Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI. YES -keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI. YES -keskus www.yes-keskus.fi"

Transkriptio

1 Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI YES -keskus

2 YES -keskus? YES -keskus on yrittäjyyskasvatuksen, aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden ja ammatillisen osaamisen kehitystukea kouluille tarjoava keskus. YES -keskuksessa työskentelee projektipäällikkö, jonka tehtävänä on auttaa kouluja, oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään hyviä käytöntöjä opetuksen ja koulutuksen työelämärelevanssin kehittämiseen. YES -keskus tekee käytännön työtä koulujen ja yritysten parissa järjestäen tapahtumia, tilaisuuksia ja koulutuksia omalla toimialueellaan. YES -keskusten palvelut ovat pääosin maksuttomia ja niiden tarkoituksena on auttaa kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatustyön toteuttamisessa koulussa. Kun haluat yrittäjyyskasvatuksen neuvontapalveluita helposti ja nopeasti ota yhteyttä alueelliseen YES -keskukseen. Yhteystiedot löytyvät www-sivuiltamme.

3 Uudenmaan liitto tulevaisuuden tekijä Uudenmaan liitto on maakunnan tulevaisuuden tekijä. Suunnittelu- ja kehittämistyön tähtäin on, että Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Kunnianhimoinen visio kuuluu: Uudenmaan liitto on Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä. Tavoitteena on avoin ja tuloksellinen yhteistyö maakunnan avaintoimijoiden kanssa yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uudenmaan liitto on osa kunnallishallintoa ja sen demokraattista päätöksentekojärjestelmää. Liittoon kuuluu 21 jäsenkuntaa Helsingistä Hankoon ja Mäntsälään. Valtioneuvosto on päättänyt, että vuoden 2011 alussa nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat liittyvä Uudenmaan liittoon. Sen jälkeen jäsenkuntien määrä on 28. Laurea-ammaTTIkorkeakoulu Laurea on uutta osaamista tuottava palveluinnovaatioiden ammattikorkeakoulu, jonka toiminnassa työelämäläheisyys on keskeisessä asemassa. Laurealainen toimintamalli Learning by Developing (LbD) nivoo yhteen koulutuksen, aluekehityksen sekä t&k-toiminnan. Laureassa opiskelijoita on noin 8000, joista n aikuiskoulutuksessa, ja henkilöstöä n Laurealla on seitsemän paikallisyksikköä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Päätösvaltaa käyttävät kuntien poliittisista vaikuttajista koostuvat maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Jäsenkunnat rahoittavat pääosan toiminnasta. SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT Raija Tulla, Johanna Lahti...4 OSA 1 Projektin tausta, tarve ja tavoite...6 OSA 2 Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?...8 OSA 3 Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä...10 OSA 4 Projektiorganisaatio...12 OSA 5 Yrittäjyyskasvatustapahtuma Seurakuntaopistolla Järvenpäässä...14 OSA 6 Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla...18 OSA 7 Yrittäjyyskasvatuksen iltapäivä Hyrylän yläkoululla...22 OSA 8 Yrittäjyyskasvatuksen lähdevinkkejä...26 OSA 9 Lähteet...28 OSA 10 Liitteet...30 Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero, Paino: Finepress, Turku

4 Alkusanat Ammattikorkeakouluopiskelijat yrittäjyyskasvatusta kehittämässä 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä on osuvasti kutsuttu yrittäjyyskasvatuksen käsitteenmäärittelyn ja hyvien käytänteiden vuosikymmeneksi, jolloin luotiin pohja yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamiselle yleissivistävän koulutuksen aihekokonaisuuksiin. Ulkoisen yrittäjyyden rinnalle on noussut keskustelu sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden merkityksestä tulevaisuuden osaamispääomaa rakennettaessa. Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin jo vuonna 2004 Yrittävyyttä, yrittäjyyttä ja ytyä -hanke (YYY), jonka tavoitteeksi asetettiin opiskelijoiden, opettajien ja palvelualan yrittäjien tietämyksen vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksesta ja yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä KUUMA-kunnissa. Työ jatkuu edelleen, mistä osoituksena on tämä käsikirja ja sen taustalla tehty Nuori yrittäjä -hankeyhteistyö Keravan Laurean P2P-opiskelijoiden ja -ohjaajien sekä hankkeen toimeksiantajan Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n (Keuke) välillä. Laurean Peer to Peer (P2P) -toimintamalli on uudenlainen, projektijohtamiseen profiloitunut tapa opiskella liiketalouden asiantuntijaksi. Perinteisestä opiskelutavasta on luovuttu ja siirrytty toimimaan projekteissa dynaamisessa ja verkostoituneessa ympäristössä. Kehittämishankkeet tuottavat uutta osaamista työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi ja luovat perustaa myös innovaatiolähtöiselle yrittäjyydelle. Nuori yrittäjä -hankkeessa tavoitteena oli tehtyjen esiselvitysten pohjalta suunnitella, toteuttaa ja arvioida yrittäjyyskasvatusta edistävä tapahtuma kolmessa KUUMA-kuntien alueella toimivassa oppilaitoksessa. 4

5 Laurean toiminta perustuu Learning by Developing (LbD) -ajatteluun, joka tarkoittaa oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Myös Nuori yrittäjä -hanke rakentui kumppanuusperiaatteelle, jossa opiskelijat, ohjaajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä työskentelivät hankeympäristöissä. Työelämälähtöisissä kehittämishankkeissa sekä yksilö että hankeyhteisö oppivat. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa. Opettajat, työelämäosaajat ja opiskelijat nähdään kaikki oppijoina, ja kumppanuuden lähtökohtana on vastuullinen sitoutuminen hankkeeseen. Kehittämishankkeen eteneminen edellyttää myös keskinäistä kunnioitusta, erilaisten osaamisien arvostamista, rikastamista ja jakamista. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna hanketyöskentely on siihen osallistuvien sisäistä ja omaehtoista yrittäjyyttä kehittävää. Nuori yrittäjä -hankkeen ohjaajina esitämme parhaat kiitokset kaikille hankekumppaneille, P2P-opiskelijoille ja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvoselle, joka omalla ohjaajapanoksellaan ja esimerkillään loi mallin hankkeeseen sitoutumisesta ja rakentavasta, innovatiivisesta hanketyöskentelystä. Keravalla, Raija Tulla ohjaaja, P2P Johanna Lahti ohjaaja, P2P LbD-toimintamallissa oppimisen viisi kulmakiveä ovat kumppanuus, kokemuksellisuus, autenttisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Nuori yrittäjä -hankkeessa tutkimuksellisuus merkitsi riittävän tietoperustan hankkimista esiselvityksen avulla yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMA-kuntien alueella toteutetuista hankkeista. Kokemuksellisuus näkyi tiimi- ja ohjausryhmätyöskentelynä ja vastuunottona. Kumppanuus Keuken, yhteistyökoulujen sekä yrittäjien kanssa tarjosi autenttisen toimintaympäristön hankkeelle. Luovuus näkyi niiden yrittäjyyskasvatusta edistävien tapahtumien kehittämisenä, joita esitellään tämän käsikirjan sivuilla. 5

6 1Projektin tausta, tarve ja tavoite 1. AIHIO 2. KYSYMYS, ONGELMA, AIHE 3. RAPORTTI, TULOKSET 4. JAKAMINEN Taustateorioihin perehtyminen Projektin tutkimusaiheen jäsentäminen Taustateorioihin perehtyminen Projektin suunnittelu ja toteuttaminen Taustateorioihin perehtyminen Tulosten esittäminen ja raportointi kumppanille Opiskelijayhteisöille + muille jakaminen Esiselvitysvaihe 5 op Yrittäjyyden edistäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti Opetussuunnitelmat Hankkeet Tutkimukset ja julkaisut Ideointi, suunnittelu ja toteutus 5 op Innovointi Verkostoituminen Toteutus Arviointi Jakaminen

7 Tausta Tämä käsikirja on syntynyt osana Keravan Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Peer to Peer -toimintamallin toisen vuoden opiskelijoiden Nuori Yrittäjä -kehittämisprojektia. Projektin tarkoituksena oli kehittää Keski-Uudenmaan kouluverkostossa uusia keinoja ja lähestymistapoja yrittäjyyskasvatukseen liittyvän yrittäjyystiedon ja -taidon lisäämiseksi. Projektin toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen (Keuke) projektipäällikkö Tuula Ilvonen. Keukella on kaksi yrittäjyyskasvatushanketta, yrittäjyyskasvatus Keski-Uudellamaalla ja Keski-Uudenmaan YES -yrittäjyyskasvatuskeskus, joista YES -keskus tuottaa oman alueensa oppilaitoksille ja yrittäjille palveluja, joiden tavoitteena on tukea yrittäjyyden kasvua ja lisätä alueen elinkeinoelämän muutosta. Keski-Uudenmaan kouluverkosta pyritään rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen esimerkkialue, jolla luotaisiin otollinen ympäristö yrittäjyyden tulevalle kehittymiselle alueella. Tavoitteena on luoda koulujen sisälle pysyvä yrittäjyyskasvatusta tukeva rakenne sekä kehittää yrittäjyyden edistämiseksi innovatiivisen yritystoiminnan malleja. (Keski-Uudenmaan YES -keskus, www-sivu.) Tarve Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys laajasti määriteltynä pitääkin sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) Kasvua yrittäjyyteen tarvitaan myös siksi, että työelämän vaatimukset kovenevat kaiken aikaa ja yrittäjämäisiä piirteitä korostetaan yhä enemmän myös toisen palveluksessa työskenneltäessä (Leskinen 2000, 10). Tämän takia koulutusjärjestelmällä on yhä suurempi merkitys uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Tavoite Projektin tavoitteena oli lisätä yrittäjyyskasvatustietoisuutta nuorten sekä opettajien keskuudessa eri kouluasteilla. Tapahtumien järjestämisessä tärkeintä oli saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Tärkeää oli myös saada opettajille parempaa tietoa yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisestä omaan opetukseen, sekä miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä. Projektia toteuttaneet tiimit oppivat myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa hektisten aikataulujen vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimien kesken sekä yhteistyökumppanien kanssa, esiintymistaitoja sekä uusinta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nyky-yhteiskunnassa. Projektin ensimmäinen toimeksianto oli esiselvityksen tekeminen, jonka avulla projektiryhmät hankkivat tarvittavan tietoperustan yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMAkuntien alueella toteutetuista yrittäjyyskasvatushankkeista. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava käsitys yrittäjyyskasvatuksesta. Projektiryhmien esiselvitysraportit pohjustivat projektisuunnitelmia ja sitä kautta toteutuneita yrittäjyyskasvatustapahtumia. 6 7

8 2Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?

9 Yrittäjyyskasvatus on pitkään nähty kapeaalaisesti vain ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvänä eli uusien yksityisyrittäjien määrän lisäämiseen tähtäävänä toimintana. Tällöin sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys on jäänyt taka-alalle. Yrittäjyyskasvatusta on alettu tarkastella laaja-alaisemmin vasta viime vuosien aikana, jolloin se on nähty yhä enemmän kokonaisvaltaisena kehitysprosessina. Uuden yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdaksi vahvistui ajatus siitä, että yrittäjyys on ajattelumalli ja toimintatapa, jota voidaan oppia ja opettaa. (Kyrö, Lehtonen & Ristimäki 2007, 217.) Länsimaiset yhteiskunnat ovat muutostilassa. Työelämän tarpeista lähtevät vaatimukset keskittyvät paitsi organisaatioiden tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen myös ihmisen omaan kasvuun ja kehittymiseen. Koululaitoksen tehtävänä on valmistaa nuoria elämään, jossa työelämällä on tärkeä sija. Ihmisen kehittymistä elämän eri saroilla tukevat monet yrittäjämäiset ominaisuudet. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan koulutusjärjestelmässä, ei koulutusjärjestelmän, vaan ihmisen vuoksi. Yrittäjyyskasvatus lähtee työelämän tarpeista, mutta myös ihmisen elinikäisen oppimisen näkemyksestä ja palvelee sekä yhteiskuntaa, organisaatioita että ihmistä yksilönä. Sen tavoitteena on kehittää näitä kaikkia tahoja, eikä ihmisen omaehtoista kehittymistä voida irrottaa muista tavoitteista. (Leskinen 2000, 8.) Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys pitää sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) 8 9

10 3Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä

11 Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa perinteisesti yrityksen perustamista, omistamista ja pyörittämistä. Ulkoinen yrittäjyys voi avata väylän itsensä työllistämiseen ja omaehtoisen uran luomiseen. (Leskinen 2000, 8 9.) Opetusministeriön tavoitteena on vahvistaa yksilöiden yrittäjämäistä asennetta ja lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden vahvistaminen kattaa koko koulutusjärjestelmän. (Opetusministeriö: yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma, pdf-tiedosto.) Sisäinen yrittäjyys Kun työelämän saneeraukset, organisaatioiden hierarkioiden kevennykset, verkostointi, pätkätyö, itsensä johtaminen ja tiimityö jylisivät läpi työyhteisöjen, palkkatyöntekijän yrittäjämäisessä asenteessa nähtiin vastaus moniin työorganisaatioiden ongelmiin. Työelämän vaatimukset edellyttävätkin työntekijältä tänä päivänä sisäistä yrittäjyyttä. Sillä tarkoitetaan organisaation kollektiivista, yrittäjämäistä toimintatapaa. Sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia ovat yksilön aloitteellisuus, luovuus, riskinottokyky, vastuunotto ja tiimityötaidot omassa työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Matti Koirasen mukaan sisäiset yrittäjät ovat ihmisiä, joilla on luovuutta, visioita ja kunnianhimoa, mutta sisäiset yrittäjäihmiset mieluummin tekevät töitä toisten perustamissa yrityksissä kuin omissaan. He ovat siis yrityksen omistajan ja perinteisen palkansaajan eräänlainen välimuoto. Kunnianhimonsa takia he haluavat toimia pitkälle oman tahtonsa mukaan, sisäisistä esteistä ja riskeistä huolimatta he yleensä haluavat toteuttaa yrityksen sisällä ideansa. Sisäinen yrittäjä voi puuttua omilla aloitteillaan myös sellaisiin asioihin, mihin häntä ei ole käsketty puuttumaan, ehkä sen takia, koska hän osaa kiinnittää huomiota ideoihin, jotka auttavat yritystä menestymään markkinoilla. (Koiranen 1993, 127.) Omaehtoinen yrittäjyys Yrittäjyydestä voidaan puhua myös ihmisen omana kehityskertomuksena, jolloin kyseessä on Kyrön (1997) mukaan omaehtoinen yrittäjyys. Tällöin ihmisen rooli oman toimintansa subjektina korostuu. Omaehtoinen yrittäjyys näkyy yksilön yrittäjämäisessä ajattelussa ja käyttäytymisessä esimerkiksi oppimisessa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Paula Kyrön mukaan omaehtoinen yrittäjyys on yksilön inhimillinen toimintatapa, joka tulee esille vapaassa toimintaympäristössä. Siinä yksilö nähdään itseohjautuvana toimijana, jolla korostuu näkemys, halu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. (Muotoilun perusteet: Yrittäjyys, pdf-tiedosto.) 10 11

12 4 Projektiorganisaatio

13 Nuori Yrittäjä -projektiorganisaatio koostui projektin ohjausryhmästä ja kolmesta projektiryhmästä. Ohjausryhmään kuuluivat projektin toimeksiantaja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen, Laurean puolesta projektin ohjaajat lehtorit Johanna Lahti ja Raija Tulla. Ohjausryhmässä olivat vielä mukana projektiryhmistä projektipäällikkö Milko Holmström, sekä tiimivastaavat Kim Hyttinen ja Juulia Tolvanen. Tässä organisaatiomallissa kaiken ydin oli ohjausryhmä, jossa toimeksiantaja, ohjaajat ja valitut opiskelijat yhdessä päättivät asioista projektin läpiviemiseksi. Ohjausryhmän kokouksissa esiteltiin projektiryhmien kuulumiset ja tuotokset tiimivastaavien toimesta. Teimme yhdessä tarvittavat parannusehdotukset tuotoksiin ja sovimme seuraavien tehtävien toimeksiannot. Käsiteltävistä asioista tehtiin myös virallinen pöytäkirja. Kokouksissa käsitellyistä ja esille tulleista asioista jokainen tiimivastaava piti kirjaa projektiryhmäänsä koskevista asioista ja informoi kokouksen jälkeen päätetyistä asioista omaa ryhmäänsä. Projektin ohjausryhmä Tuula Ilvonen Projektipäällikkö Keuke Johanna Lahti Lehtori Laurea Raija Tulla Lehtori Laurea Projektiryhmä 1 Milko Holmström Projektipäällikkö Heidi Sipilä Emilia Papinoja Petra Pajarinen Projektiryhmä 2 Kim Hyttinen Projektipäällikkö Saara Keituri Karoliina Viuhkola Kristiina Komisarova Projektiryhmä 3 Juulia Tolvanen Projektipäällikkö Satu Laine Olli Lehvonen Wilhelmiina Heinonen 12 13

14 5YrittäjyyskasvatuStapahtuma SeurakuntaOPISTOLLa Järvenpäässä

15 Yhteistyökumppani Projektin yhteistyökumppanina oli Seurakuntaopisto Järvenpäästä. Koulutussuunnittelijat Jaana Myllylä ja Leena Berntsson toimivat yhteyshenkilöinä tapahtuman järjestämisessä. Seurakuntaopisto on yksityinen koulutuksenjärjestäjä, joka on toiminut vuodesta 1945 lähtien antaen sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan ammatillista koulutusta sekä yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluita. Seurakuntaopiston palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 130 ihmistä ja vuosittain opiskelijoita on pitkäkestoisessa koulutuksessa noin (Seurakuntaopisto Järvenpää, www-sivu.) Tapahtuman tarve ja tavoitteet Projektiryhmämme toteutti yrittäjyyskasvatukseen liittyvän teemapäivän Seurakuntaopistolle Järvenpäässä. Sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys sisältyi Seurakuntaopiston uusiin, tänä syksynä käyttöön otettuihin opetussuunnitelmiin integroituina ammatillisiin opintoihin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi opintoihin liittyy oman alan yritystoimintaan tutustuminen. Yrittäjyyskasvatustapahtuman tavoitteena oli herättää ajatuksia ja uusia näkökulmia Seurakuntaopiston opettajien keskuudessa, miten ja millä tavalla yrittäjyyskasvatusta voitaisiin sisällyttää Seurakuntaopiston opetukseen eri koulutusaloilla. Tapahtuman suunnittelu Tapahtuman järjestämiseksi ja teemapäivän rakentamiseksi juuri Seurakuntaopiston opettajille sopivaksi kävimme yhteisen alkupalaverin Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoiden Jaana Myllylän ja Leena Bertssonin kanssa. Projektiryhmämme oli suunnitellut tapaamiseen jo alustavan ohjelmarungon teemapäivään, jota yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kävimme läpi ja muokkasimme ohjelmaa heidän toivomuksiensa mukaan (Ks. Liite 1). Tapahtuman ja tehtävien suunnittelemiseen käytimme esiselvityksen avulla hankittuja tietoja valtakunnallisista ja paikallisista opetussuunnitelmista sekä erilaisista yrittäjyyskasvatustapahtumista ja muista jo toteutuneista hankkeista. Käytännön tehtävien rakentamiseen käytimme apuna YES -keskuksen ja Nuori Yrittäjyys ry:n materiaaleja yrittäjyyskasvatustapahtumista, joiden pohjalta muokkasimme projektiryhmän kanssa tapahtumaan soveltuvat tehtävät Seurakuntaopiston koulutusalojen opettajille. Projektiryhmämme piti tapahtuman kenraaliharjoituksen Laurean Peer to Peer -toimintamallin lehtoreille, jossa päivän ohjelmaa ja tehtäväosioiden toimivuutta testattiin. Lehtoreiden palautteen pohjalta ryhmämme teki viimeiset tarvittavat muutokset tapahtuman Power Point -esityksiin ja tehtäväpapereihin

16 Tapahtuman kulku Yrittäjyyskasvatustapahtuma pidettiin Seurakuntaopiston auditoriossa. Tapahtumaan saapuneet opettajat jaettiin jo ennen tilaisuuden alkua omiin koulutusalaryhmiin (Ks. Liite 2), jotta luennon jälkeisiin tehtäväosioihin siirtyminen sujui nopeasti. Opettajille suunnattu teemapäivä sisälsi tapahtuman alkuun luennon, jossa Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen avasi syvällisemmin yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteitä, kuten yrittäjyys, omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys, ja puhui myös siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on opettajan arjessa. Luennon jälkeen opettajat pääsivät käytännössä soveltamaan kuulemaansa yrittäjyyskasvatuksesta erilaisissa tehtävissä. Ennen jokaista tehtävää suoritettiin tehtävien ohjeistus opettajille suullisesti ja tehtävien keston ajan sama ohjeistus löytyi myös auditorion valkokankaalta Power Point -diaesityksenä. (Ks. Liite 2). Tällä tavalla saatiin varmistettua tehtäväosioiden sujuvuus tapahtumassa. Ensimmäisenä tehtävänä opettajat pääsivät pohtimaan omaa henkilökohtaista yrittäjyyskasvattajaosaamista. Minä yrittäjyyskasvattajana -nelikenttäanalyysin avulla (Ks. Liite 3) tiedostettiin omat vahvuudet, erityistaidot, kehittämistarpeet sekä mihin tarvitaan tukea yrittäjyyskasvatuksessa. Seuraavaksi tapahtuman ohjelmassa oli koulutusalaryhmille suunniteltu humoristinen Luo vanhasta uutta -tehtävä (Ks. Liite 2). Tehtävän tavoitteena oli kehittää luovaa ajattelua sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Tehtävässä ryhmät valitsivat esillä olevista tavaroista yhden, ideoivat sille uuden käyttötarkoituksen ja esittelivät muille ryhmille uuden tuotteen muutaman minuutin myyntipuheella. Tämä tehtävä toimi todella hyvin ajattelun ja ilmapiirin vapauttajana. Yksilötehtävän jälkeen jatkettiin jaetuissa oman koulutusalan ryhmissä idearuututehtävään, jossa ryhmät kirjasivat ylös lyhyesti, miten tuoda yrittäjyyskasvatus opintoihin, omalla koulutusalalla. Idearuudun nelikenttäanalyysiin (Ks. Liite 3) kuuluivat myös kohderyhmä, imago sekä tapaa toteuttaa yrittäjyyskasvatus. Viimeisen tehtävän tavoitteena oli aikaisempien tehtävien avulla syventää suunnittelua yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseksi opintoihin (Ks. Liite 4). Tarkoituksena oli laatia jaetun aineiston avulla jokaisen ryhmän koulutusalan näköinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma. Tapahtuman palaute ja onnistuminen Tapahtumassa järjestettiin vielä loppukeskustelut, jossa sana oli vapaa. Tällä tavalla saimme osallistuvilta opettajilta palautetta teemapäivän annista. Loppukeskustelussa tuli selkeästi ilmi, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja myös opettajat saivat uusia työkaluja yrittäjyyskasvatukseensa. Myös kirjallinen palaute tapahtumasta oli enimmäkseen positiivista ja opettajat olivat mielissään saamastaan yhteisestä opetussuunnitelmien suunnitteluajasta. Ryhmän alkuodotukset tapahtumasta olivat aluksi epäluuloiset, sillä opiskelijoina koimme opettajien ohjaamisen haastavana ja täysin uutena asiana. Tapahtuman edetessä epäluulomme kuitenkin karisivat, kun huomasimme opettajien heittäytyvän avoimesti mukaan ohjelmaan. Varsinkin luo vanhasta uutta -tehtävä oli positiivinen kokemus kaikille loistavien ideoiden ja humorististen esitysten vuoksi. Tämän tehtävän jälkeen tapahtuman ilmapiiri vapautui ja osallistujat ottivat rennomman asenteen tehtäviin. Tapahtuman lopuksi kiitimme onnistuneesta yhteistyöstä pienillä lahjoilla Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoita Jaana Myllylää ja Leena Berntssonia, sekä luennoitsijaa Tuula Ilvosta. Tapahtumaan olisi täytynyt varata enemmän aikaa tehtävien purkuun ja palautekeskusteluun. Tapahtuman suunnitteluaika oli vain viikko, joten tapahtumaa olisi vielä pystynyt hiomaan paremmaksi jos aikaa olisi ollut enemmän. Olemme kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä lopputulokseen. 16

17 17

18 6Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla

19 Hyrylän lukio toimii Hyrylän koulukeskuksessa, jossa on uudistetut, nykyaikaisin opetusvälinein varustetut opiskelutilat. Lukio tarjoaa opiskelijoille vankan yleissivistävän perustan sekä suotuisan ilmapiirin itsetunnon, ihmissuhdetaitojen ja elämäntaitojen kehittämiseksi. Mahdollisuuksia ja haasteita on kaikille. Opiskelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi luonnontieteisiin, vieraisiin kieliin, filosofisyhteiskunnallisiin aineisiin, taito- ja taideaineisiin tai niiden yhdistelmiin. Hyrylän lukion opiskelijamäärä antaa myös erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Tuusulan kieliohjelmaa. Kulttuurikasvatus on mukana kaikissa oppiaineissa. Opiskelijaa ohjataan ja totutetaan kulttuurin käyttäjäksi ja luojaksi, onnistuuhan oman identiteetin löytäminen ja vahvistaminen parhaiten juuri kulttuurin avulla. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan eri projektien sekä ystävyyskoulutoiminnan kautta. Hyrylän lukiossa ovat yleissivistävä perusopetus ja valintamahdollisuudet sopivassa tasapainossa. (Hyrylän lukio, www-sivu.) Yrittäjäpaneeliin osallistuvat yrittäjät olivat Jokelan K-marketin kauppias Carissa Rantala, tuusulalainen freelance-toimittaja Katja Holopainen, Petele Oy:n omistaja Petteri Pajari sekä Hio-Mex Oy:n toimitusjohtaja Mika Sassi. Tapahtuman tarve ja tavoitteet Yrittäjäpaneeli järjestettiin Hyrylän lukion avoimien ovien päivänä. Hyrylän lukion tarpeena oli saada tapahtuma avoimiin oviin osallistuville oppilaille. Hyrylän lukiossa on järjestetty aikaisemminkin yrittäjyyteen liittyviä kursseja, minkä vuoksi opettajat olivat tietoisia yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä nuorille. Lukion tarpeena oli saada oppilaat kiinnostumaan yrittäjyyden monipuolisuudesta sekä sen antoisuudesta. Paneelin tavoitteet jakautuivat kolmen eri osapuolen oppimiseen. Päätavoitteena oli lisätä nuorten yrittäjyyskasvatusta paneelin avulla. Toisena tavoitteena oli opettajien oppiminen nuorten yrittäjyystietoisuuden tärkeydestä ja uudesta luovasta tavasta järjestää tapahtuma, joka on antoisa oppilaille oppimisen kautta. Kolmantena tavoitteena olivat opiskelijoiden, jotka järjestivät tapahtuman, oppimisen tavoitteet. Tapahtuman tavoitteena oli saada lisättyä yrittäjyystietoisuutta nuorten keskuudessa. Oli tärkeää saada kuuluvuutta ja näkyvyyttä yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Paneelin avulla saimme tuotua esille jokaisen yrittäjän eri näkökulmat ja kokemukset työstään, mikä lisäsi nuorten kiinnostuneisuutta tapahtumassa. Tavoitteena oli myös, että yrittäjyyskursseja järjestettäisiin uudestaan lukioissa projektin jälkeen, jotta nuorten yrittäjyystietoisuus edistyisi jatkossakin. Yrittäjäpaneelissa oli tavoitteena myös, että opettajat ymmärtäisivät paremmin miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä ja miksi se on tärkeää. Yrittäjäpaneelin avulla myös he oppivat yrittäjyyden eri muodoista yrittäjäpaneeliin osallistuneiden yrittäjien omien kokemusten kautta. Opiskelijoiden oppimisen tavoitteena oli oppia perusteellisesti yrittäjyyskasvatuksesta. Projektin myötä projektiryhmä oppi myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa nopean aikataulun vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimin kesken sekä Hyrylän koulun kanssa, uusia markkinointiideoita oppilailta projektin päättyessä, esiintymistaitoja sekä uutta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nuorten keskuudessa 18 19

20 Tapahtuman suunnittelu Selvitettyämme projektin alussa KUUMA-kuntien lukioiden kurssitarjonnat, otimme yhteyttä moniin kouluihin. Hyrylän lukiossa oli aikaisemmin järjestetty yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kursseja, joten päätimme ottaa yhteyttä lukion opinto-ohjaajaan sekä vararehtoriin, kysyäksemme kiinnostuneisuutta tehdä yhteistyötä kanssamme. Hyrylän lukio kiinnostui ideastamme järjestää yrittäjyyskasvatukseen liittyvä tapahtuma ja sovimme yhteyshenkilön kanssa päivämäärän palaveria varten, jossa sovimme projektin aikataulusta ja jossa projektiryhmämme esitteli projektiehdotuksemme. Kun yhteistyökoulu oli saatu, otimme selvää, ketkä yrittäjät voisivat olla sopivia yrittäjäpaneeliimme. Yrittäjien saaminen tapahtumaan, joka oli erittäin nopean aikataulun päässä, oli vaikeaa. Lopulta saimme neljä yrittäjää osallistumaan paneeliin yhteistyökumppanimme avulla. Pidimme yrittäjät informoituina tapahtuman kulusta, kysymyksistä (Ks. Liite 5), joita kysyisimme, aikataulusta sekä tapahtumapaikan sijainnista. Lähetimme yrittäjille sähköpostitse haastattelukysymykset, kartan tapahtumapaikalle sekä paneelipäivän aikataulun. Myös yhteistyökoulun kanssa yhteydenpito oli tärkeää, sillä saimme tarvittavat tiedot järjestelyihin sekä aikatauluun liittyen. Tapahtuman kulku Päivän kulku on tärkeä suunnitella järjestelmällisesti. On tärkeää suunnitella jo etukäteen järjestelyihin tarvittava rekvisiitta, yrittäjien vastaanotto, paneelien aikataulu sekä mahdolliset siirrot paneelien välissä, tarjoilut sekä kiitosten pitäminen paneelin lopuksi. Jos paneeli on suunniteltu tarkasti, tuntuu yrittäjäpaneeliin osallistuviltakin helpommalta esiintyä, kun he tietävät koko päivän aikataulusta ajoissa. Päivä alkoi Hyrylän lukiossa tapaamisella lukion opinto-ohjaajan sekä oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa. Kävimme läpi päivän kulun sekä siirryimme tapahtumapaikalle luentosaliin järjestämään tilat valmiiksi yrittäjiä ja paneelia varten. Tapahtumaan osallistui neljä yrittäjää, K-kauppias, yksityinen freelance-toimittaja ja yrittäjät Petele Oy:stä sekä Hio Mex Oy:stä. He tutustuivat kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet heille sähköpostitse aikaisemmin ja antoivat vielä viime hetken palautteita ja neuvoja kysymyksistä, jotka olivat tärkeitä. Paneeleja pidettiin kaksi kappaletta, jotta saatiin osallistujamäärä mahdollisimman suureksi. Osallistujamääräksi tuli yhteensä n. 120 oppilasta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja pääsimme tavoitteeseemme, kasvattamaan nuorten yrittäjyystietoisuutta. Ensimmäinen yrittäjäpaneeli oli pituudeltaan n. 45 minuuttia. Osallistujamäärä oli runsaat 100 oppilasta, yläasteen sekä lukion puolelta. Tapahtuman avasi juontaja, joka kertoi mistä tulemme, mitä teemme ja keitä yrittäjät olivat. Paneelin aloitimme esittelemällä yleisölle yrittäjät ja mistä yrityksistä he tulivat sekä pyysimme heitä kertomaan omasta taustastaan yrittäjänä. Paneeli kulki kysymysten ohjaamana avoimessa keskustelussa. Jokainen yrittäjä toi hyvin esiin omat näkemyksensä ja kokemuksensa yrittäjyydestä. Yleisö seurasi kiinnostuneena ja osallistui myös keskusteluun, yrittäjien kysyessä heiltä kysymyksiä. Toiseen paneeliin saapui vain 15 kuulijaa lukion puolelta. Paneelin kulku meni edellisen paneelin tapaan, hieman tiivistetymmin. Oppilaiden osallistuminen, ryhmän koosta johtuen, oli paljon aktiivisempaa kuin ensimmäisessä paneelissa. Suunniteltu aikataulu venyi osallistujien aktiivisuudesta johtuen. Positiivista oli huomata lukiolaisten suuri kiinnostus yrittäjyyteen. 20

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä 7.4.2016 Validia ammattiopistossa järjestettiin Valmaksi projektin lähipäivä 7.4.2016. Tämän päivän järjestelyihin pyydettiin mukaan Telma ryhmien pyörittämää

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

OivaAkatemia 1. Vuosi Kommunicera på svenska Opiskelu ja työelämäntaidot ---------------------------------- O IK E U STIE TE E N P E R U STE E T Talousmatematiikka Taloushallinto Johtaminen Markkinointi

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot