Miten toimin lyseossa?

Transkriptio

1 Miten toimin lyseossa?

2 Sisällysluettelo Miten toimin lyseossa? Yhteystiedot Koulun henkilökunta Työajat Tuntikaavio Opetustilat Ryhmänohjaajat ja kotiluokat Koeviikot ja muut kokeet Yhteislyseon perinteisiä tapahtumia Tapakulttuuri Tiedottaminen ja vanhempainillat Opiskeluohjeita Keskeisiä käsitteitä ja käytänteitä Arviointi- ja suoritusohjeet, poissaolot Päättöarviointi Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Lukion oppimäärän suoritus Ylioppilastutkinto Valmistautuessasi yo-kokeeseen Opintotuki jne Opiskelun tukimuodot lyseolla Opintojen ohjaaminen Erityisopetus ja opiskelun tehostettu tuki Opiskeluterveydenhuolto

3 Koulukuraattori ja koulupsykologi vuosiluokan ohjausrunko vuosiluokan ohjausrunko vuosiluokan ohjausrunko

4 Miten toimin lyseossa? Tietoja on esitetty Forssan yhteislyseon kotisivuilla eri kohdissa. Tämä opas sisältää tietoja lukion toimintatavoista. Pienessä opinto-oppaassa 1 (joka jaetaan paperisena) on esitetty henkilökunta ja koulun tapahtumat, joiden ajankohdan muuttuminen on hyvin epätodennäköistä. Kotisivujen kalenteriin 2 päivittyy koulun kaikki tapahtumat. Kotisivujen lukuvuosi- sivustolla 3 on tiedotuksia oppikirjoista jne. Kuva 1: Penkkarit

5 Yhteystiedot Osoite: Lyseokatu 2 (ex-hämeentie 29), Forssa 4 valinnat ja suoritukset: yhteislyseo@forssa.fi kirjaamo@fors- viranomaissähköposti: sa.fi rehtori Simo Veistola apulais- ja vararehtori Heikki Jokinen vararehtori Taina Kemppi opinto-ohjaaja Nana Pirhonen opinto-ohjaaja Arja Laajalehto kiinteistönhoitaja Kimmo Rantanen, kimmo.rantanen@forssa.fi ruokala, emäntä Marita Rikassaari, marita.rikassaari@loiku.fi terveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka, Eliisa.Paija-Sulka@fshky.fi 8, Myös Wilma kuraattori Arja-Maija Arja-Maija Ojanen, arja-maija.ojanen@fshky.fi, myös Wilma, lyseolla yleensä ma-ti koulupsykologi Jade Anttila, jade.anttila@fshky.fi, myös Wilma erityisopettaja Minna Kultanen, minna.kultanen@forssa.fi 9, myös Wilma toimistosihteeri Maaret Ahonen, maaret.ahonen@forssa.fi opettajainhuone kimmo.rantanen@forssa.fi 7 marita.rikassaari@loiku.fi 8 Eliisa.Paija-Sulka@fshky.fi 9 minna.kultanen@forssa.fi 5

6 Koulun henkilökunta Veistola Simo, rehtori Jokinen Heikki, apulais- ja vararehtori Taina Kemppi, vararehtori Jari Isotalo vararehtori Kempin ja Jokisen ollessa estyneinä Urheiluakatemia Urheiluakatemian toiminnasta vastaavat apulaisrehtori Heikki Jokinen, Jukka Vierimaa sekä lajivalmentajat. Nana Pirhonen, opinto-ohjaaja (15ABC, 14ABC, 13ABC,,12ABC) Arja Laajalehto opinto-ohjaaja (15DE- Fi, 14DEi, 13DEFi, 12DEFi) Opettajat 10 (linkki kotisivuille) Ahonen Maaret, toimistosihteeri (toimisto avoinna klo 9-13). Toimistosihteerin luona opiskelija asioi erilaisten todistusten ja lupaanomusten sekä opintososiaalisten asioiden vuoksi. Laitoshuoltajat Mervi Jääskeläinen Tanja Virtanen Keittiö Marita Rikassaari, emäntä Kuva 2: Toimistosihteeri Maaret Ahonen auttaa ja neuvoo. etu- Opettajien sähköpostiosoitteet ovat: Kiinteistönhoitaja Lisäksi opettajiin, terveydenhoitajaan ja kuraattoriin voi olla yhteydessä Wilman kautta Kimmo Rantanen,

7 Kuva 4: Kuva Penkkareista keväältä Kuva 3: Kimmo Rantanen huolehtii kiinteistöstä. 7

8 Työajat Vanhempainillat Katso päivittyvä kalenteri 11 Jaksot 1. jakso (koeviikko ) 2. jakso (koeviikko ) 3. jakso (koeviikko ) 4. jakso (koeviikko ) 5. jakso (koeviikko , teemapäivä 3.6., lakkiaiset 4.6.) Ykkösten huoltajien vanhempainilta ke 2.9. (klo alkaen kahvitus, itse tilaisuus alkaa liikuntasalissa klo 18.30) Opetussuunnitelman suunnittelu - vanhempainilta to klo 18. Tutustumispäivä 9.-luokkalaisten huoltajille ti klo 18 Kakkosten huoltajien vanhempainilta ke klo 18 jugend-salissa. Lomat Syysloma Joululoma su ke Talviloma Pääsiäinen Helatorstai ja perjantai Juhlat Lakkiaiset pe klo 13 lyseolla Lakkiaiset la4.6.. Feeniksissä klo 12 (harj. pe 3.6. klo 18-20) 11 Kuva 5: Lakkiaiset keväällä Kuva: Jari Helminen. 8

9

10 Tuntikaavio Lyseo toimii 5-jaksojärjestelmässä. Kunkin jakson lopussa on ns. koeviikko. Kuva 6: Tuntikaaviota noudetaan tavallisina koulupäivinä. Erikoispäivinä ja koeviikkoina on oma lukujärjestys. Klikkaa kuvaa jos se ei näy kokonaisena! Kuva 7: Forssan yhteislyseo on perustettu vuonna Vuonna 1907 vietettiin edellisvuonna valmistuneen oman koulutalon vihkiäisiä. Taloa on laajennettu kahteen otteeseen. Vuonna 1923 vietettiin vanhan osan lisärakennuksen tupaantuliaisia ja 1958 valmistui laajennus, jonka jälkeen talossa parhaimmillaan oli yli tuhat oppilasta. 10

11 Opetustilat Funkkis-osa III kerros: kielten luokat K1-K8, KS. II kerros: H1, H2, U1, U2, rehtori, apulaisrehtori, kanslia, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, opettajainhuoneet I kerros luonnontieteet: F1, F2, M1- M3, B1, B2, laboratoriot Pohjakerros: M4 (sähköisten kokeiden tila), ruokala, terveydenhoitaja, kuraattori, koululääkäri, kiinteistönhoitaja Hallintokerroksen ilmoitustaulut Ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioita, mm. yo-kirjoitusten alustavan tarkastuksen tulokset. Oppilaskunnan ilmoitustaulu on ala-aulassa. Jugend-osa II kerros: juhlasali, ÄI1, ÄI2, ÄI3, kirjasto I kerros: KU1, KU2, MU1, AT1, AT2, oppilaskunnan huone Musiikin tunteja voi olla sekä Jugend-osan musiikkiluokassa että Keskuskoululla. Opettaja tiedottaa asiasta erikseen. Liikunnan kurssit aloitetaan pukuhuoneissa, jos ei muuta ilmoiteta. Kuva 8: Funkkis-osassa on ruokasali, punainen kerros (luonnontiede), sininen kerros (mm. hallinto) ja keltainen kerros (K=kielet, K1-K8, KS). Klikkaa kuvaa! 11

12 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat 15A Kirsi Pilhjerta B2 15B Hannele Koivula M3 15C Hannele Kinnunen K2 15D Marjo Ruskela KU1 15e Taina Kemppi K4 15f Tiina Jaakkola M2 15i Virpi Laaksonen K3 15y Heikki Jokinen, Susanne Petersen H1 14A Jani Mäkivalli M1 14B Terhi Thil-Holmström K2 14C Jenni Isola ÄI2 14D Jari Heikkilä F1 14E Jari Isotalo H2 14i Arja Ylander M4 14y Heikki Jokinen & Taina Kemppi H1 13A Susanne Petersen K8 13B Marjo Sevón K1 13C Helena Holmström K5 13D Harri Kiesi K6 13E Heikki Jokinen H1 13F Osmo Mansukoski U1 13i Tiina Yli-Jaukkari ÄI3 13y Heikki Jokinen & Virpi Laaksonen H1 12 Simo Veistola B1 Kuva 9: Ryhmänohjaajan viemeisiä tehtäviä: abien kukittaminen penkkareissa. 12

13 Koeviikot ja muut kokeet Koeviikko Koeviikon aikataulu on ilmoitettu kalenteriosassa. Opettaja kertoo koepäivän tarkemmat ohjelman. Uusintakokeet Jos opiskelijan kurssisuoritus on hylätty, hänellä on oikeus osallistua erillisen koekertaan yhden kerran. Kokeet pidetään tiistaisin punaisen kerroksen luokissa (ilmoittautuminen Wilma-kautta!). Torstai-kokeeseen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla kirjekuorella. Torstai-kokeet ovat vain erikoistapauksia varten (esim. koeviikolla on jäänyt monta koetta väliin). Kokeen tulosta voi kysyä opettajalta viikon päästä kokeesta, mahdollinen kurssiarvosanan muutos ilmestyy Wilmaan. Kokeen voi myös uusia erityisestä syystä aineenopettajan luvalla muulloin kuin koepäivänä. Ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Hyväksytyn arvosanan korottaminen kerran. Suorituksista parempi merkitään todistukseen. Korotuskokeessa saa osallistua vain yhden kurssin kokeeseen. Ensimmäisen vuoden kursseja ei voi korottaa uusintakokeella abivuonna. Koepäivät on esitetty pienessä opintooppaassa. Tentit Abien tulee ilmoittautua korotus- ja kertaustentteihin tammikuun puoleenväliin mennessä käytävien seinillä oleville listoille. Tentit ovat pääsääntöisesti neljännessä jaksossa ennen kirjallisia yo-kokeita. Kuva 10: Koeviikolla näytetään osaaminen! Opettaja Jari Heikkilä valvoo. Kolme kertaa vuodessa on korotuspäivä. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain 13

14 Yhteislyseon perinteisiä tapahtumia Yhteislyseo on yli 115 vuotta vanha lukio. Nykyisen lukion perinteisiä tapahtumia ovat Tarkat päivämäärät löydät tapahtumakalenterista ja Pienestä opinto-oppaasta! Kuva 11: Lakkiaiset joulukuussa 2014 Kuva 12: Laaja kurssivalikoima antaa mahdollisuuden erikoistua lähes mihin oppiaineeseen ja opintosuuntaukseen tahansa. Reaaliaineissa on paljon valinnaisia kursseja. Wanhat tanssit. 14

15 Tapakulttuuri Jokainen lyseolainen huolehtii koulurakennuksen ja pihan viihtyisyydestä. Opiskelijat perehdytetään koulun järjestyssääntöihin rotunneilla. Tärkeimpiä sääntöjä: Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa tai koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Päihteiden tai huumeiden tuonti kouluun on kielletty. Kaikenlainen tupakointi koulun alueella on kielletty. Kielto koskee siis myös sähkötupakkaa ja nuuskaa! Kulkuvälineet pidetään lukittuina niille varatuilla paikoilla. Huomioi P-paikalla varatut paikat ja pelastustiet. Polkupyörien säilytyspaikka on Hämeentien varrella. Moottoriajoneuvojen P-paikka on virallinen P-paikka. Hiekkakentälle saa pysäköidä ajoneuvon ulkoliikuntakauden ulkopuolella (yleensä n ). Naulakossa olevien vaatteiden taskuihin ei jätetä rahaa tai arvoesineitä. Koulu ei korvaa hävinneitä esineitä. Naulakon koukut eivät kestä kypärien painoja! Jos kuulet epäasiallisen huhun tai huomaat netissä olevaa epäasiallista materiaalia, joka koskee jotakin lyseolaista, ilmoita asiasta välittömästi rehtorille. Kouluun ja sen tilaisuuksiin pukeudutaan asiallisesti. Esimerkiksi turhan paljastava pukeutuminen ei kuulu työpaikalle ja se voidaan kokea seksuaalisena häirintänä. Poistumisteitä ei saa tukkia, laukkuja ei saa jättää portaiden eteen! 15

16 Tiedottaminen ja vanhempainillat Pieni opinto-opas (tapahtumat) on kaikkien luettavissa kotisivujen kautta. Myös huoltajien toivotaan tutustuvan siihen. Ajankohtaisia koko koulua tai vuositasoa koskevia tiedotusasioita ja tärkeitä viestejä opiskelijoille laitetaan Wilman kautta. Siksi on tärkeää käydä Wilmassa vähintään kerran viikossa! Ajankohtaista, julkista tietoa päivitetään koulun internet-sivuille. Tapahtumakalenterissa on esitetty kaikki koulun tapahtumat! Vanhempainiltoihin kutsutaan erillisellä tiedotteella. Kuva 13: Koulujen kotisivujen tapahtumakalenterissa on esitetty kaikki koulun tapahtumat! 16

17 Opiskeluohjeita Lukiossa opiskelu on haastavaa. Kursseilla opiskellaan laajoja asiakokonaisuuksia. Siksi läksyjä ja kokeeseen luettavaa on paljon. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvavat. Tässä muutamia hyväksi koettuja opiskeluvinkkejä: 1. Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Läsnäolo on etu, joka kannattaa hyödyntää. 2. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, kysy, harjoittele ja osallistu. 3. Tee kotitehtävät joka päivä. Se on parasta kokeisiin ja koeviikkoon valmentautumista. 4. Pyri ymmärtämään lukemasi. Opettele itsellesi sopivin opiskelutekniikka. 5. Suunnittele ajankäyttösi: läksyille, muille tehtäville, harrastuksille ja levolle olisi löydyttävä aikaa joka päivä. 6. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo hyvinvointisi ja keskittymiskykysi perustan. 7. Ole aktiivinen, seuraa Wilmaa, lukion kotisivuja, ilmoitustaulujen informaatiota ja ota myös itse asioista selvää. 8. Ota epäselvyyksien ilmetessä yhteys aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajan tai rehtoriin. Lisäksi tukenasi ovat erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Me kaikki autamme sinua mielellämme! 9. Pyri kaikissa tilanteissa käyttäytymään siten, että edistät omaa ja toisten koulussa viihtymistä. Kunnioita niin kanssaopiskelijoiden kuin henkilökunnan työtä. 10. Muista, että aina voi yrittää uudestaan ja kovemmin! Jos sinulle on jonkun aineen oppimisessa ongelmia, hyödynnä lyseon tukitoimet! Kuva 14: Opiskelijoita tekemässä sähköistä historian koetta tekemässä maaliskuussa

18 Keskeisiä käsitteitä ja käytänteitä Opinto-ohjelma. Aloittaessasi lukion rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman omien lukioopintojesi sisällöistä ja suorittamisajasta. Seuraavan lukuvuoden valinnat teet keväällä. Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit myöhemmin jaksojen vaihtuessa muuttaa ja tarkistaa. Apua saat tarvittaessa opinto-ohjaajaltasi. Oppilaskunta. Lyseon opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Syksyn vaaleissa valitaan uusi hallitus. Oppilaskunta järjestää mm. erilaisia tapahtumia. Oppilaskunnan edustajilla on oikeus osallistua opettajainkunnan kokouksiin. Oppimäärä ja sen muuttaminen. Yhden oppiaineen oppimäärä voi muodostua valtakunnallisista pakollisista kursseista, syventävistä kursseista ja koulukohtaisista soveltavista kursseista Matematiikan oppimäärän vaihtaminen. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin. Vaihto kannattaa tehdä viimeistään MAA3-kurssin jälkeen 4. jakson alkuun mennessä. Kurssikorvaavuuksista keskustellaan opintoohjaajan kanssa samalla, kun muutokset tehdään valintoihin. Opiskelijalla on oikeus yrittää kerran korottaa siirrettyä arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kokeeseen. Vieraan kielen oppimäärän vaihtaminen. Opiskelija voi vaihtaa ylimääräisen pitkän vieraan kielen (A2-kieli) opintonsa lyhyen kielen (B2/B3-kieli) opintoihin. Pitkän oppimäärän kurssit vastaavat suoraan kurssinumeroittain lyhyen kielen kursseja. Pitkässä oppimäärässä suoritettujen kurssien hyväksytyt arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus yrittää kerran korottaa siirrettyä arvosanaa osallistumalla lyhyen kielen kurssin kokeeseen. Preliminäärikokeet. Preliminäärit ovat ylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoituksia. Preliminäärejä pidetään muutamissa oppiaineissa pääosin abien kertauskurssien koepäivinä. Reaaliaineet. Reaaliaineiksi kutsutaan oppiaineita, joiden kysymyksiin kokelas voi vastata yo-kirjoitusten reaaliaineiden kokeissa. Reaaliaineita ovat uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, kemia, fysiikka, biologia, maantiede ja terveystieto. Tasa-arvo koulussa. Lyseossa on tehty tasa-arvosuunnitelma, joka on luettavissa koulun kotisivuilla. Sen tarkoituksena on tehdä kaikki tietoisiksi siitä, mitä kaikkia aspekteja tasa-arvoon voi liittyä ja näin mahdollistaa pyrkimyksen kaikkien opiskelijoiden ja kollegoiden keskinäiseen tasa-arvoisuuteen. Tentit ja suulliset kuulustelut. Abiturienttivuotenasi sinulla on mahdollisuus yrittää päättöarvosanojen korotusta ns. korotustenteissä. Monissa aineissa järjestetään myös yo-kokeeseen valmistavia suullisia, kertaavia tenttejä. Sekä korotus- että kertaustenttejä 18

19 pidetään ennen kevään yo-kirjoituksia ns. lukulomalla. Tuntijako. Lukion tuntijaosta näet, mitä kursseja sinun pitää suorittaa ja mitä kursseja voit valita. Kurssioppaasta näet, mitkä kaikki kurssit kuuluvat valtakunnalliseen lukion opetussuunitelmaan ja mitä kaikkia muita kursseja koulussamme on. Sinun pitää lukion aikana suorittaa vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole. Tukiopetus. Tukiopetusta annetaan kaikissa oppiaineissa. Tukiopetusta tiedustellaan opettajilta. Tukiopetuksen tarkoituksena on helpottaa oppimista. Tutorit. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, jotka auttavat ja opastavat uusia opiskelijoita lukio-opiskelun alussa perehdyttämällä heitä koulun käytänteisiin ja osallistuvat myös muihin koulun tehtäviin. Tutor-ryhmän edustajilla on oikeus osallistua opettajainkunnan kokouksiin. Wilma. Wilma on ohjelma, jolla opiskelija voi tarkastella suorituksiaan, valintojaan ja poissaolojaan. Keväällä Wilmassa tehdään seuraavan lukuvuoden valinnat. Wilman kautta tiedotetaan asioita opiskelijoille ja sen kautta voi myös laittaa viestejä opettajille. Wilmaan annetaan myös alle 18- vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille salasanat, joiden avulla he voivat seurata huollettavansa opintomenestystä sekä selvittää poissaoloja. Opiskelijan täytettyä 18 vuotta hän voi antaa luvan jatkaa huoltajan oikeutta käyttää Wilmaa. Huom! Edelleen vaaditaan huoltajan selvitys poissaoloihin! Wilman osoite on Muista käydä Wilmassa vähintään kerran viikossa!

20 Arviointi- ja suoritusohjeet, poissaolot Arvioinnin tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palaute ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arviointi opintojen aikana. Jokaisen jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on kaikkien suoritettujen kurssien arvostelu. Alle 18- vuotiailta opiskelijoilta pyydetään huoltajan allekirjoitus ensimmäisen lukuvuoden neljään ensimmäiseen jaksotodistukseen. Kurssin arviointi. Kurssin arviointiperusteet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Kurssin arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointiin vaikuttavat mahdolliset kokeet, jatkuva näyttö ja kurssityöt. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat säännöllinen osallistuminen oppitunneille, annettujen tehtävien tekeminen ohjeiden mukaan, aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kurssien aihepiiriin liittyvä oma-aloitteinen toiminta. Mikäli kurssitöitä ei palauteta annetun aikataulun mukaan, voi opettaja laskea kurssin arvosanaa ennalta annetun tiedon mukaisesti tai kieltää osallistumasta kokeeseen, jolloin kurssi jää arvostelematta. Mikäli opiskelija saa pakollisesta kurssista arvosanan 4, hänen on laadittava opinnoistaan kirjallinen suunnitelma ja keskusteltava siitä tukiopetustapaamisessa opettajan kanssa, enne kuin voi ilmoittautua uusimaan ko. kurssin. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numerolla 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) tai 10 (erinomainen). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla: hyväksytyllä arvosanalla tai suoritettu-merkinnällä (S) sekä mahdollisesti erillistodistuksella. Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun siitä on saatu arvosana 5-10 tai suoritusmerkintä S. Jos kurssisuoritus on keskeneräinen, kurssi jätetään arvostelematta. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin (rehtorin luvalla) ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Opiskelijoita ohjataan myös jatkuvaan itsearviointiin. Kurssin arvostelematta jättäminen. Kurssi voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssilla vaadittuja töitä. Jos kurssitöitä ei palauteta ilman erityisen painavaa syytä sovittuun määräaikaan mennessä, kurssi jätetään arvostelematta ja kurssisuoritus mitätöityy. Vilppi. Koesuoritus tai kurssityö hylätään (kurssi on suoritettava uudel- 20

21 leen), jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Vilpin törkeydestä riippuen rehtori voi antaa vilpistä kirjallisen varoituksen tai erottaa koulusta määräajaksi. HUOM! Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä (esimerkiksi kopioiminen internetistä). Matkapuhelimen käyttö kokeessa katsotaan vilpiksi. Matematiikan taulukkokirjaan tehdyt omat merkinnät katsotaan kirjallisen varoituksen arvoiseksi vilpiksi. Poissaolot. Opiskeleminen edellyttää oppitunneille osallistumista, mikäli kurssia ei suoriteta itsenäisesti opiskellen. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat valvovat poissaoloja. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöintiin. Poissaolot on selvitettävä välittömästi kouluun palatessa. Jos poissaoloja ei selvitetä Wilmaan viimeistään kouluun palaamisen jälkeisellä viikolla, ryhmänohjaaja ottaa suoraan yhteyttä kotiin. Kokeisiin ei saa osallistua ilman painava syytä, jos poissaolot on selvittämättä. Lupa poissaoloon anotaan ryhmänohjaajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää). Huomaa, että loma ei poista velvollisuuttasi tehdä kurssin töitä! Ilmoita opettajalle etukäteen lomastasi, ja kysy mitä kurssilla tehdään poissaolosi aikana. Opintojen eteneminen. Opiskelijan tulee jakson aikana opiskella vähintään neljä kurssia. Edeltävän vuoden pakollisista kursseista tulisi olla vähintään puolet hyväksytysti opiskeltuna, jotta voi siirtyä opiskelemaan seuraavan vuositason kursseja. Mikäli opiskelija saa oppiaineen kahdesta peräkkäin opiskelemastaan kurssista arvosanaksi 4 (hylätty), on hänen mentävä keskustelemaan aineenopettajan kanssa. Lisäksi tarvittavat opinto-ohjelman muutokset käydään tekemässä opinto-ohjaajan luona. Kurssin uudelleen käyminen. Hyväksytysti suoritetun kurssin voi halutessaan käydä uudelleen. Arvosanaksi jää parempi suorituksista. Mikäli opiskelija ei uusintakuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa, on suositeltavaa opiskella kurssi uudelleen. Painavista syistä, rehtorin luvalla, hylätysti suoritetun kurssin uusintakuulusteluun voi osallistua toisenkin kerran. Itsenäinen opiskelu. Opiskelija voi opiskella kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin itsenäiseen suoritukseen opiskelijan tulee hankkia ao. opettajan ja rehtorin suostumus. Samalla sovitaan niistä tehtävistä ja kuulusteluista, jotka kuuluvat kurssin opiskelemiseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti eli siitä on saatava arvosanaksi vähintään 5! Kurssioppaassa on maininta, jos kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Mikäli opiskelija on saanut aiemmin oppiaineesta arvosanoja 4-6, suositellaan ennen kurssin itsenäistä suorittamista osallistumista kurssille OP4, jolla pyritään parantamaan opiskelutaitoja. Itsenäisen suorituksen anomuksen kaavakkeen (tenttianomus) saa koulun kotisivulta tai kansliaa vastapäätä käy- 21

22 tävän seinälokerikosta. Siitä täytetään yläosa (henkilötiedot ja mikä kurssi suoritetaan). Sitten mennään kaavakkeen kanssa ko. aineenopettajan luokse sopimaan kasvotusten, miten kurssin suorittaminen käytännössä tapahtuu. Aineenopettaja antaa suoritusohjeet, ja koeajankohta voidaan sopia samassa yhteydessä. HUOM! Suorituslupa on hankittava vähintään neljä viikkoa ennen, kuin opiskelija haluaa suorittaa kokeen! Lopuksi mennään henkilökohtaisesti tapaamaan rehtoria, joka antaa lopullisen hyväksynnän itsenäiselle opiskelulle. Lukiodiplomit sekä puheviestintätaitojen päättökokeet. Yhteislyseossa voi suorittaa kuvataiteen, musiikin, liikunnan ja teatteritaiteen ja musiikin lukiodiplomin, ruotsin ja englannin suullisen kielitaidon kokeen sekä puheviestintätaitojen päättökokeen. Ne arvioidaan opetushallituksen määräämin perustein. Suorituksista saa erillisen todistuksen ja suoritukset merkitään päättötodistuksen lisätietoihin. Kuva 15: Tavoitteena yo-todistus! 22

23 Päättöarviointi Opiskelija on suorittanut oppiaineen oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineen pakolliset ja valitsemansa valtakunnalliset syventävät kurssit, joista vähintään 2/3 on hyväksytysti opiskeltuja. Oppiaineen päättöarvosanan pohjana on numeroin arvosteltujen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettinen keskiarvo. Abi voi korottaa oppiaineen päättöarvosanaa erillisessä kuulustelussa. Arvosanan korottamiselle voi olla perusteena syventävien ja soveltavien kurssien aikana annettu lisänäyttö sekä se, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko. aineen opettajat yhdessä. Opiskelija voi halutessaan kysyä päättöarvioinnin perusteita rehtorilta. Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi pyytää päätöksen uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko. aineen opettajat yhdessä. Päättötodistuksen suoritusmerkinnät. Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää viimeisen opintovuoden 3. jakson aikana, hän on oikeutettu saaman päättötodistukseen suoritusmerkinnän seuraavista oppiaineista: liikunnasta, sellaisesta oppiaineesta, jossa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä vieraasta kielestä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Maahanmuuttajaopiskelija saa arvosanan suomi toisena kielenä vieraskielisille -oppimäärän mukaan, vaikka hän opiskeleekin äidinkielen (suomen kielen) kursseilla. 23

24 Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opinto-ohjelmaan voi sisältyä muiden oppilaitosten, esim. FAI:n, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kursseja. Opinto-ohjelman hyväksyy rehtori. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Musiikkiopiston lukioaikaisilla suorituksilla voi korvata MU2-kurssin ja tarvittaessa saada yhteistyökurssi-suorituksia. Kuvataidekoulun suorituksien korvaavuudesta keskustellaan ensin kuvataiteen opettajan kanssa. Liikennekasvatuskurssin suoritusmerkinnän saa näyttämällä varsinaisen ajokortin toimistosihteerille. Muita kursseja, joista voi saada kurssimerkinnän, ovat mm. isoiskoulutus (1 kurssi), metsästäjäntutkinto (1 kurssi), hygieniapassi (0,5 kurssia) ja kesäyliopistojen kurssit. Muualla suoritettuja opintoja voi sisällyttää lukio-opintoihin 15 kurssia. Vaihto-oppilaaksi lähtevien opiskelijoiden tulee keskustella jo ennen vaihtooppilasvuotta aineenopettajan ja rehtorin kanssa mahdollisista opintojen korvaavuuksista. Urheilulajien kurssit. Lyseolla toimii urheiluakatemia. Akatemiasta antaa lisätietoja apulaisrehtori Heikki Jokinen. 24

25 Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit sekä syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssien kokonaismäärän on oltava vähintään 75. Syksyllä ylioppilaaksi aikovan tulee suorittaa opinto-ohjelmansa hyväksytysti 1. jakson aikana. Koulu ilmoittaa YTL:lle lokakuun lopussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Opiskelija, joka ei saa lukion päättötodistusta, ei saa myöskään ylioppilastodistusta. Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava opinto-ohjelmansa mukaiset oppimäärät hyväksytysti 3. jakson loppuun mennessä. Erityistapauksessa opinnot on täydennettävä 4. jakson loppuun mennessä. Koulu ilmoittaa YTL:lle toukokuun 5. päivään mennessä ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Kuva 16: Lakkiaisissa ryhmänohjaaja ojentaa lakin ja rehtori antaa lukion päättötodistuksen! 25

26 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto on lukio-opintojen päätepiste. Tutkintoon kuuluvien kokeiden tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua myös suullisia tehtäviä. Tutkinnon saa hajauttaa maksimissaan kolmeen peräkkäiseen kertaan (esim. kevät 2016, syksy 2016 ja kevät 2017). Ylioppilastutkintotodistus edellyttää lukion päättötodistusta tai ammatillista tutkintotodistusta. Lukiolaisten pitää suorittaa kurssit lokakuun loppuun (syksyn lakkiaiset) tai huhtikuun loppuun mennessä (kevään lakkiaiset). Tutkinnon kokeet Kokelas on itse vastuussa siitä, että hän noudattaa ylioppilastutkintoon liittyviä määräyksiä ja ylioppilaskokeiden suoritusohjeita. Tutkinnosta saa tietoa osoitteesta ja koulun omilta www-sivuilta (abit-linkki) sekä tietysti koulun henkilökunnalta. Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätty arvosana merkitään tällöin tutkintotodistukseen. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet (puoltoäänet) lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi i+-arvosanan, 14 i:n, 16 i-:n, 18 i :n. Kompensaatiosta voi kieltäytyä ilmoittamalla asiasta rehtorille toukokuun alkuun (kevät) tai marraskuun alkuun (syksy) mennessä. Tarkistusarvostelu. Tulosten saavuttua kouluun kokelaan on mahdollista opettajien välityksellä saada tietää arvostelua koskevat perusteet. Jos kokelas esitetyistä perusteluista huolimatta on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun tulokset ovat tulleet koululle. Tarkistusmaksu on 50 e. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, mikäli tarkistusarvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Kokelas voi halutessaan nähdä kopion koesuorituksestaan syksyn kirjoitusten osalta ja kevään kirjoitusten osalta jälkeen. Maksullinen kopio lähetetään kokelaalle postiennakolla. Pakolliset ja ylimääräiset kokeet. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pakollinen koe. Kolme muuta pakollista koetta valitset seuraavasta listasta: 1. toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) 26

27 2. vieraan kielen koe (suurella osalla kokelaistamme englanti) 3. matematiikan koe 4. reaaliaineen koe. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Kokeiden tason valinta on sitova! Lisäksi kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: tekstitaidon kokeeseen ja esseekokeeseen. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa sekä kielellistä ilmaisua. Esseekokeessa puolestaan tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä sekä kokonaisuuksien hallintaa. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy molemmista kokeista saadun painotetun pistesumman perusteella. Jos kokelas jättää saapumatta jompaan kumpaan äidinkielen koetilaisuuteen, katsotaan koe hylätyksi. Äidinkielen koe voi olla oppimäärältään myös suomi toisena kielenä -koe, jos kokelaan äidinkieli ei ole suomi. Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja. Matematiikan kokeessa voi olla 1-2 vaativaa tähtitehtävää. Kullakin reaaliaineella on oma kokeensa. Opiskelija voi siis kirjoittaa esimerkiksi psykologian kokeen. Se voi olla opiskelijalle pakollinen tai ylimääräinen koe. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan kirjoittaa muitakin reaaliaineiden kokeita. Kunakin tutkintokertana (siis keväisin ja syksyisin) on kaksi koepäivää, jolloin järjestetään reaaliaineiden kokeet seuraavasti: Reaali I (i-aineet): psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Reaali II (e-aineet): uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Kunakin päivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-2 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien tai eri aineiden näkökulmasta. Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminen. Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Hylätyn pakollisen kokeen saa 27

28 uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä painavaa syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan arvosteltavaksi. Ylioppilas saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu. Osallistumisoikeus. Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalliseen kokeeseen ilmoittautumista on opiskellut vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyessä vieraassa kielessä tulee olla suoritettuna vähintään kolme kurssia. Ilmoittautuminen. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Se tehdään omalle opinto-ohjaajalle annettuun määräpäivään mennessä. Jos kokelas ei saavu kokeeseen, katsotaan koe hylätyksi. Kokeeseen ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintomaksut (perusmaksu 14 e, koekohtainen maksu 28 e). Ilmoittautuessa tehtyjä valintoja kokeen pakollisuudesta ja ylimääräisyydestä, kokeen tasosta tai reaalikokeen katsomusaineesta ei voida jälkikäteen muuttaa. Ylioppilastutkinnon koepäivät. Koepäivät ovat nähtävissä oppaan kalenterisivuilla ja internetissä sivuilla Tarkemmat kellonajat ja paikat ilmoitetaan abi-infossa jaettavassa tiedotteessa. Sinulla on velvollisuus hakea henkilökohtaisesti info-moniste! Et voi mitenkään väittää että et ole tiennyt milloin ja missä yo-kokeet pidetään! Jos olet ruotsinkielinen: Kaikki kokeet pitää kirjoittaa samalla kielellä. Tästä syystä lienee hyvä, että kirjoitat äidinkielen kokeen ja muut kokeet suomeksi. Ruotsin koe on sinulla toinen kotimainen kieli -koe, se kannattanee kirjoittaa A-tasoisena? Tee jo ensimmäisenä opintovuotena vieraskielisyys-selvitys, sillä jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa yo-tutkinnon, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Ks. ohjeet! 14 Jos sinun virallinen kielesi ei ole suomi tai ruotsi, voit kirjoittaa äidinkielen kokeen sijaan suomi toisena kielenä - kokeen. Sinun pitää huolehtia jo ensimmäisenä opintovuotena vieraskielisyysselvitys, jotta vieraskielisyytesi voidaan huomioida mm. äidinkielen opetuksessa. Ks. ohjeet! 15 Lukilausunnot ja erityisjärjestelyhakemukset. Kokelaan, jolla on lukihäiriö,

29 tulee hankkia siitä lausunto. Asiantuntijan lautakunnan laatimaan lomakkeeseen tekemä lausunto on lähetettävä lautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän vuoksi lausunto tulee hankkia erityisopettajalta mielellään jo ensimmäisenä vuonna, jotta mahdollisia erityisjärjestelyitä voidaan soveltaa jo lukio-opiskelun aikana. Lukitodistus voi vaikuttaa kokelaan saamaan arvosanaan. Tulokset. Opettajan tekemän alustavan tarkastuksen tulokset julkistetaan abien ilmoitustaululla. Ylioppilastutkintolautakunta ilmoittaa koululle syksyn kirjoitusten tulokset mennessä. Kevään tulokset tulevat koululle mennessä. Tulokset postitetaan valmistuville ylioppilaille. Tutkinnon hajauttajien tulokset jaetaan ryhmänohjauksessa. Tee tarvittavat muutokset seuraaviin yo-ilmoittautumisiin ottamalla yhteyttä kansliaan heti, kun olet saanut tuloksesi! Jos kokelaalla on tarve muihin erityisiin koejärjestelyihin (esim. vapautus kuullunymmärtämiskokeesta tai kokelaan äidinkieli ei ole suomi), hänen tulee ottaa yhteyttä rehtoriin hyvissä ajoin. Erityisjärjestelylupa anotaan ylioppilastutkintolautakunnalta ja kopio lupapäätöksestä lähetetään lautakunnalle ilmoittautumislomakkeen mukana. Kaikki koetilaisuuden erityisjärjestelyt tulee anoa etukäteen ja niitä varten on hankittava lääkärintodistus. Kuva 17: Yo-kokeiden arvosanat ja puoltoäänet 29

30 Valmistautuessasi yo-kokeeseen Saat kokeisiin eväitä koulun ruokalasta. Ota mukaan omia eväitäsi erityisesti, jos noudatat erityisruokavaliota. Pakkaa eväät muovirasioihin ja poista kaikista eväistä käärepaperit. Pue päällesi mukavat ja lämpimät vaatteet. (Saleissa on aamuisin viileää). Ota mukaan henkilökohtaiset lääkkeesi. Ota mukaan henkilötodistus! Lyseolaisella riittää lyseon opiskelijakortti, muilta vaaditaan virallinen kuvallinen asiakirja. Kokeeseen ei saa tuoda esim. lompakkoa tai kännykkää. Kännyköiden tuonti koetilaisuuteen on vilppi, jonka seurauksena kokelaan kaikki ko. tutkintokerran suoritukset mitätöidään! Koulu ei vastaa naulakkoon jätetyistä lompakoista ja kännyköistä. Mieti tarkkaan, mitä tarvitset kokeessa: kyniä, pyyhekumeja, mahdollisesti viivain, piirtokolmio. Reaalikokeessa saa käyttää värikyniä (ei punaista!), mutta niiden käyttö ei ole välttämätöntä. Korjauslakan käyttö on kielletty! Matematiikan koetta sekä fysiikan, kemian ja maantieteen koetta varten laskimet ja puhtaat taulukkokirjat on tuotava ko. aineiden opettajille opettajainhuoneeseen nimellä varustettuna viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Laskimen mukana ei saa olla irrallisia käyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muita viestintään tarkoitettuja välineitä. Laskin on resetoitava täysin ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Tarvittaessa kokelaan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua muistin tyhjennyksestä. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei saa käytää kokeessa. Kokeeseen saapuessasi Kuunteluihin kokoonnutaan luokkiin hyvissä ajoin ennen kuuntelua. Kirjallisiin kokeisiin on tultava paikalle klo 8.40 mennessä, koska koe alkaa tasan klo Katso koepaikkasi listasta ja kartasta, vie paikallesi vain koetarvikkeet ja eväät tarjottimella. Kokeessa Kuuntele tarkkaan ennen koetta annettavat koekohtaiset ohjeet! Pyydä valvojaa paikallesi viittaamalla, kun pyydät esim. lisää paperia. Valvoja ei vastaa kokeeseen liittyviin kysymyksiin enää kokeen aikana. WC:ssä käynti: ennen paikaltasi lähtöä katso, että edellinen kokelas on tullut valvojan kanssa takaisin saliin. Kokeesta saa lähteä aikaisintaan klo 12. Koe päättyy kuuden tunnin päästä sen alkamisesta, yleensä klo Kun aiot lähteä, tarkista ja vielä kerran tarkista: Oletko vastannut kaikkiin tarvittaviin tehtäviin? Oletko esimerkiksi mustannut kielikokeen monivalintateh- 30

31 tävien tarvittavat soikiot? Oletko reaalikokeessa vastannut oikeaan määrään (6 tai 8) tehtäviä? Olethan kirjoittanut nimesi ja muut tarvittavat tiedot papereihin ja merkinnnyt selvästi suttupaperit sutuiksi (yliviivaus siten, että alla olevasta tekstistä tarvittaessa saadaan selvää)? Pulpetille ja tuolille ei jätetä mitään, vaan kaikki paperit viedään eteen päävalvojille ja roskat viedään roskakoriin ja tarjotin tarjotinpinoon. Jos sairastut juuri ennen koetta, hanki lääkärintodistus joko ennen koetta tai heti kokeen jälkeen. Sairaus voidaan huomioida kokeen arvostelussa. Jos joudut ennen koetta sairaalaan, ota yhteyttä mahdollisimman nopeasti rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Koe voidaan järjestää sairaalassakin. Sairastuminen: 31

32 Opintotuki jne. 1) Opiskelukustannukset Opiskelu lukiossa on maksutonta ja työpäivinä tarjotaan ilmainen kouluateria. Lukion opiskelijat joutuvat itse hankkimaan oppikirjat ja opiskeluvälineet. Kirjan saanti on varmistettava ajoissa ostamalla tai tilaamalla se vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Tietyt erikoiskurssit ovat ainakin osaksi maksullisia. 2) Opintotuki Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle (väh. 4 kurssia/jakso ja opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia) säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa osoitteesta: Hakemuslomakkeita saa mm. koulun kansliasta. Hakemus on jätettävä hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. 3) Koulumatkatuki Tuen edellytykset: Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannuksien on oltava vähintään 54 e/kk. Yli 100 kilometrin yhdensuuntaisen koulumatkan osalta matkakustannuksia ei korvata. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka. Koulumatkatukikaavakkeita on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen. 4) Hammashuolto Forssan yhteislyseon opiskelijoiden hampaat hoidetaan opiskelijoiden kotikunnissa. Vastaanottoajat ilmoitetaan hammashoitolasta. 5) Tapaturmavakuutus Lukion opiskelijoille on koulun puolesta otettu tapaturmavakuutus, joka on voimassa kouluaikana. Vahingon sattuessa on mentävä ensin kansliaan selvittämään asia, jos tämä suinkin on mahdollista. Joka tapauksessa kansliaan on otettava yhteyttä niin nopeasti kuin mahdollista! Koulun ottama vakuutus ei kata lainkaan esinevahinkoja. Ulkomaanmatkoille opiskelijoiden on otettava oma vakuutus! 6) Kouluruokailu Kouluruokailu on opiskelijoille ilmaista. Erityisruokavalio-kaavakkeen saat ruokalan emännältä. Kouluruokailuun voi mennä vapaasti klo Ruokala on auki klo asti. Abit saavat osallistua kouluruokailuun penkkarien jälkeen vain koulupäivinään (=päivinä, jolloin läsnäolo koulussa on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä). 32

33 Opiskelun tukimuodot lyseolla Koulussa toimii hyvinvointiryhmä, joka kehittää oppilashuollollisia toimintamalleja. Ryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, opinto-ohjaajat, kaksi opettajaa, koulukuraattori ja vararehtori Taina Kemppi. Koululääkäri ja erityisopettaja voivat osallistua ryhmän kokouksiin. Lisäksi ryhmä kutsuu kokouksiinsa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Hyvinvointiryhmässä ei käsitellä opiskelijoiden asioita. Lisäksi koulussa toimii tukiryhmä, jonka tehtävänä on järjestää erityistä moniammatillista tukea tarvitsevan opiskelijan auttamisverkosto sekä seurata asioiden etenemistä. Tukiryhmään kuuluvat vararehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Opiskelijalta pyydetään kirjallinen suostumus hänen asioidensa käsittelyyn tukiryhmän kokouksessa. Uuden oppilashuoltolain mukaisesti lukiossa kootaan tapauskohtaisesti moniammatillinen auttamisverkosto. Koulu haluaa auttaa nuoria ongelmissaan, joten ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai opinto-ohjaajiin. Lukion uusille opiskelijoille tehdään Luki-seula ja osalle opiskelijoista matematiikan seula. Seulojen tehtävänä on etsiä mahdollisia oppimisen vaikeuksia. Kyse ei ole testeistä. Tästä syystä tuloksia kerrotaan vain niille, keiden kanssa opinto-ohjaajat keskustelevat mahdollisista tukitoimista. Huomaa, että ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjen saaminen edellyttää lähes aina tukitoimien aloittamisen lukion 1. opintovuotena. Oppimisen vaikeuksissa auttaa aineenopettajien ja opinto-ohjaajien lisäksi erityisopettaja Minna Kultanen. Susanne Petersen koordinoi lukiossa oppimisen etenemisen seuranta- ja auttamistyötä. OPO5-kurssin (puolikas kurssi) voi suorittaa tukiopetuksiin osallistumalla (lisätietoa opinto-ohjaajilta). Jos Sinulla on erityisen tuen suunnitelma, muistuthan siitä opettajaasi ja sovit sen noudattamisesta kurssin aikana! 33

34 Opintojen ohjaaminen Opinto-ohjaajat Lukiossa tapahtuva opinto-ohjaus on holistista ja sosiaalisen konstruktivismin ohjausmallin mukaista laaja-alaista ohjausta. Ohjaussuhteen vuorovaikutuksessa liikutaan ohjattavan tunne-, kokemus- ja merkitysmaailmassa. Nana Pirhonen, p , Arja Laajalehto, p , Opinto-ohjaajalta saat apua ja tukea mm. seuraaviin asioihin: oman opinto-ohjelman suunnittelu kurssivalinnat yo-kirjoitukset jatko-opinnot ura- ja elämänsuunnittelu itsetuntemus ja päätöksenteko: käsitys itsestä oppijana omien arvojen pohdinta omien vahvuuksien löytäminen päätöksentekoprosessi tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämi- ongelmanratkaisutaitojen nen oman identiteetin kehitys ja itsensä hyväksyminen elämänsuunnittelun ja elämänhallinnan taidot Opinto-ohjaajat: Opintojen muu ohjaaminen Rehtori Simo Veistolalle kuuluu kokonaisvastuu opetussuunnitelman toteutumisesta ja päätöksenteko opiskelijan opintojen erikoisjärjestelyistä. Apulaisrehtori Heikki Jokinen vastaa kurssitarjottimesta. Vararehtori Taina Kemppi vastaa hyvinvointiryhmän ja tukitiimin toiminnasta. Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä lähiohjaaja, joka huolehtii sisäisestä tiedottamisesta sekä seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä heidän hyvinvointiaan. Lisäksi hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Aineenopettajat antavat omaa ainettaan koskevaa neuvontaa ja tukiopetusta sekä seuraavat omien aineidensa kurssisuoritusten toteutumista. Opinto-ohjaajat toimivat ohjauksen koordinaattoreina. Lisäksi he vastaavat opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opintoohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa lukion suorittamista koskevissa kysymyksissä. 34

35 Kuva 18: Arja Laajalehto (vas.) ja Nana Pirhonen. 35

36 Erityisopetus ja opiskelun tehostettu tuki Erityisopetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukivaikeuksissa, matemaattisissa, kielellisissä ja muissa oppimisvaikeuksissa. Tätä varten lyseossa on sekä erityisopettaja että opiskelun erityisen tuen tiimi. Opiskelun erityisen tuen tiimi koostuu opettajista, joilla on enemmän oppimisen problematiikan asiantuntemusta. Kun opiskelijalla todetaan tarvetta erityiselle oppimisen tuelle, tämä tiimi tekee tukisuunnitelman, jolla pystytään takaamaan, että opiskelija saa tarvitsemansa tukiopetuksen ja erityisjärjestelyt koko lukion aikana. Erityisopettaja tai tiimi informoi opettajia, ketkä opiskelijat tarvitsevat erityistä opiskelun tukea ja minkälaisia erityisjärjestelyjä kussakin tapauksessa tarvitaan. Lyseossa on saatavissa tukiopetusta. Lisäksi tarjolla on kurssi, jossa keskitytään erityisesti opiskelun perus- ja erityistaitojen oppimiseen. Vieraskielisyys-selvityksistä vastaa Susanne Petersen. Erityisopettaja Minna Kultanen, , Erityisopettaja testaa ja antaa henkilökohtaista apua ja opastusta opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tarkoituksena on löytää itselle sopiva, toimiva opiskelutapa. Lisäksi hän tekee lukilausunnon ylippilaskirjoituksia varten. Jos sinulla on lukilausunto jo peruskoulusta, toimita se heti erityisopettajalle, jotta saat tarvittavat erityisjärjestelyt jo mahdollisimman varhain opiskelujen aikana! Kuva 19: Erityisopettaja Minna Kultanen 36

37 Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Opiskeluterveydenhuolto sisältää mm. terveystarkastukset, vastaanoton, perhesuunnitteluneuvonnan ja ehkäisyn aloitukset. Terveydenhoitaja on tavattavissa ma, to ja pe. Avoin vastaanotto on klo Tarkemmat paikallaoloajat ovat nähtävissä th:n ovessa. Kouluterveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka, p , Muita yhteystietoja: ks. tästä 16. Muita tukimuotoja: Terveyskeskus p Nuorisopsykiatrian poliklinikka p , kiireellisissä tapauksissa p A-klinikka p Perheasiain neuvottelukeskus p , ma-to klo

38 Koulukuraattori ja koulupsykologi Koulukuraattorin toiminnan tavoitteena on minimoida opiskelijaa kohdanneiden ongelmien vaikutus hänen elämäänsä ja tätä kautta edistää opintojen jatkamista ja tutkinnon suorittamista. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvitaan tiedollisen osaamisen lisäksi elämänhallinnallista ja psykososiaalista eheyttä. Kuraattorin opiskelijan opintojen tukeminen toimeentuloon liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat (asunnon hakemiseen liittyvät ym. asiat). opiskeluun liittyvät asiat, kuten poissaolot, motivaatio-ongelmat jne. henkilökohtaisen elämän huolet, ihmissuhdeongelmat (esim. mielenterveysja päihdeongelmat, vaikeudet kotona tai muiden läheisten kanssa, kiusaaminen tai muu väkivalta) Kuraattorin vastuulla on pitää tilanteesta seurantaa ja toimia yhteistyössä tarvittavien tukitahojen kanssa. Koulupsykologi Koulupsykologi on mm. Forssan yhteislyseon, Forssan ammatti-instituutin ja Ypäjän hevosopiston opiskelijoiden tukena niin koulunkäynnin ja oppimisen ongelmissa kuin lievempien mielenterveyden pulmissa. Kuraattorin & psykologin yhteystiedot kuraattori Arja-Majja Ojanen, myös Wilma (lyseolla pääsääntöisesti ma ja ti) koulupsykologi Jade Anttila, myös Wilma Kuva 20: Koulukuraattori Arja-Maija Ojanen (vas.) ja psykologi Jade Anttila. 38