Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy HONKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN PROJEKTIKUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITTELUTARVERATKAISU- HAKEMUSTA VARTEN 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTA 3 3. HANKE JA SIJOITUSPAIKKA 3 4. HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 6 5. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET 29 2

3 1 JOHDANTO Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy suunnittelee Vesannon Honkamäen alueelle tuulivoimahanketta ja hakee Vesannon kunnalta suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa. Tämän projektikuvauksen ja vaikutusten arvioinnin on laatinut Triventus Consulting suunnittelutarveratkaisuhakemuksen liitteeksi Megatuuli Oy:n toimeksiannosta. 2 TAUSTA EU on päättänyt, että uusiutuvan energian osuuden on oltava 20 prosenttia vuonna 2020 ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomessa valtioneuvosto on linjannut ilmasto- ja energiastrategiassaan vuonna 2008 tuulivoimatavoitteeksi 6 TWh vuoteen 2020 mennessä. Strategiaa päivitettiin vuonna 2013 siten, että vuoden 2025 tavoite on 9 TWh. Tähän tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa, että Suomessa olisi noin 1000 tuulivoimalaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ovat maakunnat asettaneet omia tavoitteitaan. Pohjois-Savo on laatinut yhdessä Etelä-Savon kanssa Savon ilmasto-ohjelma 2025:n. Ilmasto-ohjelmassa on pyritty tunnistamaan kärkihankkeita, joilla Savon maakunnat osallistuvat ilmastotalkoisiin. Yhdeksi tällaiseksi kärkihankkeeksi on listattu tuulienergian käytön lisääminen. Konkreettisina toimenpiteinä on kirjattu mm. tuulivoiman kaavoituksen edistäminen. Ohjelmassa todetaan myös, että hajautetulla energiantuotannolla kasvatetaan energiaomavaraisuutta ja tuetaan alan työllisyyttä. Vesannon kunnalla ei ole omaa ilmasto-ohjelmaa. Megatuuli Oy on suomalainen tuulivoimapuistojen kehittäjä. Yrityksen toiminta-ajatuksena on tuulivoimatuotantoon soveltuvien maa- ja vesialueiden kartoittaminen, tuulivoimapuistojen kehittäminen, rahoitus ja rakentaminen. Megatuulella on käynnissä useita hankkeita eri puolilla Suomea. Yksi niistä on tämä Honkamäen hanke. 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA Megatuuli Oy:n Honkamäen hankkeen tavoitteena on kehittää alueelle 6 tuulivoimalasta muodostuva kokonaisuus. Voimaloiden tarkkaa tehoa ei ole vielä päätetty. Tuulivoimahankkeen kokonaisteho jäisi kuitenkin alle 30 MW:n. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeus olisi enintään 141 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 200 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään 126 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus, rakennuspaikasta riippuen. Sähköverkkoon liittyminen tapahtuu liittymällä hankealueen itäpuolella 2,5 kilometrin päässä kulkevaan 110 kv:n olemassa olevaan johtoon. Tuulivoimapuiston alueelle tullaan rakentamaan oma sähköasema. Hankealue on kaksiosainen. Isompi osa sijoittuu yhdystie 16008:n etelä- ja länsipuolelle. Pienempi osa sijoittuu tien pohjoispuolelle. Isompaan osaan on suunniteltu rakennettavaksi viisi voimalaa ja pienempään osaan yksi voimala. Hankealueen koko on yhteensä noin seitsemän neliökilometriä. 3

4 Suomen tuuliatlaksen mukaan alueen keskituulennopeus on noin 6,0 6,2 m/s 100 metrin korkeudella. Voimaloiden yhteenlasketuksi sähköntuotannoksi voidaan alustavasti arvioida noin 57 GWh/vuosi. Alueella on käynnissä tuulimittaukset. Tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan Honkamäen alueelle. Hankealue sijaitsee Pohjois-Savossa noin 10 kilometriä Vesannon keskustasta luoteeseen Saarikylän ja Oinaskylän läheisyydessä. Hankealue on metsätalouskäytössä olevaa havu- ja lehtimetsää, jossa on paikoin louhikkoa, kiviä ja ojitettua metsämaata. Tuulivoimapuistoa varten on jo tehty tarvittavat maankäyttösopimukset. Hankkeesta on kesällä 2013 lähetetty Pohjois-Savon ELY-keskukselle kysely ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisesta. ELY-keskus päätti (PO- SELY/5/07.04/2013), että YVA-menettelyä ei ole tarvetta soveltaa Honkamäen hankkeeseen. Hankkeelle haetaan samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisun kanssa rakennuslupaa, kullekin tuulivoimalalle omansa. Tuulivoimapuisto on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna Kuva 1. Hanke sijaitsee Pohjois-Savossa. 4

5 Kuva 2. Hanke sijaitsee Vesannon taajaman pohjoispuolella. 5

6 Kuva 3. Hankkeen asemapiirustus. 4 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. Hankealueen itäosassa on pieniä peltokuvioita, mutta näille ei sijoiteta tuulivoimaloita. Honkamäen alue on mäkimaastoa, joka on metsätalouskäytössä. Honkamäen korkein kohta on noin 180 metriä merenpinnan yläpuolella. Hankealueella tai sen läheisyydessä on Honkamäen lisäksi myös Saarimäki, joka kohoaa 175 metrin korkeuteen. Puolustusvoimilla ei ole erityistarpeita Vesannon alueella, ja he ovat antaneet puoltavan lausunnon 175 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamisesta on haettu korkeuden muutosta 200 metriin ja päivitetty turbiinien sijainnit (Honkamäen hanke laajentunut pohjoiseen 1,5 km) on päivitetty lausuntopyynnön turbiinipaikat. Voimaloille on saatu Finavialta puoltavat lentoestelausunnot sekä Trafilta lentoesteluvat. Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole tuulivoimaloita. Hankealueen läheisyydessä on vireillä seuraavat tuulivoimahankkeet: 6

7 Megatuuli Oy suunnittelee kolmea tuulivoimalaa Vesannon Pohjoismäelle, noin 12 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Megatuuli Oy suunnittelee kolmea pientä hanketta Konnevedelle. Etäisyyttä näihin on yli 30 kilometriä. 4.2 Asutus Hankealueen ympärillä on vain vähän asutusta. Suurin osa asutuksesta on yhdystien varrella. Lähimmät asunnot ovat yli 870 metrin päässä lähimmästä voimalasta. Lähin vapaa-ajan asunto on lähes 1,5 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Lähes kaikki lähellä olevista asunnoista on ympäri vuoden asuttuja, ja harvat vapaa-ajan asunnot sijaitsevat enimmäkseen vakituisen asutuksen joukossa. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Vesanto kaakossa noin 10 kilometrin päässä. Vesannon kunnan asukasmäärä on vuonna 2011 ollut Kaavoitus Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:n vuonna 2010 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavassa hankealueen läheisyyteen on merkitty seuraavat kohteet: Vaalean sinisellä ympyrällä (ma1 533) on merkitty maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka erityispiirteitä tulee vaalia. Kyseessä on 1910-luvulla valmistunut Oinaskylän koulu, jolla on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Vihreällä muodolla (MY1 292) on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ympäristöarvoa (mm. maisemalliset arvot, luonteenomaiset piirteet ja kulttuurimaisema tulee ottaa huomioon). Sinisellä muodolla (SL 542) on merkitty luonnonsuojelualue tai sellaiseksi tarkoitettu alue. Kyseessä on Limalampi, jonka on todettu olevan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävä kohde. Suurelta osin umpeen kasvaneen lammen linnuston on todettu olevan vähintään paikallisesti merkittävä, tosin vuonna 2000 tehdyillä kahdella maastokäynnillä ei havaittu kovin merkittäviä lajeja. Lammen pesimäaikaiseen linnustoon kuuluu mm. laulujoutsen. 7

8 Kuva 4. Hankealueen sijoittuminen Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. Tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavan odotetaan vahvistuvan vuoden 2014 aikana. Tuulivoimamaakuntakaavassa Honkamäen alueella on tuulivoimamerkintä. Tuulivoimamaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä on Honkamäki-Palokangas alue merkitty tuulivoimalle soveltuvaksi. Selvityksessä todetaan alueelle mahtuvan seitsemän voimalaa. Lisäksi selvityksessä todetaan, että voimalat jäävät usein katveeseen, eikä voimalaryhmä todennäköisesti erotu kokonaisuudessaan. Vaikutusta lähimaisemaan voidaan siis pitää vähäisenä. Myös näkyvyyttä ja maisemavaikutuksia on arvioitu. 8

9 Kuva 5. Hankealueen sijoittuminen tuulivoimamaakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. Hankealueella on voimassa Pohjois-Konneveden ja kunnan luoteisosan järvien ja lampien yleiskaava vuodelta Kaavassa hankealue on merkitty metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tuulivoimaloita lähimmät rakennuspaikat ovat yli 2,5 kilometrin päässä idässä ja kaakossa. 9

10 Kuva 6. Pohjois-Konneveden ja kunnan luoteisosan järvien ja lampien yleiskaava vuodelta Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. Kunnan rajan toisella puolella Viitasaarella ollaan laatimassa rantayleiskaavaa. Viitasaarella hankealueen läheinen alue kuuluu Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan suunnittelualueeseen. Kaavan tavoite ja mitoitusperusteissa (luonnos) hankealueen läheisyyteen ei ole merkitty rakennuspaikkoja, eikä alueella ole rakentamiselle soveltuvia järviä, joiden koko olisi yli 2 hehtaaria. Vuonna 1993 vahvistetussa Kirkonkylän osayleiskaavassa on kaavoitettu vain keskustan aluetta, eikä Honkamäki sisälly siihen. Vuonna 2000 hyväksytyssä asemakaavassa on keskustan alueen lisäksi kaavoitettu Vesantojärven itäpuolella olevaa Simolan aluetta. Honkamäki ei sisälly asemakaavaan. 10

