LAPUA OSAYLEISKAAVA 2030 LAPUAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUE - JOUTTIKALLIO SELOSTUS

Transkriptio

1 LAPUA KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUE - JOUTTIKALLIO OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS LAPUAN KAUPUNKI Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax etunimi.sukunimi@airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2014 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LÄHTÖTIEDOT LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET Selvitystarpeiden rajaus Selvitysmenetelmät Jouttikallion tuulivoimapuiston ympäristöselvitys NYKYTILANNE Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Infrastruktuuri Liikenne Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Väestö, elinkeinot ja palvelut Virkistyspalvelut SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Lapuan alueidenkäytön strategia Yleiskaava ja asemakaavat TAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ASETTAMAT TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle KAUPUNGIN TAVOITTEET ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIASSA JA VALTUUSTOSEMINAARISSA ASETETUT TAVOITTEET Elinkeinot Palvelut Liikenne TAVOITTEIDEN JULKINEN KÄSITTELY TUULIVOIMALOIDEN TEKNINEN KUVAUS OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT - ALUEEN ERITYISOMINAISUUKSIEN HUOMIOINTI Elinkeinot Liikenne ja tekninen huolto LAATIMISVAIHEEN KUULEMINEN YLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja mitoitus Elinkeinot Liikenne ja tekninen huolto Erityisominaisuudet Kaavamääräykset... 63

3 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TUULIVOIMAHANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen Vaikutukset ympäristöön ja luonnonoloihin Voimajohtoreitin vaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA SEURANTAMENETELMÄT ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNE 2011 JA SEURANTA SUUNNITTELUN VAIHEET LIITTEET: YLEISKAAVAKARTTA 1: LIITE 1-KAAVOITTAJAN VASTINEET LAPUAN KAUPUNGIN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN (JOUTTIKALLIO) OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN LIITE 2-KAAVOITTAJAN VASTINEET LAPUAN KAUPUNGIN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN (JOUTTIKALLIO) OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA JÄTETTYIHIN MUISTUTUKSIIN PERUSSELVITYKSET JA LÄHTÖKOHDAT: MAISEMASELVITYS, AIRIX Ympäristö Oy, 2009 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI, Mikroliitti Oy, 2009 ja täydennys 2010 LUONTOSELVITYKSET, Ramboll, 2011 ja täydennys 2013 LAPUAN ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIA. Airix Ympäristö Oy, 2009 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2010 ja päivitys 2013 TUULIVOIMAPUISTON ERITYISSELVITYKSET: LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAPUISTO, YMPÄRISTÖSELVITYS, FCG, 2011 LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMHANKE, TUULIVOIMASELVITYS, TÄYDENTÄVÄT YM- PÄRISTÖSELVITYKSET, FCG, 2012 LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMHANKE, KUVASOVITTEET, FCG, 2012 JOUTTIKALLION TUULIVOIMAPUISTON MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSET, FCG, 2014 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS, Ramboll, JOUTTIKALLION TUULIVOIMAPUISTON LIIKENNESELVITYS, Ramboll, Kaavahankkeeseen liittyvät asiakirjat löytyvät osoitteesta: Kannen kuvat Lapuan kaupunki Valokuvat AIRIX Ympäristö Oy, ellei toisin mainita. Tämä selostus liittyy päivättyyn kaavakarttaan.

4 1 JOHDANTO Yleiskaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan alueidenkäytön strategiaa laadittaessa, sillä yleiskaava on kehityksen ja rakentamisen mahdollistava, oikeusvaikutteinen suunnitelma. Osalla suunnittelualueesta on voimassa Lapuan keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on suhteellisen uusi, tarvitaan kaupungin voimakasta kehitystä ohjaamaan uudet osayleiskaavat. Lapuan keskustaan ollaan nyt laatimassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa kolmelle osa-alueelle, joista tämä sijaitsee kaakossa käsittäen Jouttikallion teollisuus- ja logistiikka-alueen. Yleiskaava on tärkeä kunnan kehitystä ohjaava maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa kunnan päätöksentekoa kaikissa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Kaavatyö on aloitettu syksyllä 2010, jolloin laadittiin työohjelma ja suunnittelusopimus. Kaavatyö tehdään aktiivisessa yhteistyössä tilaajan, konsultin, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Tehtävänä on laatia yleiskaava, joka mahdollistaa sekä teollisuustoimintojen laajentumisen että alueelle kaavaillun tuulivoimapuiston rakentamisen teollisuustoimintojen yhteyteen. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi seitsemän noin 3MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus olisi noin 140 metriä ja roottorin halkaisijat n. 130 metriä. Roottorin pyyhkäisypinta-ala on hehtaarin luokkaa. Tuulipuiston kokonaisteho olisi MW. Jouttikallion teollisuusalueen tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoima-alueella tuotettu sähköenergia tullaan syöttämään alueelle rakennettavan sähköaseman (muuntoasema) kautta 110 kv voimajohtoyhteydellä valtakunnan verkkoon Koveron alueella. Tuulivoimatoimija Innopower Oy on osaltaan osallistunut kaavan laadintaan teettämällä tuulivoimaloiden toteuttamista varten tarvittavat erillisselvitykset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on päättänyt , että Lapuan Jouttikallion tuulivoimalahankkeeseen ei sovelleta YVA-menettelyä (Dnro EPOELY/29/07.04/2011). Kaavatyö vaatii kuitenkin kattavat perus- ja ympäristöselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin. Lapuan kaupunki on teettänyt alueelta erilliset maisema-, luonto- ja ympäristöselvitykset sekä muinaismuistoinventoinnin. Selvitykset on laadittu vuosina Laadittujen selvitysten perusteella voidaan todeta, että alueella on hyvät edellytykset myös tuulivoiman rakentamiselle, eikä tuulivoimaloista olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavatyössä hyödynnetään tehtyjä selvityksiä. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Jouttikallion oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää tuulivoimaloille suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Osayleiskaava tulee olemaan pohjana alueen asemakaavamuutoksille sekä muille suunnitelmille. Keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avulla alueidenkäytön strategiassa asetettuja tavoitteita ja suunnittelun periaatteita. Asemakaavoilla tutkitaan tarkemmin alueen teollisuustoimintojen sijoitus ja mitoitus.

5 Luonnoksista saadun palautteen pohjalta päätettiin jatkotoimista, jonka jälkeen konsultti täydensi ja muokkasi suunnitelman kaavaehdotukseksi. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee yleiskaavan hyväksymispäätöksen Oulussa Iikka Ranta arkkitehti SAFA, YKS-298 Johanna Lehto FM vuonna 2003 vahvistunut Lapuan keskustan osayleiskaava. ALAJOKI SIMPSIÖ JOUTTIKALLIO KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUE - JOUTTIKALLIO, OSAYLEISKAA-ALUEEN RAJAUS, Suurella osalla suunnittelualueesta on voimassa vuonna 2003 vahvistunut Lapuan keskustan osayleiskaava. 5

6 2 LÄHTÖTIEDOT Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa 2000-luvun alussa laadittu Lapuan keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan kaupungin odotettua voimakkaamman kasvun takia. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä laadittiin ympäristöselvitykset suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. 2.1 Lähtökohdat Alueelle on laadittu vuonna Alueidenkäytön strategia Lapuan kaupunginvaltuustossa hyväksytty Lapuan alueidenkäytön strategia tähtää tulevaisuuteen Lapuan säilyttämiseksi houkuttelevana, elinvoimaisena ja itsenäisenä, monipuolisten palvelujen, työnteon ja asumismahdollisuuksien paikkakuntana. Strategia tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle ja tukee osaltaan Seinäjoen seudun rakennemallityötä. Strategiatyön kautta Lapualla on tarkoituksena varautua tulevien vuosien muuttuvaan tilanteeseen ja ohjata kaavoitusta. Tavoitteena on lisätä Lapuan väkilukua, luoda uusia työpaikkoja ja vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää. Väestön- ja työpaikkojen kasvu luo tarpeita suunnitella asumisen laajenemissuuntia, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä liikenneverkkoa. Ote alueiden käytön strategian kartasta. 6

7 2.2 Selvitykset Selvitystarpeiden rajaus Kaavatöissä hyödynnetään ja täydennetään alueella aiemmin, mm. Lapuan alueidenkäytön strategiatyössä tehtyjä selvityksiä. Suunnittelualueelta on laadittu aihepiireittäin, asiantuntijoiden tekemät erilliset perusselvitysraportit karttoineen. Selvitykset kattavat kolme osayleiskaava-aluetta (keskustaajaman tuotanto- ja logistiikka-alueen, Jouttikallion, keskustan liike- ja asuinalueen sekä keskustaajaman asuin- ja työpaikkaalueen). Aluetta koskevat seuraavat selvitykset: Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, AIRIX Ympäristö Muinaisjäännösten arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy Raportti ja täydennys 2010 Kulttuuriympäristöselvitys, Eija-Liisa Kangas, Lapuan kaupunki Raportti Luontoselvitys, Ramboll Oy Raportti Liito-oravatietojen tarkistus Raportti Muuttuneiden voimalapaikkojen tarkistus, Raportti Jouttikallion tuulipuisto, riskienhallinta, Ramboll Oy. Raportti (viranomaiskäyttöön). Jouttikallion tuulivoimapuiston liikenneselvitys, Ramboll Oy. Raportti Lisäksi Jouttikallion tuulivoimahanketta varten laadittiin erillinen ympäristöselvitys sekä Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset. Lapuan Jouttikallion tuulivoimapuisto, ympäristöselvitys, FCG 2011 ja täydennys Raportit ja täydennys Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset, FCG, Raportti (viimeisin raportti) Selvitysmenetelmät Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitettiin kaupunki- ja maisemakuva, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö, luonto- ja maisematekijät, asumisen alueet ja väestörakenne, palvelut ja työpaikat, liikenne ja tekninen huolto, ympäristön häiriötekijät, maanomistus ja suunnittelutilanne. Kaavoittajakonsultin asiantuntijat ovat laatineet kaupunki- ja maisemakuvaselvityksen maastokäyntien ja hyvän paikallistuntemuksen avulla. Maisemaselvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti yo. Anu Lämsä ja arkkitehti Iikka Ranta. Kaupunki on toimittanut konsultille perustietoja asumisesta, työpaikoista, elinkeinoista, liikenteestä ja virkistyspalveluista sekä suunnittelutilanteesta. Perustiedot asutuksesta ja elinkeinoista on koostanut maantieteilijä Johanna Lehto, osin jo strategiavaihetta työstettäessä. Luontoselvityksen täydennykset kaupunki on tilannut aiemman yleiskaavan luontoselvityksen tekijältä Ramboll Oy:ltä, jossa selvityksen ovat tehneet Ville Yli-Teevahainen, Petri Hertteli ja Teppo Lehtola. Maastossa käytiin valikoiduilla alueilla eri vuodenaikoina. Luontoselvitysraportti valmistui tammikuussa Luonto-selvityksen liito-oravatietojen tarkistus valmistui lokakuussa 2013 ja muuttuneiden voimalapaikkojen tarkistus maaliskuussa Kulttuuriympäristöselvityksen tekijäksi kaupunki on palkannut Eija-Liisa Kankaan, joka on koonnut ja täydentänyt olevaa aineistoa syksyllä 2009 ja vuoden 2010 kuluessa. Lisäksi on tehty maastotarkistuksia ja täydennysinventointia. Lopuksi alueet ja kohteet arvotettiin yhdessä maakuntamuseon ra- 7

8 kennustutkijan kanssa. Raportti valmistui maaliskuussa Aineisto on laitettu valtakunnalliseen Kioski-tietokantaan. Muinaisjäännösinventointi tehtiin Sen tekivät Mikroliitti Oy:ssä Timo Jussila ja tapani Rostedt. Työ tehtiin kahdessa vaiheessa, marraskuussa 2009 ja keväällä Jouttikallion alueelta laadittiin sinne kaavailtua tuulivoimahanketta varten erillinen ympäristöselvitys 2011 ja sen täydennys Lisäksi laadittiin Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset, joista viimeisin helmikuussa Raportoinnista ovat vastanneet Ville Suorsa, Marjo Pihlaja, Paavo Sallinen ja Jakob Kjellman FCG Finnish Consulting Group Oy:lta. Lisäksi alueelta laadittiin riskienhallinta-analyysi ja risikienhallintasuunnitelma. Riskienarvioinnin keskeisimpänä tavoitteena oli tunnistaa tuulivoimaloista räjähdetehtaalle aiheutuvat riskit sekä räjähdetehtaan aiheuttamat riskit tuulivoimaloille. Lisäksi tunnistettiin myös muita tuulivoimaloiden aiheuttamia riskejä toimintaympäristölleen rakentamis- ja käyttövaiheiden aikana. Tuulivoimalan rakennusvaiheen riskienarvioinnissa huomioitiin maarakennus- ja perustustyöt tuulivoimaloiden osien kuljetukset pystytys- ja nostotyöt sekä huoltoteiden rakentaminen. Rakennustöiden työturvallisuuteen liittyvät riskit rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Käyttövaiheessa tuulivoimalat on testattu ja ne ovat käytössä. Käyttövaiheen tarkasteluissa näkökulmina olivat seuraavat asiat: vaikutukset räjähdetehtaalle toimintaympäristö onnettomuusskenaariot poikkeustilanteet tuulivoimaloiden toiminta tuulivoimaloiden huoltotyöt. Tunnistetuista vaaroista aiheutuvien riskien suuruudet arvioitiin ja niiden hallitsemiseksi kuvattiin riskienhallintatoimenpiteet riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintatoimenpiteiden tarkoituksena on joko poistaa, pienentää tai siirtää riskejä niin, että niiden suuruus saadaan hyväksyttävälle tasolle. Tämä on mahdollista, kun riskeihin on varauduttu saattamalla ne yleiseen tietoisuuteen jo ennakkoon ja niille on pohdittu hallintatoimenpiteet ja vastuutahot. Selvitykset ja mallinnukset tehtiin aluksi oletuksella, että alueelle voidaan osoittaa 9 tuulivoimalaa, mutta tehtyjen selvitysten tulosten ja saadun palautteen vuoksi kaksi voimalaa poistettiin, joten kaavaehdotuksessa on voimaloita 7 kpl. Voimaloiden määrän vähentämiseen vaikuttivat osaltaan mm. Ympäristöministeriön tarkentuneet uudet tuulivoimaloiden melumallinnusohjeet. Liikenneselvityksessä laadittiin arvio tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavasta liikenteestä sekä selvitettiin tuulivoiman siipikuljetuksen ajouratarkastelun avulla tuulivoimalakuljetusten edellyttämiä mahdollisia valtatien 19 liittymien parannustarpeita Jouttikallion tuulivoimapuiston ympäristöselvitys Jouttikallion alueelle laadittiin sinne kaavailtua tuulivoimahanketta varten erillinen ympäristöselvitys 2011 ja sen täydennys Selvitys toteutettiin oletuksella, että tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on noin 27 MW koostuen yhdeksästä noin 3 MW:n tuulivoimalaitoksesta. Tuulivoimapuisto kytketään valtakunnan sähköverkkoon Jouttikalliolta Koveroon rakennettavalla voimajohdolla. 8

9 Hankkeen vaikutusalueen asutus on harvaa maaseutuasutusta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat pääosin tuulivoima-alueen kaakkois- ja luoteispuolella, lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä voimaloista. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita tai valtakunnallisesti/maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Luonnonoloiltaan tuulivoima-alue on tavanomaisessa talouskäytössä olevaa metsäaluetta, jolla esiintyy eri kehitysvaiheissa olevia metsiä. Vaikutusarvioinnin painopiste on ollut tuulivoimaloiden keskeisimpien vaikutusten, eli maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten arvioinnissa. Vaikutusarvioinnin lähtökohtana on hyödynnetty tehtyjä mallinnuksia sekä ympäristön nykytilaa. Vaikutusarvioiden mukaan tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia asutukselle, maankäytölle, elinkeinoille, virkistystoiminnalle, liikenteelle tai luonnonoloihin melun tai varjostuksen muodossa. Sen sijaan maisemallista vaikutusta etenkin idän suuntaan voidaan pitää melko merkittävänä (FCG, 2011). Hankealueella suoritettiin metson soidinpaikkainventointi ja pesimälinnustoinventointi sekä linnuston kevätmuuton seurantaa keväällä ja kesällä Hankealueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti tavanomaisista pesimälajeista, eikä alueella ole elinympäristöjen yksipuolisuudesta ja talousmetsäkäytöstä johtuen juurikaan vaateliaampaa ja arvokkaampaa lajistoa. Hankealueella ei myöskään sijaitse metson soidinalueita, vaikka laji kuuluukin alueen pesimälinnustoon. Törmäysherkimmistä lajeista tuulipuiston alueella pesii kaksi paria kurkia, minkä lisäksi Jouttilammella pesii kurki ja joutsen. Jouttikallion tuulipuiston kevätmuutontarkkailun yhteydessä havaittiin runsaasti muuttavia hanhia, joutsenia, kurkia ja jonkin verran petolintuja sekä muita lajeja. Jouttikallion tuulipuiston kohdalla lintujen muuttovirta oli kuitenkin vähäistä ja pääosin hajanaista, merkittävimpien muuttoreittien sijoittuessa selvästi alueen länsipuolelle alavien ja viljeltyjen Lapuanjoen ja Kyrönjoen jokilaaksojen alueelle. Muuttokauden edetessä myös tuulipuistoalueen kautta muutti vähäisiä määriä mm. hanhia ja kurkia. Jouttikallion tuulipuiston vaikutukset alueella tavattavaan linnustoon arvioidaan kokonaisuutenaan vähäisiksi. Voimajohtoreitin varrelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja luontokohteita, vaan alue on pääosin tavanomaista ihmisvaikutuksen alaista metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta ja ojitettua suoympäristöä. Voimajohtoreitin alueella ei myöskään sijaitse linnustollisesti arvokkaita kohteita, vaan alueen linnusto on alueellisesti tavanomaista (FCG, 2012). Pihlajamaankorven alueelta, voimaloiden läheisyydestä rajattiin yksi luonnonsuojelullisesti arvokas kohde eli tuore oravanmarja-käenkaalityypin kuusilehto. Kohde on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö. Kyseinen lehtotyyppi on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa mainittu vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä. Lehdon alueella kasvaa luonnontilaltaan hyvää vanhaa kuusikkoa sekä koivua ja haapaa. Kohteella on runsaasti lahopuita ja pökkelöitä sekä lahoavaa maapuuta. Pensaskerroksessa kasvaa kuusen, koivun ja haavan taimia sekä mustaherukkaa. Kenttäkerroksen lajistoa ovat käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, sudenmarja, metsäkorte, lillukka, metsätähti, rönsyleinikki, metsäalvejuuri ja mesiangervo. Lehdon pohjakerros on kostea ja sillä kasvaa lehdoille tyypillisiä lehväsammalia. 9

10 Tuulivoimapuiston ja voimajohdon alueet (punainen vinorasteri) ja tuulivoimaloiden (punaiset ympyrät) sijoittuminen kaava-alueelle 10

11 Kuvasovite Seinäjoentieltä (tie 19), tuulivoimaloiden eteläpuolelta (FCG, 2012). Kuvasovite Seinäjoentieltä (tie 19), tuulivoimaloiden pohjoispuolelta (FCG, 2012). Kuvasovite Suokontieltä, hankealueen itäpuolelta. Kuvasovitteissa on käytetty roottorihalkaisijaltaan 120 m ja napakorkeudeltaan 140 m suuruisia tuulvioimaloita (FCG, 2012). Kuvasovite Alanurmontieltä hankealueen länsipuolelta (FCG, 2012). 11

12 Jouttikallion suunniteltu tuulipuisto sijoittuu selvästi joutsenen, hanhien ja kurjen merkittävimpien lepäilyalueiden ja muuttoreittien itäpuolelle. Nuolen koko kuvaa suurten lintujen muuton voimakkuutta (FCG, 2012). 2.3 Nykytilanne Luonnonympäristö Hankealueelta tehtiin vuonna luontoselvitys (Ramboll Oy, 2011). Selvitettäviin luontoarvoihin kuuluivat kasvillisuus ja luontotyypit, liito-orava, lepakot, viitasammakko sekä pesimä- ja muuttolinnut. Selvitysten tuloksia on käytetty perusteena arvioitaessa aluevarauksia sekä tuulivoimaloiden toteuttamismahdollisuuksia. Jouttikallion alueelle on tehty myös ympäristöselvitys ja sen täydennys (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011) koskien tuulivoimapuistohanketta. Kaavoituksen kannalta keskeisin olemassa oleva tieto on koottu ja tarkastettu selvitysalueelta ympäristöviranomaisilta. Olemassa olevat uhanalaistiedot on tarkistettu Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksen Eliölajit tietokannasta. Olemassa oleva tieto suojelualueista sekä ohjelmista on saatu ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Maakuntakaavan aluevaraukset on niin ikään saatu OIVA- palvelusta. Lajistotietoa on tarkistettu myös Hatikasta (Helsingin yliopiston keskusmuseon havaintotietokanta). Maastokäynnit ajoittuivat pääosin syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliselle ajanjaksolle. Selvitysalueella esiintyi liito-oravaa viidellä eri alueella. Lepakoita havaittiin pääosin samoilla alueilla kuin liito-oravia. 12

13 Selvitysalueelta löytyi muutamia kohteita, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, ja jotka tulee ottaa huomioon maankäyttöä suunniteltaessa. Tälläisiä kohteita ovat erityisesti liito-oravan asuttamat metsiköt. Suoraan luonnonsuojelu- ja metsälakiin perustuvien kohteiden lisäksi selvitysalueella on alueita, joilla on paikallista merkitystä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja muun sosiaalisen näkökohdan kannalta. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ja luonnonsuojelullisesti merkittäviä metsäelinympäristöjä tutkimusalueen selännealueilla ovat ominaispiirteiltään kerrokselliset, tiheät ja erirakenteiset kohteet, joiden puusto on esim. uudistusikää vanhempaa, runsaslehti-puustoista tai kalliomaille tyypillisesti laikuttaista. Em. kohteita tutkimusalueella ovat lehdot, kallioympäristöt (metsäiset ja avoimet) runsaslahopuustoiset vanhat metsät, pienvesien lä-himetsät, puustoiset suot (etenkin kangaskorvet), niiden reunavyöhykkeet sekä perinneympäristöt (puustoiset ja avoimet). Natura- ja muut suojelualueet Hankkeen vaikutusalueella (2 km:n säde) ei sijaitse Natura-alueita tai muita suojelukohteita. Lähin suojelukohde on voimala-alueen luoteispuolella, yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Simpsiön Natura 2000 alue (FI ), joka on samalla Simpsiön lehdot niminen lehtojensuojeluohjelma-alue (LHO100334). Luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain 29 :n suojeluja luontotyyppejä ei havaittu kasvillisuuskartoituksessa. Luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojellut alueet. Alueilla ei sijaitse liito-oravan ja tai lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Selvitysalueelta löytyi viisi kohdetta, joista tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä, sekä yksi havainto Pohjanlepakosta. Liito-oravien esiintymisalueita tarkistettiin marraskuussa Metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt Jouttilampi, rantaluhta (kuva 5, kohdenro 11) Jouttilammen ympärille, etenkin sen etelä- ja itäreunalle, on muodostunut lampea kiertävä saraluhtareunus, jossa valtalajit ovat pullo- ja jouhisara. Tuulivoimapuiston alueelta, voimalan nro 5 läheisyydestä rajattiin yksi luonnon-suojelullisesti arvokas kohde eli tuore oravanmarja-käenkaalityypin kuusilehto. Kohde on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö. Jouttilampi Ekologinen kriteeri: linnusto, kasvillisuus Sosiaalinen kestävä kehitys: virkistys Ehdotus: ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan, ei suositella rakentamista. Mahdollisuudet: vedenottoalue, monikäyttö Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt (MRL 5 ) Paikallisesti merkittäviä kohteita ovat myös metso-ohjelman mukaiset alueet, joita ovat metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot Kallioalue Ekologinen kriteeri: maisema, geologia, luonnon monimuotoisuus Sosiaalinen kestävä kehitys: virkistys Ehdotus: ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan Mahdollisuudet: Metso-rahoitus, Kemera-tuet, virkistysalueverkosto 13

14 Liito-oravien esiintymisalueita tarkistettiin marraskuussa Saunamäen (3) alueella maastotarkastuksessa ei havaittu hakkuun itäreunalla olevassa jäljelle jääneessä kapeassa metsäkaistaleessa liitooravan esiintymisestä kertovia merkkejä. Kaavaluonnoksessa merkittynä oleva liito-oravakohde nro 3 Saunamäki poistettiin kaavaehdotuksesta, koska merkintä ei ole enää ajan tasalla eikä jäljelle jäänyt kapea metsäkaistale itäreunalla sovellu lajille erityisen hyvin. Saunamäen alueen lisäksi Korvenpää(1)-Korpisillan(2) rajausta tarkistettiin. 14

15 Korvenpää-Korpisillan liito-oravan reviirin rajausta tarkistettiin syyskuussa 2013 tehdyn maastokartoituksen jälkeen. Tarkentunut rajaus on huomioitu kaavaehdotuksessa. Muurimäen liito-oravan reviiri on jaettu erillisiksi alueiksi vt 19 molemmin puolin vastaamaan paremmin todellisia reviirialueita. Tarkentunut rajaus on huomioitu kaavaehdotuksessa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet / maankäytössä huomioitavat alueet (MRL 5 ). Kartassa on ehdotettu luonnon kannalta merkittävimmät alueet, jotka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Kartassa tilanne kaavaluonnosvaiheessa. Syksyllä 2013 tarkastettiin liito-oravan reviirejä ja tarkistuksen pohjalta Kaavaehdotusvaiheessa rajauksia tarkennettiin Muurimäen ja Korvenpää-Korpisillan alueilla. Tarkentuneet rajaukset on huomioitu kaavaehdotuksessa (yllä olevassa kartassa tilanne ennen syksyllä 2013 tehtyjä tarkennuksia). 15

16 Kasvillisuus Luonnonsuojelullisesti ja lajistollisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet kuvioitiin kartalle ennakkoon ilmakuvien sekä karttojen perustella. Ilmakuvatarkastelun lisäksi arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä arvioitiin myös maa- ja kallioperäkarttojen avulla. Lapua sijaitsee keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, joka on vaihettumisvyöhyke Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella kohtaavat sekä eteläiset että pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit. Selvitysalueen metsät ovat valtaosaltaan tehokkaassa metsätalouskäytössä, ja varsinaisia vanhoja luonnonmetsiä ei alueella juurikaan ole jäljellä. Jouttikalliolla vallitsevat laajat kallioiset alueet, joissa metsät ovat kuivaa kangasta tai karukkokangasta. Kuusikkoiset kankaat sijoittuvat alavammille kohdille ja rajoittuvat usein peltoihin. Suot ovat pääosin ojitettuja, karuja isovarpu- ja rahkarämeitä tai pienialaisia korpia. Vallitsevana metsätyyppinä on kuivahko kangas ja tuore kangas Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on Jouttilammen rantaluhta. Lisäksi selvitysalueella on runsaasti kalliota, joista osa voidaan luokitella paikallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kivimäen kalliot ovat lähes luonnontilassa ja osa puustosta yli 150-vuotista männikköä. Tuulivoimapuiston alueelta, voimaloiden läheisyydestä rajattiin yksi luonnon-suojelullisesti arvokas kohde eli tuore oravanmarja-käenkaalityypin kuusilehto. Kohde on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö. Kyseinen lehtotyyppi on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa mainittu vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä. Lehdon alueella kasvaa luonnontilaltaan hyvää vanhaa kuusikkoa sekä koivua ja haapaa. Kohteella on runsaasti lahopuita ja pökkelöitä sekä lahoavaa maapuuta. Pensaskerroksessa kasvaa puiden kuusen, koivun ja haavan taimia sekä mustaherukkaa. Kenttäkerroksen lajistoa ovat käenkaali, ora- vanmarja, metsäimarre, sudenmarja, metsäkorte, lillukka, metsätähti, rönsyleinikki, metsäalvejuuri ja mesiangervo. Lehdon pohjakerros on kostea ja sillä kasvaa lehdoille tyypillisiä lehväsammalia Luontotyyppi ja kasvillisuustiedot voimaloittain Osayleiskaavaehdotuksessa on mm. varaus seitsemälle tuulivoimalayksikölle. Kaavan luontoselvitysten laatimisen jälkeen on viiden tuulivoimalayksikön (tuulivoimalat 1,2,3,5 ja 7) rakentamispaikkaa hieman siirretty alkuperäiseltä paikaltaan ja voimalat 4 ja 7 poistettu kaavaehdotuksesta (ks. kaavaselostuksen kohta: 7.2 Laatimisvaiheen kuuleminen). Muutoksesta johtuen on käyty tarkistamassa tilanne maastossa muuttuneiden voimalapaikkojen suhteen. Maastokäynnillä inventoitiin voimalan rakennuspaikan luontotyyppi sekä etsittiin mahdollisia liitooravan papanoja lajille soveltuvilta kohteilta rakennuspaikan läheisyydestä. Maastokäyntiä edeltävällä viikolla oli maa täysin paljas ja sula. Maastokäynnin aikaan satoi jonkin verran lunta mutta se ei merkittävästi haitannut selvityksen tekoa. Maastokäynnillä saatiin riittävä kuva rakennuspaikkojen luontotyypeistä ja niiden ominaispiirteistä sekä siitä mikäli niillä olisi ollut huomioitavia luontoarvoja. Maastokäynnillä tarkistettiin osayleiskaavan muuttuneiden voimaloiden rakennuspaikat. Voimaloiden rakentamispaikat olivat tavanomaista talousmetsää, joilla ei tavattu erityisiä kasvillisuuteen tai uhanalaisiin luontotyyppeihin liittyviä luontoarvoja. Ehdotetut kaavamerkinnät ko. tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla eivät näin ollen ole ristiriidassa kohteiden kasvillisuuden tai luontotyyppien suhteen. Myöskään liito-oravasta ei löydetty maastokäynnillä lainkaan merkkejä. (Ramboll, 2014) 16

17 Tuulivoimala 1: Tuulivoimala sijoittuu laajalle mänty-koivutaimikkokuviolle, jossa puusto keskimäärin 2-4 metristä. Kasvillisuustyyppi on karua kanervatyypin kuivaa kangasmetsää (CT). Kenttäkerroksen valtalajina on kanerva ja puolukka. Pensaskerroksessa esiintyy siellä täällä katajaa ja pieniä alikasvustokuusia. Pohja on kivinen ja jäkäläiset kalliokumpareet kertovat kallioperän olevan aivan pinnassa. Tuulivoimalan rakentamispaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja. Tuulivoimala 2: Tuulivoimala sijoittuu nuoreen kuusivaltaiseen kuivahkon ja tuoreen kankaan (VT-MT) metsikköön, jossa sekapuuna on paljon mäntyä ja koivua sekä pensaskerroksessa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukka, kanerva, mustikka, pohjalla mm. seinäsammal. Kasvillisuustyyppi vaihettuu etelässä soistuneeksi VT-kankaaksi, jossa rämevarpujen esiintyminen lisääntyy ja siitä edelleen mäntyvaltaiseksi turvekankaaksi. Voimalan pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu selkeämmin tiheäksi MT-kasvatuskuusikoksi. Tuulivoimalan rakentamispaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja. Tuulivoimala 3: Tuulivoimala sijoittuu tiheään ja lähes harventamattomaan mustikkatyypin tuoreelle kankaalle (MT), jossa puusto on kuusivaltaista, seassa myös runsaasti koivua sekä yksittäisiä nuoria haapoja ja mäntyjä, myös paikoitellen katajaa. Puusto ei ole vielä kovin järeää. Kenttäkerros on tiheän puuston luomasta varjoisuudesta johtuen niukka: lähinnä vain yksittäisiä puolukan ja mustikan varpuja. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja seinäsammal. Metsäkuviolla on merkkejä melko pitkään jatkuneesta häiriöttömästä kehityksestä mutta varsinaisia merkittäviä luontoarvoja ei sillä kuitenkaan ole osoitettavissa. Liito-oravan papanoita ei kuviolta löytynyt. Tuulivoimala 5: Tuulivoimala sijoittuu varputurvekankaan (Vatkg) isovarpurämemuuttuman (IRmu) pohjoisreunalle. Puusto on rämeellä mäntyvaltaista (pituus noin 6-10 m), kenttäkerroksessa kasvaa mm. suopursu, puolukka, pallosara, kanerva. Kasvillisuustyyppi vaihettuu pohjoisen ja koillisen suuntaan kuivahkoksi puolukkatyypin (VT) kankaaksi, jossa puustona varttunutta mäntyä, alikasvustokuusia ja katajaa. Voimalan perustusten rakentamispaikka saadaan niin haluttaessa pienellä siirrolla (20-30 m pohjoiskoilliseen) pois turvekankaalta kantavammalle moreeni-kivennäismaalle. Tuulivoimalan rakentamispaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja. Tuulivoimala 7: Tuulivoimala sijoittuu kuivahkolle puolukkatyypin (VT) kalliopohjaiselle havupuukankaalle, jolla kasvaa valtaosin mäntyä, seassa alikasvustokuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kanerva ja puolukka, pohjalla kangaskynsisammal, seinäsammal, harmaa- ja palleroporonjäkälä. Voimalan eteläpuolella on tuore hakkuuaukea. Kasvillisuustyyppi vaihettuu lännessä ja lounaassa varttuneeseen mustikkatyypin kuusikkoon (MT), jossa puusto on kuusivaltaista, seassa järeitä mäntyjä. Tuulivoimalan rakentamispaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja. Tuulivoimala 8: Tuulivoimala sijoittuu rämevaikutteiselle kuivahkolle-tuoreelle mäntykankaalle. Paikalla kasvavaa nuorta männikköä on harvennettu. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka ja mustikkaa. Tuulivoimala 9: Tuulivoimala sijoittuu kuivahkolle-tuoreelle kankaalle. Puusto on varttunutta mäntyä, koivua ja kuusta. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka ja mustikka. 17

18 Liito-orava Selvitysalueelta löytyi aluksi viisi kohdetta, joista tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Liitooravien asuttamat metsät olivat pääsääntöisesti tuoreita kankaita (MT) mutta myös lehtomaisen kankaan (OMT) tyyppiä esiintyi jonkin verran etenkin peltojen reunametsissä. Asutusalueet, peltoaukeat, mäkien karut selänteet ja jokivarsien kapeat lehtipuuvyöhykkeet olivat suurimmaksi osaksi lajille soveltumattomia elinympäristöjä. Valtaosa selvitys-alueen metsistä on voimakkaasti käsiteltyjä nuorehkoja talousmetsiä, hakkioita tai muuten puulajisuhteiltaan liito-oravalle soveltumattomia elinympäristöjä. Havaitut liito-oravaesiintymät sijoittuivat lähes poikkeuksetta selvitysalueen vanhimpiin ja järeärunkoisimpiin, luonnonolosuhteiltaan edustavimpiin metsiin. Liito-orava on yksi luontodirektiivin IV a liitteessä Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä eläinlaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Liito-oravametsät ovat myös monelle muullekin eliölajille tärkeä elinympäristö, joten näiden alueiden huomioiminen tukee myös muuta luonnon monimuotoisuutta. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen vuoksi liito-oravien esiintymisalueita tarkistettiin Saunamäen, Korvenpään ja Korpisillan alueilla marraskuussa Seuraavassa on esitelty kohdekuvaukset paikoista, joista tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kohteiden numerointi on sama kuin kaavaluonnoskartalla oleva numerointi, xy-koordinaatti (YKJ) osoittaa alueen keskikohtaa. 1. Jouttivuori, Korvenpää ( : ) Korvenpään liito-oravareviirin metsä on pohjakerrokseltaan normaalia mustikkatyypin tuoretta kangasta, missä puusto ei ole erityisen iäkästä. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja yksittäisistä isommista koivuista. Haapoja löytyy vain muutama yksittäinen, eikä niissä ollut koloja. Papanoita löytyi kahden nuoren haavan sekä yhden ison kuusen juurelta. Reviirin pohjoisraja päättyy oravien käyttämään harmaaleppävaltaiseen ruokailualueeseen, sekä sitä reunustavaan tiheään ja nuoreen kuusikaistaan. Lepikon pohjakerros oli rehevää, vadelmakasvustojen peittämää. Rehevyys johtuu ilmeisesti alueelle ajetusta savimaisesta maa-aineksesta. Papanoita löytyi harvakseltaan leppien juurilta sekä nuorten kuusten tyviltä. Lisäksi kuusikossa oli paljon maahan tippuneita lepän norkkoja eli ilmeisesti oravat käyttävät tiheää kuusipuskaa ruokailusuojanaan. Harmaaleppäkaista jatkuu pitkälle pohjoista kohden, mutta merkkejä liito-oravasta löytyi ainoastaan kuusikon läheisyydestä. Kohteessa oli kaksi tavallisen oravan risupesää, mutta näiden kuusten juurilta ei löytynyt liito-oravan ulosteita. Korvenpään ja Korpisillan liito-oravareviirit olivat maastotutkimusten perusteella edelleen liito-oravan asuttamia syyskuussa Puita, joiden tyveltä löydettiin liito-oravan papanoita, oli kaikkiaan 16 kappaletta. Osa papanapuista on saattanut jäädä edelleen havaitsematta. Maastokartoituksessa havaittiin liitooravan papanapuita laajemmalla alueella kuin vuoden 2011 selvityksessä. Onkin mahdollista, että liitooravien aktiivisesti käyttämä elinalue on hieman laajempi mitä aikaisemmin on todettu, ja että Korvenpään ja Korpisillan esiintymät kuuluvat todennäköisesti yhteen ja samaan reviiriin. Vastaavasti Korvenpään liitooravarajauksen pohjoisosa saattaa olla hieman pienempi, mitä aikaisemmin on esitetty. Parhaimpien papanapuiden alta löytyi noin sata papanaa, tyypillisimmin kuitenkin 1-10 papanaa/puu. Korvenpää-Korpisillan rajausta tarkistettiin. 2. Jouttivuori, Korpisilta ( : ) Korpisilta on kapea peltojen reunustama kuusivaltainen kaista heti Korvenpään alueen eteläpuolella ja se on todennäköisesti osa Korvenpään reviiriä. Korpisillan puusto koostuu vanhoista kookkaista kuusista, sekä koivuista. Haapoja löytyy muutama yksittäinen kaistan eteläkärjestä, mutta niissä ei havaittu koloja. Liito-oravien papanoita löytyi kookkaiden kuusten juurilta, mutta näissä kuusissa ei havaittu risupesiä. Korpisillan länsipuolen kettutarhojen ympärillä on liito-oravalle sopivaa metsää, 18

19 josta löytyi yksi papana koivun juurelta. Kettutarhojen pihamaan reunustoja ei tarkastettu. Muutoin reviirin ympärillä on liito-oravalle sopimatonta mäntyvaltaista kangasta. 3. Jouttivuori, Saunamäki ( : ) Saunamäkeä reunustaa itäpuolella pellot sekä tien länsipuolella liito-oravalle sopimaton nuori sekametsä. Saunamäen puusto koostuu erittäin kookkaista kuusista. Isoja koivuja kasvaa harvassa ja haapaa varsinkin kohteen eteläreunassa. Kuusikon seassa kasvavissa haavoissa ei havaittu koloja eikä papanoita. Saarekkeen länsiosassa kasvaa pellonreunassa kookkaita kolollisia haapoja, mutta puut ovat yksittäisiä ilman parempaa suojaa, joten näistäkään ei löydetty papanoita. Itse saarekkeen sisällä varsinkin sen läpi kulkevan polun eteläpuolella on erittäin paljon erikokoisia linnunpönttöjä. Yhden pesintään soveltuvan pöntön katolla sekä juurella oli paljon ulosteita sekä pöntön etuseinässä virtsajälkiä. Pöntössä ei tarkastushetkellä ollut uutta pesää. Pöntön läheisyydessä oli kuusten juurilla paljon tuoreita papanoita. Saunamäen alueella maastotarkastuksessa ei havaittu hakkuun itäreunalla olevassa jäljelle jääneessä kapeassa metsäkaistaleessa liito-oravan esiintymisestä kertovia merkkejä. Kaavaluonnoksessa merkittynä oleva liito-oravakohde nro 3 Saunamäki poistettiin kaavaehdotuksesta, koska merkintä ei ole enää ajan tasalla eikä jäljelle jäänyt kapea metsäkaistale itäreunalla sovellu lajille erityisen hyvin. 4. Jouttikallio, Salinkangas ( : ) Liito-oravan tuoreita papanoita löytyi haavan ja muutaman kuusen juurelta. Kohde on vanhaa pellonpohjaa, johon on istutettu koivua. Koivikon reunassa on harva kuusimetsä, joka noustessaan kohti Balkan -nimistä kalliota muuttuu mäntyvaltaiseksi kankaaksi. Reviirin länsireuna rajautuu hakkuuaukkoon, jonka reunassa kasvaa muutama yksittäinen iso kuusi. Näiden kuusten juurelta löytyi papanoita sekä puusta pudonnut oravan risupesä. Kolohaapoja on useita männikön reunassa, mutta näiden haapojen juurilta ei löytynyt papanoita. Paikalta löytyi kiven päältä kasa kynittyjä karvoja, jotka sopivat liito-oravaan. 5. Vehkakorpi ( : ) Vehkakorven reviirin eteläosa on vanhaa istutettua pellonpohjaa, jossa pääpuuna on koivu. Yksittäisenä kasvaa haapaa ja kuusta. Eteläosa rajautuu liito-oravalle sopimattomaan nuoreen talousmännikköön. Pellonreunan asunnon kupeessa kasvaa isoa kuusta, joiden juurelta löytyi yksittäisiä papanoita. Asunnon pihamaalla kasvoi todella iso ja laho haapa, jota ei kuitenkaan tarkistettu. Kohteen itäreunalla kasvaa paljon kolotonta haapaa. Pohjoispuolen kuusivaltainen sekametsä tarjoaa liitooraville hyvin suojaa ja pellonreunan haavat ravintoa. Tuoreita papanoita löytyi niin haapojen kuin kuusienkin juurilta, mutta pesäpuuta ei löytynyt. Maantien itäpuolen kuusikossa ( : ) on myös paljon merkkejä liito-oravasta, ja se on todennäköisesti eri reviiri kuin tien länsipuolella. Reviirillä kasvaa lähinnä isoa kuusta seassa koivuja ja mäntyjä. Tien reunassa kasvaa muutamia haapoja ja leppiä, joiden juurelta löytyi myös papanoita Lepakko Tutkimustulosten perusteella saavutettiin tieto siitä, missä lepakkoja ja lepakoiden kannalta potentiaalisia alueita tutkimusalueella esiintyy, mutta ei täydellistä kuvaa alueen lajistosta tai niille tärkeistä kohteista. Havaintoja pohjanlepakosta tehtiin Jouttilammen pohjoispuolelta Linnut Jouttilammen saraluhtarannalla pesi mm. kurki. Keväällä lammessa oleili joutsenpari, mutta ilmeisesti ne eivät vielä pesineet, vaikka pesäalustaa oltiinkin jo rakennettu lammen rantaan. Telkkä kuului myös Jouttilammen lajistoon. Vuonna 2005 Jouttilammessa on pesinyt kurjen ohella mm. mustakurkku-uikku, tavi, sinisorsa ja metsäviklo (Ahlman ja Sadeharju 2005). Jouttilammen ympäristössä oli myös merkkejä huuhkajan esiintymisestä. Pienestä koostaan huolimatta Jouttilampi ympäristöi- 19

20 neen tarjoaa monelle lajille sopivan ja rauhallisen pesimäympäristön sekä ravintokohteen. (Ramboll, 2011). Jouttikallion alueelle on tehty myös ympäristöselvitys ja sen täydennys (FCG Finnish Consulting Group Oy) koskien tuulivoimapuistohanketta. Selvityksen yksi tavoite on tuottaa tietoa yleiskaavoitukseen. Selvityksessä on todettu, että tuulivoimapuistohankkeen vaikutusalueella ei sijaitse tunnettuja kalasääsken, muiden päiväpetolintujen tai pöllöjen pesäpaikkoja. Alue ei ole lintujen päämuuttoreitillä. Sen sijaan alueella havaittiin lepäämässä olevia laulujoutsenia (läheisellä suoalueella), palokärkiä ja eri puolilla aluetta on aiemmin tehty havaintoja metsosta. Ympäristöselvityksen täydennyksen mukaan Jouttikallion tuulipuistoalueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla on havaittu vuosina yhteensä 37 varmasti tai todennäköisesti pesivää suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista yhdeksän on valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Jouttikallion pesimälinnustoselvityksessä havaittiin kaikkiaan kuusi suojelullisesti arvokasta lintulajia. Havaituista lajeista teeri ja metso on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja kaikki kuusi lajia (laulujoutsen, pyy, teeri, metso, kurki ja palokärki) on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. Hankealueella ei sijaitse metson soidinalueita. Linnuston kannalta arvokkaita alueita ovat jokilaaksot peltoineen, missä havaittiin 314 pesivää paria / km 2. Jouttilampi on monelle vesilintulajille sopiva ja rauhallinen pesimäympäristö. EU:n lintudirektiivin I lajeja havaittiin viisi, samoin Suomen erikoisvastuulajeja. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja ei esiintynyt. Pesimälinnusto (tuulivoimapuiston alue) Jouttikallion tuulipuisto ja sen sähkönsiirtoreitti sijoittuvat valtakunnallisessa Lintuatlaskartoituksessa (Valkama ym. 2011) kahden atlasruudun alueelle (Lapua Ruha (698:329), kartoitustehokkuus erinomainen ja Lapua Tiistenjoki (698:330), kartoitustehokkuus erinomainen). Atlasruutujen alueelta ilmoitettiin vuosina yhteensä 127 lintulajia, joista 113 lajia arvioitiin varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Lapuan alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Jouttikallion tuulipuistoalueen pesimälinnustolaskennoissa havaittiin kaikkiaan 45 lintulajia, joista 37 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Taulukko 1). Hankealueen pesimälinnusto koostuu Keskiboreaalisen metsäkasvillisuus-vyöhykkeen Pohjanmaan lohkolle tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimmät pesimälinnut ovat metsän yleislajeiksi luokiteltavat (Väisänen ym. 1998) pajulintu, peippo ja metsäkirvinen sekä havumetsälajeista laulurastas, punarinta ja vihervarpunen. Muita hankealueen tavanomaisia pesimälajeja ovat mm. sepelkyyhky, käki, käpytikka, rautiainen, leppälintu, mustarastas, punakylkirastas, hernekerttu, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, sini- ja talitiainen, närhi, varis, korppi, punatulkku ja keltasirkku. Sorsalinnuista alueella havaittiin pesiväksi tulkittu tavi, ja kahlaajista metsäviklo. Lisäksi metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä havaittiin Pitkärämäkön puolella (hankealueen ulkopuolella) soidintava suopöllö. Hieman vaateliaampaan pesimälajistoon lukeutuu vanhan metsän lajiksi luokiteltu palokärki, joka pesii nykyisin kuitenkin myös mm. hakkuuaukeilla sekä nuoremman ikäluokan metsissä, jos alueelta löytyy sen pesintään sopivan järeä puu. Hankealueella havaittiin kaksi kurkiparia, joista ainakin toisella parilla oli ilmeisesti poikaset viimeisen laskentakierroksen aikaan kesäkuun puolivälissä. Viime vuosina yleistynyt kurki pesii nykyisin monenlaisten kosteikoiden sekä viljelyalueiden laitamilla, mutta jopa hakkuuaukeiden reunametsässä. Metsäkanalinnuista selvityksen aikana havaittiin metso, teeri ja pyy. Teeriä havaittiin sekä alueen pohjoisosassa että sen keskiosassa, missä Kiviluomankankaalla sijaitsevan voimalan eteläpuolelle sijoittuu pieni teeren soidin. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä teerien soidinääniä kuului myös Suokonrämäkön alueelta. Metsoista alueella tehtiin yhteensä neljä havaintoa, eikä siellä havaittu merkkejä metson soidinpaikoista. Alueella toimivien Lapuan ja Ruhan metsästys- 20

21 seurojen tiedonantojen perusteella alueella ei sijaitse metson soidinpaikkoja, ja lähin tiedossa oleva soidinpaikka sijoittuu Salinkankaan eteläosiin noin 1 km etäisyydelle hankealueen etelärajalta (Jarkko Posti, kirjall. ilm ). Metsästysseurojen mukaan alueella on esiintynyt kohtuullisesti metsäkanalintupoikueita johtuen alueen hyvästä ravintotilanteesta ja hyvistä marjamaista. Hankealueen pesimälinnustolaskennoissa ei havaittu ainoatakaan petolintua, eikä alueen läheisyydessä sijaitse sääksen tai muidenkaan petolintujen tai pöllöjen tunnettuja pesäpaikkoja (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011). Suunnitellun tuulipuiston läheisyydessä sijaitsee pienialainen Jouttilampi, joka on huomioitu mm. Metsäkeskuksen rajaamana linnustollisesti arvokkaana kohteena. Lammella havaittiin pesimälinnustolaskentojen yhteydessä mm. pesivä laulujoutsen- ja kurkipari sekä sinisorsa. Lampi on ilmeisesti laulujoutsenen säännöllinen pesimäpaikka(fcg, 2012). 21

22 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen luontotiedot Jouttikallion tuulipuiston läheisyydestä (kartassa tuulivoimaloiden sijainti kaavaluonnosvaiheessa). Eräiden Jouttikallion pesimälinnustoselvityksen ja metson soidinpaikkainventoinnin aikana havaittujen lajien havaintopaikat (kartassa tuulivoimaloiden sijainti kaavaluonnosvaiheessa). (FCG, 2012) 22

23 Muuttolinnusto (tuulivoimapuiston alue) Hankealueen kautta kulkevaa lintujen muuttovirtaa seurattiin kevätmuutontarkkailun avulla. Kevätmuutonseuranta toteutettiin välisenä aikana, jolloin muuttoa seurattiin seitsemänä päivänä yhteensä noin 40 tuntia. Muutontarkkailun tarkoituksena oli selvittää tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen lintulajien tai alueen kautta erityisen runsaana muuttavien lintulajien yksilömääriä, niiden käyttämiä lentoreittejä ja lentokorkeuksia hankealueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Muutontarkkailua suoritettiin pääasiassa Simpsiön näkötornista, mutta parina aamuna myös Jouttikallion hankealueella sijaitsevalla hakkuualueella. Muutontarkkailuajat valittiin vallitsevan lintutilanteen ja muuton etenemisen sekä säätilan mukaan siten, että muuttolinnustoselvityksen ja linnustovaikutustenarvioinnin kannalta merkittävimpien lintulajien päämuuttokausi sekä muuton yleinen luonne alueella saatiin havainnoitua riittävän hyvin. Havaituista linnuista kirjattiin ylös niiden lentoreitit sekä lentokorkeudet. Jouttikalliolle suunniteltujen tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeus on m. Jouttikallion muutontarkkailun aikana havaittujen suurikokoisten lajien muuttaja-määrät sekä lentokorkeudet ja hankealueen kautta muuttaneiden lintujen osuus. Jouttikallion tuulipuiston muutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä hieman reilu 120 laulujoutsenta ja noin 740 hanhea, joista metsähanhi oli valtalaji. Lentokorkeusluokittain noin puolet hanhista ja joutsenista lensi törmäyskorkeudella. Joutsenten lentokorkeudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin hanhilla, joista noin viidennes muutti myös törmäyskorkeuden yläpuolella. Kevätmuuton alkuvaiheessa kaikkien suuri-kokoisten lintujen (joutsen, hanhet, kurki) muuttovirta kulki suurimmaksi osaksi havaintopaikan länsipuolelta. Ilmajoen ja Seinäjoen suunnalta tulevat joutsenet ja hanhet muuttivat pääosin Kyrönjokea ja sitä ympäröiviä laajoja viljelysalueita seuraten kohti Lapuan ja Kauhavan Alajokea eli noin 6 12 km hankealueen länsipuolelta ohi. Myöhemmin muuttokauden edetessä hanhia muutti pienempiä määriä myös havainnointipaikan itäpuolelta Nurmonjokea seuraillen, jolloin osa linnuista kulki myös hankealueen yli. Hankealueen kohdalla ja sen itäpuolelle joutsenen ja hanhien muutto oli selkeästi hajanaisempaa ja linnut muuttivat laajalla alueella keskittymättä sen enempää millekään johtolinjalle. Hankealueen itäpuolella joutsenten muutto oli hyvin vähäistä. Petolintuja muutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä vajaa 50 yksilöä, joista varpushaukka, hiirihaukka ja piekana sekä sinisuohaukka olivat runsaimpia muuttajia. Petolintujen muutto kulki hanhia ja joutsenia laajemmalla rintamalla, mutta käytännössä kokonaan havainnointipaikan länsipuolelta. Ainoastaan varpushaukkoja havaittiin muuttavan hankealueen kautta. Havaitut peto- 23

24 linnut muuttivat merkittävissä määrin törmäyskorkeudella, mutta niitä muutti myös sen ylä- ja alapuolella. Kurkia havaittiin muutontarkkailun yhteydessä kaikkiaan yli 2000 yksilöä, joista vain alle 10 % muutti hankealueen kautta. Enimmäkseen kurkimuutto kulki samoja reittejä joutsenen ja hanhien kanssa eli hankealueen länsipuolisten jokilaaksojen ja viljelyalueiden kautta. Kurkien päämuuttopäivänä muutto kulki kuitenkin laajana rintamana ja hyvin korkealla, jolloin lintuja muutti vähäisessä määrin myös hankealueen kautta. Kaikista havaituista kurjista yli 60 % havaittiin törmäyskorkeuden yläpuolella ja vajaa kolmannes törmäyskorkeudella. Kevätmuutontarkkailun yhteydessä havaittiin myös jonkin verran muuttavia kuoveja, töyhtöhyyppiä, lokkeja sekä sepelkyyhkyjä, mutta minkään lajin kohdalla muuttajamäärät eivät kohonneet kovin merkittäviksi. Myös em. lajien muutto noudatteli samoja johtolinjoja joutsenen ja hanhien kanssa kulkien valtaosin hankealueen länsipuolelta ohi. Karkeasti ottaen noin puolet kuoveista, töyhtöhyypistä, lokeista ja sepelkyyhkyistä muutti törmäyskorkeuden alapuolella ja puolet törmäyskorkeudella, mutta vähäisiä määriä lintuja muutti myös törmäyskorkeuden yläpuolella (FCG, 2012). Suojelullisesti arvokkaat lintulajit (tuulivoimapuiston alue) Jouttikallion tuulipuistoalueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla on havaittu vuosina yhteensä 37 varmasti tai todennäköisesti pesivää suojelullisesti arvokasta lintulajia.näistä lajeista yhdeksän on valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Jouttikallion pesimälinnustoselvityksen aikana hankealueella tai sen läheisyydessä havaittiin kaikkiaan kuusi suojelullisesti arvokasta lintulajia. Havaituista lajeista teeri ja metso on luokiteltu silmälläpidettäväksi viimeisimmässä uhanalaistarkastelussa vuonna 2010 (Rassi ym. 2010). Laulujoutsen, pyy, teeri, metso, kurki ja palokärki eli kaikki kuusi lajia on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. Jouttikallion tuulipuistoalueen kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä 13 suojelullisesti arvokasta lintulajia. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja olivat vaarantuneeksi (VU) luokitellut merikotka, sinisuohaukka ja hiirihaukka sekä selkälokki. Uhanalaisista lajeista yksilö-määrältään merkittävin muuttaja oli valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu metsähanhi, joista valtaosa muutti kuitenkin Jouttikallion hankealueen länsipuolelta. Merikotka on luokiteltu Suomen luonnonsuojelulain perusteella uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi lajiksi, ja selkälokki uhanalaiseksi lajiksi. Muutontarkkailun aikana havaittiin kaikkiaan kuusi EU:n lintudirektiivin liitteessä I lueteltua lajia, joista yksilömäärältään runsaimmat muuttajat olivat kurki ja laulujoutsen (FCG, 2012). 24