Toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus Johdanto Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toiminta oli vuonna 2013 aktiivista. Vuoden teemana oli yhteisöllisyys, jonka avulla ylioppilaskunta pyrki lisäämään opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta niin pienemmissä ryhmissä kuin koko ylioppilaskunnan tasolla. Vuoden aikana kannustettiin toimimaan ja tekemään yhdessä, lisäämään vuorovaikutusta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, sekä tehostamaan tiedotusta. Yhteistyötä yliopiston, kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistettiin. LYYn hallitus tapasi kaupunginjohtajan sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, järjesti vierailun kaupunginvaltuuston kokoukseen, sekä tapasi kaupunginvaltuutettuja LYYn saunalla. Syksyllä järjestettiin kaupungin vastaanotto uusille opiskelijoille. Ainejärjestöjen kummitoimintaa tehostettiin luomalla raportointipohja. Ulkoiset suhteet muihin ylioppilaskuntiin ovat tänäkin vuonna olleet hyvät ja toimivat. LYY asetti Hilkka Kempin ehdokkaaksi SYL:n vuoden 2014 hallitukseen. Marraskuussa järjestetyssä liittokokouksessa Kemppi tulikin valituksi SYL:n hallitukseen vuodelle LYY vaikutti omalta osaltaan tänä vuonna periferiayhteistyön tehostamiseen ja turvaamiseen kiitettävästi. Vuonna 2014 LYY täyttää 35 vuotta. Keväällä edustajisto hyväksyi historiatyön budjetin ja nimesi historiatyöryhmän. Historiatyöhön palkattiin kirjoittaja. Historiateos julkaistaan LYYn juhlavuoden kunniaksi vuonna Vuonna 2013 järjestettiin kerran kuukaudessa LYY-kahvit. LYY-kahvit järjestettiin Lovisassa tarkoituksena lisätä hallituksen ja opiskelijoiden vuorovaikutusta. LYY-kahveilla hallitus tiedotti ajankohtaisista asioista, sekä opiskelijoilla oli mahdollista esittää kysymyksiä ja ideoita, sekä antaa palautetta hallituksen jäsenille. Syksyllä 2013 järjestettiin edustajistovaalit. Ehdokaslistoja vaaleissa oli kahdeksan, ja ehdokkaita yhteensä 121. Ehdokasmäärä kasvoi viime vaaleihin verrattuna. LYY järjesti vaalitorin yliopiston

2 aulassa, sekä kaksi vaalipaneelia Lovisassa. Äänestysprosentti vaaleissa oli ennätyksellisen alhainen, vain 17,7 %. Valitun edustajiston koulutus järjestettiin Loppuvuodesta 2013 järjestettiin pääministeri Jyrki Kataisen kyselytunti yliopistolla. Tilaisuus oli onnistunut, Fellman-sali oli täynnä opiskelijoita ja henkilökuntaa. 2 Talous Tilinpäätöstietoja Ylioppilaskunnan vuosi 2013 oli talouden näkökulmasta melko huono. Tilinpäätös osoittaa ,58 euron alijäämää. Edellinen tulosvuosi oli ylioppilaskunnalle hyvä, ja tuotti runsaan ylijäämään joka antoi mahdollisuuden budjetoida vuoden 2013 talous reilusti alijäämäiseksi. Alijäämää kasvatti sijoutusten myyntitappiot, jotka syntyivät Vilhontalon myynnistä. Suunnittelematon alijäämä vuodelta 2013 on noin 7300 euroa. Vilhon talon myynti synnytti kokonaisuudessaan merkittäviä kustannuksia joihin ei oltu varauduttu. Talon varastojen tyhjentäminen ja asiakirjojen asianmukainen tuhoaminen toi useiden tuhansien eurojen kustannukset, joita ei oltu budjetoitu. Talousarviota korjattiin syksyllä lisätalousarviolla, johon korjattiin erityisesti LYYn historiikin budjettia, sekä huomioitiin Vilhontalon myynnistä syntyviä kustannuksia. Historiatyö päätettiin rahoittaa suurilta osin omarahoitteisesti, joka näkyy suunniteltuna alijäämänä. Ylioppilaskunta teki loppusyksystä merkittävän rahastosijoituksen. Ylioppilaskunnalla on ollut suhteettoman paljon rahaa tavallisella käyttötilillä, lisäksi Vilhon talon myynnistä saatiin euroa. Yhteensä ylioppilaskunta pystyi sijoittamaan euron pääoman. Sijoitustoiminnan aloituskustannukset aiheuttivat runsaasti ylimääräisiä pankkikustannuksia. Jatkossa kuitenkin omaisuuden arvo säilyy varmasti vakaampana ja rahaston voidaan odottaa tuottavan niin hyvin että sieltä voidaan jatkossa tulottaa varoja. Vaikea taloustilanne osattiin ennustaa ja vuonna 2013 ylioppilaskunnan jäsenmaksua nostettiin. Koko lukuvuoden jäsenmaksu on ollut 93 euroa. Erikseen maksettuna maksuissa on huomioitu käsittelykulut, syksyn jäsenmaksu on ollut 49 euroa ja kevään maksu on 50 euroa.

3 Ylioppilaskunnan taloudessa ollaan haastavien aikojen edessä, koska ylioppilaskunnan jäsenmäärä on aikaisempina vuosina laskenut selvästi, joten kasvavaa tuottoa ei voida odottaa ilman korotuksia jäsenmaksuun. Muut tulolähteet ovat melkoisen epävarmoja. Edelleen henkilöstökulut sekä muut hallinnolliset kulut ovat kuitenkin edelleen kasvaneet. Avaintunnuslukuja vuonna 2013 vuonna 2012 Jäsenmäärä 3910 ( ) 3905( ) Jäsenmaksutulot Taseen loppusumma , ,19 Henkilöstön lukumäärä (vakituiset) viisi viisi Jäsenmaksu (YTHS-maksu) 93 (44 ) 90 (44 ) 3 Toimijat 2.1 Henkilöstö Vuonna 2013 ylioppilaskunnan henkilöstöön kuuluivat: Liisa Ansala Anni Vesa Annastiina Papinaho Kaisa Eerola Krista Kärki Greetta Heilala Joni Kaulanen Saana-Kaisa Ylitalo pääsihteeri edunvalvonta-asiantuntija järjestösihteeri päätoimittaja graafinen suunnittelija, saakka graafinen suunnittelija 5.9. alkaen Ylioppilaslehden mainosmyyjä, saakka jäsenpalvelun kausityöntekijä

4 2.2 Hallitus Ira Hietanen Ville Luotola Ida Müller Jenni Moilanen Hilkka Kemppi Pauliina Konu Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja, sosiaalipoliittinen vastaava, liikuntavastaava, talous eronnut hallituksesta lähtien Kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja ympäristövastaava Koulutuspoliittinen vastaava, viestintä Koulutuspoliittinen vastaava, työelämä- ja kunta-asiat Kulttuurivastaava, järjestöt varapuheenjohtaja lähtien 2.3 Edustajisto Edustajisto kokoontui vuonna 2013 kymmenen kertaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Leena- Maija Karttunen. Marraskuussa pidettiin edustajistovaalit. Uudella edustajistolla kokoonnuttiin ensimmäisen kerran , tuossa kokouksessa uuden edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Ville Luotola. Edustajiston on vuoden 2013 aikana toteuttanut ylioppilaskunnan sääntömuutoksen, aloittanut LYYn 35-vuotishistoriikin teon, tehnyt merkittävän rahastosijoituksen sekä valinnut uuden pääsihteerin Liisa Ansalan jäätyä opintovapaalle. Edustajistoon kuuluivat seuraavat jäsenet: Vanha edustajisto Antti Laakso Karoliina Rantanen 9.9. saakka Lauri Pajari Ville Suominen 9.9. saakka Laura Aaltonen 9.9. saakka Kati Böök 1.5. saakka Olli Häyrynen Elli-Noora Varajärvi Mikko Lindroos

5 Markus Siltanen 9.9. saakka Laura Räisänen Hannu Mällinen Kaisa Kangas Jouni Kauramaa saakka Ossi-Matti Laaksamo Marko Salo 9.9 saakka Tiina Meriläinen Leena-Maija Karttunen Milka Asikainen Tuomas Vuollo Eero Salo 9.9. saakka Jarkko Pekkala Ella Parviainen Ilkka Ruuska Micke Kari Elen Gomes Olli Häyrynen Elli-Noora Varajärvi Mikko Lindroos Leo Haapalainen Kalle Juntunen Heidi Pöysä Uusi edustajisto Aino Sirén Ville Luotola Anna Koskimies Jarkko Luusua Eetu Ahola Ida Susanna Jokela Johanna Teijonmaa Emmi Hasu Julius Matilainen Jenna Mikkola Siiri Oinas-Panuma Mari Paavola Henry Kestilä Rida Haapala

6 Mikko Sippola Jasmine Sepponen Aleksi Välikangas Harri Karjalainen Mikko Lindroos Atte Rimppi 4 Toiminta 4.1 Koulutuspolitiikka Vuoden opettajana palkittiin opettajatuutorointiteemalla politiikkatieteiden nuorempi tutkija Sandra Wallenius-Korkalo. Hänen tuutoroinnissaan on muun muassa korostunut vuorovaikutteisuus opiskelijoiden kanssa sekä ymmärrys siitä, että tuutorointi on molemminpuolinen prosessi. Hän on myös osoittanut olevansa valmis ja halukas kehittämään jatkuvasti omaa toimintaansa opettajatuutorina jatkuvasti toimintaansa reflektoiden. Vuoden opettaja haku päätettiin käynnistää hyvissä ajoin jo vuoden 2013 lopulla, jotta valintaprosessin vetovastuu ei siirtyisi uuden hallituksen kauden ensimmäiseksi tehtäväksi. Aiemmin toimineet koso- ja kv-jaostot yhdistettiin jo viime vuoden lopulla ja ne aloittivat vuoden alusta toimintansa yhteisellä edunvalvontajaoston nimellä. Jaostokokoontumisia pidettiin koko kauden ajan noin kolmen viikon välein säännöllisesti. Jaostojen kokoontumiskerrat sovittiin kerralla pidemmälle ajalle, jotta jaostolaiset voisivat paremmin varata aikaa kalentereistaan. Ennen jaoston tapaamiskertaa lähetettiin ev-sähköpostilistalle muistutusviesti tapaamisesta asialistan kera. Tapaamiskerroilla pidettiin alkuun koulutuksellinen osuus, jonka pohjalta keskustelumuotoinen ainejärjestöjen edunvalvontatyön kehittämisen osuus sekä lopussa kuulumiskierros. Viime kaudella valmistunutta Opiskelijan oikeusturva-opasta markkinoitiin alkuvuodesta. Lovisassa järjestettiin oppaaseen liittyvä visa, joka tutustutti kahvilassa kävijät oppaan sisältöön. Keväällä toteutettiin opiskelijoille kiusaamis- ja häirintäkysely.

7 Hallinnon opiskelijaedustajien haku käynnistettiin ja se päättyi sähköisen haun osalta ja kirjallisten hakemusten osalta Haussa olivat opiskelijaedustajien paikat yliopiston hallituksessa, yliopistokollegiossa, tiedekuntaneuvostoissa ja YTHS:n valtuustossa sekä Rovaniemen johtokunnassa. Haku tehtiin sähköisesti osoitteessa halloped.fi. Haun yhteydessä hakija sai ilmoittaa halukkuutensa alkaa opiskelijavastuuhenkilöksi, jonka tehtävä tulee olemaan työryhmissä läpi käytävistä asioista tiedottaminen ylioppilaskunnalle. Näin haluttiin sitouttaa hallopedit ylioppilaskunnan toimintaan sekä tehostaa ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen sektorin tiedonkulun laajuutta sekä tehokkuutta. Samalla haluttiin tehostaa ylioppilaskunnan vaikuttavuutta yliopiston päätöksenteossa. Haun yhteydessä päivitettiin myös Halloped-opas tiiviimpään ja ajankohtaisempaan muotoon tueksi uusille hallopedeille. Tenttiakvaarion laajentamismahdollisuuksia selviteltiin syksyllä. Opetuksen kehittämisryhmän tapaamisessa luvattiin selvittää mahdollisuuksia laajentaa tenttiakvaarion aukioloa venyttämällä tenttien alkamis- ja päättymisaikaa sekä antamalla tenttimismahdollisuus myös viikonlopuille ja kesäajoille. Opetuksen kehittämisryhmässä nousi syksyllä esiin pyyntö luoda ylioppilaskunnan puolesta opiskelijoille tarkoitettu palautteenantomalli, joka tehtävänä on havainnollistaa opiskelijalle palautteen kulku sen antamisesta palautteen pohjalta tehtäviin toimenpiteisiin. Alkuvuodesta ylioppilaskunta edusti opiskelijoita laskentatoimen pitkän sivuaineen merkityksen selvittämisessä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. LYY järjesti opiskelijoiden ja tiedekunnan yhteisen tiedotustilaisuuden, tapasi opintopäällikkö Mikko Vehkaperää ja varadekaania sekä julkaisi tiedotteita aiheesta. Laskentatoimeen pitkän sivuaineen suorittamiseen saatiin neuvoteltua kahden vuoden siirtymäaika henkilökunnan uudelleenjärjestämisestä huolimatta ja sivuaineen perusopinnot saatiin säilytettyä kokonaisina. Myös suuri osa aineopinnoista säilytettiin. Koulutuspolitiikassa valmisteltiin loppukeväällä ja kesällä selvitystä opintojen materiaalimaksuista. Selvityksessä huomioitiin tiedekunnat, kielikeskus, avoin yliopisto sekä kesäyliopisto. Ongelmallisena nähtiin erityisesti taiteiden sekä kasvatustieteiden tiedekuntien materiaalimaksujen suuruus ja epäsäännöllisyys opiskelijoille. Selvityksen pohjalta Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja rehtoraatin yhteistapaamisessa on sovittu, että Lapin yliopisto

8 luopuu asteittain opintomateriaalimaksujen perimisestä siten, että maksuja ei peritä enää lukien. 4.2 Työelämä Vuoden 2013 toimintasuunnitelman tavoitteena oli työelämätietoisuuden lisääminen, jonka perusteella työelämäsektoriin on keskitetty aiempaa enemmän. Työelämäsektorilla keskityttiin keväällä opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen, Lapin yliopiston tämänhetkisten opiskelijoiden työelämätaitojen ja verkostojen selvittämiseen sekä työelämäkentän monipuolisuuden ja tärkeyden korostamiseen. Alkuvuodesta merkittävää oli aiemman työelämätiimin: ylioppilaskunnan työelämävastaavan ja ura- ja rekrytointipalveluiden, tapaamisten laajentaminen ainejärjestöjen työelämävastaaviin. Lähes kuukausittaisessa Tehokkaan työelämätiimin tapaamisessa kävi aktiivisesti myös kutsutut Akava Lapin opiskelijaedustus sekä SYY Lapin edustajia. Työelämätiimin tarkoituksena oli korostaa työelämän merkitystä ainejärjestöissä, kannustaa ainejärjestöjen alumni-iltoihin ja keskustella jo hyvistä tiedekuntien työelämäkäytänteistä. Tapaamisissa käsiteltiin työelämäkurssin malleja ja rakennettiin työelämätaitojen kurssikokonaisuutta vapaasti valittaviin opintoihin. Työelämätaitojen kurssi aloitti pilottina periodissa 3 lukuvuonna ura- ja rekrytointipalveluiden ohjaamana. Työelämäkurssin tiimoilta järjestettiin koulutus myös opettajatutoreille loppuvuodesta Tiedekeskus Pilkkeessä järjestettiin yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Camoksen sekä yrittäjyyteen kannustavan Unelmatehtaan kanssa työelämän verkostoitumista sekä sosiaalisen median roolia korostava seminaari ja cocktailtilaisuus, jossa esiintyivät muun muassa Julius Oförsagd (nuori yrittäjä, Visual Norden), Elina Uutela (Aaltoes), Esa Auer (Rovaniemen yrittäjien pj) sekä Rautasilta. Tilaisuudessa keskityttiin akateemisen yrittäjyyteen, sosiaalisen median rooliin työelämässä ja kehitettiin opiskelijoiden verkostoitumistaitoja. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan työelämävastaava tapasi vuoden aikana Rovaniemen kehityksen, Rovaniemen yrittäjät sekä Ely-keskuksen edustajan sekä teki yhteistyötä sidosryhmänsä ura- ja

9 rekrytointipalveluiden, tiedekeskus Pilkkeen, Akavan, Unelmatehtaan ja opiskelijakunta Camoksen kanssa. Tiivis yhteistyö ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa sisälsi tapaamisten ja työelämäkurssin valmistelun lisäksi muun muassa ura - ja sivuaineinfon järjestämisen. Ylioppilaskunnan työelämäsektori oli korostamassa korkeakoulutettujen työelämätavoitteita myös muun muassa Akava Lapin Yhdessä vai erikseen seminaarissa sekä vuoden mittaan Yliopiston opetuksen kehittämisen työryhmässä. Vuoden lopulla järjestettiin Akavan opiskelijoiden ja LYYn työelämätiimin yhteinen verkostoitumisilta saunalla. 4.3 Kansainväliset asiat Vuonna 2013 LYYn kansainvälisen sektorin toiminta pyrittiin vakiinnuttamaan osaksi ylioppilaskunnan toteuttamaa kokonaisvaltaista opiskelijan edunvalvontaa. Kansainvälisiä asioita käsiteltiin edunvalvonta-jaostossa muiden teemojen ohessa. Lisäksi keväällä järjestettiin yhteistyössä ESN:n ja yliopiston kansainvälisten asioiden toimiston kanssa Ainejärjestöjen kansainvälistymiskoulutus. Koulutus järjestettiin ainejärjestötoiminnan kansainvälistymisen tueksi. Koulutuksessa käsiteltiin käytännön asioita ja keinoja, joiden avulla Lapin yliopiston ainejärjestötoimijat voivat ottaa kansainvälisen puolen vahvemmin mukaan toimintaansa. LYY kannusti ainejärjestöjä kansainvälisten asioiden ja -opiskelijoiden huomioimiseen ainejärjestötoiminnassa sekä jäsenistön kotikansainvälistymisen tukemiseen. LYY teki aktiivisesti yhteistyötä yliopiston kansainvälisten asiain toimiston kanssa ja pyrki olemaan paremmin näkyvillä yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden suuntaan. LYY oli mukana muun muassa kansainvälisten tutorien koulutuksessa ja esittäytyi sekä keväällä että syksyllä saapuneille uusille kansainvälisille opiskelijoille. Keväällä LYY pyrki tukemaan ESN Laplandin toiminnan uudelleen käynnistämistä järjestössä tapahtuneiden henkilöstövaihdosten keskellä. ESN Laplandin hallitus järjestäytyi uudelleen ja toiminta aktivoitui huomattavasti. 4.4 Kehitysyhteistyö- ja ympäristöasiat Kehitysyhteistyö- ja ympäristösektorilla jaostotoiminta oli aktiivista vuonna Jaoston voimin toteutettiin muun muassa jo perinteeksi muodostunut Pyöränhuoltopäivä keväällä, laadittiin

10 ainejärjestöjen ympäristöohjeet ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen käyttöön ja osallistuttiin Janopäiväkeräykseen. Kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjestöt pääsivät tänäkin vuonna esittäytymään hyvinvointiviikolle. LYY kiinnitti huomiota myös yliopiston ympäristöasioihin tekemällä yhteistyötä paikallisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Talvella järjestettiin kaikille avoin ekskursio Rovaniemen ympäristölautakuntaan. LYY pyrki kannustamaan myös Lapin yliopistoa ympäristöystävällisyyteen. Syksyllä 2013 päätettiin yliopiston toimesta perustaa ympäristötyöryhmä luomaan yliopistolle ympäristöohjelmaa. Työryhmään nimettiin kaksi opiskelijaedustajaa ylioppilaskunnasta mukaan kehittämään uutta ympäristöohjelmaa yliopistolle. Yhteistyötä Arktisen keskuksen suuntaan haluttiin pitää yllä viime vuoden aloitteen pohjalta, joskin yhteistyö valitettavasti jäi varsin vähäiseksi. Yhteistyö Arktisen keskuksen kanssa koettiin hyväksi tavaksi profiloitua arktisen alueen ympäristö- ja kehityskysymyksiin. Yhteistyö Arktisen keskuksen kanssa nousee LYYn toiminnan kannalta tärkeäksi LYYn koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden sektoreiden vuonna 2013 ajaman aloitteen kannalta. Opintojen kehittämistyöryhmässä esitellyssä aloitteessa haluttiin kannustaa tiedekuntia arktisten opintokokonaisuuksien sisällyttämiseen kaikkien pääaineiden perusopintoihin. Aloite sai hyvän vastaanoton työryhmässä ja sitä toivotaankin ajettavan eteenpäin myös vuonna 2014, jotta se voisi myös konkreettisesti toteutua eri tiedekuntien oppiaineissa. LYY oli myös vuonna 2013 mukana SYL:n kehitysyhteistyöviikko-hankkeessa. Kehyviikon teema vuonna 2013 oli Työllisyys ja Kehitys. Kehyviikon toteutukseen rekrytoitiin kehykoordinaattori, joka järjesti viikkoa paikallisella tasolla yhteistyössä hallitusvastaavan ja järjestösihteerin kanssa. Kehyviikolla järjestettiin muun muassa luentoja ja työpajoja työllisyyden ja kehitystyön teemoihin liittyen, näytettiin aiheeseen liittyviä dokumentteja ja vietettiin African Livingroom -iltaa yhteistyössä seurakunnan opiskelijapastorin ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kehyviikolla haluttiin kiinnittää huomiota myös siihen, että tapahtumaan on mahdollista osallistua kaikilla kampuksilla, eikä pelkästään yliopiston päärakennuksessa.

11 4.5 Kulttuuri Ylioppilaskunnan kulttuurivuosi toteutettiin sekä kunnioittaen perinteitä että lisäten uusia mausteita joukkoon. Tapahtumien järjestämisessä keskeisessä roolissa toimi kulttuurijaosto, jossa vaikuttivat aktiivisesti muun muassa ainejärjestöjen kulttuurivastaavat. Kevään ajan kulttuurijaostossa toimi myös puheenjohtaja, jonka rooli oli jakaa vastuuta järjestösihteerin ja kulttuurivastaavan kanssa. Etenkin vapun osalta ainejärjestöjen osallistaminen jaoston avulla kävi kätevästi. Jaostolle järjestettiin tutustumisiltoja eri baareihin sekä keväällä että syksyllä. Kulttuurijaoston kiitosiltaa istuttiin toukokuussa Doriksen saunatiloilla ja joulukuussa LYYn saunalla. Kulttuurikeskiviikot pyörittivät koko vuoden ajan kulttuurisektorin matalan kynnyksen toimintaa. Vähintään kerran kuussa keskiviikkoisin siis opiskelijoille tarjottiin erilaisia kulttuurielämyksiä entistäkin opiskelijaystävälliseen hintaan. Läpi vuoden kestävää toimintaa toteutettiin myös kuukausittaisten saunailtojen muodossa. Jokainen hallituslainen pääsi emännöimään saunailtaa kerran vuoden aikana. Perinteisiä ylioppilaskunnan kevään tapahtumia olivat laskiainen ja Viiden tähden vappu. Laskiaisen suhteen palattiin perinteiseen, Valdemarin rannassa järjestettävään malliin lumifutiksineen ja Tivolin iltabileineen. Vapun toteuttamisessa kulttuurivastaavan ja järjestösihteerin rooli oli sekä vapun aaton bileiden järjestämisessä, että koko vappuviikon organisoimisessa ja kasaamisessa eheäksi kokonaisuudeksi. Jätkänpatsaan lakitus järjestettiin myös ylioppilaskunnan väen voimin. Patsaan lakitti Remburssi. Syksy lähti kulttuurin osalta rivakasti käyntiin perinteitä vaalien. Varjoavajaisissa esiintymässä oli rovaniemeläinen Talonpoika Lalli, fuksiaisia juhlittiin Onnelassa. Molemmat syksyn alun tapahtumista olivat taloudellisesti todella tuottavia. Lokakuussa tanssittiin LYYn 34. vuosijuhlia Lumikartanolla Sinetässä. Juhlat rahoitettiin osittain yritysyhteistyöllä. Vuosijuhlissa palkittiin vuoden opiskelijateko: Kosmos Buranin perustaminen.

12 4.6 Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikan kenttä vaikutti tammikuun alussa hyvin rauhalliselta. Kuitenkin vain muutama viikko toimikauden alkamisen jälkeen valtion budjettiriihestä kantautui ikäviä uhkakuvia opiskelijoille. Budjettiriihessä opintotuki oli tapetilla, ja opiskelijaliike sai kuulla halusta uudistaa opintotukea leikkaamalla ja muuttamalla sitä lainapainotteisemmaksi. LYY teki kannanoton otsikolla: Viisautta päätöksentekoon ja järjesti Opintotuki vaakalaudalla keskustelutilaisuuden Lovisassa. Paikalla oli kuultavana kansanedustajat Markus Lohi, Heikki Autto, Johanna Ojala-Niemelä ja Markus Mustajärvi. Keskustelutilaisuus keräsi Lovisaan parikymmentä aiheesta kiinnostunutta opiskelijaa. LYY päätti myös järjestää paikallisen mielenilmauksen Camoksen ja lukioiden oppilaskuntien kanssa. Paikallinen mielenilmaus oli menestys. Sampo-aukiolle kerättiin vajaassa viikossa yli 200 mielenosoittajaa. Mielenilmaus herätti kiinnostusta myös mediassa. Lapin Kansa uutisoi mielenilmauksesta lehdessä. LYY päätti hallituksen enemmistöllä osallistua myös suurmielenilmaukseen Helsingissä. Helsinkiin järjestettiin bussikuljetus yhteistyössä Camoksen ja Ketoakun ja paikallisten lukiolaisaktiivien kanssa. LYYn jäseniä mielenilmaukseen osallistui kolme. Koko vuoden ajan sosiaalipolitiikan kentällä yksi keskeisimmistä kohderyhmistä on ollut perheelliset opiskelijat. Sektori on yrittänyt käynnistää perheellisten opiskelijoiden toimintaa, mutta yrityksistä huolimatta tulokset ovat olleet heikot. Sektori on pitänyt aktiivisesti yhteyttä keskeisiin yhteistyökumppaneihin, jossa onkin onnistuttu varsin hyvin. Terveystyöryhmän kokouksissa on ollut mukana myös seurakunnan edustaja sekä korkeakouluopintojen ohjaaja, jotka ovat käyneet myös toimistollamme keskusteluita hallituksen kanssa toiminnan kehittämisestä. Erityisen hyvät yhteydet ovat tänä vuonna olleet Domus Arctica -säätiön kanssa, josta on tullut paljon kiitosta asiallisesta toiminnasta, viisivuotisstrategian luomisesta sekä kansainvälisten opiskelijoiden asuttamisen työryhmän loppuun saattamisesta loistavin tuloksin. Niin yliopisto, ammattikorkeakoulu kuin DASkin ovat erittäin tyytyväisiä työryhmän tuloksiin sekä valmistuneeseen keskipitkän aikavälin strategiaan. Asumisen hinta DASn ulkopuolisten toimijoiden

13 asunnoissa huolestuttaa kuitenkin niin ylioppilaskuntaa kuin DASiakin. Asumisen hinta on Rovaniemellä karkaamassa käsistä. 4.7 Liikunta Liikuntapuolella on saatu viime vuoden pysähtyneisyyden jälkeen aikaiseksi linjavetoja kohti tulevaisuutta. LYYn liikuntavastaava on pyrkinyt keskittymään kevään jälkeen koko ajan enemmän ja enemmän strategiseen puoleen. Keväällä aikaa kului turhan paljon esimerkiksi laskiaistapahtuman järjestämiseen yhdessä kulttuuripuolen ja korkeakoululiikunnan kanssa. Tämän lisäksi jokainen tapahtuma liikuntaviikosta hyvinvointiviikkoon kuluttaa liikaa niin vastaavan kuin liikuntasuunnittelijankin työaikaa. Tähän on kuitenkin kehitetty viisivuotisstrategian avulla ratkaisua. Strategian valmistuminen vuoden loppuun mennessä on liikunnan saralla syksyn keskeisin tavoite. Strategian valmistumisen jälkeen päästään todellisiin käytännön hommiin, jossa tavoitteena luoda nykyisestä reilun 7000 korkeakouluopiskelijan liikuntapalvelusta yli nuoren opiskelijan ja työttömän liikuntapalvelu, joka luo mahdollisuudet palkata kaksi päätoimista työntekijää kehittämään palveluita valtakunnan huipputasolle. Mallia haetaan Oulusta, jossa korkeakoululiikuntaan kuuluu nykypäivänä myös toisen asteen liikuntapalvelut. Vaikeuksia toimintaan on luonut liikuntavastaavan epämääräinen työnkuva ja aiemmilta vuosilta peräisin oleva tavoitteettomuus. Edellinen kehittämissuunnitelma löytyi vasta syyskuussa, kun uutta strategiaa oli jo ryhdytty valmistelemaan. Työnsarkaa on valtavasti, mutta pikku hiljaa kehittämällä RoKoKoota, jaosto-, ainejärjestö- ja liikuntatuutoritoimintaa voidaan palveluista saada nopeassakin aikataulussa huomattavasti parempia. Liikuntatuutoreita on saatu vuodelle seitsemän ihmistä, mikä on loistava parannus aiemmasta. Jatkon kannalta on mietittävä ainejärjestöjen aktivoimista tässä asiassa niin värväämisen kuin kannustamisenkin osalta. Liikuntasuunnittelija voi edelleen hoitaa kouluttamisen.

14 4.8. Kunta Ylioppilaskunta tapasi kaupunginvaltuustoa omalla saunallaan alkuvuodesta Nuoret valtuutetut ovat saaneet lähettää terveisiä opiskelijoille ylioppilaskunnan lehden mukana Valtuutetut-palstalla. Terveisiä on tullut kiitettävästi. Ylioppilaskunta tapasi kaupunginjohtaja Esko Lotvosta kaupungintalolla syksyllä Tilaisuus oli avoin kaikille ylioppilaskunnan jäsenille, erityisesti syksyllä 2013 aloittaneille opiskelijoille. Tilaisuuden jälkeen järjestettiin kaupunkikierros Liisa Ansalan ja ylioppilaskunnan hallituksen johdolla. Helmikuussa 2013 Ylioppilaskunta kutsui neljä kansanedustajaa puhumaan opintotuesta Loviisaan. Tilaisuus oli kaikille avoin ja koettiin hyödyllisenä. Suurin osa kansanedustajista oli myös kaupunginvaltuutettuja, jonka vuoksi keskusteluun saatiin sekä paikallinen että kansallinen asiantuntevuus. Liite. Tapahtumakalenteri