11 4.4 Melu Hankealue on melko syrjässä, eikä lähellä ole merkittäviä melulähteitä. Nykyisellään merkittävin melun lähde on hankealueen itä- ja pohjoisreunaa kiertävä yhdystie Keskimääräinen vuorokausiliikenne yhdystiellä on noin 130 autoa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä. (Liikenneviraston liikennemääräkartta) Kuva 7. Liikennemäärät hankealueen ympärillä. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. 4.5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet Hankealueella on tehty kevään ja kesän 2013 aikana erilaisia luontoselvityksiä. Luontoselvitykset tehtiin alueella, joka noudattelee pääosin hankealuetta. Honkamäen alue on metsätalouskäytössä olevaa havu- ja lehtimetsää kasvavaa mäkimaastoa, jossa on paikoin louhikkoa, kiviä ja ojitettua metsämaata. Hankealueella tehtiin kesällä 2013 kasvillisuusselvitys. Selvityksessä todettiin, että pohjoisempi alue on hakkuualojen ja nuorten istutuskuusikkojen ja männikköjen kokonaisuus. Laajemmalla eteläisellä alueella puolestaan on eri-ikäisiä taimikoita ja hakkuualoja. Koko alue on ollut hakkuiden piirissä, eikä luonnontilaisia osia ole siten säilynyt. Putkilokasveja havaittiin yhteensä 118 erilaista. Pinta-alaan nähden pieni määrä selittyy sillä, että alueella ei ole lainkaan kosteikkoja tai muita monilajisia ympäristöjä. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt yhtäkään 11

12 huomionarvoista kasvillisuuskuviota, eikä uhanalaista kasvia. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013) Hankealueella kesällä 2013 tehdyssä lepakkoselvityksessä havaittiin vain pohjanlepakkoja. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji, jota havaitaan usein asutuksen lähistöllä suojaisissa metsiköissä. Hankealueella havaittiin kuusi yksilöä, mutta ei selkeitä keskittymiä. Alueen pintaalaan suhteutettuna yksilömäärä on vähäinen tai korkeintaan kohtalainen. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä selvityksessä ei havaittu liito-oravia eikä merkkejä niistä. Hankealueella on lajille sopivaa ympäristöä niukasti. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013) Hankealueelta on etäisyyttä lähimpään kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA) yli 40 kilometriä. (Hertta-tietokanta) Hankealuetta lähin kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) on Keitele-Konnevesi, , jonka lähimmät alueet ovat reilut viisi kilometriä hankealueelta lounaaseen. (Birdlife) Hankealueella keväällä 2013 tehty lintujen kevätmuuttoselvitys toteutettiin tarkkailemalla hankealuetta yhdestä pisteestä kahdeksana päivänä yhteensä 56 henkilötyötuntia. Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin lentokorkeus siten, että riskilennoiksi luokiteltiin lennot joiden lentokorkeus oli metriä. Lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden avulla. Erikseen kirjattiin linnut, jotka eivät liikkuneet hankealueella. Kevätmuuton seurannan aikana havaittiin lähes 2000 lentoa. Määrää voidaan pitää vähäisenä. Yleisin muuttaja oli peippo. Kokonaislentomäärästä lähes kaikki lennot tapahtuivat hankealueella. Lennoista suurin osa tapahtui riskikorkeuden alapuolella ja vain 25 % tapahtui riskikorkeudella. Lintujen kevätmuutosta voidaan selvityksen tulosten perusteella tehdä melko luotettavia päätelmiä. Seurannan perusteella voidaan sanoa, että Honkamäki ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella tehtiin keväällä ja alkukesästä 2013 kattava pesimälinnustoselvitys kartoitus- ja pistelaskennoin. Pesimätiheydet alueella eivät ole kovin suuria, koska hankealueella ei ole erityisen hyviä biotooppeja. Alueelta löydettiin 39 lajin reviirit, joista suurin osa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Seitsemän lajia on kuitenkin huomionarvoisia: pyy, teeri, metso, palokärki, leppälintu, sirittäjä ja punavarpunen. Näistä pyy, teeri, metso ja palokärki ovat EU:n lintudirektiivin 1-liitteen lajeja. Teeri on myös leppälinnun ohella Suomen erityisvastuulaki. Teeri, metso, sirittäjä ja punavarpunen ovat valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä lajeja (TN). (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä metsoselvityksessä hankealueelta ei löydetty soitimeen viittaavia merkkejä, mutta Miljoonamäen kaakkoispuolella tiellä havaittiin kahdesti eri paikassa soidintava uros. Varsinainen soidinalue sijainnee Oinaskyläntien eteläpuolella, jonne uros kumpanakin kertana käveli. Metso pesii hankealueella, mutta soidinalue on todennäköisesti hankealueen ulkopuolella. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) 12

13 Etelässä noin kuuden kilometrin päässä on yksityisellä maalla Humalasuon luonnonsuojelualue (YSA203000). Humalasuon luonnonsuojelualue on myös lähin Natura-alue (FI ). Kyseessä on luontodirektiivin (SCI) perusteella suojeltu kohde. (Hertta) Hankealueen pienemmän osan itäpuolella sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y07-025). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,1 kilometriä. (Hertta) Hankealueelta noin kolme kilometriä länteen sijaitsee Multapakan arvokkaat tuulikerrostumat (TUU ). (Hertta) Hankealueelta noin 10 kilometriä etelään sijaitsee Rutkonvuoren ja Mustaniemen alue (RSO080087), joka on rantojensuojeluohjelmassa. (Hertta) Hankealueesta noin 12 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Heinä-Suvanto-Suvantojärven alue (LVO090203), joka on lintuvesiensuojeluohjelmassa. (Hertta) Limalammen pieni luonnonsuojelualue ei ole ympäristöhallinnon Hertta-aineistossa. Lampi sijaitsee hankealueen eteläpuolella. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,3 kilometriä. Hankealuetta lähimmät luonnonsuojelualueet on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 8. Luonnonsuojelualueet. 13

14 4.6 Maa-, ja kallioperä sekä vesistöt Maaperä on lähinnä sora- ja hiekkamoreenia (Paikkatietoikkuna). Kallioperä hankealueella on - kuten suuressa osassa Keski-Suomea - pääosin 1900 miljoonaa vuotta vanhoja synorogeenisiä granitoideja ( Lähin pohjavesialue on hankealueen länsipuolella noin 2,5 kilometrin päässä. (Hertta) 4.7 Ilmasto Hankealue sijaitsee Pohjois-Savossa, josta rannikolle on matkaa lyhimmillään noin 180 kilometriä. Alueen ilmasto muistuttaa lähinnä mannerilmastoa. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,0 6,2 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 50 metriä korkeammalla tuulennopeus kohoaa merkittävästi. 4.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 90-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on noin 39 kilometrin päässä lounaassa oleva Sumiaisten kirkonkylä (MAO090076). (Hertta) Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Hamulan kylä, joka on noin 10 kilometriä hankealueesta itään. Toinen on Sonkari - Tiitilänkylän maisema-alue, joka on noin kilometrin päässä etelässä. Lisäksi Keski-Suomen maakunnan puolella Viitasaarella on maakunnallisesti arvokas maisema-alue; Toulatin kylä, hankealueelta noin 15 kilometriä pohjoiseen. Vesannolla ei ole valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). (Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä hankealueen läheisyydessä on Oinaskylän koulu (rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas), noin 1,3 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. (Maakuntakaava) Hankealueella tai viiden kilometrin säteellä hankealueesta ei ole yhtäkään muinaisjäännöstä. (Hertta) Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi syyskuussa Alueelta ei löydetty muinaisjäännöksiä eikä alueella havaittu tunnetuille muinaisjäännöstyypeille potentiaalista maastoa. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013) Vesannon keskustassa sijaitseva Vesannon kirkko on rakennussuojelukohde. (Maakuntakaava) 14

15 Maailmanperintökohteita hankkeen läheisyydessä ei ole. (Hertta) Kuva 9. Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset. 4.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Matkailijoita Vesannolle houkuttelee mm. luonto ja lukuisat kesätapahtumat. Nähtävyyksistä voidaan mainita mm. Vesannon puukirkko ja Vesannon torpparimuseo. Elinkeinotoiminnan kehittämisestä Vesannolla vastaa Sisä-Savon Seutuyhtymä, joka on Vesannon, Rautalammin, Suonenjoen ja Tervon kuntien omistama kehittämisorganisaatio. Seutuyhtymän kehittämistoiminnan painopistealueita ovat puu-, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä alkutuotanto. Vesanto tarjoaa erinomaiset puitteet luontoliikunnalle. Vesannolla on mm. 23 suunnistusaluetta ja 40 kilometriä ulkoilureitistöä. Lisäksi kunnassa on esimerkiksi beach volley -kenttiä, ampumarata, hyppyrimäki ja kiipeilyseinä. 5 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen ja eläimistöön. Alla olevat varjostus- ja melulaskelmat on tehty nk. worst case -tarkasteluna WindPRO-ohjelman 15

