Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI. YES -keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI. YES -keskus www.yes-keskus.fi"

Transkriptio

1 Nro 01 YES -KATALOGI NUORI YRITTÄJÄ -PROJEKTI YES -keskus

2 YES -keskus? YES -keskus on yrittäjyyskasvatuksen, aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden ja ammatillisen osaamisen kehitystukea kouluille tarjoava keskus. YES -keskuksessa työskentelee projektipäällikkö, jonka tehtävänä on auttaa kouluja, oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään hyviä käytöntöjä opetuksen ja koulutuksen työelämärelevanssin kehittämiseen. YES -keskus tekee käytännön työtä koulujen ja yritysten parissa järjestäen tapahtumia, tilaisuuksia ja koulutuksia omalla toimialueellaan. YES -keskusten palvelut ovat pääosin maksuttomia ja niiden tarkoituksena on auttaa kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatustyön toteuttamisessa koulussa. Kun haluat yrittäjyyskasvatuksen neuvontapalveluita helposti ja nopeasti ota yhteyttä alueelliseen YES -keskukseen. Yhteystiedot löytyvät www-sivuiltamme.

3 Uudenmaan liitto tulevaisuuden tekijä Uudenmaan liitto on maakunnan tulevaisuuden tekijä. Suunnittelu- ja kehittämistyön tähtäin on, että Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Kunnianhimoinen visio kuuluu: Uudenmaan liitto on Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä. Tavoitteena on avoin ja tuloksellinen yhteistyö maakunnan avaintoimijoiden kanssa yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uudenmaan liitto on osa kunnallishallintoa ja sen demokraattista päätöksentekojärjestelmää. Liittoon kuuluu 21 jäsenkuntaa Helsingistä Hankoon ja Mäntsälään. Valtioneuvosto on päättänyt, että vuoden 2011 alussa nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat liittyvä Uudenmaan liittoon. Sen jälkeen jäsenkuntien määrä on 28. Laurea-ammaTTIkorkeakoulu Laurea on uutta osaamista tuottava palveluinnovaatioiden ammattikorkeakoulu, jonka toiminnassa työelämäläheisyys on keskeisessä asemassa. Laurealainen toimintamalli Learning by Developing (LbD) nivoo yhteen koulutuksen, aluekehityksen sekä t&k-toiminnan. Laureassa opiskelijoita on noin 8000, joista n aikuiskoulutuksessa, ja henkilöstöä n Laurealla on seitsemän paikallisyksikköä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Päätösvaltaa käyttävät kuntien poliittisista vaikuttajista koostuvat maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Jäsenkunnat rahoittavat pääosan toiminnasta. SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT Raija Tulla, Johanna Lahti...4 OSA 1 Projektin tausta, tarve ja tavoite...6 OSA 2 Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?...8 OSA 3 Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä...10 OSA 4 Projektiorganisaatio...12 OSA 5 Yrittäjyyskasvatustapahtuma Seurakuntaopistolla Järvenpäässä...14 OSA 6 Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla...18 OSA 7 Yrittäjyyskasvatuksen iltapäivä Hyrylän yläkoululla...22 OSA 8 Yrittäjyyskasvatuksen lähdevinkkejä...26 OSA 9 Lähteet...28 OSA 10 Liitteet...30 Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero, Paino: Finepress, Turku

4 Alkusanat Ammattikorkeakouluopiskelijat yrittäjyyskasvatusta kehittämässä 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä on osuvasti kutsuttu yrittäjyyskasvatuksen käsitteenmäärittelyn ja hyvien käytänteiden vuosikymmeneksi, jolloin luotiin pohja yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamiselle yleissivistävän koulutuksen aihekokonaisuuksiin. Ulkoisen yrittäjyyden rinnalle on noussut keskustelu sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden merkityksestä tulevaisuuden osaamispääomaa rakennettaessa. Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin jo vuonna 2004 Yrittävyyttä, yrittäjyyttä ja ytyä -hanke (YYY), jonka tavoitteeksi asetettiin opiskelijoiden, opettajien ja palvelualan yrittäjien tietämyksen vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksesta ja yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä KUUMA-kunnissa. Työ jatkuu edelleen, mistä osoituksena on tämä käsikirja ja sen taustalla tehty Nuori yrittäjä -hankeyhteistyö Keravan Laurean P2P-opiskelijoiden ja -ohjaajien sekä hankkeen toimeksiantajan Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n (Keuke) välillä. Laurean Peer to Peer (P2P) -toimintamalli on uudenlainen, projektijohtamiseen profiloitunut tapa opiskella liiketalouden asiantuntijaksi. Perinteisestä opiskelutavasta on luovuttu ja siirrytty toimimaan projekteissa dynaamisessa ja verkostoituneessa ympäristössä. Kehittämishankkeet tuottavat uutta osaamista työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi ja luovat perustaa myös innovaatiolähtöiselle yrittäjyydelle. Nuori yrittäjä -hankkeessa tavoitteena oli tehtyjen esiselvitysten pohjalta suunnitella, toteuttaa ja arvioida yrittäjyyskasvatusta edistävä tapahtuma kolmessa KUUMA-kuntien alueella toimivassa oppilaitoksessa. 4

5 Laurean toiminta perustuu Learning by Developing (LbD) -ajatteluun, joka tarkoittaa oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Myös Nuori yrittäjä -hanke rakentui kumppanuusperiaatteelle, jossa opiskelijat, ohjaajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä työskentelivät hankeympäristöissä. Työelämälähtöisissä kehittämishankkeissa sekä yksilö että hankeyhteisö oppivat. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa. Opettajat, työelämäosaajat ja opiskelijat nähdään kaikki oppijoina, ja kumppanuuden lähtökohtana on vastuullinen sitoutuminen hankkeeseen. Kehittämishankkeen eteneminen edellyttää myös keskinäistä kunnioitusta, erilaisten osaamisien arvostamista, rikastamista ja jakamista. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna hanketyöskentely on siihen osallistuvien sisäistä ja omaehtoista yrittäjyyttä kehittävää. Nuori yrittäjä -hankkeen ohjaajina esitämme parhaat kiitokset kaikille hankekumppaneille, P2P-opiskelijoille ja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvoselle, joka omalla ohjaajapanoksellaan ja esimerkillään loi mallin hankkeeseen sitoutumisesta ja rakentavasta, innovatiivisesta hanketyöskentelystä. Keravalla, Raija Tulla ohjaaja, P2P Johanna Lahti ohjaaja, P2P LbD-toimintamallissa oppimisen viisi kulmakiveä ovat kumppanuus, kokemuksellisuus, autenttisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Nuori yrittäjä -hankkeessa tutkimuksellisuus merkitsi riittävän tietoperustan hankkimista esiselvityksen avulla yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMA-kuntien alueella toteutetuista hankkeista. Kokemuksellisuus näkyi tiimi- ja ohjausryhmätyöskentelynä ja vastuunottona. Kumppanuus Keuken, yhteistyökoulujen sekä yrittäjien kanssa tarjosi autenttisen toimintaympäristön hankkeelle. Luovuus näkyi niiden yrittäjyyskasvatusta edistävien tapahtumien kehittämisenä, joita esitellään tämän käsikirjan sivuilla. 5

6 1Projektin tausta, tarve ja tavoite 1. AIHIO 2. KYSYMYS, ONGELMA, AIHE 3. RAPORTTI, TULOKSET 4. JAKAMINEN Taustateorioihin perehtyminen Projektin tutkimusaiheen jäsentäminen Taustateorioihin perehtyminen Projektin suunnittelu ja toteuttaminen Taustateorioihin perehtyminen Tulosten esittäminen ja raportointi kumppanille Opiskelijayhteisöille + muille jakaminen Esiselvitysvaihe 5 op Yrittäjyyden edistäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti Opetussuunnitelmat Hankkeet Tutkimukset ja julkaisut Ideointi, suunnittelu ja toteutus 5 op Innovointi Verkostoituminen Toteutus Arviointi Jakaminen

7 Tausta Tämä käsikirja on syntynyt osana Keravan Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Peer to Peer -toimintamallin toisen vuoden opiskelijoiden Nuori Yrittäjä -kehittämisprojektia. Projektin tarkoituksena oli kehittää Keski-Uudenmaan kouluverkostossa uusia keinoja ja lähestymistapoja yrittäjyyskasvatukseen liittyvän yrittäjyystiedon ja -taidon lisäämiseksi. Projektin toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen (Keuke) projektipäällikkö Tuula Ilvonen. Keukella on kaksi yrittäjyyskasvatushanketta, yrittäjyyskasvatus Keski-Uudellamaalla ja Keski-Uudenmaan YES -yrittäjyyskasvatuskeskus, joista YES -keskus tuottaa oman alueensa oppilaitoksille ja yrittäjille palveluja, joiden tavoitteena on tukea yrittäjyyden kasvua ja lisätä alueen elinkeinoelämän muutosta. Keski-Uudenmaan kouluverkosta pyritään rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen esimerkkialue, jolla luotaisiin otollinen ympäristö yrittäjyyden tulevalle kehittymiselle alueella. Tavoitteena on luoda koulujen sisälle pysyvä yrittäjyyskasvatusta tukeva rakenne sekä kehittää yrittäjyyden edistämiseksi innovatiivisen yritystoiminnan malleja. (Keski-Uudenmaan YES -keskus, www-sivu.) Tarve Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys laajasti määriteltynä pitääkin sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) Kasvua yrittäjyyteen tarvitaan myös siksi, että työelämän vaatimukset kovenevat kaiken aikaa ja yrittäjämäisiä piirteitä korostetaan yhä enemmän myös toisen palveluksessa työskenneltäessä (Leskinen 2000, 10). Tämän takia koulutusjärjestelmällä on yhä suurempi merkitys uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Tavoite Projektin tavoitteena oli lisätä yrittäjyyskasvatustietoisuutta nuorten sekä opettajien keskuudessa eri kouluasteilla. Tapahtumien järjestämisessä tärkeintä oli saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Tärkeää oli myös saada opettajille parempaa tietoa yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisestä omaan opetukseen, sekä miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä. Projektia toteuttaneet tiimit oppivat myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa hektisten aikataulujen vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimien kesken sekä yhteistyökumppanien kanssa, esiintymistaitoja sekä uusinta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nyky-yhteiskunnassa. Projektin ensimmäinen toimeksianto oli esiselvityksen tekeminen, jonka avulla projektiryhmät hankkivat tarvittavan tietoperustan yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, teoriasta ja linjauksista sekä valtakunnallisista ja KUUMAkuntien alueella toteutetuista yrittäjyyskasvatushankkeista. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava käsitys yrittäjyyskasvatuksesta. Projektiryhmien esiselvitysraportit pohjustivat projektisuunnitelmia ja sitä kautta toteutuneita yrittäjyyskasvatustapahtumia. 6 7

8 2Miksi yrittäjyyttä tarvitaan?

9 Yrittäjyyskasvatus on pitkään nähty kapeaalaisesti vain ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvänä eli uusien yksityisyrittäjien määrän lisäämiseen tähtäävänä toimintana. Tällöin sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys on jäänyt taka-alalle. Yrittäjyyskasvatusta on alettu tarkastella laaja-alaisemmin vasta viime vuosien aikana, jolloin se on nähty yhä enemmän kokonaisvaltaisena kehitysprosessina. Uuden yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdaksi vahvistui ajatus siitä, että yrittäjyys on ajattelumalli ja toimintatapa, jota voidaan oppia ja opettaa. (Kyrö, Lehtonen & Ristimäki 2007, 217.) Länsimaiset yhteiskunnat ovat muutostilassa. Työelämän tarpeista lähtevät vaatimukset keskittyvät paitsi organisaatioiden tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen myös ihmisen omaan kasvuun ja kehittymiseen. Koululaitoksen tehtävänä on valmistaa nuoria elämään, jossa työelämällä on tärkeä sija. Ihmisen kehittymistä elämän eri saroilla tukevat monet yrittäjämäiset ominaisuudet. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan koulutusjärjestelmässä, ei koulutusjärjestelmän, vaan ihmisen vuoksi. Yrittäjyyskasvatus lähtee työelämän tarpeista, mutta myös ihmisen elinikäisen oppimisen näkemyksestä ja palvelee sekä yhteiskuntaa, organisaatioita että ihmistä yksilönä. Sen tavoitteena on kehittää näitä kaikkia tahoja, eikä ihmisen omaehtoista kehittymistä voida irrottaa muista tavoitteista. (Leskinen 2000, 8.) Suomi tarvitsee uusia ulkoisia, sisäisiä ja omaehtoisia yrittäjiä. Yrittäjyys pitää sisällään ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen selviytyjäksi muuttuvissa olosuhteissa. Ulkoinen, sisäinen kuin omaehtoinenkin yrittäjä oppii jatkuvasti uutta ja osaa kohdata myös epäonnistumiset oppimistilanteina. Hän näkee mahdollisuuksia, unelmoi, toteuttaa visioitaan, toimii itsenäisesti ja kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Hän ottaa harkittuja riskejä ja kantaa vastuun niistä. Yrittäjyys koskettaa siis aina ihmistä, yrittäjää. (Leskinen 2000, ) 8 9

10 3Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä

11 Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa perinteisesti yrityksen perustamista, omistamista ja pyörittämistä. Ulkoinen yrittäjyys voi avata väylän itsensä työllistämiseen ja omaehtoisen uran luomiseen. (Leskinen 2000, 8 9.) Opetusministeriön tavoitteena on vahvistaa yksilöiden yrittäjämäistä asennetta ja lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden vahvistaminen kattaa koko koulutusjärjestelmän. (Opetusministeriö: yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma, pdf-tiedosto.) Sisäinen yrittäjyys Kun työelämän saneeraukset, organisaatioiden hierarkioiden kevennykset, verkostointi, pätkätyö, itsensä johtaminen ja tiimityö jylisivät läpi työyhteisöjen, palkkatyöntekijän yrittäjämäisessä asenteessa nähtiin vastaus moniin työorganisaatioiden ongelmiin. Työelämän vaatimukset edellyttävätkin työntekijältä tänä päivänä sisäistä yrittäjyyttä. Sillä tarkoitetaan organisaation kollektiivista, yrittäjämäistä toimintatapaa. Sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia ovat yksilön aloitteellisuus, luovuus, riskinottokyky, vastuunotto ja tiimityötaidot omassa työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Matti Koirasen mukaan sisäiset yrittäjät ovat ihmisiä, joilla on luovuutta, visioita ja kunnianhimoa, mutta sisäiset yrittäjäihmiset mieluummin tekevät töitä toisten perustamissa yrityksissä kuin omissaan. He ovat siis yrityksen omistajan ja perinteisen palkansaajan eräänlainen välimuoto. Kunnianhimonsa takia he haluavat toimia pitkälle oman tahtonsa mukaan, sisäisistä esteistä ja riskeistä huolimatta he yleensä haluavat toteuttaa yrityksen sisällä ideansa. Sisäinen yrittäjä voi puuttua omilla aloitteillaan myös sellaisiin asioihin, mihin häntä ei ole käsketty puuttumaan, ehkä sen takia, koska hän osaa kiinnittää huomiota ideoihin, jotka auttavat yritystä menestymään markkinoilla. (Koiranen 1993, 127.) Omaehtoinen yrittäjyys Yrittäjyydestä voidaan puhua myös ihmisen omana kehityskertomuksena, jolloin kyseessä on Kyrön (1997) mukaan omaehtoinen yrittäjyys. Tällöin ihmisen rooli oman toimintansa subjektina korostuu. Omaehtoinen yrittäjyys näkyy yksilön yrittäjämäisessä ajattelussa ja käyttäytymisessä esimerkiksi oppimisessa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja työyhteisössä. (Leskinen 2000, 10.) Paula Kyrön mukaan omaehtoinen yrittäjyys on yksilön inhimillinen toimintatapa, joka tulee esille vapaassa toimintaympäristössä. Siinä yksilö nähdään itseohjautuvana toimijana, jolla korostuu näkemys, halu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. (Muotoilun perusteet: Yrittäjyys, pdf-tiedosto.) 10 11

12 4 Projektiorganisaatio

13 Nuori Yrittäjä -projektiorganisaatio koostui projektin ohjausryhmästä ja kolmesta projektiryhmästä. Ohjausryhmään kuuluivat projektin toimeksiantaja Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen, Laurean puolesta projektin ohjaajat lehtorit Johanna Lahti ja Raija Tulla. Ohjausryhmässä olivat vielä mukana projektiryhmistä projektipäällikkö Milko Holmström, sekä tiimivastaavat Kim Hyttinen ja Juulia Tolvanen. Tässä organisaatiomallissa kaiken ydin oli ohjausryhmä, jossa toimeksiantaja, ohjaajat ja valitut opiskelijat yhdessä päättivät asioista projektin läpiviemiseksi. Ohjausryhmän kokouksissa esiteltiin projektiryhmien kuulumiset ja tuotokset tiimivastaavien toimesta. Teimme yhdessä tarvittavat parannusehdotukset tuotoksiin ja sovimme seuraavien tehtävien toimeksiannot. Käsiteltävistä asioista tehtiin myös virallinen pöytäkirja. Kokouksissa käsitellyistä ja esille tulleista asioista jokainen tiimivastaava piti kirjaa projektiryhmäänsä koskevista asioista ja informoi kokouksen jälkeen päätetyistä asioista omaa ryhmäänsä. Projektin ohjausryhmä Tuula Ilvonen Projektipäällikkö Keuke Johanna Lahti Lehtori Laurea Raija Tulla Lehtori Laurea Projektiryhmä 1 Milko Holmström Projektipäällikkö Heidi Sipilä Emilia Papinoja Petra Pajarinen Projektiryhmä 2 Kim Hyttinen Projektipäällikkö Saara Keituri Karoliina Viuhkola Kristiina Komisarova Projektiryhmä 3 Juulia Tolvanen Projektipäällikkö Satu Laine Olli Lehvonen Wilhelmiina Heinonen 12 13

14 5YrittäjyyskasvatuStapahtuma SeurakuntaOPISTOLLa Järvenpäässä

15 Yhteistyökumppani Projektin yhteistyökumppanina oli Seurakuntaopisto Järvenpäästä. Koulutussuunnittelijat Jaana Myllylä ja Leena Berntsson toimivat yhteyshenkilöinä tapahtuman järjestämisessä. Seurakuntaopisto on yksityinen koulutuksenjärjestäjä, joka on toiminut vuodesta 1945 lähtien antaen sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan ammatillista koulutusta sekä yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluita. Seurakuntaopiston palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 130 ihmistä ja vuosittain opiskelijoita on pitkäkestoisessa koulutuksessa noin (Seurakuntaopisto Järvenpää, www-sivu.) Tapahtuman tarve ja tavoitteet Projektiryhmämme toteutti yrittäjyyskasvatukseen liittyvän teemapäivän Seurakuntaopistolle Järvenpäässä. Sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys sisältyi Seurakuntaopiston uusiin, tänä syksynä käyttöön otettuihin opetussuunnitelmiin integroituina ammatillisiin opintoihin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi opintoihin liittyy oman alan yritystoimintaan tutustuminen. Yrittäjyyskasvatustapahtuman tavoitteena oli herättää ajatuksia ja uusia näkökulmia Seurakuntaopiston opettajien keskuudessa, miten ja millä tavalla yrittäjyyskasvatusta voitaisiin sisällyttää Seurakuntaopiston opetukseen eri koulutusaloilla. Tapahtuman suunnittelu Tapahtuman järjestämiseksi ja teemapäivän rakentamiseksi juuri Seurakuntaopiston opettajille sopivaksi kävimme yhteisen alkupalaverin Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoiden Jaana Myllylän ja Leena Bertssonin kanssa. Projektiryhmämme oli suunnitellut tapaamiseen jo alustavan ohjelmarungon teemapäivään, jota yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kävimme läpi ja muokkasimme ohjelmaa heidän toivomuksiensa mukaan (Ks. Liite 1). Tapahtuman ja tehtävien suunnittelemiseen käytimme esiselvityksen avulla hankittuja tietoja valtakunnallisista ja paikallisista opetussuunnitelmista sekä erilaisista yrittäjyyskasvatustapahtumista ja muista jo toteutuneista hankkeista. Käytännön tehtävien rakentamiseen käytimme apuna YES -keskuksen ja Nuori Yrittäjyys ry:n materiaaleja yrittäjyyskasvatustapahtumista, joiden pohjalta muokkasimme projektiryhmän kanssa tapahtumaan soveltuvat tehtävät Seurakuntaopiston koulutusalojen opettajille. Projektiryhmämme piti tapahtuman kenraaliharjoituksen Laurean Peer to Peer -toimintamallin lehtoreille, jossa päivän ohjelmaa ja tehtäväosioiden toimivuutta testattiin. Lehtoreiden palautteen pohjalta ryhmämme teki viimeiset tarvittavat muutokset tapahtuman Power Point -esityksiin ja tehtäväpapereihin

16 Tapahtuman kulku Yrittäjyyskasvatustapahtuma pidettiin Seurakuntaopiston auditoriossa. Tapahtumaan saapuneet opettajat jaettiin jo ennen tilaisuuden alkua omiin koulutusalaryhmiin (Ks. Liite 2), jotta luennon jälkeisiin tehtäväosioihin siirtyminen sujui nopeasti. Opettajille suunnattu teemapäivä sisälsi tapahtuman alkuun luennon, jossa Keuken projektipäällikkö Tuula Ilvonen avasi syvällisemmin yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteitä, kuten yrittäjyys, omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys, ja puhui myös siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on opettajan arjessa. Luennon jälkeen opettajat pääsivät käytännössä soveltamaan kuulemaansa yrittäjyyskasvatuksesta erilaisissa tehtävissä. Ennen jokaista tehtävää suoritettiin tehtävien ohjeistus opettajille suullisesti ja tehtävien keston ajan sama ohjeistus löytyi myös auditorion valkokankaalta Power Point -diaesityksenä. (Ks. Liite 2). Tällä tavalla saatiin varmistettua tehtäväosioiden sujuvuus tapahtumassa. Ensimmäisenä tehtävänä opettajat pääsivät pohtimaan omaa henkilökohtaista yrittäjyyskasvattajaosaamista. Minä yrittäjyyskasvattajana -nelikenttäanalyysin avulla (Ks. Liite 3) tiedostettiin omat vahvuudet, erityistaidot, kehittämistarpeet sekä mihin tarvitaan tukea yrittäjyyskasvatuksessa. Seuraavaksi tapahtuman ohjelmassa oli koulutusalaryhmille suunniteltu humoristinen Luo vanhasta uutta -tehtävä (Ks. Liite 2). Tehtävän tavoitteena oli kehittää luovaa ajattelua sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Tehtävässä ryhmät valitsivat esillä olevista tavaroista yhden, ideoivat sille uuden käyttötarkoituksen ja esittelivät muille ryhmille uuden tuotteen muutaman minuutin myyntipuheella. Tämä tehtävä toimi todella hyvin ajattelun ja ilmapiirin vapauttajana. Yksilötehtävän jälkeen jatkettiin jaetuissa oman koulutusalan ryhmissä idearuututehtävään, jossa ryhmät kirjasivat ylös lyhyesti, miten tuoda yrittäjyyskasvatus opintoihin, omalla koulutusalalla. Idearuudun nelikenttäanalyysiin (Ks. Liite 3) kuuluivat myös kohderyhmä, imago sekä tapaa toteuttaa yrittäjyyskasvatus. Viimeisen tehtävän tavoitteena oli aikaisempien tehtävien avulla syventää suunnittelua yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseksi opintoihin (Ks. Liite 4). Tarkoituksena oli laatia jaetun aineiston avulla jokaisen ryhmän koulutusalan näköinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma. Tapahtuman palaute ja onnistuminen Tapahtumassa järjestettiin vielä loppukeskustelut, jossa sana oli vapaa. Tällä tavalla saimme osallistuvilta opettajilta palautetta teemapäivän annista. Loppukeskustelussa tuli selkeästi ilmi, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja myös opettajat saivat uusia työkaluja yrittäjyyskasvatukseensa. Myös kirjallinen palaute tapahtumasta oli enimmäkseen positiivista ja opettajat olivat mielissään saamastaan yhteisestä opetussuunnitelmien suunnitteluajasta. Ryhmän alkuodotukset tapahtumasta olivat aluksi epäluuloiset, sillä opiskelijoina koimme opettajien ohjaamisen haastavana ja täysin uutena asiana. Tapahtuman edetessä epäluulomme kuitenkin karisivat, kun huomasimme opettajien heittäytyvän avoimesti mukaan ohjelmaan. Varsinkin luo vanhasta uutta -tehtävä oli positiivinen kokemus kaikille loistavien ideoiden ja humorististen esitysten vuoksi. Tämän tehtävän jälkeen tapahtuman ilmapiiri vapautui ja osallistujat ottivat rennomman asenteen tehtäviin. Tapahtuman lopuksi kiitimme onnistuneesta yhteistyöstä pienillä lahjoilla Seurakuntaopiston koulutussuunnittelijoita Jaana Myllylää ja Leena Berntssonia, sekä luennoitsijaa Tuula Ilvosta. Tapahtumaan olisi täytynyt varata enemmän aikaa tehtävien purkuun ja palautekeskusteluun. Tapahtuman suunnitteluaika oli vain viikko, joten tapahtumaa olisi vielä pystynyt hiomaan paremmaksi jos aikaa olisi ollut enemmän. Olemme kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä lopputulokseen. 16

17 17

18 6Yrittäjäpaneeli Hyrylän lukiolla

19 Hyrylän lukio toimii Hyrylän koulukeskuksessa, jossa on uudistetut, nykyaikaisin opetusvälinein varustetut opiskelutilat. Lukio tarjoaa opiskelijoille vankan yleissivistävän perustan sekä suotuisan ilmapiirin itsetunnon, ihmissuhdetaitojen ja elämäntaitojen kehittämiseksi. Mahdollisuuksia ja haasteita on kaikille. Opiskelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi luonnontieteisiin, vieraisiin kieliin, filosofisyhteiskunnallisiin aineisiin, taito- ja taideaineisiin tai niiden yhdistelmiin. Hyrylän lukion opiskelijamäärä antaa myös erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Tuusulan kieliohjelmaa. Kulttuurikasvatus on mukana kaikissa oppiaineissa. Opiskelijaa ohjataan ja totutetaan kulttuurin käyttäjäksi ja luojaksi, onnistuuhan oman identiteetin löytäminen ja vahvistaminen parhaiten juuri kulttuurin avulla. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan eri projektien sekä ystävyyskoulutoiminnan kautta. Hyrylän lukiossa ovat yleissivistävä perusopetus ja valintamahdollisuudet sopivassa tasapainossa. (Hyrylän lukio, www-sivu.) Yrittäjäpaneeliin osallistuvat yrittäjät olivat Jokelan K-marketin kauppias Carissa Rantala, tuusulalainen freelance-toimittaja Katja Holopainen, Petele Oy:n omistaja Petteri Pajari sekä Hio-Mex Oy:n toimitusjohtaja Mika Sassi. Tapahtuman tarve ja tavoitteet Yrittäjäpaneeli järjestettiin Hyrylän lukion avoimien ovien päivänä. Hyrylän lukion tarpeena oli saada tapahtuma avoimiin oviin osallistuville oppilaille. Hyrylän lukiossa on järjestetty aikaisemminkin yrittäjyyteen liittyviä kursseja, minkä vuoksi opettajat olivat tietoisia yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä nuorille. Lukion tarpeena oli saada oppilaat kiinnostumaan yrittäjyyden monipuolisuudesta sekä sen antoisuudesta. Paneelin tavoitteet jakautuivat kolmen eri osapuolen oppimiseen. Päätavoitteena oli lisätä nuorten yrittäjyyskasvatusta paneelin avulla. Toisena tavoitteena oli opettajien oppiminen nuorten yrittäjyystietoisuuden tärkeydestä ja uudesta luovasta tavasta järjestää tapahtuma, joka on antoisa oppilaille oppimisen kautta. Kolmantena tavoitteena olivat opiskelijoiden, jotka järjestivät tapahtuman, oppimisen tavoitteet. Tapahtuman tavoitteena oli saada lisättyä yrittäjyystietoisuutta nuorten keskuudessa. Oli tärkeää saada kuuluvuutta ja näkyvyyttä yrittäjyyden eri muodoista innostavalla ja erilaisella tavalla, jotta nuoret pysyvät kiinnostuneina yrittäjyydestä. Paneelin avulla saimme tuotua esille jokaisen yrittäjän eri näkökulmat ja kokemukset työstään, mikä lisäsi nuorten kiinnostuneisuutta tapahtumassa. Tavoitteena oli myös, että yrittäjyyskursseja järjestettäisiin uudestaan lukioissa projektin jälkeen, jotta nuorten yrittäjyystietoisuus edistyisi jatkossakin. Yrittäjäpaneelissa oli tavoitteena myös, että opettajat ymmärtäisivät paremmin miksi yrittäjyyteen kannattaa kannustaa nuoria tänä päivänä ja miksi se on tärkeää. Yrittäjäpaneelin avulla myös he oppivat yrittäjyyden eri muodoista yrittäjäpaneeliin osallistuneiden yrittäjien omien kokemusten kautta. Opiskelijoiden oppimisen tavoitteena oli oppia perusteellisesti yrittäjyyskasvatuksesta. Projektin myötä projektiryhmä oppi myös nopeaa reaktiokykyä ja päätöksentekoa nopean aikataulun vuoksi, yhteistyö/tiimityöskentelytaitoja, organisointitaitoja ajanhallinnan sekä projektin toteuttamisen kautta, verkostoitumista, viestintätaitoja tiimin kesken sekä Hyrylän koulun kanssa, uusia markkinointiideoita oppilailta projektin päättyessä, esiintymistaitoja sekä uutta tietoa yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä nuorten keskuudessa 18 19

20 Tapahtuman suunnittelu Selvitettyämme projektin alussa KUUMA-kuntien lukioiden kurssitarjonnat, otimme yhteyttä moniin kouluihin. Hyrylän lukiossa oli aikaisemmin järjestetty yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kursseja, joten päätimme ottaa yhteyttä lukion opinto-ohjaajaan sekä vararehtoriin, kysyäksemme kiinnostuneisuutta tehdä yhteistyötä kanssamme. Hyrylän lukio kiinnostui ideastamme järjestää yrittäjyyskasvatukseen liittyvä tapahtuma ja sovimme yhteyshenkilön kanssa päivämäärän palaveria varten, jossa sovimme projektin aikataulusta ja jossa projektiryhmämme esitteli projektiehdotuksemme. Kun yhteistyökoulu oli saatu, otimme selvää, ketkä yrittäjät voisivat olla sopivia yrittäjäpaneeliimme. Yrittäjien saaminen tapahtumaan, joka oli erittäin nopean aikataulun päässä, oli vaikeaa. Lopulta saimme neljä yrittäjää osallistumaan paneeliin yhteistyökumppanimme avulla. Pidimme yrittäjät informoituina tapahtuman kulusta, kysymyksistä (Ks. Liite 5), joita kysyisimme, aikataulusta sekä tapahtumapaikan sijainnista. Lähetimme yrittäjille sähköpostitse haastattelukysymykset, kartan tapahtumapaikalle sekä paneelipäivän aikataulun. Myös yhteistyökoulun kanssa yhteydenpito oli tärkeää, sillä saimme tarvittavat tiedot järjestelyihin sekä aikatauluun liittyen. Tapahtuman kulku Päivän kulku on tärkeä suunnitella järjestelmällisesti. On tärkeää suunnitella jo etukäteen järjestelyihin tarvittava rekvisiitta, yrittäjien vastaanotto, paneelien aikataulu sekä mahdolliset siirrot paneelien välissä, tarjoilut sekä kiitosten pitäminen paneelin lopuksi. Jos paneeli on suunniteltu tarkasti, tuntuu yrittäjäpaneeliin osallistuviltakin helpommalta esiintyä, kun he tietävät koko päivän aikataulusta ajoissa. Päivä alkoi Hyrylän lukiossa tapaamisella lukion opinto-ohjaajan sekä oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa. Kävimme läpi päivän kulun sekä siirryimme tapahtumapaikalle luentosaliin järjestämään tilat valmiiksi yrittäjiä ja paneelia varten. Tapahtumaan osallistui neljä yrittäjää, K-kauppias, yksityinen freelance-toimittaja ja yrittäjät Petele Oy:stä sekä Hio Mex Oy:stä. He tutustuivat kysymyksiin, jotka olimme lähettäneet heille sähköpostitse aikaisemmin ja antoivat vielä viime hetken palautteita ja neuvoja kysymyksistä, jotka olivat tärkeitä. Paneeleja pidettiin kaksi kappaletta, jotta saatiin osallistujamäärä mahdollisimman suureksi. Osallistujamääräksi tuli yhteensä n. 120 oppilasta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja pääsimme tavoitteeseemme, kasvattamaan nuorten yrittäjyystietoisuutta. Ensimmäinen yrittäjäpaneeli oli pituudeltaan n. 45 minuuttia. Osallistujamäärä oli runsaat 100 oppilasta, yläasteen sekä lukion puolelta. Tapahtuman avasi juontaja, joka kertoi mistä tulemme, mitä teemme ja keitä yrittäjät olivat. Paneelin aloitimme esittelemällä yleisölle yrittäjät ja mistä yrityksistä he tulivat sekä pyysimme heitä kertomaan omasta taustastaan yrittäjänä. Paneeli kulki kysymysten ohjaamana avoimessa keskustelussa. Jokainen yrittäjä toi hyvin esiin omat näkemyksensä ja kokemuksensa yrittäjyydestä. Yleisö seurasi kiinnostuneena ja osallistui myös keskusteluun, yrittäjien kysyessä heiltä kysymyksiä. Toiseen paneeliin saapui vain 15 kuulijaa lukion puolelta. Paneelin kulku meni edellisen paneelin tapaan, hieman tiivistetymmin. Oppilaiden osallistuminen, ryhmän koosta johtuen, oli paljon aktiivisempaa kuin ensimmäisessä paneelissa. Suunniteltu aikataulu venyi osallistujien aktiivisuudesta johtuen. Positiivista oli huomata lukiolaisten suuri kiinnostus yrittäjyyteen. 20

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Luovuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä 1 Mitä yrittäjyydellä tarkoitetaan? Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys on toimintaa, jossa omaaloitteisuus, rohkeus, kekseliäisyys ja luovuus ovat keskeisiä tunnusmerkkejä.

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Koulutusta, toimintaa ja rahoitusta Agendi Modus -hanke edistää yrittävyyttä ja yrittäjyyttä osana koulujen normaalia

Lisätiedot

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Fysioterapiaopiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme alaraaja teema -päivistä Lahden tiedepäivä 2015 LINKUTA LUOKSEMME TIISTAI 28.4. Herralan koulu klo 10:00-14:00

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards Suomen Rotary 2012 NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards RYLA palvelee nuorten kasvua RYLA on Rotaryn toimintamuoto jo yli 40 v. ajan Jokaisen rotarin tulee osallistua

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Kokemuksellisuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot