14 Opetusta. 7 Jokaisesta. 4 Oppisopimuksella. Av-viestinnän ammattilainen hallitsee monta mediaa s. 8. koneasentajaksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14 Opetusta. 7 Jokaisesta. 4 Oppisopimuksella. Av-viestinnän ammattilainen hallitsee monta mediaa s. 8. koneasentajaksi."

Transkriptio

1 vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 2/2010 Av-viestinnän ammattilainen hallitsee monta mediaa s. 8 4 Oppisopimuksella koneasentajaksi 7 Jokaisesta löytyy yrittäjä 14 Opetusta virtuaalisesti

2 Salpauksen Svengi 2/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Henna Kautiainen kouluttautui oppisopimuksella koneasentajaksi 6 Kansainvälisyys Esittelyssä uusi kv-päällikkö 7 Yrittäjyys Veli-Matti Lamppu kannustaa yrittämään 8 11 Koulutusala esittelyssä Av-viestinnän ammattilaiset näkevät asiat uudella tavalla Sohvalla Heidi Hosiokangas ja Lasse Järvinen keskustelevat nuorten yrittäjyydestä Opetusta virtuaalisesti Lisätty todellisuus auttaa havainnollistamisessa Yritysyhteistyö Pedro Oy valmistaa erikoiskalusteita 19 Pakina Simo-Veikko Engi 20 Kuvamuisto Sofia Lyjina vie opiskelijat Venäjälle oppimaan Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Silja Hjerppe, Toimittajat Helena Salakka, Joanna Vihtonen Taitto Sanna Henttonen, Toimituskunta Sirkku Aro, Henna Jantunen, Tuula Kilpinen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Maaria Piukkala, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Petra Behm, puh , Painosmäärä kpl Paino Aldus Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2010 kaksi kertaa.

3 Pääkirjoitus Opiskelijat ja työelämä tärkeimmät asiakkaamme Koulutuskeskus Salpauksella on kaksi asiakasryhmää, jotka ovat ylitse muiden. Ne ovat meidän yli opiskelijaamme ja työelämä: yritykset ja erilaiset yhteiskunnalliset organisaatiot. Tietysti muutkin asiakkaat, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat tärkeitä, mutta ne ovat sen luonteisia, että yhdessä niiden kanssa me palvelemme opiskelijoitamme ja työelämää. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, työvoimahallinto, kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, maakuntien liitot, yrityskeskukset, yhteistyöoppilaitokset ja kansainväliset partnerit. Oikeastaan koko Salpauksen olemassaolon oikeutus on tämän maakunnan opiskelijoiden ja työelämän palvelu! Miten sitten voimme parhaiten palvella asiakkaitamme? Miten tuotamme heille lisäarvoa ja kilpailukykyä: osaamista ja osaavaa työvoimaa? Yksi tärkeimpiä edellytyksiä hyvän asiakas- ja kumppanuussuhteen luomiseksi on luottamuksen synnyttäminen. Luottamukseen sisältyy aina molemminpuolista kunnioittamista ja arvostamista. Tämä asettaa aivan erityisen haasteen meille opettajille ja muille oppilaitoksen edustajille. Odotamme helposti kunnioitusta ja arvostusta opiskelijoilta, mutta miten itse kohtelemme heitä? Kuuntelemmeko tarpeeksi heidän mielipidettään ja otammeko riittävästi huomioon opiskelijoiden erilaisuuden? Jaksammeko opettajina itse uudistua, uudistaa opetusta ja seurata aikaamme ja mahdollistaa opiskelijoillemme ammattialan uusimmat tiedot ja työskentelytavat? Salpaus ei pysty hoitamaan koulutuksenjärjestämistehtäväänsä ilman alueen yrityksiä: Jokaiseen tutkintoon sisältyy työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Aikuisten näyttötutkinnot tehdään pääasiallisesti yrityksissä. Salpaus on myös maakunnan pääasiallinen oppisopimuskoulutuksenjärjestäjä, ja tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kouluttavien yritysten kanssa. Ja koska osaaminen on koko maakunnan tärkein kilpailukykytekijä, yritysten oman henkilöstön osaamisen kehittämistä täytyy lisätä. Tätä tehtävää Salpaus hoitaa yhä lisääntyvässä määrin lakisääteisen työelämän kehittämisja palvelutehtävänsä kautta. Yrityksille räätälöidään juuri sellaista koulutusta ja osaamisen kehittämistä kuin ne tarvitsevat. Koulutus tapahtuu yhä useammin työpaikalla, ja uudet sosiaalisen median oppimismenetelmät yleistyvät. Oppilaitoksen ja yritysten vuoropuhelua pitää käydä päivittäin toiminnan eri tasoilla. Koulutuskeskus Salpauksessa panostetaan tällä hetkellä mittavasti asiakkuudenhallintaan: olemme julkistaneet konsernitasoisen asiakkuusstrategian ja kehitämme asiakkuudenhallintajärjestelmäämme. Visionamme on olla haluttu yhteistyökumppani, jonka kanssa on ilo toimia yhteistyössä. Marita Modenius rehtori Viime keväänä tehtiin Salpauksen yrityskumppaneille sidosryhmäkysely. Se osoitti, että Koulutuskeskus Salpaus tunnetaan maakunnassa erittäin hyvin, ja sitä arvioitiin hyvinkin myönteisesti. Salpausta ja erityisesti sen aikuiskoulutusta pidettiin myös luotettavana, ja sen toimintaa luottamuksellisena, vastuullisena ja toista kunnioittavana. Tällainen tulos saadaan vain monipuolisella ja säännöllisellä yritysyhteistyöllä ja laadukkaalla toiminnalla. ANNA RÄIKKÖNEN Salpauksen Svengi 2/2010 3

4 Svengipersoona Oppisopimuskoulutus vei pesulasta koneasentajaksi teksti Joanna Vihtonen n kuva Viestintätoimisto Mageena Kolme vuotta sitten lahtelaisen Henna Kautiaisen silmiin osui lehti-ilmoitus, jossa Raute etsi oppisopimuksella koneasentajaa. Henna laittoi hakemuksen vetämään, ja kevättalvella 2008 hän oli jo töissä asennuskoneiden ääressä. 4 Salpauksen Svengi 2/2010