16 versiolla Laskelmat on tehty tuulivoimalalle, jonka lähtömelu on 106 dba ja kokonaiskorkeus 200 metriä. 5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Välke Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon sääolot. Arvioitu todennäköinen vilkkumisaika on kahdessa asunnossa niukasti yli Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevan suositusarvon 8 h/vuosi (ylitykset 9 tuntia 7 minuuttia ja 8 tuntia 31 minuuttia). Välkevaikutus on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Välkkeen kannalta kriittisissä oloissa voidaan voimala tai voimaloita tarvittaessa helposti pysäyttää kriittisenä aikana automatiikan avulla. Kuva 10. Varjon vaikutusalue. Melu Rakentamisen aikainen melu muodostuu mm. kuljetuksista, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu on tilapäistä ja lyhytaikaista. 16

17 Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) yöajan ohjearvoja 50 dba lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla ja 40 dba lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Myös ympäristöhallinnon vastaavat, tiukemmat suunnitteluohjearvot (40 dba ja 35 dba) alittuvat laskelmien mukaan kaikkien asuntojen kohdalla. Melun leviämistä on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuvassa esitetään vain lähin asutus. On syytä ottaa huomioon, että tuulivoimalavalmistajien antamat lähtömelun takuuarvot ovat jonkin verran yliarvioituja. Kyseessä on siis worst case tarkastelu, jossa tuulensuunta ja nopeus ovat melun leviämiselle otollisia kaikkiin suuntiin. Tästä syystä on erittäin todennäköistä, että todelliset meluarvot ovat vielä laskelmassakin saatua pienemmät. Kuva 11. Äänen vaikutusalue. 5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle tullaan rakentamaan sähköverkkoa ja muuntoasema, tienpistoja ja tuulivoimaloiden pystytyspaikkoja. 17

18 Sähköverkkoon liittyminen tapahtuu liittymällä hankealueen itäpuolella 2,5 kilometrin päässä kulkevaan 110 kv:n olemassa olevaan johtoon. Tuulivoimapuiston alueelle tullaan rakentamaan oma sähköasema. Tuulivoimaloiden pystyttämisen yhteydessä alueen teitä voidaan joutua vahvistamaan. Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle saaminen edellyttää usein vähintään 4 6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta. Tuulivoimaloiden isojen osien kuljetus voi tarkoittaa erikoiskuljetuksia, josta voi olla lyhytaikaista haittaa muulle liikenteelle. Pystytyspaikan rakentaminen voi tarkoittaa puuston raivaamista korkeintaan noin puolen hehtaarin alalta kutakin tuulivoimalaa kohden. Alueelle ajetaan kivimurskaa niin, että pystytyspaikasta saadaan tukeva ja tasainen. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. Mikäli käytetään maavaraista teräsbetoniperustusta, kaivetaan maahan 0,6 4 metriä syvä kuoppa, johon valetaan betonia noin 500 m 3, siten että perustuksen koko on lopulta noin 18 x 18 metriä. Teräsbetoniperustus pitää voimalan pystyssä omalla painollaan. Kallioon ankkuroidulla perustuksella on pienempi vaikutus luontoon kuin teräsbetoniperustuksella. Sitä voidaan käyttää jos kalliopohja on sopiva. Kalliota voidaan joutua räjäyttämään tasaisen pohjan saamiseksi. Kallion päälle valetaan ohut betonilaatta ja kallioon porattuihin reikiin upotetaan ankkuritankoja, jotka pitävät perustuksen paikallaan. Lopuksi voimala pystytetään perustuksen päälle. Voimaloiden elinkaaren päätyttyä ne voidaan purkaa ja kierrättää, jolloin alue voidaan palauttaa lähes luonnontilaiseksi. Lähimpään pohjavesialueeseen on etäisyyttä lähes 2,5 kilometriä, joten tuulivoiman rakentamisella ei ole vaikutusta pohjaveteen. Vain pieni osa hanke-alueen kokonaispinta-alasta on voimaloiden tai muiden rakenteiden käytössä. Tuulivoimaloiden rakentaminen jättää siis suuren osan alueesta ja sen luonnosta nykyiselleen. Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus ilmastoon, sillä toteutuessaan se syrjäyttäisi lähinnä kivihiililauhteella ja maakaasulla tehtyä sähköä. Kuuden suunnitellun tuulivoimalan vuosituotantoa vastaava määrä sähköä yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä aiheuttaisi siten CO2- päästöjä noin tonnia/vuosi (syrjäytetyn sähkön CO2-ominaispäästökerroin 660 g/kwh). 5.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Hankealueella tehdyssä kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt yhtäkään huomionarvoista kasvillisuuskuviota, eikä uhanalaista kasvia, joten alueen voidaan siten katsoa soveltuvan hyvin tuulivoimalle. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013) Lähin tiedossa oleva havainto uhanalaisesta kasvista on ketoneilikka noin kahden kilometrin päässä luoteessa (Kuva 12). Uhanalaistiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta. 18

19 Aluetta voidaan pitää lepakoiden kannalta tavanomaisena, eikä erityisiä maankäyttösuosituksia ole tarvetta asettaa. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä selvityksessä ei havaittu liito-oravia eikä merkkejä niistä. Hankealueella on lajille sopivaa ympäristöä niukasti. Lajia ei ole siten tarvetta huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013) Hankealueella tehdyssä lintujen kevätmuuttoselvityksessä muuttaneiden lintujen määrä oli vähäinen ja vain 25 % linnuista lensi sellaisella korkeudella, että tuulivoimalat voisivat aiheuttaa niille vaaraa. Seurannan perusteella voidaan sanoa, että Honkamäki ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella havaituilla seitsemällä huomionarvoisella pesimälintulajilla (pyy, teeri, metso, palokärki, leppälintu, sirittäjä ja punavarpunen) on runsaasti vastaavia elinympäristöjä hankealueen ulkopuolella, joten lajeja ei tarvitse erityisesti huomioida hankkeen jatkokehityksessä. Hankealueen pesimälinnusto on tavanomaista eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Hankealueella tehdyssä metsoselvityksessä hankealueelta löytyi yksi metson reviiri ja Oinaskyläntiellä havaittiin kahdesti soidintava uros. Varsinainen soidinalue sijainnee Oinaskyläntien eteläpuolella hankealueen ulkopuolella, eikä sitä tarvitse siten erityisesti huomioida hankkeessa. (Vesannon Honkamäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja maakotkan pesiä. (Tuomo Ollila, Metsähallitus) Hankkeella ei siten olemassa olevan tiedon perusteella olisi merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen ja eläimistöön, eikä luonnon monimuotoisuuteen. 19

20 Kuva 12. Hankealueen läheisyydessä olevat uhanalaiset eläimet ja kasvit. 5.4 Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Ympäristöministeriö on kiitellyt Pohjois-Savon tuulivoimasuunnitelmia. Suunnittelua on pidetty perusteellisena ja kattavana. Pohjois-Savon alueella ollaan etenemässä kaavoituksesta kohti rakentamista. (YLE ) Hanke tuo kunnalle tuloja kiinteistöveron muodossa, ja maanomistajille maankäyttösopimusten muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää hyvin todennäköisesti paikallisia maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää joidenkin uusien teiden rakentamista ja joidenkin olemassa olevien teiden vahvistamista. Sorakuljetuksia arvioidaan tarvittavan 150 jokaista parannettavaa tai rakennettavaa tiekilometriä kohden. Teitä arvioidaan parannettavan tai rakennettavan noin 10 kilometriä. Nosturipaikan vahvistaminen edellyttää muutamaa kymmentä sorakuormaa. Maavaraisen teräsbetoniperustuksen tekeminen vaatii runsaasti soraa, raudoitusta ja betonia. Kuljetuksia arvioidaan tarvittavan noin 90 jokaista voimalaa kohden. Kallioon ankkuroidun perustuksen kohdalla kuljetusmäärät ovat selvästi pienemmät. 20

21 Rakentamisaikana erikoiskuljetukset voivat aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä. Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan nosturin kuljettamiseen vaaditaan noin 17 kuorma-autokuljetusta. Kunkin voimalan paikalle tuominen edellyttää noin 11 kuorma-autokuljetusta. Rakentamisen valmistuttua liikenne on vähäistä; tuulivoimalat huolletaan yleensä kerran tai kaksi vuodessa ja lisäksi saattaa tulla satunnaisia vikatilanteiden aiheuttamia korjauskäyntejä. Huolto- ja korjaustoimet tehdään yleensä kevyellä kalustolla. Kuljetukset tehtäisiin todennäköisesti yhdystien kautta. Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 130. Raskaan liikenteen määristä ei ole tietoa. Tuulivoimapuiston kuljetuksia arvioidaan tarvittavan yhteensä siis noin 2200 ja näiden kuljetusten oletetaan tässä jakautuvan vuoden ajalle. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttama liikenteen lisäys on varsin kohtuullinen, kuten oheisesta taulukosta (Taulukko 1) ilmenee. Yhdystien 648 liikenne lisääntyisi rakennustöiden takia alle 5 %. Taulukko 1. Liikennemäärät yhdystiellä ja tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset liikennemääriin. KVL Kuljetuksia yhteensä Kuljetuksia keskim. vuorokaudessa ,1 4,7 % Kuljetusten osuus KVL:stä 5.5 Vaikutukset alueen turvallisuuteen Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä, eikä aluetta aidata. Alueella voi siis edelleen esimerkiksi retkeillä, marjastaa ja sienestää. Kemikaalien (esim. vaihteisto- ja hydrauliöljy) vuotaminen ympäristöön on estetty voimaloiden konehuoneisiin tai tornin juurelle rakennetuilla säiliöillä, joihin vuotamaan päässeet kemikaalit kerätään. Joskus hyvin harvoin tuulivoimala saattaa syttyä palamaan. Palavaa materiaalia on kuitenkin vähän, joten palot rajoittuvat konehuoneeseen ja sammuvat usein itsestään. Tulipalot eivät siten aiheuta suurta vaaraa tai haittaa. Kylmissä olosuhteissa tuulivoimalan siipiin voi muodostua jäätä. Jään muodostuminen heikentää siipien aerodynamiikkaa ja heikentää tuotantoa. Jäätynyt roottori ei ole balanssissa ja saattaisi myös aiheuttaa voimalan hajoamisen. Jääpalasten iskeytyminen maahan voi myös muodostaa vaaran lähialueelle. Jäätä muodostuu lähinnä lämpötilan ollessa alle nollan ja ilman kosteuden ollessa jään muodostumiselle otollinen. Tutkimusten mukaan useimmat irronneet jääpalat hajoavat pienemmiksi paloiksi ennen osumistaan maahan. Käytännön kokemusten mukaan pisimmillään pieniä jääpaloja voi sinkoutua metrin päähän tuulivoimalasta. Useimmissa tapauksissa jää kuitenkin putoaa tornin läheisyyteen. Tämä johtuu siitä että tuulivoimala ei yleensä pyöri kun jään muodostuminen on voimakkainta ja se käynnistetään uudelleen vasta kun siipiin kerääntynyt jää on sulanut. Voimalan pyöriessä pienet jääpalat lentävät pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen kauemmaksi kuin isot palat. 21

22 Jäävaaran torjumiseksi on useita teknisiä mahdollisuuksia ja tekniikka kehittyy nopeasti kun tuulivoimaa rakennetaan arktisempiin olosuhteisiin. Kaikki tuulivoimalavalmistajat eivät kuitenkaan nykytilanteessa tarjoa ratkaisuja tähän, ainakaan kaikkien malliensa osalta. Jään muodostumista voidaan ehkäistä päällystämällä siivet pinnoitteella, johon jäätä muodostuu vähemmän. Toinen vaihtoehto on siipien sisään rakennettava lämmitysjärjestelmä. Jäätyneet siivet sulatetaan ja kun jää on pudonnut pois, voidaan tuulivoimala taas käynnistää. Siipien lämmittämisen olosuhteiden ollessa otolliset jään muodostumiselle vie noin 1 % tuulivoimalan vuodessa tuottamasta sähköstä. Teknisistä ratkaisuista huolimatta tuulivoimala voidaan joutua ajoittain pysäyttämään jäätymisen takia. Teknisten ratkaisuiden lisäksi vaaraa voidaan pienentää asiasta tiedottamalla ja liikkumista rajoittamalla varoituskylttien avulla. Tuulivoimapuiston alue tullaan varustamaan jäävaaraa koskevin varoituskyltein. 5.6 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Jo muutaman kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät muodosta vallitsevaa maisematekijää, etenkin Honkamäen kaltaisessa pienehkössä hankkeessa. Honkamäen hankealueella lähin asutus on yli 870 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lähiseudun havupuuta kasvavassa maastonmuodoiltaan vaihtelevassa metsämaastossa voimalat olisivat enimmäkseen näkymättömissä puuston takana. Seudulla ei ole juurikaan isoja peltoaukeita, järvien selkiä tai muita avoimia paikkoja, joilta voimalat näkyisivät. Visuaalisten vaikutusten merkittävyys riippuu kuitenkin mm. katselupisteestä ja ajankohdasta, säätilasta sekä tuulivoimaan liitettävistä katselijan mielikuvista. Tuulivoimaloiden ollessa melko uusi asia suomalaisessa maisemassa, voivat ne aluksi kiinnittää huomion tavallista enemmän. Muuttuneeseen maisemaan totutaan yleensä kuitenkin nopeasti ja tuulivoiman lisääntyessä sen yleinen hyväksyttävyys paranee ja mielikuvat muuttuvat positiivisemmaksi. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Sumiaisten kirkonkylä (MAO090076) 39 kilometrin päässä lounaassa, joten sinne voimalat eivät tule näkymään. Vaikka Hamulan kylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue on verraten lähellä (noin 10 kilometriä itään), on kylän ja hankealueen välinen maasto kumpuilevaa, mäkistä ja metsäistä, mikä pienentää voimaloiden näkyvyyttä arvokkaalle maisema-alueelle. Lisäksi 10 kilometrin päästä katsottuna tuulivoimalat näyttävät jo niin pieniltä, ettei niiden voi sanoa hallitsevan maisemaa. Sonkari - Tiitilänkylän ja Toulatin kylien maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat noin kilometrin päässä. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat jäävät jo suurelta osin pinnan muotojen ja puuston taakse näkymättömiin. Jos katselusuunta on Vesantojärven suuntainen, erottuvat voimalat mahdollisesti Sonkari Tiitilänkylän maisema-alueelta. 22

23 Kuva 13. Tuulivoimalat jäävät puustoisessa maastossa usein katveeseen, eivätkä näy ollenkaan. Maisemavaikutusten havainnollistamiseksi hankealueesta on tehty valokuvasovitteita. Kuvasovitteiden katselupisteet on esitetty alla. Katselupisteet valittiin siten, että ne olisivat kohtuullisen lähellä hankealuetta, edustavia ja asutuksen tai muuten ihmisten kannalta tärkeitä paikkoja. Voimaloiden näkyminen vaihtelee mm. vuodenajasta ja säätilasta riippuen. Lisäksi metsän kasvaessa voimalat jäävät enemmän piiloon ja vastaavasti hakkuiden jälkeen saattavat näkyä enemmän. 23

24 Kuva 14. Kuvasovitteiden katselupisteet ja -suunnat. 24

25 Kuva 15. Katselupisteestä 1 sinisellä korostetut voimalat näkyvät järven toisella puolella enimmäkseen puuston takana. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 8,9 km. Oikealla näkyy myös punaisella korostetut Pohjoismäen hankkeen voimalat. Kuva 16. Katselupisteestä 2 sinisellä korostetut voimalat ovat järven vasemmalla puolella mutta jäävät puuston taakse piiloon. Kuvassa näkyy myös punaisella korostetut Pohjoismäen hankkeen voimalat. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 5,2 km. 25

26 Kuva 17. Katselupisteestä 3 sinisellä korostetut voimalat jäävät puuston taakse piiloon vaikka edessä on reilun kokoinen peltoaukea. Voimaloiden korkeimmat kohdat yltävät juuri ja juuri puiden latvojen tasalle. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 4,5 km. Kuva 18. Katselupisteestä 4 sinisellä korostetut voimalat jäävät selvästi puuston taakse piiloon. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 10 km. 26

27 Hankkeen maisemavaikutuksista on laadittu myös näkemäaluekartta. Näkemäaluekartasta ilmenee, että voimalat eivät juurikaan näy hankealueen lähelle. Tämä johtuu puustosta joka peittää näköyhteyden. Voimalat näkyvät lähinnä järvien selkien takaa. Lähellä sijaitsevat järvet ovat kuitenkin pieniä, joten näköyhteys on mahdollinen vain pienillä rajatuilla alueilla. Suuremmat järvet - ja siten myös laajat yhtenäiset alueet joilta voimalat olisivat näkyvissä - sijaitsevat kaukana useiden kilometrien päässä, jolloin voimaloiden merkitys maisemassa on vähäinen. Vesannon taajamaan voimalat eivät mallinnuksen mukaan näy. Näköyhteyttä ei ole myöskään Hamulan kylän tai Toulatin maakunnallisesti arvokkailta maisema-alueilta. Sonkari - Tiitilänkylän maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta saattaa paikoin näkyä, jos katselusuunta on Vesantojärven suuntaisesti kohti hankealuetta. Suuren etäisyyden takia voimalat jäävät kuitenkin kauas horisonttiin. On myös huomattava, että usein voimaloista näkyisivät ainoastaan osa, esimerkiksi osa roottorin lavasta. 27

28 Kuva 19. Näkemäaluekartta Honkamäen tuulivoimaloista. Kuvaan on lisäksi ympyröity maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, pohjoisesta etelään: Toulat, Hamula ja Sonkari-Tiitilänkylä. 5.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tällä hetkellä lähialueella ei ole tuulivoimaloita. Hankealueen läheisyyteen suunniteltu Pohjoismäen tuulivoimahanke on 12 kilometrin päässä. Yhteisvaikutukset Pohjoismäen hankkeen kanssa rajoittuvat maisemavaikutukseen pienelle alueelle, jossa useampi tuulivoima-alue voi olla 28

29 näkyvissä samanaikaisesti. Esimerkiksi Vesannon keskustasta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista hankkeiden sijoittuessa eri suuntiin. Muutkin alueen hankkeet ovat niin kaukana, että niillä ei voida katsoa olevan merkittävää yhteisvaikutusta Honkamäen hankkeen kanssa. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että hankkeen vaikutukset ovat vähäiset. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen, linnustoon ja ihmisten elinoloihin sekä viihtyvyyteen ovat kohtuulliset ja hyväksyttävät. Havaittuja haittoja ja negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää huolellisella teknisellä suunnittelulla. 29