Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI. YES -keskus
|
|
- Helena Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI YES -keskus
2 YES -keskus? YES -keskus on yrittäjyyskasvatuksen, aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden ja ammatillisen osaamisen kehitystukea kouluille tarjoava keskus. YES -keskuksessa työskentelee projektipäällikkö, jonka tehtävänä on auttaa kouluja, oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään hyviä käytöntöjä opetuksen ja koulutuksen työelämärelevanssin kehittämiseen. YES -keskus tekee käytännön työtä koulujen ja yritysten parissa järjestäen tapahtumia, tilaisuuksia ja koulutuksia omalla toimialueellaan. YES -keskusten palvelut ovat pääosin maksuttomia ja niiden tarkoituksena on auttaa kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatustyön toteuttamisessa koulussa. Kun haluat yrittäjyyskasvatuksen neuvontapalveluita helposti ja nopeasti ota yhteyttä alueelliseen YES -keskukseen. Yhteystiedot löytyvät www-sivuiltamme.
3 Uudenmaan liitto tulevaisuuden tekijä Uudenmaan liitto on maakunnan tulevaisuuden tekijä. Suunnittelu- ja kehittämistyön tähtäin on, että Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Kunnianhimoinen visio kuuluu: Uudenmaan liitto on Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä. Tavoitteena on avoin ja tuloksellinen yhteistyö maakunnan avaintoimijoiden kanssa yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uudenmaan liitto on osa kunnallishallintoa ja sen demokraattista päätöksentekojärjestelmää. Liittoon kuuluu 21 jäsenkuntaa Helsingistä Hankoon ja Mäntsälään. Valtioneuvosto on päättänyt, että vuoden 2011 alussa nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat liittyvä Uudenmaan liittoon. Sen jälkeen jäsenkuntien määrä on 28. Laurea-ammaTTIkorkeakoulu Laurea on uutta osaamista tuottava palveluinnovaatioiden ammattikorkeakoulu, jonka toiminnassa työelämäläheisyys on keskeisessä asemassa. Laurealainen toimintamalli Learning by Developing (LbD) nivoo yhteen koulutuksen, aluekehityksen sekä t&k-toiminnan. Laureassa opiskelijoita on noin 8000, joista n aikuiskoulutuksessa, ja henkilöstöä n Laurealla on seitsemän paikallisyksikköä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Päätösvaltaa käyttävät kuntien poliittisista vaikuttajista koostuvat maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Jäsenkunnat rahoittavat pääosan toiminnasta. SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT Raija Tulla, Johanna Lahti...4 OSA 1 Projektin tausta, tarve ja tavoite...6 OSA 2 Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?...8 OSA 3 Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä...10 OSA 4 Projektiorganisaatio...12 OSA 5 Yrittäjyyskasvatustapahtuma Seurakuntaopistolla Järvenpäässä...14 OSA 6 Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla...18 OSA 7 Yrittäjyyskasvatuksen iltapäivä Hyrylän yläkoululla...22 OSA 8 Yrittäjyyskasvatuksen lähdevinkkejä...26 OSA 9 Lähteet...28 OSA 10 Liitteet...30 Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero, petteri.mero@me.com Paino: Finepress, Turku
4 Alkusanat Ammattikorkeakouluopiskelijat yrittäjyyskasvatusta kehittämässä 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä on osuvasti kutsuttu yrittäjyyskasvatuksen käsitteenmäärittelyn ja hyvien käytänteiden vuosikymmeneksi, jolloin luotiin pohja yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamiselle yleissivistävän koulutuksen aihekokonaisuuksiin. Ulkoisen yrittäjyyden rinnalle on noussut keskustelu sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden merkityksestä tulevaisuuden osaamispääomaa rakennettaessa. Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin jo vuonna 2004 Yrittävyyttä, yrittäjyyttä ja ytyä -hanke (YYY), jonka tavoitteeksi asetettiin opiskelijoiden, opettajien ja palvelualan yrittäjien tietämyksen vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksesta ja yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä KUUMA-kunnissa. Työ jatkuu edelleen, mistä osoituksena on tämä käsikirja ja sen taustalla tehty Nuori yrittäjä -hankeyhteistyö Keravan Laurean P2P-opiskelijoiden ja -ohjaajien sekä hankkeen toimeksiantajan Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n (Keuke) välillä. Laurean Peer to Peer (P2P) -toimintamalli on uudenlainen, projektijohtamiseen profiloitunut tapa opiskella liiketalouden asiantuntijaksi. Perinteisestä opiskelutavasta on luovuttu ja siirrytty toimimaan projekteissa dynaamisessa ja verkostoituneessa ympäristössä. Kehittämishankkeet tuottavat uutta osaamista työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi ja luovat perustaa myös innovaatiolähtöiselle yrittäjyydelle. Nuori yrittäjä -hankkeessa tavoitteena oli tehtyjen esiselvitysten pohjalta suunnitella, toteuttaa ja arvioida yrittäjyyskasvatusta edistävä tapahtuma kolmessa KUUMA-kuntien alueella toimivassa oppilaitoksessa. 4
5 Laurean toiminta perustuu Learning by Developing (LbD) -ajatteluun, joka tarkoittaa oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Myös Nuori yrittäjä -hanke rakentui kumppanuusperiaatteelle, jossa opiskelijat, ohjaajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä työskentelivät hankeympäristöissä. Työelämälähtöisissä kehittämishankkeissa sekä yksilö että hankeyhteisö oppivat. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa. Opettajat, työelämäosaajat ja opiskelijat nähdään kaikki oppijoina, ja kumppanuuden lähtökohtana on vastuullinen sitoutuminen hankkeeseen. Kehittämishankkeen eteneminen edellyttää myös keskinäistä kunnioitusta, erilaisten osaamisien arvostamista, rikastamista ja jakamista. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna hanketyöskentely on siihen osallistuvien sisäistä ja omaehtoista yrittäjyyttä kehittävää. Nuori yrittäjä -hankkeen ohjaajina esitämme parhaat kiitokset kaikille hankekumppaneille, P2P-opiskelijoille ja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvoselle, joka omalla ohjaajapanoksellaan ja esimerkillään loi mallin hankkeeseen sitoutumisesta ja rakentavasta, innovatiivisesta hanketyöskentelystä. Keravalla, Raija Tulla ohjaaja, P2P Johanna Lahti ohjaaja, P2P LbD-toimintamallissa oppimisen viisi kulmakiveä ovat kumppanuus, kokemuksellisuus, autenttisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Nuori yrittäjä -hankkeessa tutkimuksellisuus merkitsi riittävän tietoperustan hankkimista esiselvityksen avulla yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMA-kuntien alueella toteutetuista hankkeista. Kokemuksellisuus näkyi tiimi- ja ohjausryhmätyöskentelynä ja vastuunottona. Kumppanuus Keuken, yhteistyökoulujen sekä yrittäjien kanssa tarjosi autenttisen toimintaympäristön hankkeelle. Luovuus näkyi niiden yrittäjyyskasvatusta edistävien tapahtumien kehittämisenä, joita esitellään tämän käsikirjan sivuilla. 5
6 1Projektin tausta, tarve ja tavoite 1. AIHIO 2. KYSYMYS, ONGELMA, AIHE 3. RAPORTTI, TULOKSET 4. JAKAMINEN Taustateorioihin perehtyminen Projektin tutkimusaiheen jäsentäminen Taustateorioihin perehtyminen Projektin suunnittelu ja toteuttaminen Taustateorioihin perehtyminen Tulosten esittäminen ja raportointi kumppanille Opiskelijayhteisöille + muille jakaminen Esiselvitysvaihe 5 op Yrittäjyyden edistäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti Opetussuunnitelmat Hankkeet Tutkimukset ja julkaisut Ideointi, suunnittelu ja toteutus 5 op Innovointi Verkostoituminen Toteutus Arviointi Jakaminen
7 Tausta Tämä käsikirja on syntynyt osana Keravan Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Peer to Peer -toimintamallin toisen vuoden opiskelijoiden Nuori Yrittäjä -kehittämisprojektia. Projektin tarkoituksena oli kehittää Keski-Uudenmaan kouluverkostossa uusia keinoja ja lähestymistapoja yrittäjyyskasvatukseen liittyvän yrittäjyystiedon ja -taidon lisäämiseksi. Projektin toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen (Keuke) projektipäällikkö Tuula Ilvonen. Keukella on kaksi yrittäjyyskasvatushanketta, yrittäjyyskasvatus Keski-Uudellamaalla ja Keski-Uudenmaan YES -yrittäjyyskasvatuskeskus, joista YES -keskus tuottaa oman alueensa oppilaitoksille ja yrittäjille palveluja, joiden tavoitteena on tukea yrittäjyyden kasvua ja lisätä alueen elinkeinoelämän muutosta. Keski-Uudenmaan kouluverkosta pyritään rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen esimerkkialue, jolla luotaisiin otollinen ympäristö yrittäjyyden tulevalle kehittymiselle alueella. Tavoitteena on luoda koulujen sisälle pysyvä yrittäjyyskasvatusta tukeva rakenne sekä kehittää yrittäjyyden edistämiseksi innovatiivisen yritystoiminnan malleja. (Keski-Uudenmaan YES -keskus, www-sivu.) Tarve Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys laajasti määriteltynä pitääkin sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) Kasvua yrittäjyyteen tarvitaan myös siksi, että työelämän vaatimukset kovenevat kaiken aikaa ja yrittäjämäisiä piirteitä korostetaan yhä enemmän myös toisen palveluksessa työskenneltäessä (Leskinen 2000, 10). Tämän takia koulutusjärjestelmällä on yhä suurempi merkitys uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Tavoite Projektin tavoitteena oli lisätä yrittäjyyskasvatustietoisuutta nuorten sekä opettajien keskuudessa eri kouluasteilla. Tapahtumien järjestämisessä tärkeintä oli saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Tärkeää oli myös saada opettajille parempaa tietoa yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisestä omaan opetukseen, sekä miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä. Projektia toteuttaneet tiimit oppivat myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa hektisten aikataulujen vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimien kesken sekä yhteistyökumppanien kanssa, esiintymistaitoja sekä uusinta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nyky-yhteiskunnassa. Projektin ensimmäinen toimeksianto oli esiselvityksen tekeminen, jonka avulla projektiryhmät hankkivat tarvittavan tietoperustan yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMAkuntien alueella toteutetuista yrittäjyyskasvatushankkeista. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava käsitys yrittäjyyskasvatuksesta. Projektiryhmien esiselvitysraportit pohjustivat projektisuunnitelmia ja sitä kautta toteutuneita yrittäjyyskasvatustapahtumia. 6 7
8 2Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?
9 Yrittäjyyskasvatus on pitkään nähty kapeaalaisesti vain ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvänä eli uusien yksityisyrittäjien määrän lisäämiseen tähtäävänä toimintana. Tällöin sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys on jäänyt taka-alalle. Yrittäjyyskasvatusta on alettu tarkastella laaja-alaisemmin vasta viime vuosien aikana, jolloin se on nähty yhä enemmän kokonaisvaltaisena kehitysprosessina. Uuden yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdaksi vahvistui ajatus siitä, että yrittäjyys on ajattelumalli ja toimintatapa, jota voidaan oppia ja opettaa. (Kyrö, Lehtonen & Ristimäki 2007, 217.) Länsimaiset yhteiskunnat ovat muutostilassa. Työelämän tarpeista lähtevät vaatimukset keskittyvät paitsi organisaatioiden tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen myös ihmisen omaan kasvuun ja kehittymiseen. Koululaitoksen tehtävänä on valmistaa nuoria elämään, jossa työelämällä on tärkeä sija. Ihmisen kehittymistä elämän eri saroilla tukevat monet yrittäjämäiset ominaisuudet. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan koulutusjärjestelmässä, ei koulutusjärjestelmän, vaan ihmisen vuoksi. Yrittäjyyskasvatus lähtee työelämän tarpeista, mutta myös ihmisen elinikäisen oppimisen näkemyksestä ja palvelee sekä yhteiskuntaa, organisaatioita että ihmistä yksilönä. Sen tavoitteena on kehittää näitä kaikkia tahoja, eikä ihmisen omaehtoista kehittymistä voida irrottaa muista tavoitteista. (Leskinen 2000, 8.) Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys pitää sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) 8 9
10 3Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä
11 Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa perinteisesti yrityksen perustamista, omistamista ja pyörittämistä. Ulkoinen yrittäjyys voi avata väylän itsensä työllistämiseen ja omaehtoisen uran luomiseen. (Leskinen 2000, 8 9.) Opetusministeriön tavoitteena on vahvistaa yksilöiden yrittäjämäistä asennetta ja lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden vahvistaminen kattaa koko koulutusjärjestelmän. (Opetusministeriö: yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma, pdf-tiedosto.) Sisäinen yrittäjyys Kun työelämän saneeraukset, organisaatioiden hierarkioiden kevennykset, verkostointi, pätkätyö, itsensä johtaminen ja tiimityö jylisivät läpi työyhteisöjen, palkkatyöntekijän yrittäjämäisessä asenteessa nähtiin vastaus moniin työorganisaatioiden ongelmiin. Työelämän vaatimukset edellyttävätkin työntekijältä tänä päivänä sisäistä yrittäjyyttä. Sillä tarkoitetaan organisaation kollektiivista, yrittäjämäistä toimintatapaa. Sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia ovat yksilön aloitteellisuus, luovuus, riskinottokyky, vastuunotto ja tiimityötaidot omassa työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Matti Koirasen mukaan sisäiset yrittäjät ovat ihmisiä, joilla on luovuutta, visioita ja kunnianhimoa, mutta sisäiset yrittäjäihmiset mieluummin tekevät töitä toisten perustamissa yrityksissä kuin omissaan. He ovat siis yrityksen omistajan ja perinteisen palkansaajan eräänlainen välimuoto. Kunnianhimonsa takia he haluavat toimia pitkälle oman tahtonsa mukaan, sisäisistä esteistä ja riskeistä huolimatta he yleensä haluavat toteuttaa yrityksen sisällä ideansa. Sisäinen yrittäjä voi puuttua omilla aloitteillaan myös sellaisiin asioihin, mihin häntä ei ole käsketty puuttumaan, ehkä sen takia, koska hän osaa kiinnittää huomiota ideoihin, jotka auttavat yritystä menestymään markkinoilla. (Koiranen 1993, 127.) Omaehtoinen yrittäjyys Yrittäjyydestä voidaan puhua myös ihmisen omana kehityskertomuksena, jolloin kyseessä on Kyrön (1997) mukaan omaehtoinen yrittäjyys. Tällöin ihmisen rooli oman toimintansa subjektina korostuu. Omaehtoinen yrittäjyys näkyy yksilön yrittäjämäisessä ajattelussa ja käyttäytymisessä esimerkiksi oppimisessa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Paula Kyrön mukaan omaehtoinen yrittäjyys on yksilön inhimillinen toimintatapa, joka tulee esille vapaassa toimintaympäristössä. Siinä yksilö nähdään itseohjautuvana toimijana, jolla korostuu näkemys, halu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. (Muotoilun perusteet: Yrittäjyys, pdf-tiedosto.) 10 11
12 4 Projektiorganisaatio
13 Nuori Yrittäjä -projektiorganisaatio koostui projektin ohjausryhmästä ja kolmesta projektiryhmästä. Ohjausryhmään kuuluivat projektin toimeksiantaja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen, Laurean puolesta projektin ohjaajat lehtorit Johanna Lahti ja Raija Tulla. Ohjausryhmässä olivat vielä mukana projektiryhmistä projektipäällikkö Milko Holmström, sekä tiimivastaavat Kim Hyttinen ja Juulia Tolvanen. Tässä organisaatiomallissa kaiken ydin oli ohjausryhmä, jossa toimeksiantaja, ohjaajat ja valitut opiskelijat yhdessä päättivät asioista projektin läpiviemiseksi. Ohjausryhmän kokouksissa esiteltiin projektiryhmien kuulumiset ja tuotokset tiimivastaavien toimesta. Teimme yhdessä tarvittavat parannusehdotukset tuotoksiin ja sovimme seuraavien tehtävien toimeksiannot. Käsiteltävistä asioista tehtiin myös virallinen pöytäkirja. Kokouksissa käsitellyistä ja esille tulleista asioista jokainen tiimivastaava piti kirjaa projektiryhmäänsä koskevista asioista ja informoi kokouksen jälkeen päätetyistä asioista omaa ryhmäänsä. Projektin ohjausryhmä Tuula Ilvonen Projektipäällikkö Keuke Johanna Lahti Lehtori Laurea Raija Tulla Lehtori Laurea Projektiryhmä 1 Milko Holmström Projektipäällikkö Heidi Sipilä Emilia Papinoja Petra Pajarinen Projektiryhmä 2 Kim Hyttinen Projektipäällikkö Saara Keituri Karoliina Viuhkola Kristiina Komisarova Projektiryhmä 3 Juulia Tolvanen Projektipäällikkö Satu Laine Olli Lehvonen Wilhelmiina Heinonen 12 13
14 5YrittäjyyskasvatuStapahtuma SeurakuntaOPISTOLLa Järvenpäässä
15 Yhteistyökumppani Projektin yhteistyökumppanina oli Seurakuntaopisto Järvenpäästä. Koulutussuunnittelijat Jaana Myllylä ja Leena Berntsson toimivat yhteyshenkilöinä tapahtuman järjestämisessä. Seurakuntaopisto on yksityinen koulutuksenjärjestäjä, joka on toiminut vuodesta 1945 lähtien antaen sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan ammatillista koulutusta sekä yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluita. Seurakuntaopiston palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 130 ihmistä ja vuosittain opiskelijoita on pitkäkestoisessa koulutuksessa noin (Seurakuntaopisto Järvenpää, www-sivu.) Tapahtuman tarve ja tavoitteet Projektiryhmämme toteutti yrittäjyyskasvatukseen liittyvän teemapäivän Seurakuntaopistolle Järvenpäässä. Sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys sisältyi Seurakuntaopiston uusiin, tänä syksynä käyttöön otettuihin opetussuunnitelmiin integroituina ammatillisiin opintoihin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi opintoihin liittyy oman alan yritystoimintaan tutustuminen. Yrittäjyyskasvatustapahtuman tavoitteena oli herättää ajatuksia ja uusia näkökulmia Seurakuntaopiston opettajien keskuudessa, miten ja millä tavalla yrittäjyyskasvatusta voitaisiin sisällyttää Seurakuntaopiston opetukseen eri koulutusaloilla. Tapahtuman suunnittelu Tapahtuman järjestämiseksi ja teemapäivän rakentamiseksi juuri Seurakuntaopiston opettajille sopivaksi kävimme yhteisen alkupalaverin Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoiden Jaana Myllylän ja Leena Bertssonin kanssa. Projektiryhmämme oli suunnitellut tapaamiseen jo alustavan ohjelmarungon teemapäivään, jota yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kävimme läpi ja muokkasimme ohjelmaa heidän toivomuksiensa mukaan (Ks. Liite 1). Tapahtuman ja tehtävien suunnittelemiseen käytimme esiselvityksen avulla hankittuja tietoja valtakunnallisista ja paikallisista opetussuunnitelmista sekä erilaisista yrittäjyyskasvatustapahtumista ja muista jo toteutuneista hankkeista. Käytännön tehtävien rakentamiseen käytimme apuna YES -keskuksen ja Nuori Yrittäjyys ry:n materiaaleja yrittäjyyskasvatustapahtumista, joiden pohjalta muokkasimme projektiryhmän kanssa tapahtumaan soveltuvat tehtävät Seurakuntaopiston koulutusalojen opettajille. Projektiryhmämme piti tapahtuman kenraaliharjoituksen Laurean Peer to Peer -toimintamallin lehtoreille, jossa päivän ohjelmaa ja tehtäväosioiden toimivuutta testattiin. Lehtoreiden palautteen pohjalta ryhmämme teki viimeiset tarvittavat muutokset tapahtuman Power Point -esityksiin ja tehtäväpapereihin
16 Tapahtuman kulku Yrittäjyyskasvatustapahtuma pidettiin Seurakuntaopiston auditoriossa. Tapahtumaan saapuneet opettajat jaettiin jo ennen tilaisuuden alkua omiin koulutusalaryhmiin (Ks. Liite 2), jotta luennon jälkeisiin tehtäväosioihin siirtyminen sujui nopeasti. Opettajille suunnattu teemapäivä sisälsi tapahtuman alkuun luennon, jossa Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen avasi syvällisemmin yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteitä, kuten yrittäjyys, omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys, ja puhui myös siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on opettajan arjessa. Luennon jälkeen opettajat pääsivät käytännössä soveltamaan kuulemaansa yrittäjyyskasvatuksesta erilaisissa tehtävissä. Ennen jokaista tehtävää suoritettiin tehtävien ohjeistus opettajille suullisesti ja tehtävien keston ajan sama ohjeistus löytyi myös auditorion valkokankaalta Power Point -diaesityksenä. (Ks. Liite 2). Tällä tavalla saatiin varmistettua tehtäväosioiden sujuvuus tapahtumassa. Ensimmäisenä tehtävänä opettajat pääsivät pohtimaan omaa henkilökohtaista yrittäjyyskasvattajaosaamista. Minä yrittäjyyskasvattajana -nelikenttäanalyysin avulla (Ks. Liite 3) tiedostettiin omat vahvuudet, erityistaidot, kehittämistarpeet sekä mihin tarvitaan tukea yrittäjyyskasvatuksessa. Seuraavaksi tapahtuman ohjelmassa oli koulutusalaryhmille suunniteltu humoristinen Luo vanhasta uutta -tehtävä (Ks. Liite 2). Tehtävän tavoitteena oli kehittää luovaa ajattelua sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Tehtävässä ryhmät valitsivat esillä olevista tavaroista yhden, ideoivat sille uuden käyttötarkoituksen ja esittelivät muille ryhmille uuden tuotteen muutaman minuutin myyntipuheella. Tämä tehtävä toimi todella hyvin ajattelun ja ilmapiirin vapauttajana. Yksilötehtävän jälkeen jatkettiin jaetuissa oman koulutusalan ryhmissä idearuututehtävään, jossa ryhmät kirjasivat ylös lyhyesti, miten tuoda yrittäjyyskasvatus opintoihin, omalla koulutusalalla. Idearuudun nelikenttäanalyysiin (Ks. Liite 3) kuuluivat myös kohderyhmä, imago sekä tapaa toteuttaa yrittäjyyskasvatus. Viimeisen tehtävän tavoitteena oli aikaisempien tehtävien avulla syventää suunnittelua yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseksi opintoihin (Ks. Liite 4). Tarkoituksena oli laatia jaetun aineiston avulla jokaisen ryhmän koulutusalan näköinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma. Tapahtuman palaute ja onnistuminen Tapahtumassa järjestettiin vielä loppukeskustelut, jossa sana oli vapaa. Tällä tavalla saimme osallistuvilta opettajilta palautetta teemapäivän annista. Loppukeskustelussa tuli selkeästi ilmi, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja myös opettajat saivat uusia työkaluja yrittäjyyskasvatukseensa. Myös kirjallinen palaute tapahtumasta oli enimmäkseen positiivista ja opettajat olivat mielissään saamastaan yhteisestä opetussuunnitelmien suunnitteluajasta. Ryhmän alkuodotukset tapahtumasta olivat aluksi epäluuloiset, sillä opiskelijoina koimme opettajien ohjaamisen haastavana ja täysin uutena asiana. Tapahtuman edetessä epäluulomme kuitenkin karisivat, kun huomasimme opettajien heittäytyvän avoimesti mukaan ohjelmaan. Varsinkin luo vanhasta uutta -tehtävä oli positiivinen kokemus kaikille loistavien ideoiden ja humorististen esitysten vuoksi. Tämän tehtävän jälkeen tapahtuman ilmapiiri vapautui ja osallistujat ottivat rennomman asenteen tehtäviin. Tapahtuman lopuksi kiitimme onnistuneesta yhteistyöstä pienillä lahjoilla Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoita Jaana Myllylää ja Leena Berntssonia, sekä luennoitsijaa Tuula Ilvosta. Tapahtumaan olisi täytynyt varata enemmän aikaa tehtävien purkuun ja palautekeskusteluun. Tapahtuman suunnitteluaika oli vain viikko, joten tapahtumaa olisi vielä pystynyt hiomaan paremmaksi jos aikaa olisi ollut enemmän. Olemme kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä lopputulokseen. 16
17 17
18 6Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla
19 Hyrylän lukio toimii Hyrylän koulukeskuksessa, jossa on uudistetut, nykyaikaisin opetusvälinein varustetut opiskelutilat. Lukio tarjoaa opiskelijoille vankan yleissivistävän perustan sekä suotuisan ilmapiirin itsetunnon, ihmissuhdetaitojen ja elämäntaitojen kehittämiseksi. Mahdollisuuksia ja haasteita on kaikille. Opiskelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi luonnontieteisiin, vieraisiin kieliin, filosofisyhteiskunnallisiin aineisiin, taito- ja taideaineisiin tai niiden yhdistelmiin. Hyrylän lukion opiskelijamäärä antaa myös erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Tuusulan kieliohjelmaa. Kulttuurikasvatus on mukana kaikissa oppiaineissa. Opiskelijaa ohjataan ja totutetaan kulttuurin käyttäjäksi ja luojaksi, onnistuuhan oman identiteetin löytäminen ja vahvistaminen parhaiten juuri kulttuurin avulla. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan eri projektien sekä ystävyyskoulutoiminnan kautta. Hyrylän lukiossa ovat yleissivistävä perusopetus ja valintamahdollisuudet sopivassa tasapainossa. (Hyrylän lukio, www-sivu.) Yrittäjäpaneeliin osallistuvat yrittäjät olivat Jokelan K-marketin kauppias Carissa Rantala, tuusulalainen freelance-toimittaja Katja Holopainen, Petele Oy:n omistaja Petteri Pajari sekä Hio-Mex Oy:n toimitusjohtaja Mika Sassi. Tapahtuman tarve ja tavoitteet Yrittäjäpaneeli järjestettiin Hyrylän lukion avoimien ovien päivänä. Hyrylän lukion tarpeena oli saada tapahtuma avoimiin oviin osallistuville oppilaille. Hyrylän lukiossa on järjestetty aikaisemminkin yrittäjyyteen liittyviä kursseja, minkä vuoksi opettajat olivat tietoisia yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä nuorille. Lukion tarpeena oli saada oppilaat kiinnostumaan yrittäjyyden monipuolisuudesta sekä sen antoisuudesta. Paneelin tavoitteet jakautuivat kolmen eri osapuolen oppimiseen. Päätavoitteena oli lisätä nuorten yrittäjyyskasvatusta paneelin avulla. Toisena tavoitteena oli opettajien oppiminen nuorten yrittäjyystietoisuuden tärkeydestä ja uudesta luovasta tavasta järjestää tapahtuma, joka on antoisa oppilaille oppimisen kautta. Kolmantena tavoitteena olivat opiskelijoiden, jotka järjestivät tapahtuman, oppimisen tavoitteet. Tapahtuman tavoitteena oli saada lisättyä yrittäjyystietoisuutta nuorten keskuudessa. Oli tärkeää saada kuuluvuutta ja näkyvyyttä yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Paneelin avulla saimme tuotua esille jokaisen yrittäjän eri näkökulmat ja kokemukset työstään, mikä lisäsi nuorten kiinnostuneisuutta tapahtumassa. Tavoitteena oli myös, että yrittäjyyskursseja järjestettäisiin uudestaan lukioissa projektin jälkeen, jotta nuorten yrittäjyystietoisuus edistyisi jatkossakin. Yrittäjäpaneelissa oli tavoitteena myös, että opettajat ymmärtäisivät paremmin miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä ja miksi se on tärkeää. Yrittäjäpaneelin avulla myös he oppivat yrittäjyyden eri muodoista yrittäjäpaneeliin osallistuneiden yrittäjien omien kokemusten kautta. Opiskelijoiden oppimisen tavoitteena oli oppia perusteellisesti yrittäjyyskasvatuksesta. Projektin myötä projektiryhmä oppi myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa nopean aikataulun vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimin kesken sekä Hyrylän koulun kanssa, uusia markkinointiideoita oppilailta projektin päättyessä, esiintymistaitoja sekä uutta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nuorten keskuudessa 18 19
20 Tapahtuman suunnittelu Selvitettyämme projektin alussa KUUMA-kuntien lukioiden kurssitarjonnat, otimme yhteyttä moniin kouluihin. Hyrylän lukiossa oli aikaisemmin järjestetty yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kursseja, joten päätimme ottaa yhteyttä lukion opinto-ohjaajaan sekä vararehtoriin, kysyäksemme kiinnostuneisuutta tehdä yhteistyötä kanssamme. Hyrylän lukio kiinnostui ideastamme järjestää yrittäjyyskasvatukseen liittyvä tapahtuma ja sovimme yhteyshenkilön kanssa päivämäärän palaveria varten, jossa sovimme projektin aikataulusta ja jossa projektiryhmämme esitteli projektiehdotuksemme. Kun yhteistyökoulu oli saatu, otimme selvää, ketkä yrittäjät voisivat olla sopivia yrittäjäpaneeliimme. Yrittäjien saaminen tapahtumaan, joka oli erittäin nopean aikataulun päässä, oli vaikeaa. Lopulta saimme neljä yrittäjää osallistumaan paneeliin yhteistyökumppanimme avulla. Pidimme yrittäjät informoituina tapahtuman kulusta, kysymyksistä (Ks. Liite 5), joita kysyisimme, aikataulusta sekä tapahtumapaikan sijainnista. Lähetimme yrittäjille sähköpostitse haastattelukysymykset, kartan tapahtumapaikalle sekä paneelipäivän aikataulun. Myös yhteistyökoulun kanssa yhteydenpito oli tärkeää, sillä saimme tarvittavat tiedot järjestelyihin sekä aikatauluun liittyen. Tapahtuman kulku Päivän kulku on tärkeä suunnitella järjestelmällisesti. On tärkeää suunnitella jo etukäteen järjestelyihin tarvittava rekvisiitta, yrittäjien vastaanotto, paneelien aikataulu sekä mahdolliset siirrot paneelien välissä, tarjoilut sekä kiitosten pitäminen paneelin lopuksi. Jos paneeli on suunniteltu tarkasti, tuntuu yrittäjäpaneeliin osallistuviltakin helpommalta esiintyä, kun he tietävät koko päivän aikataulusta ajoissa. Päivä alkoi Hyrylän lukiossa tapaamisella lukion opinto-ohjaajan sekä oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa. Kävimme läpi päivän kulun sekä siirryimme tapahtumapaikalle luentosaliin järjestämään tilat valmiiksi yrittäjiä ja paneelia varten. Tapahtumaan osallistui neljä yrittäjää, K-kauppias, yksityinen freelance-toimittaja ja yrittäjät Petele Oy:stä sekä Hio Mex Oy:stä. He tutustuivat kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet heille sähköpostitse aikaisemmin ja antoivat vielä viime hetken palautteita ja neuvoja kysymyksistä, jotka olivat tärkeitä. Paneeleja pidettiin kaksi kappaletta, jotta saatiin osallistujamäärä mahdollisimman suureksi. Osallistujamääräksi tuli yhteensä n. 120 oppilasta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja pääsimme tavoitteeseemme, kasvattamaan nuorten yrittäjyystietoisuutta. Ensimmäinen yrittäjäpaneeli oli pituudeltaan n. 45 minuuttia. Osallistujamäärä oli runsaat 100 oppilasta, yläasteen sekä lukion puolelta. Tapahtuman avasi juontaja, joka kertoi mistä tulemme, mitä teemme ja keitä yrittäjät olivat. Paneelin aloitimme esittelemällä yleisölle yrittäjät ja mistä yrityksistä he tulivat sekä pyysimme heitä kertomaan omasta taustastaan yrittäjänä. Paneeli kulki kysymysten ohjaamana avoimessa keskustelussa. Jokainen yrittäjä toi hyvin esiin omat näkemyksensä ja kokemuksensa yrittäjyydestä. Yleisö seurasi kiinnostuneena ja osallistui myös keskusteluun, yrittäjien kysyessä heiltä kysymyksiä. Toiseen paneeliin saapui vain 15 kuulijaa lukion puolelta. Paneelin kulku meni edellisen paneelin tapaan, hieman tiivistetymmin. Oppilaiden osallistuminen, ryhmän koosta johtuen, oli paljon aktiivisempaa kuin ensimmäisessä paneelissa. Suunniteltu aikataulu venyi osallistujien aktiivisuudesta johtuen. Positiivista oli huomata lukiolaisten suuri kiinnostus yrittäjyyteen. 20
Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotAINA KANNATTAA YRITTÄÄ
AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA
YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotMINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus. Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde
MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde 6.11.2014 Mikä MINNO on? - Metropolian kaikkien alojen opiskelijoiden opintoihin kuuluva, pakollinen 10op
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta
Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista
LisätiedotMINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.
MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotYrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö
Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää
LisätiedotSuomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards
Suomen Rotary 2012 NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards RYLA palvelee nuorten kasvua RYLA on Rotaryn toimintamuoto jo yli 40 v. ajan Jokaisen rotarin tulee osallistua
Lisätiedotetwinning Opettajien eurooppalainen verkosto
etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin
LisätiedotJulkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa
Julkinen loppuraportti 29.3.2019 Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018 Kokeilun esittely Kokeilussa Happia Oy kehitti yhdessä Hintan
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotSuomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia
Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 169 V 26.2.2014, Sj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite työelämän tutustumisjaksojen saamisesta lukioihin HEL 2013-009008 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotKANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotYHDESSÄ! KOKEMUKSIA MIKKELIN TOISEN ASTEEN PROJEKTIVIIKOLTA. yesverkosto.fi
YHDESSÄ! KOKEMUKSIA MIKKELIN TOISEN ASTEEN PROJEKTIVIIKOLTA yesverkosto.fi "Lukiokoulutuksen tehtävä on kehittää valmiuksia työelämään ja työhön." LOPS 2016 YES lukiot työelämään hanke pähkinänkuoressa
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotTeoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana. Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen
Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen 1 2 Kuinka hyvin koulu opettaa seuraavia taitoja? Lähde: TAT & T-Media KUN KOULU LOPPUU NUORTEN
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotKoulutukset syksyllä 2005
Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN
YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotRaportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius
Apurahaselvitys, BiisiPaja 1 BIISIPAJA Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle 2018. BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius 1. MITÄ BiisiPaja on musiikkihanke,
LisätiedotTurun yrittäjyyspolku ideakipinöitä
Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä 1 Mitä yrittäjyydellä tarkoitetaan? Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys on toimintaa, jossa omaaloitteisuus, rohkeus, kekseliäisyys ja luovuus ovat keskeisiä tunnusmerkkejä.
LisätiedotNY 6h -leiri. Learn by doing fun. Vapaaehtoisen opas
Learn by doing fun Vapaaehtoisen opas Hyvä NY Vapaaehtoinen, Kiitos, että olet lähtenyt mukaan lle! on ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan nuorten maailmaan. Vapaaehtoisena toimit roolimallina nuorelle.
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
Lisätiedot0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009
Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta
LisätiedotIntegroivaa pedagogiikkaa Linkussa
Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Fysioterapiaopiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme alaraaja teema -päivistä Lahden tiedepäivä 2015 LINKUTA LUOKSEMME TIISTAI 28.4. Herralan koulu klo 10:00-14:00
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotSeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT
SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat
LisätiedotVaasan lyseon lukion BUSINESS SCHOOL
Vaasan lyseon lukion BUSINESS SCHOOL Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuuden opetussuunnitelma Yrittäjyyskasvatus (YRK) 1. Yrittäjyyskasvatuksen perusteet (YRK1) SO Harjoitellaan yrittäjyyteen
LisätiedotUniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 21.12.2018 Uniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena on räätälöidä
LisätiedotVALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä
VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä 7.4.2016 Validia ammattiopistossa järjestettiin Valmaksi projektin lähipäivä 7.4.2016. Tämän päivän järjestelyihin pyydettiin mukaan Telma ryhmien pyörittämää
LisätiedotINNOVAATIOKILPAILU 2017
INNOVAATIOKILPAILU 2017 ENNAKKOINFO JA KUTSU Viime syksynä järjestimme SICK 25 v INNOVAATIOKILPAILUN oppilaitoksille TiM-LIDARin (laserskanneri) uusista käyttökohteista. Tulokset ovat esillä kotisivullamme
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotLaurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus
Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Luovuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission
Lisätiedotenorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin
enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotOppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua
Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Siilinjärvi 5.9.2014 Tiina Airaksinen Otavan Opisto OPS-hautomot
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotOPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1
Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotTURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008
TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela
OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet
Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotTurvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa
Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotKansainvälisyys kuuluu kaikille oppia kotona ja maailmalla Aila Ylihärsilä
Kansainvälisyys kuuluu kaikille oppia kotona ja maailmalla Kokemuksia Comeniushankkeessa mukana olosta 20.2.2013 Aila Ylihärsilä Preventing dropping out: steps to success towards the European benchmarks
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
Lisätiedot