5 Lukion jälkeen olin ensin pesulassa töissä ja aloin siellä miettiä, mille alalle lähtisin. Tärkeintä oli, että saisin jostakin tutkinnon, sillä pelkästään lukion papereilla en tekisi mitään, kertoo Henna Kautiainen. Hennalla ei ollut aikaisempaa kokemusta metallisalasta ennen oppisopimuskoulutusta. Työkaluja osasin käyttää jonkin verran, mutta konepiirustuksia en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin. Rauten tarjoamassa oppisopimuskoulutuksessa houkuttivat nimenomaan uudet haasteet. Halusin näyttää itselleni ja muille, että pystyn tällaisiinkin hommiin. Työpaikkaohjaajalla iso merkitys Oppisopimuskoulutuksen läpiviemiseen oli varattu kolme vuotta aikaa, mutta Henna raivasi tutkinnon läpi 2,5 vuodessa. Hän kiittelee erityisesti työpaikkakouluttajaansa Pasi Haverista, joka neuvoi ja kannusti koko koulutuksen ajan. Hyvä työpaikkakouluttaja saa asiat rullaamaan. Hän estää sen, että oppisopimuskoulutettavaa ei vain laiteta nurkkaan näpertämään jotain. Hän käy työnjohtajien kanssa läpi, mihin asioihin opiskelijaa täytyy seuraavaksi perehdyttää. Henna arvelee, että koska hän aloitti metallialalla aivan nollasta, ohjauksen täytyi olla ohjaajallekin haaste. Oppisopimuskoulutukseen kuuluu, että työpaikalla opittavan käytännön työn lisäksi tehdään myös tietopuolisia opintoja, jotka oppilaitos järjestää. Kävin pakollisten opintojen lisäksi ylimääräisiä hitsauskursseja, koska niistä on hyötyä tulevaisuudessa. Henna otti härkää sarvista ja yhdisti alun perin väljästi sijoiteltuja teoriaopintoja tiiviiksi putkeksi. Erään tiukan jakson jälkeen huomasin, että opintoja riittää vielä vuodeksi. Halusin saada tutkinnon nopeammin suoritettua taloudellisenkin tilanteen takia ja aloin kasata teoriajaksoja entistä enemmän sumppuun. Teoriajaksot koettelivat opiskelijan kukkaroa, sillä niiden aikana Henna ei saanut palkkaa, vaan koulun päivärahaa. Hennalla on kouluikäinen poika, mutta mielestään hän pystyi hyvin yhdistämään työn, opiskelun ja perheen. Toisin kuin lukiossa, oppisopimuskoulutuksessa ei tarvitse tehdä läksyjä, ja käytännön osiot hoidetaan käymällä työssä. Keskityin kouluun ja teoriaopintoihin aikataulun mukaisesti ja luin kokeisiin silloin kuin piti. Samaan aikaan oppisopimuskoulutuksessa Rautella oli kaksi muuta opiskelijaa, joilla oli jo entuudestaan alasta kokemusta. Hyvä työpaikkakouluttaja saa asiat rullaamaan Kiritimme toisiamme valmistumiseen asti ja kyselimme, mitä kursseja on vielä jäljellä. Minä sain hopeaa eli valmistuin kolmikosta toisena viime keväänä. Tule mukaan oppisopimusinfoihin: Lahden klo 9 14 Heinolan TE-toimiston työnhakukeskus to ja klo Työpaikan ainoa nainen Henna työskentelee Rautella koneasentajana, ja hänellä on vakituinen työsuhde. Konepiirustusten mukaan rakennetaan koneet, ne testataan ja sen jälkeen lähetetään maailmalle. Raute valmistaa tuotantolinjoja sekä yksittäisiä koneita ja laitteita viilu- ja vaneriteollisuudelle. Henna on työpaikallaan harvinaisuus, sillä työyhteisössä ei ole tällä hetkellä muita naisia siivoojien lisäksi. Hän kuitenkin pärjää hyvin miesvaltaisella työpaikalla. Meillä on mahtava porukka töissä. Jos esimerkiksi onnistuu jossakin työtehtävässä hyvin, muut ovat heti avoimesti kannustamassa ja kiittelemässä suoritusta. Henna kuitenkin myöntää, että aina kaikki vastaan tulevat kommentit eivät ole kauniita. Tietynlainen asenne on tärkeintä kaikkea sanottua ei tarvitse ottaa itseensä. Kohti lisäkoulutusta? Oppisopimuskoulutuksena Henna suoritti kone- ja metallialan perustutkinnon. Hän aikoo suorittaa tulevaisuudessa ammattitutkinnon, mutta haluaa hankkia työkokemusta vielä lisää ennen opintoja. En koe olevani vielä valmis ammattitutkinnon suorittamiseen. Ammattitutkinnossa esimerkiksi näyttö täytyy tehdä yksin ilman neuvovaa apua, toisin kuin perustutkinnossa. Toisaalta takki on vielä aika tyhjä edellisten opintojen jälkeen, Henna tunnustaa. Henna on kaiken kaikkiaan tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen jälkeen minulla on sama tutkinto kuin niillä, jotka ovat tehneet perustutkinnon koulussa. Oppisopimuskoulutuksessa on kuitenkin se hyvä puoli, että on jo valmiiksi sisällä työpaikassa, jossa tekee työtä ja oppii samalla. Jos olisin valmistumisen jälkeen mennyt aivan uutena Rautelle töihin, olisin ollut varmaan aika ulalla. Oppisopimuskoulutusta miettivälle Henna antaa neuvoksi, että koulutuksesta kannattaa ottaa etukäteen mahdollisimman paljon selvää. Silloin on helpompi lähestyä työnantajia ja selvittää, mistä oikein on kysymys. n Oppisopimuskoulutus sopii nuorelle, aikuiselle, työssä olevalle, työttömälle, ammatinvaihtajalle, maahanmuuttajalle, erityisopiskelijalle ja yrittäjälle voi johtaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon: vaihtoehtoja lähes 400 antaa mahdollisuuden myös ammatilliseen lisäkoulutukseen perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen kestää kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen yhdistää opiskelun ja työnteon: ohjattua työssä oppimista % oppiajasta ja tietopuolisia opintoja oppilaitoksessa % on edullinen koulutusmuoto, mm. maksuttomat opinnot ja tutkintotilaisuudet, opintososiaaliset edut, mahdollinen palkkatuki, ammattitutkintostipendi on työnantajalle oivallinen tapa vahvistaa henkilöstön osaamista, kouluttaa uusiin tehtäviin, rekrytoida uutta henkilöstöä ja kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä solmitaan yhteisneuvottelussa opiskelijan, työnantajan ja koulutustarkastajan kanssa. Lue lisää osoitteesta oppisopimuskoulutus tai soita ja kysy oman alasi koulutustarkastajaa, puh

6 Internationally Yours Markku Tyni aloitti hyvillä mielin työt Salpauksen kansainvälisten asioiden päällikkönä. Hän siirtyi Salpaukseen Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta. Teksti ja kuva n Silja Hjerppe Kansainvälisyys näkyväksi Salpauksen uusi kansainvälisten asioiden päällikkö toivoo arkeen keskustelua kansainvälisyydestä. Kullekin alalle pitää löytää sopivat tavat kansainvälistyä. Kansainvälisten asioiden päällikkö Markku Tyni on jo ensimmäisen työviikkonsa jälkeen selvillä siitä, mitä pitää tärkeänä uudessa työssään. Ajatukseni on, että kansainvälistyminen ja kansainvälisyys lähtevät toimijoista itsestään. Sitä pyrin ruokkimaan ja viemään eteenpäin, että kansainvälisyys tulisi näkyväksi ja olisi kaikkien asia. Tyni toivoo myös keskustelua ja avauksia siitä, miksi pitäisi olla kansainvälinen. Täytyy löytää kullekin alalle sopivat, hyvät tavat kansainvälistyä. Melkein kaikki alat ovat nykyään jossakin määrin kansainvälisiä. Monilla työpaikoilla on eri etnisen taustan omaavia ihmisiä ja asiakkaina on usein ulkomaalaisia. Myös yrittäjä tarvitsee kansainvälisiä valmiuksia, kun myy osaamistaan tai tuotteitaan. Tavoitteet ja toimintatavat selkeiksi Tyni haluaa toimia työssään opiskelijalähtöisesti. Tietysti toivoisin, että opiskelijavaihdot ja työssäoppimisjaksot ulkomailla lisääntyisivät. Ulkomaille lähdön pitää kuitenkin aina palvella opiskelijaa ja tavoitteiden tulee olla selkeät. Jos itse olisin opiskelija ja lähtisin ulkomaille, niin kävisin tavallaan benchmarkaamassa, miten asioita tehdään toisaalla. Omaa ammattitaitoa pystyy kehittämään, kun näkee erilaisia käytäntöjä ja teknisiä toimintamalleja. Tyni korostaa myös opettajien asiantuntijavaihdon tärkeyttä. Opettajien merkitys kansainvälistymistyössä on erittäin tärkeä. He tiedottavat ja jakavat informaatiota opiskelijoille esimerkiksi työssäoppimisjaksoista. Myös opettajien on hyvä käydä asiantuntijavaihdoissa Salpauksen yhteistyöoppilaitoksissa ja tutustumassa eri maiden työtapoihin työpaikoilla. Opiskelijoiden ulkomaanjaksojen hyväksymisen opintoihin pitäisi myös sujua vaivatta. Tavoitteena on saada Eurooppaan yhtenäinen järjestelmä työssäoppimisen sisältöihin ja arviointiin, jotta ulkomailla suoritetut opinnot voidaan sisällyttää suoraan tutkintoon. Tyni muistuttaa myös, että kansainvälisyys ei aina tarkoita ulkomaille lähtemistä. Myös maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat toimia kansainvälistäjän roolissa. Ammattikorkeasta ammatilliselle puolelle Tyni siirtyi Salpauksen kansainvälisten asioiden päälliköksi Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta. Siellä hän toimi lähes kymmenen vuotta matkailun lehtorina. Opetin asiakaslähtöistä matkailupalvelujen tuotteistamista. Tein myös matkailualan tutkimusta, esimerkiksi tulo- ja työllisyysvaikutustutkimuksia Pohjois-Savon alueella, ja olin mukana maakunnan matkailunkehittämisessä. Tyni vaihtaa mielellään työympäristöä ammattikorkeakoulusta ammatilliseen oppilaitokseen. Ammatillisessa koulutuksessa on selkeämpi painopiste, johon keskitytään. Täällä koulutetaan selkeästi esimerkiksi kädentaitojen osaajia, ja tekemällä oppiminen on tärkeää. Näitä asioita arvostan itse hirveästi. Tyni on itsekin opiskellut ammatti-instituutissa matkailu- ja ravitsemisalaa. Myöhemmin hän kouluttautui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistossa. Hän on alun perin kotoisin Kuusamosta, mutta uskoo viihtyvänsä hyvin Etelä-Suomessa. Ainakin harrastusmahdollisuuksia Lahdessa riittää, kun vapaa-aika kuluu liikunnan ja musiikin parissa. Hiihdän talvella ja vaellan ja kalastan kesällä. Laulan myös kuorossa ja soitan eri instrumentteja. Lahti on musiikkikaupunki, ja ulkoilumahdollisuudet ovat tosi hyvät. n 6 Salpauksen Svengi 2/2010

7 Teksti Joanna Vihtonen n Kuva Sini Pennanen Jokaisesta löytyy yrittäjä Yrittäjän on rohjettava hakea tukea ja apua silloin, kun sitä tarvitsee. Minustako yrittäjä? Ehei, en ole yrittäjätyyppiä. Piintynyt mielikuva on, että vain tietynlaiset ihmistyypit voivat ryhtyä yrittäjiksi. Pitäisi olla vilkas ja sosiaalinen, ja takana olisi hyvä olla monta vuotta alan työkokemusta. Jokaisesta löytyy yrittäjyyttä, kumoaa Suomen Yrittäjät ry:n koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu vanhat käsitykset. Hänen mukaansa yritystoiminta on nykyisin niin moninaista, että ei ole yhtä ainoaa ihmistyyppiä, joka ryhtyy yrittäjäksi. Sähäkän asiakaspalvelijan sijasta hiljaisempi ja ujompikin ihminen voi olla yrittäjä. Lamppu korostaa, että yrittäjäksi aikovalla on oltava ennen kaikkea uskallusta. Pitää olla rohkeutta lähteä toteuttamaan yritystoimintaa ja ottamaan selvää asioista. Hän kuitenkin muistuttaa, että yrittäjän on myös rohjettava hakea tukea ja apua silloin, kun sitä tarvitsee. Suomen Yrittäjät tukee palveluillaan yritysten toimintaa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Järjestö on ollut myös vahvasti vaikuttamassa koulutuspolitiikkaan, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien uudistuksessa. Haluamme edistää yrittäjyyden näkökulmaa koulutuksessa ja yleensäkin yhteiskunnassa. Yrittäjyydestä pitäisi tulla luonteva tapa toimia. Vastavalmistunutkin voi lähteä yrittäjäksi Veli-Matti Lamppu on tyytyväinen siihen, miten yrittäminen on huomioitu ammatillisessa koulutuksessa. Perusteet ovat erittäin hyvällä tasolla: jos kaikki yrittäjyysopinnot otetaan huomioon, niitä on perustutkinnossa yhteensä jopa 36 opintoviikkoa. Uusien opetussuunnitelmien mukaisesti kaikki opiskelijat saavat tietyn tason yrittäjyysopinnoissa, ja opintopolkuja voi aina syventää oman kiinnostuksensa mukaan. Vastavalmistuneella ei saa olla liian korkeaa kynnystä lähteä yrittäjäksi. Ei välttämättä tarvita monen vuoden työkokemusta, vaan halutessaan opiskelijan on saatava riittävät tiedot ja taidot, jotta oman yrityksen voi perustaa heti opintojen jälkeen. Tärkeää on myös, että haluaa kehittyä omalla alallaan. Yrittäjyyden opetus ei tarkoita vain yksittäisiä kursseja, vaan yrittäjyysnäkemys kulkee punaisena lankana kaikessa opetuksessa. Eri oppiaineissa asioita mietitään yrittäjyyden näkökulmasta: mitä tämä asia tarkoittaisi oman toimintani kannalta, Lamppu sanoo. Työssäoppimista pienissä yrityksissä Yrittäjyysnäkemyksen ulottaminen kaikkiin sisältöihin edellyttää kuitenkin sitä, että opettajien asenteet, tiedot ja taidot tukevat yrittäjyyttä. Tässä on Lampun mukaan menty paljon eteenpäin. Suomen Yrittäjien verkkosivuille onkin listattu useita eri koulutusasteilla käytössä olevia menetelmiä, joita oppilaitokset ovat kehitelleet ja toteuttaneet yrittäjyyskasvatuksessaan. Myös harjoitusyritystoiminta ja Nuori yrittäjyys -ohjelma ovat hyviä käytännön toimintamalleja. Lamppu iloitsee myös siitä, että Taitaja-kisoissa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa yrittäjyys omana lajinaan. Yrittäjyydessä jaetun ykkössijan voitti Salpauksen joukkue, johon kuuluivat Rilla Keminen, Erika Seppänen ja Suvi Toivonen. Veli-Matti Lampun mielestä olisi tärkeää, että opiskelijat hakeutuisivat työssäoppimaan pieniin yrityksiin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijat saavat hyvän näkemyksen siitä, mitä yrityksen toiminta on. Yrittäjyyttä on nykyään kaikilla aloilla. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksen jälkeen kaikki eivät mene töihin sairaaloihin tai terveyskeskuksiin alalla on toimijoina paljon pk-yrityksiä. Yrittäjyyttä ei ole pelkästään nuorisoasteella, vaan myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova voi täydentää osaamistaan joko tutkintotavoitteisessa tai lyhytaikaisessa koulutuksessa. Monet yrittäjät eivät ehkä pysty tai halua tehdä laajaa tutkintokokonaisuutta, vaan esimerkiksi tutkinnon osia. Yrittäjien tarpeisiin on reagoitava nopeasti, Lamppu sanoo. n Veli-Matti Lamppu on tyytyväinen siihen, miten yrittäjyys on huomioitu ammatillisessa koulutuksessa. 7

8 Sanna Kilpinen ja Sini Ala-Röyskö työskentelevät Mediakulmassa, aivan Lahden keskustan ytimessä. Heidän Lahden timantit -bloginsa kertoo lahtelaisista tapahtumista ja ihmisistä. Joanna Vihtonen 8 Salpauksen Svengi 2/2010

9 Av-viestinnän ammattilaiset näkevät asiat uudella tavalla Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuu joka vuosi audiovisuaalisen viestinnän osaajia, media-assistentteja, jotka hallitsevat liikkuvan kuvan ja äänen tuottamisen eri medioihin. Teksti Joanna Vihtonen n kuvat Joanna Vihtonen, Esko Hatunen, Jarno Piltti ja Hannes Paananen Opiskelijat oppivat opintojensa aikana kuvaamaan, ohjaamaan, äänittämään ja leikkaamaan. He pystyvät valmistuttuaan toimimaan elokuva-, video-, animaatio- ja tv-tuotannoissa. Yhtä useammin media-assistentit työllistyvät erilaisiin mobiili- ja verkkomediaprojekteihin. Viestinnän alat ovat olleet viime vuosien ajan todella suosittuja hakukohteita, ja myös audiovisuaaliseen viestintään riittää hakijoita. Salpauksessa audiovisuaalista viestintää opetetaan Heinolassa, jonne otetaan vuosittain 20 opiskelijaa noin 150 hakijasta. Ryhmät ovat erilaisuudessaan dynaamisia: opiskelijat ovat eri-ikäisiä, ja heitä tulee ympäri Suomea. Kamerat selässä maailmalle Etsimme koulutukseemme opiskelijoita, jotka ovat oma-aloitteisia ja oikeasti kiinnostuneita alastaan, kertoo av-viestinnän opettaja Ville Grönroos. Työelämä on viestinnän alalla haasteellista, ja opiskelijoiden olisi opittava jo opiskeluaikana olemaan tavoitteellisia ja venymiskykyisiä. Täällä ei istuta koulunpenkillä, vaan liikutaan koko ajan kamerat selässä ja ollaan vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Heinolassa opetus muodostuukin paljon erilaisista toimeksiannoista: muun muassa tapahtumien kuvaamisesta ja mainosspottien ja musiikkivideoiden tekemisestä. Grönroos pitää tärkeänä myös sitä, että välineitä on saatavissa jokaiselle. Täällä ei istuta koulunpenkillä, vaan liikutaan koko ajan kamerat selässä. Opetuksen sisältö on ilmaisua ja tekniikkaa yhdessä, joten välineiden käyttö on opittava. Kalustoa on määrällisesti paljon, jotta kaikki opiskelijat voivat käyttää niitä tarvittaessa. Heinolassa opiskelijoista koulutetaan moniosaajia, joilla on itsenäistä audiovisuaalista näkemystä ja vahvaa käytännön ammattitaitoa. Keskeistä on, että opiskelija pystyisi selviytymään muuttuvissa laiteympäristöissä ja työyhteisöissä ja hallitsemaan erilaisia ilmaisumuotoja. Tarve liikkuvan kuvan osaajista Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, miten kaikki suositulle viestintäalalle valmistuneet saavat töitä, sillä alan työpaikkoja on rajallisesti. Kaikki valmistuneet opiskelijat eivät työllisty heti, mutta on luonnollista, että koulutuksen jälkeen joutuu hetken etsimään omaa paikkaansa, Grönroos sanoo. Vakituista työtä ei useinkaan ole tarjolla, joten alalla tehdään keikkatyötä ja haetaan näyttöjä tulevaisuutta varten. Näkyvänä trendinä on, että alalla on tarve osaajista, jotka pystyvät tekemään liikkuvaa kuvaa etenkin verkkoon. Heinolassakin opetussuunnitelmaa on muokattu siten, että opiskelijat valmistuvat entistä laaja-alaisemmiksi mediaosaajiksi. Videotuotannon lisäksi Heinolassa opiskellaan jatkossa myös tapahtuman teknistä tuottamista ja harjoitusyritystoimintana monialaista sisällöntuotantoa, jossa opiskelijat tekevät pienryhmissä asiakastöitä eri välineisiin.» 9

10 Jarno Piltti ja Hannes Paananen» Tsemppaamalla töihin Hannes Paananen kuuluu niihin onnekkaisiin, jotka vedetään heti valmistumisen jälkeen oman alansa töihin. Luumäeltä kotoisin oleva Hannes Paananen valmistui Heinolasta media-assistentiksi keväällä 2009 ja työskentelee tällä hetkellä Vierumäen urheiluopiston Mediapajassa. Vastaan tuotantojen teknisestä toteutuksesta, toimin videokuvaajana ja valokuvaajana ja päivitän urheiluopiston nettisivuja. Olen myös silloin tällöin videotekniikan ja valokuvauksen kouluttajana erilaisille ryhmille. Paananen oli opiskeluaikanaan työssäoppimassa Vierumäellä ja mieltyi Mediapajan toimintaan ja työnkuvaan. Panostin harjoitteluaikaan paljon ja tsemppasin työhöni täysillä. Halusin antaa itsestäni mahdollisimman myönteisen kuvan. Ahkeroiminen kannatti, sillä tarmokas harjoittelija jäi työnantajan mieleen, ja Paananen päätyi Mediapajaan töihin valmistumisen jälkeen. Paananen päätyi alalle valokuvausharrastuksensa kautta, ja opiskeltavat asiat oli helppo sisäistää harrastuksen takia. Isä oli aikoinaan ostanut itselleen järjestelmäkameran, ja aloin kuvata sillä. Pian homma alkoi kiinnostaa yhtä enemmän. Valokuvaus onkin Paanasen vahvin puoli, ja hän on ajatellut tekevänsä jossakin vaiheessa freelancer-kuvaajan töitä. Opiskelujen aikana kannattaa ottaa kaikki irti koulutuksesta. Välineet ovat ammattimaista tasoa, ja niiden käyttöä kannattaa harjoitella. Mielikuvitusta peliin Viime keväänä media-assistenteiksi valmistuneet Sini Ala-Röyskö ja Sanna Kilpinen työskentelevät Etelä-Suomen Sanomien Mediakulmassa Lahden keskustan ytimessä. He päivittävät ess.fisivustolla olevaa Lahden timantit -blogia ja tuottavat myös muuta nettisivuille tulevaa sisältöä. Kuten Hannes Paananen, myös Ala- Röyskö ja Kilpinen pääsivät kiinni oman alan töihin olemalla ta- Jarno Piltti ja Hannes Paananen 10 Salpauksen Svengi 2/2010

11 voitteellisia. Idea blogista syntyi jo opiskeluaikana. Tutkimme, mitä sisältöä sivustolla oli jo olemassa, ja tarjosimme sen mukaisesti nuorille tarkoitettua blogia. Lahden timantit -blogi kertoo lahtelaisista tapahtumista ja ihmisistä. Blogissa esitellään muun muassa paikallisia bändejä sekä kehitellään erilaisia tempauksia. Myös Facebookissa on Lahden timanttien oma yhteisösivu. Blogimme myötä Etelä-Suomen Sanomien verkkosivuille on tullut lisää nuoria lukijoita, he toteavat. Lahtelaiset naiset päätyivät opiskelemaan av-viestintää siksi, että alalla on mahdollisuus moneen. Välillä molempia kiinnostavat juontotyöt, välillä kameran takana työskenteleminen on kiehtovampaa. Jotta oman alan töihin pääsee, täytyy olla paitsi oikea ajoitus, myös mielikuvitusta tehdä asioita uudella tavalla, Sanna Kilpinen miettii. n Esko Hatunen Joanna Vihtonen Onnistunut työssäoppimisjakso johdatti Hannes Paanasen Vierumäen urheiluopiston Mediapajaan töihin myös valmistumisen jälkeen. 11

12 Sohvalla Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Miten yrittäjyyde saataisiin houkuttele Heidi Hosiokangas toimii Koulutuskeskus Salpauksen yrittäjyysvalmennuspäällikkönä. Hänen vastuualueinaan ovat yrittäjyyskasvatus sekä yrittäjyyteen valmentavan koulutuksen kehittäminen. uravaihtoehto? Ammentaako nuorille mallia urheilusta vai amerikkalaisista unelmista? Tilastokeskuksen mukaan palkkatyö houkuttaa suomalaisnuoria enemmän kuin yrittäjyys. Mistä tämä johtuu? Lasse: Nuoret haluavat turvatun toimeentulon. On myös hyvä muistaa, että yrittäjyys on Suomessa vielä nuorta kulttuuria. Toki meillä on ollut suuria perheyrityksiä, jotka ovat työllistäneet suurin piirtein koko kunnan asukkaat. Ilahduttavaa on yksinyrittäjien määrän kasvu. Suomen yrityksestä 93 prosenttia on yksinyrittäviä. Nykyisin yrittäjäksi aikova saa hyvin koulutusta ja taloudellistakin tukea alkutaipaleelle. Palkollinen työllistäminen onkin sitten jo toinen juttu. Heidi: Yrittäjyys on kasvussa nimenomaan yksinyrittämisen kanssa. Olen huomannut, että kun meillä Koulutuskeskus Salpauksessa nuoret tulevat koko ajan tietoisemmaksi yrittäjyyden vaihtoehdosta, yrittäjiksi lähtevien määrä lisääntyy. Mielestäni on hyvä, että yrittäjyyden kasvu ei ole ollut räjähdysmäistä, koska nuorilla ja uusilla yrittäjillä markkinat ovat ihan yhtä kovat kuin kokeneilla konkariyrittäjilläkin. Lasse: Jos pieni yritys tekee Suomessa konkurssin, se pääsee lehtien palstoille ehkä ensimmäistä kertaa. Ja tällaisia juttuja luetaan. Meille suomalaisille on tyypillistä vahva pelko epäonnistumisesta. Amerikkalaisuutta ei tarvitse suosia, mutta siellä konkurssin tekeminen ei ole häpeä, vaan sitten yritetään aina vaan uudelleen, kunnes onnistutaan. Heidi: Nimenomaan suomalainen yrityskulttuuri on sellainen, että pelätään mokaamista. Yritystä perustettaessa otetaan taloudellinen riski, mutta otetaan myös riski siitä, mokataanko vai ei. Henkinen puoli on myös vahvasti läsnä. Miten yrittäjyydestä saataisiin nuorten silmissä houkuttelevampaa? Heidi: Jo sillä on vaikutusta, että yrittäjyys otetaan luontevaksi osaksi opiskelua, kuten esimerkiksi meillä Salpauksessa. Meillä on Nuori Yrittäjyys -toimintaa, johon kuuluu muun muassa yrittäjyysaiheisia leirejä ja messuja. Lisäksi meillä on Finpecin kautta opiskelijoille harjoitusyritystoimintaa sekä konsernin oma opiskelijaosuuskunta, johon opiskelija voi liittyä jo opiskeluaikanaan ja päästä sitä kautta kiinni yrittäjyyteen luontevalla tavalla. Opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus on ollut jo yli 10 vuotta, mutta oppilaitoksissa ei välttämättä tiedetä, miten se otetaan osaksi opetusta. Lasse: Mitään ei rakenneta hetkessä. Mielestäni yrittäjyyttä edistävät erilaiset yritystarinat. Niitä pitäisi tuoda kouluihin enemmänkin. Enkä tarkoita isojen yritysten kertomuksia, vaan nimenomaan vaikka viisi ihmistä työllistävien yritysten tarinoita, koska ne ovat lähempänä nuorta. Heidi: Yrittäjyystarinat ovat hyvä juttu. Meillä oli esimerkiksi viime keväänä yrittäjyyspäivä, jossa oli monta yrittäjää puhumassa, ja tulossa on lisää opiskelijatapahtumia, -messuja ja -leirejä, joissa paikalliset yrittäjät ovat vahvasti mukana. Mitä tarvitaan, että ihminen ottaa ratkaisevan askeleen yrittäjyyteen? Lasse: Tänä päivänä hyvä ammatti tai koulutus on ensimmäinen ehto. Kannattaa ehdottomasti opiskella, vaikka joskus homma voi mennä myös toisin päin. Jatkuva opiskelu työn ohessa on myös hyvä juttu. Nyt on myös hyvin tarjolla erilaisia tukiverkkoja, kuten yrityshautomoita. Ennen kaikkea tarvitaan kirkas liikeidea. Kaikki suuret tarinat lähtevät yleensä yksinyrittäjyydestä. Heidi: Askel yrittäjyyteen voi olla myös pakko. Esimerkiksi meillä Salpauksessa on aloja, joilla työllistyminen tapahtuu ennen kaikkea ryhtymällä itse yrittäjäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi parturikampaamoala tai audiovisuaalinen viestintä. Olen myös huomannut, että nelikymppiset naiset perustavat tällä hetkellä paljon yrityksiä. Elämäntilanne ja jo hankittu vahva työkokemus rohkaisevat lähtemään yrittäjäksi. Voi olla hyvä vaihtoehto, että on ensin töissä palkollisena ja näkee sitä kautta, mitä yrittäjän arki on. Lasse: Tiedän paljon toisen polven pienyrittäjiä, jotka ovat ensin menneet toiselle töihin, mutta sitten palanneet isänsä tai äitinsä jalanjäljille yrittäjäksi, eivätkä enää vaihtaisi entiseen. Usein tämä lenkki pitää tehdä. On oivallettava henkilökohtaisesti, mitä yrittäjyys voi olla parhaimmillaan. Mitä taitoja nuori tai uusi yrittäjä tarvitsee erityisesti? Lasse: Myyntihenkisyyttä ja -taitoa. Joskus suomalainen menee lukkoon jo siinä vaiheessa, kun häntä pyydetään kertomaan oman yrityksen palveluista. Jatkuva myymisen taito on tärkeää erityisesti yrityksen alkutaipaleella ennen kuin saa nimeä ja mainetta. Pitää olla myös realismia, onko omalla jutulla oikeasti kysyntää. 12 Salpauksen Svengi 2/2010

13 stä vampi Teksti Helena Salakka n KuvaT Sanna Henttonen Lasse Järvinen toimii puheenjohtajana Lahden Yrittäjissä sekä kehittää uutta innovatiivista yritystoimintaa muun muassa yrityksensä Laatu Invest Oy:n kautta. Mitä Lahden Yrittäjät tarjoaa tuoreille yrittäjille? Lasse: Meillä on tällä hetkellä noin jäsentä. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa olemme perustaneet muun muassa nuorten yrittäjien toimikunnan. Lisäksi palkitsemme vuosittain vuoden nuoren lahtelaisen yrittäjän. Meillä on yrittäjille monenlaisia erilaisia tapahtumia, kuten virkistymistä, neuvontapalveluja ja koulutusta, joissa kaikissa myös verkostoituminen on tärkeää. Mitä ajattelette yritysten ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä? Lasse: Yrittäjät ja oppilaitosten edustajat voisivat tavata entistäkin systemaattisemmin, esimerkiksi aina kaksi kertaa vuodessa. Me yrittäjät voisimme antaa palautetta esimerkiksi siitä, miten erilaiset koulutukset ovat toimineet. Toiseksi toivoisin, että oppilaitokset jalkautuisivat vielä nykyistä enemmän yrityksiin tarjoamaan erilaisia koulutuksia. Yrittäjät ovat niin kiinni sorvinsa ääressä, että heitä helpottaa, kun koulutuksentarjoaja tulee paikan päälle muutaman ajankohtaisen koulutusesitteen kanssa. Niihin yrittäjien olisi helppo tarttua. Heidi: Näyttää siltä, että nykynuoret osaavat tuoda omaa osaamistaan paremmin esille kuin vanhemmat ikäluokat. Esiintymistaito on suurella osalla hyvin hallussa, jopa englanniksi. Lasse: Urheilupuolella lätkän peluu saatetaan aloittaa jo 3 4-vuotiaana systemaattisesti. Sapluuna on valmis lapsesta huipulle asti. Yrittäjyydessä voisimme ottaa tästä vähän mallia. Heidi: Yrittäjyyskasvatukseen on kehitetty nykyisin systemaattisia malleja ja innostavaa ohjelmaa aina esikouluikäisestä korkeakouluille asti. On tutkittu, että opiskelijat, jotka ovat käyneet näitä yrittäjyysohjelmia, perustavat todennäköisemmin yrityksen kuin muut nuoret. Salpauksessa yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaisen opiskelijan opintoihin. Heidi: Tämä idea säännöllisistä tapaamisista on ollut minullakin mielessä. Meillä on nykyisin nimetty jokaiselle alalle yrittäjyysvastuuhenkilö. Heistä muodostuu meidän yrittäjyysryhmämme, joka kehittää yrittäjyysasioita Salpauksessa eteenpäin. Olisi hienoa, että pääsisimme tällä ryhmällä tapaamaan Lahden seudun yrittäjiä säännöllisesti. Mikä on parasta yrittäjyydessä? Heidi: Yrittäjälle avautuu jatkuvasti uusia ovia. Mahdollisuuksien kirjo on valtava, ja omia rajoja pääsee kokeilemaan. Yrittäjänä saa olla oman itsensä herra. Lasse: Juuri näin. Yrittäjänä on vapaus tehdä työtä omalla tavallaan. Siinä on vastuussa ennen kaikkea itselleen. Minulle yrittäjyys on antanut niin paljon, etten vaihtaisi päivääkään pois. Aloitin yrittäjänä 21-vuotiaana. Ilman yrittäjyyttä en olisi saavuttanut elämässäni näitä asioita, mitä minulla on nyt. Olen iloinen siitäkin, että olen onnistunut yrittäjyydessä myös taloudellisesti. Periaatteessa yrittäjyydessä on vain taivas rajana. Se on itsestä kiinni. n 13

14 Virtuaalisesti visuaalisuutta opetukseen Lisätty todellisuus tarkoittaa digitaalisen virtuaalisen informaation lisäämistä reaalimaailmaan. Second Life on verkossa toimiva, ilmainen virtuaalimaailma. Projektipäällikkö Georges Segura ja hänen avattarensa, joka seisoo Pikku-Vesijärven rannassa Second Lifessa. 14 Salpauksen Svengi 2/2010

15 Teksti Silja Hjerppe n Kuva Veli-Matti Hoikka Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) tarkoittaa digitaalisen virtuaalisen informaation lisäämistä reaalimaailmaan. Esimerkiksi oppikirjan sivulta voi lisätyn todellisuuden avulla nähdä myös animaatioita, kun kirjan sivua näytetään webkameralle. Kirjan sivulla olevat kuvapisteet ohjelmoidaan niin, että webkamera osaa lukea ne ja esittää kolmiulotteisen kuvan, animaation, videon tai äänen. Se on ihan mielikuvituksesta kiinni, mitä kaikkea lisätyllä todellisuudella saadaan aikaan, kertovat Ritva Kivijärvi ja Georges Segura. Lisätyn todellisuuden avulla opetukseen saadaan kolmiulotteista visuaalisuutta ja lisää havainnollistamisen mahdollisuuksia. Lisätyn todellisuuden avulla voi esimerkiksi mallintaa kemiallisen reaktion tai havainnollistaa avaruusgeometriaa. Yhteistyötä lukioiden kanssa Lisätyn todellisuuden sovellusten kehittäminen opetuskäyttöön on yksi tavoite Salpauksen Virtuaalisesti reaalimaailmaan (Vireaali) -projektissa. Sovellusten kehittäminen pyritään kytkemään myös tietotekniikan ohjelmoinnin opetukseen. Vireaali-hanketta rahoittaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Koulutuskeskus Salpauksen oma lukio-opetus on hankkeessa vahvassa roolissa. Lisäksi mukana on muita Päijät- Hämeen lukioita, aluksi lähinnä Hollolan lukio ja Lahden Lyseon lukio. Vireaali-hankkeessa kehitetään myös mobiili- ja videotekniikkaa. Hankkeen tuotoksia ja ohjeistuksia levitetään kaikkiin Päijät-Hämeen lukioihin, ja ne ovat vapaasti käytettävissä valtakunnallisesti. Riittävästi työkaluja Salpauksessa esimerkiksi virtuaalimaailma Second Life on jo todettu hedelmälliseksi oppimisympäristöksi. Matkailualan opiskelijat perustivat osana opintojaan yrityksiä, joiden toiminta tapahtui kokonaan Second Lifessa. Second Lifen käyttömahdollisuudet lisääntyvät edelleen, kun sen ikärajaa laskettiin 16 vuoteen. Myös wikejä, blogeja, Facebookia ja Twitteriä pyritään hyödyntämään opetuksessa yhä enemmän. Sähköiset työkalut kokoaa yhteen elsa-oppimisportaali. Projektipäällikkö Georges Segura ja verkko-opetuksen koordinaattori Ritva Kivijärvi ennustavat tulevaisuuden opetukseen enemmän visualisointia ja vähemmän lukemista. Salpauksessa kehitetään aktiivisesti verkkoopetuksen menetelmiä, tällä hetkellä erityisesti lisättyä todellisuutta. Piirtoheittimillä emme voi enää jatkaa. Mihin sitten tarvitaan vielä lisättyä todellisuutta? Mielestäni tämä on hyvä lisä opetukseen, niin kuin blogit, wikit tai Second Life. Me haluamme antaa opettajille niin paljon työkaluja, että he voivat valita, mikä sopii parhaiten omille tunneille, Segura sanoo. Lisätyn todellisuuden sovelluksia kehitetään koko ajan esimerkiksi matkapuhelimiin, ja sitä on käytetty myös mainonnan keinona lähinnä Yhdysvalloissa. Lisätyn todellisuuden liittämisessä opetuskäyttöön Salpaus on kuitenkin eturintamassa. Tavoitteena on saada lisättyä todellisuutta Vireaali-hankkeessa mukana olevien opettajien käyttöön jo tänä syksynä. Lisättyä todellisuutta liitettiin myös Salpauksen vuoden 2011 Hakijan oppaaseen. Alakoulusta alkaen Segura uskoo, että opetusmenetelmissä on hiljalleen tapahtumassa vallankumous. Opetushallitus tutkii koko ajan uusia opetusmenetelmiä ja luottaa Salpaukseen ja Salpauksen yhteistyökumppaneihin, että kehitämme niitä. Piirtoheittimillä emme voi enää jatkaa. Lapset saavat 7-vuotiaana kännykän, ja mobiiliteknologia on heille tuttua, kun he tulevat alakouluun. Niinpä mobiilitekniikkaa ja muuta uutta teknologiaa kannattaa hyödyntää myös opetuksessa. Tämä tarkoittaa myös opettajien tietoteknisten taitojen päivittämistä. Nuortenkaan opettajien hyvät tietotekniset taidot eivät ole itsestäänselvyys, jos ei omaa kiinnostusta asiaan ole. Opettajankoulutuksessa ei ole vielä riittävästi huomioitu uutta teknologiaa, toteaa Kivijärvi. Segura ja Kivijärvi toivovatkin, että opettajat oppisivat näkemään teknologian sovellukset innostavina työkaluina. Salpaus on mukana myös Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa, joiden tarkoitus on kouluttaa opettajia uusien opetusmenetelmien käyttöön. Opettajien ammattitaidon lisäksi myös välineiden täytyy olla ajan tasalla. Olennaista on myös luokkien varustaminen. Eihän opettaja voi hyödyntää lisättyä todellisuutta opetuksessa, jos hänellä ei ole luokassaan käytössä tietokonetta ja datatykkiä. Sama pätee myös sosiaaliseen mediaan, jonka työkalut ovat jo tulleetkin opetukseen. Kyllä luokkien perusvarustus pitää olla kunnossa alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Tämä on yksi asia, mikä pitää saada eteenpäin, Kivijärvi jatkaa. n 15

16 1303 tuolia Maailman suurimman matkustajaaluksen Oasis of the Sean laivateatterin tuolit ovat nastolalaisen Pedro Oy:n käsialaa. Vaativat erikoiskalusteet ovat yrityksen ydinosaamista. Teksti Helena Salakka n Kuvat Pedro Oy 16

17 Tiesitkö, että yksi laivateatteri voi olla isompi kuin Sibeliustalo? Näin vertailee nastolalaisen Pedro Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehtonen, jonka yritys on suunnitellut, valmistanut ja asentanut muun muassa maailman suurimman matkustaja-aluksen Oasis of the Sean laivateatterin 1303 tuolia. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Verhoiltuihin erikoishuonekaluihin erikoistunut Pedro Oy on toimittanut vuosien varrella lukuisia tuoleja esimerkiksi kymmeneen aikansa suurimman matkustaja-aluksen laivateatteriin. Lisäksi heidän sohviaan ja tuolejaan on myös suurten risteilyalusten ravintoloissa ja hyteissä. Risteilyalusten huonekalut hyttejä ja ravintoloita myöten vaativat vahvaa erikoisosaamista. Laivojen huonekalujen laatuvaatimukset, paloluokitukset ja viranomaismääräykset ovat maailman tiukimmat. Erikoisosaaminen valttina Miten nastolalainen huonekalualan yritys voi pärjätä kovassa, globaalissa kilpailussa esimerkiksi kiinalaisia vastaan? Erikoistuminen on avainsana. Koska teemme käsityötä, tuotteiden hinta on korkeampi, joten emme voi kilpailla hinnalla, vaan erikoisosaamisella, laadulla ja uusilla muuntautumiskykyisillä tuoteratkaisuilla. Yhtenä Pedron erikoisalana on +70-mallisto, joka keskittyy liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön tarkoitettujen tilojen kalusteratkaisuihin. Kohteina ovat usein ikäihmisten palveluasunnot ja kuntoutuskeskukset, mutta myös yksityisasiakkaiden kodit. Nykyisin pyritään siihen, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Se vaatii paljon myös huonekaluilta. Huonekalujen istuinkorkeutta tulee voida säätää ja niissä tulee olla erikoistoimintoja, mutta samalla niiden tulee olla kodinomaisia. Ei kotiin voi viedä laitosmaisia huonekaluja. Niiden tulee istua itse kunkin sisustukseen, jotta ihminen viihtyy kotonaan. Muotoilua pintaa syvemmältä Muotoilijataustainen Lehtonen painottaa tuotteissa myös muotoilun merkitystä. Maailmalle ei voi lähteä ilman muotoilua. Sen merkitys kasvaa koko ajan. Väestön ikääntyminen vaatii huonekaluilta uudenlaisia ominaisuuksia. Hänen mukaansa muotoilu ei ole vain sitä, että tuotteella on ulkoasu tai että se näyttää joltain tietyltä. Muotoilussa on kyse kokonaisuudesta. Siitä, että mennään pintaa syvemmälle myös tuotteen sisälle ja sen toimintoihin. Muotoilussa on kyse nimenomaan tämän kokonaisuuden kehittämisestä. Lehtonen kertoo, että vuodesohvassa voi esimerkiksi olla käsinojatyynyn sisällä sijauspatja. Tuolin verhoilut voivat olla tarroilla kiinni, jolloin ne saa helposti pestyä. On tärkeää, että kun asiakas tilaa meiltä tuotteen, hän saa aina samalla palvelukokonaisuuden. Tuotteen lisäksi hän saa mukaansa tuotteen pesuohjeen ja mallikangastilkun, jonka avulla hän voi valitsemassa vaikka sohvaan sopivat verhot. Äidiltä tyttärelle Lehtonen myöntää, että kaikkia asiakkaan tarpeita ei toki voi tietää. Tulee kuitenkin osata ajatella asiakaslähtöisesti ja pitkälle eteenpäin: mitä tapahtuu sitten, kun sohvasta tulee osa ostajan kotia tai millaista tietoa asiakas tarvitsee huonekalustaan vuosien päästä? Pedrossa on haluttu katsoa pitkälle tulevaisuuteen myös siinä mielessä, että tuotteiden materiaalivalinnat kestävät vuosia. Kun huonekalu kestää äidiltä tyttärelle, kyseessä on silloin ekologinen ratkaisu, eikä kaatopaikkatavara, joka kestää vuoden, pari. Nastolassa sijaitseva tehdas lämpiää omalla puupurulla ja yhteistyökumppaneilta kierrätykseen tulevalla purulla. Muoveja kierrätetään niin pitkälle kuin mahdollista ja tuotteiden pakkausmateriaalit menevät kierrätykseen. Lisäksi paikalliset päiväkodit ja koulut käyvät hakemassa tehtaalta isoja kangastilkkuja käyttöönsä. Pyrimme huomioimaan ekologisuuden tuotannosta loppukäyttäjälle asti.» Helena Salakka Muotoilussa on kyse kokonaisuudesta. Siitä, että mennään pintaa syvemmälle myös tuotteen sisälle ja sen toimintoihin, kertoo Pedro Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehtonen. Salpauksen Svengi 2/

18 Pedro Oy johtava verhoiltujen erikoishuonekalujen valmistaja tuotteisiin kuuluu tuoleja, lepotuoleja ja sohvia koteihin, julkisiin tiloihin (kuten ravintoloihin, hotelleihin) sekä laivoihin, joihin se toimittaa muun muassa risteilyalusten sisustuskokonaisuuksia yksi erikoisala on liikuntarajoitteisten henkilöiden asuntojen kalusteet yritys on perustettu vuonna 1988 ja se sijaitsee Nastolassa liikevaihto vuonna 2009 oli kolme miljoonaan euroa henkilöstöä 26 Intoa ja itsekritiikkiä Erikoistuminen on suomalaisen huonekaluteollisuuden avainsana. Yrityksen erikoisosaaminen on Lehtosen mukaan syntynyt pikkuhiljaa ja ratkaisu ratkaisulta yhteistyössä asiakkaiden ja suunnittelijoiden kanssa. Palkittu sisustusarkkitehti Tapio Anttila vastaa uusien tuotteiden tuotekehityksestä. Meistä kukaan ei ole valmis, kun opiskelut ovat ohi. Olemme silloin valmiita aloittamaan uuden oppimisen, kun työelämä haasteineen alkaa. Tätä ajatusta Lehtonen on pitänyt mielessään myös silloin, kun yrityksessä on nuoria työssäoppijoita, kuten Koulutuskeskus Salpauksen verhoilijaopiskelijoita. Suurin anti hänen mielestään opiskelijalle on nähdä, mikä kaikki alalla on mahdollista. Verhoilijan työ ei todellakaan ole pelkkien sohvien verhoilua, niin kuin joskus saatetaan ajatella. Meillä verhoomossa on tehty esimerkiksi laivan baaritiskin kaiteet kiiltävästä nahasta. Kerran erääseen vakuutusyhtiöön tehtiin monumentaalinen seinä-penkki-sohva-yhdistelmä. Verhoilijat pystyvät tekemään mitä uskomattomimpia asioita. Opiskelijoiden on hyvä saada tuntumaa alan mahdollisuuksiin ja perusteisiin. Miten sitten tullaan oman alansa huipuksi? Se vaatii intoa työhön, sopivasti itsekritiikkiä ja vuosien työtä. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Kun ihminen on opiskellut ammattiinsa, hänellä on perusedellytykset alalle. Sitten ei muuta kuin uutta oppimiskerrosta päälle, olipa ala mikä tahansa, sanoo Lehtonen, joka itse tuli Pedroon ensimmäistä kertaa vuonna 1990, silloin työharjoittelijan roolissa. n 18 Salpauksen Svengi 2/2010

19 Pakina Selvää suomea Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Kahvipöytäkeskustelut, palaverit, verkkosivut ja jopa sanomalehdet pursuavat nykyään käsittämättömiä englannin kielen sävyttämiä nuorisosanoja. Aamusämpyläni oli mennä väärään kurkkuun, kun nuori kollegani soitti: Hei kuule, voisin kertoa sulle vielä tarkemmat speksit siitä uudesta casesta ihan kasvotusten. Sopisko sulle pieni briiffaus vaikka tänään iltapäivällä? Työkaverit haluavat koutsata, sparrata ja briiffata. Jos olen oikein ymmärtänyt, näillä sanoilla saatetaan tarkoittaa valmentamista, ohjeiden antamista tai ihan yksinkertaisesti jopa keskustelua. Tietenkin on eduksi, jos en ymmärrä, että sparraaminen tarkoittaa ohjeiden antamista. Silloin en myöskään ymmärrä, että ohjeiden antaja tietää, tai ainakin kuvittelee tietävänsä, jotakin enemmän kuin minä. Voin siis tuudittautua olemaan viisaampi ihminen kuin olenkaan. Englanti ujuttaa lonkeronsa koko ajan vain syvemmälle suomenkieliseen viestintään. Yrityksissä esimerkiksi asiakkuudenhallinnasta puhutaan sujuvasti crm:nä, ja omaan asiakasrekisteriin sopii tietysti myös kumppaneita, joiden kanssa tehdään kauppaa ihan business to business. Välillä on hyvä käydä benchmarkaamassa muita yrityksiä, jotta näkee, millaisia innovaatiohankkeita naapurifirmassa on meneillään. Palavereissa näytetään slaideja ja keskustelua jatketaan meilillä. Lisäksi innokkaimmat verkkouskovaiset skypettävät, facebookkaavat ja tviittaavat. Kaiken kukkuraksi he käskevät minunkin seurata fiidejä ja podcasteja. Suomenkielisiäkin termejä näille hömpötyksille on yritetty keksiä, mutta eihän niitä malteta käyttää. Englannin ylivalta ei suinkaan pysähdy työympäristöön, vaan sama meno jatkuu vapaa-ajalla: Palkanlaskennan tytöt kertovat menevänsä työpäivän jälkeen spinningiin tai dance-tunnille. Kuntoilun voi aloittaa personal trainerin opastuksessa, ja taannoin kuulin jopa puhuttavan personal brainerista. Ymmärrän sentään, mistä puhutaan, mutta eivätkö sisäpyöräily ja tanssi olisi ihan yhtä vetäviä nimiä? Ja voisiko personal trainer kuitenkin olla henkilökohtainen ohjaaja? Tai ytimekkäämmin saliohjaaja? Tai vaikka kuntokaveri? On tietenkin tärkeää hallita englantia. Kaikkihan sitä nykyään osaavat, ainakin se nuorempi sukupolvi. Keski-ikäistyvä minäni olisi kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen, jos suomenkielisten kumppaneiden kanssa voisi puhua selvää suomea. Ehdottaisin siis uutta, äärimmäisen virkistävää lähestymistapaa kahvipöytäkeskusteluihin ja facebookkeihin: viestitään yhdellä kielellä kerrallaan, ja suomalaisten kesken mieluiten ihan vaan suomeksi. 19

20 Teksti ja kuva Helena Salakka n Matkakuva Sofia Lyjinan arkisto Kielikylpy alkaa junasta Venäjän kielen opettaja Sofia Lyjina on järjestänyt yli 10 opintomatkaa Venäjälle. Volgan kaupungit ovat erinomaisia matkakohteita. näkyy kazanilaisen ulkoilmamuseon rakennusten arkkitehtuuria. Olimme opiskelijoitteni kanssa Kuvassa opintomatkalla Kazanin kaupungissa Venäjällä. Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista. Se on suuri teollisuuden, kaupan ja tataarikulttuurin keskus. Se sijaitsee Volga- ja Kazanka-jokien yhtymäkohdassa keskellä Venäjän Euroopanpuoleista osaa. Toukokuussa 2010 tehdylle kymmenen päivän opintomatkalle osallistui 26 opiskelijaa Koulutuskeskus Salpauksesta. Mukana oli sekä venäjän kielen alkeis- että jatkoryhmien opiskelijoita. Matkustimme Kazaniin Lahdesta yhteensä 26 tuntia junalla: ensin viisi tuntia Pietariin, ja sieltä 21 tuntia Kazaniin. Opiskelijoiden kielikylpy ja kulttuuriin tutustuminen alkavat heti, kun he astuvat junaan, koska junan henkilökunta ja muut matkustajat puhuvat venäjää ja tutustuvat mielellään suomalaisiin. Opiskelijoiden rohkeus käyttää kieltä kasvaa ja samalla kielitaito karttuu. Meillä oli Kazanissa aamupäivisin neljä oppituntia. Sen jälkeen vuorossa oli kulttuuriin ja kaupunkiin tutustumista. Koska kyse on aikuisopiskelijoista, heille on tarjolla niin omatoimista kuin järjestettyä ohjelmaa, kuten teatterivierailuja, Volgan risteilyjä ja kiertoajeluita kaupungissa. Teen opiskelijoitteni kanssa opintomatkan kerran vuodessa. Nyt matkoja on takana kaikkiaan reilut kymmenen. Olemme käyneet Moskovassa, Pietarissa ja kaukaisemmissa Venäjän kohteissa, kuten Nizhny Novgorodissa, Volgoradissa ja Kazanissa, jotka sijaitsevat Euroopan pisimmän joen Volgan rannalla. Kazanissa minuun on tehnyt vaikutuksen ihmisten suvaitsevaisuus. Kansallisuuksia on yli sata, ja kaupungissa asuu venäläisten ja tataarien lisäksi esimerkiksi tšuvasseja, mareja, baškiireja ja udmurtteja. Paikallisten mukaan kaupungissa ei katsota kansallisuutta, vaan itse ihminen on tärkein. Kazanin opintomatkalla opettajina olivat Tatarstanin venäläisen yliopiston opettajat. He kertoivat, että olemme ensimmäiset suomalaiset, jotka ovat opiskelleet heillä. Ensi vuonna olen ollut 20 vuotta kielten opettajana. Tulin vuonna 1990 Lahteen, ja opetin aluksi sekä kiinaa että venäjää. Lahtelaiset tulevat opiskelemaan meille Koulutuskeskus Salpaukseen venäjää monista syistä. Osa tarvitsee kieltä työssään, esimerkiksi työmatkoillaan. He haluavat pärjätä kohdemaan kielellä. Sitten on paljon niitä, jotka haluavat päivittää kielitaitoaan. Minusta tuntuu, että opiskelijat jäävät venäjän kieleen ja kulttuuriin koukkuun. Siitä on tullut monelle elämäntapa. Opiskelijat jäävät venäjän kieleen ja kulttuuriin koukkuun. Siitä on tullut monelle elämäntapa. Venäjän kielen opiskeleminen, niin kuin kielen opiskelu aina, vaatii työtä. On kuitenkin tärkeää, että opiskelu olisi hauskaa. Käytän opetuksessani paljon apuna internetiä, jossa on paljon materiaalia, kuten nettipelejä ja venäjänkielisiä tietokilpailuja, joissa yhdistyvät hauskuus, kieli ja kulttuuri. Punaisena lankana koko opetuksessani on, että venäjän kieli ja kulttuuri kulkevat jatkuvasti käsi kädessä, niitä ei voi erottaa toisistaan. Opiskellessa syntyy paljon hauskoja tilanteita. Eräällä opintomatkalla miesopiskelija halusi kehua paikallisen naisen kauneutta. Hän yritti sanoa, että kuinka kaunis tyttö, mutta sanoi vahingossa, että kuinka punainen pappa. Tarina ei kerro, miten herrasmiehelle kävi tämän jälkeen. Adjektiivit kaunis ja punainen kuulostavat venäjäksi todella samanlaisilta. 20 Salpauksen Svengi 2/2010

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä.

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot