TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8. SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13. MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8. SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13. MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8 SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13 MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18 NÄYTTELIJÄ SARI SIIKANDER: Olen oppinut löytämään omia hetkiä.

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvässä työyhteisössä kaikki ovat voittajia Näin kesän kynnyksellä moni meistä suunnittelee kesää ja kesälomaansa. Lähteekö ajatuksemme kesälomasta työpaikalta poispääsystä vai onko johtotähtenä virkistävä kesäloma? Uskon, että hyvinvoivassa työyhteisössä lähdetään ns. lomakylki edellä suunnittelemaan kesää. Tässä numerossa keskitymmekin hyvinvoivaan työntekijään ja työyhteisön kaikkien osapuolten mahdollisuuksiin vaikuttaa omalta osaltaan työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on kaikkien asia, mutta miten saadaan kaikki rakentamaan sitä yhdessä? Olemme Eterassa voimakkaasti panostaneet uuteen työntekijöiden työhyvinvoinnin tueksi tehtyyn työkyky- ja terveysjohtamisen palvelukokonaisuuteen. Työhyvinvoinnin kiistaton yhteys yritysten menestykseen on tärkeää todentaa, ja siihen olemme palvelukokonaisuudessa kehittäneet konkreettiset mittarit. Samoin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutusten euroistaminen on merkittävää, jotta motivaatio näihin investointeihin kasvaa. Oman hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpidon polku rakentuu aina henkilön omasta tahdosta. Lähdemmekin Eterassa siitä, että selvitämme myös jokaisen henkilökohtaisen halukkuuden hyvinvointimuutoksiin. Tällöin yksilökohtainen onnistumisen todennäköisyys kasvaa olennaisesti. Kuten työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo toteaa, hyvässä henkilöstöpolitiikassa huomioidaan yksilö kokonaisuutena. Työhyvinvoinnin polku lähtee meistä kaikista sekä kiinnostuksesta tehdä rakentavasti töitä hyvinvoinnin eteen. Työyhteisön hyvinvointi on sisäistettävä sitä ei voi ulkoistaa. Hyvää ja virkistävää kesää! Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Milja Helin, Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Sari Siikanderin kuvasi Karoliina Paatos. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon Tämä numero lähetetään myös Eteran vakuuttamille työntekijöille. Seuraava Etera-lehti ilmestyy syyskuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 2/2013

3 8 Hyvä työ on tuottavaa ja samalla se tukee hyvinvointia. 16 2/2013 Kannattaisi tehdä kaikkensa ihmisten luovan energian vapauttamiseksi. Pekka Pohjakallio 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Kevät tuoksuu ja maistuu! 6 AJANKOHTAISTA. SuomiMies seikkailee jälleen. Etera rakennuttaa senioriasuntoja. Kotitalous työnantajana vakuuta helposti. YEL-uutisia. 8 KUINKA VOIN JA MITEN JAKSAN? Caset: Ratsastuksesta voimaa arkeen. Työnantaja tukee hyvinvointia. 13 YHTEISTYÖSSÄ. SuomiMies saa miehet liikkeelle. 14 TYÖ KUNNOSSA. Ammatillinen kuntoutus turvasi työn. 16 PUHEENVUORO. Pekka Pohjakallio, Idealist Group: Työ muuttuu entä tekijä? 18 VIRTALÄHDE. Sari Siikander uskoo läsnäolon voimaan. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Kymmenen kuutiota työhyvinvointia. 22 VUORO VAIKUTTAA. Hyvinvoiva työntekijä on aarre yritykselle. 24 KELLON YMPÄRI. Ylitalon puutarha kukkii ja kukoistaa. 28 UUTISIA ETERASTA. Danske Bankin mobiilipankki. Eteran työhyvinvointitiimi esittäytyy. Etera maksoi eläkkeitä yli miljardin viime vuonna. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Ensiapua päihderiippuvaisen kotiin. 31 KYSY TYÖHYVINVOINNISTA. 24 Ylitalon kauppapuutarhalla Oripäässä seurataan tarkkaan niin kalenteria kuin säätiedotuksiakin. ETERA 2/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Virve Airola KUVA Maria Halkilahti 4 ETERA 2/2013

5 Kevät tuoksuu ja maistuu! Vihreää ja vehreää, vitamiineja ja hivenaineita voi kasvattaa, vaikkei maata omistaisikaan. Parvekkeelta voi kerätä satoa jo varhain keväällä. Kasvun saa vauhtiin siemenistä tai taimista tai istuttamalla ruukkuyrtin juurakon isompaan ruukkuun. Tuoksuvasta ja silmää ilahduttavasta yrttitarhastaan voi poimia salaatinlehden leivän päälle tai sekoittaa sosekeittoon yrttiöljysilmän. Kesää kohti sato runsastuu, ja ahkerasti syömällä saa viljelypaikkoja taas uusille kasvun ihmeille. Rucolaa, lehtipersiljaa, basilikaa, jääsalaattia, amppelimansikoita, kirsikkatomaatteja, salviaa Mahdollisuuksia riittää ja netistä löytyy lisää vinkkejä ja ideoita. Parvekkeen puutteessa voi yrttitarhan perustaa ikkunanlaudallekin. Kasvun seuraaminen on ihmisen ikiaikaisia onnellisuuden lähteitä. Iloista kasvukautta! ETERA 2/2013 Tietoa, taustaa, tehoja: parvekkeeni.blogspot.fi/ diat_muistiinpanoineen.pdf ETERA 2/2013 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA Thinkstock Kotitalous työnantajana vakuuta helposti Kun palkkaat rakennus- tai remonttimiehen, siivoojan, lastenhoitajan tai muun työntekijän ja maksat palkan suoraan tekijälle, sinusta tulee työnantaja. Palkan ja muiden työnantajamaksujen lisäksi työnantajan on huolehdittava myös työntekijän eläketurvasta, ennakonpidätyksestä ja vakuuttamisesta. Kaikki yksityisalojen vuotiaat työntekijät kuuluu työeläkevakuuttaa TyEL:n eli työntekijän eläkelain mukaan. Lain piiriin kuuluvat sekä suomalaiset että Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät. TyEL-maksua ei tarvitse maksaa alle 55,59 euron kuukausipalkoista. Etera rakennuttaa senioriasuntoja KOTITALOUSTYÖNANTAJAN MUISTILISTA Palkanmaksu palkansaajalle Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu verottajalle Työntekijätiedot ja työeläkevakuutusmaksu Eteraan Tiedot palkanmaksusta sekä tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksu vakuutusyhtiöön. Lue kotitalousvähennyksestä ja tilaa esite etera.fi/kotitalous Etera on ostanut Helsingin Etu-Töölöstä tontin, jolle se rakennuttaa seniorivuokraasuntoja. Aivan Marian sairaalan vieressä sijaitseva tontti on rakentamaton kerrostalotontti. Rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2013, ja asunnot valmistuvat keväällä Näin hyvältä paikalta tarjoutuu harvoin tilaisuutta ostaa tonttia. Aivan ydinkeskustan palvelujen äärellä on asunnoille aina kysyntää. Senioriasuntoja on harvoin mahdollista rakentaa uudiskohteeseen näin keskustaan, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoi. Etera osti Paavo Nurmen Säätiöltä kiinteistöyhtiön, joka omistaa tontin Pohjoisella Rautatiekadulla Helsingissä. Keskieläke euroa Joka neljäs Suomessa asuva saa jotakin eläkettä: vanhuus-, työkyvyttömyys-, perhe- tai osa-aikaeläkettä. Eläkkeensaajia on lähes 1,5 miljoonaa. Ulkomaille eläkettä maksettiin lähes henkilölle. Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna euroa kuukaudessa. Miesten kokonaiseläke on keskimäärin euroa kuukaudessa, naisten vain euroa. Naisten työeläkkeiden tasoa alentavat palkkaerot ja lyhyemmät työurat. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen ennakkotietoihin 2012 lopussa. Valitse sähköinen työeläkeote Jatkossa alle 60-vuotiaat saavat työeläkeotteen postitse enää joka kolmas vuosi. Vuonna 2013 työeläkeotteen saavat tammi huhtikuussa syntyneet. Otteet postitetaan syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Yli 60-vuotiaat työelämässä olevat saavat työeläkeotteen edelleen joka vuosi. Eteran Oma eläke -palvelussa voit valita sähköisen työeläkeotteen ja tarkastaa tietosi milloin haluat. Saat muistutusviestin joka kevät uuden otteen ilmestymisestä. Oma eläke -palveluun voit kirjautua omilla verkkopankkitunnuksillasi tai HST-kortilla sähköisen työeläkkeen valinneet osallistuvat myös Finnkinon leffalippupakettien arvontaan! Klikkaa etera.fi/omaelake 6 ETERA 2/2013

7 HENGITÄ SYVÄÄN NIIN JAKSAT Rauhallinen, syvä hengitys auttaa kestämään stressiä ja parantaa sekä mielialaa että aineenvaihduntaa. Hengittämistäkin voi harjoitella, ja erityisesti kestävyysliikunta ohjaa hengittämään oikein. TYÖTURVALLISUUSLAKI UUDISTUU alkaen työnantajan on selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät osana työpaikan riskien arviointia. Alma-talolle kultainen LEED-ympäristösertifikaatti Eteran rakennuttamalle toimistokiinteistölle Helsingin Töölönlahdella on myönnetty kultainen LEED-ympäristösertifikaatti. Talo valmistui joulukuussa 2012 ja on Alma Media Oyj:n ja Ahlstrom Oyj:n käytössä. LEED-sertifikaatti (Leadership in Energy and Environmental Design) on rakennusten kansainvälinen ympäristöluokitus, joka SuomiMies seikkailee jälleen SuomiMiehen kuntokiertue on kiertänyt taas ympäri Suomea tänä keväänä. Etera oli paikalla Helsingin Senaatintorilla Suomi- Mies seikkailee -startissa huhtikuussa. Stadin kundin kuntoa testattiin tuulisella Senaatintorilla. SuomiMies-rekassa kuntonsa testautti myös ministeri Paavo Arhinmäki. Helsingissä väkeä veti testirekan lisäksi monipuolinen kattaus liikunta- ja ravintoneuvontaa, golf-simulaattori ja jopa sumopainikehä, mutta kävijämäärä jäi silti selvästi monien muiden kaupunkien määristä. Esimerkiksi Mikkelissä testasimme kahden päivän aikana 855 miestä, ja SuomiMiestestiin on monilla paikkakunnilla ollut jonoja, kertoi Katri Väisänen kiertuetta vetävästä Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. mittaa kestävää rakentamista ja vähentää kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia sekä ympäristökuormitusta. Myös kahdelle muulle Eteran Töölönlahdelle rakennuttamalle 2014 valmistuvalle kiinteistölle haetaan kultatason LEEDympäristöluokitusta. Lue lisää: HELPOSTI JA HIKOILEMATTA SuomiMies-tapahtumissa kuntonsa voi testata helposti ja hikoilematta. Ilmainen kuntotesti sisältää leposykkeen vaihtelu väliä mittaavan Polarkuntotestin, puris tusvoimatestin ja kehonkoostumusanalyysin. Tulokset saa myös itselleen. SuomiMies-testiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. SuomiMies-kiertuetta jatkaa kesäkuussa ja syksyllä Pohjois-Suomessa kiertävä pienempi SuomiMies-testiauto, ks. aika taulu sivulla 31. Etera on yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. Lisätietoa osoitteessa suomimies.fi tai etera.fi/suomimies Miika Kainu Vuoden franchisingtyöhyvinvointiteko Etera palkitsi VMP:n franchising-yrittäjät Vuoden franchising työhyvinvointiteko -palkinnolla. Palkinto jaettiin Suomen Franchising-Yhdistyksen FrannyAwardsgaalassa maaliskuussa. VMP:n franchising-yrittäjät ovat innolla ja ennakkoluulottomasti olleet mukana kehittämässä yritystensä henkilöstön työhyvinvointia osallistumalla hankkeeseen, jossa on toteutettu esimerkiksi fyysisen kunnon testausta ja liikuntakampanjointia sekä aktivoitu aktiiviseen elämäntapaan. Hanke on saanut runsaasti myönteistä palautetta yrittäjien keskuudesta, perusteli Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen, joka jakoi palkinnon. Palkinnon vastaanotti VMP:n franchising-yrittäjien puheenjohtaja Riku Loman. Voittaja valittiin määräaikaan saapuneista ehdotuksista. Etera tukee aktiivisesti franchising-yritysten työhyvinvointitoimintaa. Vuoden Nuori Yrittäjä Etera ja Vaasan Yrittäjät ry myönsivät Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnon yrittäjä Susanna Ristiluomalle. Hän on nuoresta iästään huolimatta vienyt ansiokkaasti Oy Fondis Ab -yritystään eteenpäin. Hän on myös toiminut aktiivisesti Vaasan yrittäjissä, perusteli asiakaspäällikkö Katja Kalli Eterasta. Yrittäjäpalkinto luovutettiin Vaasan Yrittäjien kevätkokouksessa ETERA 2/2013 7

8 8 ETERA 2/2013

9 TEKSTI Virve Airola KUVITUS Marjo Nygård KUINKA VOIN JA MITEN JAKSAN? Mitä enemmän on ihmisiä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin, osallistua sen kehittämiseen, kiinnostua ja olla aktiivisia, sitä parempi ilmapiiri organisaatiossa on ja sitä parempaa tulosta se tekee. Työhyvinvoinnin ydinasioita on mielekäs työ, mutta myös työn tekeminen vakavissaan. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo uskoo, että mitä paremmin ihmiset kykenevät yhteistyöhön keskenään ja sopimaan tavoitteista ja työn jakamisesta, sitä paremmin työ tukee hyvinvointia. Hyvä arki ei ole pelkkää unelmaa ja hyvää mieltä. Kaikilla on välillä kurjia päiviä, mutta niiden ansiosta onnistuneet tuntuvat sitäkin myönteisemmiltä. TYÖHYVINVOINTI ON KAIKKIEN ASIA Jokainen on viime kädessä vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta työnantajan asia on tarjota hyvinvoivan työyhteisön puitteet. Työhyvinvointi on pitkälti itse työn kehittämistä, Rauramo muistuttaa. Käsitteen voisikin hänen mielestään kääntää toisin päin: hyvä työ on tuottavaa ja tuloksellista, ja samalla se tukee ihmisten hyvinvointia. Se on yhteinen tavoite. Laissa työhyvinvointia ei ole normitettu. Jotta sitä voitaisiin edistää, työpaikalla pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, minkä äärellä ollaan ja mihin tartutaan. Turhan usein keskitytään virkistystoimintaan. Ydin on kuitenkin arjen työssä: sujuvat työprosessit, hyvä kohtelu ja innostuksen ilmapiiri. Terveys ja turvallisuus ovat työhyvinvoinnin kivijalka. Perusasioiden pitää olla kunnossa. Työhyvinvoinnin ydin on työllisyys. Epävarmuus työmarkkinoilla varjostaa monia aloja. Henkinen turvallisuus on työhyvinvoinnin ydinasioita. Turvalliselle psykososiaaliselle työympäristölle luonteenomaista on luottamus ja asiallinen käyt- ETERA 2/2013 9

10 Hyvään johtamis- ja esimiestyöhön kuuluu myös uskallus ja kyky puuttua ajoissa, jos joku käyttäytyy epäasiallisesti tai aiheuttaa ongelmia. Ihmisillä pitää olla oikeus tehdä työnsä hyvin. täytyminen kaikkia kohtaan. Silloin uskalletaan antaa ja ottaa vastaan palautetta, kriittistäkin, ja ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Jokaisella on työyhteisössä roolinsa ja vaikutuksensa. Työyhteisötaitoja edellytetään sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. OIKEUS TYÖRAUHAAN Työhyvinvointiasioiden eteenpäin vieminen edellyttää, että johto ja esimiehet ymmärtävät vastuunsa, mutta myös mahdollisuutensa. Paljon hyvää voidaan saada aikaan. Kaikkia ei voi johtaa samalla tavalla. Siinä missä yksi tarvitsee enemmän kannustusta ja ohjausta, jopa puuttumista, toinen kaipaa vapautta ja innostusta. Itsensä johtaminen, ajan hallinta ja suunnitelmallisuus ovat välineitä oman työn hallintaan. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu ihmisten kohtelu yksilöinä otetaan huomioon tarpeita, elämäntilanteita ja osaamisia. Työ tuunataan ihmisen elämäntilanteeseen ja ominaisuuksiin sopivaksi, niin että hän voi tuottaa enemmän, Rauramo sanoo. PUHEEKSI OTTAMISEN TAITO Päivi Rauramoa huolestuttavat työelämän ikävät ilmiöt, työväkivalta ja kiusaaminen. Hän kehottaa miettimään aina sovitteluratkaisua ja käyttämään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa. Kokenut, osaava sovittelija voi viedä hyvinkin hankalista tilanteista eteenpäin. Ristiriitatilanteisiin ja konflikteihin kannattaa suhtautua vakavasti ja luoda työpaikalle sellaiset rakenteet, että vakavia asioita voidaan ajoissa käsitellä. Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia arvoja ja mielipiteitä. Jos ne osataan käsitellä, organisaatio vahvistuu. Työterveyshuoltolain uudistuksen myötä edellytetään yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä, jotta työkyvyn tuessa onnistuttaisiin entistä paremmin. Kun työntekijän sairaus pitkittyy, työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Hyvä käytäntö on, että esimies pitää yhteyttä pitkällä sairauslomalla olevaan, ja paluuta työhön suunnitellaan yhdessä. Jos tällaista käytäntöä ja kulttuuria ei ole ollut, esimiehen yhteydenotto voi tuntua hyvinkin tungettelevalta. Rauramo on kuitenkin vakuuttunut, että kun malli luodaan yhdessä ja siitä tiedotetaan kunnolla, jokainen tietää, miten pitkien sairauslomien kanssa toimitaan. Tämän päivän haasteita ovat mobiili maailma ja liikkuva työ. Työn ja tuloksen seurannalla on uudet haasteet hyvinvoinnin seurannasta puhumattakaan. Vastuu ei häviä mihinkään, joten on löydettävä uusia keinoja ja toimintamalleja, jotta myös harvoin paikalla oleviin säilyy kontakti ja he kuuluvat työporukkaan. Kun esimies tuntee alaisensa, hän oppii myös näkemään, ketkä ovat itseohjautuvia ja ketkä edellyttävät enemmän ohjausta ja huolenpitoa. Siinä pitää olla aikamoinen ihmistuntija ja osata pyytää tukea toisilta. Ratkaisuja kyllä löytyy, jos niitä halutaan. 10 ETERA 2/2013

11 Eteran työkyky- ja hyvinvointikysely avuksesi Case 1 TEKSTI Linda Finell KUVA Minna Kurjenluoma Eteran uusin työkalu työntekijöiden työhyvinvoinnin tueksi on työkyky- ja terveysjohtamisen palvelukokonaisuus. Eteran työhyvinvointiyksikkö on kehittänyt työkykyja hyvinvointikyselyn, johon vastaamalla jokainen saa itselleen heti henkilökohtaisen työkykyja hyvinvointiraportin. Kyselyssä kartoitetaan terveyden, henkisten voimavarojen, elintapojen, työkyvyn ja työn nykytilaa. Palauteraportissa jokainen saa vinkit, miten aloittaa hyvinvoinnin parantaminen konkreettisesti. Kysymme myös henkilön muutoshalukkuutta elintavoissa eli haluaako asialle tehdä jotain ja millaisella aikataululla, kertoo Eteran työhyvinvoinnin asiantuntija Mareena Jalkanen. Pelkkä kyselyyn vastaaminen toimii herättelijänä elintapa-asioiden pohtimisessa ja aktivoi uusiin terveellisempiin elintapoihin. Apua työkykypolulta Tulevaisuudessa apua ja ideoita henkilökohtaiseen hyvinvointiin saa lisäksi uudelta työkykypolku-sivustolta, joka kannustaa parantamaan elintapoja, lisäämään fyysistä aktiivisuutta, vähentämään istumista, parantamaan ruokailutottumuksia sekä lisäämään lepoa ja palautumista. Terveellisten elintapojen esiin nostaminen, kuten liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja ruokailutottumusten muuttaminen, vaatii usein yksilöltä pitkäjänteistä työtä ja itsekuria, joten Etera haluaa olla tukemassa tätä elämäntapamuutosta ihmisten tavallisessa arjessa. Haluamme tarjota kaikille halukkaille vaivattomat työkalut, joiden avulla jokainen voi itse ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, Jalkanen kertoo. Henkilökohtaisen raportin lisäksi yritys saa yhteenvetona henkilöstön hyvinvointi-indikaattorin ja yhteenvetoraportin henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin nykytilasta. Raportin avulla voidaan terveydenhuollon ennaltaehkäisevät toimenpiteet kohdistaa paremmin niitä eniten tarvitseville. Eläkeyhtiönä Etera pyrkii ennaltaehkäisevän työn tukemiseen. Jos esimerkiksi selkävaivaan päästään käsiksi jo vähän oireilevassa alkuvaiheessa, voidaan ennaltaehkäistä jopa koko sairauden syntyminen. Tällä uudella työkalulla voimme auttaa myös työnantajaa suunnittelemaan tarkemmin, mitä palveluita työterveyshuollon palveluntarjoajalta ostaa ja samalla painottaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä, Mareena Jalkanen korostaa. Aamuratsastus piristää päivän Sofia Steniuksen työnantaja kannustaa liikkumaan. Hänen hyvinvointiaan vahvistavat kilparatsastus, jooga sekä säännöllinen uni- ja ruokarytmi. Harrastan kilpaesteratsastusta, joten hevosen kanssa harjoittelu on iso osa liikuntakiintiötäni, kertoo United Bankers Oy:n lakimies, Compliance Officer Sofia Stenius. Aloitan työpäiväni yleensä tallilta, joten olen menossa jo aamukuuden jälkeen. Kun olen ollut heti aamusta ulkona liikkumassa, olen koko työpäivän ajan paljon virkeämpi. Ratsastuksen lisäksi Stenius saa voimaa arkeen ja työhön astangajoogasta. Liikunnan lisäksi kiinnitän huomiota säännölliseen uni- ja ruokarytmiin, sillä jos se horjuu, ei töissäkään jaksa. Lounasta en jätä syömättä vaikka olisi kuinka kiire. Tarvittaessa popsin sen vaikka työpisteen äärellä. Työnantaja tukee työhyvinvointia monella tapaa. Saamme joka kuukausi liikuntaedun, jonka voi käyttää haluamassaan paikassa. Työpaikan kautta on myös mahdollista käydä hieronnassa normaalia edullisempaan hintaan. Viime syksynä United Bankersin työntekijät saivat osallistua työnantajan järjestämään kuntotestaukseen, jossa testattiin muun muassa hapenottokykyä ja kehonkoostumusta. Työpaikalla on käynyt myös ravintoluennoitsija, ja työnantaja on tiedustellut halukkuutta yhteisiin liikuntatuokioihin ja treeneihin. Erilaisia liikuntamahdollisuuksia tarjoamalla työnantaja kannustaa liikkumaan ja viestittää, että urheilu työn ohella on tärkeää. Työnantajamme on myös tukenut osallistumista Midnight Run -juoksutapahtumaan ja tänä vuonna Helsinki City Run -puolimaratonille. Itselleni työnantajan tarjoamista liikuntaeduista on ehdottomasti ollut hyötyä. Yhteiset liikuntatapahtumat luovat hyvää ilmapiiriä ja tutustuttavat työporukkaa myös työpaikan ulkopuolella, Stenius sanoo. Meillä on todella hyvä työyhteisö. Ihmiset ovat rentoja ja huumorintajuisia, ja se tuo hyvän vastapainon välillä stressaaviin työtilanteisiin. Työntekokin on paljon hauskempaa, kun on oppinut tuntemaan kollegoita työpaikan ulkopuolella. ETERA 2/

12 Case 2 TEKSTI Linda Finell KUVA Pentti Vänskä Positiivisuus ja säännöllinen rytmi auttavat jaksamaan Kari Savolainen arvostaa Hydrolinen panostusta työhyvinvointiin ja positiiviseen ajatteluun. Yrityksessämme pyritään jatkuvasti kiinnittämään huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin, kertoo Hydrolinen työsuojeluvaltuutettu, koneistaja Kari Savolainen. Työtä tehdään kahdessa vuorossa, mutta vuoroja voidaan sopia työntekijän oman jaksamisen mukaan. Työterveyshuollon kautta puututaan ajoissa, jos vuorotyö käy jollekulle liian raskaaksi. Omasta jaksamisestani huolehdin liikunnalla ja tasaisella päivärytmillä. Käyn kuntosalilla ja pelaan lentopalloa yhteensä neljästä viiteen kertaan viikossa. Aiemmin pelasin kilpatasolla, mutta nykyään ei enää riittäisi aika eikä kroppakaan ehkä enää jaksaisi. Kun ikää on karttunut, urheilusta palautuminen on entistä hitaampaa. Savolainen yrittää edistää palautumista tekemällä monipuolisia ja vastavuoroisia liikkeitä esimerkiksi salilla. Kroppaa on myös kuunneltava, ettei sille tule tehtyä vahinkoa liian raskaalla harjoittelulla. Säännöllinen rytmi helpottaa arkea. Aamuisin laitan kellon soimaan ajoissa huolimatta siitä, olenko menossa aamu- vai iltavuoroon. Hydroline tarjoaa monenlaisia keinoja hyvin voinnin tueksi. Kulttuuriseteleillä saamme kulttuuri- ja liikuntapalvelut edullisesti valitsemistamme paikoista, ja lisäksi työntekijät saavat paikallisen kuntokeskuksen palveluja alennettuun hintaan. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, ja siihen ryhtyvien on mahdollista käyttää työnantajan tukemia lääkäripalveluita ja korvaushoitoja. Terveystarkastusten yhteydessä teetetään kuntotestejä, joissa mitataan muun muassa sydämen toimintaa, hengitystä ja verenkiertoa. Toistuvasti testissä käymällä voi hyvin seurata omaa kuntoaan ja sen kehittymistä. Osa työntekijöistä on päässyt mukaan vuoden mittaiseen Aslak-kuntoutukseen. Tiedän, että esimerkiksi moni selkä- ja hartiavaivainen on saanut sieltä kipinän oman kunnon kohottamiseen ja itsestä huolehtimiseen, Savolainen kertoo. Työpaikallamme painotetaan positiivisen ajattelun merkitystä hyvinvoinnille. Minustakin se on tärkeää. Myös työtehtävien vaihtelu keventää työn kuormitusta ja pitää motivaation yllä. 12 ETERA 2/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Maarit Kauniskangas KUVA Miika Kainu Tämä ei ole ryppy - otsaista valistamista, sanoo Miia Malvela SuomiMies-kiertueesta. Miehet liikkeelle Meinaako happi loppua portaita noustessa tai etkö enää pärjää pikkuvesseleille pallopelissä? Jotakin on tehtävissä. Haluamme kannustaa miehiä liikuntaharrastusten pariin ja syömään fiksummin, tiivistää Kunnossa kaiken ikää (KKI) -toimintaohjelman ohjelmakoordinaattori Miia Malvela SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tavoitteet. Opetus- ja kulttuu riministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä RAY:n rahoittaman KKI:n tehtävänä on innostaa aikuisia liikkumaan. SuomiMies-rekassa miehet voivat helposti ja hikeentymättä mittauttaa kuntonsa. Levossa mitattava sykkeen ja sykevaihtelun tulos kertoo kestävyyskunnosta, puristusvoimatesti yläraajojen lihasvoimasta ja kehonkoostumusanalyysi rasvan ja lihasten määrästä. LIIKETTÄ ARKEEN Testitulos selviää saman tien, ja miehet saavat tuloksistaan palautteen ja jatko-opastusta. Jokainen osallistuja saa mukaansa myös SuomiMiehen treenioppaan. Sekä testit että oppaat ovat maksuttomia, Malvela kertoo. Oppaita voi myös tilata työyhteisöille osoitteesta Miia Malvela huomauttaa, että tämä ei ole mitään ryppyotsaista valistamista vaan hyvän mielen opastusta. Tarkoitus on, että kukin löytää omaan arkeensa sopivaa liikuntaa, sillä yksi tykkää futiksesta, toinen salitreenistä ja kolmas puuhastelee mieluiten pihatöissä. Rekkakiertue järjestetään nyt kolmatta kertaa. Viime kiertueella vuonna 2011 meillä mittautti kuntonsa yli miestä, Malvela kertoo. Tänä vuonna kiertue vierailee kymmenillä paikkakunnilla. Tapahtumien paikallisista järjestelyistä vastaavat kunnat ja liikunnan aluejärjestöt. Tarjolla on tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista, kuten kuntoiluryhmistä ja ulkoilureiteistä. Joillakin paikkakunnilla järjestetään myös verenpaineen mittausta sekä terveysmittauksia. SUOMIMIES TAVOITTAA KOHTEENSA Kaikilta rekassa kävijöiltä pyydetään asiakaspalautetta, ja kuntotestien tulokset kerätään yhteen. Tietojen perusteella seurataan, tavoittaako kampanja kohderyhmänsä. Edellisten vuosien kuntotestien mukaan kolmasosa testaajista oli hyväkuntoisia ja kahden kolmasosan olisi syytä lähteä liikkeelle ja kiinnittää huomiota syömiseensä. Teetimme TNS Gallupilla kyselyn Suomi Mies seikkailee -tunnettuudesta. Vastanneista yksi kolmesta tunsi kampanjan ja yhdeksän kymmenestä piti sitä miehille sopivana, Malvela sanoo. Kuntoaan kohottavista suomimiehistä voi lukea SuomiMies-blogista suomimies.fi/blogi. Etera on yksi SuomiMies -kiertueen yhteistyökumppaneista, lisätietoa kiertueesta etera.fi/suomimies. ETERA 2/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Marita Kokko KUVA Mari Männistö Ammatillinen kuntoutus turvasi työn Nora-Patricia Varjo ehti työskennellä viisi vuotta ahtaajana Hangon satamassa. Sitten työuran katkaisi vapaa-ajan onnettomuus. Paluun työelämään avasi ammatillinen kuntoutus. Ammatillinen kuntoutus ei edellytä työperäistä sairautta. Itse asiassa työeläkeyhtiölle ei ole merkitystä syyllä, joka työkyvyn vie tai sitä uhkaa. Ammatillinen kuntoutus on mahdollista, vaikka työkyvyttömyyden syy on esimerkiksi vapaa-ajan tapaturma tai liikenneonnettomuus, johon ei ole vakuutuskorvausoikeutta. Meille riittää, että sairaus aiheuttaa uhkan työkyvylle, toteaa Eteran ylilääkäri Maija Haanpää. Nora-Patricia Varjo viihtyi ahtaajan työssä. Kaikki meni uusiksi sääriluun murskautuessa. Sairauslomalla Varjo alkoi itse etsiä uutta mahdollisuutta, sillä useasti leikattu jalka ei kestä raskasta työtä ja seisomista. Hän ilmoitti työvoimatoimistoon, Kelaan ja oppisopimustoimistoon, että haluaa kuntoutua uuteen ammattiin. TUKEA TYÖKYVYN SÄILYMISEEN Työeläkeyhtiö tukee työkyvyn säilymistä yhteistyössä työnantajien, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Tyypillisimpiä työkykyä heikentäviä vaivoja raskaassa työssä ovat nivelrikko sekä niska-, hartiaja selkävaivat. Herätteen ammatilliseen kuntoutukseen voi saada työterveyshuollosta, esimieheltä tai vaikka naapurilta. Me huolehdimme nimenomaan niiden ihmisten ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämään vakiintuneet mutta joilla on työkyvyttömyyden uhka, Maija Haanpää täsmentää. Työeläkeyhtiö kustantaa ammatillisen kuntoutuksen, kun työntekijällä on vähintään viiden vuoden työhistoria ja tuloja työvuosilta yhteensä euroa. Hänellä tulee myös olla diagnoosi sairaudesta tai vammasta. Apua kuntoutussuunnitelman laatimiseen saa työterveyshuollosta ja työeläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijalta. Ammatillista kuntoutusta haettaessa tarvitaan Uudelleenkoulutus on tehty todella mutkattomaksi. ajantasainen lääkärinlausunto, mutta kuntoutussuunnitelman ei tarvitse olla vielä valmis. Myönteisen ennakkopäätöksen jälkeen on yhdeksän kuukautta aikaa suunnitelman tekoon ja työkokeilun tai koulutuksen aloittamiseen. Valtaosa ammatillisesta kuntoutuksesta on työkokeiluja. Mutta jos on ilmiselvää, ettei nuori suorittavassa työssä oleva henkilö enää pysty palaamaan entiseen työhönsä, hänen koulutustasoaan voidaan nostaa, Maija Haanpää kuvaa. MUTKATON TIE UUTEEN AMMATTIIN Nora-Patricia Varjo päätyi suunnittelun jälkeen toimistotehtäviin ja oppisopimuskoulutukseen Wikeström&Krogiukselle kotimaan huolinnan ja ajojärjestelyjen pariin. Samalla hän opiskelee työteknikoksi Rastor Collegen monimuotokoulutuksessa. Varjo työskentelee kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Etera maksaa hänen palkkansa firmalle, ja firma maksaa työntekijälle. Työeläkeyhtiö tukee Varjon oppisopimuskoulutusta koko kahden koulutusvuoden ajan. Varjo kannustaa omaa jaksamistaan pohtivia hakeutumaan uudelleenkoulutukseen. Se on hänen mielestään tehty todella mutkattomaksi tieksi uuteen ammattiin. KUNTOUTUKSEEN ILMAN VIIVEITÄ Työeläkeyhtiö maksaa ammatillisen kuntoutuksen kustannukset sekä kuntoutusrahaa, jonka määrä on täysi työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat erinomaisia, jos kuntoutus alkaa ilman turhia viiveitä. Lääketieteellisen hoidon sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tulee rakentua saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa edetään välitavoitteiden kautta kohti toipumista ja työelämää, Maija Haanpää korostaa. Työkyvyn menetystä ehkäisevät huolellinen työhöntulotarkastus, koko työväen ergonominen opastus ja ohjaus itsestään huolehtimiseen. Työterveyshuollon tulisi olla valpas ja puuttua tilanteeseen, kun sairauslomia alkaa olla usein. Vastuu työntekijän hyvinvoinnista kuuluu myös hänen esimiehelleen. Kun työyhteisössä vallitsee luottamus, eivät työntekijät pidä tilanteen tarkkailua kyttäämisenä vaan työkyvyn turvaamisena. Varhainen ammatillinen kuntoutus auttaa työntekijää jatkamaan työssä, Maija Haanpää muistuttaa. Meillä ei ole varaa päästää syrjäytymään ihmisiä, joilla on vielä halua ja voimavaroja jatkaa työelämässä, joko nykyisissä tai uusissa tehtävissä. 14 ETERA 2/2013

15 AMMATILLINEN KUNTOUTUS Etera tukee työhön liittyvää ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on työntekijän tai yrittäjän palaaminen työhön tai työelämässä pysyminen sairaudesta tai vammasta huolimatta. Ammatillinen kuntoutus voi olla henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta kuntoutusasioissa työkokeilua työhönvalmennusta ammatillista uudelleenkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai kursseja alkavan yrittäjätoiminnan tukemista. Lisätietoa saat osoitteesta etera.fi/kuntoutus. Alan vaihto on tuntunut mukavalta. Suomessa uudelleenkouluttautuminen tehdään ihmiselle helpoksi. Olen todella tyytyväinen, että pystyin vaihtamaan fyysisesti helpompaan työhön, Nora-Patricia Varjo kertoo. ETERA 2/

16 PUHEENVUORO TTEKSTI Virve Airola KUVA Miika Kainu Työ muuttuu entä tekijä? Pekka Pohjakallio on panostanut viime vuodet työelämän parantamiseen ja terveen järjen löytämiseen. Nykytyötä perusteellisesti tutkineet Pekka Pohjakallio ja Saku Tuominen puhuvat Työkirjassaan työn kolmesta vallankumouksesta. Ne ovat siirtyminen suorittavasta työstä ajatustyöhön, ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen sekä lopulta ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Pekka Pohjakallio korostaa, että mieli on tärkein työkalumme, vaikka useinkaan emme sitä tajua. Puhetilaisuuksissa kysyn usein, kuinka moni pitää vieraita kieliä tärkeinä kaikki kädet nousevat. Kuinka moni on treenannut niitä? Kaikki nostavat kätensä. Sitten kysyn, kuinka monen mielestä kyky ajatella on tärkeää kaikki nostavat kätensä. Kun kysyn, kuinka moni on harjoitellut sitä, enintään 20 prosenttia nostaa kätensä, Pohjakallio havainnollistaa. Ajatteluun suhtaudutaan kuin se olisi lahja, sellaisenaan annettu. Jostain syystä oletetaan, että aivotyössä kunto on se mikä on aivan kuin siihen ei voisi vaikuttaa, kehittää parempaa ajattelua, ideoida ja keskittyä. Johtajat eivät juurikaan mieti, miten mieli toimii. Heillä ei ole siihen aikaa, koska substanssi menee aina edelle. Huomaan sen omassakin käyttäytymisessäni, myöntää tämä nokiataustainen, keski-ikäinen suomalainen diplomi-insinööri. TEHOLLE MITTA Ajatustyön mittaaminen on hankalaa tai ainakin sen mittaaminen täsmällisen numeerisesti. Vielä haastavampaa on ajatustyön tulosten mittaaminen. Vai onko? Tehon yksikkö on työ jaettuna ajalla. Se mittaa tehokkuutta ja aikaansaamista. Ongelmia syntyy, jos ei tiedä, mitä pitää saada aikaan. Vuositavoitteet eivät ohjaa viikoittaista aikaansaamista mitenkään, Pohjakallio muistuttaa. Merkittävin motivaatiota kasvattava asia ihmiselle ovat pienet aikaansaamisen kokemukset, jotka kuitenkin liittyvät johonkin merkittävään. Mutta tällaisia kokemuksia ei johdeta lainkaan. Emme johda sen enempää itseämme kuin organisaatioitammekaan näiden pienten aikaansaamisten, vaan jonkin suuren, paljon hähmyisemmän mukaan. Kun tavoite ja sen mittaaminen ei ole selvää, aikaansaamista tai -saamattomuutta aletaan helposti kompensoida pitkillä työpäivillä. Jos sitten joku saa kolmessa tunnissa aikaan enemmän kuin minä yhdessätoista ja lähtee aikaisemmin kotiin, pidämme häntä laiskana. Kyllä meidän vähitellen pitäisi kyetä hyväksymään työn ensimmäinen vallankumous että on siirrytty teollisesta työstä ajattelutyöhön. Tästä pitäisi vielä kyetä siirtymään aidon aikaansaamisen mittaamiseen. Pohjakallion mukaan työtavat eivät ole juuri muuttuneet, vaikka työn sisältö ja kommunikaatiovälineet ovat muuttuneet radikaalisti. Seurauksena on monenlaista itsensä päteväksi kokemisen keinotekoista vahvistelua. Amerikkalainen tutkija ja kirjailija David Rock puhuu terveen mielen lautasmallista. Sen mukaan työviikkoon pitäisi mahtua intensiivistä työtä, joutenoloa, vuorovaikutusta ja liikuntaa. Usein siihen kuitenkin mahtuu vain yhdenlaista työtä, josta siitäkin tauon pitäminen on vaikeaa. Kun Juhana Vartiainen kertoi ottavansa kesken päivän nokoset, nousi hirveä kohu. Onko oikeasti jalompaa roikkua työssä väsyneenä ja tehdä huonoa tulosta kuin levätä hetki ja olla sen jälkeen paljon tehokkaampi? Rentoutumisen kanssa kannattaakin olla tarkkana. Yhdelle se tarkoittaa älyvapaata toimintaa, toiselle liikuntaa, kolmannelle kulttuuria tai jotain ihan muuta. Pohjakallio myöntää, että rentoutuminen on ollut hänelle itselleen haaste. Olen huomannut, että omaa työntekoani parantaa radikaalisti se, etten tee yhtään mitään. Nykyisin oma rentoutumiskeinoni onkin rauhallinen aamu tai perjantai-ilta Saunaseurassa. Vanhojen herrojen seura on loistava irtiotto, etenkin kun bisneksestä, politiikasta ja uskonnosta ei edes saa keskustella PROSESSISTA HYVÄ RENKI Prosessi toimii, kun tarkoitus on tehdä jotain valmiiksi laadukkaasti, miettii Pohjakallio ja sanoo olevansa hyvin prosessimyönteinen. Silloin sillä ymmärretään yhdessä hyväksytyn toimintatavan dokumentointia. Pahimmillaan kuitenkin prosesseista on tullut itseisarvo, eikä enää nähdä metsää puilta, hän myöntää. Heikko johtajuus pakenee helposti prosessien taakse. Kun sitten tulee kriisi, leikataan kustannuksia ja lisätään raportointia. Tarkemmasta raportoinnista ei kuitenkaan ole hyötyä lopputuloksen kannalta, jos johtaja ei luota siihen, että oma porukka toimii eikä ole itse kartalla siitä, mitä oikein tapahtuu. Sen sijaan kannattaisi tehdä kaikkensa sen eteen, miten saataisiin vapautettua ihmisten luova energia. Tuomisen ja Pohjakallion Redesigning 925 -projektin myötä syntyi 925 Timantti, malli työviikon johtamiseen. Keskeisiä tekjöitä ovat merkitys, roolit, työtavat ja ilo sekä timantin kärkenä elämä. Aluksi siinä luki work-life balance, työn ja elämän tasapaino, mutta luovuimme siitä. Kun saadaan asioita aikaan ja voidaan hyvin, työn ja vapaaajan jaolla ei ole kauhean suurta väliä. Oleellinen kysymys on hyvä elämä. Hyvään elämään kuuluu hyvä työ ja hyvä vapaaaika. Molempiin kuuluu riittävä uni, hyvä ravinto, liikunta. Ei työ täytä kaikkea, mitä arjessa on, mutta ei ihmistä tarvitse syyllistää siitäkään, jos hän nauttii työstään. 16 ETERA 2/2013

17 Meillä on sanonta: Jos joku palaveri tai tapaaminen on niin tärkeä, että sinne kannattaa tulla, siellä kannattaa myös olla, sanoo Pekka Pohjakallio. 925 TIMANTTI, MALLI TYÖVIIKON JOHTAMISEEN merkitys roolit työtavat ilo elämä ETERA 2/

18 Jos tarvitsen irtioton, menen lapsuudenkotiini Valkeakoskelle, jossa ovat pitkäaikaisimmat ystäväni. Lapset leikkivät keskenään, aikuiset juovat punaviiniä ja syövät suklaata. Sen jälkeen kaikki on taas maailmassa hyvin, näyttelijä Sari Siikander kertoo. 18 ETERA 2/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Meri Eskola KUVAT Karoliina Paatos VAIN TÄMÄ HETKI Sari Siikander uskoo läsnäolon voimaan. Jos ihminen todella keskittyy nykyhetkeen eikä murehdi mennyttä tai tulevaa, stressiä ei kehity. Näyttelijä Sari Siikanderilla, 48, on enemmän kuin monta rautaa tulessa: hän työskentelee Uuden Iloisen Teatterin pr-päällikkönä, näyttelee pääosaa teatterin uudessa Ilometritehdas-revyyssä Helsingissä ja Alahärmän Power Parkissa, valmentaa läsnäolevan vuorovaikutuksen työpajoissa ja esiintyy improvisaatioteatteri Stella Polariksen lavalla unohtamatta yksinhuoltajan 11-vuotiasta tytärtä kotona Nurmijärvellä. Miten kukaan voi jaksaa tuollaista rumbaa? Olen siinä onnellisessa asemassa, että kaikki työni ovat sellaisia, joita haluan tehdä. Ne eivät vie energiaa, vaan tuovat sitä. Saatan olla fyysisesti väsynyt, mutta se menee nukkumalla ohi. Siikander myöntää, että toisinaan tulipalokiire saattaa kaataa kovalevyn. Hän osaa kuitenkin jo laittaa stressipiikit oikeisiin mittasuhteisiin. Se on monien ammattivuosien ja iän tuoma ymmärrys, ettei stressi ole pysyvä olotila tiedän, että ensi viikolla tilanne on jo parempi. Hyvä stressi vie meitä eteenpäin, kohti päämäärää. Huonoa stressiä koetaan silloin, kun ihmisen suorituskykyä ei hyödynnetä kokonaisuudessaan. Siitä seuraa turhautumista ja stressiä, ihan kaikista asioista. Ihmisen perustunnetilaksi on tullut tyytymättömyys. Itse elän todella onnellista vaihetta. On mielekkäitä töitä ja työkavereita. EGO HILJAISEKSI Huhtikuussa, vain kaksi päivää ennen UIT:n Ilometritehdas-revyyn ensi-iltaa näyttelijä-tanssija-laulaja Leevi Huhtamaan akillesjänne katkesi harjoituksissa. Loppuporukka yritti keskittyä kenraaliharjoitukseen ja paikkasi sankarillisesti tilannetta ensi-illassa. Se on meidän ammatin ylimääräinen stressikerroin, kun koskaan ei voisi jäädä sairauslomalle. Pään pitää oikeasti olla paketissa, jotta voi jäädä esityksestä pois. Siikander kertoo, että katastrofitilanteessa hänet valtaa yllättävä ylirauhallisuus kaikki energia on keskitettävä siihen, miten illan esityksestä selvitään. Hätätila tekee ihmeitä myös teatterityöryhmän yhteishengelle, kun kaikkien keskittyminen on yhteisessä onnistumisessa. Olen aika hyvä kokoamaan itseni, kaikki näyttelijät ovat: meidät valtaa asenne, että kaikesta selvitään nyt mennään vaan. Tilanteen voivottelu ei vie mihinkään, vaan on mentävä eteenpäin rinta kaarella. Aina Siikander ei ole ollut yhtä hyvä hetkeen keskittymisessä mutta sitäkin voi oppia, ja matkalla ollaan yhä. Kolme vuotta sitten hän osallistui näkijä, kanavoija Susan Hedmanin kahdeksanviikkoiseen mentaalivalmennukseen. Siitä näyttelijä kokee saaneensa hyvin käsinkosketeltavia apuja hetkeen pysähtymiseen. Pitäisi yrittää olla ajattelematta mennyttä tai tulevaa olisi vain tämä hetki. Jos jokaisen päivän eläisi niin, että vain tällä päivällä on merkitystä, ihminen ei ehtisi stressaantua koska stressaantumisessa ajatushan on jo kauempana. Mutta hetkeen pysähtyminen kysyy uskallusta, rohkeutta. Pitää myös tehdä töitä, että saa hiljennettyä egonsa. Yksi stressin synnyttäjiä on se pieni minä, joka haluaa koko ajan enemmän ja pelkää epäonnistumista. Se tunnetila on niin kuluttava, että vaikkei tekisi yhtään mitään, on jo stressaantunut! AJATTELE ASIAT UUSIKSI Läsnäolon voiman lisäksi Sari Siikander uskoo NLPtekniikkaan, neurolingvistiseen ohjelmointiin. Se on sovelletun psykologian suuntaus, jonka tarkoitus on parantaa ihmisten välistä viestintää. Ihmisten välinen vuorovaikutus on vahva hyvinvoinnin lähde. ETERA 2/

20 Ihmiset voivat tehdä uskomattomia asioita mielellään. Miksi niin usein ajattelemme itseämme vastaan? tunnin yöuni. Minä olen ihan vauva-asteella, tarvitsen vähintään kahdeksan tunnin unet. Unen puute vaikuttaa heti keskittymiseen ja yleismielialaan. Sari osallistui First Beat -mittaukseen, ja valmentaja kysyi, mitä uniasialle voisi tehdä. Jos näyttelijän on pakko herätä esityksen jälkeisinä aamuina puoli seitsemältä lähettämään tytär kouluun, eikö hän voisi mennä sen jälkeen takaisin nukkumaan? Näyttelijän työt alkavat usein vasta yhdeltätoista. Höpö höpö, ei sillä tavalla voi toimia, sanoin. Ajatus tuntui ihan absurdilta. Mutta idea oli löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva keino, ja se toimi. Nyt osaan nukkua aamupäikkärit. Ihmiset voivat tehdä uskomattomia asioita mielellään. Mutta miksi niin usein ajattelemme itseämme vastaan? Näyttelijä antaa esimerkin, miten mieli tuottaa kielteisiä ajatuksia ja ei-hyvinvointia. Siikanderilla oli tunne, ettei hänellä ole kiireisenä yksinhuoltajaäitinä koskaan omaa aikaa: vapaailtoina hän ei raaskinut lähteä minnekään ja päivät vierähtivät töissä. NLP-kurssilla häntä pyydettiin muokkaamaan ajatus kannustavampaan muotoon, ja Sari keksi lauseen: Ajattelen, että minulla on omaa aikaa. Yhtäkkiä rupesin näkemään niitä omia hetkiä, joita minulla oikeasti jo oli lapsi oli leikkinyt tunnin itsekseen tai huomasin juoruilevani työkaverin kanssa kahvitauolla. En vain ollut nähnyt niitä aikaisemmin. Ajatukseni oli muokannut minut näkemään todellisuuden niin, ettei niitä hetkiä muka ollut. Uudenlaisella ajattelulla näyttelijä onnistui myös ratkaisemaan nukkumisongelman. Siikander ei ehtinyt palautua työn rasituksista, kun yöunet jäivät iltatyöläisellä liian lyhyiksi. En ole todellakaan näitä ihmisiä, joille riittää 4 6 YHDESSÄOLO LISÄÄ HYVINVOINTIA Hyvinvointi ei ole Sari Siikanderille pelkkää meditointia, vaan jämäkkä mielen ja kehon liitto. Toisinaan hyvinvointi vaatii rankkaa lenkkiä niin, että jytä raikaa korvissa joskus on paikallaan yhdeksän reiän pelaaminen golfkentällä raikkaassa ulkoilmassa. Mielialani laskee, jos en pääse pitkään aikaan liikkumaan. Asiat muuttuvat synkemmiksi. Meidän työssä vietetään niin paljon aikaa ikkunattomissa tiloissa keinovalossa, että joskus sitä kaipaa vain päivänvaloa. Sari osallistui vuonna 2007 Tanssii tähtien kanssa -televisio-ohjelmaan ja tuli opettajansa Mikko Ahdin kanssa kisassa toiseksi. Siitä jäi tanssikipinä, jota teatterityöläinen ruokkii satunnaisen säännöllisillä tanssikursseilla. Kesällä hän osallistuu tanssinopettajaystäviensä vetämälle intensiivikurssille Hangossa. Ystäväporukka on vuokrannut ison huvilan, jonne kaikki kerääntyvät viikoksi lapsineen. Ihmisten välinen vuorovaikutus on vahva hyvinvoinnin lähde. Uskon siihen, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän sillä on merkitystä, keiden kanssa teen, eikä sillä, mitä teen. 20 ETERA 2/2013

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot