Loviisan kaupunki. Päätös Nro 80/2012/2 Dnro ESAVI/145/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 80/2012/2 Dnro ESAVI/145/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Loviisanlahden Laivasillan venesataman ja sinne sekä Tullisillan vedenlaituriin johtavan julkisen väylän ruoppaaminen ja muuttaminen, ruoppausmassojen läjittäminen mereen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Loviisa HAKIJA Loviisan kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Loviisan kaupunki on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Loviisanlahden Laivasillan venesatama-altaan ja sinne johtavan väylän ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Loviisan kaupungissa. Lisäksi on haettu lupaa venesatamaan johtavan julkisen kulkuväylän muuttamiseen. Hakija on myös pyytänyt lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen yleiskuvaus Loviisanlahden Laivasillan venesatama palvelee kotisatamana Loviisan kaupungin ja sen lähialueen asukkaita sekä hyvät palvelut omaavana vierasvenesatamana matkailu- ja vapaa-ajan veneilijöitä. Lisäksi satamasta on säännöllinen reittiliikenne Svartholman linnoitussaarelle sekä tilausliikennettä vesibusseilla ja matkustaja-aluksilla. Satamaan johtaa kaupungin ylläpitämä julkinen kulkuväylä, joka on ensimmäisen kerran merkitty merikarttaan vuonna Laivasillan venesatama-altaan vesisyvyys on tällä hetkellä osin liian pieni sataman turvalliselle käytölle. Lisäksi nykyinen väylä ei mahdollista isoimpien alusten vierailua satamassa. Hankkeen tarkoituksena onkin ruopata ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Vesistötiedot Laivasillan venesatamaan ja Tullisillan venelaituriin johtava väylä ja samalla myös leventää sitä. Lisäksi Laivasillan venesatama-allas ruopataan. Ruoppausmassat, yhteensä noin m 3 ktr, läjitetään mereen Orrengrundsfjärdenin pohjoisosaan noin 2 km itään Yttre Täktarnin saaresta. Ruoppausten jälkeen Loviisan kaupunki käynnistää väylän uudelleen merkitsemiseksi ja merikorttiin saattamiseksi tarvittavat prosessit liikenneviraston kanssa. Loviisanlahti on pitkänomainen pohjois-eteläsuuntainen lahti, jonka pituus lahden pohjoisosan pohjukasta lahtea länsipuolelta rajaavan Vårdön niemen eteläkärkeen on noin 8 km. Loviisan kaupungin keskusta sijaitsee välittömästi Loviisanlahden pohjukan länsipuolella. Suunnittelualue sijaitsee aivan Loviisanlahden pohjoispäässä alkaen Sahaniemen laituriin johtavalta 4,0 m kulkusyvyiseltä väylältä ja ulottuen noin 3 km pohjoiseen Loviisanlahden pohjoispäähän. Suunnittelualuetta lähimmän Haminan mareografin havaintojen perusteella merivedenkorkeus suunnittelualueella on vaihdellut vuosina seuraavasti: HW= MW teor. + 1,97 m MHW= MW teor. + 1,15 m MW= MW teor. + 0,01 m MNW= MW teor. - 0,78 m NW= MW teor. - 1,10 m Vuonna 2005, jolloin Haminan mareografin ylin veden korkeus (HW) on mitattu, Loviisan Laivasillan venesatamassa merivedenkorkeus oli noin N 60 +1,75 m. Vuoden 2011 teoreettisen keskiveden ja valtakunnallisen N 60 - korkeusjärjestelmän välinen ero on Loviisassa noin -0,015 m. Ruoppauskohteiden pohjan laatu ja pohjasedimentin haitta-aineet Väyläalue Vesisyvyyksiä tutkittiin lokakuussa 2007 linjaluotauksena DGPSlaitteistoon kytketyllä kaikuluotaimella. Lisäksi alueella on tehty tankoharauksia vuonna Pohjan laadun arvioimiseksi tehtiin suunnitellulla ruoppausalueella pliktaustutkimuksia vuonna 2007 yhteensä 30 pisteestä. Tutkimusten perusteella pohja on pääosin löyhää liejuista savea. Pliktausta ei ulotettu kovaan pohjaan, vaan se päätettiin noin tasolle -5,0 m. Tämä taso saavutettiin 26 pisteessä. 2 Pohjan sedimentin haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi väylän suunnittelualueelta otettiin vuonna kpl sedimenttinäytteitä, näytesyvyyksistä 0 1,0 m, 0 0,5 m ja 0 0,6 m. Näytteistä analysoitiin elohopea, metallit

3 Läjitysalue (Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, As), PAH- ja PCB-yhdisteet sekä orgaaniset tinayhdisteet. Väyläalueen analyysitulokset normalisoitiin ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. TBTpitoisuuden taso 1 (3 μg/kg) ylittyi niukasti pisteessä 1 (8,8 μg/kg), pisteessä 3 (5,1 μg/kg) ja pisteessä 4 (4,3 μg/kg). Muiden haitta-aineiden pitoisuudet jäivät kaikissa pisteissä alle tason 1. Tasoa 2 ei ylitetty missään pisteessä minkään tutkitun haitta-aineen osalta. Satama-allas Laivasillan satama-altaan (noin 6 ha) vesisyvyyksiä tutkittiin lokakuussa 2007 linjaluotauksena DGPS-laitteistoon kytketyllä kaikuluotaimella. Pohjan laadun arvioimiseksi tehtiin keväällä 2011 ruoppausalueella pohjatutkimuksia painokairalla yhteensä 13 pisteestä. Tutkimusten perusteella merenpohja on pääosin löyhää liejuista savea noin tasolle -10,0-13,0 m. Sataman aivan pohjoispäässä savikerros on hieman ohuempi ja päättyy noin tasolle -5,0-8,0 m. Lähempänä rantaa savikerroksen alapuolella on 2 4 metrin paksuinen keskitiivis hiekkakerros. Hiekkakerroksen alla on pääosin 1 2 metrin paksuinen moreenista ja kivistä koostuva pohjamuodostuma. Kairaukset, joita ei päätetty määrämittaisina, päättyivät lähinnä kiveen ja osa mahdolliseen kallioon. Kairausten päättymistaso vaihteli tasosta -13,4 m tasolle -20,0 m. Alueelta otettiin vuonna 2011 myös 5 kpl sedimenttinäytteitä näytesyvyyksiltä 0 0,5 m ja 0,5 1,0 m. Laboratoriosta saadut analyysitulokset normalisoitiin sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen käytännön mukaisesti. TBTpitoisuuden taso 1 ylittyi niukasti pisteissä 2, 4 ja 5. Metalleista vertailun perusteella kadmium ja sinkki olivat tasolla 1 pisteissä 4 ja 5. Polyaromaattisien hiilivetyjen pitoisuuksien vertailussa todettiin antraseenissa, bentsoantraseenissa, feranteenissa ja fluoranteenissa niukka tason 1 ylitys pisteissä 2, 4 ja 5. Öljyssä havaittiin tason 1 ylitys pisteissä 2 ja 4. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet jäivät kaikissa pisteissä alle tason 1. Tasoa 2 ei ylitetty missään pisteessä minkään tutkitun haitta-aineen osalta. Vuonna 2005 insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki venesataman satama-altaassa sedimenttitutkimuksia. Altaasta otettiin 2 näytettä, joista analysoitiin elohopea, metallit (Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, As), mineraaliöljy sekä orgaaniset tinayhdisteet. Pisteessä 1 sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen TBT-pitoisuuden taso 1 ylittyi lievästi. Metallien tai öljyn suhteen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia ei normalisoitu, mutta pisteen 1 normalisoimattomat pitoisuudet ylittivät tason 1 muiden paitsi arseenin ja lyijyn osalta. Pisteen 2 normalisoimattomat pitoisuudet ylittivät tason 1 vain kromin osalta. Ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee Orrengrundsfjärdenin pohjoisosassa noin 2 km itään Yttre Täktarnin saaresta. Meriläjitysalue sijaitsee osittain Loviisaan johtavan 4,6 m kulkusyvyisen väylän alueella. Läjitysalue on 3

4 Vesistön käyttö neliön muotoinen kooltaan noin 600 m x 600 m. Läjitysalueen sijainnin määräävien nurkkapisteiden koordinaatit KKJ-3 -järjestelmässä ovat seuraavat: x y Luoteisnurkka Koillisnurkka Kaakkoisnurkka Luoteisnurkka Suunniteltu meriläjitysalue soveltuu ruoppausmassojen läjitysalueeksi Kala- ja vesitutkimus Oy:n heinäkuussa 2004 laatiman lausunnon ja kesäkuussa 2011 laatiman selvityksen perusteella. Vesisyvyys alueella on noin m. Läjitysalue on luontaista sedimentaatioaluetta, jossa esiintyy niukasti pohjaeläimiä ajoittaisen hapettomuuden vuoksi. Sedimenttinäytteissä esiintyy pohjaeläimistä lähinnä valkokatkaa ja kilkkiä sekä runsaampana Amerikan monisukaismatoa, joka sietää lähes hapettomia elinoloja. Merenpohjasta 0 0,1 m syvyydeltä otettu näyte oli mustaa, rikkivedyn hajuista sulfidiliejua ja sen alapuolella 0,11 0,31 m syvyydessä tummaa savea. Alueen sedimenteissä tavattiin myös kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja sedimenttinäytteiden normalisoidut pitoisuudet ylittivät mm. kaikissa pisteissä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteerien tason 2 nikkelin osalta ja tason 1 muiden metallien osalta. Lisäksi kaikissa pisteissä normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 1 TBT:n ja öljyjen osalta. Väylästö Loviisankivi-Loviisa väylään kuuluu kahdella eri kulkusyvyydellä merkittyjä osia. Loviisankiven eteläpuolelta Tullisillalle ulottuva osa on kulkusyvyydeltään 2,7 m. Tähän väylään liittyy Dunkahällan luoteispuolella 2,7 m kulkusyvyinen väyläosuus. Tullisillalta Laivasiltaan ulottuva väyläosuus on kulkusyvyydeltään 2,0 m. Väylän eteläosan 2,7 m kulkusyvyiset haarat alkavat 4,0 m kulkusyvyiseltä Sahaniemen entiselle laiturille johtavalta väylältä. Tullisillan eteläpuolella 2,7 m kulkusyvään väyläosuuteen yhtyy 1,2 m kulkusyvyinen venereitti. Samaiselta väyläosuudelta erkanee 1,2 m kulkusyvyinen veneväylä Loviisanlahden itärannalla olevaan pursiseuran venesatamaan. Ruoppausmassojen meriläjitysalueen poikki kulkee 4,6 m kulkusyvyinen väylä. Venepaikat ja veneliikenne Laivasillan venesatamassa on 120 kotivenepaikkaa ja 55 vierasvenepaikkaa. Satamassa on viimeksi kuluneiden vuosien aikana yöpynyt noin venekuntaa/veneilykausi. Veneliikenteen lisäksi venesatamasta on kesäaikaan säännöllistä reittiliikennettä Svartholmin linnoitussaareen. Satamassa vierailee satunnaisesti myös tilausliikenteen vesibusseja sekä matkustaja-aluksia. 4

5 Tullisillan laiturissa on viisi vierasvenepaikkaa sekä yksi meripelastusseuran käytössä oleva kotivenepaikka ja seitsemän muuta kotivenepaikkaa. Virkistyskäyttö Tullisillan eteläpuolella on kaupungin yleinen uimaranta. Edelleen uimarannasta etelään Loviisanlahden länsirannalla sijaitsee leirintäalue. Loviisanlahden länsirantaa Laivasillan satamasta etelään Sahaniemeen asti käytetään ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Kalastus ja kalatalous Ruoppaus- ja läjitysalueet sijaitsevat Loviisan kalastusalueella. Loviisan kaupungin satamajärjestyksen mukaan haittaa aiheuttava kalastaminen kulkuväylällä, satama-altaassa, laiturilla tai muulta niihin verrattavalta paikalta on kielletty. Lohen ja siian ammattikalastusta harjoitetaan läjitysalueen läheisyydessä lähimmillään noin kilometrin päässä. Rakenteet vesialueella Suunnittelualueella Loviisanlahden poikki kulkee käytöstä poistettu jätevesiputki. Putki kulkee pohjaan painotettuna lahden pohjukasta Laivasillan venesataman eteläpuolelle. Putki on hakijan omistuksessa. Läjitysalueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse vesialueelle sijoitettuja rakenteita, kuten merikaapeleita tai pohjaan painotettuja johtoja tai putkia. Merikortin perusteella läjitysalueen pohjoispuolella kulkee merikaapeli, jonka etäisyys läjitysalueen pohjoisreunaan on noin 400 m. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Kiinteistötiedot Loviisan kaupunginvaltuusto on vahvistanut asemakaavan Laivasillan sataman, rantapuiston ja vesialueen osalta. Satama-alue on varattu vesialueeksi, jolle voi sijoittaa venelaitureita. Läjitysaluetta ja samalla ruoppausaluetta lähin suojelualue on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (F ). Alue on valittu Natura verkostoon sekä luontodirektiivien luontotyyppien että lintudirektiivin lintulajien perusteella (SCI- ja SPA-alue). Lähin suojelualueeseen sisältyvä maa-alue on Yttre Täktarnin saari, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä läjitysalueesta länteen. Saari on merkitty kaavassa suojelualueeksi, mutta kaavamääräyksissä suojelukohteita ei ole yksilöity. Loviisan kaupunki omistaa vesialueet, joilla hanke tullaan toteuttamaan. Suunnitellut ruoppaukset sijaitsevat Loviisan kaupungissa yhteisellä vesialueella kiinteistöllä Vesialue ( ). Meriläjitysalue sijaitsee Loviisan kaupungissa Lappomin kylässä kiinteistöllä Lovisa-Lappom ( ). 5

6 6 Suoritettavat toimenpiteet Väylän ruoppaus ja leventäminen Väylän keskilinja noudattaa nykyisen Loviisankivi-Loviisa -väylän 2,7 m:n ja 2,0 m:n kulkusyvyisten osien keskilinjaa. Väylän pituus on noin 2,7 km. Tullisillalta Laivasillalle nykyisin 2,0 m:n kulkusyvyisenä jatkuva väyläosuus syvennetään 2,7 m:n syvyiseksi. Väylän haraustaso on MW ,3 m. Ruoppausmassoja syntyy noin m 3 ktr sisältäen teoreettiset ruoppausluiskat 1:10. Ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2. Suurimmalla osalla ruopattavaa aluetta ruoppaussyvyys on alle metrin, syvimmillään se on 1,2 m. Ruoppausmassat ovat pääasiassa liejusta savea. Nykyisen väylän leveys vaihtelee välillä m. Muutetun väylän leveys on minimissään 40 m ja suurimmillaan noin 74 m Dunkhällan pohjoispuolelta Tullisillan eteläpuolelle ulottuvalla osuudella. Satama-altaan ruoppaus Venesatama-altaan syvempi osa ruopataan kulkusyvyyteen 2,7 m ja matalampi osa kulkusyvyyteen 1,2 m. Näitä vastaavat haraustasot ovat MW ,3 m ja MW ,8 m. Ruoppausmassoja syntyy noin m 3 ktr sisältäen teoreettiset ruoppausluiskat 1:10. Ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2. Ruoppaussyvyys satama-altaassa on syvimmillään noin 1,9 m. Ruoppausmassat ovat pääasiassa liejusta savea. Läjitys Ruoppausmassat, yhteensä noin m 3 ktr, läjitetään mereen Orrengrundsfjärdenin pohjoisosaan. Ruoppausalueen ja läjitysalueen välinen etäisyys on noin 18 km. Läjitysalueen pinta-ala on m 2 ja arvioitu tilavuus noin m 3, kun läjitys tehdään tason MW ,0 m alapuolelle. Ruoppausmassojen mukana läjitysalueelle siirtyvän TBT:n määrä on arviolta enintään noin 50 g. Määrä vastaa noin 1,5 μg/kg TBT:n kuivaainepitoisuutta, jos se suhteutetaan koko massamäärään. Läjitysalueella tehtyjen tutkimusten perusteella läjitysalueelta ja sen ympäristöstä löytyy jo tällä hetkellä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tämän hankkeen lisäksi läjitysalueelle on tarkoitus läjittää Loviisan sataman laiturirakennushankkeen ruoppausmassoja noin m 3 ktr ja Boskalis Nordic Oy:n Loviisan tukikohdan edustan ruoppausmassoja noin m 3 ktr. Poistettava väyläosuus Nykyiseen 2,7 m:n julkiseen kulkuväylään Dunkahällan länsipuolelta liittyvän 2,7 m:n väylähaara poistetaan. Väyläosuus ei ole käytön kannalta välttämätön ja sen käyttö on ollut vähäistä. Väyläosuudella ei ole poistettavia turvalaitteita.

7 Hankkeen vaikutukset Väylän merkintä Väylä merkitään nykyisen käytännön mukaan pääosin lateraaliviitoin. Viittoja on kaiken kaikkiaan 23, joista 18 on lateraalijärjestelmän mukaisia, neljä kardinaalijärjestelmän mukaisia ja yksi on karimerkki. Nykyisistä väylän 18 lateraaliviitasta 14 siirretään ja kolme poistetaan. Kyseessä on Laivasillan venesataman satama-allasta rajaavia viittoja, jotka korvataan kardinaalijärjestelmän mukaisilla viitoilla. Uusina viittoina väylälle esitetään neljää lateraalijärjestelmän mukaista viittaa: kolme vasemman ja yksi oikean puolen viitta sekä neljää kardinaalijärjestelmän mukaista viittaa: kaksi etelä- ja kaksi pohjoisviittaa. Vedenlaatuun Ruoppaus ja ruoppausmassojen mereen läjitys samentavat vettä ruoppauskohteiden ja läjitysalueen ympäristössä. Samentuma on kuitenkin paikallinen ja suhteellisen lyhytkestoinen. Sedimentissä olevien haitta-aineiden vaikutukset vedenlaatuun ovat merkityksettömiä. Loviisan Valkon sataman ja väylän ruoppaushankkeessa, jossa mm. TBT-pitoisuudet olivat huomattavasti tässä yhteydessä ruopattavaksi esitettyjä pitoisuuksia isompia (noin tasolla 100 µg/kg), laadittiin riskinarvio, jonka perusteella veteen liukenevan TBT:n pitoisuudeksi saatiin vain alle 1 ng/l. Väylän kelluvien turvalaitteiden vaihtamisesta tai siirroista ei aiheudu vaikutuksia veden laatuun. Kalastoon, kalastukseen ja pohjaeläimistöön Ruoppaus- ja läjitysalueilla tai näiden välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä kalojen lisääntymisalueita. Alueilla ei myöskään esiinny harvinaisia tai tiheydeltään merkittäviä kalapopulaatioita. Näistä syistä hankkeen työnaikaiset haitalliset vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Ruoppausalue ja sen ympäristö Loviisanlahdella ei ole kenenkään Loviisassa asuvan ammattikalastajan toiminta-aluetta. Alueella on kuitenkin jonkin verran kotitarvekalastusta. Ruoppausalue sijaitsee pääosin nykyisellä 2,0 m:n kulkusyvyisellä veneväylällä. Samoin läjitysalue sijaitsee 4,6 m:n kulkusyvyisellä väylällä. Pääosalla ruoppausaluetta tai läjitysalueella ei saa pitää tällä hetkelläkään seisovia pyydyksiä. Ruoppaus- ja läjitystöistä johtuva veden paikallinen samentuminen saattaa aiheuttaa tilapäistä ruoppaus- ja läjitysalueiden välittömässä läheisyydessä olevien pyydysten likaantumista sekä kalojen karkoittumista ja sitä kautta haitallisia vaikutuksia kalastukselle. Haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin työnaikaisia ja niiden merkitys arvioidaan vähäiseksi. 7

8 Ruopattavien alueiden ja osin läjitysalueen pohjaeläimistö tuhoutuu. Töiden päätyttyä ja olosuhteiden vakiinnuttua alueiden pohjaeläimistö palautuu kuitenkin melko nopeasti ennalleen. Palautumisajaksi on yleisesti arvioitu merialueilla 2 3 vuotta. Ruoppausten ja läjitysten seurauksena kiintoainetta pääsee pieniä määriä veteen ja se tulee painumaan pohjaan ruoppausalueiden sekä läjitysalueen läheisyyteen. Tästä saattaa aiheutua lievää haittaa lähialueiden pohjaeläimistölle. Koko Loviisanlahtea ja sen ympäristöä ajatellen hankkeen haitta pohjaeläimille arvioidaan vähäiseksi. Hankkeen seurauksena läjitysalueelle ja ruoppausalueen välittömään läheisyyteen kulkeutuu lievästi ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysoppaassa esitetyn TBT-pitoisuuden tason 1 ylittävää ruoppausmassaa. Läjitysalueella tehtyjen tutkimusten perusteella alueen TBT-pitoisuus on kuitenkin huomattavasti ruoppausmassoista määritettyä pitoisuutta suurempi. Ruoppausmassojen läjittämisellä on hyvin todennäköisesti läjitysalueen pintasedimentin haitta-ainepitoisuuksia laskeva vaikutus. Läjityksen seuraukset voidaan arvioida pitkällä aikavälillä kaloille ja pohjaeläimille hyödyllisiksi. Luonnonsuojelukohteisiin Ruoppausmassojen mereen läjittämisen vaikutuksia läjitysalueen läheiseen Natura alueeseen on arvioitu Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n laatimassa Natura-arviossa. Hanke voi vaikuttaa Naturaalueeseen. Joissakin virtausolosuhteissa sedimenttiä kulkeutuu jonkin verran Natura-alueen puolelle. Määrät ovat todennäköisesti kuitenkin pieniä ja vaikutus ohimenevä ja merkityksetön, kun otetaan huomioon merialueen syvyys ja hyvin vähäinen pohjaeliöstö. Hanke ei todennäköisesti myöskään vaikuta haitallisesti Natura-alueen luontotyyppeihin riutat ja vedenalaiset hiekkasärkät, koska näitä luontotyyppejä ei esiinny läjitysalueen läheisyydessä. Linnustoon hanke vaikuttaa väliaikaisesti proomuliikenteen ja veden samentumisen takia. Haitta on väliaikainen ja vähäinen. Myös hylkeisiin kohdistuva häiriö on todennäköisesti merkityksetön ja ohimenevä. Koska läjitys tapahtuu nykyisen väylän tuntumaan, jossa aluksia kulkee muutoinkin, hanketta ei voida pitää sellaisena toimena, joka merkittävästi heikentäisi alueen Natura-arvoja. Vaarantuneen karisiian osalta itse läjitysalueen pohja ei ole merkityksellinen. Karisiian lisääntymiselle saattaa olla haittaa, jos läjityksestä peräisin olevaa sedimenttiä kulkeutuu kutualueille ja peittää kudun alleen. Riskiä voidaan pienentää läjityksen ajoituksilla. Vesistön käyttöön Hankkeen seurauksena Laivasillan venesatamaan johtavan väylän ja satama-altaan kulkusyvyydet ja merkintä saadaan vakiinnutettua. Ruoppausten myötä turvallinen väyläalue levenee sekä syvenee ja venesatamaalueen käyttö selkeytyy. Näiden seikkojen myötä hankkeella on merkittävä vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävä vaikutus. 8

9 Hankkeen toteutus Tarkkailu Ruoppausalueen eteläosalla saattaa olla tilapäinen uimarannan edustan vettä samentava vaikutus. Mahdollinen samennus kuitenkin poistuu ruoppaustyön edetessä pohjoisemmaksi kohti venesatama-aluetta. Ruoppaukset toteutetaan kauharuoppauskalustolla ja ruoppausmassat kuljetetaan läjitysalueelle proomulla. Väylän turvalaitteiden siirrot tehdään tarkoitukseen sopivalla työlautalla. Hanke on tarkoitus toteuttaa syys- ja toukokuun välisenä aikana, jolloin hankkeen vaikutukset ympäristöön ja vesialueen käyttöön ovat mahdollisimman vähäiset. Ruoppaustöistä pidetään kirjanpitoa, jossa esitetään ruoppaus- ja läjitysalue, käytetyt työmenetelmät sekä ruoppausmassamäärä ja sen laatu. Veden samentumista tarkkaillaan aistinvaraisesti sekä ruoppausalueella että meriläjitysalueella kerran viikossa töiden aikana. Mahdolliset sameushavainnot (samentuman voimakkuus ja laajuus) merkitään likimääräisesti kartalle. Lisäksi sameusvaikutuksia arvioidaan näkösyvyysmäärityksillä, joita suoritetaan ruoppausalueella kahdesta havaintopisteestä (TP1 ja TP2) ja läjitysalueella yhdestä havaintopisteestä (TP3). Näkösyvyys mitataan kerran viikossa. Ensimmäinen mittaus tehdään ennen töiden aloittamista ja viimeinen mittaus noin viikon kuluttua töiden päätyttyä. Vesinäytteitä otetaan kolmesta havaintopisteestä (TP1, TP2 ja TP3). Tarkkailupisteillä (TP1 ja TP2) otetaan vesinäytteet meren pinnasta noin 1 m:n syvyydeltä. Tarkkailupisteeltä TP3 otetaan vesinäytteet kolmelta eri syvyydeltä. Pintanäyte otetaan meren pinnasta noin 1 m syvyydeltä ja pohjanäyte otetaan 1 m meren pohjan pinnan yläpuolelta. Pinta- ja pohjanäytteiden lisäksi välivedestä noin 15 m syvyydeltä otetaan vesinäyte. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan myös ennen ruoppaus- ja läjitystöiden aloittamista ja noin viikon kuluttua töiden päätyttyä. Kaikista vesinäytteistä analysoidaan sameus, kiintoainepitoisuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, orgaaniset tinayhdisteet (TBT) sekä suodatetuista (liukoiset pitoisuudet) että suodattamattomista (kokonaispitoisuudet) vesinäytteistä Merialueen tarkkailun tuloksista laaditaan raportti, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa viimeisen näytteenottokierroksen analyysien valmistumisesta. Raportissa esitetään kuvaus sameustarkkailusta, vesinäytteenotosta, sääolosuhteet, käytetyt analyysimenetelmät ja tutkimustulokset. 9

10 10 Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Hankkeelle on haettu vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Venesatama-altaan vesisyvyys on todettu paikoitellen riittämättömäksi. Hanke on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pikaisesti veneille aiheutuvien lisävahinkojen ja veneilijöille aiheutuvan haitan välttämiseksi. Työt voidaan aloittaa siten, ettei muille vesistön käyttömuodoille aiheudu pysyvää haittaa. Töiden aloittaminen ei loukkaa yksityistä tai yleistä etua. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Loviisan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut seuraavaa: Pohjavesialueet Ruoppausalueen länsipuolella sijaitsee Myllyharjun pohjavesialue (tunnus ), joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi, luokkaan II kuuluvaksi pohjavesialueeksi. Ruoppaushankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta tähän alueeseen. Vedenkorkeudet Merentutkimuslaitoksen vuosien havaintojen perusteella merivedenkorkeudet N 60 -järjestelmässä Haminan ja Helsingin havaintoasemilta interpoloituina ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2011): Maksimi HW +1,71 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,99 m Keskivedenkorkeus MW -0,02 m Keskialivedenkorkeus MNW -0,74 m Minimi NW -1,05 m Vesienhoito Ruoppausalue sijaitsee Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Loviisanlahti (2_Ss_018), jonka ekologinen tila on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi rehevyyden ja lahden sisemmän osan happion-

11 gelmien vuoksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Sedimentit Sedimenttitutkimukset on satama-altaan ruoppausalueelta tehty 0 0,5 m ja 0,5 1,0 m kerroksista. Väylältä sedimenttitutkimukset on tehty näytepisteestä riippuen 0 0,5 m, 0 0,6 m tai 0 1,0 m kerroksesta. Niiden perusteella ei voida arvioida pintakerroksen pitoisuuksia, minkä vuoksi pitoisuudet tulee tarkistaa ohuemmista kerroksista. Sedimentin haitallisten aineiden pitoisuudet tulisi määrittää ja arvioida noudattaen ympäristöministeriön julkaisun "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, " ja ministeriön työryhmän mietinnön "Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla, " periaatteita. Läjityskelpoisuutta arvioitaessa tulee olla lähtökohtana mahdollisimman laimentamattomat pitoisuudet, vaikka näytteeseen luonnollisesti aina yhdistyy tietty sedimenttikerros. Ruoppaus- ja läjitysohjeessa on suositeltu näytteenottoa esim. sedimenttikerroksista 0 5 cm, 5 20 cm, cm ja 50 cm ruoppaussyvyys, joista voidaan jonkin verran poiketa ruoppauskohteesta ja sedimentin laadusta riippuen. Näytepisteiden lukumäärä on riittävä, jollei tule esille merkittäviä tason 1 ylityksiä ja edellyttäen, että näytepisteet edustavat ruopattavia massoja. Mikäli pitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin hakemuksessa esitetyt, tulee näytteitä tutkia useammalta näytteenottopaikalta. Lisätutkimukset tulisi tehdä ensisijaisesti ennen luvan myöntämistä ja tulosten perusteella tarvittaessa täydentää sekä ruoppauksen että läjityksen vaikutusten arviointia. Jos lisätutkimusten tulokset määrätään toimitettavaksi valvovalle viranomaiselle, tulee luvassa määritellä, minkä verran haitallisten aineiden pitoisuudet voivat poiketa hakemuksessa esitetyistä. Pitoisuudet eivät tässä tapauksessa saisi ylittää merkittävästi hakemuksessa esitettyjä pitoisuuksia. Hakemuksessa on myös joitain epätarkkuuksia määritysrajat alittavien tulosten käsittelyssä, mm. trifenyylitinaa ei ole käsitelty lainkaan, vaikka sen pitoisuudet mahdollisesti ovat samalla tasolla kuin tributyylitinan. Kaikki mahdolliset tason 1 ylitykset olisi tullut ottaa läjityskelpoisuuden arvioinnissa huomioon. Tämä ei ilmeisesti olisi vaikuttanut merkittävästi läjityskelpoisuuden arviointiin, mutta lisätutkimusten tuloksia raportoitaessa tarkastelua tulee kuitenkin tarkentaa tältä osin. Hankkeen vaikutusten tarkkailu Jos hanke toteutetaan erillisenä hankkeena, voidaan noudattaa pääosin hakemuksen täydennyksen liitteenä olevaa tarkkailuohjelmaa ( ). Näytteet on kuitenkin samentuneen kerroksen selvittämiseksi tarpeen ottaa läjitysalueen havaintopaikalta syvyyksistä 1 m, 15 m, 20 m, 25 m ja metri pohjan yläpuolelta, mutta lisäsyvyyksistä 20 m ja 25 m ei ole välttämätöntä määrittää muuta kuin sameus. Valkolevyllä tehtävistä näkösyvyysmittauksista voidaan luopua läjitysalueella. OT-yhdisteistä tulee määrittää myös trifenyylitina sekä tributyyli- ja trifenyylitinan hajoamistuotteet, mutta ei ole 11

12 tarpeen määrittää erikseen tributyylitinan tai muiden OT-yhdisteiden liukoista osuutta. Vesinäytteenotto tulisi toteuttaa töiden aikana vähintään 3 kertaa. Vesinäytteiden tulokset on toimitettava HERTTA-tietojärjestelmän PIVET-tietokantaan sähköisenä siirtotiedostona tiedonsiirron edellyttämiä DB-koodeja käyttäen. Tuloksia tarkasteltaessa tulee käyttää hyväksi Loviisan voimalaitoksen ja Loviisan Vårdön jätevedenpuhdistamon tarkkailusta saatavaa vedenlaatutietoa. ELY-keskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa lupapäätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma ja sen liitteenä kartta, jossa on esitetty myös ruoppausalueen havaintopaikat. ELY-keskuksen tulee voida tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Mikäli hanke toteutetaan samanaikaisesti muiden samaa läjitysaluetta käyttävien hankkeiden kanssa tai ajallisesti lähellä niitä, tarkkailu on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteistarkkailuna ja mahdollisesti sisällöltään toisenlaisena kuin hakemuksessa on esitetty. Tässä tapauksessa tarkkailu tulisi tehdä yhteistarkkailuna ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytöstä poistettu jätevesiputki Ruopattavan väyläalueen poikki kulkee käytöstä poistettu jätevesiputki. Ruoppaukset tulee tehdä siten, ettei putki rikkoonnu. Karisiian kutualueiden huomioiminen Hakemuksen mukaan noin 1 km:n etäisyydellä läjitysalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsee karisiian kutualueita. ELY-keskuksen e-vastuualueen kalatalouspalvelut -ryhmän mielestä kutualueet on otettu riittävästi huomioon läjityspaikkaa valittaessa. Jos hakemuksessa esitettyä läjityspaikkaa muutetaan, asia tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen edellytykset Y-vastuualue on katsonut, että yllä esitetyt seikat huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Töidenaloittamislupa voidaan myöntää, mutta mikäli sedimenttien lisätutkimukset tehdään vasta luvan myöntämisen jälkeen, töitä ei saa aloittaa ennen kuin lisätutkimusten tulokset on toimitettu ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. 2) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö on todennut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä. Läjitystöiden loputtua hankkeesta vastaavan tulee toimittaa ilmoitus töiden loppumisesta ja läjitysalueella on suoritettava peittävä kaikuharaus tai monikeilaus. Haraus-/keilauspöytäkirjat karttoineen sekä muut hankealueen muutostiedot tulee toimittaa Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Hankkeen toimenpiteistä aiheutuu väylämuutoksia Laivasillan venesatamaan johtaville Loviisan kaupungin vesiväylille. Hankkeesta vastaavan tu- 12

13 lee vastata kaikista rakennustoimista aiheutuvista väylämuutoskustannuksista. Lisäksi hakijan tulee toimittaa väylämuutoksista hyväksyttävä väyläesitys Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle, jonka pohjalta väylä vahvistetaan Liikenneviraston toimesta väyläpäätöksellä käyttöönotettavaksi. Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö on puoltanut lupahakemuksessa esitettyä Kråkholmen-Kungsten väylän lakkauttamista. Hankkeesta vastaavan tulee huomioida alueen vesiliikenne läjitys- ja rakennustöiden aikana. 3) Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että Loviisan Laivasillan venesataman ruoppauksen vaikutuksista sekä ruoppaus- että läjitysalueeseen on tehty melko kattavat selvitykset. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa todetaan, ettei hankkeen takia todennäköisesti yhdenkään eliölajin kanta laske pysyvästi eikä suojeltujen luontotyyppien laajuus pienene Natura-alueella. Koska läjitysalue on syvä ja pohja lähes kuollutta, alueella ei ole merkitystä pohjalta ravintoansa etsiville lajeille. Kalat saattavat välttää aluetta vedessä olevan kiintoaineksen takia ja välivedestä kaloja saalistaville linnuille samentuminen saattaa merkitä haittaa, mutta nämä vaikutukset ovat väliaikaisia. Natura-arviossa todetaan, että läjitysalue sijaitsee niin kaukana Aspkärin alueesta, että sillä ei ole haittaavaa vaikutusta Aspkärin linnustoon. Myöskään hylkeille ei katsota aiheutuvan haittaa hankkeesta. Kalaston osalta karisiian lisääntymiselle saattaa aiheutua haittaa siitä, että läjityksestä peräisin olevaa sedimenttiä mahdollisesti kulkeutuu kutualueille ja peittää kudun alleen. Tätä riskiä voidaan pienentää läjityksien ajoituksilla. Karisiian osalta helpoin tapa välttää riskiä on läjitysten suorittaminen syksyllä ennen karisiian kutukauden (loka marraskuussa) alkua. Ympäristönsuojelu on halunnut painottaa oikean ajankohdan merkitystä ruoppaustyön kokonaisvaltaisen onnistumisen kannalta. 4) Museovirasto on todennut, että hankkeeseen kuuluvilla ruoppauksilla ja väylän leventämisellä voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Muinaismuistolaki velvoittaa yleistä työhanketta suunnittelevan ottamaan etukäteen selvää, tuleeko hanke koskemaan muinaisjäännöstä. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina yli sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat vedenalaiset rakenteet. Loviisa on vanha satama- ja laivanrakennuskaupunki. Sen merkittävästä merihistoriallisesta menneisyydestä kertovat Loviisanlahdelta ja Loviisanlahdelle johtavien väylien läheisyydestä tunnetut vedenalaislöydöt. Museoviraston tiedot Loviisanlahden ja sen ympäristön vedenalaisista muinaisjäännöksistä eivät kuitenkaan ole kattavat, sillä systemaattista vedenalaisinventointia vedenalaisten muinaisjäännösten paikantamiseksi ei ole tehty. Museovirasto on katsonut, että ruoppauksille ja väylän leventämiselle voidaan antaa vesilain mukainen lupa vain sillä ehdolla, että vedenalainen 13

14 kulttuuriperintö huomioidaan hankkeessa Museoviraston riittäväksi katsomalla tavalla. Huomioiminen voi merkitä vedenalaista inventointia venesataman ja veneväylän ruoppaus- ja leventämisalueilla ja/tai ruoppauksen arkeologista valvontaa. Menettelystä on kuitenkin tarkoituksenmukaista päättää hankevastaavan kanssa sopien huomioiden hankkeen yhteydessä aiemmin tehdyt kartoitustoimet ja Loviisanlahden ympäristöoloista olemassa oleva tieto. Neuvottelu hankevastaavan ja Museoviraston välillä on pidettävä hyvissä ajoin ennen hankkeen aiottua toteuttamisajankohtaa. Hankkeeseen sisältyy myös ruopattavien massojen läjitystä mereen Orrengrundsfjärdenin pohjoisosassa olevalle läjitysalueelle. Kyseessä on alue, jolla tehtiin 2004 vedenalaisinventointia mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi. Muinaisjäännöksiin viittaavia löytöjä ei tehty, joten vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun osalta läjitykselle ei ole esteitä. 5) Strömfors fiskeområde ja Pernå fiskeområde (AA) ovat vaatineet, että ruoppausmassat läjitettäisiin ensisijaisesti maalle. Jos se ei ole mahdollista, ruoppausmassat tulisi sijoittaa mereen toiseen paikkaan, missä ne eivät häiritse karisiian lisääntymismahdollisuuksia ja kalastusta Yttre Täktarnin lähellä. Karisiika on luokiteltu vaarantuneeksi ja lähin kutupaikka sijaitsee ehdotetun läjityspaikan lähistöllä. Massojen läjittäminen aiheuttaa veden samentumista luultavasti paljon laajemmalla alueella kuin varsinaisella läjitysalueella. Kiintoaineksen leviäminen ympäristöön riippuu virtaamista ja tuulista. On ilmeinen riski, että kutu epäonnistuu läjitysvuosina, koska kiintoaines peittää kutualueen ja kudun. Työt aiotaan tehdä syys- ja toukokuun välisenä aikana. Siika kutee loka marraskuussa. On mahdollista, että kutualue on käyttökelvoton useamman vuoden ajan. Samentuneen veden vuoksi siika ja lohi välttävät Stora Täktarnin aluetta, minkä vuoksi ammattikalastajien tulot supistuvat. Rysäkalastusta harjoitetaan maaliskuusta marraskuun puoleen väliin. Kalastusalueet ovat lisäksi vaatineet, että hankkeen vaikutuksia seurataan ja Loviisan kaupungin tulisi maksaa kalatalousmaksua niiltä vuosilta, kun työt ovat käynnissä sekä kahdelta seuraavalta vuodelta. 6) Loviisan Merisukeltajat ry (BB) on esittänyt vetoomuksen EUdirektiivin (2008/56/EY) 3 artiklan noudattamisesta ja Suomen ympäristökeskuksen suunnitelman Suunnitelma vesiluonnon suojelusta ja vesien monimuotoisuuden turvaamisesta huomioon ottamisesta vielä kesken olevan meribiotooppien inventoinnista johtuen ja ettei tiedossa olevia vielä ainutlaatuisia pohjaympäristöjä tuhota. Ruoppausmassojen läjitys ehdotuksen mukaisesti sijoitettuna on erityisen haitallista sille meriluonnolle, joka on läjitysalueen länsipuolella, rajoittuen 14

15 Stora ja Yttre Täktariin, niiden itä- ja länsipuoleisiin väyliin sekä Ryssgrundet -nimiseen matalikkoon. Tämä matalikko on, poiketen merikorttitiedosta, yksi merkittävimmistä kivimuodostelmista, mitä ylipäätään on havaittu sukeltamalla. Yli 10 metrin syvyydessä oleva puhdas pohja koostuu kovaksi puristuneesta sepeliä muistuttavasta ryynimäisestä savesta ja siihen on sijoittunut jääkauden muodostamia jättimäisiä röykkiöitä, lähes 10 metriä korkeita kiviä, joiden laki yltää lähes pintaan. Tästä on muodostunut luonnon oma labyrintti ja merivirrat pitää pohjan puhtaana. Lupahakemuksen mukainen läjitysalue on käytännössä aivan vieressä. Merivirtojen suunnat ymmärtäen sekä läjitysmassojen sisältämän liejun, mudan ja rikkibakteerikasvuston tietäen massat tulevat aiheuttamaan korvaamatonta vahinkoa sille luontoympäristölle, jonka pohjafauna on vielä koskematon. Yli vuoden takainen luonnonmuodostumaympäristö toivotaan saatavan yhdeksi Itämeren erityisbiotooppialueeksi sen poikkeavuuden vuoksi ja samalla mahdollisesti ns. sukelluspuistoksi. Ainoa oikeasti elossa oleva pohjavyöhyke on Loviisan kohdalla alkaen Täktarin saarista etelään päättyen vasta Suomenlahden keskellä olevaan hapettomaan syvänteeseen. Toisaalta kaikki meren sisälahdet, joihin virtaa pelto-ojien ja suo- ja avohakkuuojien eroosiosta johtuvat savi- ja humuspitoiset vedet, ovat käytännössä kuolleet. Pohjalla olevasta höttömassasta löytää niin mustat rakkolevien kuolleet kerrostumat kuin lattiasientä muistuttavat paksut vaaleat rikkibakteerimatot ja kuolleita kilkkejä, jotka ovat eksyneet tälle elottomalle, mädäntyneelle ja haisevalle sedimenttiaavikolle. Myös Valkon satamaruoppauksen yhteydessä tehdyt pohjatutkimukset osoittivat, ettei Hudön selälläkään ole elossa olevia pohjia. Merisukeltajat ovat ehdottaneet, että läjitysalueeksi valitaan syväväylän länsipuoleisten Hudön matalikkojen länsipuoleinen alue, jossa haittavaikutukset ovat ympäristölle pienet tai jopa myönteiset (olettaen, että ruoppausmassat peittävät rikkibakteeriston) ja kuljetusmatkakin on merkittävästi lyhyempi. Toisaalta merivirrat suuntautuvat niin, että syväväylän itäpuolella oleva fregatti Fortunan hylkyyn ei muodostu sedimenttiä, kuten kävi väylää ruopatessa, jolloin läjityspaikka oli Svartholman eteläpuolella. 7) CC on ilmoittanut, että Loviisan kaupunki on myöntänyt toimenpideluvan maalämpökaivon poraamiseen rakennuspaikalla kiinteistöllä Poraajan raportin mukaan savikerros oli 18 metrin paksuinen. Putki porattiin 3 metriä kallion sisään. Kaivo on 160 metriä syvä. Mikäli aiottu ruoppaus liikuttaa taloa, tonttia tai maalämpökaivoa, Loviisan kaupunki on vastuussa vahingoista. On yleisesti tiedossa, että koko historiallinen alakaupunki lepää suuren savikerrostuman päällä, jonka vahvuus vaihtelee metrin välillä. 15

16 16 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut 1) Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta seuraavaa: Sedimenttinäytteet Hakija ei näe tarkoituksen mukaisena alle 0,50 m:n näytteitä ohuempien näyteprofiilien tutkimista. Ruoppauskohteen vesisyvyys ja hankkeen koko huomioon ottaen hanke tullaan toteuttamaan kalustolla, jonka ohuin ruoppauskerrospaksuus on noin 0,50 m. Näytteet on sekoitettu homogeeniseksi massaksi ja sen pitoisuus on analysoitu. Näin ollen pintanäytteet kuvaavat ohuimman mahdollisen sedimentin pinnasta poistettavan kerroksen pitoisuuksia ja sen perusteella voidaan arvioida pintasedimentin meriläjityskelpoisuutta. Hakija on tarkastanut määritysrajat alittavien analyysitulosten käsittelyä ja tarkennetut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteenä. Hakija haluaa tuoda esiin että trifenyylitina on käsitelty tuloksissa, mutta se on epähuomiossa merkitty TPT:ksi. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukainen taso 1 ylittyi TPhT-pitoisuuden osalta kaikissa sekä satama-altaasta (4,67 10,2 μg/kg) että väylältä (5,95 7,94 μg/kg) otetuista näytteistä. Vaikutusten tarkkailu Hakija on esittänyt, että ruoppaus- ja läjitysalueen tarkkailua tullaan tekemään Uudenmaan ELY-keskuksen erikseen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman sisällöstä neuvotellaan tarkemmin ELY-keskuksen kanssa ja ohjelma hyväksytetään ELY-keskuksella ennen töiden aloittamista. Karisiian kutualueet Hakija on yhtynyt ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ryhmän näkemykseen, että siian kutualue on otettu riittävästi huomioon läjityspaikkaa valittaessa. Hakijalla ei ole huomautettavaa 2) Liikenneviraston lausuntoon liittyen. Hakija on todennut 3) Loviisan kaupungin rakennus- ia ympäristölautakunnan lausuntoon liittyen seuraavaa: On epätodennäköistä, että hankkeen seurauksena ruoppausmassoja leviäisi esille tuodulle merisiian lisääntymisalueelle niin merkittävissä määrin, että se haittaisi lisääntymistä. Hanke on esitetty toteutettavaksi syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, jotta se voitaisiin toteuttaa mahdollisimman yhtäjaksoisena, mutta jotta samalla hankkeen vaikutukset ympäristöön ja vesialueen käyttöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Lautakunnan esittämä vaatimus lokakuun ja marraskuun poistamisesta hankkeen toteutusajasta vähentää hankkeen toteutusajan käytännössä reiluun kolmeen kuukauteen ja jaksottaa toteutusajan kolmeen osaan.

17 17 Hankkeen vaikutukset ovat sitä vähäisemmät mitä yhtäjaksoisempana työ voidaan toteuttaa. Työn jaksottamisesta ja painottamisesta ajankohtaan, jolloin jääolosuhteet lisäävät työskentelyn epävarmuutta, aiheutuu huomattavaa hankkeen viivästymistä, joka tulee lisäämään hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja vesialueen käyttöön. Hankkeen jaksottaminen ja venyttäminen tulevat lisäämään väistämättä myös hankkeen kustannuksia, mistä aiheutuu hakijalle haittaa. Hakija on todennut 4) Museoviraston esittämiin vaatimuksiin, että merenalaisen kulttuuriperinnön huomioon ottamisesta hankkeessa voidaan neuvotella ja sopia Museoviraston kanssa ennen toteutusta. Hakija on todennut 5) Stömfors fiskeområde ja Pernå fiskeområde lausuntoon, että hakija pitää kohtuuttomana kalatalousmaksun asettamista hankkeelle tai korvausten maksamista kalastajille. Hankkeen vaikutukset siian lisääntymiselle ovat hakijan näkemyksen mukaan epätodennäköisiä. Samoin hakija pitää epätodennäköisinä ruoppausmassojen läjityksen haitallisia vaikutuksia Stora Täktarnin ympäristössä pidettäviin nk. ponttoonirysiin tai niiden kalastavuuteen. Hakija on todennut 6) Loviisan Merisukeltajat ry:n vetoomukseen liittyen, että ruoppausmassojen leviäminen vetoomuksen esittäjän esittämille alueille haittaa aiheuttavina määrinä on erittäin epätodennäköistä. Läjitystapahtumassa erittäin pieni osuus ruoppausmassasta painuu niin hitaasti pohjaan, että mahdollisesti vallitsevat virtaukset ehtivät kuljettaa sitä merkittäviä matkoja. Läjitysalue sijaitsee aallokolle ja tuulelle alttiilla alueella. Hankkeen koosta johtuen läjitys tullaan todennäköisimmin toteuttamaan keskikokoisella tai pienehköllä proomukalustolla, joiden merikelpoisuus ei salli läjittämistä hankalissa tuuli- ja aallokko-olosuhteissa, jolloin virtausnopeudet voivat periaatteessa kuljettaa hitaasti pohjaan painuvaa osuutta ruoppausmassasta. Hanketta varten laaditun Natura-arvion perusteella suunnitellulla läjitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole nk. riuttoja. Hakija ei näe ruoppausmassojen läjitystä suunnitelmissa esitetylle alueelle esteenä vetoomuksen esittäjän kuvaaman kivimuodostelma-alueen mahdolliselle nimeämiselle erityisbiotooppialueeksi, mikäli sille todetaan olevan perusteita. Tehtyjen tutkimusten perusteella läjitysalueeksi esitetty alue on ajoittain hapeton. LAUSUNTO NATURA-ARVIOSTA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut Naturaarviosta seuraavaa:

18 Natura arviointi Loviisan sataman ruoppausmassojen läjityksestä lähelle Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualuetta ei kaikilta osin täytä luonnonsuojelulain Natura-arvioille asettamia kriteerejä. Arvioitaessa merivirtojen todennäköisiä vaikutuksia sedimentin kulkeutumiseen läjitysalueelta Natura alueelle on syytä arvioida tapauskohtaisesti alueella vallitsevat merivirtaukset ja niiden voimakkuudet. Kyseisen arvioinnin puuttuminen vaikeuttaa luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppeihin sekä luontodirektiivin liitteen II lajeihin kohdistuvien riittävän perusteltujen arviointien laatimista. Kyseisen arvioinnin sekä alueella aikaisemmin tehtyjen selvitysten ja seurannan perusteella voidaan kuitenkin katsoa, että hanke ei merkittävästi heikennä Natura alueen valintaperusteena olevia luontodirektiivin liitteen l luontotyyppejä tai luontodirektiivin liitteen II lajeja siten, että luontotyyppien ja lajien tai niiden elinympäristöjen suojelun taso vaarantuisi Natura alueella. Alueella on kuitenkin seurattava läjityksen vaikutuksia Natura alueen luontoarvoihin Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Loviisan kaupungille luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin: 1) Loviisanlahden Laivasillan venesataman ja sinne sekä Tullisillan vedenlaituriin johtavan julkisen kulkuväylän ruoppaamiseen ja 2) ruoppausmassojen läjittämiseen Orrengrundsfjärdenillä sijaitsevalla merialueelle. Aluehallintovirasto vahvistaa julkisen kulkuväyläalueen Laivasillan venesatamasta Dunkahällan eteläpuolelle ulottuvalla väylänosalla hakemuksen mukaiseksi ( päivätty yleiskartta piirustusnro 1 ja päivätty väyläpiirros piirustusnro 2). Väylän kulkusyvyys on 2,7 metriä. Väylän sijainti on esitetty liitteessä 1. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset Toimenpiteet 1. Laivasillan venesatama-altaan syvempi osa saadaan ruopata haraussyvyyteen MW ,3 m ja matalampi osa haraussyvyyteen MW ,8 m.

19 Tullisillalta Laivasillalle nykyisin 2,0 m kulkusyvyisenä jatkuva väyläosuus saadaan ruopata niin, että sen haraustaso on MW ,3 m. Väylän pituus on noin 2,7 km ja sen minimileveys 40 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on enintään noin m 3 ktr. 2. Satama-altaan ja väyläalueen sedimentistä, kummastakin viidestä pisteestä, tulee ottaa lisänäytteitä seuraavasti: sedimentin pintakerroksista 0,05 0,1 m:n paksuinen näyte ja sen alapuolelta 0,1 0,3 m:n paksuisia näytteitä ruoppaussyvyyteen saakka. Tutkimustulokset tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Ruoppausmassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa ( ) määritellyn tason 2 mukaisia pitoisuuksia, saadaan läjittää Orrengrundsfjärdenillä sijaitsevalle meriläjitysalueelle. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason 2 mukaiset pitoisuudet, tulee läjittää muualle paikkaan, johon on ympäristölupa kyseisten massojen sijoittamiseen. Organotinayhdisteiden osalta sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta sovelletaan siten, että tributyylitinan tason 1 arvoa 3 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) sovelletaan myös trifenyylitinaan ja tason 2 arvoa 200 g/kg (kuiva ainetta normalisoituna) sovelletaan tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuuteen. Läjitys on tehtävä siten, että läjityksen korkeus jää tason MW ,0 m alapuolelle. Massat on läjitettävä tasaisesti alueelle. Töiden suorittaminen 3. Ruoppaus- ja läjitystyöt on suoritettava sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 4. Ruoppaus- ja läjitystöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 5. Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja läjitysalueet on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisellä kulkuväylällä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta etukäteen Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. 19

20 6. Mikäli aluetta ruopattaessa löytyy sellaisia rakenteita, joiden voidaan olettaa olevan peräisin yli sata vuotta sitten uponneesta aluksesta, on löydöstä ilmoitettava viipymättä Museovirastolle. 20 Korvaukset 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle, ellei toisin sovita. 8. Jos hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 9. Ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppausmassojen määrä ja laatu sekä ruoppaus- ja läjitysalue tai muu sijoituspaikka. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailuohjelmaksi on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava ohjelmat hyväksyvälle viranomaiselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 11. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 12. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

21 13. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen kartta ruoppaus- ja läjitysalueiden sijainnista, satama- ja läjitysalueen pohjan korkeustiedoista sekä muista kartoitustiedoista. Julkista kulkuväylää koskevat määräykset 14. Luvan saajan on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa ja huolehdittava omalta osaltaan siitä, että väylää käytetään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle merialueen käytölle. 15. Luvan saaja on vastuussa väylästä ja väylän käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä siten, kuin vesilaissa on säädetty. 16. Luvan saajan on ilmoitettava muutettujen väylien käyttöönotosta 60 päivän kuluessa kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä väyläalueelta merikartta, joka osoittaa väylän lopullisen sijainnin. 21 Perustelut Luvan myöntäminen Loviisanlahden Laivasillan venesatama palvelee Loviisan kaupungin ja sen lähialueen asukkaita sekä matkailijoita. Satama-altaan ja väylän syventäminen ovat yleisen edun kannalta merkittäviä, sillä hanke parantaa vesillä liikkumisen turvallisuutta Loviisanlahdella ja mahdollistaa suurempien alusten pääsyn satamaan. Julkista kulkuväylää koskeva päätös on tarpeen väylän syventämisen ja väyläalueen levenemisen vuoksi. Merialue täyttää kohtuudella ne vaatimukset, jotka alueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Lisänäytteiden ottaminen on tarpeen ennen töiden aloittamista, sillä sedimentin pinnasta otettu noin puolen metrin sedimenttinäyte ei anna riittävästi tietoa pintasedimentin haitallisten aineiden pitoisuudesta. Läjityskelpoisuutta arvioitaessa lähtökohtana on mahdollisimman laimentamattomat pitoisuudet. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa ( ) on suositeltu näytteenottoa esim. sedimenttikerroksista 0 0,05 m, 0,05 0,20 m, 0,20 0,50 m ja 0,50 m ruoppaussyvyys, joista voidaan jonkin verran poiketa ruoppauskohteesta ja sedimentin laadusta riippuen. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa määritellyn tason 2 mukaiset