TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8. SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13. MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8. SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13. MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA s. 8 SUOMIMIES JÄLLEEN LIIKKEELLÄ s. 13 MIELI ON TÄRKEÄ TYÖKALU s. 18 NÄYTTELIJÄ SARI SIIKANDER: Olen oppinut löytämään omia hetkiä.

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvässä työyhteisössä kaikki ovat voittajia Näin kesän kynnyksellä moni meistä suunnittelee kesää ja kesälomaansa. Lähteekö ajatuksemme kesälomasta työpaikalta poispääsystä vai onko johtotähtenä virkistävä kesäloma? Uskon, että hyvinvoivassa työyhteisössä lähdetään ns. lomakylki edellä suunnittelemaan kesää. Tässä numerossa keskitymmekin hyvinvoivaan työntekijään ja työyhteisön kaikkien osapuolten mahdollisuuksiin vaikuttaa omalta osaltaan työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on kaikkien asia, mutta miten saadaan kaikki rakentamaan sitä yhdessä? Olemme Eterassa voimakkaasti panostaneet uuteen työntekijöiden työhyvinvoinnin tueksi tehtyyn työkyky- ja terveysjohtamisen palvelukokonaisuuteen. Työhyvinvoinnin kiistaton yhteys yritysten menestykseen on tärkeää todentaa, ja siihen olemme palvelukokonaisuudessa kehittäneet konkreettiset mittarit. Samoin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutusten euroistaminen on merkittävää, jotta motivaatio näihin investointeihin kasvaa. Oman hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpidon polku rakentuu aina henkilön omasta tahdosta. Lähdemmekin Eterassa siitä, että selvitämme myös jokaisen henkilökohtaisen halukkuuden hyvinvointimuutoksiin. Tällöin yksilökohtainen onnistumisen todennäköisyys kasvaa olennaisesti. Kuten työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo toteaa, hyvässä henkilöstöpolitiikassa huomioidaan yksilö kokonaisuutena. Työhyvinvoinnin polku lähtee meistä kaikista sekä kiinnostuksesta tehdä rakentavasti töitä hyvinvoinnin eteen. Työyhteisön hyvinvointi on sisäistettävä sitä ei voi ulkoistaa. Hyvää ja virkistävää kesää! Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Milja Helin, Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Sari Siikanderin kuvasi Karoliina Paatos. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon Tämä numero lähetetään myös Eteran vakuuttamille työntekijöille. Seuraava Etera-lehti ilmestyy syyskuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 2/2013

3 8 Hyvä työ on tuottavaa ja samalla se tukee hyvinvointia. 16 2/2013 Kannattaisi tehdä kaikkensa ihmisten luovan energian vapauttamiseksi. Pekka Pohjakallio 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Kevät tuoksuu ja maistuu! 6 AJANKOHTAISTA. SuomiMies seikkailee jälleen. Etera rakennuttaa senioriasuntoja. Kotitalous työnantajana vakuuta helposti. YEL-uutisia. 8 KUINKA VOIN JA MITEN JAKSAN? Caset: Ratsastuksesta voimaa arkeen. Työnantaja tukee hyvinvointia. 13 YHTEISTYÖSSÄ. SuomiMies saa miehet liikkeelle. 14 TYÖ KUNNOSSA. Ammatillinen kuntoutus turvasi työn. 16 PUHEENVUORO. Pekka Pohjakallio, Idealist Group: Työ muuttuu entä tekijä? 18 VIRTALÄHDE. Sari Siikander uskoo läsnäolon voimaan. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Kymmenen kuutiota työhyvinvointia. 22 VUORO VAIKUTTAA. Hyvinvoiva työntekijä on aarre yritykselle. 24 KELLON YMPÄRI. Ylitalon puutarha kukkii ja kukoistaa. 28 UUTISIA ETERASTA. Danske Bankin mobiilipankki. Eteran työhyvinvointitiimi esittäytyy. Etera maksoi eläkkeitä yli miljardin viime vuonna. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Ensiapua päihderiippuvaisen kotiin. 31 KYSY TYÖHYVINVOINNISTA. 24 Ylitalon kauppapuutarhalla Oripäässä seurataan tarkkaan niin kalenteria kuin säätiedotuksiakin. ETERA 2/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Virve Airola KUVA Maria Halkilahti 4 ETERA 2/2013

5 Kevät tuoksuu ja maistuu! Vihreää ja vehreää, vitamiineja ja hivenaineita voi kasvattaa, vaikkei maata omistaisikaan. Parvekkeelta voi kerätä satoa jo varhain keväällä. Kasvun saa vauhtiin siemenistä tai taimista tai istuttamalla ruukkuyrtin juurakon isompaan ruukkuun. Tuoksuvasta ja silmää ilahduttavasta yrttitarhastaan voi poimia salaatinlehden leivän päälle tai sekoittaa sosekeittoon yrttiöljysilmän. Kesää kohti sato runsastuu, ja ahkerasti syömällä saa viljelypaikkoja taas uusille kasvun ihmeille. Rucolaa, lehtipersiljaa, basilikaa, jääsalaattia, amppelimansikoita, kirsikkatomaatteja, salviaa Mahdollisuuksia riittää ja netistä löytyy lisää vinkkejä ja ideoita. Parvekkeen puutteessa voi yrttitarhan perustaa ikkunanlaudallekin. Kasvun seuraaminen on ihmisen ikiaikaisia onnellisuuden lähteitä. Iloista kasvukautta! ETERA 2/2013 Tietoa, taustaa, tehoja: parvekkeeni.blogspot.fi/ diat_muistiinpanoineen.pdf ETERA 2/2013 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA Thinkstock Kotitalous työnantajana vakuuta helposti Kun palkkaat rakennus- tai remonttimiehen, siivoojan, lastenhoitajan tai muun työntekijän ja maksat palkan suoraan tekijälle, sinusta tulee työnantaja. Palkan ja muiden työnantajamaksujen lisäksi työnantajan on huolehdittava myös työntekijän eläketurvasta, ennakonpidätyksestä ja vakuuttamisesta. Kaikki yksityisalojen vuotiaat työntekijät kuuluu työeläkevakuuttaa TyEL:n eli työntekijän eläkelain mukaan. Lain piiriin kuuluvat sekä suomalaiset että Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät. TyEL-maksua ei tarvitse maksaa alle 55,59 euron kuukausipalkoista. Etera rakennuttaa senioriasuntoja KOTITALOUSTYÖNANTAJAN MUISTILISTA Palkanmaksu palkansaajalle Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu verottajalle Työntekijätiedot ja työeläkevakuutusmaksu Eteraan Tiedot palkanmaksusta sekä tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksu vakuutusyhtiöön. Lue kotitalousvähennyksestä ja tilaa esite etera.fi/kotitalous Etera on ostanut Helsingin Etu-Töölöstä tontin, jolle se rakennuttaa seniorivuokraasuntoja. Aivan Marian sairaalan vieressä sijaitseva tontti on rakentamaton kerrostalotontti. Rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2013, ja asunnot valmistuvat keväällä Näin hyvältä paikalta tarjoutuu harvoin tilaisuutta ostaa tonttia. Aivan ydinkeskustan palvelujen äärellä on asunnoille aina kysyntää. Senioriasuntoja on harvoin mahdollista rakentaa uudiskohteeseen näin keskustaan, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoi. Etera osti Paavo Nurmen Säätiöltä kiinteistöyhtiön, joka omistaa tontin Pohjoisella Rautatiekadulla Helsingissä. Keskieläke euroa Joka neljäs Suomessa asuva saa jotakin eläkettä: vanhuus-, työkyvyttömyys-, perhe- tai osa-aikaeläkettä. Eläkkeensaajia on lähes 1,5 miljoonaa. Ulkomaille eläkettä maksettiin lähes henkilölle. Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna euroa kuukaudessa. Miesten kokonaiseläke on keskimäärin euroa kuukaudessa, naisten vain euroa. Naisten työeläkkeiden tasoa alentavat palkkaerot ja lyhyemmät työurat. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen ennakkotietoihin 2012 lopussa. Valitse sähköinen työeläkeote Jatkossa alle 60-vuotiaat saavat työeläkeotteen postitse enää joka kolmas vuosi. Vuonna 2013 työeläkeotteen saavat tammi huhtikuussa syntyneet. Otteet postitetaan syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Yli 60-vuotiaat työelämässä olevat saavat työeläkeotteen edelleen joka vuosi. Eteran Oma eläke -palvelussa voit valita sähköisen työeläkeotteen ja tarkastaa tietosi milloin haluat. Saat muistutusviestin joka kevät uuden otteen ilmestymisestä. Oma eläke -palveluun voit kirjautua omilla verkkopankkitunnuksillasi tai HST-kortilla sähköisen työeläkkeen valinneet osallistuvat myös Finnkinon leffalippupakettien arvontaan! Klikkaa etera.fi/omaelake 6 ETERA 2/2013

7 HENGITÄ SYVÄÄN NIIN JAKSAT Rauhallinen, syvä hengitys auttaa kestämään stressiä ja parantaa sekä mielialaa että aineenvaihduntaa. Hengittämistäkin voi harjoitella, ja erityisesti kestävyysliikunta ohjaa hengittämään oikein. TYÖTURVALLISUUSLAKI UUDISTUU alkaen työnantajan on selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät osana työpaikan riskien arviointia. Alma-talolle kultainen LEED-ympäristösertifikaatti Eteran rakennuttamalle toimistokiinteistölle Helsingin Töölönlahdella on myönnetty kultainen LEED-ympäristösertifikaatti. Talo valmistui joulukuussa 2012 ja on Alma Media Oyj:n ja Ahlstrom Oyj:n käytössä. LEED-sertifikaatti (Leadership in Energy and Environmental Design) on rakennusten kansainvälinen ympäristöluokitus, joka SuomiMies seikkailee jälleen SuomiMiehen kuntokiertue on kiertänyt taas ympäri Suomea tänä keväänä. Etera oli paikalla Helsingin Senaatintorilla Suomi- Mies seikkailee -startissa huhtikuussa. Stadin kundin kuntoa testattiin tuulisella Senaatintorilla. SuomiMies-rekassa kuntonsa testautti myös ministeri Paavo Arhinmäki. Helsingissä väkeä veti testirekan lisäksi monipuolinen kattaus liikunta- ja ravintoneuvontaa, golf-simulaattori ja jopa sumopainikehä, mutta kävijämäärä jäi silti selvästi monien muiden kaupunkien määristä. Esimerkiksi Mikkelissä testasimme kahden päivän aikana 855 miestä, ja SuomiMiestestiin on monilla paikkakunnilla ollut jonoja, kertoi Katri Väisänen kiertuetta vetävästä Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. mittaa kestävää rakentamista ja vähentää kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia sekä ympäristökuormitusta. Myös kahdelle muulle Eteran Töölönlahdelle rakennuttamalle 2014 valmistuvalle kiinteistölle haetaan kultatason LEEDympäristöluokitusta. Lue lisää: HELPOSTI JA HIKOILEMATTA SuomiMies-tapahtumissa kuntonsa voi testata helposti ja hikoilematta. Ilmainen kuntotesti sisältää leposykkeen vaihtelu väliä mittaavan Polarkuntotestin, puris tusvoimatestin ja kehonkoostumusanalyysin. Tulokset saa myös itselleen. SuomiMies-testiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. SuomiMies-kiertuetta jatkaa kesäkuussa ja syksyllä Pohjois-Suomessa kiertävä pienempi SuomiMies-testiauto, ks. aika taulu sivulla 31. Etera on yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. Lisätietoa osoitteessa suomimies.fi tai etera.fi/suomimies Miika Kainu Vuoden franchisingtyöhyvinvointiteko Etera palkitsi VMP:n franchising-yrittäjät Vuoden franchising työhyvinvointiteko -palkinnolla. Palkinto jaettiin Suomen Franchising-Yhdistyksen FrannyAwardsgaalassa maaliskuussa. VMP:n franchising-yrittäjät ovat innolla ja ennakkoluulottomasti olleet mukana kehittämässä yritystensä henkilöstön työhyvinvointia osallistumalla hankkeeseen, jossa on toteutettu esimerkiksi fyysisen kunnon testausta ja liikuntakampanjointia sekä aktivoitu aktiiviseen elämäntapaan. Hanke on saanut runsaasti myönteistä palautetta yrittäjien keskuudesta, perusteli Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen, joka jakoi palkinnon. Palkinnon vastaanotti VMP:n franchising-yrittäjien puheenjohtaja Riku Loman. Voittaja valittiin määräaikaan saapuneista ehdotuksista. Etera tukee aktiivisesti franchising-yritysten työhyvinvointitoimintaa. Vuoden Nuori Yrittäjä Etera ja Vaasan Yrittäjät ry myönsivät Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnon yrittäjä Susanna Ristiluomalle. Hän on nuoresta iästään huolimatta vienyt ansiokkaasti Oy Fondis Ab -yritystään eteenpäin. Hän on myös toiminut aktiivisesti Vaasan yrittäjissä, perusteli asiakaspäällikkö Katja Kalli Eterasta. Yrittäjäpalkinto luovutettiin Vaasan Yrittäjien kevätkokouksessa ETERA 2/2013 7

8 8 ETERA 2/2013

9 TEKSTI Virve Airola KUVITUS Marjo Nygård KUINKA VOIN JA MITEN JAKSAN? Mitä enemmän on ihmisiä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin, osallistua sen kehittämiseen, kiinnostua ja olla aktiivisia, sitä parempi ilmapiiri organisaatiossa on ja sitä parempaa tulosta se tekee. Työhyvinvoinnin ydinasioita on mielekäs työ, mutta myös työn tekeminen vakavissaan. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo uskoo, että mitä paremmin ihmiset kykenevät yhteistyöhön keskenään ja sopimaan tavoitteista ja työn jakamisesta, sitä paremmin työ tukee hyvinvointia. Hyvä arki ei ole pelkkää unelmaa ja hyvää mieltä. Kaikilla on välillä kurjia päiviä, mutta niiden ansiosta onnistuneet tuntuvat sitäkin myönteisemmiltä. TYÖHYVINVOINTI ON KAIKKIEN ASIA Jokainen on viime kädessä vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta työnantajan asia on tarjota hyvinvoivan työyhteisön puitteet. Työhyvinvointi on pitkälti itse työn kehittämistä, Rauramo muistuttaa. Käsitteen voisikin hänen mielestään kääntää toisin päin: hyvä työ on tuottavaa ja tuloksellista, ja samalla se tukee ihmisten hyvinvointia. Se on yhteinen tavoite. Laissa työhyvinvointia ei ole normitettu. Jotta sitä voitaisiin edistää, työpaikalla pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, minkä äärellä ollaan ja mihin tartutaan. Turhan usein keskitytään virkistystoimintaan. Ydin on kuitenkin arjen työssä: sujuvat työprosessit, hyvä kohtelu ja innostuksen ilmapiiri. Terveys ja turvallisuus ovat työhyvinvoinnin kivijalka. Perusasioiden pitää olla kunnossa. Työhyvinvoinnin ydin on työllisyys. Epävarmuus työmarkkinoilla varjostaa monia aloja. Henkinen turvallisuus on työhyvinvoinnin ydinasioita. Turvalliselle psykososiaaliselle työympäristölle luonteenomaista on luottamus ja asiallinen käyt- ETERA 2/2013 9

10 Hyvään johtamis- ja esimiestyöhön kuuluu myös uskallus ja kyky puuttua ajoissa, jos joku käyttäytyy epäasiallisesti tai aiheuttaa ongelmia. Ihmisillä pitää olla oikeus tehdä työnsä hyvin. täytyminen kaikkia kohtaan. Silloin uskalletaan antaa ja ottaa vastaan palautetta, kriittistäkin, ja ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Jokaisella on työyhteisössä roolinsa ja vaikutuksensa. Työyhteisötaitoja edellytetään sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. OIKEUS TYÖRAUHAAN Työhyvinvointiasioiden eteenpäin vieminen edellyttää, että johto ja esimiehet ymmärtävät vastuunsa, mutta myös mahdollisuutensa. Paljon hyvää voidaan saada aikaan. Kaikkia ei voi johtaa samalla tavalla. Siinä missä yksi tarvitsee enemmän kannustusta ja ohjausta, jopa puuttumista, toinen kaipaa vapautta ja innostusta. Itsensä johtaminen, ajan hallinta ja suunnitelmallisuus ovat välineitä oman työn hallintaan. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu ihmisten kohtelu yksilöinä otetaan huomioon tarpeita, elämäntilanteita ja osaamisia. Työ tuunataan ihmisen elämäntilanteeseen ja ominaisuuksiin sopivaksi, niin että hän voi tuottaa enemmän, Rauramo sanoo. PUHEEKSI OTTAMISEN TAITO Päivi Rauramoa huolestuttavat työelämän ikävät ilmiöt, työväkivalta ja kiusaaminen. Hän kehottaa miettimään aina sovitteluratkaisua ja käyttämään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa. Kokenut, osaava sovittelija voi viedä hyvinkin hankalista tilanteista eteenpäin. Ristiriitatilanteisiin ja konflikteihin kannattaa suhtautua vakavasti ja luoda työpaikalle sellaiset rakenteet, että vakavia asioita voidaan ajoissa käsitellä. Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia arvoja ja mielipiteitä. Jos ne osataan käsitellä, organisaatio vahvistuu. Työterveyshuoltolain uudistuksen myötä edellytetään yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä, jotta työkyvyn tuessa onnistuttaisiin entistä paremmin. Kun työntekijän sairaus pitkittyy, työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Hyvä käytäntö on, että esimies pitää yhteyttä pitkällä sairauslomalla olevaan, ja paluuta työhön suunnitellaan yhdessä. Jos tällaista käytäntöä ja kulttuuria ei ole ollut, esimiehen yhteydenotto voi tuntua hyvinkin tungettelevalta. Rauramo on kuitenkin vakuuttunut, että kun malli luodaan yhdessä ja siitä tiedotetaan kunnolla, jokainen tietää, miten pitkien sairauslomien kanssa toimitaan. Tämän päivän haasteita ovat mobiili maailma ja liikkuva työ. Työn ja tuloksen seurannalla on uudet haasteet hyvinvoinnin seurannasta puhumattakaan. Vastuu ei häviä mihinkään, joten on löydettävä uusia keinoja ja toimintamalleja, jotta myös harvoin paikalla oleviin säilyy kontakti ja he kuuluvat työporukkaan. Kun esimies tuntee alaisensa, hän oppii myös näkemään, ketkä ovat itseohjautuvia ja ketkä edellyttävät enemmän ohjausta ja huolenpitoa. Siinä pitää olla aikamoinen ihmistuntija ja osata pyytää tukea toisilta. Ratkaisuja kyllä löytyy, jos niitä halutaan. 10 ETERA 2/2013

11 Eteran työkyky- ja hyvinvointikysely avuksesi Case 1 TEKSTI Linda Finell KUVA Minna Kurjenluoma Eteran uusin työkalu työntekijöiden työhyvinvoinnin tueksi on työkyky- ja terveysjohtamisen palvelukokonaisuus. Eteran työhyvinvointiyksikkö on kehittänyt työkykyja hyvinvointikyselyn, johon vastaamalla jokainen saa itselleen heti henkilökohtaisen työkykyja hyvinvointiraportin. Kyselyssä kartoitetaan terveyden, henkisten voimavarojen, elintapojen, työkyvyn ja työn nykytilaa. Palauteraportissa jokainen saa vinkit, miten aloittaa hyvinvoinnin parantaminen konkreettisesti. Kysymme myös henkilön muutoshalukkuutta elintavoissa eli haluaako asialle tehdä jotain ja millaisella aikataululla, kertoo Eteran työhyvinvoinnin asiantuntija Mareena Jalkanen. Pelkkä kyselyyn vastaaminen toimii herättelijänä elintapa-asioiden pohtimisessa ja aktivoi uusiin terveellisempiin elintapoihin. Apua työkykypolulta Tulevaisuudessa apua ja ideoita henkilökohtaiseen hyvinvointiin saa lisäksi uudelta työkykypolku-sivustolta, joka kannustaa parantamaan elintapoja, lisäämään fyysistä aktiivisuutta, vähentämään istumista, parantamaan ruokailutottumuksia sekä lisäämään lepoa ja palautumista. Terveellisten elintapojen esiin nostaminen, kuten liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja ruokailutottumusten muuttaminen, vaatii usein yksilöltä pitkäjänteistä työtä ja itsekuria, joten Etera haluaa olla tukemassa tätä elämäntapamuutosta ihmisten tavallisessa arjessa. Haluamme tarjota kaikille halukkaille vaivattomat työkalut, joiden avulla jokainen voi itse ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, Jalkanen kertoo. Henkilökohtaisen raportin lisäksi yritys saa yhteenvetona henkilöstön hyvinvointi-indikaattorin ja yhteenvetoraportin henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin nykytilasta. Raportin avulla voidaan terveydenhuollon ennaltaehkäisevät toimenpiteet kohdistaa paremmin niitä eniten tarvitseville. Eläkeyhtiönä Etera pyrkii ennaltaehkäisevän työn tukemiseen. Jos esimerkiksi selkävaivaan päästään käsiksi jo vähän oireilevassa alkuvaiheessa, voidaan ennaltaehkäistä jopa koko sairauden syntyminen. Tällä uudella työkalulla voimme auttaa myös työnantajaa suunnittelemaan tarkemmin, mitä palveluita työterveyshuollon palveluntarjoajalta ostaa ja samalla painottaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä, Mareena Jalkanen korostaa. Aamuratsastus piristää päivän Sofia Steniuksen työnantaja kannustaa liikkumaan. Hänen hyvinvointiaan vahvistavat kilparatsastus, jooga sekä säännöllinen uni- ja ruokarytmi. Harrastan kilpaesteratsastusta, joten hevosen kanssa harjoittelu on iso osa liikuntakiintiötäni, kertoo United Bankers Oy:n lakimies, Compliance Officer Sofia Stenius. Aloitan työpäiväni yleensä tallilta, joten olen menossa jo aamukuuden jälkeen. Kun olen ollut heti aamusta ulkona liikkumassa, olen koko työpäivän ajan paljon virkeämpi. Ratsastuksen lisäksi Stenius saa voimaa arkeen ja työhön astangajoogasta. Liikunnan lisäksi kiinnitän huomiota säännölliseen uni- ja ruokarytmiin, sillä jos se horjuu, ei töissäkään jaksa. Lounasta en jätä syömättä vaikka olisi kuinka kiire. Tarvittaessa popsin sen vaikka työpisteen äärellä. Työnantaja tukee työhyvinvointia monella tapaa. Saamme joka kuukausi liikuntaedun, jonka voi käyttää haluamassaan paikassa. Työpaikan kautta on myös mahdollista käydä hieronnassa normaalia edullisempaan hintaan. Viime syksynä United Bankersin työntekijät saivat osallistua työnantajan järjestämään kuntotestaukseen, jossa testattiin muun muassa hapenottokykyä ja kehonkoostumusta. Työpaikalla on käynyt myös ravintoluennoitsija, ja työnantaja on tiedustellut halukkuutta yhteisiin liikuntatuokioihin ja treeneihin. Erilaisia liikuntamahdollisuuksia tarjoamalla työnantaja kannustaa liikkumaan ja viestittää, että urheilu työn ohella on tärkeää. Työnantajamme on myös tukenut osallistumista Midnight Run -juoksutapahtumaan ja tänä vuonna Helsinki City Run -puolimaratonille. Itselleni työnantajan tarjoamista liikuntaeduista on ehdottomasti ollut hyötyä. Yhteiset liikuntatapahtumat luovat hyvää ilmapiiriä ja tutustuttavat työporukkaa myös työpaikan ulkopuolella, Stenius sanoo. Meillä on todella hyvä työyhteisö. Ihmiset ovat rentoja ja huumorintajuisia, ja se tuo hyvän vastapainon välillä stressaaviin työtilanteisiin. Työntekokin on paljon hauskempaa, kun on oppinut tuntemaan kollegoita työpaikan ulkopuolella. ETERA 2/

12 Case 2 TEKSTI Linda Finell KUVA Pentti Vänskä Positiivisuus ja säännöllinen rytmi auttavat jaksamaan Kari Savolainen arvostaa Hydrolinen panostusta työhyvinvointiin ja positiiviseen ajatteluun. Yrityksessämme pyritään jatkuvasti kiinnittämään huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin, kertoo Hydrolinen työsuojeluvaltuutettu, koneistaja Kari Savolainen. Työtä tehdään kahdessa vuorossa, mutta vuoroja voidaan sopia työntekijän oman jaksamisen mukaan. Työterveyshuollon kautta puututaan ajoissa, jos vuorotyö käy jollekulle liian raskaaksi. Omasta jaksamisestani huolehdin liikunnalla ja tasaisella päivärytmillä. Käyn kuntosalilla ja pelaan lentopalloa yhteensä neljästä viiteen kertaan viikossa. Aiemmin pelasin kilpatasolla, mutta nykyään ei enää riittäisi aika eikä kroppakaan ehkä enää jaksaisi. Kun ikää on karttunut, urheilusta palautuminen on entistä hitaampaa. Savolainen yrittää edistää palautumista tekemällä monipuolisia ja vastavuoroisia liikkeitä esimerkiksi salilla. Kroppaa on myös kuunneltava, ettei sille tule tehtyä vahinkoa liian raskaalla harjoittelulla. Säännöllinen rytmi helpottaa arkea. Aamuisin laitan kellon soimaan ajoissa huolimatta siitä, olenko menossa aamu- vai iltavuoroon. Hydroline tarjoaa monenlaisia keinoja hyvin voinnin tueksi. Kulttuuriseteleillä saamme kulttuuri- ja liikuntapalvelut edullisesti valitsemistamme paikoista, ja lisäksi työntekijät saavat paikallisen kuntokeskuksen palveluja alennettuun hintaan. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, ja siihen ryhtyvien on mahdollista käyttää työnantajan tukemia lääkäripalveluita ja korvaushoitoja. Terveystarkastusten yhteydessä teetetään kuntotestejä, joissa mitataan muun muassa sydämen toimintaa, hengitystä ja verenkiertoa. Toistuvasti testissä käymällä voi hyvin seurata omaa kuntoaan ja sen kehittymistä. Osa työntekijöistä on päässyt mukaan vuoden mittaiseen Aslak-kuntoutukseen. Tiedän, että esimerkiksi moni selkä- ja hartiavaivainen on saanut sieltä kipinän oman kunnon kohottamiseen ja itsestä huolehtimiseen, Savolainen kertoo. Työpaikallamme painotetaan positiivisen ajattelun merkitystä hyvinvoinnille. Minustakin se on tärkeää. Myös työtehtävien vaihtelu keventää työn kuormitusta ja pitää motivaation yllä. 12 ETERA 2/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Maarit Kauniskangas KUVA Miika Kainu Tämä ei ole ryppy - otsaista valistamista, sanoo Miia Malvela SuomiMies-kiertueesta. Miehet liikkeelle Meinaako happi loppua portaita noustessa tai etkö enää pärjää pikkuvesseleille pallopelissä? Jotakin on tehtävissä. Haluamme kannustaa miehiä liikuntaharrastusten pariin ja syömään fiksummin, tiivistää Kunnossa kaiken ikää (KKI) -toimintaohjelman ohjelmakoordinaattori Miia Malvela SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tavoitteet. Opetus- ja kulttuu riministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä RAY:n rahoittaman KKI:n tehtävänä on innostaa aikuisia liikkumaan. SuomiMies-rekassa miehet voivat helposti ja hikeentymättä mittauttaa kuntonsa. Levossa mitattava sykkeen ja sykevaihtelun tulos kertoo kestävyyskunnosta, puristusvoimatesti yläraajojen lihasvoimasta ja kehonkoostumusanalyysi rasvan ja lihasten määrästä. LIIKETTÄ ARKEEN Testitulos selviää saman tien, ja miehet saavat tuloksistaan palautteen ja jatko-opastusta. Jokainen osallistuja saa mukaansa myös SuomiMiehen treenioppaan. Sekä testit että oppaat ovat maksuttomia, Malvela kertoo. Oppaita voi myös tilata työyhteisöille osoitteesta Miia Malvela huomauttaa, että tämä ei ole mitään ryppyotsaista valistamista vaan hyvän mielen opastusta. Tarkoitus on, että kukin löytää omaan arkeensa sopivaa liikuntaa, sillä yksi tykkää futiksesta, toinen salitreenistä ja kolmas puuhastelee mieluiten pihatöissä. Rekkakiertue järjestetään nyt kolmatta kertaa. Viime kiertueella vuonna 2011 meillä mittautti kuntonsa yli miestä, Malvela kertoo. Tänä vuonna kiertue vierailee kymmenillä paikkakunnilla. Tapahtumien paikallisista järjestelyistä vastaavat kunnat ja liikunnan aluejärjestöt. Tarjolla on tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista, kuten kuntoiluryhmistä ja ulkoilureiteistä. Joillakin paikkakunnilla järjestetään myös verenpaineen mittausta sekä terveysmittauksia. SUOMIMIES TAVOITTAA KOHTEENSA Kaikilta rekassa kävijöiltä pyydetään asiakaspalautetta, ja kuntotestien tulokset kerätään yhteen. Tietojen perusteella seurataan, tavoittaako kampanja kohderyhmänsä. Edellisten vuosien kuntotestien mukaan kolmasosa testaajista oli hyväkuntoisia ja kahden kolmasosan olisi syytä lähteä liikkeelle ja kiinnittää huomiota syömiseensä. Teetimme TNS Gallupilla kyselyn Suomi Mies seikkailee -tunnettuudesta. Vastanneista yksi kolmesta tunsi kampanjan ja yhdeksän kymmenestä piti sitä miehille sopivana, Malvela sanoo. Kuntoaan kohottavista suomimiehistä voi lukea SuomiMies-blogista suomimies.fi/blogi. Etera on yksi SuomiMies -kiertueen yhteistyökumppaneista, lisätietoa kiertueesta etera.fi/suomimies. ETERA 2/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Marita Kokko KUVA Mari Männistö Ammatillinen kuntoutus turvasi työn Nora-Patricia Varjo ehti työskennellä viisi vuotta ahtaajana Hangon satamassa. Sitten työuran katkaisi vapaa-ajan onnettomuus. Paluun työelämään avasi ammatillinen kuntoutus. Ammatillinen kuntoutus ei edellytä työperäistä sairautta. Itse asiassa työeläkeyhtiölle ei ole merkitystä syyllä, joka työkyvyn vie tai sitä uhkaa. Ammatillinen kuntoutus on mahdollista, vaikka työkyvyttömyyden syy on esimerkiksi vapaa-ajan tapaturma tai liikenneonnettomuus, johon ei ole vakuutuskorvausoikeutta. Meille riittää, että sairaus aiheuttaa uhkan työkyvylle, toteaa Eteran ylilääkäri Maija Haanpää. Nora-Patricia Varjo viihtyi ahtaajan työssä. Kaikki meni uusiksi sääriluun murskautuessa. Sairauslomalla Varjo alkoi itse etsiä uutta mahdollisuutta, sillä useasti leikattu jalka ei kestä raskasta työtä ja seisomista. Hän ilmoitti työvoimatoimistoon, Kelaan ja oppisopimustoimistoon, että haluaa kuntoutua uuteen ammattiin. TUKEA TYÖKYVYN SÄILYMISEEN Työeläkeyhtiö tukee työkyvyn säilymistä yhteistyössä työnantajien, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Tyypillisimpiä työkykyä heikentäviä vaivoja raskaassa työssä ovat nivelrikko sekä niska-, hartiaja selkävaivat. Herätteen ammatilliseen kuntoutukseen voi saada työterveyshuollosta, esimieheltä tai vaikka naapurilta. Me huolehdimme nimenomaan niiden ihmisten ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämään vakiintuneet mutta joilla on työkyvyttömyyden uhka, Maija Haanpää täsmentää. Työeläkeyhtiö kustantaa ammatillisen kuntoutuksen, kun työntekijällä on vähintään viiden vuoden työhistoria ja tuloja työvuosilta yhteensä euroa. Hänellä tulee myös olla diagnoosi sairaudesta tai vammasta. Apua kuntoutussuunnitelman laatimiseen saa työterveyshuollosta ja työeläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijalta. Ammatillista kuntoutusta haettaessa tarvitaan Uudelleenkoulutus on tehty todella mutkattomaksi. ajantasainen lääkärinlausunto, mutta kuntoutussuunnitelman ei tarvitse olla vielä valmis. Myönteisen ennakkopäätöksen jälkeen on yhdeksän kuukautta aikaa suunnitelman tekoon ja työkokeilun tai koulutuksen aloittamiseen. Valtaosa ammatillisesta kuntoutuksesta on työkokeiluja. Mutta jos on ilmiselvää, ettei nuori suorittavassa työssä oleva henkilö enää pysty palaamaan entiseen työhönsä, hänen koulutustasoaan voidaan nostaa, Maija Haanpää kuvaa. MUTKATON TIE UUTEEN AMMATTIIN Nora-Patricia Varjo päätyi suunnittelun jälkeen toimistotehtäviin ja oppisopimuskoulutukseen Wikeström&Krogiukselle kotimaan huolinnan ja ajojärjestelyjen pariin. Samalla hän opiskelee työteknikoksi Rastor Collegen monimuotokoulutuksessa. Varjo työskentelee kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Etera maksaa hänen palkkansa firmalle, ja firma maksaa työntekijälle. Työeläkeyhtiö tukee Varjon oppisopimuskoulutusta koko kahden koulutusvuoden ajan. Varjo kannustaa omaa jaksamistaan pohtivia hakeutumaan uudelleenkoulutukseen. Se on hänen mielestään tehty todella mutkattomaksi tieksi uuteen ammattiin. KUNTOUTUKSEEN ILMAN VIIVEITÄ Työeläkeyhtiö maksaa ammatillisen kuntoutuksen kustannukset sekä kuntoutusrahaa, jonka määrä on täysi työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat erinomaisia, jos kuntoutus alkaa ilman turhia viiveitä. Lääketieteellisen hoidon sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tulee rakentua saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa edetään välitavoitteiden kautta kohti toipumista ja työelämää, Maija Haanpää korostaa. Työkyvyn menetystä ehkäisevät huolellinen työhöntulotarkastus, koko työväen ergonominen opastus ja ohjaus itsestään huolehtimiseen. Työterveyshuollon tulisi olla valpas ja puuttua tilanteeseen, kun sairauslomia alkaa olla usein. Vastuu työntekijän hyvinvoinnista kuuluu myös hänen esimiehelleen. Kun työyhteisössä vallitsee luottamus, eivät työntekijät pidä tilanteen tarkkailua kyttäämisenä vaan työkyvyn turvaamisena. Varhainen ammatillinen kuntoutus auttaa työntekijää jatkamaan työssä, Maija Haanpää muistuttaa. Meillä ei ole varaa päästää syrjäytymään ihmisiä, joilla on vielä halua ja voimavaroja jatkaa työelämässä, joko nykyisissä tai uusissa tehtävissä. 14 ETERA 2/2013

15 AMMATILLINEN KUNTOUTUS Etera tukee työhön liittyvää ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on työntekijän tai yrittäjän palaaminen työhön tai työelämässä pysyminen sairaudesta tai vammasta huolimatta. Ammatillinen kuntoutus voi olla henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta kuntoutusasioissa työkokeilua työhönvalmennusta ammatillista uudelleenkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai kursseja alkavan yrittäjätoiminnan tukemista. Lisätietoa saat osoitteesta etera.fi/kuntoutus. Alan vaihto on tuntunut mukavalta. Suomessa uudelleenkouluttautuminen tehdään ihmiselle helpoksi. Olen todella tyytyväinen, että pystyin vaihtamaan fyysisesti helpompaan työhön, Nora-Patricia Varjo kertoo. ETERA 2/

16 PUHEENVUORO TTEKSTI Virve Airola KUVA Miika Kainu Työ muuttuu entä tekijä? Pekka Pohjakallio on panostanut viime vuodet työelämän parantamiseen ja terveen järjen löytämiseen. Nykytyötä perusteellisesti tutkineet Pekka Pohjakallio ja Saku Tuominen puhuvat Työkirjassaan työn kolmesta vallankumouksesta. Ne ovat siirtyminen suorittavasta työstä ajatustyöhön, ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen sekä lopulta ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Pekka Pohjakallio korostaa, että mieli on tärkein työkalumme, vaikka useinkaan emme sitä tajua. Puhetilaisuuksissa kysyn usein, kuinka moni pitää vieraita kieliä tärkeinä kaikki kädet nousevat. Kuinka moni on treenannut niitä? Kaikki nostavat kätensä. Sitten kysyn, kuinka monen mielestä kyky ajatella on tärkeää kaikki nostavat kätensä. Kun kysyn, kuinka moni on harjoitellut sitä, enintään 20 prosenttia nostaa kätensä, Pohjakallio havainnollistaa. Ajatteluun suhtaudutaan kuin se olisi lahja, sellaisenaan annettu. Jostain syystä oletetaan, että aivotyössä kunto on se mikä on aivan kuin siihen ei voisi vaikuttaa, kehittää parempaa ajattelua, ideoida ja keskittyä. Johtajat eivät juurikaan mieti, miten mieli toimii. Heillä ei ole siihen aikaa, koska substanssi menee aina edelle. Huomaan sen omassakin käyttäytymisessäni, myöntää tämä nokiataustainen, keski-ikäinen suomalainen diplomi-insinööri. TEHOLLE MITTA Ajatustyön mittaaminen on hankalaa tai ainakin sen mittaaminen täsmällisen numeerisesti. Vielä haastavampaa on ajatustyön tulosten mittaaminen. Vai onko? Tehon yksikkö on työ jaettuna ajalla. Se mittaa tehokkuutta ja aikaansaamista. Ongelmia syntyy, jos ei tiedä, mitä pitää saada aikaan. Vuositavoitteet eivät ohjaa viikoittaista aikaansaamista mitenkään, Pohjakallio muistuttaa. Merkittävin motivaatiota kasvattava asia ihmiselle ovat pienet aikaansaamisen kokemukset, jotka kuitenkin liittyvät johonkin merkittävään. Mutta tällaisia kokemuksia ei johdeta lainkaan. Emme johda sen enempää itseämme kuin organisaatioitammekaan näiden pienten aikaansaamisten, vaan jonkin suuren, paljon hähmyisemmän mukaan. Kun tavoite ja sen mittaaminen ei ole selvää, aikaansaamista tai -saamattomuutta aletaan helposti kompensoida pitkillä työpäivillä. Jos sitten joku saa kolmessa tunnissa aikaan enemmän kuin minä yhdessätoista ja lähtee aikaisemmin kotiin, pidämme häntä laiskana. Kyllä meidän vähitellen pitäisi kyetä hyväksymään työn ensimmäinen vallankumous että on siirrytty teollisesta työstä ajattelutyöhön. Tästä pitäisi vielä kyetä siirtymään aidon aikaansaamisen mittaamiseen. Pohjakallion mukaan työtavat eivät ole juuri muuttuneet, vaikka työn sisältö ja kommunikaatiovälineet ovat muuttuneet radikaalisti. Seurauksena on monenlaista itsensä päteväksi kokemisen keinotekoista vahvistelua. Amerikkalainen tutkija ja kirjailija David Rock puhuu terveen mielen lautasmallista. Sen mukaan työviikkoon pitäisi mahtua intensiivistä työtä, joutenoloa, vuorovaikutusta ja liikuntaa. Usein siihen kuitenkin mahtuu vain yhdenlaista työtä, josta siitäkin tauon pitäminen on vaikeaa. Kun Juhana Vartiainen kertoi ottavansa kesken päivän nokoset, nousi hirveä kohu. Onko oikeasti jalompaa roikkua työssä väsyneenä ja tehdä huonoa tulosta kuin levätä hetki ja olla sen jälkeen paljon tehokkaampi? Rentoutumisen kanssa kannattaakin olla tarkkana. Yhdelle se tarkoittaa älyvapaata toimintaa, toiselle liikuntaa, kolmannelle kulttuuria tai jotain ihan muuta. Pohjakallio myöntää, että rentoutuminen on ollut hänelle itselleen haaste. Olen huomannut, että omaa työntekoani parantaa radikaalisti se, etten tee yhtään mitään. Nykyisin oma rentoutumiskeinoni onkin rauhallinen aamu tai perjantai-ilta Saunaseurassa. Vanhojen herrojen seura on loistava irtiotto, etenkin kun bisneksestä, politiikasta ja uskonnosta ei edes saa keskustella PROSESSISTA HYVÄ RENKI Prosessi toimii, kun tarkoitus on tehdä jotain valmiiksi laadukkaasti, miettii Pohjakallio ja sanoo olevansa hyvin prosessimyönteinen. Silloin sillä ymmärretään yhdessä hyväksytyn toimintatavan dokumentointia. Pahimmillaan kuitenkin prosesseista on tullut itseisarvo, eikä enää nähdä metsää puilta, hän myöntää. Heikko johtajuus pakenee helposti prosessien taakse. Kun sitten tulee kriisi, leikataan kustannuksia ja lisätään raportointia. Tarkemmasta raportoinnista ei kuitenkaan ole hyötyä lopputuloksen kannalta, jos johtaja ei luota siihen, että oma porukka toimii eikä ole itse kartalla siitä, mitä oikein tapahtuu. Sen sijaan kannattaisi tehdä kaikkensa sen eteen, miten saataisiin vapautettua ihmisten luova energia. Tuomisen ja Pohjakallion Redesigning 925 -projektin myötä syntyi 925 Timantti, malli työviikon johtamiseen. Keskeisiä tekjöitä ovat merkitys, roolit, työtavat ja ilo sekä timantin kärkenä elämä. Aluksi siinä luki work-life balance, työn ja elämän tasapaino, mutta luovuimme siitä. Kun saadaan asioita aikaan ja voidaan hyvin, työn ja vapaaajan jaolla ei ole kauhean suurta väliä. Oleellinen kysymys on hyvä elämä. Hyvään elämään kuuluu hyvä työ ja hyvä vapaaaika. Molempiin kuuluu riittävä uni, hyvä ravinto, liikunta. Ei työ täytä kaikkea, mitä arjessa on, mutta ei ihmistä tarvitse syyllistää siitäkään, jos hän nauttii työstään. 16 ETERA 2/2013

17 Meillä on sanonta: Jos joku palaveri tai tapaaminen on niin tärkeä, että sinne kannattaa tulla, siellä kannattaa myös olla, sanoo Pekka Pohjakallio. 925 TIMANTTI, MALLI TYÖVIIKON JOHTAMISEEN merkitys roolit työtavat ilo elämä ETERA 2/

18 Jos tarvitsen irtioton, menen lapsuudenkotiini Valkeakoskelle, jossa ovat pitkäaikaisimmat ystäväni. Lapset leikkivät keskenään, aikuiset juovat punaviiniä ja syövät suklaata. Sen jälkeen kaikki on taas maailmassa hyvin, näyttelijä Sari Siikander kertoo. 18 ETERA 2/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Meri Eskola KUVAT Karoliina Paatos VAIN TÄMÄ HETKI Sari Siikander uskoo läsnäolon voimaan. Jos ihminen todella keskittyy nykyhetkeen eikä murehdi mennyttä tai tulevaa, stressiä ei kehity. Näyttelijä Sari Siikanderilla, 48, on enemmän kuin monta rautaa tulessa: hän työskentelee Uuden Iloisen Teatterin pr-päällikkönä, näyttelee pääosaa teatterin uudessa Ilometritehdas-revyyssä Helsingissä ja Alahärmän Power Parkissa, valmentaa läsnäolevan vuorovaikutuksen työpajoissa ja esiintyy improvisaatioteatteri Stella Polariksen lavalla unohtamatta yksinhuoltajan 11-vuotiasta tytärtä kotona Nurmijärvellä. Miten kukaan voi jaksaa tuollaista rumbaa? Olen siinä onnellisessa asemassa, että kaikki työni ovat sellaisia, joita haluan tehdä. Ne eivät vie energiaa, vaan tuovat sitä. Saatan olla fyysisesti väsynyt, mutta se menee nukkumalla ohi. Siikander myöntää, että toisinaan tulipalokiire saattaa kaataa kovalevyn. Hän osaa kuitenkin jo laittaa stressipiikit oikeisiin mittasuhteisiin. Se on monien ammattivuosien ja iän tuoma ymmärrys, ettei stressi ole pysyvä olotila tiedän, että ensi viikolla tilanne on jo parempi. Hyvä stressi vie meitä eteenpäin, kohti päämäärää. Huonoa stressiä koetaan silloin, kun ihmisen suorituskykyä ei hyödynnetä kokonaisuudessaan. Siitä seuraa turhautumista ja stressiä, ihan kaikista asioista. Ihmisen perustunnetilaksi on tullut tyytymättömyys. Itse elän todella onnellista vaihetta. On mielekkäitä töitä ja työkavereita. EGO HILJAISEKSI Huhtikuussa, vain kaksi päivää ennen UIT:n Ilometritehdas-revyyn ensi-iltaa näyttelijä-tanssija-laulaja Leevi Huhtamaan akillesjänne katkesi harjoituksissa. Loppuporukka yritti keskittyä kenraaliharjoitukseen ja paikkasi sankarillisesti tilannetta ensi-illassa. Se on meidän ammatin ylimääräinen stressikerroin, kun koskaan ei voisi jäädä sairauslomalle. Pään pitää oikeasti olla paketissa, jotta voi jäädä esityksestä pois. Siikander kertoo, että katastrofitilanteessa hänet valtaa yllättävä ylirauhallisuus kaikki energia on keskitettävä siihen, miten illan esityksestä selvitään. Hätätila tekee ihmeitä myös teatterityöryhmän yhteishengelle, kun kaikkien keskittyminen on yhteisessä onnistumisessa. Olen aika hyvä kokoamaan itseni, kaikki näyttelijät ovat: meidät valtaa asenne, että kaikesta selvitään nyt mennään vaan. Tilanteen voivottelu ei vie mihinkään, vaan on mentävä eteenpäin rinta kaarella. Aina Siikander ei ole ollut yhtä hyvä hetkeen keskittymisessä mutta sitäkin voi oppia, ja matkalla ollaan yhä. Kolme vuotta sitten hän osallistui näkijä, kanavoija Susan Hedmanin kahdeksanviikkoiseen mentaalivalmennukseen. Siitä näyttelijä kokee saaneensa hyvin käsinkosketeltavia apuja hetkeen pysähtymiseen. Pitäisi yrittää olla ajattelematta mennyttä tai tulevaa olisi vain tämä hetki. Jos jokaisen päivän eläisi niin, että vain tällä päivällä on merkitystä, ihminen ei ehtisi stressaantua koska stressaantumisessa ajatushan on jo kauempana. Mutta hetkeen pysähtyminen kysyy uskallusta, rohkeutta. Pitää myös tehdä töitä, että saa hiljennettyä egonsa. Yksi stressin synnyttäjiä on se pieni minä, joka haluaa koko ajan enemmän ja pelkää epäonnistumista. Se tunnetila on niin kuluttava, että vaikkei tekisi yhtään mitään, on jo stressaantunut! AJATTELE ASIAT UUSIKSI Läsnäolon voiman lisäksi Sari Siikander uskoo NLPtekniikkaan, neurolingvistiseen ohjelmointiin. Se on sovelletun psykologian suuntaus, jonka tarkoitus on parantaa ihmisten välistä viestintää. Ihmisten välinen vuorovaikutus on vahva hyvinvoinnin lähde. ETERA 2/

20 Ihmiset voivat tehdä uskomattomia asioita mielellään. Miksi niin usein ajattelemme itseämme vastaan? tunnin yöuni. Minä olen ihan vauva-asteella, tarvitsen vähintään kahdeksan tunnin unet. Unen puute vaikuttaa heti keskittymiseen ja yleismielialaan. Sari osallistui First Beat -mittaukseen, ja valmentaja kysyi, mitä uniasialle voisi tehdä. Jos näyttelijän on pakko herätä esityksen jälkeisinä aamuina puoli seitsemältä lähettämään tytär kouluun, eikö hän voisi mennä sen jälkeen takaisin nukkumaan? Näyttelijän työt alkavat usein vasta yhdeltätoista. Höpö höpö, ei sillä tavalla voi toimia, sanoin. Ajatus tuntui ihan absurdilta. Mutta idea oli löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva keino, ja se toimi. Nyt osaan nukkua aamupäikkärit. Ihmiset voivat tehdä uskomattomia asioita mielellään. Mutta miksi niin usein ajattelemme itseämme vastaan? Näyttelijä antaa esimerkin, miten mieli tuottaa kielteisiä ajatuksia ja ei-hyvinvointia. Siikanderilla oli tunne, ettei hänellä ole kiireisenä yksinhuoltajaäitinä koskaan omaa aikaa: vapaailtoina hän ei raaskinut lähteä minnekään ja päivät vierähtivät töissä. NLP-kurssilla häntä pyydettiin muokkaamaan ajatus kannustavampaan muotoon, ja Sari keksi lauseen: Ajattelen, että minulla on omaa aikaa. Yhtäkkiä rupesin näkemään niitä omia hetkiä, joita minulla oikeasti jo oli lapsi oli leikkinyt tunnin itsekseen tai huomasin juoruilevani työkaverin kanssa kahvitauolla. En vain ollut nähnyt niitä aikaisemmin. Ajatukseni oli muokannut minut näkemään todellisuuden niin, ettei niitä hetkiä muka ollut. Uudenlaisella ajattelulla näyttelijä onnistui myös ratkaisemaan nukkumisongelman. Siikander ei ehtinyt palautua työn rasituksista, kun yöunet jäivät iltatyöläisellä liian lyhyiksi. En ole todellakaan näitä ihmisiä, joille riittää 4 6 YHDESSÄOLO LISÄÄ HYVINVOINTIA Hyvinvointi ei ole Sari Siikanderille pelkkää meditointia, vaan jämäkkä mielen ja kehon liitto. Toisinaan hyvinvointi vaatii rankkaa lenkkiä niin, että jytä raikaa korvissa joskus on paikallaan yhdeksän reiän pelaaminen golfkentällä raikkaassa ulkoilmassa. Mielialani laskee, jos en pääse pitkään aikaan liikkumaan. Asiat muuttuvat synkemmiksi. Meidän työssä vietetään niin paljon aikaa ikkunattomissa tiloissa keinovalossa, että joskus sitä kaipaa vain päivänvaloa. Sari osallistui vuonna 2007 Tanssii tähtien kanssa -televisio-ohjelmaan ja tuli opettajansa Mikko Ahdin kanssa kisassa toiseksi. Siitä jäi tanssikipinä, jota teatterityöläinen ruokkii satunnaisen säännöllisillä tanssikursseilla. Kesällä hän osallistuu tanssinopettajaystäviensä vetämälle intensiivikurssille Hangossa. Ystäväporukka on vuokrannut ison huvilan, jonne kaikki kerääntyvät viikoksi lapsineen. Ihmisten välinen vuorovaikutus on vahva hyvinvoinnin lähde. Uskon siihen, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän sillä on merkitystä, keiden kanssa teen, eikä sillä, mitä teen. 20 ETERA 2/2013

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot