Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN YrittäjäMAGAZINE YRITTÄJÄT RY:N 1/2013 Kokkolan satama Portti maailmalle Kannuksen kaupunki Kolmen vaiheen taktiikalla Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä 1 Yrittäjä MAGAZINE

2 Toteutamme kappaletoiveesi. KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa, käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat, yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä. Puh: (06) Faksi: (06) Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Ota yhteys omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika tapaamiseen. Lisätietoja myös op.fi/kumppaniyritys Yhdessä hyvä tulee. 2 Yrittäjä MAGAZINE

3 Tunteeko yrittäjäjärjestö jäsenistön tarpeet? PÄÄKIRJOITUS Tämä kysymys nousee useasti esiin jäsenten välisissä keskusteluissa. On pakko pysähtyä pohtimaan, tunteeko tai tunnistaako SY jäsenten arkipäivän ongelmat? Ajetaanko oikeasti niitä asioita joista perusjäsen tai pieniyrittäjä (joista jäsenkunta pääsääntöisesti koostuu) hyötyy? On ehkä vaikea ymmärtää miksi osinkovero on päällimmäisenä edunvalvonta-asiana. Jäsenet ovat suurimmalta osalta mikroyrittäjä luokkaan kuluvia yrittäjiä. Mielestäni edellinen kuulostaa lähes kirosanalta tai vähintäänkin vähättelevältä. Kyse on useimmiten toiminimestä tai henkilöyhtiöstä, joille osinkoverotuksella ei ole suoraan merkitystä. Tai jos puhutaan siitä, että työntekijäkin ottaa vastuuta omasta sairastamisestaan (kyse on yhden päivän karenssista), kun työnantaja kantaa nykyään työntekijän sairasloman omavastuusta 9 päivästä? On pakko kysyä, onko suhde hyväksyttävä? Usein, kun repostellaan julkisuudessa yleisesti työlainsäädäntöä, on pakko miettiä mikä on tarinan juoni? Onko se neuvottelutekninen asia vai onko asian taakse piilotettu jotakin muuta? Se harmittaa. Esim. yhden päivän karenssikeskustelu oli paljon puhetta ja julkisuutta, kun samalla toisaalla annettiin lähes hiljaisuudessa mennä loma-aikana sairastamisen vaikutus loman siirtymiseen, joka on muuten rahassa ja vaikuttavuudessaan aivan eri sfääreissä. Samoin kolmen päivän koulutusvapaa? Mikä on sen hyöty työntekijälle tai oikeasti työnantajalle? Seinäjoella Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien presidenttiehdokas paneelissa, ehdokas Väyrynen vastasi mielestäni osuvasti kysymykseen koulutuspäivistä. Hän totesi, että koulutuspäivien sisältö on ehkä enemmän kosmetiikkaa ja vertailevaa erotiikkaa kuin asiaa. Viron yritysverotuksessa on noussut jokin hieno oivallus. Viron mallissa lähtöajatus on kaunis ja kannatettava. Yritystä verotetaan vasta sitten, kun se nostaa varoja yrityksestä. On siis kyse verotuksen siirrosta, ei verovapaudesta. Entäs sitten, kun verokonsultit lähtevät optimoimaan tilannetta. Synnytetään uusia tytäryhtiöitä, varoja siirrellään yrityksestä toiseen siihen tahtiin, ettei fläppitaulun sivut riitä karttojen piirtelyyn. Samanlainen Viron veromalli on käytössä kahdessa maassa ja se toinen taitaa olla Moldovia. Siinäkö meillä on oivat mallimaat verotukseen? Tupopöytään SY ei ole ollut halukas aiemmin. Nyt halu pöytään on kuitenkin kasvanut. Vanha viisaus pelikentiltä lienee, että jos halutaan voittaa pelissä, peliä pelataan kentällä eikä katsomossa. On hyvä tietenkin arvioida omat mahdollisuudet menestyä pelissä. Meillä on monta syytä lähteä mukaan. Joustava sopimisenmalli, työllistämisen esteiden poistaminen jne. Yrittäjä toimii tänä päivänä edelleen verottajan/vakuutusyhtiöiden sihteerinä, maksajana ja paperinpyörittäjänä, ja maksaa siitä vielä itse lisäksi paljon työaikaa ja rahaa. Verotili oli yksi SYn ajamista asioista, jolla on voitu yksinkertaistaa asioiden hoitoa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on omalta osaltaan nostanut esiin oman aluejärjestön alueella tapahtuvia yrityskenttään vaikuttavia asioita. Niitä ovat olleet niin Elykeskusten toiminta / toiminnan erilaisuus, oppilaitosten menestymisen turvaaminen yritystoiminnan tukijana sekä tutkimuksen- ja ammattitaitoisen osaajajoukon kasvattajana. Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön syventymiseen haluan antaa kiitokseni kuntajohtajille. He ovat aidosti mieltäneet yrittäjien vaikutukset kunnan kehitykseen. Vain työllä ja työpaikoilla luodaan tervettä kasvua kuntiin. Kun lukee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien viime vuoden toimintakertomusta, niin voi olla ylpeä siitä, että on saanut olla tämän porukan vetäjänä. Toimintakenttämme on ollut varsin laaja ja monivivahteinen, niin kansainvälistymisen kuin paikallisen toiminnankin puitteissa. Ps. Osinkoverokeskustelu on SY:n osalta perusteltua, sillä ilman isojen yritysten menestystä ei pienemmilläkään yrityksillä olisi niitä verkostoja joilla toimittaisiin. On muistettava, että SY:ssä on jäsentä, joten tällä sakilla on vaikuttavuutta ja siihen kannattaa kuulua. Aurinkoisia kevätpäiviä! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE

4 Käänne parempaan TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT RAMI SALLE/JORMA UUSITALO SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm uskoo, että varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen. Tuorein Pk-yritysbarometri osoittaa, että Keski-Pohjanmaalla pk-yritysten suhdannenäkymät ovat aikaisempaa valoisammat. Maakunnassa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut viime syksystä selvästi, ja paranevia suhdannenäkymiä ennustaa vajaa kolmasosa kaikista kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä. Myönteisemmistä näkymistä Keski- Pohjanmaalla kertovat myös arviot henkilökunnan määrän kehittymisestä. Tasan viidesosa eli 20 prosenttia vastanneista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, ja 72 prosenttia arvioi työntekijämäärän säilyvän nykyisellään. Henkilökunnan määrää kuvaava valtakunnallinen saldoluku oli kahdeksan prosenttia, kun se Keski-Pohjanmaalla ylsi kolme prosenttia suuremmaksi. Keski- Pohjanmaalla saldoluku kasvoi edellisestä kyselystä peräti seitsemän prosenttia. Myös valtakunnallisesti suhdanneodotukset ovat Pk-yritysbarometrin perusteella kokonaisuutena varovaisen myönteisiä. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt +5, kun se kahdessa edellisessä barometrissä oli tasan nolla. Joka neljäs pkyritys näkee suhdanteiden paranevan tänä vuonna. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla. - Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta yrityksille ei ole vielä kertynyt, joten varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo. Rahoittajien ratkaisut puhuttavat Mielipiteet rahoittajien luottopolitiikan muutoksista ovat pk-yritysten keskuudes- Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola Puh. (06) Fax (06) PÄÄTOIMITTAJA Mervi Järkkälä. Puh Yrittäjä MAGAZINE KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, Ylivieska Puh. (08) Fax (08) PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Kari Kaartinen Puh ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh Kannenkuva: Keskipohjanmaa / Jukka Lehojärvi

5 - Suhdannetilanne näkyy siinä, että asiakkaat tekevät tällä hetkellä lyhyitä sopimuksia, sanoo Livionin liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas. sa valtakunnallisesti selvästi kaksijakoiset. Runsas kolmannes rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista koki luottopolitiikan kiristyneen erittäin paljon tai melko paljon. Lähes yhtä suuri osuus totesi, että politiikka on muuttunut vähän tai erittäin vähän. Keski-Pohjanmaalla vastaajista 74 prosenttia totesi, etteivät ne aio ottaa seuraavan vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta. 22 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Suurin osa keskipohjalaisvastaajista kertoi ottavansa ulkopuolista rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Seuraavina kohteina tulivat käyttöpääoman tarpeet, rakennusinvestoinnit ja yrityksen kehittämishankkeet. Keski-Pohjanmaalla 63 prosenttia vastanneista totesi, ettei yrityksellä ole sopeuttamistarpeita nykyisen suhdannetilanteen takia. Koko maassa vastaava luku oli 57 prosenttia. Maakunnassa 28 prosenttia vastanneista kertoi jo sopeuttaneensa, ja yhdeksän prosenttia kertoi suunnittelevansa niitä. Timo Lindholmin mukaan eniten sopeutuspaineita on ymmärrettävästi ollut teollisuudessa ja rakennusalalla. Sopeutustarve nousee hänen mukaansa yrityksen koon myötä. Sopeutustoimia tehneistä tai niitä suunnittelevista keskipohjalaisyrityksistä suurin osa ilmoitti keinoksi työaikajärjestelyt ja sen jälkeen lomautukset ja liiketoiminnan laajentamisen uusiin tuotteisiin tai palveluihin. Tilanne stabiili, mutta sopimukset lyhyitä Kokkolalainen Livion Oy on vuonna 2011 perustettu ICT-alan yritys, joka kertoo toteuttavansa selkeitä käyttöliittymiä sekä innovatiivisia ohjelmistotuotteita. Vauhdilla liikkeelle lähtenyt yritys työllisti viime vuonna jo 12 henkilöä, ja liikevaihto oli noin euroa. Vaikka teknologiateollisuuden käyrät ovat osoittaneet pitkään alaspäin, juuri ohjelmistoalalla liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet yleisestä suhdannetilanteesta poiketen. Liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas kertoo, että viime syksynä oli nähtävissä, että osalla asiakkaista maksukyky heikkeni. Epävarmuus tulevasta näkyy tällä hetkellä erityisesti siten, että yritykset tekevät lyhyitä sopimuksia ja pienimuotoisempia toimeksiantoja. Kasvuhakuiselle yritykselle kuten Livion nykyvaihe on luonnollisesti haastava. - Tällä hetkellä tilanne on onneksi stabiili, vaikkakin näkyvyys on lyhyt, Ylikangas sanoo. Livionilla on kuitenkin edelleen selkeät tavoitteet tuleville vuosille. - Jos asiat etenevät kuten olemme suunnitelleet, kasvamme pääosin Kokkolassa, ja kasvu tapahtuu myös alihankintaa ostamalla. Kolmen vuoden kuluttua pyrimme olemaan enemmän tuote- kuin palvelutalo. Etenemme askel kerrallaan ja rahoituksenkin ehdoilla, Ylikangas linjaa. Ristirannankatu 1, Kokkola. Puh. (06) , fax (06) Toimitusjohtaja M e r v i J ä r k k ä l ä p Järjestöpäällikkö N i n a N i e m i p Järjestösihteeri H e i d i H u h t a l a p Toimistosihteeri R i i t t a H a u t a l a p Yrittäjä MAGAZINE

6 Rohkeutta ja riskinottokykyä Laadukas ammatillinen koulutus turvaa osaavan työvoiman TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI 6 Yrittäjä MAGAZINE

7 Kokkolalainen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. 7 Yrittäjä MAGAZINE

8 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kannustaa keskipohjalaisia yrittäjiä rohkeuteen ja valmiuteen ottaa myös riskejä, koska sitä kautta syntyy hänen mukaansa uusia maakunnallisia menestystarinoita. Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa valtiovarainministeri otti kantaa myös alueen koulutuskysymyksiin. - Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille, Urpilainen sanoo. Hallitus piti äskettäin puoliväli-istuntonsa. Kun puhutaan talouskasvusta, työllisyydestä ja julkisen talouden kestävyydestä, yrittäjiä kiinnostaa, millaiset mahdollisuudet tässä tilanteessa Suomella on pitkäjänteiseen veropolitiikkaan, joka on lisäksi linjassa naapurimaiden Ruotsin ja Viron kanssa? Hallitus on tehnyt vaalikauden aikana päätöksiä, joilla luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Muun muassa yhteisöveroa on laskettu ja luotu verokannustin niin tutkimus- ja kehitystoimintaan kuin kasvuyrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin. Suomen on seurattava kilpailijamaiden veroratkaisuja ja pidettävä verotus kilpailukykyisellä tasolla, vaikka aggressiiviseen verokilpailuun ei Suomen pidä lähteä. ELY-keskukset toimivat kehittäjänä mutta Keski-Pohjanmaalla yrittäjät kokevat, että ELY-keskusten geopoliittinen sijainti voi vaikuttaa liikaa keskusten painopisteisiin. Millaisena näette ELY-keskusten toimivuuden alueiden kehittäjänä ja rahoituskanavien luojana? ELY-keskuksilla on merkittävä rooli alueiden kehittäjinä ja EU-rahoituksen kanavoijana. On selvää, että ELY-keskusten tulee toimia koko toimialueensa, mukaan lukien, Keski-Pohjanmaan kehittäjänä ja rahoituskanavien mahdollistajana. Millainen on mielestänne maakunnallisten liittojen rooli jatkossa alueiden kehittäjänä? Maakuntien liitoilla on lakisääteinen tehtävä alueiden kehittäjänä. Muun muassa maakuntakaavalla on suuri merkitys alueiden elinvoiman luomisessa. Lisäksi maakunnat alueidensa edunvalvojina luovat edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle. Pk-yrityksillä on tärkeä merkitys työllistäjinä. Miten edistäisitte joustavaa, paikallista sopimista työehdoista? Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja suuri osa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin. Pidän selvänä, että yritysten edellytyksiä työllistää tulee edelleen vahvistaa. Tärkeää on myös edistää joustavan työelämän kehittämistä, huolehtien myös työehtojen yleissitovuuden ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Keskipohjalaiset yrittäjät ovat huolissaan ammattikorkeakoulutuksesta alueella. Millaisena näette Centria ammattikorkeakoulun tulevaisuuden? Näen, että Centria ammattikorkeakoululla on hyvin keskeinen merkitys koko alueelle. Ammattikorkeakoulu toimii hyvässä ja tiiviissä yhteydessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja monipuolinen koulutustarjonta on painottunut alueen kannalta tärkeille aloille. Ammattikorkeakouluilta odotetaan tiukassa taloustilanteessa aiempaa parempaa keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa, mutta näen, että tässäkin tilanteessa Centria on hyvin valmistautunut ja voi vahvasti palvella alueen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille. Miten turvaisitte oppilaitosten ja yritysten yhteisen t&k -toiminnan, jos ammattikorkeakoulutusta karsitaan Keski-Pohjanmaalla? Korkeakoulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi Yliopistokeskus Chydeniassa on kemian professuuri, jonka piirissä on tehty erittäin hyvää perus- ja soveltavaa tutkimustyötä. Nyt muun muassa litium-klusterin merkityksen korostuessa elinkeinoelämässä tulee huolehtia siitä, että erityisesti kemianteollisuuden tarvitsema tutkimustoiminta pysyy vahvana alueella. Tähän tarvitaan huomiota myös ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Alueen koko tutkimustarve tulee hahmottaa kokonaisuutena, johon kuuluu tiede- ja ammattikorkeapuolet. Kokonaisuuden tulee tukea alueen elinkeinotoimintaa ja sen tarpeita. Teollisuus tekee tällä hetkellä lyhyitä kuljetussopimuksia rikkidirektiivin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Kuinka voidaan turvata täkäläisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky jatkossakin? Hallitus päätti juuri puoliväliriihessä, että viime vaalikaudella päätetystä rikkidirektiivistä teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi päätettiin, ettei teollisuudelle kohdisteta uusia kustannuksia ja rasitteita tällä hallituskaudella. Kokkolan suurteollisuusalueella on useita investointeja käynnissä, ja tulevaisuuden usko on vahva. Samoin Kokkolan sataman kehitys on ollut myönteistä, ja siitä on huolehdittava myös tulevaisuudessa. Mitkä ovat mielestänne Keski-Pohjanmaan tärkeimmät menestystekijät? Keski-Pohjanmaalla on vahva yritysperinne; yritteliäällä ja toimeentarttuvalla pohjalaisella mielenluonteella on suuri merkitys alueen menestymiselle. Alueen vahva teollisuus luo pohjaa alueen kehittymiselle ja työllisyydelle. Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, josta on syytä olla ylpeä. Myös alueen oppilaitoksilla on tärkeä merkitys alueen osaamistason nostamisessa ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Uskon myös, että pienen maakunnan kyky puhaltaa yhteen hiileen luo menestyksen eväitä. Miten Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r.y. voi mielestänne kehittää aluettaan entistä enemmän yrittäjyysmaakunnaksi? Keski-Pohjanmaan yrittäjyyden edellytyksiä voidaan entisestään parantaa vahvalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Yrittäjän arjessa tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä, joista kasvaa maakunnallisia menestystarinoita. Ehkä näitä tarinoita olisi myös syytä nostaa paremmin julkisuuteen ja ihmisten tietoisuuteen. Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja Keski- Pohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta. Olette noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. Mitä viimeiset vuodet ovat Teille antaneet tai mitä ne ovat opettaneet? Olen saanut toimia valtiovarainministerinä hyvin haastavana ajanjaksona. Kotimaan taloushaasteiden lisäksi työmaana on Euroopan talouskriisin ratkaiseminen, millä on vaikutuksensa myös Suomen talouteen. Olen kuitenkin oppinut, että yksi Suomen vahvuuksista on yhteistyön ja sopimisen taito. Sen lisäksi tarvitaan sisua ja uskoa omaan tekemiseensä. 8 Yrittäjä MAGAZINE

9 - Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoo. 9 Yrittäjä MAGAZINE

10 EU-direktiivi ajaa kuljettajat koulutukseen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalan yrityksiä. EU-direktiivi korostaa työnantajan vastuuta seurata henkilökunnan ammattipätevyyksien voimassaoloa. Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite ja sitä ohjaava direktiivi on yksi uusimmista uutuuksista, joita EU jäsenmailleen tarjoaa. Yrittäjien on syytä perehtyä kyseisen direktiivin käytännön vaikutuksiin hyvin tarkasti, sillä koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalaa. Toistaiseksi liian harva yrittäjä ja yrityksen työntekijä tietää tarvitsevansa kuljettajien pakollisen viiden päivän ammattipätevyyskoulutuksen. Vain yksityisautoilu ja pelastustoimen ajot ovat koulutusdirektiivin ulkopuolella. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle ja ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Lisäkulu muiden koulutuskulujen päälle - Lähtökohtaisesti koulutus on tietenkin hyvä asia. Tässä tapauksessa kuitenkin määritellään vain koulutuksen määrä, eli kurssi kuin kurssi kelpaa. Jokaisen työnantajan intresseissä on luonnollisesti osata valita työntekijöilleen oikeanlainen koulutus. Periaatteessa säiliöautonkuljettaja voi kuitenkin käydä vaikkapa lastaukseen liittyvän koulutuksen, vaikka se ei liity mitenkään hänen varsinaiseen työhönsä, kertoo esimerkin Ab Tallqvist Oy:n kuljetuspäällikkö Risto Lauri. Muun muassa ensiapukoulutus on hänen mukaansa erittäin hyödyllinen. Siinä ongelmana kuitenkin on erilainen voimassaoloaika toisiin koulutuksiin verrattuna. Ensiapukoulutus on voimassa vain kolme vuotta, kun muun koulutuksen voimassaoloaika on viisi vuotta. - Direktiivin turvallisuuslähtökohta on täysin oikea, mutta jossain vaiheessa tämä karkasi liian laajaksi. Vakiokuljettajien kohdalla koulutukset voi järjestää helpom- 10 Yrittäjä MAGAZINE

11 min, mutta toisin on vaikkapa kaivinkoneen kuljettajilla, joilla on kuorma-autokortti. He tarvitsevat sitä vain satunnaisesti, jolloin direktiivin vaatiman uuden kortin ylläpito tulee tosi hintavaksi. Esimerkiksi työntekijän yrityksille direktiivin aiheuttamat koulutuskustannukset ovat kallis lisä, joka lankeaa kaikkien muiden koulutuskustannusten päälle. - Yrityksissä on paljon muutakin tarpeellista koulutusta. Tämän uuden koulutuksen aiheuttamat kulut ovat euroa päivältä per työntekijä, Lauri jatkaa. Yrittäjien vastuu kasvaa Henkilöliikenteen osalta uudistus tulee voimaan 10. syyskuuta 2013 ja tavaraliikenteen osalta 10. syyskuuta Muutos lisää yrittäjien vastuuta, koska jatkossa työnantajan on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä. Ajoneuvon kuljettaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty. Työnantajien on syytä olla tarkkana lisäksi koulutuksia suunnitellessaan, koska markkinoilla on paljon koulutustarjontaa, mistä ei saa ammattipätevyystodistusta. Lisätietoa asiasta saa muun muassa Liikenteen turvallisuusviraston TraFin nettisivuilta, os. Kuljettajan toimenkuva ei ratkaise koulutustarvetta Kuljettajan pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä rauta- ja kukkakauppoihin sekä teollisuuslaitoksiin. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Esimerkiksi kuljettajan toimenkuvalla ei ole merkitystä. TraFin nettisivuilta löytyy kysymys-vastausosio, joka osaltaan selvittää EU-direktiivin seurauksia. Ohessa muutama poiminta: Tarvitseeko työkoneen tai metsäkoneen kuljetusajoneuvon kuljettajalla olla ammattipätevyys? Kuljettaja ei tarvitse ammattipätevyyttä, mikäli hän konetta kuljettaessaan tekee myös työvuoron koneella kohteessa. Jos suorittaa muita kuljetuksia työn yhteydessä, tulee kuljettajalla olla voimassa oleva pätevyys. Mikäli kuljettaja pelkästään vie tai hakee koneen työmaalle, hänellä tulee olla voimassa oleva pätevyys. Tuleeko putki- tai sähköasentajilla tai vastaavilla olla ammattipätevyys, kun he vievät työvälineensä ja tarvikkeet työmaalle kuorma-autolla? Ei tarvitse, kun henkilö kuljettaa materiaalia ja laitteita, joita hän ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Tällöin kyydissä voi kulkea myös muita samalla työmaalle kulkevia. Kuljetusyrityksen varikolla toimivat siivoushenkilöt, tarvitsevatko he ammattipätevyyden? Henkilöt voivat siirtää autoja C-luokan ajo-oikeudella yrityksen varikkoalueella, mutta heillä tulee olla voimassa oleva ammattipätevyys. Henkilöt eivät kuitenkaan saa esimerkiksi ylittää yleistä tietä, mikäli yrityksen varikkoalue jatkuu tämän toisella puolella. Paikallinen asiantuntijasi - Olemme askeleen edellä - Tilintarkastus Veropalvelut Yrityskaupat Sukupolvenvaihdokset Ota yhteyttä: Minna Herlevi KHT Pitkänsillankatu 1-3 E Kokkola P Yrittäjä MAGAZINE

12 Portti maailmalle Kokkolan Satama kasvanut jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO 12 Yrittäjä MAGAZINE

13 Etualalla näkyvä AWT-terminaali lisää tehokasta tavarankäsittelyä. 13 Yrittäjä MAGAZINE

14 - Kokkolan Satamalla on erinomaiset valmiudet reagoida uusien asiakkaiden tarpeisiin hyvin nopealla aikataululla, satamajohtaja Torbjörn Witting sanoo. Vuosisatojen ajan Kokkolaan on tultu ja sieltä on lähdetty eri puolille maailmaa sataman kautta. Jo ja 1700-luvuilla kaupungin satama oli keskiössä tervanpolton ja laivanrakennuksen ansiosta. Sittemmin varsinkin maanpinnan kohoaminen on pakottanut satamatoiminnot siirtymään uusille alueille, kunnes vuonna 1825 ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä laituria nykyisen satamakokonaisuuden paikalle Ykspihlajan kaupunginosaan. Tärkeä askel matkalla suursatamaksi ajoittuu vuoteen Silloin otettiin käyttöön Pohjanmaan radan Kokkolaan ulottuva osuus, ja samalla oli rakennettu Ykspihlajaan johtanut sivuraide. Pyrimme olemaan täyden palvelun satama Tänä päivänä Kokkolan Satama on moderni, voimakkaasti kasvava ja kehittyvä logistinen palvelukokonaisuus. Viime vuonna Kokkolan Satama kasvoi jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi 7,418 miljoonan tonnin kokonaisliikennemäärällään. Edellä ovat enää yhdistynyt HaminaKotka-satama sekä Helsingin satama. Satamajohtaja Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolan Satamassa yhdistyvät sekä paikallisuus ja alueellisuus että kansainvälisten asiakkaiden palvelutarpeet. 14 Yrittäjä MAGAZINE

15 - Historia osoittaa, että tänne on syntynyt jo oma tietty traditionsa. Meillä on tänä päivänä vahvoja kaupan toimijoita, ja sataman läheisyyteen on sijoittunut menestyvää suurteollisuutta. Sataman kautta lähtee täällä tehtyjä tuotteita, ja tänne tuodaan muualla tuotettuja tavaroita. Kokkolan Sataman asiakaskunnasta kolmasosa koostuu kokkolalaisesta teollisuudesta ja kaupasta, kolmasosa keskisen Suomen kaivannaisteollisuudesta ja kolmasosa Venäjän transitoliikenteestä eli käytännössä Venäjän kaivannaisteollisuudesta. Satamajohtajan mukaan huomionarvoista on nimenomaan se, että sataman kokonaisliikenteestä ja tuloista kaksi kolmasosaa kertyy Kokkolan-seudun ulkopuolelta, ja siitä kolmasosa Venäjältä. Käytännössä se tarkoittaa, että satamaa on voitu kehittää alueen ulkopuolisilta asiakkailta saadulla tulorahoituksella samalla kun sataman investoinneista on päässyt hyötymään myös paikallinen kauppa ja teollisuus. - Pyrimme olemaan täyden palvelun satama, vaikka meillä onkin painopistealueina bulk eli kuiva irtotavara ja raaka-aineliikenne, Witting sanoo ja korostaa sataman olevan valmis reagoimaan nopeallakin aikataululla asiakkaiden uusiin tarpeisiin. - Lähellämme on muun muassa orastavia kaivoshankkeita. Kokkolan Satamalla on valmiudet aloittaa lähiseudun raakaainekuljetukset vaikka huomenna aamulla kello seitsemän. Kokkola on viime vuosina vahvistanut asemaansa myös kansainvälisesti noteerattavana konttisatamana. Kokkolasta on säännöllinen konttiliikenne Antwerpeniin, jota sitäkin Kokkolan ulkopuolelta tulevat raaka-ainekuljetukset tukevat merkittävästi, koska osa raaka-aineista kulkee konteissa. - Olemme paikallinen toimija, mutta ilman muualta tulevaa kahden kolmasosan liikennemäärää ja tulovirtaa meillä ei olisi näin merkittävää infraa, Witting kuvaa muun muassa Venäjän transitoliikenteen merkitystä satamassa tapahtuneelle kehitykselle. Kolmen satamanosan kokonaisuus Satamajohtaja antaa paikallisille päättäjille tunnustuksen siitä, että satamakokonaisuutta on voitu kehittää pitkäjänteisesti käyttämällä investointeihin asiakkailta saatuja tuloja. Kokkolan Satama on kolmen satamanosan kokonaisuus. Kantasatamaan on keskittynyt pääasiassa konttien ja kappaletavaran käsittely. Kontteja saapuu säännöllisesti joka viikko muun muassa Euroopan kahdesta suurimmasta satamakaupungista Antwerpenistä ja Rotterdamista. Tärkeä osa Kantasataman toimintaa on katettu AWT-terminaali, joka lisää merkittävästi tehokasta tavarankäsittelyä. Volyymiltaan ylivoimaisesti suurin satamanosa on tumman bulkin käsittelyyn erikoistunut Syväsatama, jonka osuus kokonaisliikenteestä on yli 70 prosenttia. Hopeakiven satamaa puolestaan räätälöidään yhä enemmän vaalean bulkin, kuten kalkkikiven, käsittelyyn. Hopeakiven satama sijaitsee saman syväväylän päässä kuin Syväsatama, eli sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä Kokkolan toiseksi syväsatamaksi. - Sataman monipuolinen palveluvarustus mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeisiinsa sopiva palvelu, Witting korostaa. Liikelaitos Kokkolan Satama työllistää yli 60 henkilöä. Yhteensä satamatoiminnoissa, kuten ahtausliikkeiden palveluksessa, työskentelee noin 300 henkilöä. Sataman ulkopuolellakin on monia tärkeitä kumppaneita, kuten VR Transpoint. Sen koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia menee Kokkolan satamaan. 15 Yrittäjä MAGAZINE

16 YTY-nuoresta kasvoi koko kansan suosikki Minttu Mustakallio tekee työtä, jota hän rakastaa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JOHANNA VUOKSENMAA Näyttelijä Minttu Mustakallio muistaa hyvin Ylivieskassa viettämänsä lapsuus- ja nuoruusvuodet. Aikakausi YTY-teatterissa vahvisti hänen päätöstään ryhtyä näyttelijäksi. 1) Olet syntynyt ja elänyt lapsuuden ja osan nuoruuttasi Ylivieskassa. Mitä noilta ajoilta on jäänyt erityisesti mieleesi? Olen usein sanonut haastatteluissa, että minulla on lapsuuteni Ylivieskasta hyvin lämpimät muistot (olen itse asiassa syntynyt Raahessa, mutta muutimme Ykaan jo, kun olin vauva). Ylivieska oli minulle turvallinen paikka, sopivan kokoinen, rauhallinen. Harrastin kovasti kaikkea ja olin aktiivinen nuori. Muskarit, kerhot, yleisurheilu, näytelmäkerho, koripallotreenit, kaikki koettu. Luulen, että liian pieni paikka-angstia en ehtinyt kokea enkä kehittääkään, koska muutimme pois kun olin angsti-iän kynnyksellä. Oli yhteisöllisyyttä, osaksi varmasti siksi, että elimme taiteilijoiden keskellä. Oli paljon yhdessä tekemistä, tempauksia, talkoita ja muiden huomioonottamista. Olen hyvin onnekas, kun sain kasvaa Ylivieskassa. 2) Tapahtuiko Ylivieskan-vuosinasi asioita, jotka jo veivät Sinua kohti näyttelijän uraa, vai löytyikö tuo polku myöhemmin? Pääsin mukaan YTY-teatteriin jo aika pienenä, olisinko ollut noin yhdeksän. Tottakai se vei minua lisää taiteen pariin ja auttoi, mutta olin kyllä jo aikaisemmin päättänyt ruveta näyttelijäksi. Ala-asteelta asti muistan kiinnostavat äidinkielentunnit ja näytelmäkerhon. Kohdalleni on myös osunut hyviä, innostavia opettajia, jotka antoivat tilaa lasten omille tekemisille. Saimme näytellä, lausua runoja, tehdä taidetta jo kouluaikana - meidät otettiin tosissaan. Saan myös kiittää kummisetää- ni Lauri Koskea paljosta, hän veti YTYnuoria omalla ajallaan (olimme kauhean villejä, Lauri-parka!) kerran viikossa, kannusti ja innosti. Saimme tehdä omat näytelmämme, toimia niin ammattimaisesti kuin mahdollista oli, esityksiin myytiin lippuja ja väliaikakin muistaakseni oli. Kävin aina myös katsomassa kaikki YTY:n esitykset, ne vaikuttivat pieneen tyttöön paljon. Ylivieskan teatteriyhdistys oli ja on arvokas paikka, minun aikanani se toimi Rahkolan kouln jumppasalissa, mutta sai myöhemmin onneksi omat tilat! 3) Kun joku kysyy, millainen paikka Ylivieska on ja millaisia ihmisiä seudulla asuu, mitä vastaat? Sanon, että Ylivieska on pieni ja mukava paikka, aika aktiivinen ja hyvin turvallinen. Ikävä kyllä myös päivittelen, että keskusta on autioitumassa - en ymmärrä miksi kaikki kaupankäynti keskitetään jättimarketteihin kauas keskustasta, ja keskustan kivat pikkukaupat saavat kuihtua pois. 4) Onko Sinulla vielä siteitä synnyinseudullesi, mitä Ylivieska tänään merkitsee? Kaupungissa asuu edelleen perhettä ja ystäviä sekä paljon tuttuja, käyn siis kylillä useinkin, ainakin kerran kesässä ja talvessa. Joka kulmassa joku tervehtii. 5) Olet tehnyt paljon erilaisia rooleja. Mikä on mieluisin osa-alue, miksi? Erityistä kiinnostuksen alaa minulla ei töissäni ole. Pidän teatterin tekemisestä, mutta myös elokuvatyöt ovat mieluisia. Komediaa on kiva tehdä, mutta mitenkään erityisesti helpompaa kuin draama se ei ole. Kun tekee teatteria, kaipaa elokuvaa ja toisin päin. 6) Miten kehität itseäsi näyttelijänä, ja voiko luovuutta harjoitella? Näyttelijän pitää olla sivistynyt, tietää kulloisestakin työaiheesta niin paljon kuin mahdollista. Lukeminen on tärkeätä - tavallaan sitä opiskelee koko ajan lisää. Joka roolin mukana tulee jotain uutta. Minusta ihminen on tai ei ole luova, mutta kiinnostustaanhan voi paljonkin kehittää, ja joitakin ihan konkreettisia taitoja (jos johonkin rooliin pitää vaikkapa osata miekkailla, se 16 Yrittäjä MAGAZINE

17 täytyy opetella niin hyvin, että se näyttää katsojalle uskottavalta). Yritän olla avoin uusille haasteille ja kehittyä niiden mukana. Kokemus myös opettaa hyvin paljon - näen monet ammattini asiat aika eri tavalla Kokemus myös opettaa hyvin paljon - näen monet ammattini asiat aika eri tavalla kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani. Katson hyvin paljon elokuvia, suomalaisia ja kansainvälisiä, ja käyn teatterissa jos vain töiltäni ehdin, seuraan siis mitä alalla tapahtuu ja sillä tavalla kehitän itseäni. 7) Mitä produktioita Sinulla on juuri nyt työn alla tai tulossa? Aloin juuri kuvata Klikkaa mua-draamasarjan toista tuotantokautta, ja kuvaan koko kevään ja kesästäkin puolet. Olen siinä pääosassa, se vie nyt kaiken ajan, kaiken muun olen putsannut pois. Tekstiä on aika paljon, ja päivässä kuvataan iso määrä matskua, kotityötäkin on rutkasti repliikkien opettelussa. 8) Kerro jotain perheestäsi. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta. 9) Kuinka onnistuu työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Näyttelijyys ja perhe-elämä ovat sovitettavissa, mutta se vaatii paljon ja on välillä vaikeaa. Näyttelijöiden työajat eivät ole erityisen perheystävällisiä; teatterissa näytökset ovat arki-iltaisin tai vaikkapa -aamuisin, jos kyseessä on lastennäytelmä. Lauantaisin voi olla sekä päivä- että iltanäytös. Näytösten lisäksi harjoitellaan, ja työpäivät ovat kaksiosaiset, aamua ja iltaa. Teemme siis vuorotyötä. Elokuva-alalla työajat ovat mitä sattuu. Yötä, aikaisia aamuja, iltoja. Nyt kun kuvaamme Klikkaa mua, teen yleensä noin kymmentuntisen kuvauspäivän, sen lisäksi matkat eri kuvauspaikoille ja repliikkien opetteleminen. Välillä ollaan hyvinkin väsyneitä töissä, mutta taiteilijuus on taiteilijan valinta, ja teen työtäni, koska rakastan sitä. Muuten en jaksaisikaan! 10) Mistä haaveilet? Kun on paljon töitä, haaveilen vapaa-ajasta, ja jos töitä ei ole, toivon, että niitä tulisi. En haaveile mistään erityisestä roolista, olen saanut tehdä kirjon monenlaisia, mutta hyviä käsikirjoituksia toivon aina! Ilman niitä ei tule hyviä esityksiä tai elokuvia! Minttu Mustakallio päätti jo nuorena, että hänestä tulee näyttelijä. 17 Yrittäjä MAGAZINE

18 Aku Syrjä - Tehtaanjohtaja Eppu Normaalin rumpali paketoi luovalle alalle menestyvän bisneksen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Vaikka verottaja osoittaa jatkuvasti mitä suurinta luovuutta pyrkiessään laajentamaan veropohjaa, 80-luvulla suomalainen verottaja oli vielä sokea sille tosiasialle, että luova ala, kuten musiikki, voisi olla ihan oikeaa bisnestä ja että joku voisi jopa elää musiikin tekemisellä ja esittämisellä. - Eppu Normaalin vauhti kiihtyi 80-luvulla. Levytysten lisäksi teimme vuosittain keikkaa. Vuosikymmenen puolivälissä aloin kehitellä mielessäni myös yhtiömuotoista toimintaa. Verottaja kuitenkin torppasi aluksi osakeyhtiön perustamisen, koska sen mielestä bändin toimintaan ei sisältynyt liiketaloudellista riskiä. Ajatus jäi sillä kertaa siihen, koska tuolloin luovaa alaa ei mielletty yritystoiminnaksi, Yrittäjien Iltakoulussa Kokkolassa puhunut, Eppu Normaali-yhtyeen rumpalina suomalaisille tutuksi tullut Aku Syrjä muisteli. Tänä päivänä Eppu Normaalilla on noin 1,7 miljoonaa myytyä levyä, mikä on luonut hyvän pohjan liiketoiminnan kehittämiselle. Varsinkin kun yhtyeen jäsenillä on alkuaikojen kottivihosta huolimatta pää pysynyt riittävän kylmänä, ja Aku Syrjä siirtyi ajoissa huolehtimaan yhtyeen raha-asioista. Hän toimii Eppu Normaali Oy:n sekä sen tytäryhtiön Aku s Factory Ltd:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Sen lisäksi hänet tunnetaan Tehtaanjohtaja-tittelistään, joka liittyy Ylöjärvellä toimivaan Akun Tehdas-nimiseen, 15:n luovan alan yrityksen muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Aku Syrjä on paitsi tunnettu rumpali myös mahdollisuudet haistanut menestyvä yrittäjä. Koulunkäynti ei ole meidän laji Eppu Normaali on kulkenut pitkän ja värikkään tien suomalaisen musiikkibisneksen huipulle. Sen jäsenistä veljekset Martti ja Pantse Syrjä sekä heidän serkkunsa Aku Syrjä ovat olleet paljon yhdessä vauvaiästä 18 Yrittäjä MAGAZINE

19 ytr saakka. Yhdessäolo tiivistyi 70-luvulla, jolloin Akun isä päätti perustaa Ylöjärvelle kanalan, ja Eppu Normaalin tuleva rumpali muutti 15-vuotiaana serkkupoikiensa lähelle. - Rumpaliksi päädyin sattumalta. Koulubändin rumpali ei tullut kerran harjoituksiin, jolloin Pantse sanoin minulle, että yritä sinä. - Olin kuunnellut jo pikkupoikana paljon musiikkia ja jostain syystä mieltänyt itseni aina rumpaliksi. Siitä ehkä johtui, että soittaminen alkoi sujua heti. Aku Syrjän perheessä yrittäjyys korostui entisestään sen jälkeen, kun isä päätti kanalan lisäksi ostaa paikallisen kyläkaupan. - Olin kaupassa töissä ja sain nähdä 18-vuotiaana, mitä yrittäminen ja kaupanteko ovat. Hoidin muun muassa kaupan panimojuttuja, mikä tietenkin tarjosi nuorelle miehellä sopivia luontaisetuja, Syrjä myhäilee. Hieman 70-luvun puolivälin jälkeen Eppu Normaali tempaistiin oikeasti musiikkibisnekseen yhtyeen saatua levytyssopimuksen. - Siitä alkoi varsinainen yrittäjyys kalustohankintoineen ja kassan hallintoineen. Siihen aikaan keikkapalkkiot maksettiin tanssipaikalla, ja rahoja kuljetettiin keikkabussiin säilöön muovipusseissa. Koska olin ollut kaupassa töissä, raha-asioiden hoito lankesi minulle tavallaan luonnostaan. Centria ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitys tarjoaa osaamisen kehittämiseksi Asiakaskohtainen koulutus Järjestämme tilauskoulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja toteutetaan tilaajan toivomusten mukaisesti. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Täydennyskoulutus Koulutukset on tarkoitettu kaikille, joille opiskelu sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää. Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu on kaikille avoin mahdollisuus opiskella ammattikorkeakoulun opintoja. Opintojaksoille voi osallistua pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Averkon verkko-opinnot Averko tarjoaa kaikille avoimia ammattikorkeakoulun opintoja joustavasti verkon välityksellä. Lisätietoja koulutuksista: Averko Tuula Hohenthal Kokkola Marja Haulos Sähköpostimme: Pietarsaari Jennie Elfving Ylivieska Kirsi Vuotila Liiketoiminnan laajentaminen kannatti Vaikka verottaja kertaalleen tylysti tyrmäsi Aku Syrjän ajatuksen osakeyhtiön perustamisesta, 80-luvun lamavuosina idea putkahti uudestaan mieleen. - Haistelin ilmapiiriä ja totesin, että nyt voisi yrittää uudestaan. Vuonna 1990 perustettiinkin Eppu Normaali Oy, ja jouduin opettelemaan nopeasti paljon uusia asioita yritystoiminnasta. Rahaa työntekijän palkkaamisen ei ollut. Opettelin esimerkiksi kirjanpidon ja totesin pojille, että nyt loppui kotin maksaminen. Jatkossa raha tulee kaikille palkkana luvun lopulla aloin kyllästyä siihen, että autotallini oli koko ajan täynnä yhtyeen tavaroita. Päätimme yksimielisesti, että teemme liiketoiminnasta isompaa. Otin yhteyttä alueen moniin pieniin audiovisuaalisen alan yrittäjiin ajatuksella, että yhdessä voisimme tarjota paljon laajempia av-alan palveluita. Ylöjärven kunta osoitti innokkaille yrittäjille tontin, jonne rakennettiin 2003 käyttöön vihitty neliön suuruinen päärakennus. Kuusi vuotta myöhemmin viereen valmistui lisäksi 800 neliön lisärakennus. Tällä hetkellä Akun Tehtaan tiloissa toimii 15 muun muassa tapahtumatekniikkaan sekä kulttuuri- ja tv-tuotantoon erikoistunutta yritystä. Vuonna 2008 perustettiin Eppu Normaali-konserni. Emoyhtiö Eppu Normaali Oy pyörittää sisältöä eli bänditoimintaa ja tytäryhtiö Aku s Factory Ltd vastaa avpalveluista. - Myymme esimerkiksi Porin Jazzille lavan ja siihen valot, äänet sekä screenit. Kuvaamme myös sen mitä screeneiltä näkyy, ja halutessaan asiakas saa lopputuotteena lisäksi vaikkapa dvd:n, Syrjä kertoo esimerkin yhdestä palvelutuotteesta. LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT SUURKUVATULOSTUS 19 Yrittäjä MAGAZINE

20 Ulos mukavuusalueelta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO - Tavoitteeni on tulla joka päivä vähän viisaammaksi, Matti Mehtälä sanoo. Tyytyväisyys tappaa luovuuden. Siinä se on, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Konstailematon ja pelkistetty prinsiippi, johon yrityksen menestys tai menestymättömyys usein kulminoituu. Nuori ylivieskalaisyrittäjä Matti Mehtälä lausuu luovuuden elintärkeyttä korostavat sanansa sellaisella näkemyksellisyydellä, että äänessä voisi kuvitella olevan pitkällä yrittäjäkokemuksella puhuvan kauppaneuvoksen. Neuvoksen titteliin on kuitenkin vielä matkaa, sillä Mehtälä astui perheyritys Palvelu Makasiinin veturiksi vasta kaksi vuotta sitten. Eikä kenenkään pidä luulla, että nuori yrittäjä jotenkin pullistelisi mielipiteillään. Päinvastoin. Puheista paistaa nöyryys ja avoimuus uuden oppimisille. Sanoohan Mehtälä olevansa yrittäjänä matkalla, jonka lopputulosta ei voi etukäteen tietää. Yrittäjyys on mahdollisuus - Miksi lähdin yrittäjäksi? Henkilökohtaisesti katsottuna siksi, että sen ansiosta minulla on poikkeuksellinen tilanne oppia uutta elämässä. Yrittäjäperheessä kasvaneena uskon, että minulla on realistinen kuva siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. En varmasti masteroi tätä hommaa mutta minua kiehtoo ajatus siitä, että jos haluan menestyä, minun pitää joka päivä raahata itseni epämukavuusalueelle. Se jos mikä opettaa. - Yrittäjyys ei kuitenkaan ole minulle mikään elämän ja kuoleman kysymys, vaan hieno mahdollisuus. On helpottava ja vapauttava tunne tajuta, ettei meikäläisen tekemisillä ole maailmankaikkeudessa suurtakaan merkitystä. Maailmansodat eivät tuplaannu minun huonoista päätöksistä. - Toisaalta aistien on oltava terävinä, koska tietoa liikkuu paljon, ja sitä on osattava käyttää mahdollisimman taitavasti hyväksi päätöksenteossa. Pitää uskaltaa ottaa osumia silläkin riskillä, etteivät kaikki päätökset ole onnistuneita. Olennaista on oppia epäonnistumisista, ja sitä kautta olen kyllä paljon oppinutkin, Mehtälä nauraa. Samaa periaatetta hän sanoo noudattavansa henkilöstöjohtamisessa. Työntekijätkään eivät saa jämähtää mukavuusalueelle. Vanha totuus on, ettei virheitä tule ellei tee mitään, mutta Mehtälä kannustaa ihmisiä tekemään omia ratkaisuja epäonnistumistenkin uhalla. Jos menee pieleen, seuraavalla kerralla yritetään paremmalla menestyksellä. Rautakauppaa villinä ja vapaana Palvelu Makasiini on siitä poikkeuksellinen rautakauppa tänä päivänä, ettei se kuulu mihinkään ketjuun. - Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että on oma vapaus päättää itse asioista. Seurattuani pitkään isäni tekemisiä yrittäjänä, minunkin oli helppo omaksua tuo ajatusmalli. En laittaisi omia rahojani likoon, ellen saisi olla itse myös tekemässä päätöksiä, Mehtälä sanoo. Hänen mukaansa ketjujen ulkopuoliselle yritykselle ehkä suurin haaste on näkyvyyden hankkiminen, koska taustalla ei ole ketjumarkkinoinnin kaltaisia resursseja. Sen sijaan Palvelu Makasiinin vahvuutena on pitkä historia paikkakunnalla ja vakiintunut asiakaskunta. - Yritykselle on syntynyt vuosikymmenien kuluessa hyvät asiakassuhteet paikallisiin rakennusliikkeisiin, jotka pitkälle myös vastaavat Ylivieskan ja lähialueen rakennusurakoista. Asiakkaat tietävät, että meillä perusasiat, eli tuotteet ja palvelu, ovat kunnossa. Palvelu Makasiinin perusti vuonna 1985 kolme miestä, joista yksi oli Matin 20 Yrittäjä MAGAZINE

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Ammattipätevyyskoulutusvelvoite koskee lähes kaikkia!

Ammattipätevyyskoulutusvelvoite koskee lähes kaikkia! Ammattipätevyyskoulutusvelvoite koskee lähes kaikkia! Liian harva yrittäjä ja yrityksen työntekijä tietää tarvitsevansa kuljettajien pakollista viiden päivän ammattipätevyyskoulutusta. KAIKKI jotka ajavat

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=272 18 Eteläinen, n=54 26 Jyväskylän seutu, n=165 Pohjoinen, n=53 17 17 1 2 3

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Uusimaa, n=361-5 HyRi-alue, n=86 Itä-Uusimaa, n=82-9 -9 Kuuma-kunnat, n=112-5

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana n=kaikki vastaajat Koko maa (n=464) Kymenlaakso (n=8) Kotka-Haminan seutu (n=6) 8 Kouvolan seutu (n=8) - - -4 - - - 4 Indeksi: Erittäin

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Suomi 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Keski-Suomi, n=259 Eteläinen Keski-Suomi, n=56-3 Jyväskylän seutu, n=145

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot