tarpeeksi, vaan monet luulevat, että meillä on kesälläkin kylmä. SUURIN VALTTIMME ja arvokkain asiamme on tietysti LUONTO taas itsestäänselvyys, jota ei tiedosteta tarpeeksi. 14 Matkailusilmä

15 Lähes kaikessa muussa jäämme Euroopasta jälkeen. Muualta löytyvät kuuluisat nähtävyydet, suurkaupungit, historiaa ja taidetta, linnoja ja kartanoita, kasinoita ja tähtiravintoloita, suurella rahalla tehtyjä puuhamaita jne jne. Mutta luontoa ja tilaa ei muualla enää ole. Tiedostammeko oikeasti, miten tärkeää on, ettemme pilaa tätä kallisarvoista ja ainutlaatuista omaisuuttamme? Suomi, Ruotsi ja Norja ovat Ruuhka- Euroopan ainoat todelliset luonnonreservaatit, joissa on tilaa ja vielä mahdollisuus aitoon kosketukseen luonnon kanssa. Voisimme siis olla Manner-Euroopalle sama kuin Mainen osavaltio Yhdysvalloille. Välimeren maat ja Florida vetävät auringonpalvojia ja massaturismia. Varakkaat amerikkalaiset menevät luonnonhelmaan pohjoiseen Maineen ja nauttimaan alueen herkkua, kuuluisaa Mainen hummeria. Meillä olisi siihen aivan samat edellytykset ja hummerin sijasta hieno ja monipuolinen kalatarjonta. Hektinen virtuaalimaailma tuo yhä enemmän stressiä. It-teknologia on nopeuttanut ja lisännyt elämän toimintoja sietokyvyn rajoille. Tutkimusten valossa nyt ihmiset tarvitsevat luontoa ja rauhoittumista paljon enemmän kuin aiemmin. Euroopassa kahta asiaa kaivataan eniten: lisää luontoa ja aitoja, alkuperäisiä, yksinkertaisia asioita. RANSKASSA OVAT lisääntyneet sekä maatilamatkailu että patikointi. Ranskalaisten uusin keksintö on ollut tuotteistaa historialliset tullimiesten polut, sentiers des douaniers. Ne kulkevat pitkin Atlantin rannikkoa aivan veden rajassa. Tullimiehet vaanivat niissä aikoinaan salakuljettajia. Nyt näitä hienoja näköalapolkuja on kunnostettu yli kilometrin pituudelta. Meillä luulisi rantoja riittävän siihenkin. Tutkimukset osoittavat, että metsässä kävely on erityisen hyvä terveydelle. Se alentaa verenpainetta ja vähentää stressihormonia, kortisolia. Jo pelkkä näkymä puihin päin työhuoneen ikkunasta vähentää stressiä. Mikä valtava potentiaali meillä, vihreän kullan maalla, onkaan tällä alueella! Itävallassa joka kylässä pääsee viitoitetulle, hyvin hoidetulle patikkapolulle ihailemaan maisemia. Quebecissä olen kulkenut pitkospuilla sekä järvimaisemassa että metsissä. Luontoon palaamisen lisäksi halutaan aitoa, alkuperäistä tekemistä. Kalastus- ja metsästysmatkat, ratsastusretket ja -vaellukset, pyöräily, mutta myös sieni- ja marjamatkailu houkuttelevat eurooppalaisia. Sienimetsämme ovat paratiisi varsinkin italialaisille ja ranskalaisille, sillä näissä maissa viljellään suurin osa sienistä. Myös marjamme ovat oikea aarre, niissä on niin paljon enemmän makua kuin vastaavissa eurooppalaisissa. Kun ranskalaiset tulevat mansikka-aikaan Suomeen, jo Helsingissä ohjelmanumero on täyttää pärekorit kauppatorilla. Kaikki ihmettelevät "arktisten" mansikoiden makeutta, ja sama ihastelu toistuu mustikan kanssa, jota he eivät edes tunnista mustikaksi niin mauton heidän oma pensasmustikkansa on. Sieni- ja marjamatkat yhdistettyinä illalla kokkikursseihin, joissa opitaan valmistamaan taivaallista sienikeittoa ja herkullista mustikkapiirakkaa itse poimituista luonnonantimista ja jotka vielä nautitaan päivän päälle siinä resepti onnistuneelle luontopäivälle. Kunnon kalastusretken kruunaa sama sapluuna: Savustuslaatikko järven rannalla on eurooppalaiselle ihme juttu, ja sillä illan aterian valmistaminen itse ongituista vonkaleista on elämys. Sillä luonnonhelmassa lomailullakin on ruuhkaeurooppalaiselle rajansa; moni haluaa myös toimintaa. Olen kuullut kauhukertomuksia ranskalaisista, jotka ovat vuokranneet mökin suomalaisjärven rannalta ja pitkästyneet kuoliaaksi. Mökkielämää luonnonhelmassa ei tunneta samalla tavalla kuin meillä, joten siihen tarvitaan opastusta. Suomalaisten seurassahan kaikki oppivat nauttimaan siitä. Siksi lomailemaan tulevat mannereurooppalaiset tarvitsevat käyttöohjeet sille, mitä tehdä mökillä, saunalla, veneellä, laiturilla, järvellä ja metsällä. Vasta sitten nautinnollinen mökkiloma onnistuu myös aloittelijalle. Hyvin tehty, hauska opaskirja pitäisi kuulua joka vuokramökin varustuksiin. Sienimetsämme ovat paratiisi varsinkin italialaisille ja ranskalaisille. VALOISTEN KESÄÖIDEN ohella ranskalaiset ystäväni ovat ihastuneet Järvi-Suomeen. Alpit tunteville Suomen Lappi voi olla jopa pettymys ja vasta Norjan vuonot jotakin. Mutta riittää, kun mainitsee Suomen järveä, niin kyllä ihmetys alkaa. Siinä on Euroopan parhaiten kätketty matkailuaarre! Kätketty ihan kirjaimellisestikin: ranskalaiset ihmettelevät, miten puut ja pajukot peittävät näköalat tieltä järvelle. Risusavotta siis jokaiseen järvikuntaan. Järvi-Suomessa meillä on nimittäin brändinä mahtava potentiaali. Kun meillä ei kerran ole pitkää sesonkia eikä kuumaa aurinkoa, eli ei edellytyksiä halpaan massaturismiin, meidän on houkuteltava ostovoimaisia turisteja muilla keinoin. Silloin sekä luonnon että ympäristön on oltava ansaitsemassaan arvossa. On jaksettava olla tarkkana siinä, mitä, minne ja miten rakennamme, ettem me karkota vaativia asiakkaita rumalla ja ala-arvoisella rakentamisella. Oppia voisi ottaa esimerkiksi Sveitsistä ja Itävallasta, missä rakentaminen on ollut laadukasta ja harkittua ja missä idylli on säilynyt, kun vanhat rakennuk- Matkailusilmä 15

16 Suomen järveä ovat Euroopan parhaiten kätketty matkailuaarre. set, kylät ja miljööt on säilytetty hienosti. Alppimajat ovat kunniassaan. Itse olen herännyt lehmänkellojen kalkatukseen ja murtomaahiihtoreitillä on aisatiu'un kilinä varoittanut lähestyvästä rekiretkestä. Itävallan Salzburgin kuuluisa hotelli Goldener Hirsch aloitti idyllisten alppimajahotellien suursuosion. Sisustus on tehty aidoilla, koristemaalatuilla alppihuonekaluilla, peilipöytien eteen istutaan lypsyjakkaroille ja räsymatot tuovat tunnelmaa. Nyt jäljittelijöitä on pilvin pimein. Massaturismimaissakin erot ovat suuret. Pahin esimerkki on Espanjan betonilla pilattu aurinkorannikko. Ranskassa taas kovin suuria mokia ei ole tehty edes Rivieralla puhumattakaan Atlantin ja Kanaalin rantojen maisemista, missä vanhat huvilat on entisöity hienojen hiekkarantojen taakse. On helppo arvata, kumpaan menevät ostovoimaisimmat turistit. VAHVA VALTTIKORTTIMME, joka ei näy missään tilastoissa, ovat rannikon VANHAT PUUKAUPUNGIT. Nähtävästi turistit eivät vielä osaa käydä niissä tarpeeksi, sillä ranskalaisilta saamani palautteen perusteella ne kuuluvat todella suursuosikkeihin, kuten maamme puurakennukset ylipäätään. Suomesta palattuaan heidän "Top 3:ssa", usein jopa ykkösenä, on Kerimäen kirkko, maailman suurin puukirkko. Sitä he ihastelevat ja ihmettelevät. Muualla on loisteliaita linnoja ja kartanoita, mutta meidän ainutlaatuisia puukaupunkejamme niitä, jotka vielä ovat jäljellä ei ole tarjolla muualla. Suurin virheemme on ollut vanhojen kaupunkien ja kylien hävittäminen. Siinä on mennyt taivaan tuuliin hieno matkailuvaltti! Muualla Euroopassa uusi on aina rakennettu vanhan kaupungin ympärille, ja historiallinen keskusta on säilytetty huolellisesti. Meitä on vaivannut köyhän, äkkirikastuneen maan syndrooma, jossa Suurin virheemme on ollut vanhojen kaupunkien ja kylien hävittäminen. monta arvokasta asiaa jäi jalkoihin. Vanhasta tuli synonyymi köyhälle, kun taas muualla Euroopassa vanha on yhtä kuin arvokas. Ei tarvitse mennä kuin lahden taakse Ruotsiin, jossa on aina osattu olla ylpeitä omasta historiasta ja rakennusperinteestä maaseutua myöten. Euroopassa jokainen tietää, että vanhan rakennuksen entisöinti tulee aina kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Siksi vanhaa rakennuskantaa pidetään arvossa, ja sen säilyttäminen on tavoiteltava asia. Köyhästä nousuun lähteneen maan syyt olivat ymmärrettävissä vielä 1960-luvulla. Mutta se, että vähäisen jäljellä olevan vanhan purkaminen jatkuu yhä, on täysin käsittämätöntä, anteeksiantamatonta ja sivistymätöntä. Puurakennusten arvostuksesta ylipäätään löytyy paljon esimerkkejä. Kanadassa on maailman suurin puurakennus. Valtava hirsirakennus jylhän luonnon keskellä on niin hieno, että 80-luvulla siellä pidettiin G7-huippukokous maailman rikkaimpien teollisuusmaiden johtajien kesken. Rakentaja oli kanadansuomalainen... Kerran minulla oli tilaisuus päästä Yhdysvalloissa korkean tason delegaatiossa huippuseminaariin, jossa paikalla oli amerikkalaisten suuryritysten pääjohtajia ja Valkoisen talon korkeita virkamiehiä. Tasokas porukka lennätettiin Mainen osavaltioon Port Elizabethiin lähelle Bushien Kennebunkportin kesäasuntoa. Luksustason hotelli oli pitkä, kaksikerroksinen, perinteisellä tyylillä rakennettu, maastoon harmonisesti sulautuva vaaleansiniseksi maalattu puurakennus, jonka kruunasi torni, jonka Library Barista, eli kirjastobaarista, avautuivat upeat näkymät merelle. Jokaiseen huoneeseen kuului veranta, ja joka verannalla odotti kaksi uusvanhaa kiikkutuolia. Paras vastaava esimerkki löytyy Etelä- Suomesta: Loviisan vanha Kappeli, viiden vuoden entisöintityön tulos, hieno vanha puurakennus, kylpylä, jossa venäläinen aatelisto vietti kesiään ja joka on palannut entiseen loistoonsa. Loviisasta puolestaan on tulossa pitkän entisöintityön myötä yksi Suomen puukaupunkien helmiä, ja se on osannut jo nyt käyttää eurooppalaisia markkinointikeinoja. Amsterdamin keskustan kanavien varren historiallisissa taloissa järjestetään avointen ovien viikonloppuja, jolloin pääsee pikkurahalla kiertämään yksityisten talojen puutarhoissa ja taloissa. Loviisa on järjestänyt avoimien ovien viikonloppuja jo yhdeksän vuoden ajan. Viimeksi henkeä osti lipun puukaupungin idylliin, mukana myös ruotsalaisen sisustuslehden lukijamatkalaiset. VALITETTAVASTI HERRAT Berlusconi ja Chirac olivat oikeassa; matkailun kannalta RUOKA on suuri ongelmamme. Lomailuun kuuluu herkuttelu, mutta kaupunkien ulkopuolella ei meillä kunnon ruokaa juuri saa, eikä eurooppalainen matkailija tyydy huoltoasemiin. Erityisesti eurooppalaiset odottavat tuhansien järvien maalta kalaravintoloita ja yllättyvät, kun meillä tankataan teollista mössöä huoltoasemilla ja syötetään eurooppalaisten suuri herkku, silakka, minkeille. Turistit kaipaavat teidemme varsille tyypillisesti suomalaisia paikkoja. Joka paikkakunnalta pitäisi löytyä ainakin yksi viihtyisä paikka, josta saa perusherkkujamme; lohikeittoa, sienikeittoa ja muita kala- ja sieniruokia, mustikkapiirakoita, lättyjä ja supisuomalaista täytekakkua. Varmasti tykkäisivät omatkin asukkaat. Poronlihalla taas on mainio kuriositeettiarvo. Finnair tarjoili aikoinaan poronkäristystä myös Pariisin lennoilla. Ranskalaiset kääntelivät sitä epäröiden haarukallaan ja jupisivat pilalle paistetuista lihasuikaleista. Kun kerroin heille, että se on poronlihaa, muuttui ääni heti kellossa. - Oh là là! Poroa! Sepä mielenkiintoista! Annos meni alas mukisematta, ja kotona kaikki kertoivat innoissaan eksoottisista tarjoiluista, ja Finnair sai pisteet kotiin. Miksi ihmeessä siitä ei kerrottu tarjoiltaessa? Positiivinen asia kääntyi päinvastoin huonoksi, kun tiedotusta ei ollut hoidettu. Ja mistä meillä saisi kunnon voileipiä? Muualla Euroopassa on voileipiä saanut muodikkaissa uuden aallon lounaspaikoissa jo 25 vuoden ajan, mutta meillä, suuressa voileipämaassa, virtaus on jäänyt kokonaan väliin. Euroopan suurin voileipäketju, Le Pain Quotidien, Jokapäiväinen leipämme, on levinnyt aina New Yorkiin asti. Se tarjoaa luomumaalaisleipää eri tilpehööreillä kodikkaasti ison puisen pöydän ääressä. Meillä tehdään kotona hyviä voileipiä ja tyydytään ulkona hampurilaisiin. Turistit eivät niihin tyydy. 16 Matkailusilmä

17 MAATAMME VAIVAA myös SAMAN- LAISUUDEN SAIRAUS. Kun yksi keksii valkosipuliyön, se on kohta 50 paikkakunnalla! Ranska on matkailutilastojen kärjessä myös siksi, että siitä on tietoisesti kehitetty vaihteleva ja monipuolinen alue maassa kiertelevän matkailijan kannalta. On ilo ajella maakunnasta toiseen, sillä paitsi että maisemat vaihtuvat, niin tekevät myös ruuat, rakennukset ja matkailuteemat. Rakennuskantaa valvotaan tarkasti niin, että maakuntien erikoispiirteet säilyvät. Siksi Baskimaakuntaan ei saa rakentaa normandialaista taloa eikä Bretagneen alsacelaista taloa. Jokaisesta maakunnasta täytyy löytyä oma tunnelmansa, ja se rakennetaan monesta osasta. Jokaisella paikkakunnalla on kaivettu esiin sen oma tarina. Siitä on jalostettu matkailuteema, sellainen, jota ei muilla ole. Olen käynyt muun muassa kampasimpukkatiellä, melonin pääkaupungissa ja keskiaikaisessa katarien ja trubaduurien kaupungissa, jossa jo lentokentällä haarniskamies toivottaa tulijan tervetulleeksi. Se, että esimerkiksi Oulu, maailman suurin tervasatama, ei ole jalostanut upeaa tervaporvarimenneisyyttään matkailuteemaksi, olisi Ranskassa käsittämätön ajatus. Kun tuon ranskalaisille tuoksuvia hautatervapulloja, ja kerron tarinan siitä, miten jopa maailman mahtavin Britannian kauppalaivasto oli oululaisten armoilla, saan kaikki innostumaan. Onneksi sentään joulupukinmaan arvon mekin ymmärsimme ajoissa, sillä nyt kaikki muut Pohjoismaat kadehtivat sitä meiltä. Mutta ei sekään helpolla tapahtunut. Tarvajärvi ehdittiin leimata moneen kertaan hupsuksi höperöksi, ja häneltä vaadittiin tosi lujaa uskoa ideaansa ja vahvaa itsetuntoa, että hän jaksoi puskea visiotaan eteenpäin. NYT TARVITTAISIIN Tarvajärveä ideoimaan, miten nostaa SAUNA uusiin sfääreihin. Saunahan on ainoa suomenkielen sana, joka on otettu myös muihin kieliin, ja instituutiona se on ainutlaatuinen. Ranskalaiset eivät usko korviaan kuullessaan, että meillä sauna on joka paikassa eduskunnasta presidentinlinnaan asti ja että siinä, missä ranskalaisfirma edustaa herkkupöydässä laatuviiniensä kanssa, meillä bisnekset hoidetaan saunassa. Saunaa luonnostaan arastelevakin on kotimaahan palatessaan yhtä ylpeä "urheasta" kokemuksestaan kuin poronkäristyksen syömisestä. Saunapassi taskussaan hänellä olisi jotakin tavallisuudesta poikkeavaa kerrottavaa. Sauna voisi myös olla osa paluuta luontoon, jota stressaantuneet ihmiset kaipaavat. Mutta sauna on kuin mökki, siihenkin moni eurooppalainen tarvitsee kunnon opastusta. Ja historian hämäristä voisi kaivella höysteeksi vielä lisää eksoottista tarinaa. MIELESTÄNI SAUNAA voisi käyttää enemmän myös HOTELLIEN erikoispiirteenä poikkeamaan muusta eurooppalaisesta majoituksesta. Suomalaisia hotelleja jos mitä vaivaa mielikuvituksen puute, kun ketjumme jylläävät standardisapluunallaan läpi maan. Euroopassa se on eilistä päivää, nyt valttia ovat niin sanotut charmihotellit tai karaktäärihotellit. Jopa ketjut hakevat paikallisuutta viihtyisyyden lisäämiseksi. Saimaan charmantit on hanke, joka ajaa takaa oikeaa asiaa: mielikuvitusta ja viihtyisyyttä. Eurooppalaisin silmin nähtynä Tertin kartano Mikkelin lähellä on onnistunut esimerkki sekä viihtyisästä ravintolasta, tavallisesta poikkeavasta majoituksesta että herkkujen ja matkamuistojen houkuttelevasta ja tasokkaasta tuotteistamisesta. Jyväskylän Yöpuulle puolestaan antaisin Suomen hurmaavimman hotellin tittelin. Se, että kaikki pelaa, ei riitä eurooppalaiselle matkailijalle. Hän haluaa myös viihtyä yöpaikassaan. Hotellinpitäjän pitäisi aina tarjota sellaista, millaista hän itsekin haluaisi matkoillaan saada. Kodikkuus ei ole ollenkaan hullumpi houkutin. Joustamattomuus on myös monen suomalaishotellin vitsaus. Asiakas pitäisi pyrkiä ottamaan vastaan vieraana aivan kuten kotonakin. Hänet täytyisi saada ennen kaikkea viihtymään. Ei sillä niin väliä ole, meneekö kaikki ihan sääntöjen mukaan. Palveluhenkisyys ja pelisilmä ovat hyvän paikan tavaramerkki. Eräs suomalainen hotellinjohtaja myönsi minulle, ettei hänen parhaiten muistamansa hotelli ole suinkaan heidän ketjunsa standardeilla paras. Mutta kun hän tuli sinne myöhään illalla uupuneena, stressaantuneena ja sateesta märkänä, ei respa alkanut vaatia heti kirjautumista, vaan otti väsyneen asiakkaan matkalaukun, vei hänet huoneeseen asti, pani vielä vaahtokylvyn virtaamaan ja toivotti ystävällisesti hyvää yötä. Likomärkä matkustaja oli syvästi kiitollinen. Ylipäätään voisi sanoa, että eurooppalainen kaipaa suomalaiselta palvelulta enemmän silmänpilkettä. Majoitustarjonnan tylsyyteen olisi myös olemassa hurmaava poikkeus, joka vain odottaa toteuttamistaan. Idean äiti on Jyväskylän Helin Matkojen perustaja, ja se on jopa rekisteröity ja savolaisittain sanottuna aloittamista vaille valmis. Kyseessä on Mummonmökkitie-projekti. Kaikilta paikkakunnilta löytyy tyhjiä mummonmökkejä. Jos ne pantaisiin kuntoon, ehostettaisiin punamullalla, lisättäisiin pitsiverhot, räsymatot, pelargorniat ja aamiaistarvikkeilla varustettu jääkaappi sekä siivouspalvelu, siinä meillä olisi supisuomalainen majoitusmuoto, joka takuulla houkuttelisi eurooppalaisia automatkailijoita maahamme. Joustamattomuus on monen suomalaishotellin vitsaus. LAST BUT not least: Suomen matkailun ehdottomasti korjausta kaipaava perusongelma on valuvika LOMAKAU- DESSAMME. Valitamme sesonkimme lyhyyttä, ja sitten lyhennämme sitä aivan itse. Euroopan ja myös Japanin paras lomakuukausi on elokuu, mutta juuri silloin meillä pistetään lappu luukulle kesken kaiken. Koulut alkavat, ja kaikki loppuu kuin seinään! Onko meillä todella tässä taloustilanteessa vara menettää satoja miljoonia euroja käsittämättömän käytännön seurauksena? Ruotsissa koululaisten lomat alkavat vasta kesäkuun puolivälissä, sillä kuun alussa vedet ovat vielä kylmät eivätkä vanhemmatkaan lomaile ennen juhannusta. Pohjois-Suomessa kesä ei edes ala kesäkuun alussa. Useimpina viime vuosina elokuu on ollut lämpimin kuukausi ja helteillä palataan kouluun kesken sadonkorjuun, mikä on kuulemma yksi syy siihen, miksi suomalaiset eivät enää opi poimimaan marjoja eivätkä sienestämään. Kaiken kaikkiaan nurinkurinen ja kansantaloudelle kalliiksi käynyt tilanne. Jos maamme matkailua halutaan todella kehittää, tämä perusongelma pitäisi siis saada pois päiväjärjestyksestä viipymättä! Matkailusilmä 17

18 âhostellissa on tehty paljon edullisia mutta näyttäviä sisustusratkaisuja. Toimitusjohtaja Ville Virkki hääri itsekin maalisudin kanssa, kun seiniä maalattiin kirkkailla väreillä. Paperitehtaalta hostellin Teksti Pirkko Soininen Kuvat Janne Viinanen Ville Virkki ei vielä johtoon hiekkalaatikolla haaveillut hostellin perustamisesta. Ei edes silloin kun hän opiskelujen ohessa painoi Valkeakosken paperitehtaalla pitkää päivää. Kaikki muuttui, kun hän luki Aamulehdestä, että Tampereella on liian vähän majoituskapasiteettia. 18 Matkailusilmä

19 V ille Virkki seisoo perustamansa ja omistamansa Dream Hostelin respassa ja juttelee Ruotsista Suomeen muuttaneen vanhan miehen kanssa. Mies kehuu, että Virkin hostelli on paljon hienompi kuin matkustajakodit, joihin hän tottui Ruotsissa. Virkki hymyilee tyytyväisenä. Moni muu on herran kanssa samaa mieltä, sillä vajaa neljä vuotta sitten avattu hostelli on valittu vuonna 2011 Suomen parhaaksi hostelliksi ja Guardian-lehdessä Dream Hostel nimettiin viime vuonna Euroopan kymmenen parhaimman luksushostellin joukkoon. Vuosina 2010, 2011 ja 2012 maailman suurin hostellivarauskone Hostelworld.com valitsi Virkin hostellin vuoden parhaaksi Suomessa. Lisäksi Dream Hostel oli Booking.com:n vuoden 2012 ja 2013 asiakasarvioiden perusteella Tampereen paras majoitusliike. Miten tähän on tultu? Miten nuori tradenomi tuli perustaneeksi hostellin, vaikkei koskaan haaveillut matkailualasta tai yrittäjyydestä. LUIN AAMULEHDESTÄ, että Tampereen toiseksi viimeinen hostelli lopettaa ãharjoittelija Paula Hurri viihtyy loistavasti monipuolisessa hostellityössä. Dream Hostelissa kaikki tekevät kaikkea. toimintansa. Samaan aikaan matkailuihmiset valittivat, että täällä on liian vähän majoituskapasiteettia. Idea lähti muhimaan. Tuosta hetkestä kului kuitenkin lähes kolme vuotta, ennen kuin hostellin ovet avautuivat. Toissa vuonna myös viimeinen kilpailija lopetti ja Virkin yritys on nyt kaupungin ainoa hostelli. Olen aina halunnut tehdä töitä ja menestyä. Se on ollut minun mottoni. Virkki ei halua kuitenkaan menestyä hinnalla millä hyvänsä. Kun hostelli avattiin, vaimo Eveliina oli juuri synnyttänyt perheen toisen lapsen ja jäi äitiyslomalle. Kun vauva vähän kasvoi, tuli vaimokin mukaan yritykseen ja he hoitivat lapsia vuoropäivin kotona. Tein aloittelevana yrittäjänä alle 30 tuntia töitä viikossa, eihän se ole mitään. Vaimo teki saman verran. Nyt Eveliina on jälleen äitiyslomalla, sillä perheen kolmas lapsi syntyi kesällä. ãaina ei voi tehdä sitä mitä haluaa, vaan välillä on tehtävä sitä mikä kannattaa. Tämän olen oppinut yrittäjänä, sanoo Ville Virkki. DREAM HOSTEL sijaitsee kivisen kerrostalon alimmaisessa kerroksessa kivenhoiton päässä Tampereen rautatieasemalta. Jos minä jotain Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskellessani opin, se oli "location, location, location", Virkki sanoo. Hostellin perustamisessa oli niin monta ylä- ja alamäkeä, että onneksi nuori yrittäjä ei tiennyt niistä etukäteen. Moni juttu meni puihin sen takia, että yritin itse hoitaa ne. Vasta kun sain rinnalleni esimerkiksi ammattitaitoisen rakennusmestarin, kaikki alkoi sujua. On ihan tyhmää kuvitella, että hoitaa itse viranomaisten kanssa kaikki asiat. Paljon järkevämpää on käyttää ammattilaisia ja maksaa heille siitä, sillä silloin asiat sujuvat nopeammin ja kerralla oikein. Ensin Virkki ajatteli, että hän vain vuokraa jostain tilat ja kantaa sängyt sisään. No, ei se ihan niin yksinkertaista tietenkään ollut. Hostelli kun tarvitsee esimerkiksi toimivan ilmanvaihdon, pelastautumistiet ja kaavassa luvan majoitustoimintaan. Yhdessä vaiheessa vain istuin lamaantuneena lattialla ja mietin, ettei tästä koskaan tule mitään. Ongelmat kuitenkin ratkesivat yksitellen ja nyt Virkki on tyytyväinen.â Matkailusilmä 19

20 áhaluan olla hyvä liikemies, mutta elää samalla arvojeni mukaan ja viettää aikaa perheeni kanssa. Tähän asti se on onnistunut, sanoo Ville Virkki. Ville Virkki Dream Hostelin perustaja ja omistaja. Syntynyt 1981 Valkeakoskella. Ollut aiemmin töissä mm. paperitehtaalla, hampurilaisravintolassa, maatilalla, trukkikuskina ja rakennuksilla. Suorittanut BBA-tutkinnon Hämeen ammattikorkeakoulussa. Pirkanmaan vuoden nuori yrittäjä viime vuonna. Perhe, vaimo Eveliina ja 6-, 4- ja ½-vuotiaat lapset. Harrastaa koripalloa, matkailua ja kokeilee innolla kaikkea uutta. â Vain pistorasioiden paikat olisin suunnitellut paremmin. Nyt osa pistorasioista jäi sänkyjen taakse ja olemme joutuneet käyttämään jatkojohtoja. Alusta asti minulle oli selvää, että halusin tarjota hostellissani yhteisöllisyyttä, helppoa olemista, tunnelmaa sekä toimivat ja siistit tilat. HOSTELLIN YLÄKERRASSA ovat käynnistymässä rakennustyöt. Virkki avaa sinne hotellin vielä tällä kesäkaudella. Olen hankkeesta aivan innoissani. Hotellin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Puiston Emma Johansson. Toimisto on erikoistunut kestävään kehitykseen ja vihreät arvot on otettu huomioon suunnittelussa. Hotelliin tulee 20 pientä huonetta, joista löytyy vain kaikki tarpeellinen, esimerkiksi oma suihku ja wc. Kestävä ajattelu lähtee jo pohjapiirroksesta. Olemme tarkoin miettineet, Aiomme menestyä fiiliksellä ja palvelulla, samoilla asioilla jotka ovat nytkin auttaneet meitä. miten tilat olisi ekologisinta sijoittaa. Huoneissa on vain välttämättömin. Mistä yrittäjä sai rohkeuden laajentaa? Sijaintimme on niin loistava, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Kun mahdollisuus laajentaa tähän samaan rakennukseen tuli ajankohtaiseksi, tilaisuuteen oli tartuttava. Vieressä on Tampere-talo ja yliopisto. Niissä vierailee myös paljon potentiaalista asiakaskuntaa, jotka eivät halua yöpyä hostellissa. He haluavat yksityisemmän majoituksen ja ovat valmiit maksamaan siitä. Aiomme menestyä fiiliksellä ja palvelulla, samoilla asioilla jotka ovat nytkin auttaneet meitä. Virkki myös ajatteli, että hänellä on oltava varasuunnitelma, jos kansainvälisten vieraiden määrä romahtaa. Pitää olla tarjolla tuote, joka on tuttu myös kotimaisille vieraille. NYT HOSTELLIN kävijöistä noin prosenttia on ulkomaalaisia, kesäsesonkina jopa yli 80 prosenttia. Elokuussa 13 prosenttia Tampereella yöpyneistä ulkomaalaisista yöpyi Dream Hostelissa. Suomalaiset ovat onnettomia hostellivieraita. Siinä mielessä onnettomia, ettei meillä oli kovin vahvaa hostellikulttuuria. On hyvin kuvaavaa, että suomalainen tulee tänne ja haluaa halvimman, 22 euroa maksavan, petipaikan. Hän haluaisi sen kuitenkin huoneesta, jossa ei ole ketään muita. Ulkomaalaiset ajattelevat ihan päinvastoin. Täällä vieraili vähän aikaa sitten 73-vuotias australialainen nainen, joka varta vasten varmisti, että huoneessa on muitakin yöpyjiä kuin hän. Suomalaiset rakastavat omaa yksityisyyttään ja varjelevat sitä viimeiseen asti. Kaukonäköisenä miehenä Virkki sentään asensi useimpiin huoneisiin puusta tehdyt kerrossängyt, joissa on takaseinä ja päädyissäkin seinät, näin sänky itsessään muodostaa jo eräänlaisen pesän. Maailmalla hotellit ja hostellit sulautuvat yhä lähemmäksi toisiaan. Ennen hostellit tekivät Virkin mukaan kaikkensa, jotta ne olisi mielletty hotelleiksi. Nyt hostelleilla on niin kova draivi päällä, että monet hotellit olisivat mielikuvan takia mieluusti hostelleja. Tämä on toki vain minun näkemykseni asiasta, mutta selvästi on nähtävillä hostellien uusi tuleminen. Hostellit ovat entistä hienompia ja lähestyvät designiltaan hotelleja. Hotellit taas ovat omineet hostelleilta yhteisöllisyyden ja rakentavat erilaisia lounge-tiloja asiakkaita varten. DREAM HOSTEL on saanut paljon hyvää palautetta asiakaspalvelustaan. Haluan, että ihmisiä palvellaan henkilökohtaisesti. En missään nimessä halunnut automaattihostellia, vaan henkilökuntaa, joka ottaa vieraat vastaan, hymyilee, opastaa ja auttaa. Virkki iloitsee henkilökunnastaan. Löysin heti hyviä tyyppejä, jotka ovat kyllä vaihtuneet tässä matkan varrella, sillä töihin tulleet ovat olleet nuoria ja liikkuvaisia ihmisiä. Tällä hetkellä töissä on Virkin lisäksi noin neljä ihmistä. Määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Hostellin suosituin huone on 16 hengen dormitorio. Lisäksi hostellissa on kolme kymmenen hengen huonetta, useita neljän hengen huoneita ja pari kahden hengen huonetta. Käyttöasteemme on Tampereen keskitasoa. YRITYKSEN MARKKINOINTIBUDJETTI on erittäin pieni. Tärkeintä on näkyä kansainvälisissä varauskanavissa. Sinne pitäisi saada hyviä arvosteluja, sillä suosittelut ovat tällä alalla menestymisen kannalta tärkeintä. Suosittelu toimii myös sosiaalisessa mediassa. Virkki sai taannoin saksalaiselta bloggarilta yhteistyöehdotuksen, johon hän ei pystynyt tarttumaan, koska siihen ei yksinkertaisesti ollut varaa. Tässä vaiheessa bloggari kääntyi Visit Finlandin ja Visit Tampereen puoleen ja yhdessä kolmikko pystyi tuomaan bloggarin Tampereelle. Vierailusta syntyi blogikirjoitus. Bloggari vieraili viidessäkymmenessä Euroopan luksushostellissa ja kirjoitti lopulta näistä yhteisarvion, joka päätyi Guardianin sivuille. Tässä listauksessa Dream Hostel oli Euroopan kymmenen parhaimman hostellin joukossa. Tämä oli meille lottovoitto ja osoitus siitä, miten sosiaaliseen markkinointiin laitettavat panostukset voivat parhaillaan poikia. Me emme voi olla syy tulla Tampereelle, vaikka vitsailemmekin, että jonain päivänä vielä olemme sitä. Ei, meidän pitää tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka houkuttelevat väkeä Tampereelle, jotta olisimme ihmisten mielissä ykkösvaihtoehto, kun he alkavat miettiä, missä he yöpyisivät, kun tulevat tänne. On kaupunkiin kyllä tultu pelkästään Virkin hostellinkin takia. Viime kesänä jyväskyläläinen tyttö pyöräili Tampereelle vain saadakseen yöpyä Dream Hostellissa. 20 Matkailusilmä

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Japani. Japanilaisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Japani. Japanilaisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Japani Japanilaisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Sisällysluettelo Esipuhe Japanilaisten matkailijoiden määrä oli ennätysmäiset

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Visit Finland maailmalla Visit Finland edustajat 10 maassa Venäjä, Peking, Chongqing, Shanghai, Hong Kong & Etelä-Kiina, Tokio, Berliini, Lontoo, Pariisi,

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii. 17.3.2015 Julkinen - Public

Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii. 17.3.2015 Julkinen - Public Kasvua verkkokauppaan kansainvälisyydestä Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii 1 17.3.2015 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta idässä Faktoja ja trendejä Venäjästä 146 M ihmistä,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot