Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN YrittäjäMAGAZINE YRITTÄJÄT RY:N 1/2013 Kokkolan satama Portti maailmalle Kannuksen kaupunki Kolmen vaiheen taktiikalla Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä 1 Yrittäjä MAGAZINE

2 Toteutamme kappaletoiveesi. KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa, käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat, yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä. Puh: (06) Faksi: (06) Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Ota yhteys omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika tapaamiseen. Lisätietoja myös op.fi/kumppaniyritys Yhdessä hyvä tulee. 2 Yrittäjä MAGAZINE

3 Tunteeko yrittäjäjärjestö jäsenistön tarpeet? PÄÄKIRJOITUS Tämä kysymys nousee useasti esiin jäsenten välisissä keskusteluissa. On pakko pysähtyä pohtimaan, tunteeko tai tunnistaako SY jäsenten arkipäivän ongelmat? Ajetaanko oikeasti niitä asioita joista perusjäsen tai pieniyrittäjä (joista jäsenkunta pääsääntöisesti koostuu) hyötyy? On ehkä vaikea ymmärtää miksi osinkovero on päällimmäisenä edunvalvonta-asiana. Jäsenet ovat suurimmalta osalta mikroyrittäjä luokkaan kuluvia yrittäjiä. Mielestäni edellinen kuulostaa lähes kirosanalta tai vähintäänkin vähättelevältä. Kyse on useimmiten toiminimestä tai henkilöyhtiöstä, joille osinkoverotuksella ei ole suoraan merkitystä. Tai jos puhutaan siitä, että työntekijäkin ottaa vastuuta omasta sairastamisestaan (kyse on yhden päivän karenssista), kun työnantaja kantaa nykyään työntekijän sairasloman omavastuusta 9 päivästä? On pakko kysyä, onko suhde hyväksyttävä? Usein, kun repostellaan julkisuudessa yleisesti työlainsäädäntöä, on pakko miettiä mikä on tarinan juoni? Onko se neuvottelutekninen asia vai onko asian taakse piilotettu jotakin muuta? Se harmittaa. Esim. yhden päivän karenssikeskustelu oli paljon puhetta ja julkisuutta, kun samalla toisaalla annettiin lähes hiljaisuudessa mennä loma-aikana sairastamisen vaikutus loman siirtymiseen, joka on muuten rahassa ja vaikuttavuudessaan aivan eri sfääreissä. Samoin kolmen päivän koulutusvapaa? Mikä on sen hyöty työntekijälle tai oikeasti työnantajalle? Seinäjoella Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien presidenttiehdokas paneelissa, ehdokas Väyrynen vastasi mielestäni osuvasti kysymykseen koulutuspäivistä. Hän totesi, että koulutuspäivien sisältö on ehkä enemmän kosmetiikkaa ja vertailevaa erotiikkaa kuin asiaa. Viron yritysverotuksessa on noussut jokin hieno oivallus. Viron mallissa lähtöajatus on kaunis ja kannatettava. Yritystä verotetaan vasta sitten, kun se nostaa varoja yrityksestä. On siis kyse verotuksen siirrosta, ei verovapaudesta. Entäs sitten, kun verokonsultit lähtevät optimoimaan tilannetta. Synnytetään uusia tytäryhtiöitä, varoja siirrellään yrityksestä toiseen siihen tahtiin, ettei fläppitaulun sivut riitä karttojen piirtelyyn. Samanlainen Viron veromalli on käytössä kahdessa maassa ja se toinen taitaa olla Moldovia. Siinäkö meillä on oivat mallimaat verotukseen? Tupopöytään SY ei ole ollut halukas aiemmin. Nyt halu pöytään on kuitenkin kasvanut. Vanha viisaus pelikentiltä lienee, että jos halutaan voittaa pelissä, peliä pelataan kentällä eikä katsomossa. On hyvä tietenkin arvioida omat mahdollisuudet menestyä pelissä. Meillä on monta syytä lähteä mukaan. Joustava sopimisenmalli, työllistämisen esteiden poistaminen jne. Yrittäjä toimii tänä päivänä edelleen verottajan/vakuutusyhtiöiden sihteerinä, maksajana ja paperinpyörittäjänä, ja maksaa siitä vielä itse lisäksi paljon työaikaa ja rahaa. Verotili oli yksi SYn ajamista asioista, jolla on voitu yksinkertaistaa asioiden hoitoa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on omalta osaltaan nostanut esiin oman aluejärjestön alueella tapahtuvia yrityskenttään vaikuttavia asioita. Niitä ovat olleet niin Elykeskusten toiminta / toiminnan erilaisuus, oppilaitosten menestymisen turvaaminen yritystoiminnan tukijana sekä tutkimuksen- ja ammattitaitoisen osaajajoukon kasvattajana. Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön syventymiseen haluan antaa kiitokseni kuntajohtajille. He ovat aidosti mieltäneet yrittäjien vaikutukset kunnan kehitykseen. Vain työllä ja työpaikoilla luodaan tervettä kasvua kuntiin. Kun lukee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien viime vuoden toimintakertomusta, niin voi olla ylpeä siitä, että on saanut olla tämän porukan vetäjänä. Toimintakenttämme on ollut varsin laaja ja monivivahteinen, niin kansainvälistymisen kuin paikallisen toiminnankin puitteissa. Ps. Osinkoverokeskustelu on SY:n osalta perusteltua, sillä ilman isojen yritysten menestystä ei pienemmilläkään yrityksillä olisi niitä verkostoja joilla toimittaisiin. On muistettava, että SY:ssä on jäsentä, joten tällä sakilla on vaikuttavuutta ja siihen kannattaa kuulua. Aurinkoisia kevätpäiviä! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE

4 Käänne parempaan TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT RAMI SALLE/JORMA UUSITALO SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm uskoo, että varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen. Tuorein Pk-yritysbarometri osoittaa, että Keski-Pohjanmaalla pk-yritysten suhdannenäkymät ovat aikaisempaa valoisammat. Maakunnassa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut viime syksystä selvästi, ja paranevia suhdannenäkymiä ennustaa vajaa kolmasosa kaikista kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä. Myönteisemmistä näkymistä Keski- Pohjanmaalla kertovat myös arviot henkilökunnan määrän kehittymisestä. Tasan viidesosa eli 20 prosenttia vastanneista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, ja 72 prosenttia arvioi työntekijämäärän säilyvän nykyisellään. Henkilökunnan määrää kuvaava valtakunnallinen saldoluku oli kahdeksan prosenttia, kun se Keski-Pohjanmaalla ylsi kolme prosenttia suuremmaksi. Keski- Pohjanmaalla saldoluku kasvoi edellisestä kyselystä peräti seitsemän prosenttia. Myös valtakunnallisesti suhdanneodotukset ovat Pk-yritysbarometrin perusteella kokonaisuutena varovaisen myönteisiä. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt +5, kun se kahdessa edellisessä barometrissä oli tasan nolla. Joka neljäs pkyritys näkee suhdanteiden paranevan tänä vuonna. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla. - Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta yrityksille ei ole vielä kertynyt, joten varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo. Rahoittajien ratkaisut puhuttavat Mielipiteet rahoittajien luottopolitiikan muutoksista ovat pk-yritysten keskuudes- Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola Puh. (06) Fax (06) PÄÄTOIMITTAJA Mervi Järkkälä. Puh Yrittäjä MAGAZINE KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, Ylivieska Puh. (08) Fax (08) PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Kari Kaartinen Puh ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh Kannenkuva: Keskipohjanmaa / Jukka Lehojärvi

5 - Suhdannetilanne näkyy siinä, että asiakkaat tekevät tällä hetkellä lyhyitä sopimuksia, sanoo Livionin liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas. sa valtakunnallisesti selvästi kaksijakoiset. Runsas kolmannes rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista koki luottopolitiikan kiristyneen erittäin paljon tai melko paljon. Lähes yhtä suuri osuus totesi, että politiikka on muuttunut vähän tai erittäin vähän. Keski-Pohjanmaalla vastaajista 74 prosenttia totesi, etteivät ne aio ottaa seuraavan vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta. 22 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Suurin osa keskipohjalaisvastaajista kertoi ottavansa ulkopuolista rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Seuraavina kohteina tulivat käyttöpääoman tarpeet, rakennusinvestoinnit ja yrityksen kehittämishankkeet. Keski-Pohjanmaalla 63 prosenttia vastanneista totesi, ettei yrityksellä ole sopeuttamistarpeita nykyisen suhdannetilanteen takia. Koko maassa vastaava luku oli 57 prosenttia. Maakunnassa 28 prosenttia vastanneista kertoi jo sopeuttaneensa, ja yhdeksän prosenttia kertoi suunnittelevansa niitä. Timo Lindholmin mukaan eniten sopeutuspaineita on ymmärrettävästi ollut teollisuudessa ja rakennusalalla. Sopeutustarve nousee hänen mukaansa yrityksen koon myötä. Sopeutustoimia tehneistä tai niitä suunnittelevista keskipohjalaisyrityksistä suurin osa ilmoitti keinoksi työaikajärjestelyt ja sen jälkeen lomautukset ja liiketoiminnan laajentamisen uusiin tuotteisiin tai palveluihin. Tilanne stabiili, mutta sopimukset lyhyitä Kokkolalainen Livion Oy on vuonna 2011 perustettu ICT-alan yritys, joka kertoo toteuttavansa selkeitä käyttöliittymiä sekä innovatiivisia ohjelmistotuotteita. Vauhdilla liikkeelle lähtenyt yritys työllisti viime vuonna jo 12 henkilöä, ja liikevaihto oli noin euroa. Vaikka teknologiateollisuuden käyrät ovat osoittaneet pitkään alaspäin, juuri ohjelmistoalalla liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet yleisestä suhdannetilanteesta poiketen. Liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas kertoo, että viime syksynä oli nähtävissä, että osalla asiakkaista maksukyky heikkeni. Epävarmuus tulevasta näkyy tällä hetkellä erityisesti siten, että yritykset tekevät lyhyitä sopimuksia ja pienimuotoisempia toimeksiantoja. Kasvuhakuiselle yritykselle kuten Livion nykyvaihe on luonnollisesti haastava. - Tällä hetkellä tilanne on onneksi stabiili, vaikkakin näkyvyys on lyhyt, Ylikangas sanoo. Livionilla on kuitenkin edelleen selkeät tavoitteet tuleville vuosille. - Jos asiat etenevät kuten olemme suunnitelleet, kasvamme pääosin Kokkolassa, ja kasvu tapahtuu myös alihankintaa ostamalla. Kolmen vuoden kuluttua pyrimme olemaan enemmän tuote- kuin palvelutalo. Etenemme askel kerrallaan ja rahoituksenkin ehdoilla, Ylikangas linjaa. Ristirannankatu 1, Kokkola. Puh. (06) , fax (06) Toimitusjohtaja M e r v i J ä r k k ä l ä p Järjestöpäällikkö N i n a N i e m i p Järjestösihteeri H e i d i H u h t a l a p Toimistosihteeri R i i t t a H a u t a l a p Yrittäjä MAGAZINE

6 Rohkeutta ja riskinottokykyä Laadukas ammatillinen koulutus turvaa osaavan työvoiman TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI 6 Yrittäjä MAGAZINE

7 Kokkolalainen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. 7 Yrittäjä MAGAZINE

8 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kannustaa keskipohjalaisia yrittäjiä rohkeuteen ja valmiuteen ottaa myös riskejä, koska sitä kautta syntyy hänen mukaansa uusia maakunnallisia menestystarinoita. Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa valtiovarainministeri otti kantaa myös alueen koulutuskysymyksiin. - Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille, Urpilainen sanoo. Hallitus piti äskettäin puoliväli-istuntonsa. Kun puhutaan talouskasvusta, työllisyydestä ja julkisen talouden kestävyydestä, yrittäjiä kiinnostaa, millaiset mahdollisuudet tässä tilanteessa Suomella on pitkäjänteiseen veropolitiikkaan, joka on lisäksi linjassa naapurimaiden Ruotsin ja Viron kanssa? Hallitus on tehnyt vaalikauden aikana päätöksiä, joilla luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Muun muassa yhteisöveroa on laskettu ja luotu verokannustin niin tutkimus- ja kehitystoimintaan kuin kasvuyrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin. Suomen on seurattava kilpailijamaiden veroratkaisuja ja pidettävä verotus kilpailukykyisellä tasolla, vaikka aggressiiviseen verokilpailuun ei Suomen pidä lähteä. ELY-keskukset toimivat kehittäjänä mutta Keski-Pohjanmaalla yrittäjät kokevat, että ELY-keskusten geopoliittinen sijainti voi vaikuttaa liikaa keskusten painopisteisiin. Millaisena näette ELY-keskusten toimivuuden alueiden kehittäjänä ja rahoituskanavien luojana? ELY-keskuksilla on merkittävä rooli alueiden kehittäjinä ja EU-rahoituksen kanavoijana. On selvää, että ELY-keskusten tulee toimia koko toimialueensa, mukaan lukien, Keski-Pohjanmaan kehittäjänä ja rahoituskanavien mahdollistajana. Millainen on mielestänne maakunnallisten liittojen rooli jatkossa alueiden kehittäjänä? Maakuntien liitoilla on lakisääteinen tehtävä alueiden kehittäjänä. Muun muassa maakuntakaavalla on suuri merkitys alueiden elinvoiman luomisessa. Lisäksi maakunnat alueidensa edunvalvojina luovat edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle. Pk-yrityksillä on tärkeä merkitys työllistäjinä. Miten edistäisitte joustavaa, paikallista sopimista työehdoista? Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja suuri osa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin. Pidän selvänä, että yritysten edellytyksiä työllistää tulee edelleen vahvistaa. Tärkeää on myös edistää joustavan työelämän kehittämistä, huolehtien myös työehtojen yleissitovuuden ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Keskipohjalaiset yrittäjät ovat huolissaan ammattikorkeakoulutuksesta alueella. Millaisena näette Centria ammattikorkeakoulun tulevaisuuden? Näen, että Centria ammattikorkeakoululla on hyvin keskeinen merkitys koko alueelle. Ammattikorkeakoulu toimii hyvässä ja tiiviissä yhteydessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja monipuolinen koulutustarjonta on painottunut alueen kannalta tärkeille aloille. Ammattikorkeakouluilta odotetaan tiukassa taloustilanteessa aiempaa parempaa keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa, mutta näen, että tässäkin tilanteessa Centria on hyvin valmistautunut ja voi vahvasti palvella alueen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille. Miten turvaisitte oppilaitosten ja yritysten yhteisen t&k -toiminnan, jos ammattikorkeakoulutusta karsitaan Keski-Pohjanmaalla? Korkeakoulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi Yliopistokeskus Chydeniassa on kemian professuuri, jonka piirissä on tehty erittäin hyvää perus- ja soveltavaa tutkimustyötä. Nyt muun muassa litium-klusterin merkityksen korostuessa elinkeinoelämässä tulee huolehtia siitä, että erityisesti kemianteollisuuden tarvitsema tutkimustoiminta pysyy vahvana alueella. Tähän tarvitaan huomiota myös ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Alueen koko tutkimustarve tulee hahmottaa kokonaisuutena, johon kuuluu tiede- ja ammattikorkeapuolet. Kokonaisuuden tulee tukea alueen elinkeinotoimintaa ja sen tarpeita. Teollisuus tekee tällä hetkellä lyhyitä kuljetussopimuksia rikkidirektiivin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Kuinka voidaan turvata täkäläisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky jatkossakin? Hallitus päätti juuri puoliväliriihessä, että viime vaalikaudella päätetystä rikkidirektiivistä teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi päätettiin, ettei teollisuudelle kohdisteta uusia kustannuksia ja rasitteita tällä hallituskaudella. Kokkolan suurteollisuusalueella on useita investointeja käynnissä, ja tulevaisuuden usko on vahva. Samoin Kokkolan sataman kehitys on ollut myönteistä, ja siitä on huolehdittava myös tulevaisuudessa. Mitkä ovat mielestänne Keski-Pohjanmaan tärkeimmät menestystekijät? Keski-Pohjanmaalla on vahva yritysperinne; yritteliäällä ja toimeentarttuvalla pohjalaisella mielenluonteella on suuri merkitys alueen menestymiselle. Alueen vahva teollisuus luo pohjaa alueen kehittymiselle ja työllisyydelle. Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, josta on syytä olla ylpeä. Myös alueen oppilaitoksilla on tärkeä merkitys alueen osaamistason nostamisessa ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Uskon myös, että pienen maakunnan kyky puhaltaa yhteen hiileen luo menestyksen eväitä. Miten Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r.y. voi mielestänne kehittää aluettaan entistä enemmän yrittäjyysmaakunnaksi? Keski-Pohjanmaan yrittäjyyden edellytyksiä voidaan entisestään parantaa vahvalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Yrittäjän arjessa tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä, joista kasvaa maakunnallisia menestystarinoita. Ehkä näitä tarinoita olisi myös syytä nostaa paremmin julkisuuteen ja ihmisten tietoisuuteen. Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja Keski- Pohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta. Olette noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. Mitä viimeiset vuodet ovat Teille antaneet tai mitä ne ovat opettaneet? Olen saanut toimia valtiovarainministerinä hyvin haastavana ajanjaksona. Kotimaan taloushaasteiden lisäksi työmaana on Euroopan talouskriisin ratkaiseminen, millä on vaikutuksensa myös Suomen talouteen. Olen kuitenkin oppinut, että yksi Suomen vahvuuksista on yhteistyön ja sopimisen taito. Sen lisäksi tarvitaan sisua ja uskoa omaan tekemiseensä. 8 Yrittäjä MAGAZINE

9 - Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoo. 9 Yrittäjä MAGAZINE

10 EU-direktiivi ajaa kuljettajat koulutukseen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalan yrityksiä. EU-direktiivi korostaa työnantajan vastuuta seurata henkilökunnan ammattipätevyyksien voimassaoloa. Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite ja sitä ohjaava direktiivi on yksi uusimmista uutuuksista, joita EU jäsenmailleen tarjoaa. Yrittäjien on syytä perehtyä kyseisen direktiivin käytännön vaikutuksiin hyvin tarkasti, sillä koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalaa. Toistaiseksi liian harva yrittäjä ja yrityksen työntekijä tietää tarvitsevansa kuljettajien pakollisen viiden päivän ammattipätevyyskoulutuksen. Vain yksityisautoilu ja pelastustoimen ajot ovat koulutusdirektiivin ulkopuolella. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle ja ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Lisäkulu muiden koulutuskulujen päälle - Lähtökohtaisesti koulutus on tietenkin hyvä asia. Tässä tapauksessa kuitenkin määritellään vain koulutuksen määrä, eli kurssi kuin kurssi kelpaa. Jokaisen työnantajan intresseissä on luonnollisesti osata valita työntekijöilleen oikeanlainen koulutus. Periaatteessa säiliöautonkuljettaja voi kuitenkin käydä vaikkapa lastaukseen liittyvän koulutuksen, vaikka se ei liity mitenkään hänen varsinaiseen työhönsä, kertoo esimerkin Ab Tallqvist Oy:n kuljetuspäällikkö Risto Lauri. Muun muassa ensiapukoulutus on hänen mukaansa erittäin hyödyllinen. Siinä ongelmana kuitenkin on erilainen voimassaoloaika toisiin koulutuksiin verrattuna. Ensiapukoulutus on voimassa vain kolme vuotta, kun muun koulutuksen voimassaoloaika on viisi vuotta. - Direktiivin turvallisuuslähtökohta on täysin oikea, mutta jossain vaiheessa tämä karkasi liian laajaksi. Vakiokuljettajien kohdalla koulutukset voi järjestää helpom- 10 Yrittäjä MAGAZINE

11 min, mutta toisin on vaikkapa kaivinkoneen kuljettajilla, joilla on kuorma-autokortti. He tarvitsevat sitä vain satunnaisesti, jolloin direktiivin vaatiman uuden kortin ylläpito tulee tosi hintavaksi. Esimerkiksi työntekijän yrityksille direktiivin aiheuttamat koulutuskustannukset ovat kallis lisä, joka lankeaa kaikkien muiden koulutuskustannusten päälle. - Yrityksissä on paljon muutakin tarpeellista koulutusta. Tämän uuden koulutuksen aiheuttamat kulut ovat euroa päivältä per työntekijä, Lauri jatkaa. Yrittäjien vastuu kasvaa Henkilöliikenteen osalta uudistus tulee voimaan 10. syyskuuta 2013 ja tavaraliikenteen osalta 10. syyskuuta Muutos lisää yrittäjien vastuuta, koska jatkossa työnantajan on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä. Ajoneuvon kuljettaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty. Työnantajien on syytä olla tarkkana lisäksi koulutuksia suunnitellessaan, koska markkinoilla on paljon koulutustarjontaa, mistä ei saa ammattipätevyystodistusta. Lisätietoa asiasta saa muun muassa Liikenteen turvallisuusviraston TraFin nettisivuilta, os. Kuljettajan toimenkuva ei ratkaise koulutustarvetta Kuljettajan pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä rauta- ja kukkakauppoihin sekä teollisuuslaitoksiin. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Esimerkiksi kuljettajan toimenkuvalla ei ole merkitystä. TraFin nettisivuilta löytyy kysymys-vastausosio, joka osaltaan selvittää EU-direktiivin seurauksia. Ohessa muutama poiminta: Tarvitseeko työkoneen tai metsäkoneen kuljetusajoneuvon kuljettajalla olla ammattipätevyys? Kuljettaja ei tarvitse ammattipätevyyttä, mikäli hän konetta kuljettaessaan tekee myös työvuoron koneella kohteessa. Jos suorittaa muita kuljetuksia työn yhteydessä, tulee kuljettajalla olla voimassa oleva pätevyys. Mikäli kuljettaja pelkästään vie tai hakee koneen työmaalle, hänellä tulee olla voimassa oleva pätevyys. Tuleeko putki- tai sähköasentajilla tai vastaavilla olla ammattipätevyys, kun he vievät työvälineensä ja tarvikkeet työmaalle kuorma-autolla? Ei tarvitse, kun henkilö kuljettaa materiaalia ja laitteita, joita hän ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Tällöin kyydissä voi kulkea myös muita samalla työmaalle kulkevia. Kuljetusyrityksen varikolla toimivat siivoushenkilöt, tarvitsevatko he ammattipätevyyden? Henkilöt voivat siirtää autoja C-luokan ajo-oikeudella yrityksen varikkoalueella, mutta heillä tulee olla voimassa oleva ammattipätevyys. Henkilöt eivät kuitenkaan saa esimerkiksi ylittää yleistä tietä, mikäli yrityksen varikkoalue jatkuu tämän toisella puolella. Paikallinen asiantuntijasi - Olemme askeleen edellä - Tilintarkastus Veropalvelut Yrityskaupat Sukupolvenvaihdokset Ota yhteyttä: Minna Herlevi KHT Pitkänsillankatu 1-3 E Kokkola P Yrittäjä MAGAZINE

12 Portti maailmalle Kokkolan Satama kasvanut jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO 12 Yrittäjä MAGAZINE

13 Etualalla näkyvä AWT-terminaali lisää tehokasta tavarankäsittelyä. 13 Yrittäjä MAGAZINE

14 - Kokkolan Satamalla on erinomaiset valmiudet reagoida uusien asiakkaiden tarpeisiin hyvin nopealla aikataululla, satamajohtaja Torbjörn Witting sanoo. Vuosisatojen ajan Kokkolaan on tultu ja sieltä on lähdetty eri puolille maailmaa sataman kautta. Jo ja 1700-luvuilla kaupungin satama oli keskiössä tervanpolton ja laivanrakennuksen ansiosta. Sittemmin varsinkin maanpinnan kohoaminen on pakottanut satamatoiminnot siirtymään uusille alueille, kunnes vuonna 1825 ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä laituria nykyisen satamakokonaisuuden paikalle Ykspihlajan kaupunginosaan. Tärkeä askel matkalla suursatamaksi ajoittuu vuoteen Silloin otettiin käyttöön Pohjanmaan radan Kokkolaan ulottuva osuus, ja samalla oli rakennettu Ykspihlajaan johtanut sivuraide. Pyrimme olemaan täyden palvelun satama Tänä päivänä Kokkolan Satama on moderni, voimakkaasti kasvava ja kehittyvä logistinen palvelukokonaisuus. Viime vuonna Kokkolan Satama kasvoi jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi 7,418 miljoonan tonnin kokonaisliikennemäärällään. Edellä ovat enää yhdistynyt HaminaKotka-satama sekä Helsingin satama. Satamajohtaja Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolan Satamassa yhdistyvät sekä paikallisuus ja alueellisuus että kansainvälisten asiakkaiden palvelutarpeet. 14 Yrittäjä MAGAZINE

15 - Historia osoittaa, että tänne on syntynyt jo oma tietty traditionsa. Meillä on tänä päivänä vahvoja kaupan toimijoita, ja sataman läheisyyteen on sijoittunut menestyvää suurteollisuutta. Sataman kautta lähtee täällä tehtyjä tuotteita, ja tänne tuodaan muualla tuotettuja tavaroita. Kokkolan Sataman asiakaskunnasta kolmasosa koostuu kokkolalaisesta teollisuudesta ja kaupasta, kolmasosa keskisen Suomen kaivannaisteollisuudesta ja kolmasosa Venäjän transitoliikenteestä eli käytännössä Venäjän kaivannaisteollisuudesta. Satamajohtajan mukaan huomionarvoista on nimenomaan se, että sataman kokonaisliikenteestä ja tuloista kaksi kolmasosaa kertyy Kokkolan-seudun ulkopuolelta, ja siitä kolmasosa Venäjältä. Käytännössä se tarkoittaa, että satamaa on voitu kehittää alueen ulkopuolisilta asiakkailta saadulla tulorahoituksella samalla kun sataman investoinneista on päässyt hyötymään myös paikallinen kauppa ja teollisuus. - Pyrimme olemaan täyden palvelun satama, vaikka meillä onkin painopistealueina bulk eli kuiva irtotavara ja raaka-aineliikenne, Witting sanoo ja korostaa sataman olevan valmis reagoimaan nopeallakin aikataululla asiakkaiden uusiin tarpeisiin. - Lähellämme on muun muassa orastavia kaivoshankkeita. Kokkolan Satamalla on valmiudet aloittaa lähiseudun raakaainekuljetukset vaikka huomenna aamulla kello seitsemän. Kokkola on viime vuosina vahvistanut asemaansa myös kansainvälisesti noteerattavana konttisatamana. Kokkolasta on säännöllinen konttiliikenne Antwerpeniin, jota sitäkin Kokkolan ulkopuolelta tulevat raaka-ainekuljetukset tukevat merkittävästi, koska osa raaka-aineista kulkee konteissa. - Olemme paikallinen toimija, mutta ilman muualta tulevaa kahden kolmasosan liikennemäärää ja tulovirtaa meillä ei olisi näin merkittävää infraa, Witting kuvaa muun muassa Venäjän transitoliikenteen merkitystä satamassa tapahtuneelle kehitykselle. Kolmen satamanosan kokonaisuus Satamajohtaja antaa paikallisille päättäjille tunnustuksen siitä, että satamakokonaisuutta on voitu kehittää pitkäjänteisesti käyttämällä investointeihin asiakkailta saatuja tuloja. Kokkolan Satama on kolmen satamanosan kokonaisuus. Kantasatamaan on keskittynyt pääasiassa konttien ja kappaletavaran käsittely. Kontteja saapuu säännöllisesti joka viikko muun muassa Euroopan kahdesta suurimmasta satamakaupungista Antwerpenistä ja Rotterdamista. Tärkeä osa Kantasataman toimintaa on katettu AWT-terminaali, joka lisää merkittävästi tehokasta tavarankäsittelyä. Volyymiltaan ylivoimaisesti suurin satamanosa on tumman bulkin käsittelyyn erikoistunut Syväsatama, jonka osuus kokonaisliikenteestä on yli 70 prosenttia. Hopeakiven satamaa puolestaan räätälöidään yhä enemmän vaalean bulkin, kuten kalkkikiven, käsittelyyn. Hopeakiven satama sijaitsee saman syväväylän päässä kuin Syväsatama, eli sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä Kokkolan toiseksi syväsatamaksi. - Sataman monipuolinen palveluvarustus mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeisiinsa sopiva palvelu, Witting korostaa. Liikelaitos Kokkolan Satama työllistää yli 60 henkilöä. Yhteensä satamatoiminnoissa, kuten ahtausliikkeiden palveluksessa, työskentelee noin 300 henkilöä. Sataman ulkopuolellakin on monia tärkeitä kumppaneita, kuten VR Transpoint. Sen koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia menee Kokkolan satamaan. 15 Yrittäjä MAGAZINE

16 YTY-nuoresta kasvoi koko kansan suosikki Minttu Mustakallio tekee työtä, jota hän rakastaa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JOHANNA VUOKSENMAA Näyttelijä Minttu Mustakallio muistaa hyvin Ylivieskassa viettämänsä lapsuus- ja nuoruusvuodet. Aikakausi YTY-teatterissa vahvisti hänen päätöstään ryhtyä näyttelijäksi. 1) Olet syntynyt ja elänyt lapsuuden ja osan nuoruuttasi Ylivieskassa. Mitä noilta ajoilta on jäänyt erityisesti mieleesi? Olen usein sanonut haastatteluissa, että minulla on lapsuuteni Ylivieskasta hyvin lämpimät muistot (olen itse asiassa syntynyt Raahessa, mutta muutimme Ykaan jo, kun olin vauva). Ylivieska oli minulle turvallinen paikka, sopivan kokoinen, rauhallinen. Harrastin kovasti kaikkea ja olin aktiivinen nuori. Muskarit, kerhot, yleisurheilu, näytelmäkerho, koripallotreenit, kaikki koettu. Luulen, että liian pieni paikka-angstia en ehtinyt kokea enkä kehittääkään, koska muutimme pois kun olin angsti-iän kynnyksellä. Oli yhteisöllisyyttä, osaksi varmasti siksi, että elimme taiteilijoiden keskellä. Oli paljon yhdessä tekemistä, tempauksia, talkoita ja muiden huomioonottamista. Olen hyvin onnekas, kun sain kasvaa Ylivieskassa. 2) Tapahtuiko Ylivieskan-vuosinasi asioita, jotka jo veivät Sinua kohti näyttelijän uraa, vai löytyikö tuo polku myöhemmin? Pääsin mukaan YTY-teatteriin jo aika pienenä, olisinko ollut noin yhdeksän. Tottakai se vei minua lisää taiteen pariin ja auttoi, mutta olin kyllä jo aikaisemmin päättänyt ruveta näyttelijäksi. Ala-asteelta asti muistan kiinnostavat äidinkielentunnit ja näytelmäkerhon. Kohdalleni on myös osunut hyviä, innostavia opettajia, jotka antoivat tilaa lasten omille tekemisille. Saimme näytellä, lausua runoja, tehdä taidetta jo kouluaikana - meidät otettiin tosissaan. Saan myös kiittää kummisetää- ni Lauri Koskea paljosta, hän veti YTYnuoria omalla ajallaan (olimme kauhean villejä, Lauri-parka!) kerran viikossa, kannusti ja innosti. Saimme tehdä omat näytelmämme, toimia niin ammattimaisesti kuin mahdollista oli, esityksiin myytiin lippuja ja väliaikakin muistaakseni oli. Kävin aina myös katsomassa kaikki YTY:n esitykset, ne vaikuttivat pieneen tyttöön paljon. Ylivieskan teatteriyhdistys oli ja on arvokas paikka, minun aikanani se toimi Rahkolan kouln jumppasalissa, mutta sai myöhemmin onneksi omat tilat! 3) Kun joku kysyy, millainen paikka Ylivieska on ja millaisia ihmisiä seudulla asuu, mitä vastaat? Sanon, että Ylivieska on pieni ja mukava paikka, aika aktiivinen ja hyvin turvallinen. Ikävä kyllä myös päivittelen, että keskusta on autioitumassa - en ymmärrä miksi kaikki kaupankäynti keskitetään jättimarketteihin kauas keskustasta, ja keskustan kivat pikkukaupat saavat kuihtua pois. 4) Onko Sinulla vielä siteitä synnyinseudullesi, mitä Ylivieska tänään merkitsee? Kaupungissa asuu edelleen perhettä ja ystäviä sekä paljon tuttuja, käyn siis kylillä useinkin, ainakin kerran kesässä ja talvessa. Joka kulmassa joku tervehtii. 5) Olet tehnyt paljon erilaisia rooleja. Mikä on mieluisin osa-alue, miksi? Erityistä kiinnostuksen alaa minulla ei töissäni ole. Pidän teatterin tekemisestä, mutta myös elokuvatyöt ovat mieluisia. Komediaa on kiva tehdä, mutta mitenkään erityisesti helpompaa kuin draama se ei ole. Kun tekee teatteria, kaipaa elokuvaa ja toisin päin. 6) Miten kehität itseäsi näyttelijänä, ja voiko luovuutta harjoitella? Näyttelijän pitää olla sivistynyt, tietää kulloisestakin työaiheesta niin paljon kuin mahdollista. Lukeminen on tärkeätä - tavallaan sitä opiskelee koko ajan lisää. Joka roolin mukana tulee jotain uutta. Minusta ihminen on tai ei ole luova, mutta kiinnostustaanhan voi paljonkin kehittää, ja joitakin ihan konkreettisia taitoja (jos johonkin rooliin pitää vaikkapa osata miekkailla, se 16 Yrittäjä MAGAZINE

17 täytyy opetella niin hyvin, että se näyttää katsojalle uskottavalta). Yritän olla avoin uusille haasteille ja kehittyä niiden mukana. Kokemus myös opettaa hyvin paljon - näen monet ammattini asiat aika eri tavalla Kokemus myös opettaa hyvin paljon - näen monet ammattini asiat aika eri tavalla kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani. Katson hyvin paljon elokuvia, suomalaisia ja kansainvälisiä, ja käyn teatterissa jos vain töiltäni ehdin, seuraan siis mitä alalla tapahtuu ja sillä tavalla kehitän itseäni. 7) Mitä produktioita Sinulla on juuri nyt työn alla tai tulossa? Aloin juuri kuvata Klikkaa mua-draamasarjan toista tuotantokautta, ja kuvaan koko kevään ja kesästäkin puolet. Olen siinä pääosassa, se vie nyt kaiken ajan, kaiken muun olen putsannut pois. Tekstiä on aika paljon, ja päivässä kuvataan iso määrä matskua, kotityötäkin on rutkasti repliikkien opettelussa. 8) Kerro jotain perheestäsi. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta. 9) Kuinka onnistuu työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Näyttelijyys ja perhe-elämä ovat sovitettavissa, mutta se vaatii paljon ja on välillä vaikeaa. Näyttelijöiden työajat eivät ole erityisen perheystävällisiä; teatterissa näytökset ovat arki-iltaisin tai vaikkapa -aamuisin, jos kyseessä on lastennäytelmä. Lauantaisin voi olla sekä päivä- että iltanäytös. Näytösten lisäksi harjoitellaan, ja työpäivät ovat kaksiosaiset, aamua ja iltaa. Teemme siis vuorotyötä. Elokuva-alalla työajat ovat mitä sattuu. Yötä, aikaisia aamuja, iltoja. Nyt kun kuvaamme Klikkaa mua, teen yleensä noin kymmentuntisen kuvauspäivän, sen lisäksi matkat eri kuvauspaikoille ja repliikkien opetteleminen. Välillä ollaan hyvinkin väsyneitä töissä, mutta taiteilijuus on taiteilijan valinta, ja teen työtäni, koska rakastan sitä. Muuten en jaksaisikaan! 10) Mistä haaveilet? Kun on paljon töitä, haaveilen vapaa-ajasta, ja jos töitä ei ole, toivon, että niitä tulisi. En haaveile mistään erityisestä roolista, olen saanut tehdä kirjon monenlaisia, mutta hyviä käsikirjoituksia toivon aina! Ilman niitä ei tule hyviä esityksiä tai elokuvia! Minttu Mustakallio päätti jo nuorena, että hänestä tulee näyttelijä. 17 Yrittäjä MAGAZINE

18 Aku Syrjä - Tehtaanjohtaja Eppu Normaalin rumpali paketoi luovalle alalle menestyvän bisneksen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Vaikka verottaja osoittaa jatkuvasti mitä suurinta luovuutta pyrkiessään laajentamaan veropohjaa, 80-luvulla suomalainen verottaja oli vielä sokea sille tosiasialle, että luova ala, kuten musiikki, voisi olla ihan oikeaa bisnestä ja että joku voisi jopa elää musiikin tekemisellä ja esittämisellä. - Eppu Normaalin vauhti kiihtyi 80-luvulla. Levytysten lisäksi teimme vuosittain keikkaa. Vuosikymmenen puolivälissä aloin kehitellä mielessäni myös yhtiömuotoista toimintaa. Verottaja kuitenkin torppasi aluksi osakeyhtiön perustamisen, koska sen mielestä bändin toimintaan ei sisältynyt liiketaloudellista riskiä. Ajatus jäi sillä kertaa siihen, koska tuolloin luovaa alaa ei mielletty yritystoiminnaksi, Yrittäjien Iltakoulussa Kokkolassa puhunut, Eppu Normaali-yhtyeen rumpalina suomalaisille tutuksi tullut Aku Syrjä muisteli. Tänä päivänä Eppu Normaalilla on noin 1,7 miljoonaa myytyä levyä, mikä on luonut hyvän pohjan liiketoiminnan kehittämiselle. Varsinkin kun yhtyeen jäsenillä on alkuaikojen kottivihosta huolimatta pää pysynyt riittävän kylmänä, ja Aku Syrjä siirtyi ajoissa huolehtimaan yhtyeen raha-asioista. Hän toimii Eppu Normaali Oy:n sekä sen tytäryhtiön Aku s Factory Ltd:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Sen lisäksi hänet tunnetaan Tehtaanjohtaja-tittelistään, joka liittyy Ylöjärvellä toimivaan Akun Tehdas-nimiseen, 15:n luovan alan yrityksen muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Aku Syrjä on paitsi tunnettu rumpali myös mahdollisuudet haistanut menestyvä yrittäjä. Koulunkäynti ei ole meidän laji Eppu Normaali on kulkenut pitkän ja värikkään tien suomalaisen musiikkibisneksen huipulle. Sen jäsenistä veljekset Martti ja Pantse Syrjä sekä heidän serkkunsa Aku Syrjä ovat olleet paljon yhdessä vauvaiästä 18 Yrittäjä MAGAZINE

19 ytr saakka. Yhdessäolo tiivistyi 70-luvulla, jolloin Akun isä päätti perustaa Ylöjärvelle kanalan, ja Eppu Normaalin tuleva rumpali muutti 15-vuotiaana serkkupoikiensa lähelle. - Rumpaliksi päädyin sattumalta. Koulubändin rumpali ei tullut kerran harjoituksiin, jolloin Pantse sanoin minulle, että yritä sinä. - Olin kuunnellut jo pikkupoikana paljon musiikkia ja jostain syystä mieltänyt itseni aina rumpaliksi. Siitä ehkä johtui, että soittaminen alkoi sujua heti. Aku Syrjän perheessä yrittäjyys korostui entisestään sen jälkeen, kun isä päätti kanalan lisäksi ostaa paikallisen kyläkaupan. - Olin kaupassa töissä ja sain nähdä 18-vuotiaana, mitä yrittäminen ja kaupanteko ovat. Hoidin muun muassa kaupan panimojuttuja, mikä tietenkin tarjosi nuorelle miehellä sopivia luontaisetuja, Syrjä myhäilee. Hieman 70-luvun puolivälin jälkeen Eppu Normaali tempaistiin oikeasti musiikkibisnekseen yhtyeen saatua levytyssopimuksen. - Siitä alkoi varsinainen yrittäjyys kalustohankintoineen ja kassan hallintoineen. Siihen aikaan keikkapalkkiot maksettiin tanssipaikalla, ja rahoja kuljetettiin keikkabussiin säilöön muovipusseissa. Koska olin ollut kaupassa töissä, raha-asioiden hoito lankesi minulle tavallaan luonnostaan. Centria ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitys tarjoaa osaamisen kehittämiseksi Asiakaskohtainen koulutus Järjestämme tilauskoulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja toteutetaan tilaajan toivomusten mukaisesti. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Täydennyskoulutus Koulutukset on tarkoitettu kaikille, joille opiskelu sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää. Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu on kaikille avoin mahdollisuus opiskella ammattikorkeakoulun opintoja. Opintojaksoille voi osallistua pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Averkon verkko-opinnot Averko tarjoaa kaikille avoimia ammattikorkeakoulun opintoja joustavasti verkon välityksellä. Lisätietoja koulutuksista: Averko Tuula Hohenthal Kokkola Marja Haulos Sähköpostimme: Pietarsaari Jennie Elfving Ylivieska Kirsi Vuotila Liiketoiminnan laajentaminen kannatti Vaikka verottaja kertaalleen tylysti tyrmäsi Aku Syrjän ajatuksen osakeyhtiön perustamisesta, 80-luvun lamavuosina idea putkahti uudestaan mieleen. - Haistelin ilmapiiriä ja totesin, että nyt voisi yrittää uudestaan. Vuonna 1990 perustettiinkin Eppu Normaali Oy, ja jouduin opettelemaan nopeasti paljon uusia asioita yritystoiminnasta. Rahaa työntekijän palkkaamisen ei ollut. Opettelin esimerkiksi kirjanpidon ja totesin pojille, että nyt loppui kotin maksaminen. Jatkossa raha tulee kaikille palkkana luvun lopulla aloin kyllästyä siihen, että autotallini oli koko ajan täynnä yhtyeen tavaroita. Päätimme yksimielisesti, että teemme liiketoiminnasta isompaa. Otin yhteyttä alueen moniin pieniin audiovisuaalisen alan yrittäjiin ajatuksella, että yhdessä voisimme tarjota paljon laajempia av-alan palveluita. Ylöjärven kunta osoitti innokkaille yrittäjille tontin, jonne rakennettiin 2003 käyttöön vihitty neliön suuruinen päärakennus. Kuusi vuotta myöhemmin viereen valmistui lisäksi 800 neliön lisärakennus. Tällä hetkellä Akun Tehtaan tiloissa toimii 15 muun muassa tapahtumatekniikkaan sekä kulttuuri- ja tv-tuotantoon erikoistunutta yritystä. Vuonna 2008 perustettiin Eppu Normaali-konserni. Emoyhtiö Eppu Normaali Oy pyörittää sisältöä eli bänditoimintaa ja tytäryhtiö Aku s Factory Ltd vastaa avpalveluista. - Myymme esimerkiksi Porin Jazzille lavan ja siihen valot, äänet sekä screenit. Kuvaamme myös sen mitä screeneiltä näkyy, ja halutessaan asiakas saa lopputuotteena lisäksi vaikkapa dvd:n, Syrjä kertoo esimerkin yhdestä palvelutuotteesta. LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT SUURKUVATULOSTUS 19 Yrittäjä MAGAZINE

20 Ulos mukavuusalueelta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO - Tavoitteeni on tulla joka päivä vähän viisaammaksi, Matti Mehtälä sanoo. Tyytyväisyys tappaa luovuuden. Siinä se on, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Konstailematon ja pelkistetty prinsiippi, johon yrityksen menestys tai menestymättömyys usein kulminoituu. Nuori ylivieskalaisyrittäjä Matti Mehtälä lausuu luovuuden elintärkeyttä korostavat sanansa sellaisella näkemyksellisyydellä, että äänessä voisi kuvitella olevan pitkällä yrittäjäkokemuksella puhuvan kauppaneuvoksen. Neuvoksen titteliin on kuitenkin vielä matkaa, sillä Mehtälä astui perheyritys Palvelu Makasiinin veturiksi vasta kaksi vuotta sitten. Eikä kenenkään pidä luulla, että nuori yrittäjä jotenkin pullistelisi mielipiteillään. Päinvastoin. Puheista paistaa nöyryys ja avoimuus uuden oppimisille. Sanoohan Mehtälä olevansa yrittäjänä matkalla, jonka lopputulosta ei voi etukäteen tietää. Yrittäjyys on mahdollisuus - Miksi lähdin yrittäjäksi? Henkilökohtaisesti katsottuna siksi, että sen ansiosta minulla on poikkeuksellinen tilanne oppia uutta elämässä. Yrittäjäperheessä kasvaneena uskon, että minulla on realistinen kuva siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. En varmasti masteroi tätä hommaa mutta minua kiehtoo ajatus siitä, että jos haluan menestyä, minun pitää joka päivä raahata itseni epämukavuusalueelle. Se jos mikä opettaa. - Yrittäjyys ei kuitenkaan ole minulle mikään elämän ja kuoleman kysymys, vaan hieno mahdollisuus. On helpottava ja vapauttava tunne tajuta, ettei meikäläisen tekemisillä ole maailmankaikkeudessa suurtakaan merkitystä. Maailmansodat eivät tuplaannu minun huonoista päätöksistä. - Toisaalta aistien on oltava terävinä, koska tietoa liikkuu paljon, ja sitä on osattava käyttää mahdollisimman taitavasti hyväksi päätöksenteossa. Pitää uskaltaa ottaa osumia silläkin riskillä, etteivät kaikki päätökset ole onnistuneita. Olennaista on oppia epäonnistumisista, ja sitä kautta olen kyllä paljon oppinutkin, Mehtälä nauraa. Samaa periaatetta hän sanoo noudattavansa henkilöstöjohtamisessa. Työntekijätkään eivät saa jämähtää mukavuusalueelle. Vanha totuus on, ettei virheitä tule ellei tee mitään, mutta Mehtälä kannustaa ihmisiä tekemään omia ratkaisuja epäonnistumistenkin uhalla. Jos menee pieleen, seuraavalla kerralla yritetään paremmalla menestyksellä. Rautakauppaa villinä ja vapaana Palvelu Makasiini on siitä poikkeuksellinen rautakauppa tänä päivänä, ettei se kuulu mihinkään ketjuun. - Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että on oma vapaus päättää itse asioista. Seurattuani pitkään isäni tekemisiä yrittäjänä, minunkin oli helppo omaksua tuo ajatusmalli. En laittaisi omia rahojani likoon, ellen saisi olla itse myös tekemässä päätöksiä, Mehtälä sanoo. Hänen mukaansa ketjujen ulkopuoliselle yritykselle ehkä suurin haaste on näkyvyyden hankkiminen, koska taustalla ei ole ketjumarkkinoinnin kaltaisia resursseja. Sen sijaan Palvelu Makasiinin vahvuutena on pitkä historia paikkakunnalla ja vakiintunut asiakaskunta. - Yritykselle on syntynyt vuosikymmenien kuluessa hyvät asiakassuhteet paikallisiin rakennusliikkeisiin, jotka pitkälle myös vastaavat Ylivieskan ja lähialueen rakennusurakoista. Asiakkaat tietävät, että meillä perusasiat, eli tuotteet ja palvelu, ovat kunnossa. Palvelu Makasiinin perusti vuonna 1985 kolme miestä, joista yksi oli Matin 20 Yrittäjä MAGAZINE

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, kevät 201 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 57 59 Muut 1 1 0 20 30 0 50 60 70 2 2: Henkilökunnan määrän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=117 17 Kaustisen seutu, n=3-1 Kokkolan seutu, n=82 24-1 1 2 3 2 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 15 Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Keski-Pohjanmaa, n=14-6 Kaustisen seutu, n=43-5 Kokkolan seutu,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Pohjanmaa Seuturaportti, Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 Pohjanmaa, n=266 7 Kyrönmaan seutu, n=38-14 Pietarsaaren seutu, n=69 1 Suupohjan rannikkoseutu, n=43-18

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 201 Seuturaportti, Uusimaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku) n=kaikki vastaajat KOKO MAA, n=440 35 Uusimaa, n=419 36 Itä-Uusimaa, n=9 39 Kuuma-kunnat, n=1

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Lappi

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Lappi Seuturaportti, Lappi 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=976 Lappi, n=24 7 Kemi-Tornion seutu, n=82 8 Muu Lappi, n=94 4 Rovaniemen seutu, n=69 9 1 2 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Etelä-Savo Seuturaportti, Etelä-Savo 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 15 Etelä-Savo, n=159 14 Mikkeli, n=88 13 Savonlinna, n=57 14 Pieksämäki, n=14 17 5 1 15 2 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Kymenlaakso Seuturaportti, Kymenlaakso 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=976 1 Kymenlaakso, n=22 Kotka-Haminan seutu, n=118-2 Kouvolan seutu, n=17 13-1 1 2 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Lappi

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Lappi Pk-yritysbarometri, kevät 14 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 1, n=187 1 Kemi-Tornion seutu, n=8 2 Muu, n=7 Rovaniemen seutu, n=2 1 3 2 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa Seuturaportti, Uusimaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 Uusimaa, n=54 HyRi-alue, n=1 18 Itä-Uusimaa, n=116 29 Kuuma-kunnat, n=17 27 Länsi-Uusimaa, n=177 1 2 3 4

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=34 14 HyRi-alue, n= 6 Itä-, n=7 3 Kuuma-kunnat, n=16 26 Länsi-, n=4 1 2 2 2:

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Etelä-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Etelä-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 213 Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Koko maa (n=) Etelä-Pohjanmaa (n=238) -3 Järviseutu (n=) -1 Kuusiokunnat (n=2) 3 Seinäjoen seutu (n=112) Suupohja (n=3) -1 -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=217 1 Forssan seutu, n=4 14 HyRi-alue, n=98 6 Hämeenlinnan seutu, n=116 23 1

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Lappi

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Lappi Pk-yritysbarometri, kevät 1 Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana n=kaikki vastaajat Koko maa (n=6) Lappi (n=1) Kemi-Tornion seutu (n=) - Rovaniemen seutu (n=) - - - - - -1 1 Indeksi: Erittäin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Seuturaportti, Pirkanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku) n=kaikki vastaajat KOKO MAA, n=7 Pirkanmaa, n=63 35 36 Etelä-Pirkanmaa, n=59 26 Lounais-Pirkanmaa,

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot