Esipuhe. Liisa Remes Kasvatustieteen tohtori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Liisa Remes Kasvatustieteen tohtori www.liisaremes.fi"

Transkriptio

1

2

3 Esipuhe Eräs nykyopettajuuden uusista rooleista on yrittäjyyskasvattajana toimiminen. Yrittäjyys on tärkeä aihealue, jonka edistämiseksi koulussa tarvitaan sekä opettamista että kasvattamista. Henkilökohtainen ominaisuutemme, yrittäjyys/yritteliäisyys, voi siten ilmetä aktiivisesti eri tilanteissa henkilökohtaisessa elämässä, vapaa-ajalla, työssä tai yrittäjänä toimiessa. Yrittäjyyskasvatuksen keskeinen painopiste on yrittäjyydelle tarpeellisten asenteiden, ajattelumallien ja toimintatapojen kehittäminen koulutuksessa. Tämä tarkoittaa oppimista, jossa tuetaan kasvua yrittäjyyteen/yritteliäisyyteen. Opettajan näkökulmasta katsoen sillä tarkoitetaan yrittäjyyskasvattajana toimimista. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan yrittäjämäisen pedagogiikan avulla. Oppiminen on luova prosessi, jossa kokeilu ja esimerkiksi vastuullinen tuotteiden ja palvelujen valmistaminen ovat mahdollisia. Yrittäjyyskasvatus on etenkin toimintaa ja tekemistä. Oppilaat sitoutuvat oppimiseen, koska he ideoivat ja tuottavat ratkaisuja kulloinkin työn alla oleviin toiminnan tarpeisiin, ongelmiin tai projekteihin. Yrittäjyyskasvatuksessa oppija on oman oppimisensa keskiössä, aivan kuten yrittäjäkin luo oman yritystoimintansa yhdessä muiden kanssa. Yrittäjyyskasvattajan toiminta, kuten yrittäjyyskasvatuskin, sisältää yrittäjyyden arvomaailman toiminnan piirteet, kuten vapauden, luovuuden, ainutkertaisuuden ja erilaisuuden kunnioittamisen sekä vastuullisuuden. Yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjyyskasvattamisessa onkin kyse perinteisestä opettamisesta ja oppimisesta poikkeavasta luovasta prosessista. Toiminta on aktiivista ja osallistavaa. Pitkäkestoisella yrittäjyyskasvatuksen opettajankoulutuksella päästään opettajuutta ja koulun kulttuuria merkittävällä tavalla muuttaviin tuloksiin silloin, kun koulutuksen oppimiskäsityksenä käytetään yrittäjämäistä pedagogiikkaa. Tällöin koulutukseen syntyy prosessi, jossa opettajat muuntavat pedagogista ajatteluaan ja toimintaansa yrittäjämäiseksi ja tämän seurauksena synnyttävät uusia opetuksen innovaatioita. Prosessi muuttaa opettajuutta suuntaan, jossa opettaja mahdollistaa yrittäjämäisen pedagogiikan toteutumisen myös opiskelijan / oppilaan opiskelussa. Kun koulutuksessa käytetään yrittäjämäistä pedagogiikkaa, kokevat opettajat yrittäjyyskasvatuksen opiskelun ja oppimisen innostavaksi ja heidän toimintansa alkaa muuttaa myös koulun kulttuuria yrittäjämäistä toimintaa suosivaksi. Yrittäjämäistä pedagogiikkaa käytettiin FIRMA - yrittäjyyteen valmentaminen toisella asteella hankkeen koulutuksessa, joka toteutettiin toisen asteen ammatillisille opettajille. Yrittäjyyskehittäjä-valmennus oli tarkoitettu Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opettajille ja sen toteutti Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Valmennukseen lähti mukaan 40 yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostunutta opettajaa eri koulutusaloilta. Koulutus koettiin pääosin erittäin innostavana. Kokonaisuus rakennettiin vastaamaan taustalla olevaa valmennusta ja yrittäjyyskasvatusta koskevia ideologisia ja pedagogisia näkemyksiä. Käytännössä valmennus koostui lähipäivistä, innostusta lisäävistä yhteispäivistä, workshopeista ja etäpäivistä. Vuoden kestävä kokonaisuus oli 20 opintopisteen laajuinen. Workshopien tavoitteena oli syventää ja tehostaa lähipäivistä saatua teoreettista tietoa yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta huomioon ottaen yrittäjyyden eri näkökulmat. Valmennuksessa työskenneltiin yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden teemojen ympärillä kehittäen opetussuunnitelmaa ja opiskeltavia sisältöjä. Yrittäjyyskasvatuksessa käytettiin monia oppimistapoja, joita yhdistettiin opiskelussa. Koulutuksessa yhdistyivät siten monet oppimiskäsitykset kooten yrittäjämäisen oppimisprosessin. Liisa Remes pääkouluttajana toimi mallina yrittäjyyskasvattajasta, muun muassa koulutuksen yrittäjyyskasvatusmentorina, mahdollistaen uusien pedagogisten ratkaisujen ideoinnin ja innovoinnin. Tärkeänä ehkä tärkeimpänä osana valmennukseen kuului kehittämistehtävän tekeminen. Prosessi synnytti useita pedagogisia innovaatioita, jotka on nyt koottu tähän julkaisuun. Toivomme, että ne inspiroivat lukijoita kehittelemään opetuksen osaksi omat yrittäjyyskasvatuksen innovaationsa, jotka taas mahdollistavat oppijoiden yrittäjyyskasvatuksen ja heidän oppimisensa innovaatiot. Kehittämistehtävät ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta Liisa Remes Kasvatustieteen tohtori

4 Yrittäjyyttä oppimaan Virkkulaan Anna-Leena Jalonen ja Tarja Pajunen ikkelin Veteraanipuiston palvelutalossa sijaitsee Virkkula, yrittäjyyskasvatuksen toiminnallinen oppimisympäristö, joka haastaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat harjoittelemaan yrittämistä aidoissa tilanteissa. Anna-Leenan ja Tarjan unelma on, että aktiivinen ja innostunut nuori tai aikuinen oppii aidossa työtilanteessa asiakasta/asiakkaita palvellessaan asiakaslähtöisesti. Hän ratkaisee ongelmia ja toimii luovasti ja samalla luo uutta. Hänen itsetuntemuksensa kasvaa pohtimalla omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan yhdessä muiden kanssa. Osaamisen ja motivaation myötä hän saa tuntumaa ja kokemusta sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä moniammatillisessa yrittäjyysverkostossa. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa yhteiskunta järjestää sosiaali- ja terveysalan palveluja. Tämän rinnalla kasvaa ja kehittyy koko ajan lisääntyvä hyvinvointialan yrittäjyys, jota osa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yrittäjyys on. Alan opettajien haaste on rakenteisiin tutustuminen ja yrittäjyyskasvatuksen soveltaminen ympäristöön, joka muuttuu koko ajan ja jonka tulevaisuuskin pitkälti luodaan kasvatuksellisin järjestelyin. Virkkula on oppimisympäristö, jossa pyritään kasvattamaan sekä opiskelijoita että opettajia. Ympäristö kehittää koulun yrittäjyyskasvatusta ja opettajia yrittäjyyskasvattajina. Se haastaa opettajat ja opiskelijat pohtimaan omaa rooliaan tulevaisuuden yhteiskunnan luojina. Etelä-Savon ammattiopisto on vuokrannut Veteraanipuiston palvelutalosta kaksion, joka on sisustettu EAKR-rahoituksella. Opiskelijat ovat lähihoitaja-, parturi-kampaaja- ja vanhustyön erikoisammattitut- kinnon opiskelijoita, jotka tarjoavat Virkkulassa palveluja palvelutalon asukkaille. Yrittäjämäinen pedagogiikka toteutuu, kun opiskelijat ja opettajat kehittävät palveluja asiakaslähtöisesti. Yrittäjämäisessä pedagogiikassa oppijan rooli on ideoida, kokeilla toimivia vaihtoehtoja ja oppia havaitsemaan, arvioimaan ja ottamaan riskejä. Oppija oppii myös kantamaan ja jakamaan vastuuta. Yrittäjyyskasvatus on sosiaalista toimintaa, jossa oppija on itse keskeisessä asemassa omine erityispiirteineen. Hän on suuntautunut ympäristöstään löytämänsä ongelman ratkaisemiseen. (Remes 2003.) Sisäinen yrittäjyys on keskeisessä roolissa Virkkulan oppimisessa, koska yrittäjyyskasvatus vaikuttaa työntekoa koskeviin asenteisiin. Julkiset palvelut tarvitsevat sisäisiä yrittäjiä kehittämään palveluja ja sisäisen yrittäjyyden omaksuminen työntekotavaksi saattaa johtaa päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Busineksen luominen Virkkulassa tarjoaa tulevaisuuden yrittäjälle mahdollisuuksia oppia myös liiketaloutta ja yrittäjänä toimimisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tarvitsee yrittäjyyskasvatuksesta palavasti innostuneita opettajia. Heidän tehtävänsä on kehittää yrittäjyyspedagogisia oppimismenetelmiä ja yrittäjyyskasvatukselle avointa ja myönteistä ilmapiiriä. Nykytilanne on, että monet alan opettajat kokevat yrittäjyyden turhana ja turhauttavana. Virkkula on luotu yrittäjyyden lainalaisuuksia kunnioittaen toiminnalliseksi, jolloin yrittäjyyteen kasvetaan ja yrittäjyyttä opitaan aitoja tilanteita hyödyntäen. Tavoitteena on, että Virkkulan oven avaaminen johtaa sekä opettajan että opiskelijan helposti ja luonnollisesti yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen mielenkiintoiseen oppimismaailmaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Lisätietoja: Anna-Leena Jalonen Tarja Pajunen 5

5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yrittäjyyden opettamisen vaihtoehtoja Markku Piiroinen ja Olli Saraste iiketalouden opettajat ovat perinteisesti opettaneet suuren osan ammattiopetuksen yrittäjyysopinnoista. Yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota sekä yrittäjyysaiheiden opettamiseen että kasvatuksen toteutumiseen. Perinteinen tapa opettaa yrittäjyyttä saattaa tehokkaasti lisätä tietoa yrittäjyydestä ja yrittämisestä, mutta silti vaikuttaa heikosti yrittäjyydessä tarpeellisten asenteiden sekä ajattelu-, suhtautumis- ja toimintamallien kehittymiseen. Yrittäjyyden opettamisessa tulisikin löytää toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa yrittäjyyden eri muotoihin: omaehtoiseen yrittäjyyteen, organisaation yrittäjämäiseen toimintatapaan sekä mahdollisuuteen toimia sisäisesti yrittävästi toisen palveluksessa työskenneltäessä tai itsenäisenä yrittäjänä. Omaehtoinen yrittäjyys eli yritteliäs asennoituminen elämään, jota nimitetään myös sisäiseksi yrittäjyydeksi, kehittyy vain tätä tukevan oppimistoiminnan kautta. Kasvua yrittäjyyteen voidaan aktivoida yrittäjämäisellä pedagogiikalla ja yrittäjyyttä/yritteliäisyyttä edellyttävissä oppimisympäristöissä. Tässä kehittämishankkeessa on tuotu esille erilaisia toiminnallisia menetelmiä opettaa yrittäjyyttä, jolloin myös aihealueen kasvatuksellinen osuus saadaan korostetummin esille. A) Nuori Yrittäjyys tarjoaa toiminnallisia opetusmalleja koulujen ja yliopistojen käyttöön. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan oman toiminnan kautta tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. Nuori Yrittäjyys, eli NY-ohjelmia ovat muun muassa seuraavat: NY Vuosi yrittäjänä, NY 24h-leiri, NY Oma talous ja Oma yritys korkea-asteelle. (Nuori yrittäjyys.) B) YES-keskukset tarjoavat yrittäjyyskasvatuksen tukipalveluja kouluille ja opettajille nopeasti ja helposti. Suomessa toimii tällä hetkellä liki 20 YES-keskusta. Etelä-Savon YES-keskus sijaitsee Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. YES-keskusten toimintaohjelmiin kuuluu muun muassa käytännön yhteistyö, erilaiset koulu- jen ja yritysten väliset tapahtumat, neuvonta ja tutkimuksiin osallistuminen. YES-keskukset järjestävät opettajille yrittäjyyskasvatuksen koulutustilaisuuksia ja tukevat opettajia ja kouluja yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmatyössä sekä tarjoavat yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaaleja. YES-keskukset myös toimivat alueellisina NY-toimistoina ja tarjoavat siten tukea Nuori Yrittäjyys -ohjelmien toteuttamisessa. (YES-keskukset.) C) Virtuaalinen harjoitusyritys on oppimisympäristö, joka on Suomen harjoitusyritysten keskuksen FINPECin ylläpitämä palvelu opiskelijoille ja koululle. Se tarjoaa mahdollisuuden simuloida oikeaa yrittämistä, kuten markkinoida, käydä kauppaa, tehdä kirjanpitoa ja laatia ilmoituksia viranomaisille. Harjoitusyrityksessä opiskelija oppii yritystoiminnan eri osa-alueiden välistä riippuvuutta ja toimimaan organisaation eri työtehtävissä. EU:n komissio suosittelee harjoitusyritystä kansainvälisenä ja käytännönläheisenä koulutusmenetelmänä. Harjoitusyrityksissä ei käytetä oikeaa rahaa, mikä saattaa vieraannuttaa opiskelijan yrittämisen perimmäisestä tarkoituksesta, taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Virma-harjoitusyrityspalvelut ovat FINPECin harjoitusyritystoimintaan liittyvä palvelukokonaisuus, joka sisältää virtuaaliset verottajan, kaupparekisteriviranomaisen, kauppapaikan, vakuutusyhtiön, pankin, palveluyritykset, täydentävät harjoitusyritykset sekä tiedotuksen ja neuvonnan. Partneriyhteistyötä toteutetaan harjoitusyrityksen partneri- eli kummi- tai taustayrityksen kanssa. Partneriyrityksen tehtävä on tuoda omasta toimintaympäristöstään realistisuutta harjoitusyrityksen toimintaan. Partneriyritys auttaa ja tukee oppilaiden oppimista antamalla heille yritystoiminnan tunnuslukuja, joiden avulla opiskelijat saavat harjoitusyritystoiminnastaan käytännöllisemmän. D) ESEDUn yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytänteitä, joita ovat muun muassa Mikropaja ja Veteraanipuisto. E) Yrittäjyyskasvatuksellinen yhteistyö eri alojen välillä. Lisätietoja: Markku Piiroinen Olli Saraste 6

6 Yrittäjämäisen ajattelutavan kehittäminen etsäkoneen kuljettajan opinnoissa yrittäjyyden opiskelu on toteutettu yhteistyössä koneketjun ja liiketalouden opettajan kanssa. Ajankohta on ollut kolmantena opiskeluvuotena ja toteutustapana on käytetty luokkaopetusta, itsenäistä työskentelyä ja etätehtäviä sekä käytännön harjoituksia, joissa on seurattu koneellisessa puunkeruussa tulojen ja menojen muodostumista. Opiskelijat ovat myös tehneet metsäkoneyrityksen liiketoimintasuunnitelman. Opiskelun tavoitteet ovat olleet opetussuunnitelman mukaisia. Käytännössä on noussut tarve kehittää opintoja yrittäjämäistä ajattelua kehittäviksi. Tätä varten opiskeluun on liitettävä seuraavia seikkoja: osallistuminen ja yhdessä tekeminen omien ideoiden toteuttaminen vastuun ottaminen omasta tekemisestä me-henki yrittäjämäinen työtapa yrittäjyys mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona REIJO KÄÄRIÄINEN esiintymistaidot positiivinen elämänasenne stressin ja pettymysten sietokyky haasteellinen asenne työhön hyvä itsetunto yrittäjyyteen kuuluva vapauden filosofia elämänhallinta monipuolinen käsitys yrittäjyydestä. Opetusta on tarkoitus kehittää sellaiseksi, että siinä näkyy laaja-alaisempi käsitys yrittäjyydestä. Opettaja voi omalla toiminnallaan edistää edellä kuvattujen, yrittäjyydessä tarvittavien asenteiden ja toimintamallien kehittämistä osana oppimistoimintaa. Yrittäjyyden opettaminen jaetaan kahteen kategoriaan. Nämä ovat yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyskoulutus. Eroa kuvaavat ehkä paremmin englanninkieliset termit, entrepreneurship education ja training. Näistä ensin mainitussa opettajan toiminta ja pedagogiikka tukevat kasvua yrittäjyyteen ja jälkimmäisessä opetetaan tietoja yrittäjyydestä. Luonnonvara- ja ympäristöala Lisätietoja: Reijo Kääriäinen 7

7 Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tiimiopettajuus ja integraatio yrittäjyyskasvatuksessa Kirsi Malmstedt ja Terttu Pulkkinen rittäjyyskasvatuksessa suositellaan käytettäväksi muun muassa seuraavia pedagogisia elementtejä: kokonaisuuksien opettaminen yhteistyö osaavampien kanssa tiimiopettajuus opetettavien aiheiden integraatio opetuksen teemoittaminen opiskelijoiden ja oppilaiden sitouttaminen oppimisprosessiin ideoinnin ja suunnittelun avulla vastuun antaminen opiskelijoille (Remes 2003.) ESEDUn puutarhatalouden ja hotelli- ja ravintolaalan perustutkintojen sekä keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkinnon opetuksen yhteistyönä syntyi integroitu yrittäjyyskasvatuksen projekti Perinneveneretket Mikkelin lähialueen vesistöillä. Saimaalle suunnitelluille venereiteille annettiin Mikkelissä vaikuttaneiden historiallisten henkilöiden nimet; Elsa Heporauta, Kalevala-korun ja Kalevalaisen liiton perustaja, Marsalkka Mannerheim ja kirjailija Karl Tavastjärna. Reitit on luonut Pertti Parkkola Savon Perinnepurjehtijoista. Hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat suunnittelivat reittien pohjalta historiallisen menun, jota tarjoiltiin koulun opetusravintolassa Oppikokissa talven aikana. Esimerkiksi Elsa Heporaudan ruokalistassa oli hyödynnetty Kalevala korujen nimiä. Ruokalistan nimi oli Elsa Heporaudan herkut ja sen sisältö oli seuraava: Vanamon lankkupaisti (naudan ulkofilee, uuniperuna, uunijuures, punaviinikastike) Ratsumiehen lammaspaisti (lammas, yrttiperuna, uunijuures, tumma kermakastike) Kuuttaren kuha (kuha, yrttiperuna, vihanneshöystö, hollandaise kastike) Vellamon haukea (haukipalat smetanakermassa, yrttiperuna, vihanneshöystö) Kasvislautanen Seljänneidon tapaan (röstiperuna, vihanneshöystö, kukkakaaligratiini) Kasviskääryleet ja vihanneshöystö Mustikkakukkoa ja vaniljakastiketta Aleksanterin torttu, mustikat ja kinuskikastike Kattaukset olivat hyvin suosittuja ja ruokailijoita kävi yhteensä noin 750. Puutarhatalouden opiskelija teki lopputyönään Saimaa-aiheisen koristelun Oppikokkiin kattausten tueksi. Ruuan valmistuksessa hyödynnettiin koulun opetustilan ja lähialueen tuotteita. Opiskelijat keräsivät ravintolan asiakkailta palautetta ruokalistan ja palvelun onnistumisesta ja kehittämiseksi. Projekti oli myös esillä Savon Perinnepurjehtijoiden näyttelyssä Mikkelin kirjastossa Lukuvuonna alkanutta projektia ja yhteistyötä jatketaan esimerkiksi viemällä oppimista luontoon, tekemällä oppimistehtäviä luontoon reittien varrelle sekä suunnittelemalla eväsruokia perinneveneretkille. Opettajat ovat ideoineet tiimissä seuraavia teemoja toteutettavaksi yrittäjyyskasvatuksen jatkoprojekteina: Elsa Heporaudan reitin opetuksellinen hyödyntäminen, EDEN 2010 Finland kestävä vesistömatkailukohde Suomessa, veneiden rakentaminen, pyörillä liikkuva keittiö, kylmäkuljetuskalusto ja luonnontuotteiden vastaanottopiste, luonnontuotteiden poimintaa helpottava kartasto, opaskoulutus, vesistöreittien oppaiden perinnevaatetus, lähiruokaajattelun sisäistäminen koko koulussa. Lisätietoja: Kirsi Malmstedt Terttu Pulkkinen 8

8 Yrittäjyyskasvatuksen uusia sovelluksia kotityöja puhdistuspalvelualalla Päivi Sutinen ja Anna-Kaisa Turpeinen otityö- ja puhdistusalalla tuotetaan asiakaslähtöisiä palveluja monenlaisissa ympäristöissä, kuten asiakkaan kotona, kodinomaisissa laitoksissa ja erilaisissa toimitiloissa. Usein palveluita tuotetaan yhteistyössä kotitalous-, kiinteistö-, ravitsemis- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Kotityö- ja puhdistuspalvelut ovat merkittävä osa arkeamme ja hyvinvointiamme sekä kasvava yrittäjyyden ala. Yhteiskunnan uudet tukimuodot, palveluseteli ja kotitalousvähennys, ovat osaltaan edistämässä alan yritysten perustamista ja kasvua. Yrittäjyyttä voidaan opetella koulun kotityöpalveluyrityksessä eli yritteliäässä oppimisympäristössä. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä opiskelijan oma aktiivisuus korostuu ja opiskelu voi tapahtua simuloidussa tai reaalimaailmatilanteessa. Opetus tapahtuu vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa, jolloin se rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle. Opiskelijan tukena on asiantuntijaverkosto. Opettajan rooli muuttuu tiedonjakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristöjen suunnittelijaksi. Yritteliäs oppimisympäristö on vapaa ja se sallii virheistä oppimisen. Tällaisessa oppimisympäristössä opiskelijan on mahdollista toteuttaa ja johtaa työprojekti alusta loppuun. Yrittäjyyskasvatuksen mukaantulo opetussuunnitelmiin on havahduttanut huomaamaan muutamia kehitystä odottavia kohteita, joihin koulun kotipalveluyritys voi tuoda ratkaisuja. Kotipalvelu- ja puhdistusalan yritykset ovat pieniä, yhden ja kahden hengen mikroyrityksiä, joissa valmistuvilta opiskelijoilta ja uusilta työntekijöiltä odotetaan taitoja toimia yrittäjämäisesti. Opiskelija voi tosin hakeutua työssäoppimisjaksolle yrityksiin, mutta pienessä yrityksessä yrittäjällä on harvoin aikaa ohjata opiskelijaa yhtä aikaa vaativissa ammattiosaamisen ja yrittäjyyden asioissa. Lisäksi yrittäjän asiakaskunta ja työtehtävät ovat monipuoli- sia, mikä voi olla opiskelijan oppimisen kannalta liian haastavaa ilman merkittävää ohjausapua. Koulun kotipalveluyrityksessä voi opetella yrittäjämäistä suhtautumista työhön turvallisessa oppimisympäristössä. Opiskelijalla on käytössään ohjausresursseja ja tukea tilanteissa, joissa hän tarvitsee apua. Myös asiakkaat tietävät, että palvelut tuotetaan yhdessä osaavamman opettaja/ohjaaja/yrittäjä ja opiskelija -resurssin avulla. Oppimisympäristö valmentaa opiskelijaa tehokkaasti työntekoon ja yrittämiseen ja opettajaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Kotipalveluyritys on oppimisympäristö, jossa opitaan sekä ammattiosaaminen että yrittäjyys yhtäaikaisesti. Perinteisesti ammatti- ja yrittäjyysopintoja ovat opettaneet eri opettajat. Yrittäjyyskasvatuksen kannalta tämä ratkaisu ei välttämättä tuota toivottua tulosta. Jos yrittäjyydestä opetetaan pelkkiä tietoja eikä huomiota kiinnitetä toiminnalliseen oppimiseen, jäävät ehkä yrittäjyydessä tarvittavat asenteet kokonaan oppimatta. Sen vuoksi yrittäjämäiseen toimintaan haastavat oppimisympäristöt ovat yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen kannalta erityisen tärkeitä. Yrittäjyyden oppiminen tapahtuu tuolloin oppimismenetelmän avulla. Yrittäjyyskasvatuksessa ajatellaankin yrittäjyyden olevan luonnollinen osa oppimista, ja sen vuoksi yrittäjämäistä ja yrittäjyyspedagogiikkaa käytetään minkä tahansa sisällön opettamiseen. Yrityksen perustaminen kouluun edellyttää opettajalta yrittäjämäistä asennetta työhönsä. Yritystä suunniteltaessa, perustettaessa ja pyöritettäessä opettaja tarkastelee ympäristöään yrittäjän tavoin ja ottaa muun muassa riskejä. Uraa uurtavat opettajat kehittävät alan opetusta uskaltaessaan järjestää oppimista ja opettamista toisella tavalla ja uusissa oppimisympäristöissä. Tämä saattaa lisätä koulun vetovoimaisuutta haluttuna opiskelupaikkana ja sillä tavoin lisätä koulun tuottavuutta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Lisätietoja: Päivi Sutinen Anna-Kaisa Turpeinen 9

9 Tekniikan ja liikenteen ala Yrittäjyysopintojen suorittaminen yrityksessä Markku Korhonen ja Ari Tiusanen sein luokkaopetuksena toteutetut tai paperilla tehtävät teoreettiset yrittäjyysopinnot ovat sekä opettajista että opiskelijoista kuivia ja välittävät vain vähän tietoa yritysten ja yrittäjien rikkaasta elämäntavasta. Tässä kehittämishankkeessa haluttiin, että yrittäjyystiedot muuttuisivat opiskelijaa itseään koskettavaksi, kokemusperäiseksi tiedoksi. Hankkeessa tehtiin useille aloille soveltuva työssäoppijan muistilista, joka löytyy Firma-hankkeessa kehitetystä yrittäjyyspassista (ks. Muistilistaan on koottu joukko yrittäjyysopinnoissa ja yrittäjyyskasvatuksessa opiskeltavia asioita. Yrittäjyysopintoja konkretisoimaan luotiin lisäksi koulutusrakenne, jossa yrittäjyyttä opitaan käytännössä. Tavoitteena tässäkin on, että yrittäjyysopinnot saisivat aidossa yritysympäristössä reaalisia merkityksiä. Opintoihin halutaan lisätä oikeaa yrittäjyyttä. Samalla yritysyhteistyö saa entistä selkeämmän roolin opiskelijan opinnoissa. Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija käy Atto -aineiden yhteydessä läpi yritysmaailman perusteita. Työssäoppimisjakson aikana tutustutaan yritykseen ja täydennetään työssäoppijan muistilistaa. Toisena vuonna Atto-aineissa perehdytään muun muassa markkinointiin ja verkostoitumiseen. Ammattiopetuksessa huolehditaan kyllä tehokkaasti työntekijäkasvatuksesta, mutta yrittämisen esiin tuomisessa on usein tehostamisen varaa. Sen vuoksi toisena lukuvuonna käynnistetään NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelma, jossa voidaan tehdä alihankintatöitä. Nykyiselläänkin tehdään alihankintatöitä, mutta niiden yrittäjyyden painotus on vähäistä. Toisen lukuvuoden työssäoppimisjaksolla jatketaan työssäoppijan muistilistan täydentämistä yrityksessä. Kolmantena lukuvuonna yrittäjyys sisältyy päättötyöhön, erityisesti niillä, jotka ovat osallistuneet NYtoimintaan. Samalla tarkkaillaan NY-yritystoimintaa oppimisorientaatiossa ja työssäoppimisjaksolla jatketaan muistilistan täydentämistä. Lisätietoja: Markku Korhonen Ari Tiusanen 10

10 Yrittäjyyskasvatus ja sosiaalinen media Esa Kohvakka Kulttuuriala anotaan, että sosiaalista mediaa ei voi opettaa, se pitää kokea ja kokeilla. Sosiaalinen media perustuu avoimuuteen. (Ville Venäläinen 2010.) Yrittäjyyskasvatus on niin ikään tekemällä oppimista. Näyttääkin siltä, että sosiaalinen media voi olla apuna yrittäjyyspolulla, koska yrittäjyydellä, yrittäjyyskasvatuksella ja sosiaalisella medialla näyttää olevan paljon yhteistä. Sosiaalisen median palveluja ovat mm. seuraavat: Blogipalvelut: WordPress, Blogger ja Vuodatus Mikroblogipalvelut: Qaiku, Jaiku ja Twitter Linkkien ja uutisten jakopalveluita: Delicious, Furl ja Digg Mediapalveluita: Flicr, Photebucket ja YouTube Yhteisöjä: Facebook, MySpace, IRC-Galleria ja Ning Virtuaalimaailmoja: Second life. Yrittäjämäinen pedagogiikka on tapa järjestää oppiminen oppijalähtöisesti ja ympäristön toimintatarpeita seuraten. Prosessissa syntyy jännitteitä, joiden avulla oppija oppii yrittäjyydessä tarvittavia toiminnan muotoja. (Remes 2010.) Opetusministeriön suuntaviivat -julkaisun (OPM 2009) mukaan yrittäjyyskasvatuksessa painottuu erityisesti yrittäjämäisen, aktiivisen toiminnan tukeminen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä korostuu oppijan oma aktiivisuus opiskelua tapahtuu myös simuloidussa tai reaalimaailman tilanteissa oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja avoimelle vuorovaikutukselle oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja opettajan rooli kehittyy tiedonjakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. (OPM 2009, 19.) Kuvatulla toiminnalla on paljon yhteistä sosiaalisen median kanssa. Oikeastaan voi aiheellisesti kysyä, voiko yrittäjyyskasvatusta aidosti edes toteuttaa ilman sosiaalisen media tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä ovat eri osapuolten avoin vuoropuhelu ja yhteistyö, vapaus ajasta ja paikasta, verkottuminen, kansainvälinen ulottuvuus ja monikulttuurisuus, näkymät ammattialaan, minäkuvan kehittyminen, elinikäinen oppiminen, kannustavuus ja innovatiivisuus. Nämä lisäävät avoimuutta, vaikuttavat opiskelijan aktiivisuuteen ja parantavat mahdollisuuksia toteuttaa aikaisempaa tehokkaampaa yritysyhteistyötä. Ville Venäläinen toteaa sosiaalisen median ja yrittäjyyden yhteyksistä blogissaan seuraavaa: Verkossa yritysten kilpailuetu ja innovaatiot syntyvät nykyään vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Tästä seikasta hyötyy mikä tahansa yritys. Lisätietoja: Esa Kohvakka 11

11 Tekniikan ja liikenteen ala Rakentamispalvelut ehittämishankkeessa on suunniteltu 10 opintoviikon laajuiset yrittäjyysopinnot talonrakennusalalla. Koulun yrityksen toiminta tapahtuu rakentamispalveluiden tuottamisena asiakkaille. Ensimmäisenä kohteena on huvilan rakentaminen asiakkaalle. Kohde merkitsee kokonaisvaltaista oppimisympäristöä ja auttaa opiskelijoita hahmottamaan rakennuksen valmistumisen toisiaan seuraavina työvaiheina ja eri toimijoiden yhteistyönä. Itse rakennustyössä opiskelijat toimivat vuorollaan työnjohtotehtävissä ja osallistuvat ohjaavan opettajan kanssa hankkeen aikataulutukseen ja materiaalihankintaan, työvaiheseurantaan sekä muihin päivittäisiin työnjohtotehtäviin. Opiskelijat käyvät etukäteen yhdessä opettajan kanssa läpi kunkin työvaiheen suunnitelmat ja suorittavat työvaiheen materiaali- ja tavoitetyöaikalaskelmat sekä sitoutuvat niihin. Ryhmä toimii kuten oikea rakennusalan yritys. Ryhmä voi jakautua pienempiin yksiköihin, jotka kilpailevat keskenään joistakin rakennuksen osakokonaisuuksista. Kun tehdään tiettyjä materiaalihankintoja, niin toimitukseen kuuluu alan ammattimiehen saapuminen asennusta valvomaan, esimerkkeinä muuraukset, puhallusvilla, keittiökalusteet, vesieristeet, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä erikoisammattimiehen kanssa ja saada pikku niksejä erilaisista työmenetelmistä. Tavoitteena on sitoutua pitkäjänteisesti hankkeen toteutukseen, jolloin sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys sekä ammattiylpeys vahvistuvat. Eräänä tärkeänä tavoitteena on soveltaa opittuja asioita käytännössä ja luoda parempia valmiuksia siirtyä työelämään. Talonrakennushanketta tukevat teoriaopinnot tapahtuvat luokkaopetuksena ja tiimityöskentelynä. Pääpaino on liiketoimintasuunnitelman laatimisessa Pekka Orava ja esittämisessä opettajille ja muille opintojakson oppilaille. Yrittäjyysopintojen aloituksessa voi käyttää Suomen yrittäjien tuottamaa kalvosarjaa Aina kannattaa yrittää, joka on saatavissa Suomen yrittäjien nettisivuilta. Sisäisen yrittäjyyden voi opettaa Henkilöstö, menestymisen avain -diasarjan avulla. Tiimeissä tehdään SWOT-analyysi, joka löytyy myös nettiversiona osoitteesta Yrityksen perustamisen asiakirjat löytyvät osoitteesta ja yritysmuodon valinnasta saa materiaalia Suomen yrittäjien sivuilta, Tuoteosaaminen ja tuotteistaminen perustuvat pitkälti oman toimialan tuntemukseen. Kestävän kehityksen huomioimisen tuotteistamisessa voi opettaa käyttämällä Suomen yrittäjien nettisivuilta löytyvää Mitä on vastuullinen yrittäjyys? -materiaalia. Opetusta tukevaa verkkomateriaalia löytyy myös hinnoitteluun, markkinointiin ym. Suunnitellulla opintokokonaisuudella tähdätään rakentamispalvelujen ammattitaitovaatimusten toteutumiseen. Ne ovat seuraavat: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kehittää rakennustyöstä myytävän palvelun ja räätälöidä palvelua ulkoisen tai sisäisen asian tarpeiden mukaisesti, myydä rakennuspalveluaan, tehdä materiaalija työmenekkilaskelmat hinnoitteluineen ja sopia palvelusta, neuvotella ja ottaa huomioon asiakkaan ja muiden työhön liittyvien osapuolten tarpeet, toteuttaa sovitun rakentamispalvelun, hahmottaa vahvuudet ja heikkoudet palvelun tarjoajana ja arvioida liiketoimintamahdollisuuksia sekä perustaa yrityksen. Lisätietoja: Pekka Orava 12

12 Yksilöllinen tutkintopolku uomessa ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperustaisena kolmevuotisena tutkintona tai näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joihin vaaditaan 3 5 vuoden työkokemus ja/tai perus- ja täydentäviä opintoja, voidaan suorittaa pelkästään näyttötutkintoina. Näyttötutkinnot suoritetaan tutkintotilaisuuksissa aidoissa tuotanto- ja palveluprosesseissa työpaikoilla. Tutkintotilaisuuden arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja koulun edustajat. Arviointi on kriteeripohjaista ja perustuu Opetushallituksen vahvistamiin tutkinnonperusteiden arviointikriteereihin. Näyttötutkinnot ovat työelämän tutkintoja. Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä edellyttää opiskelijalta sisäistä yrittäjyyttä eli yritteliäisyyttä, itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omasta opiskelu-, tutkinto- ja työprosessista. Esedun Marata-tiimissä on kehitetty Yksilöllinen tutkintopolku, joka mahdollistaa sisäisen yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kehittymisen tutkinnon suorittamisen aikana. Yksilöllinen tutkintopolku on järjestelmä, jossa tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankittu osaaminen, koulutus ja työkokemus vaikuttavat kunkin oppimispolkuun, opintojen muodostumiseen ja aikataulutukseen. Malli perustuu opiskelijoiden jatkuvaan, niin sanottuun Non Stop -sisäänottoon, monipuoliseen lähiopintotarjontaan ja verkko-opintoihin. Opinnot kytketään työssäoppimiseen ja tutkintotilaisuuteen valmentautumiseen aidoissa työelämän tilanteissa. Prosessiin kuuluu ohjaus, jossa tutkinnon suorittaja nähdään tasavertaisena neuvottelukumppanina tutkintoonsa, elämäntilanteeseensa ja urakehityk- Eeva Koljonen seensä liittyvissä kysymyksissä. Ohjaus on ongelmanratkaisua ja vaihtoehtojen hakemista yhdessä tutkinnon suorittajan, ohjaavan opettajan ja muiden toimijoiden, kuten työnantajan, työvoimaneuvojan ja oppisopimusviranomaisten kanssa. Päätökset ohjaustapahtumassa tekee aina opiskelija. Yksilöllinen tutkintopolku pohjautuu Opetushallituksen (OPH 43/011/2006) henkilökohtaistamismääräyksen kolmeen vaiheeseen. Nämä ovat tutkintoon hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja lisäosaamisen hankkiminen. Mallissa vuoropuhelua käyvät työelämän työntekijöille asettamat osaamisvaatimukset, yhteiskunnallinen yrittäjyyden näkökulma, koulun toimintatavat, sekä se, miten ne tukevat sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden valmiuksien kehittymistä. Sitoutuminen oppimiseen ja muutokseen ovat lisääntyneet henkilökohtaistamisen myötä. Opiskelijat opiskelevat tarpeeseensa. Reflektiivisyys oman osaamisen ja työryhmän toiminnan arviointi on myös ammatillisen osaamisen ja menestymisen edellytys yhä useammissa työtehtävissä. Tämä mahdollistaa yksilön ulkoisen yrittäjyyden ja työelämä puolestaan edellyttää sisäistä yrittäjyyttä. Yrittäjäksi aikovat, tai he, jotka suorittavat yrittäjyyden osana tutkintoaan, valitsevat opintoihinsa yrittäjyyden opinnot elleivät ole jo aiemmin opiskelleet yritystoimintaa. Yrittäjyyden tutkintotilaisuus muodostuu tutkinnon suorittajan liiketoimintasuunnitelmasta tai vieraan yrityksen liiketoimintasuunnitelman analysoinnista. Tutkinnon osan arviointiin osallistuvat oppilaitoksen näyttötutkintomestari sekä työelämästä työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Lisätietoja: Eeva Koljonen eeva.koljonen@mamk.fi 13

13 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Onko palveluosaaminen katoamassa? yvien käytöstapojen, kohteliaisuuksien ja oikealla asenteella työskentelyn tärkeys näyttää kehittämishankkeena tehdyn tutkielman mukaan korostuvan tulevaisuuden koulutuksessa. Palvelu oli vielä 1980-luvulla Suomessa likimain ainoa immateriaalinen tuote, se kummajainen, jonka olemusta piti pohtia, kun sitä ei voinut kädessä pitää eikä laatikkoon pakata. Nykyään kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto ovat tuoneet uutta pohdittavaa, ja palvelu alkaa tuntua kovin konkreettiselta asialta viihtymisen, ostettavien ja myytävien oikeuksien ja merkitysten vaihdon maailmassa. Asiantuntijaraporteissa, muun muassa Palvelut 2020, visioidaan palvelun olevan merkittävin kilpailutekijä palvelualan yrityksissä tulevaisuudessa. Teemahaastattelussa haastateltiin pitkäaikaisia, vahvoja palvelualan osaajia eri palvelualan yrityksistä. He kertoivat nykyisistä palvelualan vaatimuksista sekä visioivat tulevaisuuden palvelualan muutoksista sekä palvelualan osaajien ammattitaitovaatimuksista. Tutkimustulosten yhteenvedosta voi havaita yhteneviä ajatuksia ydinosaamisen tarpeista. Palvelu määriteltiin muun muassa onnistuneeksi vuorovaikutukseksi ja fiilikseksi. Katsottiin, että palvelu voi olla jopa tärkeämpi kuin tuote. Tämän päivän palveluun liittyviä tekijöitä ovat työntekijöiden niukkuus, työn tehokkuus ja johtamisen haasteet. Tulevaisuuden palvelulle merkittävää katsottiin olevan mm. segmentointi, erilaisuus ja suvaitsevaisuus sekä hyvät käytöstavat ja kohteliaisuudet. Huomattiin, että palvelualan koulutuksen kehittämisessä riittää haastetta. Palvelukoulutuksen perusosuus tulisi lanseerata kaikille tutkinnon suorittajille tutkinnosta riippumatta, ja varsinaisille palveluosaajille tulisi järjestää riittävä peruskoulutus ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Koulutuksessa tuli esille, että Liisa Remes on tutkinut taloustieteen cum laude työssään palvelun historiaa. Palvelua voi tarkastella ja määrittää paradig- Jaana Kovanen maattisesti samalla tavalla kuten oppimiskäsityksiä. 60-luvulle asti oli voimassa behavioristinen palvelukäsitys, jossa palvelu tuotettiin asiakkaan ulkopuolelta. Havainto ja läsnäolo olivat tärkeitä, ja palvelu tuotettiin kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Siihen kuului materiaalinen toiminta, esimerkiksi makkaran siivuttaminen. Palvelu muuttui vähitellen kognitiiviseksi eli tiedolliseksi. 80-luvulle tultaessa saavutettiin kulutustavaroiden saturaatiopiste. Palvelu oli tietoa, kuten myyjän ohjeita ja käyttöohjekirjoja. Konstruktivistinen palvelu-käsitys antoi ihmisille palvelupolkuja, kuten itsepalvelumyymälöissä, joissa ihminen alkoi itse tuottaa palvelua osallistumalla palvelutuotantoon. Tämä muutos vei lamasta uuteen nousukauteen 90-luvun alusta lähtien. Postmodernissa palvelussa ihminen tekee palveluna sen, minkä aiemmin monet ihmiset tekivät työnään, kuten syrjäyttää nettipankkia käyttämällä pankkivirkailijan palvelun. Tällä hetkellä itsepalvelu näyttää valtaavan alaa nuorten ikäluokkien ehdoilla. He kun ovat kaapanneet käsiinsä tietoyhteiskunnan kehityksen omiin käsiinsä, mikä on tapahtunut vastapainona suurten ikäluokkien yhteiskunnalliselle vallalle. Vaikka yhteiskunta teknistyy ja itsepalvelu lisääntyy, niin selkeästi elämyksien etsintä on lisääntymässä. Tämä mahdollistaa ikääntyvienkin ikäluokkien odottaman henkilökohtaisen palvelun säilymisen ja kehittymisen. Elämysyhteiskunta rakentuu elämäntavoille ja trendeille, joissa elämyshakuisuus nousee keskeiselle sijalle ihmisten elämässä vastapainona teknostressille, tyhjyyden tunteelle, työelämässä uupumiselle ja toimettomuudelle. Kun tietoyhteiskunta korostaa päätä ja järkeä, niin elämysyhteiskunta edellyttää sydäntä ja tunteita. Elämyspalvelut voivat pohjautua luontoon ja olla teknologisesti tuotettuja. Keskeinen kysymys palvelun kannalta on, voiko henkilökohtainen palvelu tarjota uudenlaisia elämyksiä itsepalveluun tottuneille henkilöille? Voiko esimerkiksi elämyksellisyys pelastaa henkilökohtaisen palvelun? Lisätietoja: Jaana Kovanen 14

14 Yrittäjyys sähköasentajan opinnoissa petusministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -julkaisun (2009, 7) mukaan yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa ja ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan pääasiassa opetushallinnon alalla tehtävää laaja-alaista työtä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena on myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä työskentelevien henkilöiden osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja muussakin toiminnassa. (OPM 2009.) Sähkötöiden tekeminen ja urakointitoiminta on Suomessa tarkoin sidottu lakeihin ja asetuksiin. Määräykset ja suositukset ovat EU-sidonnaisia, mutta kansallisia poikkeuksiakin on. Suomessa tulkintoja sovelletaan erittäin tiukasti. Sähköasentajan opinnoissa tehdyssä kehittämishankkeessa huomiota kiinnitettiin erityisesti kustannustehokkuuden oppimiseen. Sähköalan asennusyritykset ovat usein pieniä, yhden henkilön yrityksiä. Kun opiskelijat menevät näihin töihin, heidän tulisi kyetä toimimaan ja ajattelemaan kuten pienyrittäjä. Eräs sähköalan yrittäjä on todennut sattuvasti, että pienessä yrityksessä kaikki tunnit on saatava laskutetuksi. Opiskelijan olisi siis oltava mahdollisimman suureksi avuksi yrittäjälle, jotta tämän kannattaa opastaa opiskelijaa. Varsin- Aku Hyvönen kin pienissä yrityksissä on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota varaston kunnossapitoon ja tarvikkeiden vastaanottoon. Juuri tällaisiin töihin opiskelijoita on kuitenkin varsin vaikeaa motivoida. Niin sanotun perustaloudellisen työtavan oppiminen näyttäisi olevan tärkeää pieniä sähköasentajayrityksiä silmällä pitäen, olivatpa nämä työssäoppimispaikkoja, opiskelijan tulevia työpaikkoja tai perustipa hän sitten aikanaan pienen asennusalan yrityksen. Sähköalan opinnoissa näyttäisi olevan tarvetta opettaa aikaisempaa tehokkaammin sekä yrittäjyyden matematiikkaa että materiaalilaskentaa. Näistä materiaalilaskenta on osa jokaisen ammattitaitoa ja sen omaksuminen kuuluu jokaiselle. Kaupallisen matematiikan voi opettaa matematiikan opettaja, jolloin aihe olisi kaikille pakollinen. Aiheen opettamisen soisi olevan käytännöllistä, vaikkapa siten, että aihetta sovellettaisiin oikeaan yritykseen, tai matematiikkaa voisi tarkastella vaikkapa harjoitusyrityksen toiminnasta. Matematiikan voi myös nivoa esimerkiksi johonkin tarjouskohteeseen. Opiskelijat tekevät oikeasta kohteesta tarjouksen ja mikäli työkohde saadaan, tehdään kustannusseuranta ja jälkilaskenta. Mikäli tarjous ei mene läpi, tutkitaan mikä meni vikaan, ja pyritään korjaamaan asia seuraavaan tarjoukseen. Lisäksi seuraavat projektityöt toteutetaan yrittäjyyskasvatuksena: 1) Opiskelija tekee hintavertailuja toimittajien hinnastojen asennustarvikkeista. 2) Opiskelija tekee hintavertailuja sähköntoimittajien eri tariffeilla. 3) Opiskelija suorittaa materiaalin määrälaskennan joko annetusta kohteesta tai todellisesta urakkatarjouksesta hintoineen. Urakka toteutetaan, mikäli tarjous johtaa urakkasopimukseen. Tekniikan ja liikenteen ala Lisätietoja: Aku Hyvönen 15

15 Kulttuuriala Teatteriportaali yrittäjyyteen Aija Myriin ja Tuulikki Mannila uovien alojen yrittäjyys on kasvava ja kehittyvä ala, johon jo nyt kaivataan ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Luovien toimialojen yritykset ovat tulossa maailmanlaajuisesti innovatiivisten prosessien ja projektien suunnannäyttäjiksi. Uusille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Valokiila kohdistetaan erityisesti pieniin yrityksiin, jotka jo nyt ovat tuottaneet merkittävissä määrin uusia tuotteita ja palveluja eri toimialoille. Euroopassa kulttuurin rooli osana elinkeinoelämää vahvistuu koko ajan. Luovat alat tukevat eurooppalaista taloutta ja työllisyyttä. Alat ohittavat jo nyt painoarvoltaan Euroopan autoteollisuuden. Laajemmaltikin voidaan puhua luovasta taloudesta. Suomessa valtakunnalliset luoviin aloihin kohdistuvat linjaukset lupaavat kehittää suotuisat, uskaltamiseen kannustavat toimintaympäristöt luovien alojen yrityksille, jotta yritysten tuotanto, kasvu ja kansainvälistyminen mahdollistuvat. Yksi kolmesta kärkihankkeesta keskittyy koulutuksen kehittämiseen, erityisesti yrittäjätaitojen kehittämiseen. Oppiminen näyttää siirtyvän myös muodollisen koulutuksen ulkopuolelle. Osaamisella ja jatkuvalla oppimisella voidaan taata kasanvälisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen osaajien joukko. Arvoina mainitaan substanssiosaaminen, yrittäjäasenne, asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys, ekologisuus ja reiluus. Kehittämistehtävässä perehdyttiin luoviin aloihin sekä tehtiin näiden pedagogisiin odotuksiin soveltuva esitys toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Opintokokonaisuuden nimi on Teatteriportaali yrittäjyyteen. Pieksämäellä on Kulttuuritalo Poleenissa toimiva, varsin korkeatasoinen teatteri, jonka kanssa vaatetusala on tehnyt yhteistyötä puvustamisessa jo aiemminkin. Tätä yhteistyötä kehitettiin kehittämishankkeena, jonka johtoajatuksena oli kuinka säilyttää käsillä tekemisen ja luovan osaamisen ammatit teollisuuden ja elinkeinoelämän vaateiden puristuksessa. Teatteriportaali -opintokokonaisuus olisi pääosin projektinomainen, lyhytkestoinen produktio, jossa konkreettisesti valmistetaan teatteripuvustus. Tämän lisäksi yrittäjyysopintoihin kuuluisivat teatterimaailmaan liittyvät opintokokonaisuudet, etapit. Produktioilla olisi selkeä alku ja loppu sekä toimintasuunnitelma, jotta opiskelijoiden olisi helpompi hallita ja jäsentää eri vaiheita ja omaa työskentelyään. Luovien alojen opiskelijat, opettajat, toimijat ja yrittäjät ovat alojensa asiantuntijoita. Yrittäjyyskasvatus tulisi ihanteellisimmin rakentua heidän toimestaan. He kykenevät tekemään mielekkäät, kestävät linjaukset ja rakentamaan aloilleen toimivat toimintamallit, kadottamatta kosketusta alan erikoislaatuisuuteen. Lisätietoja: Aija Myriin Tuulikki Mannila 16

16 Yrittäjyysopintojen toimintaympäristön kehittäminen Eeva-Kaisa Laine, Aulikki Tikkanen ja Heidi Venäläinen M a h d o l l i s u u k s i e n m a a o n a s e n n e. S e m e r k i t s e e a v o i m u u t t a u u s i a i d e o i t a k o h t a a n, h a l u k k u u t t a k u u n n e l l a, i n n o k k u u t t a o p p i a, h a l u a k a s v a a j a j o u s t a v u u t t a m u u t t u a. mmatillisen opetuksen kehittämishaasteet liittyvät pitkälti nopeasti kehittyvään ja muuttuvaan yhteiskuntaan. Ristimäen (1999 ja 2001) mukaan epävarmuus ja moniarvoisuus ovat lisääntyneet yhteiskunnassa. Työelämä on muuttunut merkittävästi muutamassa vuosikymmenessä. Aikaisemmat suuret organisaatiot ovat pilkkoutuneet pienemmiksi tulosyksiköiksi ja tiimeiksi. Tämä tuo päätöksentekovaltaa alaspäin ja yhä useampi työntekijä on monessa suhteessa yhä yrittäjämäisemmässä asemassa, vaikka työskenteleekin toisen palveluksessa. Tulevan työelämän haasteiden hahmottaminen on vaikeaa nopean muutosvauhdin takia. Opiskelijoiden on opittava suhtautumaan aktiivisesti omaan elämäänsä. (Ristimäki 1999 ja 2001.) Tulevaisuuden oppimishaasteet liittyvät arvoihin ja asenteisiin. Kun aikaisemmin pidettiin tietojen ja taitojen opettamista tärkeänä, tulevaisuudessa korostuvat oppimis- ja toimintamallit. Näyttää siltä, että näiden tulisi mahdollistaa nopea sopeutuminen ja kyky ryhtyä uusiin innovatiivisiin prosesseihin, toisin sanoen yrittäjämäinen käyttäytyminen. Remes (2001 ja 2003) korostaa yrittäjyyden oppimista toiminnassa. Toiminnallisen yrittäjyyskasvatuksen toimintaympäristön kehittäminen on ajankohtaista ammatillisessa lähihoitajakoulutuksessa johtuen muun muassa opetussuunnitelmien uudistamisesta. Lähihoitajien koulutukseen tulee 5 opintoviikkoa yrittäjyyden opintoja, minkä vuoksi on kartoitettu palvelutalossa käytettävien tilojen ja käytänteiden soveltuvuutta yrittäjämäisen käyttäytymisen opiskeluun. Yrittäjyyskehittäjävalmennuksen aikana, syksyllä 2009, tarjoutui mahdollisuus selvittää palvelutalo Ro- H a t e l e y & S c h m i d t sinan tilojen soveltuvuutta lähihoitajaopiskelijoiden toiminnalliseen yrittäjyyden opiskeluun. Rosinassa on intervallihuone, joka on kapea, pieni yhden hengen huone, jossa on WC ja suihkutilat. Huone soveltuisi parhaiten yksittäisten asiakkaiden vastaanottoon. Asiakkailta voisi mitata verenpainetta ja ottaa erilaisia verinäytteitä. Tilaa voisivat hyödyntää esimerkiksi hoidon- ja huolenpidon, sairaanhoidon- ja huolenpidon sekä vanhustyön opiskelijat. Hius- ja kauneusalalla on omat toimivat tilat Rosinassa. Opiskelijat suorittavat siellä työharjoitteluja. Kauneussalongissa voivat työskennellä parturi-kampaajaopiskelijat sekä kosmetologi- ja jalkahoitajaopiskelijat. Rosinan alakerrassa on 30 neliömetrin suuruinen liikuntatila, joka on nykyisellään käytössä vain pari kertaa viikossa. Tilaa voisivat hyödyntää esimerkiksi kasvun tukemisen ja kuntoutumisen tukemisen perusopinnoissa opiskelevat sekä tutkinnon valinnaisissa osioissa opiskelevat. Tilaa voisi käyttää erilaisiin rentoutumishetkiin. Ohjatut rentoutushetket voisivat rauhoittaa erityisesti levottomia vanhuksia. Yksilörentoutuksissa voisi käyttää fysioakustista tuolia. Oleskelutilan yhteydessä on kanttiini, joka on tällä hetkellä käyttämättömänä. Kanttiini soveltuisi erinomaisesti esimerkiksi maratan, mutta myös lähihoitajaopiskelijoiden opiskelukäyttöön. Samin opiskelijoiden asiakaskunta koostuisi Palvelutalo Rosinan asiakkaista ja kiinnostuksen mukaan myös lähellä olevien palvelutalojen asukkaista sekä ulkopuolisista asiakkaista. Toteutuksen kannalta on vielä monia selvitettäviä asioita, kuten hinnoittelu, tiedottaminen ja markkinointi ja opetusjärjestelyt vastuukysymyksineen. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Lisätietoja: Eeva-Kaisa Laine eeva-kaisa.laine@samiedu.fi, Aulikki Tikkanen aulikki.tikkanen@samiedu.fi, Heidi Venäläinen heidi.venalainen@samiedu.fi 17

17 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yrittäjyys marata-alan opinnoissa Helena Immonen, Leena-Anneli Kosonen ja Eliisa Mättö rittäjyys on majoitus- ja ravitsemisalan kantava kulmakivi. Sen vuoksi kehittämishankkeessa on teoreettisesti jäsennetty yrittäjyyskasvatusta, koulun toimintakulttuuria ja opetussuunnitelmaa sekä asemoitu yrittäjyyskasvatuksen erilaisten mahdollisuuksien toteutumista alan opinnoissa ja opettajien työssä. Tekijöillä on majoitus- ja ravitsemisalan esimieskoulutus sekä vankka kokemus alan yritystoiminnan tehtävissä ja tämän lisäksi pitkä kokemus alan opettajana toimimisesta. Kehittämishankkeessa on keskitytty sisäisen yrittäjyyden integrointiin kokkien ja tarjoilijoiden koulutusohjelmissa. Sisäinen yrittäjyys koostuu yksilön yrittäjämäisestä käyttäytymisestä eli omaehtoisesta yrittäjyydestä, oppivasta organisaatiosta ja organisaation yrittäjyydestä. Vastaavasti yrittäjyyskasvatuksen taustalla vaikuttavat yrittäjyyden neljä muotoa. Nämä ovat omaehtoinen yrittäjyys, organisaation yrittäjyys ja ulkoinen yrittäjyys sekä sisäinen yrittäjyys. Ammatillisessa opetuksessa yrittäjyyskasvatukseen vaikuttavia toimijoita opetus- ja oppimisprosesseissa ovat opiskelijat, opettajat ja oppilaitosorganisaatio. Yrittäjyyskasvatus on siten sekä yksilöä että kulttuuria koskettava asia. Omaehtoinen yrittäjyys määritellään lyhyesti yksilön positiiviseksi asenteeksi ympäristöä, asioita ja ihmisiä kohtaan. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan opettajan ja opiskelijan aloitteellisuutta, omatoimisuutta, myönteistä työasennetta, vastuullisuutta, määrätietoisuutta, luovuutta, kekseliäisyyttä, menestymishalua ja elinikäistä oppimista. Ulkoiseen yrittäjyyteen kuuluvat liiketoiminta, yritystoiminnan harjoittaminen, yritystoimintaan liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen sekä yrityksen perustaminen. YKV-koulutuksen aikana reflektoitiin pääkouluttajan esittämää kysymystä: Onko HoRaCa-alan kou- lutuksessa tyypillistä ammatillisen osaamisen lisäksi yrittäjyyskoulutus? Pohdinnan tulos oli, että ne ovat osin sisään rakentuneita sekä toisiaan täydentäviä. Klassinen yrittäjyyskasvatuksen oppimista kuvaava Gibbin (1993) malli kuvaa hyvin alan koulutusta. Sen mukaan yrittäjämäinen oppiminen toteutuu tekemällä, tarttumalla tilaisuuksiin, tekemällä virheitä, palautteen avulla, lainaamalla, keksimällä, yhteistyössä, vuorovaikutuksessa, paineen alaisena ja ongelmia ratkaisemalla. (Gibb 1993) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opetussuunnitelmien mukaan tutkinnon kaikkiin osiin sisältyy yrittäjyysopintoja viisi opintoviikkoa, kymmenen opintoviikkoa tutkinnon valinnaisena osana ja lisäksi kymmenen opintoviikkoa yritystoiminnan liiketoimintaopintoja. Ammatillista osaamista täydentävänä tutkinnon osana on yksi opintoviikko yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa ja valinnaisena osana 1-4 opintoviikkoa yritystoimintaa. Savonlinnan ammattija aikuisopiston alaa koskevaan arvoperustaan on kirjattu seuraavaa: Alan ammattilainen on vastuullinen, oma-aloitteinen, rehellinen, suvaitsevainen, yhteistyökykyinen ja palveluhenkinen sekä hallitsee hyvät käytöstavat. Alan ihmiskäsitys on vastaava yrittäjyyskasvatuksessa vaikuttavan ihmiskäsityksen kanssa. Edellä kuvatun toteutuminen edellyttää opettajien kehittymistä yrittäjyyskasvattajina, joka puolestaan kehittää koulun kulttuuria yrittäjämäiseen suuntaan. Näyttää siltä, että tällöin yrittäjyys ja oppiminen ovat sama asia. Lisätietoja: Helena Immonen Leena-Anneli Kosonen Eliisa Mättö 18

18 Osuuskunta yrittäjämäisenä oppimisympäristönä Tuija Lukka Kulttuuriala Yrittäjyys on monelle käsi- ja teollisuusalalle kouluttautuvalle vieras tai täysin mahdoton vaihtoehto. Alan koulutuksen sisäinen kulttuuri ja ihanteet ovat ristiriidassa yrittäjyyden ja itsensä ja aatteidensa myymisen kanssa. Osuuskunta-ajatus on tullut täyttämään yrittäjyysopintojen käytännön läheisyyden sekä yrittäjyyskasvatuksen toteutustarpeita artesaanien koulutuksessa. Artesaanikoulutukseen ei ole aiemmin sisältynyt pakollisia yrittäjyysopintoja. Niihin on kuitenkin kuulunut 1 ov liiketaloutta. Valinnaisissa opinnoissa on ollut mahdollista valita yrittäjyysaiheisia opintoja. Vuodesta 2008 artesaaniopiskelijat ovat voineet valita yrittäjyyspolun, johon on kuulunut 10 ov:a yrittäjyyttä. Ammattiopinnoissa on aika ajoin valmistettu tuotteita esimerkiksi joulumyyjäisiin, jotka on järjestetty koulun tiloissa tai on osallistuttu koulun kanssa Luston jokavuotisiin joulupuun päivä -tapahtumaan. Näissä tapahtumissa opiskelijat ovat olleet useimmiten itse myymässä valmistamiaan tuotteita. Opinnoissa on tehty myös asiakastöitä, mutta nämä ovat rajoittuneet lähinnä huonekalujen entisöintiin ja kunnostustehtäviin. Kädentaitajista suurin osa työllistyy kuitenkin tänä päivänä oman yrityksen kautta ja yrittäjäksi opitaan vain kokeilemalla käytännössä, mitä yrittäjyys on. Sen vuoksikin perustettiin Osuuskunta Karu, joka on Artemian ja Samin eräs yrittäjyyden oppimisympäristö. Osuuskunta on juridinen yksikkö, joka mahdollistaa oikean liiketoiminnan harjoittamisen. Opiskelija harjoittelee yrittäjyyttä omassa toiminnassaan tuetusti. Vastuu oppimisesta ja työskentelystä on kuitenkin itsellä. Yrittäjyydestä opitaan käytännössä muun muassa markkinointia, asiakashankintaa, hinnoittelua, laskutusta, verkostoitumista ja vastuullisuutta. Osuuskunnassa työskentelystä saa palkkaa ja työkokemusta. Työtehtäviä ei anneta, vaan ne pitää itse luoda omien tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija etsii itse asiakkaansa ja tekee toimeksiantonsa heille tai suunnittelee oman aikataulunsa ja työskentelynsä esimerkiksi malliston ja tuotteiden kehittelyyn. Osuuskunnassa voi suorittaa myös työssäoppimisjakson yrittäjämäisesti liittymällä osuuskunta Karun jäseneksi. Lisätietoja: Tuija Lukka tuija.lukka@samiedu.fi 19

19 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yrittäjyyspassin suunnittelu Heikki Kauranen ja Ari Leinonen rittäjyyspassin suunnittelu oli kehittämistehtävä, jossa paneuduttiin muun muassa niihin arvoihin ja periaatteisiin, joita tulisi olla yrittäjyyspassin toteutuksen taustalla. Yrittäjyys määritellään sisäiseksi yrittäjyydeksi eli yrittävyydeksi, joka merkitsee toimimista yritteliäästi jonkun toisen palveluksessa ja ulkoiseksi yrittäjyydeksi, joka tarkoittaa yrityksen perustamista ja toimimista itsenäisenä, omistavana yrittäjänä. Ulkoinen yrittäjyys edustaa liiketoimintaosaamista. Sisäinen yrittäjyys sisältää muun muassa seuraavia ominaisuuksia: oma-aloitteisuus itseohjautuvuus luovuus, ongelmanratkaisutaidot kokeilun halu, rohkeus riskin havaitseminen, arvioiminen ja ottaminen vastuullisuus ja päämäärätietoisuus itseensä uskominen sosiaalisuus, sosiaaliset taidot verkosto-osaaminen arviointi, itsearviointi ja arvioinnista oppiminen jatkuva oppiminen omien kykyjen tunnistaminen ja yrittäjyysvalmiudet sekä yrittäjyyttä muistuttava toimintatapa. Menestyvän yrittäjän ominaisuuksia ovat muun muassa terve itsetunto ongelmanratkaisutaidot yhteistyökyky aloitekykyisyys ja ulospäin suuntautuneisuus. Yrittäjyyspassin suunnittelussa päädyttiin siihen, että opinnot ovat laajuudeltaan 10 opintoviikkoa ja että yrittäjyyspassi mahdollistaa yrittäjyyspolun kulkemisen osana ammatillisia opintoja. Tärkeänä koettiin yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen sekä yrittäjämäisen asenteen vahvistaminen opintojen aikana. Tämä edellyttää pedagogista taitavuutta opettajilta ja ohjaajilta. Lisätietoja: Heikki Kauranen Ari Leinonen 20

20 Linkkivinkkejä yrittäjyysopintoihin Anne-Mari Behm ja Juha Piironen nternetissä on saatavilla paljon koulun yrittäjyysopetusta ja yrittäjyyskasvatusta tukevaa materiaalia, jota tässä kehittämishankkeessa koottiin opettajien työn tueksi. Nettimateriaali muuttuu nopeasti, joten kokoelma on esitys tämän hetkisestä tilanteesta. Sisäisestä yrittäjyydestä kiinnostuneille netistä löytää etälukion käytännöllisen ja kattavan verkkokurssin, jossa käsitellään sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. TV1:n Yle Teemassa esitetyn Sukella yrittäjyyteen -sarjan Sisäinen yrittäjyys -jakson voi katsoa Opettaja tv:ssä rekisteröitymällä käyttäjäksi. Yrittäjämotivaatiota voi tarkastella osoitteessa Miksi kannattaisi ryhtyä yrittäjäksi? -kysymys saa siellä vastauksia: voit toteuttaa ideoitasi, saat vapautta toimia, mutta myös kantaa vastuuta, kannattava toiminta antaa myös hyvän taloudellisen tuloksen ja voit päättää itse mitä teet. tarjoaa faktatietoa yritystoiminnasta, sen työllistävyysvaikutuksista ja yritysten merkityksestä kansantaloudelle. -osoitteessa voi pelata Onko hän yrittäjä -peliä, jossa hahmotetaan yrittäjäominaisuuksia. Yrittäjätestin voi puolestaan tehdä osoitteessa Yrittäjyysopetuksen osaksi löytyy runsaasti verkkomateriaalia, joiden avulla voi perehtyä yrityksen perustamistoimiin, liikeidean kuvaamiseen, tehdä liiketoimintasuunnitelman, tarkastella kannattavuutta, tehdä SWOT-analyysin, pohtia yritysmuodon valintaa ja yrityksen rekisteröintiä sekä perehtyä vakuutuksiin, verotukseen ja työnantajamaksuihin. Linkit löytyvät Linkkivinkkejä-kehittämishankkeesta, joka on esillä Firma-hankkeen kotisivuilla, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikan ja liikenteen ala Lisätietoja: Anne-Mari Behm Juha Piironen 21

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mitä arvioitiin?

Mitä arvioitiin? Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Lehtori Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oppimisen arviointi Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä osaa ja mitä hänen on vielä

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Mikä on ammatillinen tutkinto? Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kirkkopalvelut ry Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Mitä Yrtissä arvioitiin?

Mitä Yrtissä arvioitiin? Mitä Yrtissä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana

Lisätiedot

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op) Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot