Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet"

Transkriptio

1 Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2008

2 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 29/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Katri Suvanto Julkaisuaika Marraskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä yksilön työuran osana erityisesti nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Tavoitteena on analysoida nuorten ja ikääntyneiden erilaisia siirtymiä yrittäjyyteen ja siitä pois, palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua ja peräkkäisyyttä heidän työurallaan sekä heidän motiiveitaan ja kokemuksiaan yrittäjänä toimimisesta. Tutkimuksen aineisto koostuu useista, eri kohdejoukkoihin suunnatuista kyselytutkimusaineistoista sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäistilastosta vuosilta Yleisesti yrittäjyyden on ajateltu sopivan parhaiten varhaiskeski-ikään ja keski-ikään. Tutkimuksen mukaan yrittäjyys näyttäytyy kuitenkin mahdollisena ja houkuttelevanakin valinta työuralla myös muille epätyypillisemmille ryhmille. Nuorille yrittäjyys voi tarjota reitin työelämään. Joissakin ammattiryhmissä, kuten kääntäjien, tulkkien ja freelance-journalistien kohdalla, yrittäjyys nähdään alan yleisenä tapana työllistyä. Ikääntyneille yrittäjyys voi puolestaan tarjota tien hiljalleen pois työelämästä. Erityisesti sivutoiminen yrittäjyys antaa mahdollisuuden jatkaa työelämässä vielä siinäkin vaiheessa, kun kokopäiväinen työnteko ei enää houkuttele tai on käynyt liian raskaaksi. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Useimmat yrittäjinä toimivat näkevät myös tulevaisuutensa yrittäjänä. Ikääntyneistä valtaosa uskoo siirtyvänsä lähitulevaisuudessa eläkkeelle, silti kohtuullisen suuri osa ikääntyneistä näkee yrittäjyyden kuuluvan jollakin tavalla tulevaisuuteensa myös eläkeiässä, esimerkiksi sivutoimisen yrittäjyyden muodossa. Yrityksen tulevaisuutta koskien nuorilla on selvästi ikääntyneitä enemmän haluja kasvattaa yritystoimintaansa. Toisaalta tämänhetkinen toiminta on usein juuri nuorilla kaikkein pienintä, joten kasvun varaa myös on. Nuoret ja ikääntyneet eivät ryhminä ole homogeenisia, vaan ryhmien sisältä löytyy monimuotoista eri toimialoilla ja erilaisissa professioissa ja tehtävissä tapahtuvaa yrittäjyyttä. Tutkimuksen perusteella yksilön biologinen ikä (nuori vs. ikääntynyt) valottaa heikosti yrittäjyyden merkitystä yksilön työuralla. Keskeisiä ulottuvuuksia näyttäisivät olevan yksilön koulutustaso ja sitä kautta rakentuva professio sekä yksilön sosiaalinen ikä työuralla. Tästä syystä nuorten tai ikääntyneiden työuran pidentäminen yrittäjyyden keinoin ei näyttäisi edellyttävän suoranaisesti ikäspesifejä välineitä, vaan yksilön koulutustason ja profession sekä työuran kautta rakentuvia instrumentteja ja toimenpiteitä. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mielekkään työuran luomiseen, ei niinkään yksittäisen työpaikan kehittämiseen ja tukemiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/päivi Järviniemi, puh Asiasanat Yrittäjyys, työura, nuoret, ikääntyneet ISSN Kokonaissivumäärä 127 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

3 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 29. niteenä julkaistaan Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen ja TSE Entren (ent. PK- Instituutti) kolmas raportti palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymistä käsittelevästä tutkimuskokonaisuudesta. Se on osa työministeriön koordinoimaa työpolitiikan tutkimusohjelmaa ( ). Raportin aiheena on nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyys, mikä liittyy työ- ja elinkeinopolitiikan strategiseen tavoitteeseen työurien pidentämisestä. Tulokset perustuvat työssäkäyntitilastoihin sekä useisiin aiemmin käytettyihin laajoihin ja suppeampia kohdejoukkoja koskeviin kvantitatiivisiin kyselyaineistoihin. Tutkimuskokonaisuuden ensimmäinen raportti käsitteli sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen ja teknisen alan yrittäjyyttä (Työpoliittinen tutkimus 297/2006) eri uravaihtoehtojen kartoittamiseksi. Toinen raportti koski puolestaan tietyille humanistisille aloille kouluttautuneiden ammattiryhmien journalistien, kääntäjien, tulkkien ja kuvataiteilijoiden työn ja toimeentulon rakentumista palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa (Työpoliittinen tutkimus 326/2007). Nyt julkaistavassa raportissa tarkastellaan nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä työmarkkinoiden toimivuuden ja työelämän kehittämisen näkökulmasta. Tällöin huomion kohteena ovat sekä makrotaloudelliset muutokset että yksilöiden henkilökohtaiset sopeutumistavat, motiivit ja valinnat työurallaan. Käsitys normaalista työurasta on muuttumassa tämänkin tutkimuksen mukaan. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Turun kauppakorkeakoulun edustajina professori Anne Kovalainen, dosentti Jarna Heinonen, tutkija Elisa Akola ja tutkija Katri Suvanto sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajina allekirjoittanut (puheenjohtaja), ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, erikoissuunnittelija Pertti Linkola, erikoissuunnittelija Pirkko Jukka ja tutkimuskoordinaattori Minna Suvanto. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä syyskuussa 2008 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot Keskeiset käsitteet Yrittäjyys osana työuraa Päätoiminen yrittäjyys Siirtymät yrittäjäksi Yrittäjäuran pysyvyys Sivutoiminen yrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelu Yrittäjänä toimiminen Yritystoiminnan sisältö ja laajuus Kokemukset yrittäjyydestä Tulevaisuus yrittäjänä Yhteenveto: yrittäjänä toimiminen tapaustutkimusesimerkkien valossa Ei-yrittäjien näkemyksiä yrittäjyydestä Nuorten mielikuvat työstä Yleiset mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyyden houkuttavuus sekä kyvyt ja mahdollisuudet toimia yrittäjänä Yhteenveto: ei-yrittäjien näkemykset yrittäjyydestä Yrittäjyys valintana nuorten ja ikääntyneiden uralla Yhteenveto Keskustelua

5 Lähteet Liite vuotiaat yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Liite vuotiaat yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Liite vuotiaiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Liite vuotiaiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja Liite 5 Nuoret (18-29-vuotiaat) aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaat aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite 7 Ikääntyneet (55-74-vuotiaat) aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Liite vuotiaiden sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Liite vuotiaat sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaat sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen 1994 ja

6 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yrittäjyysaktiivisuus (%) ikäryhmittäin Suomessa 2007 (Stenholm ym Taulukko 2. Ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Taulukko 3. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Taulukko 4. Korkeasti koulutettujen yrittäjien tilanne ennen yrittäjyyttä (%) Taulukko 5. Freelance-journalistien tilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (%) Taulukko 6. Kääntäjien ja tulkkien tilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (%) Taulukko 7. Korkeasti koulutettujen yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 8. Freelance-journalistien yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 9. Kääntäjien ja tulkkien yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 10. Starttirahaa saaneiden vastaajien harkinta-aika ennen lopullista päätöstä yrityksen perustamisesta Taulukko 11. Starttirahaa saaneiden vastaajien aikaisempi työkokemus alalta, jolle perusti yrityksen (%) Taulukko 12. Starttirahaa saaneiden vastaajien aikaisempi yrittäjäkokemus alalta, jolle perusti yrityksen (%) Taulukko 13. Freelance-journalistien yrittäjätoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 14. Kääntäjien ja tulkkien yrittäjätoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 15. Starttirahaa saaneiden vastaajien tärkeimmät syyt yrittäjäksi ryhtymiseen (%) Taulukko 16. Freelance-journalistien päätoimisen yrittäjyyden yleisyys alussa (%) 65 Taulukko 17. Kääntäjien ja tulkkien yrittäjyyden ohella tehtävä palkkatyö (%).. 65 Taulukko 18. Yrittäjyyden ohella tehtävän palkkatyön merkitys kääntäjille ja tulkeille (%) Taulukko 19. Yrittäjänä toimimisen merkitys kääntäjille ja tulkeille (%) Taulukko 20. Korkeasti koulutettujen yrittäjien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 21. Kääntäjien ja tulkkien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 22. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 23. Korkeasti koulutettujen yrittäjien yritysten liikevaihto (%) Taulukko 24. Korkeasti koulutettujen yrittäjien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 25. Korkeasti koulutettujen yrittäjien näkemyksiä toimintansa kasvattamisesta (0 100) Taulukko 26. Freelance-journalistien yritystoiminnan liikevaihto (%) Taulukko 27. Freelance-journalistien toimeentulon muuttuminen alkuajoista (%) 78

7 Taulukko 28. Freelance-journalistien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 29. Kääntäjien ja tulkkien yritystoiminnan liikevaihto (%) Taulukko 30. Kääntäjien ja tulkkien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 31. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrityksen liikevaihto (%) Taulukko 32. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys yrityksensä taloudellisesta tilanteesta (%) Taulukko 33. Starttirahaa saaneiden vastaajien arvio yrityksen taloudellisesta tilanteesta (%) Taulukko 34. Starttirahaa saaneiden vastaajien työllistyminen yrityksessään (%). 82 Taulukko 35. Starttirahaa saaneiden vastaajien arvio yrityksen kehittymisestä seuraavan kolmen vuoden aikana (%) Taulukko 36. Korkeasti koulutettujen yrittäjien kokemuksia yrittäjyydestä Taulukko 37. Kääntäjien ja tulkkien kokemuksia yrittäjyydestä Taulukko 38. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien siirtyminen yrittäjäksi, mikäli he olisivat nyt palkkatyössä (%) Taulukko 39. Korkeasti koulutettujen yrittäjien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) Taulukko 40. Kääntäjien ja tulkkien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) 90 Taulukko 41. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) Taulukko 42. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys yrityksensä tilanteesta 10 vuoden päästä (%) Taulukko 43. Nuorten suhtautuminen työelämään liittyviin väittämiin (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 44. Nuorten näkemyksiä yrittäjyydestä (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 45. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden yleisestä houkuttelevuudesta Taulukko 46. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä ulkoisista yrittäjyyteen liittyvistä tekijöistä Taulukko 47. Nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 48. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden houkuttavuudesta Taulukko 49. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyskyvyistään Taulukko 50. Ei yrittäjänä toimivien vastaajien näkemyksiä yrittäjyydestä (kyllä-vastaukset %) (GEM )

8 Kuvioluettelo Kuvio 1. Yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 2. Nuoret (18 29-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 3. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 4. Nuoret (18 29-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Kuvio 5. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Kuvio 6. Nuorten yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Kuvio 7. Ikääntyneiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Kuvio 8. Nuorten yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja 2004 (%) Kuvio 9. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja Kuvio 10. Aloittavien yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 11. Nuorten (18 29-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 12. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 13. Luopuneiden yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 14. Yrittäjyydestä luopuneet nuoret (18 29-vuotiaat) koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 15. Yrittäjyydestä luopuneet ikääntyneet (55 74-vuotiaat) koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 16. Nuorten (18 29-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 17. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 18. Sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 19. Aloittavien sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 20. Nuorten (alle 30-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja

9 Kuvio 21. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 22. Nuorten (18 29-vuotiaat) sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Kuvio 23. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaat) sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Kuvio 24. Nuoret (18 29-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Kuvio 25. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Kuvio 26. Nuoret (18 29-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 27. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 28. Sivutoimisten yrittäjien yrittäjätulot vuonna Kuvio 29. Luopuneiden sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä vuosina Kuvio 30. Nuorten (alle 30-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 31. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 32. Toistuvasti yrittäjänä toimivien osuus kaikista yrittäjistä ikäryhmittäin Kuvio 33. Toistuvasti sekä ensimmäistä kertaa yrittäjänä toimivien jakautuminen ikäryhmittäin Kuvio 34. Toistuvasti yrittäjänä toimivat koulutusasteittain Kuvio 35. Toistuvasti yrittäjänä toimivat ammateittain Kuvio 36. Työuran pidentäminen yrittäjyyden keinoin

10 13 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtui 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alkupuolellakin merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena yrittäjyyden merkitys uraja ansiotyövaihtoehtona on muuttunut: yrittäjyydestä on tullut yksi mahdollinen valinta yhä suuremmalle joukolle työikäistä suomalaista väestöä (Akola ym. 2007). Havainto on merkittävä, kun otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys Suomessa (ja laajemminkin kehittyneissä läntisissä maissa). Erityisesti Euroopassa väestön ikääntymiseen, työvoiman saatavuuteen ja työllistymisasteeseen liittyvät haasteet ovat johtaneet siihen, että työurien yhtäjaksoisen keston pidentäminen niiden alku- ja loppupäästä on nostettu esiin työvoimapulan ja osaamisvajeen ratkaisuina niin Suomessa kuin EU:n tasolla. (ks. esim. European Commission 2004; 2005; 2006). Suomessa hallitus (Vanhanen II) haluaa esimerkiksi edistää erityisesti nuorisoikäluokkien työllistymistä sekä parantaa ikääntyneiden edellytyksiä ja kannusteita jatkaa työelämässä (Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi 2007). Talouden kasvun ja yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen näkökulmista on erityisen perusteltua tavoitella koulutettujen nuorten ja toisaalta ikääntyneiden, mutta vankan työkokemuksen omaavien yksilöiden tehokasta integroitumista ja pysyvyyttä työmarkkinoilla, sekä yksilötasolla työurajatkuvuutta. On ongelmallista, mikäli yhteiskunnassa ei kyetä hyödyntämään yhtäältä nuorten osaamiseen liittyvää monentasoista ja moniulotteista kasvupotentiaalia ja toisaalta ikääntyneen työvoiman osaamis- ja kokemuspääomaa (European Commission COM 2004), esimerkiksi riittämättömän tiedon tai jäykkien työmarkkinarakenteiden takia. Yhteiskuntapoliittisesti asiaan liittyy myös sosiaalinen ja taloudellinen tarve luoda enemmän ja parempia työmahdollisuuksia niin nuorille kuin ikääntyville henkilöille (European Commission COM 2005). Yrittäjyys ilmiönä heijastelee taloudessa ja työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta ja kehitystä. Siitä huolimatta yrittäjyyttä tyypillisesti tarkastellaan lähinnä yksilön ammatinvalintaan ja uraan liittyvänä ilmiönä, ei niinkään elimellisenä osana työmarkkinoita tai työelämää. Vaikka yrittäjyys on viime vuosina ollut voimakkaasti esillä eurooppalaista ja suomalaista yhteiskuntaa kehitettäessä, sitä ei yrittäjyystutkimuksessa tai työelämän tutkimuksessa juurikaan ole tutkimuksellisesti lähestytty työelämän kehittämisen ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmista. Nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden työmarkkina-asema ja työmarkkina-aseman vaiheet luovat erityisiä siirtymiä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä ja ovat herkem-

11 14 piä sekä talouden suhdanteiden vaikutuksille, että yksilölähtöisille koulutus- ja työuravaihdoksille. Perinteisen näkemyksen mukaisesti palkkatyötä ja yrittäjyyttä on pidetty toisistaan eriytyneinä ansiomuotoina ja uravaihtoehtoina. Yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyys ymmärretään erityisenä uravaihtoehtona urakaariajatteluun perustuen: yrittäjäksi ryhdytään koulutuksen jälkeen ja sen jälkeen, kun yksilö on saanut riittävästi työkokemusta palkkatyössä, ja yrittäjyydestä puolestaan luovutaan siirryttäessä eläkkeelle (vrt. Akola ym. 2007). Tällöin yrittäjyyttä tarkastellaan erityisesti yksilön intentionaalisena yrittäjäksi ryhtymisen prosessina: yksilö päättää tietyssä tilanteessa ryhtyä yrittäjäksi ja pyrkii toimimaan rationaalisesti tekemänsä päätöksen mukaisesti. Yksilön valinta rakentuu koulutuspäätöksien ja työelämää koskevien päätöksien muodostamissa rajoituksissa ja mahdollisuuksissa. Tarkasteltaessa yrittäjyyttä osana laajempaa työelämän ja työmarkkinoiden murrosta perinteinen urakäsitys murtuu. Yrittäjyys ei välttämättä olekaan lopullinen uravalinta tai erityinen päämäärä yksilön elämänkaaren vaiheissa (Sullivan 1999; Sullivan ym. 1998; Templer Cawsey 1999; Baruch 2004; Crowley 2008). Yrittäjyys ei myöskään välttämättä ole yksilön tietoinen tai rationaalinen valinta, vaan pikemminkin seurausta tämän pyrkimyksistä yhdistää samanaikaisesti ja/tai peräkkäin erilaisia toimeentulonlähteitä ja -mahdollisuuksia (Akola ym. 2007). Yrittäjyyttä tutkitaan tällöin uravaihtoehtona ja itsensä työllistämisen vaihtoehtona (Lévesque ym. 2002). Yrittäjäksi ryhtymistä työuran alku- ja loppupuolella (18 29-vuotiaat ja vuotiaat) sekä yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä motiiveja ja kokemuksia nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa on maassamme tutkittu varsin vähän. Epäselvää on, missä määrin yrittäjyystutkimuksen tuottamat yrittäjyyttä selittävät mallit soveltuvat juuri nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyden tarkasteluun. Käytännön näkökulmasta yrittäjyys voidaan nähdä työelämän murroksen myötä yhtenä mahdollisena keinona vastata eurooppalaisiin ja suomalaisiin työelämän haasteisiin, erityisesti työuran pidentämiseen. Yrittäjyys voi yhtäältä helpottaa nuorten työelämään pääsyä ja toisaalta se lisää työhön liittyvää kokemusta ja osaamispääomaa. Aikuisiällä yrittäjyys voi olla mielekäs vaihtoehto esimerkiksi muiden kiinnostavien palkkatyötehtävien välissä tai yksilö voi ryhtyä yrittäjäksi vaikkapa 60 vuoden iässä yhdistääkseen joustavasti työn ja vapaa-ajan sekä siirtääkseen palkkatyöhön liittyvää eläkkeelle jäämistään. Ikääntyneellä työvoimalla on kohtuullisen hyvät lähtökohdat ryhtyä yrittäjäksi esimerkiksi aiemman työelämäkokemuksen, pysyvyyden ja henkilökohtaisten säästöjen perusteella. Toisaalta yrittäjyys näissä elämäntilanteissa kilpailee selkeästi muiden vaihtoehtojen, vaikkapa vapaa-ajan, kanssa. (Blackburn Hart 2004; Curran Blackburn 2001) Joka tapauksessa eri-ikäisten yrittäjäksi ryhtymi-

12 15 sessä ja ryhtymismotiiveissa näyttäisi aiemman tutkimuksen perusteella olevan huomattavia eroja: nuorten ja ikääntyneiden yrittäjäksi ryhtyminen on Suomessa alhaisempaa kuin muissa ikäryhmissä (Taulukko 1). Sen sijaan jo väestörakenteestamme johtuen yrittäjänä toimiminen on melko yleistä ikääntyneiden, ns. suurten ikäluokkien keskuudessa. He ovat ryhtyneet yrittäjiksi jossakin työuransa aikaisemmassa vaiheessa. Taulukko 1. ym. 2008) Yrittäjyysaktiivisuus (%) ikäryhmittäin Suomessa 2007 (Stenholm YRITTÄJYYSAKTIIVISUUS ALKUVAIHEEN YRITTÄJYYS (%) Yhteensä Suomi 4,9 9,3 10,7 7,6 1,7 6,9 GEM Pohjoismaat 3,9 8,3 10,0 7,8 4,2 6,8 GEM Eurooppa 4,3 8,1 7,7 5,7 2,9 6,0 GEM kaikki 7,3 11,6 10,8 8,7 5,0 9,1 YRITTÄJYYSAKTIIVISUUS VAKIINTUNUT YRITTÄJYYS (%) Yhteensä Suomi 0,6 5,6 8,4 10,1 10,3 7,6 GEM Pohjoismaat 0,7 3,6 8,4 9,5 8,9 8,9 GEM Eurooppa 1,1 3,8 7,6 7,9 6,7 6,7 GEM kaikki 1,7 4,8 8,5 9,5 8,2 8,2 On muistettava, että kaikki nuoret aikuiset (18 29-vuotiaat) ja kaikki ikääntyneet (55 vuotta täyttäneet) eivät ole ryhminä sisäisesti samankaltaisia, vaan erot sekä työmarkkinakäyttäytymisessä että työhön sitoutumisessa voivat jopa korostua ryhmien sisällä. Niin nuorten aikuisten kuin ikääntyneen väestönosan kohdalla on oltava sensitiivinen ryhmien sisäisten erojen suhteen. Esimerkiksi nuorten koulutusaste ja alueelliset erot voivat näkyä eroina yrittäjyysmotivaatioissa ja työelämään sitoutumisessa. Vastaavasti ikääntyneen väestönosan kohdalla niin koulutukselliset erot, työelämäkokemukset kuin terveydelliset tekijät voivat selittää työuran jatkumista. Tarkastelemmekin nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä tässä tutkimuksessa erilaisten ja toisiaan täydentävien tutkimusaineistojen avulla (ks. 1.3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot), jotta saamme mahdollisimman monipuolisen kuvan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. 1 Alkuvaiheen yrittäjyys kuvaa GEM-tutkimuksessa sitä osuutta aikuisväestöstä, joka on ollut aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa kuluneiden 12 kuukauden aikana tai toimii yrittäjänä omassa, alle 42 kuukautta toiminnassa olleessa uudessa yrityksessä. 2 Vakiintunut yrittäjyys määritellään GEM-tutkimuksessa jo pidempään, yli 42 kuukautta yrittäjänä toimineiden osuudeksi aikuisväestöstä.

13 1.2 Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen kohteena on tutkia yrittäjyyttä yksilön työuran osana, erityisesti nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida yrittäjyyden yleisyyttä, merkitystä sekä valintaprosessia palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden vaihtoehtoisten ajankäytön muotojen kesken yksilön uran ja elämänkaaren näkökulmasta nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Keskeiset tutkimusalueet ovat: 1 Analysoida nuorten ja ikääntyneiden erilaisia siirtymiä yrittäjyyteen ja siitä pois. 2 Selvittää nuorten ja ikääntyneiden yksilöllisiä motiiveita sekä kokemuksia yrittäjänä toimimisesta. 3 Analysoida palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua ja peräkkäisyyttä heidän työurallaan. 4 Pohtia nuorten ja ikääntyneiden kohdalla olemassa olevia ja mahdollisesti tarvittavia yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tukevat tai vaihtoehtoisesti estävät valintoja yrittäjyyteen. 16 Tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa yrittäjyyden merkityksestä työuran keston pidentämisessä niin uran alku- (nuorisoikäluokat) kuin loppupäässä (ikääntyneet). Tutkimus tuottaa ilmiöstä tietoa sekä ammatillisen että työ- ja yrittäjyyspoliittisen keskustelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimustulosten pohjalta voidaan perustellusti arvioida yrittäjyyden näkökulmasta toimenpiteitä nuorten työmarkkinoille sijoittumisen helpottamiseksi sekä ikääntyneiden työelämässä pysymiseksi. 1.3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot Tutkimus pohjautuu ilmiötä käsittelevään aiempaan tutkimukseen, työssäkäyntitilastoon sekä laajoihin, jo aiemmin kerättyihin kyselytutkimusaineistoihin. Työssäkäyntitilaston avulla luodaan kokonaisvaltainen kuva nuorten ja ikääntyneiden siirtymistä yrittäjyyteen sekä analysoidaan yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelua sekä peräkkäisyyttä heidän työurallaan. Kyselyaineistoilla puolestaan tarkennetaan tilastoaineiston luomaa kokonaiskuvaa ja analysoidaan yksityiskohtaisemmin muun muassa nuorten ja ikääntyneiden siirtymiä yrittäjyyteen ja toimista yrittäjänä valituissa kohderyhmissä. Lisäksi selvitetään yrittäjänä toimivien yrittäjyysmotiiveja sekä ei-yrittäjänä toimivien mielikuvia yrittäjyyteen valituissa kohderyhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettävistä aineistoista koko väestöön yleistettävissä olevia aineistoja ovat tilastoaineisto sekä Global Entrepreneurship Monitor

14 (GEM) -kyselyaineisto. Lisäksi Nuorisobarometrin tulokset ovat yleistettävissä vuotiaaseen väestöön. Muut tutkimuksessa käytettävät kyselyaineistot keskittyvät erilaisiin rajatumpiin kohdejoukkoihin ja toimivat tutkimuksessa tapaustutkimusesimerkkeinä. Seuraavassa esitellään tarkemmin tutkimuksessa hyödynnettävät aineistot. 1. Yleistettävissä olevat aineistot: Tilastoaineisto 17 Tutkimuksen tilastoaineistona käytetään Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäisaineistoa vuosilta Työssäkäyntitilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvan väestön. Tästä perusjoukosta on valittu otoksen poimintaa varten aineisto, johon kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet alle 74-vuotiaita vuonna 1992 ja 15 vuotta täyttäneitä vuonna Tällä tavoin muodostetusta kehikkoperusjoukosta on poimittu yksinkertaisella satunnaisotannalla tutkimusta varten 10 % otos, joka sisältää yhteensä henkilöä. Kyseessä on paneeliaineisto, jossa seurataan samojen henkilöiden työssäkäynnissä tapahtuvia muutoksia vuosina Kultakin henkilöltä on käytössä tiedot koko aikasarjan osalta edellyttäen, että yllä esitetty ikäkriteeri täyttyy kaikkina vuosina, eikä hän ole muutoin poistunut Suomessa asuvasta väestöstä ko. ajanjakson kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisenä tilastovuonna paneeliaineistosta keskimäärin noin henkilöä kuuluu vuotiaaseen Suomessa asuvaan väestöön, jonka asemaa työmarkkinoilla tarkastellaan tutkimuksessa aineistoon valittujen muuttujien 3 avulla. Global Entrepreneurship Monitor (GEM) Global Entrepreneurship Monitor (GEM) on kansainvälinen, vuodesta 1999 käynnissä ollut tutkimus, joka mittaa väestön yrittäjyysaktiviteettia ja tunnistaa yrittäjyysaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Suomen vuosina kerättyä aineistoa, jossa on yhteensä vajaat vastaajaa. Tutkimuksen perusjoukkona on Suomen vuotias aikuisväestö, josta on tutkimusta varten vuosittain poimittu valtakunnallisesti edustava satunnaisotos. Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluin, ja raportoidut tulokset on painotettu vastaamaan vuotiasta aikuisväestöä Suomessa. Tuloksia ei käsitellä vuosikohtaisesti, vaan ne esitetään kokonaissummana valituilta tutkimusvuosilta. 3 Tässä tutkimuksessa aineistoon valittiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston rekisteriselosteen perusteella seuraavat muuttujat: sukupuoli, ikä, koulutusaste, koulutusala, ammattiasema, pääasiallinen toiminta, ammatti, toimiala, juridinen muoto, palkkatulot sekä yrittäjätulot.

15 18 Nuorisobarometri 2004 Nuorisobarometri on Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan vuodesta 1994 tekemä kartoitus vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymisestä. Osa barometrin kysymyksistä toistuu säännöllisesti, mikä mahdollistaa pidemmän aikavälin asennemuutosten seurannan nuorten keskuudessa. Lisäksi eri vuosina barometri keskittyy erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vuonna 2004 Nuorisobarometrin pääteemana oli yrittäjyys. Kyseistä tutkimusaineistoa hyödynnetään tässä tutkimuksessa tarkasteltaessa vuotiaiden nuorten näkemyksiä yrittäjyydestä ja työnteosta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin joulukuussa 2003 ja tutkimukseen vastasi vuotiasta nuorta. (Nuorisobarometri 2003; Wilska 2004) 2. Valittuihin kohdejoukkoihin keskittyvät kyselyaineistot: Korkeasti koulutetuille ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu kyselyaineisto Korkeasti koulutetuille ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu kyselyaineisto on kerätty AKAVAn jäsenliittojen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille osoitettuna sähköpostikyselynä vuonna Tutkimukseen vastasi vajaa 1800 vastaajaa. Tämän tutkimuksen perustulokset on jo raportoitu aiemmin (ks. Paasio Pukkinen 2006; Heinonen ym. 2006), mutta aineisto mahdollistaa erityisesti nuorten ja ikääntyneiden korkeasti koulutettujen yrittäjien perusteellisemman analyysin. Starttirahaa saaneiden kyselyaineisto Starttirahaa saaneille kohdistettu kyselyaineisto on kerätty työministeriön toimeksiannosta sähköpostikyselyin vuosina 2006 ja Yhteensä kyselyihin vastasi noin 1700 starttirahaa saanutta vastaajaa. Tutkimuksen tulokset on raportoitu starttirahainstrumentin toimivuuden ja merkityksen näkökulmista tarkasteltuna keväällä 2006 ja 2007 (ks. Stenholm 2006; Stenholm 2007). Tässä tutkimuksessa aineistoa hyödynnetään analysoimalla erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjäkokemuksia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu kyselyaineisto Sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu kyselyaineisto on kerätty postikyselynä keväällä Tutkimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisistä tuottajista muodostettu otos on poimittu STAKESin kattavasta rekisteripohjasta. Kyselyyn vastasi vajaa 280 vastaajaa. Tutkimuksen tulokset on raportoitu aikaisemmin (ks. Kovalainen Österberg 2006), mutta tässä tutkimuksessa aineiston jatkoanalyysit valottavat nuorten ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjänä toimimista sekä näkemyksiä tulevaisuudesta yrittäjänä.

16 Freelance-journalisteille sekä kääntäjille ja tulkeille suunnattu kyselyaineisto Syksyllä 2006 toteutettiin sähköpostikyselynä laaja kyselytutkimus, johon vastasi noin 550 freelance-journalistia, kääntäjää tai tulkkia. Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla toimivia ammattiryhmiä käsittelevän tutkimuksen tulokset on raportoitu aiemmin (ks. Akola ym. 2007). Tässä tutkimuksessa aineiston jatkoanalyysit antavat lisätietoa nuorten ja ikääntyneiden freelance-journalistien ja kääntäjien ja tulkkien ammatinharjoittamisesta ja yrittäjänä toimimisesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Insinööri- ja ekonomipalkansaajille suunnattu kyselyaineisto Kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneille palkansaajille suunnattu kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen ekonomiliiton, Tekniikan akateemisten liiton ja Insinööriliiton kanssa internet- ja postikyselynä vuonna Kyselyn avulla selvitettiin palkkatyössä toimivien insinöörien ja ekonomien motivaatiota ryhtyä yrittäjäksi sekä heidän mielikuviaan ja käsityksiä yrittäjänä toimimisesta. Tutkimuksen otokset muodostettiin ryväsotannalla liittojen jäsenten joukosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1664 henkilöä, joista 626 on Ekonomiliiton, 458 Tekniikan akateemisten ja 580 Insinööriliiton jäseniä. Tutkimusaineistoa on hyödynnetty aikaisemmin kahdessa raportissa (ks. Heinonen ym. 2006; Paasio Pukkinen 2006), mutta tässä tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan nuorten ja ikääntyneiden näkökulmasta. Tutkimusaineistojen käyttö 19 Luvussa 4 esitellään ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot, joita hyödynnetään tarkasteltaessa ei-yrittäjänä toimivien mielikuvia yrittäjyydestä ja aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi. Tällaisia aineistoja ovat GEM-aineisto vuosilta , Nuorisobarometri 2004 ja insinööri- ja ekonomipalkansaajien aineisto vuodelta 2005 (Taulukko 2). GEM-aineistossa on mukana myös yrittäjiä, mutta heitä ja ei-yrittäjiä tarkastellaan tässä tutkimuksessa erikseen. Taulukko 2. Ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot GEM Nuorisobarometri 2004 Insinööri- ja ekonomipalkansaajat Vastaajia yhteensä vuotiaiden vastaajien määrä ei summaudu :ään, sillä vuonna 2003 GEM-tutkimuksessa on ollut mukana myös alle 18- ja yli 64-vuotiaita vastaajia. Heitä ei kuitenkaan oteta tarkasteluun mukaan tässä tutkimuksessa.

17 20 Yrittäjien vastauksista koostuvia tutkimusaineistoja ovat GEM-aineisto ja valittuihin kohdejoukkoihin keskittyvät kyselyaineistot lukuun ottamatta insinööri- ja ekonomipalkansaajien aineistoa. Yrittäjiä koskevat aineistot antavat tietyistä aloista erilaisen kuvan ja valottavat sellaisia tapauksia, joita ei tilastoaineiston avulla pystytä tunnistamaan. Aineistot kertovat yrittäjyydestä ja siihen siirtymisestä osana työuraa, sekä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimivien kokemuksia valinnastaan. Koska käytettäviä aineistoja ei ole alun perin kerätty erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä käsittelevään tutkimukseen, alle 30-vuotiaiden ja 55 vuotta täyttäneiden vastaajien määrät ovat rajalliset. Kaikki aineistot eivät anna mahdollisuutta tutkia kumpaakin ikäryhmää, vaan osa aineistoista soveltuu ikääntyneiden tarkasteluun ja osa taas kertoo paremmin nuorten yrittäjien tilanteesta. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot vastaajamäärineen on esitelty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Yrittäjän ikä GEM Korkeasti koulutetut Starttiraha Sosiaalija terveysala Freelancejournalistit Kääntäjät ja tulkit Kyselyhetkellä Yrityksen perustamishetkellä Tutkimuksen taulukoissa käytetään käsitteitä ikä kyselyhetkellä ja ikä yritystä perustettaessa tai ikä aloittaessa. Ensimmäinen viittaa vastaajan ikään tutkimusajankohtana. Tällöin tarkastellaan nuoria tai ikääntyneitä yrittäjiä, eikä oteta huomioon, milloin he ovat aloittaneet toimintansa yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Jälkimmäiset puolestaan viittaavat vastaajan ikään, jolloin hän perusti yrityksensä tai aloitti ammatinharjoittajana tai freelancerina toimimisen. Eri aineistot antavat erilaiset mahdollisuudet tarkastella nuoria ja ikääntyneitä, yritystoiminnan alkaessa ja kyselyhetkellä. Raportti painottuu nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) yrittäjyyteen, mutta vertailun vuoksi tarkasteluun on otettu mukaan myös vuotiaista muodostettu ryhmä (keski-ikäryhmä). Työssäkäyntitilaston perusteella tehdyt vuotiaiden tilannetta valottavat kuviot on esitetty liitteissä.

18 21 Raportin rakenne Luvussa 2 tarkastellaan yrittäjyyttä väestötasolla osana yksilön työuraa: yrittäjyyden laajuutta. siirtymiä yrittäjäksi, yrittäjäuran pysyvyyttä, sivutoimista yrittäjyyttä sekä toistuvaa yrittäjänä toimimista. Kutakin aihealuetta käsitellään ensin tilastoaineiston valossa, ja sen jälkeen valittujen kohderyhmien osalta yksityiskohtaisemmin tapaustutkimusesimerkkien avulla. Luvussa 3 keskitytään yrittäjänä toimimiseen yksilön itsensä näkökulmasta. Valittujen kohdejoukkojen yritystoiminnan laajuutta ja kokemuksia yrittäjyydestä tarkastellaan tapaustutkimusesimerkein. Myös yrittäjien ja heidän yritystensä tulevaisuuden suunnitelmia arvioidaan eri aineistojen valossa. Luvussa 4 keskitytään mielikuviin työstä ja yrittäjyydestä, yrittäjyysaikomuksiin sekä mielikuviin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista yrittäjänä toimimiseen. Tarkastelussa keskitytään ei-yrittäjien näkemyksiin, toisin kuin raportin muissa luvuissa. 1.4 Keskeiset käsitteet Ikääntynyt. Ikääntyneiksi on tässä tutkimuksessa määritelty 55 vuotta täyttäneet. Rajaus on sama kuin Valtioneuvoston käynnistämässä ja eri ministeriöiden vuosina toteuttamassa Kansallisessa ikäohjelmassa. Siinä keskityttiin työkykyyn ja työllistyvyyteen ja muun muassa pyrittiin ikääntyvien (45 54 v.) ja ikääntyneiden (55 65 v.) työmarkkina-aseman parantamiseen ja yritettiin edistää heidän entistä pidempää työssä pysymistään. Ikäraja on perusteltu myös siinä mielessä, että työ- ja eläkeasenteet muuttuvat usein yli 55-vuotiaana. Vastaavaa rajausta on käytetty myös muissa ikääntyneitä käsittelevissä tutkimuksissa. (Ilmarinen 2006) Ikääntynyt yrittäjä. Ikääntyneellä yrittäjällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka on täyttänyt 55 vuotta ja toimii yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Ikääntynyt yrittäjä on perustanut yrityksensä tai aloittanut toimintansa ammatinharjoittajana aikaisemmin työuransa aikana. Ikääntyneenä yrittäjäksi ryhtynyt. Ikääntyneenä yrittäjäksi ryhtyneet ovat yrittäjiä, jotka ovat perustaneet nykyisen yrityksensä tai aloittaneet ammatinharjoittajana tai freelancerina 55 vuotta täytettyään, eli todennäköisesti työuransa loppupuolella. Nuori. Nuoren määritelmä mukailee Nuorisobarometrissä käytettyä vuoden ikää. Tässä tutkimuksessa alle 18-vuotiaat rajataan kuitenkin pois, koska

19 22 täysi-ikäisyyttä voidaan pitää hyvänä edellytyksenä yritystoiminnan aloittamiselle. Nuori yrittäjä. Nuorella yrittäjällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka on vuotias ja toimii yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Nuorena yrittäjäksi ryhtynyt. Nuorena yrittäjäksi ryhtyneet ovat yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä tai ryhtyneet ammatinharjoittajaksi tai freelanceriksi vuotiaana eli todennäköisesti työuransa alkuvaiheessa.

20 2 Yrittäjyys osana työuraa 23 Tämä luku antaa kokonaisvaltaisen kuvan nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyydestä. Luvussa tarkastellaan niin pää- kuin sivutoimista yrittäjyyttä, siirtymiä yrittäjäksi, yrittäjäuran pysyvyyttä (yrittäjyydestä luopumista) sekä toistuvasti yrittäjänä toimimista. Hyödynnettävistä tutkimusaineistoista pääpaino on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastolla. Lisäksi eri kohderyhmille suunnatut kyselyaineistot antavat yksityiskohtaisempaa tietoa nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyydestä. 2.1 Päätoiminen yrittäjyys Yrittäjien 5 osuus väestöstä vuonna 2004 oli hieman yli kuusi prosenttia. Yrittäjien osuus on suurin vuotiaiden keskuudessa. Heistä lähes joka kymmenes toimii yrittäjänä. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneiden keskuudessa yrittäjien osuus on ollut hienoisessa kasvussa vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja ikääntyneistä yrittäjien osuus on viisi prosenttia. 5 Tutkimuksessa hyödynnettävässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa yrittäjä määritellään seuraavasti: vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Yrittäjiksi määritellään lisäksi henkilöt, joilla yrittäjätulot ylittävät määritellyn tulorajan, edellyttäen, että he eivät ole eläkkeellä tutkimusviikolla. Tuloraja määritellään vuosittain päättelyiden yhteydessä käyttäen hyväksi työvoimatutkimuksen yrittäjiä koskevia tietoja. (Tilastokeskus 2006)

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET TEM: Hallinnonalan 2. tutkimuspäivät Työn ja elinkeinojen tulevaisuus uusia tulkintoja 18.3.2014 Teema: Osaaminen, yrittäjyys & työllisyys SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13

Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13 Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot