Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan ehdotus

2 Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

3 Kannen kuva: Tapsan Tahtien yhteislauluhetki Vihnuskodilla Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2009

4 SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 Toimintaympäristö 4 Yleiset talousnäkymät 4 Kuntatalouden näkymät 5 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat 6 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi 6 Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 9 2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Lopputulos numeroina Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle Talousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain Hallintokeskus 17 Tampereen aluepelastuslaitos Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Vapaa-aikakeskus Tekninen keskus 61 Vesihuoltolaitos 76 Rakennus- ja ympäristönsuojeluyksikkö 79 Sivu 7. Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 91 LIITTEET: Vakanssipaketti

5 I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Nokian kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina kovassa kasvussa yltäen parhaina vuosina jopa kahden ja puolen prosentin kasvulukuihin. Tämä on aiheuttanut suuria paineita palvelutuotannon kehittämiselle. Viime vuonna väestönkasvu ilmeisesti alkavan taantuman vuoksi hiljeni, ja vuonna 2008 väkiluku kasvoi 466 asukkaalla eli 1,5 prosentilla. Tämän vuoden syyskuun lopussa väkiluku oli , jossa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan runsas 400 asukasta eli 1,3 prosenttia. Vaikka kasvu onkin hidastunut, edellyttää se yhä investointeja mm. uusiin koulutiloihin. Työllisyys on heikentynyt huomattavasti runsaan vuoden aikana ja myös lähiaikoina kehitys näyttää huonolta. Tämä kehitys on näkynyt jo tämän vuoden aikana mm. toimeentulotukimenoissa. Työttömyysaste oli syksyllä 2009 jo lähes 12 prosenttia. Työllisyystilanteen arvioidaan olevan huono myös vuonna 2010 ja helpottuvan vasta vuonna Kaupunki pyrkii edistämään tälläkin talousarviolla työllisyyden parantamiseen pitämällä investointitasonsa korkeana ja panostamalla teollisuusalueiden rakentamiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Taloudellinen taantuma on aiheuttanut toimintaympäristöön lukuisia välillisiä vaikutuksia. Perheiden tilanne on osin kriisiytynyt ja syrjäytymisen uhka on suurempi kuin hyvän talouskasvun aikana. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta lisää varovaisuutta investointeihin sekä kulutukseen ja täten heikentää aluetaloutta. Yleiset talousnäkymät Suomen Pankin ennusteen mukaan kansantaloutemme tuotanto jää tänä vuonna pienemmäksi kuin se oli vuonna Tuotannosta on siis lyhyessä ajassa leikkaantunut yli kolmen vuoden talouskasvu. Ko. ennusteen mukaan talouskriisiä edeltänyttä tuotannon määrää ei saavuteta vielä vuoden 2011 loppuun mennessäkään. Elpymisestään huolimatta vientikysyntä jää poikkeuksellisen heikoksi. Myöskään investoinnit ja yksityinen kulutus eivät saavuta taantumaa edeltänyttä tasoaan vuonna Taantuman syvimmäksi vaiheeksi näyttää jäävän vuoden 2009 toinen neljännes. Tämän jälkeen tuotannon ei enää ennusteta pienenevän, mutta kasvu jää vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Tämän jälkeen kasvu nopeutunee. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Suomen vienti lähtee kasvuun myöhemmin kuin vientimarkkinat. Maailmantalouden kasvu alkaa lievästi voimistua jo vuoden 2009 loppupuolella, mutta viennin tuntuvampi kasvu käynnistyy vasta 2010 loppupuolella. Suomen vientiteollisuuden rakenne on painottunut investointituotteisiin, joiden kansainvälinen kysyntä elpyy hitaasti. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Kuntaliiton arvion mukaan lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon 4

6 alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti alkoi hidastua syksyllä 2008 energian hinnan laskun myötä. Kuluvana vuonna inflaatio on hidastunut tuntuvasti edelleen. Myös vuosina 2010 ja 2011 kuluttajahintojen nousu jää vaatimattomaksi. Niinpä taloussuunnitelmaa voidaankin laatia tällä kertaa ilman inflaatiokorotuksia. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntaliiton mukaan verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jakoosuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta vuoden 2009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen tänä vuonna. 5

7 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Viimeiset kaksi tilinpäätöstä vuosilta 2007 ja 2008 olivat alijäämäiset. Näin kävi, vaikka em. vuodet olivat maassa kuntatalouden osalta parhaat pitkiin aikoihin. Moni kunta teki samaan aikaan merkittäviä ylijäämiä talouden puskuriksi. Vuoden 2009 talousarvion käsittelyssä joulukuussa 2008 kaupunginvaltuusto totesi, että lähtökohdat talousarvion tulopohjassa olivat muuttuneet syksyn valmistelun aikana niin radikaalisti, että valtuusto edellytti muutostalousarvion laadintaa maaliskuun loppuun mennessä. Tällä päätöksellä voitettiin aikaa verrattuna usean muun kaupungin talouden tasapainotustyöhön. Muutostalousarvio hyväksyttiin maaliskuussa Huolimatta käyttötalouden supistuksista ja investointikarsinnasta, siitä tuli yhä lähes kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Tällä hetkellä talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti. Niinpä Nokian kaupunki on tekemässä kolmatta peräkkäistä alijäämäistä tilinpäätöstä, ja taseen ylijäämäpuskuri supistuu todella nopeasti. Vuoden 2010 talousarviota on siis laadittu jo entisestään alijäämäiselle pohjalle samalla kun taloustaantuma supistaa tuloja huomattavasti ja vaikuttaa eräiden menoerien, kuten toimeentulotuki ja työllistämismenot, kasvuun. Kaupungin investointitaso on ollut myös jo koko 2000-luvun liian suuri tulorahoitukseen nähden. Niinpä kaupunki on muuttunut vähävelkaisesta kaupungista nopeasti velkaantumisasteessa maan keskiarvon ylittäväksi kunnaksi. Vuoden 2009 talousarviossa jouduttiin varautumaan yli 15 miljoonan euron lisävelan ottoon, vaikka investointimenoja karsittiin voimakkaasti. Lainakanta on ensi vuoden vaihteessa yli 57 miljoonaa euroa eli noin /asukas, kun se vielä vuonna 2006 oli 683 /asukas. Lainakanta on siis lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuoden 2010 laadinnassa tavoitteena on ollut ylijäämäinen tuloslaskelma ja velkaantumisvauhdin hidastaminen. Ylijäämäiseen tulokseen tarvitaan laajoja henkilöstömenosäästöjä, joita ei ole voitu budjetoida. Niinpä tulos on talousarvioehdotuksessa yhä alijäämäinen. Ylijäämäinen tulos on kuitenkin mahdollinen, jos henkilöstömenosäästöistä päästään ratkaisuun. Velkaantumisvauhti hivenen pienenee, mutta on yhä aivan liian suuri talouden vakauden kannalta. Kiireelliset ja merkittävät koulu- ja vanhainkoti-investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä, eikä niitä kannata siirtää suunnitelmakauden ulkopuolelle, Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi Nokian uusi kaupunginvaltuusto aloitti heti vaalien jälkeen strategiapäivityksen valmistelun mm. kahdessa seminaarissa, joita edelsi laajat kotitehtävät. Uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa Strategiassa on määritelty seuraava kaupungin visio: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: - monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - tuemme nokialaisten hyvinvointia - rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - kehitämme jatkuvasti osaamistamme - tuotamme palvelut kustannustehokkaasti 6

8 Näitä kehittämisstrategioita tukemaan on listattu 15 johtamisen kohdetta eli keinoa strategian toteuttamiseen: - Tuotamme asiakaslähtöiset, hyväksytyllä laatutasolla olevat palvelut seutuyhteistyönä, ostopalveluina tai omana toimintana; lähipalvelut lähellä asukasta. - Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta. - Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä. - Parannamme sekä poliittisen johtamisen että operatiivisen johtamisen toimivuutta - Kehitämme palvelutuotannon rakenteita ja prosesseja tavoitteenamme tehokkuus ja laatu. - Tunnistamme tulevaisuuden osaamisvaateet entistä tarkemmin ja jatkamme suunnitelmallista henkilöstökoulutusta - Ennakoimme teollisuus- ja asuntotonttitarjontaa. - Parannamme joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. - Kehitämme vesihuoltoa. - Käytämme yhdyskuntasuunnittelua ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. - Vahvistamme yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä - Sovimme elinkeinopolitiikan työnjaosta ja sen pohjalta määrittelemme konkreettiset tavoitteet. - Tuemme nokialaisten laadukasta elämää lisäämällä yhteisöllisyyttä ja kannustamalla osallistumaan. Strategian pohjalta kukin tulosalue on määritellyt omat sitovat tavoitteet, joiden tulee tukea strategian toteutusta. Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2010 ovat seuraavat: 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Turvallisuuden lisääminen kasvavassa kaupunkikeskustassa. Latva Simo Keskustan alueelle on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma. Lasten ja muiden erityisryhmien Latva Simo Puropuiston suunnittelu. näkökulma suunnitteluun. Vanhojen alueiden saneeraus. Latva Simo Saneerausohjelma on laadittu. Alhoniitty on valmis. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Seudullinen palvelutuotanto Kustannustietoisuuden parantaminen Virtanen Pasi Koskinen Vesa Marjamäki Tarja Hankinta ja logistiikkayhteistyö on aloitettu seudulla. Perustietotekniikkapalvelut on kilpailutettu Palkkahallinnon siirtyminen isäntäkuntamalliin on valmisteltu. Maisemahankkeen tulokset on huomioitu kehittämistyössä. Erityishoivahanke Marjamäki Tarja Tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu seudullisesti. 7

9 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen. Keskustan alueen kaupallisten palveluiden kehittäminen. Latva Simo Moisio Henry Latva Simo Moisio Henry Kolmenkulman rakentamisen jatkaminen; Riistakatu, Juhansuo II ja Koukkujärvi. Yrittäjäkadun alueen suunnittelu. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Sairauspoissaolojen vähentäminen. Johry Varhaisen välittämisen ohjeistus on aktiivisessa käytössä. Työtapaturmien vähentäminen. Koskinen Vesa Kaupungin ohjelmaan on haastettu mukaan myös yritykset. Omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen. Johry Järjestetään hyvinvointipäivä yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa kuntalaisille, jossa aktivoidaan asukkaita omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Osaamiskartoitusten käyttöönotto koko henkilöstön osalta. Koskinen Vesa Haataja Terttu Osaamiskartoitustyökalut otetaan käyttöön kehityskeskustelujen yhteydessä. Sisäisen koulutuksen kehittäminen. Koskinen Vesa Haataja Yhteisiä koulutuksia luottamushenkilöiden kanssa. 8

10 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Vuoden 2009 muutostalousarviossa jouduttiin verotuloarvioita muuttamaan huomattavasti alaspäin. Kunnallisverotulojen kasvuksi oletettiin olevan 1,9 % ilman kunnallisveron korotusta (kunnallisveroprosenttia korotettiin vuodelle 2009 yhdellä prosenttiyksiköllä). Valtakunnalliset arviot olivat tätä pessimistisempiä, mutta alkusyksyn toteuman ja vuoden 2008 valmistuneen verotuksen tietojen perusteella voidaan olettaa talousarvion tältä osin toteutuvan. Vuodelle 2010 on kunnallisverotuoton arvioitu pienevän 3,6 %. Lasku perustuu ansiotulo- ja eläketulovähennysten korotukseen. Näiden vähennysten aiheuttama tulomenetys on korvattu valtionosuuksia nostamalla. Ilman vähennysten vaikutusta kunnallisveron on arvioitu tuottavan saman verran kuin vuonna Tämäkin arvio on optimistisempi kuin valtakunnalliset arviot ovat. Kunnallisveroprosenttia korotetaan jo toisena vuotena peräkkäin. Vuodelle 2010 korotus on 0,75 prosenttiyksikköä. Noston tuottoarvio on noin 3,75 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto laski Nokialla jo vuonna 2008 yli 14 prosenttia, kun maassa keskimäärin tuotto vielä kasvoi. Vuodelle 2009 valtio osana kunnallistalouden tervehdyttämispakettia nosti kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Tästä huolimatta yhteisöveron tuoton arvioidaan vuonna 2009 olevan lähes 30 prosenttia vähemmän kuin 2008 ja 40 prosenttia vähemmän kuin veron huippuvuonna Vuonna 2010 yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan muutamalla prosentilla ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vastaavana myös vuonna Vuonna 2012 yhteisöveron jako-osuus palaa jälleen entiselleen, ja tuotto tulee tuolloin laskemaan huomattavasti. Valtio on nostamassa kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja. Yleisenä tavoitteena on pidemmällä tähtäimelle siirtää kuntien veropohjaa yhä enemmän kiinteistöverojen puolelle ja vähentää yhteisöveron merkitystä. Tämä on perusteltu linjaus yhteisöverotuottojen suurten vuosittaisten vaihtelujen vuoksi. Nokiallakin kiinteistöveroprosentteja nostetaan huomattavasti. Niinpä niistä kertyvän tuoton arvioidaan kasvavan jopa miljoonalla eurolla eli yli kahdellakymmenellä prosentilla. Suunnitelmavuosille 2011 ja 2012 on arvioitu noin kolmen prosentin vuosikasvut. Valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa ensi vuoden alussa ns. yhden putken malliksi. Siinä yhdistettäisiin eri ministeriöiden valtionosuudet yhdeksi valtionosuudeksi. Lakimuutos on kuitenkin yhä valmisteilla eikä kuntakohtaisia laskelmia ole saatavilla talousarviota valmistellessa. Valtionosuuskohtaan on siksi erittäin huonolla tietopohjalla jouduttu arvioimaan verotulotasauksena muille maksettavan osuuden pienenemisestä sekä verovähennysten kompensaatiosta johtuva merkittävä kasvu. Valtionosuuden laskennallisen pohjan kasvuksi on arvioitu 2,7 %. Normaalisti valtionosuusarvio on talousarvion parhaiten arvioitavissa oleva tuloerä. Nyt on toisin, ja on mahdollista, että muutostalousarvioissa joudutaan valtionosuuskohtaa muuttamaan. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan. Maksutuloissa on pieni korotus jätevesimaksuissa. Kulutuksen pienenemisestä johtuen vesihuoltolaitoksen tulot tulevat kokonaisuutena kuitenkin laskemaan. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen sekä palvelustrategialistauksen myyntikohteiden perusteella. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,3 % kesäkuun 2009 palkkoihin verrattuna. Tehysopimuksessa olevien palkkoja on nostettu hieman tätä enemmän. 9

11 Koska vakanssipaketti ensi vuodelle on aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin suppea, ja sijaismäärärahoja on supistettu huomattavasti, kasvavat henkilöstömenot vain 1,6 % verrattuna vuoteen Vuoden 2009 alkuperäisessä talousarviossa vuositason kasvu oli vielä yli kahdeksan prosenttia. Kaupungilla on käynnissä vuotta 2010 koskevat yt-neuvottelut, joilla pyritään noin kolmen miljoonan euron säästöihin henkilöstömenoista. Mikäli tavoite toteutuu, laskisivat henkilöstömenot runsaat kaksi prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tätä säästöä ei ole kuitenkaan budjetoitu, koska sen kohdentaminen kesken neuvottelujen on mahdotonta. Säästötoimena sijaisten palkkamäärärahoista on vähennetty koko kaupungin tasolla 13,5 % ja erilliskorvauksista noin seitsemän prosenttia. Muissa menoerissä on tehty tiukan taloustilanteen mukaista budjetointia. Määrärahat ovat mm. aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa sekä muissa toimintakuluissa alemmat kuin vuoden 2009 talousarviossa. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu Kuntaliiton valtakunnallisten arvioiden mukaisesti. Arvioitu verotulo TILIVUOSI TP2007 TP-2008 TA-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 Verolaji Kunnallisvero * ** Muutos % 5,3 11,1 7,5 0,4 3,6 4,4 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 16,3-14,1-40,5 26,8 7,7-19,6 Kiinteistövero Muutos % 11,6 5,7 5,3 21,3 3,1 2,5 VEROTULO yht Muutos % 6,5 8,6 4,1 2,4 3,8 3,1 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä **) Tuloveroprosenttia korotettu 0,75 prosenttiyksiköllä 10

12 2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2010 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvalautakunta Uusia vakansseja ei perusteta. Palveluasumisesta vähennetään lautakunnan tekemä lisäys eli Sotaveteraanien ruokailumahdollisuutta jatketaan lautakunnan päätöksen mukaisesti, mutta sen kulut tulee kattaa palvelukeskuksen sisältä. Tavoitteisiin lisätään selvitys yöpäivystyksen järjestämisestä; tavoiteaika mahdolliselle muutokselle vuosi Kasvatus- ja opetuslautakunta Ei suunnittelukoordinaattorin eikä kuraattorin vakansseja. Tuntikehystä pienentämällä säästetään vuonna 2010 (vuositasolla sen jälkeen ). Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Nokia-lisän maksuperusteet muutetaan; alle 2-vuotiaille 140 /lapsi ja 2-3 vuotiaille 80 /lapsi Tavoitteisiin näkyviin ryhmäperhepäivähoidon vähentäminen kolmella ryhmällä Lukion tavoitteista pois 2 uutta ESN -koulua, uuden kv -hankkeen valmistelua ei aloiteta. Työväenopistolle ei nimikemuutoksia. Kulttuurilautakunta Koskenmäen kirjaston toiminta lopetetaan. Kulttuurikoordinaattorin toimen määrärahat on poistettu. Kalustomääräraha on palautettu vuoden 2008 tasoon. 11

13 Liikunta- ja nuorisolautakunta Nuorisotoimessa luovutaan Pohjoismaisesta ystävyyskuntatoiminnasta ja suunnitellaan uusi kansainvälinen -toiminta EU-tasolla. Nykyinen sopimus irtisanotaan välittömästi ja suunnittelu tehdään ensi vuoden aikana. Matkarahat ensi vuodelta poistetaan. Jäähallin taksat tarkistetaan alkaen. Jäähallin liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. Tekninen lautakunta Ulkopuolisilta vuokrattujen kiinteistöjen vuokramäärärahaa on pienennetty 5 %:lla. Mittaustuotannosta ja puistotuotannosta sekä ympäristönsuojelusta poistetaan sijaisten palkkamäärärahat. Tilatekniikan kiinteistön hallinnon lämmitysöljymäärärahasta vähennetään Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Taloudellisen tilanteen mukaisesti käyttötalousmenojen viime vuosien huima kasvu on saatu tässä talousarviossa lähes pysähtymään. Toimintamenot kasvavat 0,5 % ja ulkoiset menot 1,8 %. Rahassa kasvua on 2,8 miljoonaa euroa. Kasvuluvut ovat tämän vuosituhannen alhaisimmat. Toimintamenojen kasvu vastaa nyt ensimmäistä kertaa väestökasvun suuruutta. Viimeiseen tilinpäätökseen (v. 2008) verrattuna toimintamenot kasvavat 6,9 % eli 12 miljoonaa euroa. Käyttötaloustulot laskevat valitettavasti vielä enemmän. Vesihuoltolaitoksen tulot laskevat 8,3 % ja päivähoidon tulot 5,8 %. Myös maanmyyntituloihin on arvioitu 3,6 % tulojen vähennys. Tulojen vähennystä on myös elinkeinopalveluissa ja perhepalveluissa sekä liikunta- ja nuorisotoimessa. Niinpä koko kaupungin ulkoiset tulot vähenevät 7,1 % eli kaksi miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa siis pääasiassa tulojen pienenemisen vuoksi 3,9 % eli 4,8 miljoonaa euroa. Se vastaa suunnilleen yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Verotulokohta kasvaa vain veronkorotusten vuoksi. Vaikka veronkorotusten suora tuotto olisi noin 4,7 miljoonaa euroa, on todellinen verotulokehitys korotusten jälkeenkin vain 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarvioon verrattuna. Valtionosuusarvio on järjestelmän muutoksen ja puutteellisten tietojen vuoksi hyvin epävarma. Verovähennysten kompensaatio ja verotulotasauksen pieneneminen nostanee kuitenkin valtionosuuksien tuottoa peräti 14 %. Valtionosuuksissa on lähivuosina vaara menettää asukasluvun muutokseen perustuva 1,3 miljoonan euron lisä, kun muuttovoitto ei ole enää entisellä tasolla. Suunnitelmavuosille on niin verotuloja kuin valtionosuuksia korotettu valtakunnallisten arvioiden mukaisesti Rahoitusosassa kiinnittää huomiota se, että korkokuluihin menee jo puolet yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotosta eli vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 jo 3,1 miljoonaa euroa. Korkokulut on laskettu nykyisellä korkotasolla. Lainojen lyhennyksiin kuluu jo noin 1½ tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaava raha. Eli lainanhoitokuluihin kokonaisuutena menee yli 2 tuloveroprosenttiyksikön tuotto. Vuosikatetta kertyy 8,3 miljoonaa euroa. Se ei riitä rahoittamaan investointiesityksistä kuin 44 %. Vuosikatteella tulisi voida rahoittaa investointien lisäksi myös lainan lyhennykset. Valtava viime vuosien investointitaso on nostanut myös poistojen määrää. Niinpä vuosikate kattaa vain 72,3 prosenttia poistoista. Alijäämää on siis syntymässä lähes 2,8 miljoonaa euroa. Tämä alijäämä on tarkoitus kattaa vuodelle 2010 neuvoteltavilla henkilöstömenosäästöillä. Kaupunki velkaantuu tiukasta talousarviosta huolimatta kestämätöntä vauhtia. Suunnitelmakauden investoinnit ovat 62 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson vuosikatteet ovat puolestaan noin 29 miljoo- 12

14 naa euroa. Täten velkarahalla rahoittavia investointeja olisi 33 miljoonalla eurolla. Suunnitelmakauden lopulla tämän taloussuunnitelman mukaan lainaa olisi jo lähes euroa/asukas. Vuonna 2006 lainamäärä oli vielä vain 683 /asukas Tämän vuoksi suunnitelmakaudella tuleekin jatkaa myös esimerkiksi omaisuuden myyntiä ja käyttötalousmenojen tason alentamista pysyvästi. 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2010 KiintOy Ketolanmäki Kaupungin omistusosuus 100 %. Kiinteistöyhtiö tarjoaa monipuolisia vuokra-asuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille. Yhteistyössä kaupungin perusturvan kanssa kehitetään erilaisia tuetun asumisen muotoja erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,8 % sijoitetun pääoman tuotto 5,92 % vaihtuvuus 25 % Verte Oy Kaupungin omistusosuus 64,9 %. Tavoitteet: Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannetta. Seutuyhteistyön kehittäminen Pitkäniemen alueella. Alueen tonttivarannon käyttöönotto ympäristörakentamisalan ja hyvinvointipalvelujen yritys- ja koulutustoiminnan tarpeisiin. Rakennus 15 sijoitetun pääoman vapauttaminen yhtiön muihin kehittämistehtäviin. Pitkäniemeen keskittyvän ympäristörakentamiseen ja hoiva-alaan liittyvän ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittäminen palvelemaan Nokian kaupungin ja seutukunnan työllisyyttä, taloudellista kasvua ja vetovoimaisuutta. Pitkäniemessä toteutuvan ammatillisen koulutuksen kehittyminen myös valtakunnallisesti tunnetuksi ja vaikuttavaksi alueen vetovoimatekijäksi. Pitkäniemeen keskittyvän yksityisen ja julkisen hyvinvointi- ja hoivapalvelutoiminnan niveltäminen osaksi kunnallista ja seutukunnallista kehittämistä ja kehittymistä. 5. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2010 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. 13

15 Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 14

16 15

17 16

18 6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Tulosalue sisältää erilliset hallintopalvelut, hankintatoimiston, kanslia- ja henkilöstöpalvelut sekä talouspalvelut. Tulosalueella jatketaan edelleen palvelutuotannon vaihtoehtoisten tuottamismahdollisuuksien selvittämistä. Ennen kaikkea pyritään löytämään seudullisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tulosalueen sisäisin kehittämisprojektein parannetaan toimintatapoja ja -prosesseja. Uudistukset tehdään osana palvelustrategiatyötä. Työhyvinvointia parannetaan työssä jaksamiseen paneutumalla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Seudullisista hankkeista tietohallintoyhteistyössä kilpailutetaan seudullisesti perustietotekniikka, puhelin- ja dataliikenne sekä puhelinkeskuspalvelut. Samaan aikaan valmistellaan ICT-palveluiden myyntiä Hämeenkyrön kunnalle. Hankintatoimisto Kuhan siirto osaksi seudullista logistiikkayhtiötä valmistellaan. Palkkahallinnossa valmistellaan isäntäkunta-mallilla Kangasalalla toimivaa yhteistä yksikköä. Henkilöstökoulutusta jatketaan koulutuskalenteria hyödyntäen ja osaamisprofiileja kehittämällä. 17

19 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Seudullisen palkkahallintokeskuksen valmistelu Seudullisen hankinta- ja logistiikkayhtiön perustaminen. Henkilöstön työssäjaksamisen edistäminen, ja siten mm. Varhe-maksuissa säästäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kehyskuntien yhteinen palkkahallintokeskus on valmis aloittamaan toimintansa vuoden 2011 alussa. Valmistelutyötä seurataan erikseen talousjohtaja- ja henkilöstöpäällikköpalavereissa. Hankintatoimisto KuHa liitetään liikkeenluovutuksella perustettavaan uuteen seudulliseen logistiikkayhtiöön. Varhemaksut ovat vähentyneet vuositasolla eurolla koko kaupungissa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohti nollaa tapaturmaa -hanke Nokialaisten hyvinvoinnin tukeminen avoimen tiedottamisen sekä palautteiden tehokkaan käsittelyn avulla. Kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisprofiilien hyödyntäminen kouluttautumissuunnitelmien laadinnassa. Seurataan neljännesvuosittain työtapaturmille alttiita kaupungin työpisteitä sekä kohdennetusti yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa tarkastetaan työpaikkoja ja ennaltaehkäistään työtapaturmia. Nettisivuja päivitetään ja kehitetään kyselytutkimuksen perusteella, uusi palautejärjestelmä otetaan käyttöön. Sairauspoissaolot vähenevät keskimäärin 2 päivää/työntekijä/vuosi. Kehityskeskustelujen yhteydessä läpikäytävät osaamisprofiilit on otettu käyttöön ensimmäisten ammattiryhmien osalta. Seuranta tapahtuu Populus -ohjelman kautta. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kustannusten nousu johtuu eläkeperusteisten maksujen kohdentamisesta henkilöstöhallintoon. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 18

20 Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,27 19,75 19,50 17,50 17,50 17,00 Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Henry Moisio, elinkeinopäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Taloudellinen lama on vaikuttanut yritysten toimintaan huomattavasti jo vuonna 2009, ja tuleva vuosi näyttää ennusteiden mukaan yhtä huonolta. Joitain merkkejä taloustilanteen piristymisestä on ilmaantunut. Työttömyys on kasvanut kuluvan vuoden aikana, ja sen ennustetaan nousevan ainakin 2010 kevääseen saakka. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa nopeasti ensi vuoden aikana. Yritykset ovat vähentäneet työvoimaa irtisanomisilla ja lomautuksilla. Yritysten lakkauttamisia tai konkursseja on ollut tähän mennessä vähän. Jos talouden piristymistä ei tule nopeasti, yritysten konkurssit lisääntyvät. Tonttien kysyntä ja toimitilojen rakentaminen on pysynyt kohtuullisena lamatilanteesta huolimatta. Kolmenkulman Kalkun liikenneympyrän läheisyydessä käynnistyi liikerakentaminen, tämä on edesauttanut myös kiinnostusta tonttikysyntään alueella. Suunnitelmakaudella Kolmenkulman alueelle on valmistumassa Koukkujärven alueen asemakaava, joka helpottaa teollisuustonttipulaa. Kalkun alueen kaavoitus etenee ensi vuoden aikana ja kunnallistekniikan rakentamista jatketaan suunnitelman mukaisesti tulevina vuosina. Keskustan alueelta etsitään kohteita vähittäiskaupan tonteille. Yrittäjäkadun alueen rakentamisen mahdollisuuksia selvitetään. Saviselän alueen kauppakeskusalueen viimeisen vaiheen rakentaminen käynnistyy Talouslama on lisännyt huomattavasti uusien yritysten perustamista. Ensimetrin Nokian yritysneuvontapisteen kävijämäärä on kuluvana vuonna kasvanut ja tullee edelleen kasvamaan tulevina vuosina. Elinkeinotoiminnan kehittämistyötä tehdään yhdessä Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredean kanssa sovitun työnjaon mukaan. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Kolmenkulman ja muiden yritysalueiden tonttimarkkinointi. Pitkäniemen Verten yrityspuiston kehittäminen ja markkinointi. 19

21 Kaupunkikeskustan kehittäminen. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja tukeminen yritysneuvonnan ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Yritysalueiden kehittäminen Keskustan kehittäminen Palvelutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Elinkeinotoiminnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen toimintaympäristön kehittämistyössä Sisäisen yhteistyön kehittäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman ja Harjuniityn yritysalueiden kehittäminen Keskustan alueen liikerakentaminen Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Viihtyisä kaupunki Yhteisöllisyyden kehittäminen tapahtumien ja yhteistoiminnan avulla Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisen ylläpitäminen ja asiantuntijaroolin vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Kolmenkulman ja Harjuniityn alueiden profilointi ja markkinointi. Kehitetään Yrittäjäkadun aluetta. Yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seutuyhteistyö elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Parannetaan työnjakoa ja tiedonkulkua kaupungin ja sidosryhmien välillä. Selkiytetään työnjakoa ja rooleja kaupunkiorganisaatiossa. Markkinoidaan uusia asemakaavoitettuja tontteja teollisuudelle ja kaupan alan yrityksille. Suunnitellaan Yrittäjäkadun alue. Kehitetään Saviselän kauppakeskusaluetta. Annetaan yritysneuvontaa alkaville ja jo toimiville yrityksille. Järjestetään Tapsan Tahdit ja Nokia-viikko. Toimijoiden aktivointi ja toiminnan mahdollistaminen. Tehdään yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Tapsan Tahtien nettobudjetti vuonna 2010 on Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 20

22 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) Työpaikkojen lukumäärä Työttömyysasteen kehitys (%) 7,3 7,3 11,4 13,5 13,5 13,0 Tapsan Tahtien kävijämäärä Maatilojen lukumäärä Leader hankkeet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) rakennetut yritystilat (m 2 ) Luovutetut yritystontit (kpl) Luovutetut yritystontit (m 2 ) Aloittaneet yritykset Voimavarat Vakinaiset Määräaikaiset Kesätyöntekijät Tilat, (m 2 ) Hallintokeskus yhteensä Luottamustoimi yhteensä Luottamustoimen tulosalueella on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä tarkastuslautakunnan määrärahat. 21

23 Tampereen aluepelastuslaitos yhteensä PIRTEVA Tampereen aluepelastuslaitos yhdessä 51 sopimuspalokunnan kanssa huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 28 kunnan alueella. Aluepelastuslaitos toimii koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatio on jakautunut kuuteen toimialueeseen. Paloasemia on 70 eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehditaan Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ruovedellä ja Valkeakoskella. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, lyhyemmin Pirteva, huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. Jäsenkunnat maksavat ympäristöterveydenhuollosta Pirkkalan kunnille maksuosuudet asukaslukujen suhteessa. Eläinlääkintähuollosta maksetaan aiheuttamisperiaatteella. 22

24 6.2. Perusturvakeskus Lähipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Mauri Jokinen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta valmistellaan Hämeenkyrön kanssa. Huono kuntatalous vaikeuttaa toiminnan kehittämistä, ja siksi joudutaan keskittymään nykyisen palvelurakenteen turvaamiseen. Väestönkasvun vaatimia lisäresursseja ei voida suunnitella. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus on tullut voimaan Siirtymäaikaa kunnilla on saakka. Asetus edellyttää merkittävää lääkärityövoiman lisäämistä ikäluokkatarkastuksiin. Vammaispalvelulain uudistus tulee voimaan , jonka jälkeen vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Subjektiivinen oikeus laajentuu asteittain. Huonon taloudellisen tilanteen ja työttömyyden lisääntymisen takia päihdepalveluiden kysyntä on lisääntynyt, siihen pyritään vastaamaan ensisijaisesti avohoidon keinoin. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Merkittävien kansansairauksien hoitoprosessin laatua parannetaan, jolloin kustannustehokkuus paranee ja nokialaisten hyvinvointi lisääntyy. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oman yöpäivystyksen kustannusten vertaaminen alueelliseen yhteispäivystykseen. Perusterveydenhuollon turvaaminen varmistaa hoidon toteutumisen oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan Jatketaan selvitystä radiologisista palveluista 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Lisätään kuntalaisten omaa vastuunottoa terveyden edistämisestä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamiskartoitusten tekeminen Tavoitetaso ja seurantatapa Selvitetään kustannustehokkain tapa yöpäivystyksen osalta, toiminnalliset muutokset huomioiden. Maisemahankkeen antamien vertailutietojen avulla löydetään kustannustehokkaita toimintatapoja. Tuotetaan radiologiset palvelut kustannustehokkaasti. Tehostetaan henkilöohjausta ja neuvontaa. Aloitetaan kokeiluna fysioterapiaosastolla ja laajennetaan kokemusten perusteella kartoituksia. 23

25 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Toiminnan tehostamisen, työturvallisuuden varmistamisen ja kustannussäästöjen takia Siuron terveysaseman toiminta lopetetaan. Vammaispalveluiden sisällä on tehty määrärahasiirtoja lakimuutosten vuoksi. Päihdehuollon asiakaspalveluiden ostot Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ei muutoksia. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - lääkärikäynnit aluevastaanotolla lääkärikäynnit ensiavussa sairaanhoitajakäynnit vastaanottotoiminnassa psykiatrian avohoitokäynnit psykiatrian päiväsairaanhoitokäynnit hammashuollon käynnit röntgentutkimukset Fysioterapia - yksilökontaktit ryhmäkontaktit apuvälinekontaktit Päihdehuolto/oma toiminta/käynnit Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /vastaanottokäynti 57,10 59, /ensiapukäynti 63,32 69, /psykiatrinen avohoitokäynti 82,76 78, /hammashuollon käynti 58,18 60, /röntgentutkimus 25,65 26, vammaispalvelun menot/asukas 125,72 137, Toiminnan laajuustiedot Päihdehuollon laitoshoitopäivät joista huumekuntoutuspäivät A-klinikan katkaisuhoitopäivät Päihdehuollon päiväkeskuskäynnit Päihdehuollon asumisyksikön päivät Kuljetuspalvelut, asiakkaita/vuosi - vammaispalvelulain mukaiset Voimavarat - vakanssit vakinaiset varahenkilöt

26 Perhepalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Mahdollinen lisääntyvä työttömyys kasvattaa toimeentulotukimenoja. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on tullut voimaan Kunta on velvollinen järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset alkaen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Tuemme nokialaisten hyvinvointia asiakaslähtöisillä ja hyväksytyllä laatutasolla olevilla palveluilla, ohjeistuksena Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2016 ja Lastensuojelusuunnitelma Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Maisemahankkeen antamien vertailutietojen käyttäminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Vahvistamme vanhempien kasvatustehtävää ja tuemme lapsia ja nuoria heidän omassa kehitysympäristössään Aikuisasiakkaiden oman selviytymisen tukeminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Yhteistyön ja johtamisen vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Palveluprosessien avaaminen/suoritteiden ja kustannusten vertaaminen Hillitään sijaishuollon kustannusten kasvua. Tehdään asiakassuunnitelma 80%:lle asiakkaista. Toimivat moniammatilliset yhteistyörakenteet. Työntekijät tiedostavat oman ammattiroolinsa ja vastuunsa palvelukokonaisuudessa Hallintorajat ylittävät koulutus- ja kehittämispäivät Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Perustoimeentulotukeen lisää (valtionkorvaus 50 %) ja lastensuojelun sijaishuollon ostoihin Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 1 kodinhoitaja 25

27 KJ: Ei uusia vakansseja. Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta vähennetään n Tunnusluvut Suoritetavoitteet Terveysneuvonta - äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluk. th lastenneuvolakäynnit, th koulu- ja opiskeluterveydenhuoltokäynnit, th muut (aik.rokotukset,kuulon tutk.) Lastensuojelu Lastensuojelun laitoshoito, hoitopäivät oma lastenkoti * *sisältää ulos myydyt hoitopv:t -ostopalvelulaitokset perhehoidon hoitopäivät Perhekeskus + erityistyöntekijät Käyntikerrat Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Terveysneuvonta /käynti 39,63 43, Lastensuojelun laitoshoito /hoitopäivä 198,18 214, oma lastenkoti /hoitopäivä (netto) 250,78 164, perhehoito /hoitopäivä 44,64 44, Toimeentulotuki, brutto (ei huomioida valtionosuuksia) /asukas 55,94 53, /kotitalous 1 632, , Toiminnan laajuustiedot Terveysneuvonta, th -Äitiysneuvolan asiakkaat Lastenneuvolan asiakkaat Kouluterveydenhuollon asiakkaat Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon asiakkaat joista uusia asiakkaita Kodin ulkop. sijoitetut lapset ja nuoret Huostassa olevat joista vuoden aikana huostaan otetut jälkihuollossa olevat Perhekeskus Asiakkaat Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki -kotitaloudet Työverkko Asiakkaita työvoiman palv.keskuksessa Voimavarat - vakinaiset 68,5 68, vakinaiset varahenkilöt

28 Vanhuspalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Vanhuspalveluja kehitetään edelleen kokonaisuutena vanhuspalveluohjelman mukaisesti. Toteutuksessa tulee huomioida taloudellisen taantuman luomat rajoitukset. Esimerkiksi resurssien tiukkenemisen vuoksi ehkäiseviä kotikäyntejä yli 80-vuotiaille jatketaan systemaattisesti vasta taloudellisen tilanteen kohennuttua. Tehostettu palveluasuminen ja päiväkeskustoiminta kilpailutetaan/järjestetään uudelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Kotoisa ehtoo- vanhuspalveluohjelma sopeutettuna taloudellisiin vaatimuksiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Vähennämme kotihoidossa välillistä työaikaa Hankimme tehostetun palveluasumisen paikat kilpailutuksen kautta Löydämme uusia, vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Lisäämme asiakkaan tarvitsemien palvelujen valintamahdollisuutta vanhuspalveluissa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohdennamme kotihoidon palveluja eniten apua tarvitseville kohderyhmille Ylläpidämme ja edistämme kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme henkilöstön monipuolista osaamista Varmistamme asumispalvelujen toimivuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Testataan kotihoidon mobiilijärjestelmää. Toteutetaan laadullisia tekijöitä painottava seutukunnallinen kilpailutus. Hyödynnetään Maisema-hankkeen tuloksia toiminnan kehittämisessä. Osallistutaan seutukunnalliseen palvelusetelikehittämisen hankkeeseen. Otetaan käyttöön palvelujen piiriin pääsemiselle laaditut seutukunnalliset kotihoidon kriteerit. Toimiva seniorikuntosali on käytössä. Toteutetaan työnkiertoa kotihoidossa laaditun suunnitelman mukaisesti. Luodaan järjestelmä työnkierron toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa Tehdään asiakastyytyväisyyskysely palvelujen toimivuuden ja laadun selvittämiseksi tehostetussa palveluasumisessa. 27

29 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kotihoidon mobiilikokeilu ( ), sotaveteraanien maksuttoman ruokailun poistaminen ( ), kahdeksan uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ostopalveluna ( ). Omana toimintana järjestettävä palveluasumisen yksikkö on toiminnassa ensimmäistä kertaa koko talousarviovuoden. Kotihoidon ateriakuljetuksessa siirrytään kylmäaterioihin. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 0,5 kodinhoitajan vakanssi LTK: KJ: Kahdeksan tehostetun palveluasumisen paikkaa lisää jo ehdotettujen kahdeksan paikan lisäksi. Lisäys Sotaveteraanien maksutonta ruokailua ei poisteta ja varaudutaan palvelua käyttävien asiakkaiden määrän kasvuun. Lisäys Vastaavaa säästöä ei etsitä muualta perusturvan talousarviosta. 0,5 kodinhoitajan vakanssi poistetaan. Kahdeksaa tehostetun palveluasumisen paikkaa ei lisätä. Sotaveteraanien maksuttoman ruokailun lisäystä vastaava säästö etsitään muualta perusturvan talousarviosta. (Vähennys tehdään Perhepalveluiden Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta). Tunnusluvut Suoritetavoitteet - vuodeosasto 2:n hoitojaksot vuodeosasto 2:n hoitopäivät kotisairaanhoidon kotikäynnit kotihoidon käynnit - oma toiminta ostopalvelut (Vihnusrinnesäätiö) tukipalveluasiakkaat Vihnuskodin hoitopäivät * joista lyhytaikaishoidossa päiväkeskusten hoitopäiviä - oma toiminta ostopalvelut omaishoidon tuki asiakkaat (yli 65-v) 102 ** asiakkaat palveluasumisessa 30 *** oma toiminta ostopalvelut /hoitojakso vuodeosasto 2:lla , /hoitopäivä Vihnuskodilla 102,83 113, /hoitopäivä Järvikodossa Toiminnan laajuustiedot - hoitopaikkoja vuodeosasto 2:lla hoitopaikkoja Vihnuskodilla * joista lyhytaikaispaikkoja

30 Voimavarat vakanssit yhteensä , Vihnuskoti ,5 106,5 92,5 92,5 92,5 - Järvikoto Vihnuskodin päiväkeskus 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 - vuodeosasto 2 30, kotipalvelu 65 66, kotisairaanhoito 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 - muu vanhushuolto (vanh.työn joht., sos.tt, oht.työntekijä) 2, vakinaiset varahenkilöt yhteensä Vihnuskoti Järvikoto vuodeosasto kotipalvelu kotisairaanhoito * Vihnuskodin osasto 3:n paikat (16) muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi ** Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä Aiemmin ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana tukea saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä. *** Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä Aiemmin on ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana kaikki palvelun piirissä olleet asiakkaat. **** Kaupungin oma tehostetun palveluasumisen yksikkö käyttöön (16 paikkaa) Erityispalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tarja Marjamäki, perusturvajohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Seudullisen yhteistyön kehittämistä jatketaan edelleen kehyskunta- ja Tampereen seutukunta yhteistyönä. Enenevässä määrin yhteistyöhön tulee mukaan myös Hämeenkyrö sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelun myötä. Yhteistoiminta-alueen on suunniteltu käynnistyvän v Taloustaantuman myötä jo v alkanut tarve ripeästä toimintatapojen uudistuksesta jatkuu ja vuoteen 2010 varaudutaan pyrkimyksellä ylläpitää nykyinen perusturvan palvelutuotanto kustannustehokkuutta kuitenkin kehittäen. Nousukauden alettua kehitetään palveluita vastaamaan uudet lainsäädännölliset vaatimukset. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Taloussuunnitelmakaudella pääpaino on kustannustehokkaiden uusien toimintatapojen kehittäminen ja kuntalaisten aktivoiminen omaehtoisiin hyvinvointia parantaviin tekoihin. 29

31 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Osallistumme hyvinvointia parantavien kävelyreittien suunnitteluun 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta Parannamme kustannustehokkuutta suhteessa vertailukuntiin 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Olemme aktiivisessa yhteistyössä Verte Oy:n ja Pshp:n kanssa Pitkäniemestä vapautuneiden kiinteistöjen osalta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kannustamme nokialaisia osallistumaan hyvinvointia lisäävään toimintaan 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Panostamme olemassa olevan osaamisen siirtämiseen käytäntöön Tavoitetaso ja seurantatapa Nokian keskusta-alueelle on nimetty ja käyttöönotettu kaksi kävelyreittiä. Otetaan käyttöön uusi perusturvan johdon raportointijärjestelmä Osallistutaan Pshp omistajaohjauksen vahvistamisen valmisteluun Käytämme hyväksi Maisemahankkeesta saatuja vertailutietoja Osallistutaan ERHO (erityishoiva)-hankkeeseen asiantuntija työpanoksella Yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa järjestetään kuntalaisille hyvinvointipäivä Talouspäällikkö kouluttaa perusturvan esimiehille taloushallinnon perusteita Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Avustukset yhteisöille Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: LTK: KJ: Ei muutoksia. Ei muutoksia. 30

32 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Poliklinikkakäynnit - oma toiminta yksityinen ostopalvelu PSHP Hoitojaksot - oma toiminta PSHP Hoitopäivät - oma toiminta PSHP Leikkaukset - oma toiminta yksityinen ostopalvelu * mukana yksityinen ostopalvelu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /hoitopäivä 149,03 175, /hoitojakso 1 202, , /leikkaus 827, , Toiminnan laajuustiedot - sairaansijat päiväkirurginen osasto Voimavarat - vakanssit 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 - vakinaiset varahenkilöt Perusturvalautakunta yhteensä 31

33 32

34 6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus Hallinto- ja tukipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuomas Erkkilä, koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Aluemallin toimivuutta arvioidaan kriittisesti ja johtamiskulttuuria sekä -järjestelmää kehitetään edelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Arvioimme toimintaa käyttämällä julkiselle hallinnolle suunniteltua yhteistä arviointimallia (CAF). Henkilöstö sitoutetaan kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman tavoitteisiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Entistä täsmällisempi investointisuunnittelu 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Aloitamme yhteisen laatusopimuksen valmistelun Aloitamme ydinpalvelujen tuotteistamisen laajemman seudullisen yhteistoiminnan edellytysten mahdollistamiseksi Päätetään seudullisen yhteistyön tiivistämisestä opistotoiminnan ja oppimateriaalikeskuksen osalta Tavoitetaso ja seurantatapa Tarkempi ennakoitavuus. Moniammatillisen investointityöryhmän työskentely. Ensimmäinen versio valmis on Käsitellään viranhaltija- ja luottamustoimen elimissä. Aktiivinen neuvottelukumppanuus Tampereen kaupungin ja kehyskuntien kanssa. Luottamushenkilöitä informoidaan säännöllisesti. Nykyistä laajempi ja tehokkaampi seudullinen opistoyhteistyö ja kouluad-verkon kehittäminen. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme koulujen mahdollisuuksia aktiiviseen kansainvälisyyskasvatukseen Kehitämme osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta Luottamushenkilöt on informoitu paremmin kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta TET-toiminnan ja oppilaanohjauksen vaikuttavuuden arviointi on aloitettu Yhteistyö elinkeinopalvelujen kanssa 33

35 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kehitämme ammattijohtajuutta Erityisen tuen kehittäminen Säännölliset kehityskeskustelut, riittävä täydennyskoulutus, onnistuneet rekrytoinnit. Lainsäädännön uudet velvoitteet on otettu käyttöön paikalliset erityispiirteet huomioiden 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Tiimityöajattelun vahvistaminen Hyödynnämme tehokkaammin tietotekniikkaa Työryhmien roolia asioiden linjauksissa on vahvistettu. Sataman käyttö on aktivoitunut Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kasvatus- ja opetuskeskuksen alaisen toiminnan systemaattinen laadun arviointi on aloitettu. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Suunnittelija-koordinaattorin toimi KJ: Ei uusia vakansseja. Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Koulut 1-6 luokkien kouluja luokkien kouluja Yhtenäiskouluja 1 1 Erityiskouluja Lukio Työväenopisto Oppimateriaalikeskus Voimavarat Henkilökunta - kasvatus- ja opetuskeskus , koulupsykologit 1, koulukuraattorit , iltapäiväkoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 - ohjaajat, yleisopetus ja yleisopetuksen pienluokat * vakinaiset ,5 28, * määräaikaiset , * oppisopimus 4 4,5 5,5 1 * tukityö 4 4,5 3,5 3 - ohjaajat, Lähdekorpi * vakinaiset ,5 19, * määräaikaiset 14 10,5 8 3 * oppisopimus 2 3,5 - oppimateriaalikeskus

36 Perusopetus Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuomas Erkkilä, koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Suunnitelmakaudella aloitetaan Nokian kaupungin ensimmäinen yhtenäiskouluhanke. Valtakunnallinen perusopetuslain uudistus muokkaa erityisopetuksen järjestämistä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman jalkauttaminen ja koko henkilöstön sitouttaminen. Paikallinen sovellus valtakunnallisista perusopetuksen laatukriteereistä otetaan käyttöön. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kehitämme toiminnan pedagogista jatkuvuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Suunnitelma yhtenäiskoulun perustamisesta on valmis ja alueiden moniammatillisten työryhmien toiminta on vakiintunut 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laadimme opetustoimen laatusopimuksen Lisäämme yksiköiden kustannustietoisuutta Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Alueet ja yksiköt osallistuvat enemmän talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluun ja seurantaan. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme monikulttuurisuuskasvatusta ja tietoisuutta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Jatkamme palveluiden tuottamista säädösten ja kaupunkistrategian ja laatusopimuksen määrittelemällä tavalla Optimoimme resurssien ja tarpeiden oikeaa kohtaamista Yhteistyötä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kanssa on vahvistettu. Tuetaan oppilaitosten hakeutumista EUrahoitteisiin kansainvälisyyshankkeisiin. Palveluprosessien kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Laatuarvioinnin tuloksia on hyödynnetty 35

37 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme ammattijohtajuutta ja henkilöstön osaamista On aloitettu keskustelu hallintorakenteiden uudistamiseksi On turvattu valmiudet erityisopetuksen uudistamisen aiheuttamiin velvoitteisiin Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Yhtenäiskouluhanke etenee. Perusopetuksen laatukriteerit on otettu käyttöön. Nokian koulun uudisrakentaminen 2-sarjaiseksi kouluksi. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Neljä luokanopettajan virkaa Päätoimisen tuntiopettajan (historia ja yhteiskuntaoppi) virka Koulukuraattorin virka ohjaajan tointa Maantiedon ja biologian lehtorin viran nimikkeen muutos biologian ja terveystiedon lehtorin viraksi Kahden koululasten päiväkodin ohjaajan toimen nimikkeen muutos ohjaajan toimeksi KJ: Ei koulukuraattoria. Yläkouluista pois tuntikehyksestä 24 tuntia, alakouluille ei anneta tuntikehystä aivan oppilasmäärän kehitystä vastaavasti. 36

38 1. 6. luokat Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus ,5 105,5 108 Luokat, pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 Ryhmäkoot, yleisopetus 21,0 20,9 21,2 21,5 21,5 21,5 Ryhmäkoot, pienluokat 8,5 8,5 8,5 8,5 Kerhot Iltapäiväkerhot Iltapäiväkerhot, ostopalvelu Käyttömenot / oppilas Käyttömenot / oppilas, iltapäiväkerho Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat yleisopetus pienluokat yleisopetukseen integroidut ortodoksioppilaat ET-oppilaat maahanmuuttajaoppilaat S2-kieltä lukevat oppilaat 19, kuljetusoppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat, ostopalvelu 101, Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus ,5 116,5 119,5 122,5 * pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 * luokaton erityisopetus 5, toimistohenkilökunta 4 4, x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 37

39 lk Tunnusluvut Suoritetavoitteet Perusopetuksen päättäneet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus ,5 53 Luokat, pienluokat Ryhmäkoot, yleisopetus 20,2 20,2 20,0 19,7 19,7 19,8 Ryhmäkoot, pienluokat Kerhot Käyttömenot / oppilas Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat, joista yleisopetus luokka , pienluokat yleisopetukseen integroidut 12, ortodoksioppilaat 2 2, ET-oppilaat maahanmuuttajaoppilaat 12, S2-kieltä lukevat oppilaat kuljetusoppilaat Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus 85 84,5 82, * pienluokat * luokaton erityisopetus toimistohenkilökunta x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 38

40 Erityisopetus (Lähdekorven koulu) Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat 12,5 11,5 10,5 9,5 Ryhmäkoot 8,3 8,3 8,1 8,0 8,0 8,0 Käyttömenot / oppilas -EHA1-opetus EHA2-opetus EVY- ja muu erityisopetus / hoitopäivä, sairaalaopetus 90,56 92,37 94,22 96,10 98,00 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat - EHA1-opetus EHA2-opetus EVY- ja muu erityisopetus 72, kuljetusoppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat Voimavarat Opettajat - EHA1-opetus EHA2-opetus muu erityisopetus 10,5 9,5 8,5 7,5 - sairaalaopetus x) Vain Lähdekorven koulu EHA1 = kehitysvammaisten harjaantumisopetus EHA2 = syvästi kehitysvammaisten harjaantumisopetus EVY = vammaisten erityisopetus 39

41 Lukiokoulutus Tulosalueen vastuuhenkilö: Juha Sainio, rehtori Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Seudullisen yhteistyön lisääntyminen on taloussuunnitelmakauden merkittävin toimintaympäristön muutostekijä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Lukio osallistuu aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön ja kehittää kansainvälistä toimintaa kasvatus- ja opetustoimen toimintaohjelman mukaisesti. Vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet säilytetään monipuolisina tarvittaessa seudullisen yhteistyön avulla. Työelämäyhteyksien määrää lisätään. Kehitetään oppimisympäristöjen teknologiaa. Varmistetaan riittävällä koulutuksella henkilökunnan tietotekninen osaaminen. Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Opetuksen tuloksellisuus Seudullinen yhteistyö Lukion aloittavien määrä säilyy vuoden 2009 tasolla Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa Tavoitetaso ja seurantatapa Ylioppilastutkinnossa saavutetaan vähintään yhtä hyvät tulokset kuin vuonna Tehdään päätökset seutuyhteistyön luonteesta. Muodostuu 5 perusopetusryhmää. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yhteistyöoppilaitoksessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laaditaan opetustoimen laatusopimus Digitekniikan käyttö kasvaa Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Kaksi luokkaa varustetaan nykyaikaisella luokanhallinta- ja esitystekniikalla. 40

42 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kansainvälinen toiminta lisääntyy Yritysvierailujen määrä kasvaa Tulevaisuusfoorum ja rekrymessut Opiskelijavaihtojen määrä kasvaa. Comeniushanketta jatketaan. Opiskelijoiden tekemät yritysvierailut lisääntyvät. Henkilökunnalle järjestetään vähintään yksi yritysvierailu. Osallistutaan tulevaisuusfoorumin ja rekrymessujen toteuttamiseen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tarjotaan lukio-opintoja päiväopetuksen lisäksi iltaopetuksena Yhteistyössä Tampereen aikuislukion kanssa tarjotaan lähiopetusta neljässä aineessa (AI,EN,RU,MA) 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilökunnan tietotekninen osaaminen paranee Koko henkilökunta osaa käyttää esitystekniikkaja luokanhallintalaitteita sekä uusia ohjelmia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Päätoimisen tuntiopettajan (matematiikka, fysiikka ja kemia) virka KJ: Tuntikehystä on supistettu 12 tuntia. Lukion tavoitteista on poistettu 2 uutta ESN-koulua, uuden kv-hankkeen valmistelua ei aloiteta. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Ylioppilastutkinnon suorittaneet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Tuntikehys , Kerhot 1, Käyttömenot /oppilas Toiminnan laajuustiedot Luokkaopetustunteja / Oppilaat , Et-oppilaat S2-kieltä lukevat oppilaat Voimavarat Henkilökunta - opettajat toimistohenkilökunta 1 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 - iltavalvoja 1 1 x) x) yhteinen työväenopiston kanssa 41

43 Työväenopisto Tulosalueen vastuuhenkilö: Ritva Tainio, rehtori Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa. Aikuisten opiskeluaktiivisuus lisääntyy ja myös senioriväestö käyttää yhä enemmän kansalaisopistopalveluita. Aluekehitys jatkuu ja seudulliset yhteistyövalmiudet lisääntyvät. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti tuotamme koulutuspalveluita, jotka antavat mahdollisuuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen, lisäävät tietoja ja taitoja sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Seudullinen yhteistyö Tavoitetaso ja seurantatapa Lisäämme seudullista kurssitarjontaa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laatusopimuksen valmistelu Käytämme Priima-opistoissa yhteisesti valittuja arviointikohteita. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kansainvälisyys Lisäämme kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen kursseja yhteistyössä Pirkan opistojen kanssa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Aikuisten koulutuspalvelut Lähipalveluna toteutettavien aikuiskoulutuspalvelujen monipuolisuus lisääntyy seutuyhteistyön avulla. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Opimme yhteistyökumppaneilta. Laajennamme verkko-opetuksena toteutettavaa tuntiopettajien perehdytys koulutusta uusiin yhteistyöopistoihin. Syvennämme kokemusten vaihtoa Priima-opistojen kesken 42

44 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Päätoimisen kieltenopettajan viran nimikkeen muuttaminen koulutussuunnittelijan viraksi KJ: Ei nimikemuutoksia. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - opiskelijat/kurssi 11,89 12,61 12,20 12,70 12,80 12,90 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - käyttömenot /opetustunti (brutto) 65,44 76,4 68,00 65,00 66,00 67,00 - valtionosuus / opetustunti Toiminnan laajuustiedot - opetustunnit kurssilaiset kurssit Voimavarat - vakinainen henkilökunta ,5 6,5 6,5 Tilat, m Varhaiskasvatus Tulosalueen vastuuhenkilö: Minna Sillanpää, varhaiskasvatuksen päällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Varhaiskasvatuksessa haasteena on edelleen sekä aluemallin että kasvatus- ja opetuskeskuksen yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen osallistuminen. Varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa tulee monipuolistaa nykyisestä. Päivähoidon seudullinen yhteistyösopimus tuo oman haasteensa Nokialla järjestettäviin päivähoitopalveluihin. Nokia on aktiivisesti mukana yksityisen palvelutuotannon toiminnan kehittämiseen ja valvontaan tarkoitetun kehittämiskeskuksen toiminnan käynnistämisessä. 43

45 Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan sisältöä kehitetään edelleen ja aloitetaan laadun arviointi palveluiden kehittämiseksi. Nokia on aktiivisesti mukana kehittämässä seudullista palvelutuotantoa. Seudullisen yhteistyön kehitystä ja sen vaikutuksia seurataan. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Ennakoimme ja suunnittelemme täsmällisemmin palveluiden tuottamista. Kestävä kehitys huomioidaan lasten toimintaympäristöjä rakennettaessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laadimme varhaiskasvatuksen laatusopimuksen Varhaiskasvatuksessa yksikkökokoa on kasvatettu suunnitelmallisesti. Vahvistamme henkilöstön kustannustietoisuutta. Vertaamme palveluiden tuottamista laadun ja kustannusten osalta omana tuotantona, seutukunnallisesti tuotettuna, ostopalveluna tai yksityiseltä palveluntuottajalta ostettuna. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Pienten lasten kasvatuksessa olennaista on eettisten arvojen korostaminen ja asennekasvatus 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat voimassa olevat säädökset, kaupunkistrategia ja voimassa oleva laatusopimus. Esimiestoiminnan ja johtamiskulttuurin vahvistaminen. Osaamiskartoitusten pohjalta vahvistetaan henkilöstön osaamista. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme. Vahvistamme ammattijohtajuutta ja henkilöstön osaamista. Tavoitetaso ja seurantatapa Varhaiskasvatuspalveluita on tarjolla kysyntää vastaavasti ja päivähoitolain edellytysten mukaisesti. Uudisrakentamisen lisäksi kunnostetaan vanhojen yksiköiden toimitiloja turvallisiksi ja toimiviksi Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Tilat mahdollistavat toimivan ja kustannustehokkaan yksikkökoon. Kolmen ryhmäperhepäivähoitoryhmän toiminta siirretään päiväkoteihin Hyödynnämme seutukunnallista palvelutarjontaa. Ostopalveluiden laajuus suhteutetaan kysyntään. Seutukunnallisen kustannusvertailun pohjalta kehitämme toimintoja kustannukset ja laatu huomioiden Lapsia on kannustettu osallistuvaan toimintatapaan. Henkilöstöä on kannustettu itseohjautuvuuteen Nokialaisille lapsille on laadittu henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon yhdessä lapsen huoltajien kanssa on kirjattu lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen olennaisesti liittyvät asiat. Moniammatillisten tiimien ja oppilashuolto-ryhmien toimintaa on vakinaistettu. Asiantuntijaryhmiä on hyödynnetty toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä. Hali-, Kehu- ja Tsemppi -kehitysarviointien käyttöä on jatkettu. Käsikynkkä-, OK- ja muden lapsen kehitystä tukevien ryhmien toimintaa jatketaan. Esimiesten tehtävänkuvat on päivitetty. Populuksen osaamiskartoitusta on hyödynnetty. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Keskustelu hallintorakenteiden uudistamisesta jatkuu. Rekrytointiprosessia on tehostettu. Keskustan päiväkodin Vihnuksen vuoropäiväkodin rakentamisen aloittaminen. Harjuniityn päiväkodin rakentamisen aloittaminen. Koskenmäen leikkikerhon uuden toimitilan rakentaminen Koskenmäen päiväkodin puurakennuksen yläkertaan. 44

46 Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: 1 lastentarhanopettajan toimi 3 kiertävän lastenhoitajan toimea 10 ohjaajan toimea 1 ryhmäperhepäivähoitajan toimen muuttaminen lastenhoitajan toimeksi Nokia-lisän maksuperusteiden muuttaminen Kangasalan lakkautetun mallin mukaisiksi eli tukea annetaan alle 2-vuotiaista 140 ja 2-3 vuotiaista 80. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Rakenteelliset hoitopaikat -päiväkodit perhepäivähoito ryhmäkodit kotona työskentelevät leikkitoimi ostopalvelu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet /rakenteellinen hoitopaikka Päiväkodit 30,92 31,54 32,17 32,87 Perhepäivähoito ryhmäkodit 41,75 kotona työskentelevät 24,97 42,59 25,47 43,44 25,98 44,31 26,50 Ympärivuorok. päivähoito 49,47 50,45 51,46 52,50 Lastenhoidon tuet/1000 -kotihoidon tuen hoitoraha ja lisä kotihoidon tuen kuntalisä ( alk.) yks.hoidon tuen hoitoraha- ja lisä yks.hoidon tuen kuntalisä Käyttöasteet % -päiväkodit perhepäivähoito ryhmäkodit kotona työskentelevät Toiminnan laajuustiedot Lapsia hoidossa päiväkodit omat yksiköt ostopalvelu perhepäivähoito omat yksiköt ostopalvelu lapsia leikkitoiminnan piirissä esiopetuksessa Lastenhoidon tuen piirissä lapsia -kotihoidon tuen hoitoraha /hoitolisä 700/ / / /194 -kotihoidon tuen kuntalisä ( alk.) yks.hoidon tuen hoitoraha /hoitolisä 81/8 81/8 81/8 81/8 -yks.hoidon tuen kuntalisä Voimavarat Vakanssit -päiväkodit perhepäivähoito leikkitoiminta oppisopimus (ylimääräiset) ohjaajat

47 Kasvatus- ja opetuslautakunta yhteensä 46

48 6.4. Vapaa-aikakeskus Kulttuuritoimi Koko palvelukeskuksen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä niin palvelukeskuksen sisällä kuin muiden palvelukeskusten kanssa. Työn pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä nokialaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaupunkiviihtyvyyden edistämiseksi. Kehitämme tiimityötä. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Palvelutuotantoa kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman suuntaamalla tavalla. Tulosalueen vastuuhenkilö: Kaisa Kirkko-Jaakkola, vapaa-aikapalvelujohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Kuntatalouden tiukkuus näkyy kulttuuritoimenkin palveluissa, ensisijaisesti resurssipulana. Talouden tasapainottamiseen liittyvänä toimena kaupunginhallituksen päätös evätä kulttuurikoordinaattorin viransijaisuuden täyttäminen toistaiseksi tulee esiin kulttuuritoimen tapahtumatuotannossa. Tapahtumamäärärahaa voidaan rajoitetusti käyttää tuotantopalvelun ostamiseen. Aktiivinen toiminnan tuottaminen ja tapahtumien koordinointi on ollut kulttuuritoimen tehtävä kaupungin vision mukaisessa vetovoimaisessa ja viihtyisässä kaupungissa. Taidekasvatuksessa musiikin taiteen perusopetusmallin muutos Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden yhteistyönä siirtää musiikin taiteen perusopetuksen koordinoinnin opistoille vuoden 2010 alusta. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Lisätään palvelukeskuksen henkilökunnan kustannustietoisuutta. Osallistutaan kaupungin tarjoamiin koulutuksiin, mutta huolehditaan myös oman toimialan ammattiosaamisen päivittämisestä. Pyritään edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä aktivoimalla kuntalaisia tapahtumien ja ohjatun toiminnan avulla. Toiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Resurssina kulttuuritoimella on tässä työssä kulttuurikoordinaattori. Työpanoksen puuttuminen vaikuttaa tulokseen. 47

49 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Tiimityön kehittäminen tapahtumatuotannossa Hinttalan kesä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kustannustietoisuuden lisääminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Kaupungin henkilökunnan kulttuurikunto 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Nokian kaupungin koulutustarjonnan hyödyntäminen Tavoitetaso ja seurantatapa Perheiden ja nuorten aktivointi vapaa-aikakeskuksen tapahtumiin. Pääosin nokialaisvoimin toteutettavan ohjelman kokoaminen Hinttalan kotiseututalon pihapiiriin Talousarvion seurantatyön systematisoiminen vapaa-aikakeskuksen toimistossa Talousarvion rakenne ja määrärahojen sisällöt tehdään tutuiksi työpaikkakokouksissa. Kulttuuripalvelut suunnataan ensisijaisesti lapsille, nuorille ja lapsiperheille yleisesti. Kohdistetusti jatketaan yhteistyötä perusturvakeskuksen sekä kasvatus- ja opetuskeskuksen kanssa. Kannustetaan osallistumaan kulttuuritoimen tuottamaan kaupungin omaan kulttuurikuntokampanjaan. Kulttuuritoimen ja vapaa-aikakeskuksen toimiston henkilöstö päivittää osaamistaan osallistumalla aktiivisesti työnantajan järjestämään koulutukseen. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kulttuurikoordinaattorin työpanoksen puuttuminen näkyy tapahtumatuotannossa, viestinnässä sekä kulttuuritoimen mahdollisuuksissa olla mukana yhteistyöhankkeissa. Musiikkioppilaitospaikkoihin varattu määräraha ja samalla musiikin taiteen perusopetuksen koordinointi Nokian kaupungissa siirtyy kulttuuritoimesta työväenopistolle. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. 48

50 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Kulttuuritapahtumat/osallistujat Näyttelykäynnit Taidetalo Taidekasvatus: osallistujat Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet -nettomenot/asukas 21,00 23,38 26,75 24,10 24,13 25,57 -nettomenot/musiikkiopp.paikka 914,50 960,00 950,00 0* 0 0 -nettomenot/käsit.&kuvataidek.&sanat. opp.paikka 126,25 231,00 209, koulu-ja päiväkotityö/oppilas 1,81 3,19 2,00 2,00 2,00 2,00 -kokoontumistilojen menot/kävijä 3,47 3,86 3,20 4,30 4,30 4,30 -teatteritilat/kävijä 3,74 7,32 4,50 7,76 7,76 7,76 -Taidetalo/kävijä 8,75 12,39 15,49 11,85 12,00 12,00 Toiminnan laajuustiedot - mus.oppilaitospaikat 68,5 68,5 70 0* käsityö/kuvataidekoulun opp.paikat koulu/päiväkotityöosallistujat kokoontumistilat/käyntimäärät teatteritilat/kävijämäärät Voimavarat - Vakanssit ** 4 4 Tilat, m² 2 355* 2 921** Käytetty as.luku * Koto- Kavoli opistoon **museot *mus.op pilaitospaikat opistoon ** ei kulttuurikoord:n työpanosta 49

51 Kirjastotoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Airi Nummelin, kirjastotoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Vuoden 2010 aikana kirjastojärjestelmässä tapahtuu konversio. Valtakunnallisten muutosten vuoksi yleisten kirjastojen on samanaikaisesti valmistauduttava siihen, että nykyinen Finmarc-formaatti muuttuu Marc21-pohjaiseksi. Samalla nykyinen PallasProohjelma pitää päivittää Pallas21:een. Lisäksi PIKI-kirjastoissa otetaan käyttöön Axiell Arena 1.0, virtuaalinen kirjasto. Sen myötä verkkokirjasto tulee entistä vuorovaikutteisemmaksi ja kirjastolaitos kokonaisuutena näyttäytyy asiakkaalle entistä kattavammin. Samalla lisäksi laajenevat paikallistietoudenkin esittämisen mahdollisuudet sosiaalisen median yleistyessä. Koskenmäen lähikirjasto suljetaan yleisöltä Kirjastoauto siirtyy vuoden 2010 alusta ajamaan iltavuorot vuoroviikoin. Vuodelle 2011 esitetään pääkirjastotalon suunnittelu euron investointirahoituksella. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Strategian mukaisesti kirjasto edesauttaa jo olemassaolollaankin kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä. Se palvelee kaikkia ikäryhmiä ja pyrkii aktivoimaan asiakkaita parantamaan kirjastopalveluja yhdessä henkilökunnan kanssa ja toimii vuorovaikutteisesti. Kirjasto kehittää osaamistaan asiakaslähtöisyyden ja moniarvoisuuden periaatteella. 50

52 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kiinnitämme huomiota erityisesti lasten valmiuksiin saada tietoa kirjastopalveluista ja oppia kirjastonkäytön periaatteita. Huomioimme eri kirjallisuudenlajien käyttäjät järjestämällä tiloja sen mukaisesti. Tavoitetaso ja seurantatapa Laadimme lasten omaksumiskyvyn mukaisen kirjastonkäyttöoppaan esitteen muodosta, sekä sähköisen version lasten vanhemmille ja lasten parissa toimiville. Pääkirjastoon järjestetään oma alue aikuisille sarjakuvien ja runojen lukijoille sekä hylly pikalainoille (ks. kohta 2). 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Järjestämme kirjastoaineiston niin, että osa aineistosta annetaan lainaksi normaalia lyhyemmäksi ajaksi, jolloin lainauskierto nopeutuu. Prosessit toteutetaan tiimeissä strategioita noudattaen. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Pika-lainoiksi merkityt kirjat sijoitetaan erikseen näkyvästi tilaan, jossa niihin voi tutustua ja ottaa lainaksi 1 viikon ajaksi. Aineiston osalta noudatetaan tavanomaisesta poikkeavaa käytäntöä myöhästymismaksujen suhteen. Vuonna 2009 viimeisteltävät tiimit aloittavat työnsä ja toimivat aktiivisesti. Tiimit raportoivat säännöllisesti johdolle ja muistiot ovat henkilökunnan nähtävissä intrassa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Päivitämme tietoja asiakaskunnastamme ja sen kirjastonkäyttötottumuksista saadaksemme selville asiakkaiden toiveet kirjastopalvelujen suhteen. Teemme asiakaskyselyn, jonka loppuraportti julkaistaan joulukuussa Panostamme paikallistietoudesta tiedottamiseen. Tilojen hyödyntäminen niin, että käyttäjät voivat kokea kirjastotilat yhteisöllisinä paikkoina. Kaunokirjallisuuden lukeminen on merkittävä virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde sekä sivistystekijä. Uuden erikoiskirjastonhoitajan tehtäväkuvaan on liitetty vastuu paikalliskokoelmasta. Hänen tehtäväkseen asetetaan eri tavoin tuoda näkyväksi nokialaisia tai Nokiasta kertovia dokumentteja. Linnavuoren kirjasto tarjoaa näyttelytilaa mahdollisuuksien mukaan. Hakemus näyttelyehdotukseksi on kirjaston internetsivulla. Pääkirjastossa jatkuu kirjallisuuden lukupiiri. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamiskartoitukset ja koulutusohjelma tukevat toiminta-ajatustamme ja vastaavat myös tulevaisuuden haasteisiin. Pyrkimyksenä on, että jokainen henkilöstöön kuuluva osallistuisi vuoden aikana ainakin yhteen hänen työtehtäviinsä parhaiten soveltuvaan henkilökohtaiseen koulutukseen. Suositaan kaupungin järjestämää ja seudullista kirjastoalan koulutusta. Kehittämispäivät on vuosittain ainakin 2 kertaa tapahtuva laajempi koulutustapahtuma. Tiimien koulutus huomioidaan koulutuskokonaisuudessa ja johdon valtuuksin. 51

53 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kirjaston aukioloaikoihin tulee supistus, sillä kirjastoauto kulkee jatkossa enää arkipäivisin. Lauantaivuoroista luovutaan kokonaan. Myös pääkirjaston aukioloihin tulee muutos. Pääkirjasto on kiinni lauantaisin kesäkuussa ja heinäkuussa. Reittimuutoksin pyritään takaamaan palvelujen saavutettavuus entistä paremmin ja tehokkaammin. Toiminnan muutoksella lisätään henkilöresursseja yksiköihin, joissa tarve on suurinta. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Koskenmäen lähikirjaston kirjaston lakkauttaminen aiheuttaa muutoksia kirjastotoimen tehtävänkuvauksissa. KJ: Koskenmäen lähikirjasto suljetaan yleisöltä , rakennus tyhjenee mennessä. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Kokonaislainaus Kokonaislainaus / asukasluku 17,43 17,11 17,50 18,00 18,20 18,50 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Lainauskierto (lainaus/kokoelmat) 2,60 2,72 3,00 3,00 3,20 3,50 Toimintakulut / as. 37,11 40,16 38,00 41,00 41,20 41,20 Toimintakulut / fyysiset käynnit 5,14 5,36 4,80 5,00 5,00 5,00 Toiminnan laajuustiedot Kokoelmat / as. 6,71 6,26 7,00 6,20 6,30 6,50 Lainaajia / asukasluku % 30,52 31,93 31,00 32,00 32,50 32,70 Fyysiset käynnit / kpl Fyysiset käynnit / as. 7,21 7,50 7,25 7,60 7,70 8,00 www-käynnit / kpl www-käynnit / as. 9,43 12,92 10,00 13,00 13,50 14,00 Aukiolotunteja Voimavarat - Vakanssit Tilat, m² * Käytetty asukasluku Kulttuurilautakunta yhteensä * Linnavuoren kirjaston neliömäärä lisääntyy 261:llä 52

54 Liikuntatoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Jukka Nieminen, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Nokian kaupunkistrategia 2016 esittää useita ilmiöitä, joihin tulee varautua lähitulevaisuudessa. Taloustilanteen heikkeneminen on otettava aivan parin tulevan vuoden aikana huomioon painokkaimmin. Nykytilanteessa ei ole tarjolla yleisvarmaa tapaa kunnallisen liikuntatoiminnan toteuttamiseen, vaan on haettava erilaisia uudistuneitakin tapoja liikuntapalvelujen suunnittelulle ja toteutukselle. Vapaa-aikakeskuksen toiminnassa keskeistä ovat hyvinvointipalvelujen tarjoaminen ja kansalaisten terveyden edistäminen. Myös hyvinvointipalvelujen tarjonnassa joudutaan tekemään vaikeita valintoja. Vuonna 2008 liikuntaseurat ja -yhdistykset järjestivät Nokialla yli ohjattua harjoitusta, joista 2/3 oli suunnattu alle 19-vuotialle. Tämä merkitsi harjoituskertoihin edellisiin vuosiin verrattuna selvää kasvua. Kansalaisten liikkumattomuus on kansanterveydelliseltä kannalta havaittu ja huomiota herättävä merkittävä ongelma. Haasteellisena tälläkin alueella on nähtävä lähellä elinympäristöä olevien liikuntapaikkojen kehittäminen. Tampereen seutukunnan yhteisesti laadittu liikunnan kehittämisasiakirja ei ole oikeasti noussut toteuttamisen tasolle. Vuonna 2009 alusta käynnistynyt uuden vapaaaikakeskuksen toiminnan organisoituminen antaa myös liikuntatoiminnan järjestämisessä uusia mahdollisuuksia. Tehtyjen tutkimusten mukaan erilainen harrastaminen liikunnan ja kulttuurin saralla kasvaa taloudellisen taantuman aikana. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Liikuntaedellytysten luonnin kannalta oleellista on liikuntapaikkojen ja tilojen varma käyttökunto, turvallisuusriskien poistaminen sekä yleinen tieto liikuntamahdollisuuksien saatavuudesta. Liikuntapaikkojen käyttösopimusten ja käyttöluokitusten suhteen tehdään tiivistä yhteistyötä liikuntatoimen ja teknisen keskuksen kesken. Urheilualueiden ja jäähallin hoitotoimintaa tiivistetään edelleen käytön ohjauksen tehostamiseksi. Vapaaaikakeskuksen sisällä parannetaan tilojen varaus- ja käyttötehokkuutta. Seuratoiminnan tukemisessa tarkistetaan avustusohje vuoden 2010 avustustenjaossa noudatettavaksi. Avustusten painopiste on edelleen lasten ja nuorten toiminnassa. Uimahallipalvelujen perustavoite on edistää terveysliikuntaa. Palvelun toimivuus, monimuotoisuus sekä turvallisuus valvonnallisesti ja teknisesti on edelleen keskeistä. Investointisuunnitelmat on tehty yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Pyrkimyksenä on liikunnan harrastuskynnyksen madaltaminen. Sen vuoksi suunnitelmissa painottuvat Lähiliikuntapaikkojen suunnitelmat. Liikuntapaikkatarjonnasta luodaan toimivat sähköiset versiot. Liikuntapaikkojen alueellisesta toimivuudesta tehdään selvitykset. Vapaa-aikakeskuksen sisällä tiimityöskentelyllä selkiytetään tapahtumatuottamista. 53

55 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Liikuntapaikkojen toiminnan, tapahtumien ja tilaisuuksien käytön ohjaus käyttäjiä palvelevasti. Lähiliikuntamahdollisuudet terveyden edistämiseksi 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Tukitoimenpiteet selkeämmiksi seurojen liikuntapalvelujen toteutumiseksi Tilojen ja paikkojen tehokas käyttöjärjestelmä 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Verkostotyö erilaisten liikuntapalvelujen tarjoajien kanssa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Liikunnan vaikuttavuustoimet terveyttä ja hyvinvintia edistävästi Liikunnan palvelujen tietojärjestelmä osana vapaaaikapalvelukeskusta 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Yhteisen toimintakulttuurin ja tiimityön vahvistaminen vapaa-aikakeskuksessa Henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Liikuntapaikkojen ja -tilojen käytön seuranta kuukausittain ja huolto-ohjelman päivitys yhteisesti teke:n kanssa. Hankkeet toteutetaan lähiliikuntapaikkasuunnitelman mukaisesti. Määrällisen ja laadullisen toiminnan seuranta ja yhteistyötoimenpiteet lajikohtaisesti painottuen. Seurataan tilojen ja paikkojen käyttötehokkuutta sähköisessä muodossa. Seurataan liikuntapalvelutarjonnan määrää ja toimintamuotoja. Seuranta kohdentumisesta lasten ja nuorten liikuntaan sekä ikäihmisten liikuntaedellytyksiin Nykyaikaistetut tiedostustavat sekä uudet kanavat; sähköisen liikuntapaikkaesitteen laatiminen Tapahtuma-, koulu- ja päiväkotitiimin prosesskuvaukset koko vapaa-aikakeskuksen näkökulmasta Henkilökohtaiset arvioinnit kaikille työntekijöille 1-2 kertaa vuodessa Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Säästöjä haetaan luopumalla ulkopuolisista vuokratiloista. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Jäähallin taksat tarkistetaan alkaen Jäähallin liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. 54

56 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Kaupungin liikuntapaikkojen lkm Liikuntaseurojen järjestämät ohjatut harjoitukset viikossa, lkm-liikuntatoimen järjestämät Terveysliikunnan ryhmät viikossa, lkm Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Liikuntatoimen tukeminen bruttomenot /asukas 95,02 90,39 96,06 90,39 92,21 94,07 Urh. seura-avustukset Nettomenot /asukas Toiminnan laajuustiedot Liikuntapaikkojen käyntikerrat /asukas 4,50 4,64 5,24 4,96 4,94 5,01 - jäähalli 7,33 3,77 4,86 4,32 4,27 4,23 - uimahalli 15,26 15,77 19,43 21,01 20,80 20,61 - palloiluhalli 4,89 3,25 7,59 4,57 4,53 4,49 - jäähalli uimahalli palloiluhalli Järjestetyt tapahtumat (muut liikuntapaikat) Terveysliikuntaan osallistuneet Voimavarat Henkilöstövoimavarat Liikuntapaikat - vakinainen henkilöstö 9, työllistetyt - 1, hankkeet ja projektit 0,5 1,2 1 0,5 0,5 0,5 - ulkokentät sisäliikuntatilat ulkoliikuntapaikat uimalat

57 Nuorisotoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Jukka Nieminen, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Toiminnan painopiste on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa. Olemme osa kaupungin lapsille ja nuorille suunnattua moniammatillista palvelujärjestelmää. Lasten ja nuorten elämän toimintakentässä nuorisopalvelut asettuu ennalta ehkäisevän toiminnan alueeseen. Tehtävämme on toimia nuorten vapaa-ajassa. Keskeisin tehtävämme on lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Palveluissamme korostuu nuorisotyön ammatillinen osaaminen yhdistettynä moniammatilliseen verkostotyöhön. Toimintaa säätelee ja määrittelee vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki. Nuorisopalvelut ovat osa vapaa-aikakeskusta. Yhteisten työmuotojen ja toimintakulttuurien kehittäminen on tulevan kauden kehitystehtävä. Vuoden 2010 toiminnassa keskeinen muutostekijä on toiminnan sopeuttaminen aiempaa niukempiin resursseihin. Vaikka ennaltaehkäisevä työ nuorisotiloilla on tärkeää, on myös erityisnuorisotyö tärkeä toiminta-alue nuorisotyössä. Vuosina on nuorisopalveluissa toteutettu ennaltaehkäisevä etsivän nuorisotyön hanke, joka on päättymässä. Vähenevien resurssien ja täyttämättä jääneen erityisnuorisotyön toimen vuoksi tämä toiminta uhkaa loppua. Valtakunnallisesti toimintaa ollaan kuitenkin lakisääteistämässä, joten asia nousee varmasti jatkossa esille myös Nokialla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Keskeisin palvelumme on nuorisotilatoiminta. Tilatoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden turvalliseen toimintaan nuorisotyön ammattilaisten ohjauksessa. Nuorten osallistuminen kaikissa nuorisopalveluiden toiminnoissa antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä liittyvissä asioissa. Tätä kautta vaikutamme osaltamme lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevän etsivän- ja erityisnuorisotyön kehittäminen on tulevina vuosina tärkeimpiä tehtäviämme. Tätä toimintamuotoa on kehitetty hankemuotoisesti kolmen vuoden ajan. Toiminnan oli tarkoitus vakinaistua erityisnuorisotyöntekijän toimen myötä. Koska tointa ei nyt täytetty, on työtä kehitettävä yhteistyössä kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Nuorisopalveluiden toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka keskittyy lasten ja nuorten vapaa-aikaan. Kaupunkistrategiassa toimintamme painottuu hyvinvoinnin ja elinympäristön toiminta-kenttiin. Kaikki toimintamme tähtäävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen, terveen kasvun tukemiseen ja turvallisen toimintaympäristön luomiseen. Koulu toimintaympäristönä on tullut aiempaa voimakkaammin mukaan nuorisotyön toimintakentässä. Nokialla toimii nuorisovaltuusto. Vapaa-aikakeskuksen toiminnan kehittäminen ja yhteisten toimintamallien luominen ja kehittäminen ovat suunnitelmakauden haasteita. Leiritoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen ympäristön. Huomioimme leiritoiminnassa erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä perheet. 56

58 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Nuorisokeskuksen toiminta palvelee mahdollisimman tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti kaupungin eri alueiden lapsia ja nuoria. Tarjotaan lapsille ja nuorille monipuolisia tapahtuma- ja leiritoiminnan palveluja. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Supistuneita resursseja suunnataan alueelliset ja ajassa liikkuvat tarpeet huomioiden. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yrityskasvatusta edistetään yhteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen ja elinkeinopalveluiden kanssa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Nuorisotilat ovat auki n. 50 tuntia viikossa. Seurataan kävijätilastojen avulla kuukausittain. Tehdään kaksi asiakaskyselyä, joista saadun palautteen kautta kehitetään toimintaa. Toteutetaan 7 leiriä. Osallistumme seutukunnalliseen Kult Tour -tapahtumakuukauteen marraskuussa ja järjestämme lapsille ja nuorille pienimuotoisempia tapahtumia alueellisesti. Toiminta ja olemassa olevat resurssit on suunnattu toimivasti ja tehokkaasti eri alueille. Seurataan asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen ja nuorisopalveluiden työpalavereissa tehdyn arvioinnin kautta. Osallistumme yrityskasvatustyöryhmän toimintaan. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavat kehittyvät merkittäväksi osaksi kaupungin päätöksenteko-järjestelmää, lasten ja nuorten ääntä kuullaan aiempaa paremmin. Pienryhmä- ja harrastekerhotoiminnalla tuetaan lasten ja nuorten tervettä kasvua. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen. Yhteisen toimintakulttuurin ja tiimityön kehittäminen vapaa-aikakeskuksessa ja tehtäväkuvausten ja vastuunjakojen selkeyttäminen nuorisopalveluissa. Kehitetään yhteistyössä uudenlaisia vaikutuskanavia lapsille ja nuorille. Seuranta toteutetaan yhteistyössä nuorisovaltuuston ja koulujen oppilaskuntien kanssa. Toteutetaan pienryhmätoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehityskeskustelut ja henkilökohtaiset arvioinnit tehdään kerran vuodessa. Tuetaan omaehtoista kouluttautumista. Laaditaan tapahtuma- ja koulu- ja päiväkotitiimin prosessikuvaukset ja nuorisopalveluiden vastuujaot ja tehtäväkuvaukset. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Erillistä nuorisokahvilatoimintaa ei toteuteta. Ennaltaehkäisevää katutyötä ei jatketa. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ:Nuorisotoimessa luovutaan Pohjoismaisesta ystävyyskuntatoiminnasta ja suunnitellaan uusi kvtoiminta EU-tasolla. Sopimus irtisanotaan välittömästi ja suunnitellaan uusi toiminta ensi vuoden aikana. Matkarahat ensi vuodelta poistetaan. 57

59 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Nuorisotilojen kävijät/aukiolotunti 7,2 6, ,6 12,6 13,00 Kouluissa toteutetut yhteistoimintatunnit/vko Toteutettavat yhdistystapahtumat Iltapäivätoimintaan osall. /viikko Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Nuorisotoiminnan tukeminen bruttomenot /nuori 94,41 105,95 113,67 81,79 84,25 86,78 /asukas 31,07 31,58 36,52 25,85 26,37 26,91 Avustukset /nuori 1,35 1,33 1,79 1,28 1,28 1,26 Leirikustannukset/leiriläinen 50,08 46,37 43,74 47,56 46,56 46,56 Nuorisotilojen käyttömenot/kävijä 3,61 4,64 3,51 3,57 3,53 3,57 Toiminnan laajuustiedot Nuorisotoimen av. ovien toimintaan ja kerhotoimintaan osallistuneet Leiritoimintaan osallistuneet Koulujen yhteistoimintaohjelmaan osallistuneet Iltapäiväkerhot, kpl (kaupungin järj.) Pajatoimintaan ja nuorten työpalvelun toimintaan osallistuneet Voimavarat Henkilöstövoimavarat - nuoriso-ohjaajat iltaohjaajat hankkeet ja projektit 1,8 1 2,5 0,5 0,5 05, - ohjaajat 1,5 0,25 - opso:t työllistetyt - - Tilat, m

60 Liikunta- ja nuorisolautakunta yhteensä Vapaa-aikakeskus yhteensä 59

61 60

62 6.5.Tekninen keskus Johto ja hallinto Tulosalueen vastuuhenkilö: Simo Latva, tkj Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Tekniseen keskukseen liitetään vuoden 2010 alussa ruokahuolto. Tämä näkyy myös johdon ja hallinnon tulosalueen työn määrän kasvuna. Lähivuodet tulevat olemaan kaupungin taloudessa tiukkoja. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Kaupungin strategian toteuttamiseksi tulee suunnitelmallisuutta lisätä. Siksi investointiohjelman on oltava taloussuunnitelmakautta pidempi. Laaditaan ohjeelliset 5-vuotissuunnitelmat investoinneille. Seutuyhteistyötä lisätään. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Suunnitelmallinen ja resurssien mukainen toiminta Asiakaspysäköintipaikkojen riittävyys Puistojen hoidon taso Tavoitetaso ja seurantatapa Tekniselle lautakunnalle laaditaan sekä talonrakennukseen että infrarakentamiseen 5- vuotisohjelma Säilytetään pysäköinninvalvonnan taso. Puistot hoidetaan hoitoluokituksen mukaisesti 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Selvitämme palvelujen tuottamistapoja. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Teollisuus- ja liiketonttien tarjonta Nokian tekniset palvelut ovat hinnaltaan Treen seudun keskitasoa. Vertailu seudun kuntien kesken. Seudullisista kehittämishankkeista tehdään selvitys. Uusia tontteja Kolmenkulmantien varteen 61

63 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Luomme nokialaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Ammatillisen taidon ylläpito Liikuntapaikkojen hoito tehdään sovitulla tasolla. Informaatiotaulut uusitaan ja niitä lisätään. Seutulipun hinta pysyy samana. Nokia on aktiivisesti mukana seudullisessa joukkoliikenteen kehittämistyössä. Koulutustarpeet todetaan kehityskeskusteluissa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ruokapalvelujen siirtyminen tekeen tuo mukanaan hallinnollista työtä, mm. henkilöstöä 85. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Teken käyttötalouden toteutuma % - tulot 108,42 100, menot 94,69 97, Voimavarat Teken henkilöstön määrä Johto ja hallinto 2 3 3,5 3,5 3,5 3,5 Pysäköinnin valvonta Toimistopalvelut Varikko Tulosalueen vastuuhenkilö: Kari Mäkelä Varikkopäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Taloudellisen tilanteen takia suurempia investointeja siirretään ja toiminta sopeutetaan olosuhteiden vaatimuksien mukaiseksi Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Aloitetaan yhteistyö Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa kesä/talvisuolauksen osalta 62

64 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Varikon kehittämisen jatkaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Edetään kehityssuunnitelman mukaisesti. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kustannustehokas palvelu kaikille palvelukeskuksille Ylläpidetään palvelulaatu kilpailukykyisin hinnoin, kustannusseuranta, asiakaspalaute 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yhteistyö paikallisten koululaitosten, perusturvan ja yrityksien kanssa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tuottaa hyvät ja tehokkaat palvelut palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille Annetaan nuorille, kuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus päästä työelämään kiinni ja sitä kautta sijoittua yksityissektorille työhön. Tuotetaan laadukkaasti ja edullisesti logistiikka-, huolto- ja konekeskuspalvelut Tehdään kysely palveluista ja lisätarpeista. Leasing-autojen ja omien autojen kustannustenvertailu. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön kehittäminen moniosaamiseen ja kustannustietoisuuteen Atk-järjestelmien käyttöönotto kokonaisuudessaan Järjestetään sisäistä koulutusta. Henkilökunnan koulutusta Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 63

65 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Varaston rivitapahtumat Korjaamon laskutustunnit ( h ) Kuljetuksen laskutustunnit ( h ) Konekeskuksen laskutus ( ) Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Varaston arvo Korjaamon laskutushinta /h 35,00 40, Toiminnan laajuustiedot Varaston kiertonopeus 8,0 7, Varaston nimikkeet Voimavarat Henkilöstö ,5 9 9 Koneet/auto Traktorit Kuorma-autot Pakettiautot Henkilöautot Tiehöylät Lakaisukoneet Tr-Kaivurit Pyöräkuormaaja Leasingautot Puistokoneet Latukone Moottorikelkat

66 Tilatekniikka Tulosalueen vastuuhenkilö: Ismo Silván, tilapalvelupäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Talouden taantuman vuoksi rakennushankkeita ei aloiteta aiempien suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan kohteiden suunnitteluun panostetaan. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan suunnitelmakaudella. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaadittavien toimenpiteiden selvitystä jatketaan. Suunnitelmakaudella tapahtuva sähköinsinöörin eläköityminen otetaan ajoissa huomioon. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Vanhainkodin 1. vaiheen rakentaminen aloitetaan vuonna 2010 ja kokonaisuudessaan hanke valmistunee vuonna Keskustan päiväkodin uudisrakennuksen rakentaminen alkanee vuonna Uuden keskuskeittiön rakentaminen alkanee vuonna 2010 Harjuniityn päiväkodin yhteyteen. Nokian koulun uudelleen rakentamisesta pitää tehdä päätös. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen Suunnitteluratkaisuissa otetaan huomioon tilojen muunneltavuus ja energiatehokkuus. Tavoitetaso ja seurantatapa Uusi kiinteistötietojärjestelmä on käytössä. Tilat ovat muunneltavia ja energiatehokkaita. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Tehokas rakennuttaminen ja suunnittelun ohjaus: kiinnitämme erityistä huomiota elinkaarikustannuksiin. Ulkoisten vuokrasopimusten kriittinen tarkastelu. Luotettavat kustannusarviot ja pitävät aikataulut. Pienennetään energia- ja huoltokustannuksia. Vähennetään ulkoisia vuokrasopimuksia, määrärahaa vähennetty 5 %. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tarjouspyynnöissä suosimme nykyaikaisia, tehokkaita tuotteita ja palveluja. Tuotteen ja palvelun pitää olla tarjouspyynnön mukainen. 65

67 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kiinteistöt ovat terveellisiä ja turvallisia. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja parantaminen. Sisäilmaongelmien poistaminen. Päästään nykyisten rakennusmääräysten mukaiseen minimitasoon vanhoissa rakennuksissa. Omatoimista kouluttautumista kannustetaan. Koulutustarpeet selvitetään kehityskeskusteluissa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinsinöörin mahdollisen eläköitymisen aiheuttamat toimenpiteet: tilatekniikka varautuu ostamaan (sähkön) käytönjohtajapalvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Siivoustuotanto laskuttaa palvelunsa suoraan toimijoilta; sisäinen vuokra ei siis enää vuodesta 2010 alkaen sisällä ko. erää. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ulkopuolisilta vuokrattujen tilojen määrärahaa on vähennetty 5 %:lla. Tilatekniikan kiinteistön hallinnon lämmitysöljymäärärahasta on vähennetty Tunnusluvut Suoritetavoitteet Investointirakentaminen, milj. 3,62 7,94 6,00 5,7 8,4 Kunnostustyöt, milj. 0,9 0,9 0,90 0,95 1 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Sisäinen vuokra /m 2 /kk Päiväkodit 13,03 9,44 12,03 9,09 Koulut 8,38 7,44 8,74 7,04 Terveyskeskus 12,22 11,38 14,87 12,71 Vihnuskoti 5,78 5,8 7,87 7,32 Uimahalli 19,52 20,84 19,99 15,93 Jäähalli 7,26 4,95 6,18 5,84 Muut 6,34 7,94 9,41 6,75 Voimavarat Tilatekniikan henkilöstö Tilatekniikan määräaikaiset Laajuustiedot: Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) Liikerakennukset (kpl) Vuokra-asunnot (kpl) Vuokra-asunnot (m 2 )

68 Kunnallistekniikka Tulosalueen vastuuhenkilö: Tommi Jalkanen, yhdyskuntatekniikan päällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Suunnitelmakauden investointitarve säilyy korkealla tasolla. Meneillään oleva taantuman ajanjakso tulee vaikuttamaan investointimäärärahoihin alentavasti suunnitelmakauden alkupuoliskolla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Taloussuunnitelmakauden toimenpiteitä kaupunkistrategian toteuttamiseen on rakentaa turvallista ja viihtyisää infraa, sekä tarjota mahdollisuuksia yritystoiminnalle rakentamalla teollisuus- ja liiketoiminta - alueita. Alueiden rakentamisen pääpaino on Kolmenkulman yritysalueella. Lisäksi tulemme jatkamaan puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamista lisäämään viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Liikenneturvallisuustyö on merkittävässä osassa taloussuunnitelmakaudella, koska helmikuussa 2010 valmistuu päivitetty liikenneturvallisuussuunnitelma. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Liikenneturvallisuuden edistäminen Suunnitellaan ja toteutetaan helmikuussa 2010 valmistuvan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset työt. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oman työn ja ostopalvelun kehittäminen Resurssien monikäyttöisyyden lisääminen Oman suunnittelun/konsulttien kustannusvertailu ja tehokkuuden arviointi vuoden 2010 aikana. Toimenkuvien tarkistaminen vuoden 2010 loppuun 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman alueen rakentaminen Kolmenkulmantien rakentaminen Tampereen rajalle on valmis keväällä 2011; työohjelma

69 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Luomme asukkaille mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan Joukkoliikenteen palvelutaso 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstökoulutus Laajanojan monitoimipuisto on valmis kesällä 2010 Tehdään uimarantojen kuntotarkastus ja kunnostussuunnitelma, valmis vuoden 2010 loppuun mennessä Asennetaan sähköiset aikataulunäytöt kaupunkialueelle 2010 ja nostetaan pysäkkien laatutasoa Osallistutaan alan koulutustapahtumiin Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ei toiminnallisia muutoksia Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Katuja rakennetaan/saneerataan, m Vesijohtoja rakennetaan, m Viemäreitä rakennetaan, m Sadevesiviemäreitä rakennetaan, m Puistoja rakennetaan/saneerataan, ha ,5 1,5 1,5 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Katujen hoitokustannukset, /km Puistojen hoitokustannukset, /m 2 0,6 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 Toiminnan laajuustiedot Katujen määrä, km Hoidetut viheralueet, ha Voimavarat Vakinainen henkilöstö rakennuttaminen katujen ja yleisten alueiden kunnossapito suunnittelu

70 Maankäyttö Tulosalueen vastuuhenkilö: Asko Riihimäki, kaupunginarkkitehti Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Karttatietokannan koordinaatistomuunnos. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Maanhankinta ja kaavoitus toteutetaan ennakoivasti sekä kiinteistönmuodostus ja tonttitarjonta oikea-aikaisesti tasapainoisen talouskehityksen turvaamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan kaavoittamalla uusia työpaikka-alueita. Keskustaajaman maankäyttöä tiivistetään ja tehostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Oikea-aikainen asuntotonttitarjonta Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja tehostaminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Taloudellinen vakaus Sopimusperusteisen tilaaja-tuottaja mallin toimivuus Tavoitetaso ja seurantatapa Harjuniityssä korttelien pientalotontit on luovutettu ja kortteli 86 on muutettu kerrostalotonteiksi. Harjuniityn osayleiskaavaluonnos on laadittu. Sammalistossa Sorvantien pohjoispuolinen alue on asemakaavoitettu. Paperitehtaan pohjoispuolen kaava on muutettu. Nokian kartanon ympäristön kaava on muutettu. Valkoisen harjun ja Pirkkalaistori 2:n asemakaavat on muutettu. Yrittäjäkadun itäpään maankäytön kehittämisen suunnittelu on aloitettu. Tontinluovutusehdoilla varmistetaan maanvuokra- ja maanmyyntitulotavoitteiden toteutuminen. Mittauspalveluista maksetaan tilausten ja saatujen palveluiden mukaisesti. 69

71 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yritysten toimintaedellytysten parantaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Seutuyhteistyön hyödyntäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Harjuniityn teollisuustontteja on hankittu kaupungille ja luovutettu yrittäjille. Kolmenkulmantien varren ympäristö Porintien pohjoispuolella on asemakaavoitettu ja tontteja on luovutettu. Halimaan itäpuolinen työpaikka-alue on asemakaavoitettu ja tontteja on luovutettu. Osallistutaan karttakoordinaatiston muutoshankkeeseen ja seutuyhtymän työryhmissä maankäytön ja asuntopolitiikan toteutusohjelmointityöhön. Osallistutaan tehtävien muuttumisen ja ammattitaidon ylläpidon edellyttämään koulukseen. Henkilöstön vaihtuessa muutetaan tarvittaessa tehtäväkuvauksia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Karttatietokanta siirretään uuteen valtakunnalliseen / eurooppalaiseen koordinaatistoon. Kaavamuutostuloja oli vuonna 2009 normaalia enemmän. Vuodelle 2010 arvioidaan normaalit tulot, eli euroa vähemmän kuin vuonna Maa-alueiden myyntivoittoarviota on laskettu 1 milj. euroa vuodesta 2009, koska vuonna 2010 ei ole tiedossa vuotta 2009 vastaavia tulokohteita. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. LTK: Kaavoitusyksikön tuloista vähennettiin sekä kartta ja tonttiyksikön maa-alueiden myyntituloista vähennettiin KJ: Maanmyyntituloja on lisätty 1 milj. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - aloitetut asemakaavatyöt (kpl) hyväksytyt asemakaavat (kpl) uusia omakotitontteja asemakaavaan tonttien rekisteröintejä tonttien luovutuksia Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - maa-alueiden vuokratulot ( ) maa-alueiden myyntivoitot ( ) Toimintamenot ( /asukas) - kaavoitus 8,51 12,23 10,30 12,50 12,50 12,50 - kartta- ja tontti 24,81 25,82 27,50 34,50 33,20 33,20 70

72 Toiminnan laajuustiedot - oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue (ha) asemakaava-alue (ha) ranta-asemakaava-alue (ha) numeerinen kantakartta (ha) kiinteistörekisterissä tontteja valmisteltuja poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja Voimavarat Henkilöstö: kaavoitus 3,5 3,5 3, kartta- ja tontti 7,5 9, Tilatuotanto Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuula Kantola, siivouspäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Ruokapalveluyksikkö siirtyy tilatuotantoon. Valmistuskeittiöiden muuttaminen jakelukeittiöiksi. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Siivous- ja ruokapalvelujen yhdistäminen ja SI-RU projektitulosten käyttöönotto. Uuden keskuskeittiön suunnittelu ja rakentaminen. 71

73 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kiinteistöjen kuntoa tarkastetaan vuosittain Tavoitetaso ja seurantatapa Kiinteistöjen kunto on riittävän hyvä ja kunnostussuunnitelmat on laadittu yhdessä tilatekniikan kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautteet 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Resurssit ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuottamiseen. Resurssit ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuottamiseen. Uusi kiinteistönhallintajärjestelmä on käytössä. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tuotetaan ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Kiinteistöjen tilat huolletaan tarkoituksenmukaisesti ja täytetään hygieniavaatimukset. Terveelliset ruokatottumukset ja monipuoliset ruokalistat. Siistit ja hyvässä kunnossa olevat tilat käytettävissä olevilla resursseilla. Asiakaspalautteet 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Koulutetaan henkilöstöä moniosaajiksi Henkilöstöstä on koulutettu 10 moniosaajaa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen henkilöstö vähenee, mikäli ei huomioida ruokahuollon siirtymistä tulosalueelle. Siivouspalvelujen laskutus muuttuu suoraan palvelukeskuksilta laskutettaviksi, jolloin voidaan nopeammin reagoida muutoksiin. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Siivoustyönohjaajan nimikkeen muutos siivouspalveluesimieheksi. 72

74 Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Siivous m 2 /tunti Siivous /m 2 /vuosi 31,42 32,76 31,63 31,17 31,17 31,17 Kiinteistönhoito m 2 /tunti Kiinteistönhoito /m 2 /kk 0,61 0,43 0,44 0,44 0,43 0,43 Ammattimies/vahtimestaripalvelut 0,17 0,2 0,2 0,2 0,2 Kunnossapitokustannukset /m 2 /vuosi Ruokapalvelujen ateriamäärät / vuosi 0, , , Toiminnan laajuustiedot Siivottavat kiinteistöt Kiinteistönhoidon kiinteistöt Keittiöiden lukumäärä - valmistuskeittiöt - jakelukeittiöt Voimavarat Ruokapalveluyksikön henkilöstö Siivousyksikön henkilöstö yhdistelmätyöntekijät Taloyksikön henkilöstö Tilat, m² Siivous järjestetty Kiinteistönhoito järjestetty

75 Aluetuotanto Tulosalueen vastuuhenkilö: Aki Salokatve, työpäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Talouden taantuman vuoksi investointitöitä on edellisvuosia vähemmän ja ylläpidon resurssit tulevat todennäköisesti pienenemään määrärahojen vähyyden vuoksi. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Tehostetaan tuotantoyksiköiden henkilöresurssien ristikkäiskäyttöä. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Rakennuskohteet saatetaan viimeistelyineen valmiiksi sovittujen aikataulujen mukaisesti. Tavoitetaso ja seurantatapa Aikataulutus yhdessä tilaajan kanssa ja työmaiden luovutus erillisessä katselmuksessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Ajanmukainen kalusto ja motivoitunut henkilöstö ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuotantomääriin. Kustannukset ovat Tampereen kaupunkiseudun keskitasoa alempana. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Töiden viimeistelytaso korkea ja työmaiden asukkaille aiheuttama haitta on minimoitu. Infranormien taso, katselmukset tilaajan kanssa. Liikennejärjestelyt ovat määräysten mukaiset ja tiedottaminen mm. työmaatauluin. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Laitteiden teknistyessä huolehditaan riittävästä koulutuksesta. Henkilöstökoulutusta annetaan vähintään kerran vuodessa. 74

76 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinsinöörin mahdollisesti eläköityessä virka siirretään tilatekniikasta aluetuotantoon. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Tunnusluvut Suoritetavoitteet - katuja rakennetaan, m² katuja saneerataan, m² vesijohtoja rakennetaan, m vesijohtoja saneerataan, m jätevesiviemäreitä rakennetaan, m jätevesiviemäreitä saneerataan, m sadevesiviemäreitä rakennetaan, m puistoja rakennetaan, ha 2 0, leikkipaikkoja rakennetaan, kpl leikkipaikkoja peruskorjataan, kpl puistometsiä käsitellään, ha rakennuspaikkoja merkitään, kpl sijaintikatselmuksia tehdään, kpl rajapisteitä maastoon toimituksissa, kpl Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - katujen hoitokustannukset, /km puistojen hoitokustannukset, /m² 0,60 0,60 0,60 0,7 0,8 0,8 Toiminnan laajuustiedot - katujen määrä, km hoidetut viheralueet, ha Voimavarat Vakinainen henkilöstö - katutuotanto mittaustuotanto puistotuotanto 19,

77 Vesihuoltolaitos Tulosalueen vastuuhenkilö: Simo Latva, oto vs vesihuoltopäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Suunnitelmakaudella on ratkaistava miten Nokian jätevedet tulevaisuudessa puhdistetaan. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Kullaanvuoren puhdistamon lupaehtojen mukaan pitää typen poisto olla järjestetty Tähän haetaan jatkoaikaa, jotta voidaan selvittää jätevedenkäsittelyn yhteistyömahdollisuudet. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kaupungin suunnitelmallisen kasvun varmistaminen Vanhojen alueiden vesihuollon turvaaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Uudisalueita rakennetaan rakentamisohjelman mukaisesti. Vanhojen alueiden saneeraus (Alhoniitty). 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Toiminnan tehostaminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yritystoiminnan vesihuollon turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Vesihuollon varmuus 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Ammattitaidon ylläpito Automaatiovalvonnan lisääminen. Kaikki pumppaamot ovat automaatiossa. Verkostokartat ajantasaistetaan. Kolmenkulmantie vesihuollon rakentaminen Porintien pohjoispuolelle Vesihuollon toimintasuunnitelma toteutetaan. Vihnuksen alittava vesijohto uusitaan. Pohjois-Nokian verkoston puhdistaminen/työohjelman laatiminen Koulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Puhdistuslaitoksen hoitajat suorittavat vesihuoltoalan ammattitutkinnon. 76

78 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinen laskutus otetaan käyttöön. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Asentajan nimike muutetaan puhdistuslaitoksen hoitajaksi. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Veden käyttömaksu, /m 3 1,10 1,14 1,22 1,37 1,37 1,37 Jäteveden käyttömaksu, /m 3 1,65 1,78 1,66 1,66 1,66 1,66 Myyty vesi, 1000 m Laskutettu jätevesi, 1000 m Liittymissopimukset, kpl Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Laskutetun veden osuus verkoston pumpatusta vedestä, % Laskutetun jäteveden osuus käsitellystä, % Toiminnan laajuustiedot Vesijohtoverkosto, km 253, Jätevesiviemärit, km Sadevesiviemärit, km Jätevedenpumppaamot, kpl Voimavarat Henkilöstö

79 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 78

80 Tekninen keskus Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluyksikkö Tulosalueen vastuuhenkilö: Juhani Toiminen, rakennustarkastaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Taloudellisesta tilanteesta huolimatta rakentamisen määrä on vähentynyt vain noin 10 %:lla vuoteen 2008 verrattuna. Taloussuunnitelmakaudella määrä pysynee nykyisellä tasolla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Ohjauksella ja opastuksella pyritään parantamaan suunnittelun tasoa. Panostetaan tärkeiden ja herkkien kohtien suunnittelun ohjaukseen. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Noudatamme asemakaavamääräyksiä ja rakennustapa ohjeita. Ohjaamme rakentajia hyvään suunnitteluun ja toteutukseen. Ympäristönsuojeluyksikkö konsultoi kaupungin muita yksiköitä mm. maankäytön, vesienkäytön ja maanrakentamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä metsäomaisuuden hoidossa. Tavoitetaso ja seurantatapa Viranomaispäätökset pysyvät muuttumattomina hallinto-oikeuksissa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oma henkilöstö käsittelee kaikki lupapäätökset ja tarkastukset. Ympäristönsuojeluyksikkö on mukana seudullisessa yhteistyössä, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä viranomaistoimintaan sekä rakennetaan työkaluja pitkäjänteiseen valvontatyöhön ( Factan ympäristöosio ) Käsittelyajat ovat keskimäärin alle kolme viikkoa. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 79

81 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Rakennusten tulee täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Ympäristönsuojeluyksikkö on mukana seudullisessa yhteistyössä ilmaston muutoksen hidastamiseksi ( ilmastostrategia ja Ilmankos-kampanja). Virheellinen rakennusfysiikka ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Rakennukset eivät saa sortua huonon suunnittelun takia. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Seuraamme lainsäädännön ja rakentamismääräyskokoelman muutoksia. Ammattitaidon ylläpito Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ei toiminnallisia muutoksia Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ympäristönsuojelusta on poistettu sijaismäärärahat. Ympäristönsuojelu Tunnusluvut Suoritetavoitteet Luonnonsuojelualueiden hoitotyöt, henkilötyövuotta 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toiminnan laajuustiedot Vesistöjen tarkkailu Käsitellyt ympäristöluvat Käsitellyt maa-ainesluvat Käsitellyt jätevesi-ilmoitukset Lautakunnassa käsitellyt ympäristöasiat Voimavarat Vakanssit

82 Rakennusvalvonta Tunnusluvut Suoritetavoitteet Myönnettyjä rakennuslupia Katselmuksia Lvi-tarkastukset Myönnetyt luvat; asuntoja Valmistuneet asunnot Voimavarat Vakanssit Tekninen keskus yhteensä 81

83 82

84 7. Tuloslaskelma 83

85 Tuloslaskelmaosa 84

86 8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Kohteet ovat teknisen lautakunnan kohteita, jos ei muuta mainita TALONRAKENNUS Vihnuskodin keittiöremontti suunnitteluraha Vihnuskodin keittiöön Koskenmäen leikkikerho Leikkikerholle tilat päiväkodin pihapiirin puurakennukseen Keskustan päiväkoti Sammaliston koulu Nokian koulun lakkauttamisen jälkeen vastaamaan Etelä-Nokian lapsimäärän koulutilatarpeeseen Myllyhaan koulun laajennus ja peruskorjaus Vastaamaan Pohjois-Nokian akuuttiin koulutilatarpeeseen Päiväkotien pihat Emäkosken elementtiluokkatilan siirto Harjuniityn päiväkoti ja koulu vaiheessa pvk ja tilat alkuopetukselle 1-2 luokille Hoitolaitoksiin sprinklerit mm. Vihnuskodin dementiaosasto Varikkoalueen kehittäminen puistotuotannon siirtyminen varikolle Vanhainkodin uudisrakennus Energiatehokkuustoimenpiteet erillissuunnitelman mukaan Kiinteistöjen sisäilmaongelmat Erikseen käsiteltävän suunnitelman mukaan Automaatiojärjestelmän nykyaikaistaminen Erikseen käsiteltävän suunnitelman mukaan Purettavat rakennukset Seponkuja 1, Puutteenkuja 15, Taivalkunnantie 5 Kerholan juhlasalin lattiapäällysteen vaihtaminen Nykyinen vaikea huoltaa ja huonossa kunnossa Tervasuon koulun muuttaminen päiväkodiksi Sammaliston koulun valmistuttua Museorakennusten kunnostusmääräraha Kankaantaan koulun laajennus Oppilasennusteen mukainen laajennustarve 85

87 8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Knuutilan päärakennuksen ulkovaipan kunnostus Holtin maataideteoksen kunnostuksen suunnittelu ja toteutus Pääkirjaston rakennushanke, suunnittelu valtionosuus Talonrakennus, menot Talonrakennus, tulot Talonrakennus, netto INFRA-INVESTOINNIT KATURAKENTAMINEN Pitkäniemi, kadut Verte Oy v kevyenliikenteenväylän saneeraus Kolmenkulman kadut Viikin alue Katujen suunnittelu ja rakennuttaminen, tulot Katujen korjausrakentaminen Mm. Pirkkalaistie, Nuottalahdentie, Vaahterakatu Katuvalot Vuosikorjaukset ja elohopealamppujen korvaaminen Kankaantaan teollisuusalueen kadut Korpikuusentien ja Kaakkurintien rakentaminen loppuun Öljytien ja Rounionkadun liittymäjärjestelyt Katujen viimeistelytyöt Mm. Tervasuon 2. ja 3. vaiheiden viimeistely Katujen päällystäminen vuosittaisen päällystysohjelman mukaisesti Alhoniityn alueen saneeraus Lähdeniitty pohjoinen, Halesa tulot Liikenneturvallisuustoimenpiteet liikenneturvallisuusratkaisua/vuosi Siltainvestoinnit Erillisen korjausohjelman mukaan Harjuniityn kaava-alueen viimeistelytyöt

88 8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Korvolan kaava-alue v Hautamoisio, v Penttilänmäki Saviselän ja Nokianvirran alue Linnavuoren kadut viimeistelytyöt Yrittäjäkatu - Välimäenkatu, liittymäjärjestely kiertoliittymä ja kevyenliikenteenväylien saneeraus Emäkoskentie suunnittelumääräraha; Souranderintien liittymä ja silta Riistakatu Aaroninkorvenalueen saneeraus Katurakentaminen yhteensä, menot Katurakentaminen yhteensä, tulot Katurakentaminen yhteensä, netto PUISTORAKENTAMINEN Puistorakentaminen Laajanojanpuisto sekä Velhonojan- ja Hilapuiston leikkipaikat Venepaikkojen ja rantojen kunnostus Puistot yhteensä, menot Puistot yhteensä, tulot Puistot yhteensä, netto ULKOLIIKUNTAPAIKAT Ulkokenttien parantaminen Erillisen ohjelman mukaan Retkeily ja latureitistö Erillisen ohjelman mukaan Uimarantojen perusparannus Taka-Lauttalan alueen liikuntapaikka Ulkoliikuntapaikat yhteensä,menot Ulkoliikuntapaikat yhteensä, tulot Ulkoliikuntapaikat yhteensä netto

89 8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio VESIHUOLLON ERILLISINVESTOINNIT Kt-johtojen korjausrakentaminen Mm. Alhoniitty, Hyränmaankatu ja Räikäntie Kt-johtojen täydennysrakentaminen ja tonttijohdot Rounionkadun hulevedet Riistakatu - kallionottoalue vj Vihnusjärven vesijohto Haja-asutusalueen vesihuolto Vuonna 2012 Tottijärvi-Sarkola -linja Kolmenkulman alueen johdot Tottijärven kunnallistekniset johdot Vanha kaava-alue Vesihuoltolaitoksen laitosinvestoinnit Mm. 6 pumppaamoa, automaation kehittäminen Jätevedenpuhdistamon saneeraus Typenpoisto toteutettava 2013 mennessä Nuijamiesten alue Korvolan kaava-alueen johdot Saviselän ja Nokianvirran alueen johdot Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, menot Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, tulot Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, netto INFRAN INVESTOINNIT, MENOT INFRAN INVESTOINNIT, TULOT INFRAN INVESTOINNIT, NETTOMENOT

90 8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio MAA- JA VESIALUEET Pienet kiinteistöjärjestelyt Maa-alueiden hankinta tulot MAA- JA VESIALUEET, MENOT MAA- JA VESIALUEET, TULOT MAA- JA VESIALUEET, NETTOMENOT KONEET JA KALUSTO Konekeskuksen koneet ja kalusto Keittiöiden laitteistotarpeet Alhoniityn koulun astianpesuosasto ja tarjoilulinjasto Koulujen sisäiset atk-verkot Myllyhaka, Siuro, Kankaantaka Terveyskeskuksen irtaimisto (Perltk) ultraäänilaite v Kirjaston verkko-ohjelma Arena, menot tulot Koneet ja kalusto, menot Koneet ja kalusto, tulot Koneet ja kalusto, netto YHTEENSÄ INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ INVESTOINNIT NETTO

91 90

92 9. Rahoituslaskelma

93 Rahoitusosa 92