1.1 Vanha kakkonen Lohjan kirjastoautohistorian tallentaminen 4 2. LOHJAN KIRJASTOAUTOJEN HALLINTO JA TALOUS 5

Transkriptio

1

2 1 Sisällys JOHDANTO VUOTTA KIRJASTOAUTOTOIMINTAA LOHJAN SEUDULLA Vanha kakkonen Lohjan kirjastoautohistorian tallentaminen 4 2. LOHJAN KIRJASTOAUTOJEN HALLINTO JA TALOUS Lohjan kirjastoautotoiminnan yhdistäminen Nummen ja Pusulan alueen auto Virkkalan kirjaston organisaatioon Kirjastoautojen talous 7 3. KIRJASTOAUTOT Eteläisen Lohjan alueella liikennöivä kirjastoauto Virkku Pohjoisen Lohjan alueella liikennöivä kirjastoauto Nuppu 8 4. KIRJASTOAUTOJEN HENKILÖSTÖ Kirjastoautojen henkilökunta Koulutus ja osaamisohjelma Kirjastoautokuljettajien ammattipätevyysvaatimukset Työhyvinvointi AINEISTOKOKOELMAT Kokoelmapolitiikka Aineiston hankinta, kokoelmanhoito ja poistot Aineiston sijainti ja siirtäminen autoihin Aineiston esillepano ASIAKKAAT Kirjastoautopalveluiden asiakaskysely Lainaus Yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa Kulttuuripolku AIKATAULUT, REITIT JA PYSÄKIT Kirjastoauton pysäkit Kirjastoautojen ajoreitit Kirjastoautojen aikataulut KIRJASTOJÄRJESTELMÄ, LAITTEET JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET Laitteet Yhteydet UUDEN KIRJASTOAUTON HANKINTA Suunnittelu Tarjouspyyntö ja kilpailutus Valmistaminen 22

3 2 9.4 Ulkoasu ja sisustus Laitteet ja varusteet Luovutus, käyttöönotto ja vihkiäisjuhlat TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Juhlavuodesta tiedottaminen Uudesta autosta tiedottaminen Kirjastoautojen toiminnasta tiedottaminen ja palveluiden markkinointi LOHJALAISEN KIRJASTOAUTOTOIMINNAN TULEVAISUUS Nummen ja Pusulan alueen kirjastoauto Kirjastoauton uudet tehtävät YHTEENVETO 27 LIITTEET 29

4 3 JOHDANTO Vuosi 2013 oli Lohjan kirjastoautotoiminnan juhlavuosi: Lohjan ensimmäinen kirjastoauton hankinnasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kuntaliitoksen myötä Lohja sai vuoden 2013 alussa toisenkin kirjastoauton, entisen Nummi-Pusulan kirjastoauton. Nummen alueen kirjastoautotoiminta täytti 30 vuotta. Juhlavuoden päätteeksi Lohjan nykyisistä kirjastoautoista vanhempi vaihtui uuteen kirjastoautoon. Lohjan kirjastoautotoiminnan laajeneminen kuntaliitoksen myötä toi runsaasti haasteita. Lohjan kirjastoautotoiminnan kehittämistä suunnittelemaan ja toteuttamaan perustettiin vuoden 2012 lopulla työryhmä, johon kuuluivat Lohjan kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen, Saukkolan kirjastonjohtaja Anna Kytömäki, Virkkalan kirjastonjohtaja Sirpa Kangasaho ja kirjastoautonkuljettaja Pekka Ahlfors. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Maritta Turunen, sihteerinä Sirpa Kangasaho. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Kirjastoautotoiminnan kehittämistyöryhmässä on käsitelty mm. seuraavia asioita: toiminnan uudelleen organisointi: hallinto, talous käytänteiden yhdenmukaistaminen henkilöstökysymykset: toimien täyttäminen, resurssit, sairaus- ja vuosilomien sijaistamiset autojen kunnossapito ja korjaukset autojen toimitilakysymykset (tallit, kirjavarasto) uuden kirjastoauton suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto asiakkaiden palvelutarpeiden selvittäminen kyselyn avulla kirjastoautopalveluiden parantaminen aikataulujen uudistaminen, yhteisen aikataulun painattaminen tiedotus kokoelmapolitiikka, kokoelmien sijainti ja aineiston vaihto tietoliikenneyhteydet ja laitteet Lohjan kirjastoautotoiminnan tulevaisuus paikallisen kirjastoautotoiminnan historian tallentaminen Lohjan uuden kirjastoauton hankintatyöryhmään kuuluivat Lohjan kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen, Virkkalan kirjastonjohtaja Sirpa Kangasaho, kirjastoautonkuljettaja Pekka Ahlfors, kulttuuripäällikkö Eero Ahtela, tiemestari Timo Saloranta, sivistystoimen erikoissuunnittelija Tapani Tapiola ( ) sekä kirjastovirkailija Kaisa Kallio (4.7-). Työryhmän puheenjohtajana toimi Maritta Turunen ja sihteerinä Sirpa Kangasaho. Työryhmä kokoontui 10 kertaa. Lisäksi pidettiin runsaasti yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse sekä tehtiin useita tutustumiskäyntejä mm. Espooseen, Kirkkonummelle ja Kausalaan, Kiitokorin tehtaalle. Lohjan kaupunginkirjasto sai ELY-keskukselta 3700 valtionavustusta hankkeelle Kirjastoautot perinteitä vaalien uutta kohti. Avustus on käytetty kirjastoautotoiminnan kehittämiseen ja uudelleen organisointiin. Avustuksella palkattiin sijainen kirjastoautonkuljettaja Pekka Ahlforsille ajalle , ja sekä kirjastonjohtaja Sirpa Kangasaholle ajalle Hankkeen toteutusaika oli Hankkeen raportoinnista vastaa Sirpa Kangasaho. Tämä hankeraportti kertoo, miten Lohjan kirjastoautotoimintaa kehitettiin vuoden 2013 aikana. Lukujen alkuun olen kirjannut työryhmien muistioista niitä kysymyksiä, joita käsittelimme

5 4 kokouksissa. Osa keskusteluista ja päätöksistä liittyi pieniin, mutta tärkeisiin päivittäisen kirjastoautotyön kysymyksiin. Osa linjauksista ja päätöksistä vaikuttaisi lohjalaiseen kirjastoautotyöhön vuosiksi eteenpäin VUOTTA KIRJASTOAUTOTOIMINTAA LOHJAN SEUDULLA Pohdittavia asioita: - Lohjan kirjastoautojen juhlavuoden viettäminen - Lohjan seudun kirjastoautohistorian tallentaminen - Lohjan kirjastoautotoiminnan esitteleminen lohjalaisille Lohja hankki ensimmäisen kirjastoautonsa jo vuonna Nyt käyttöön otettu uusi kirjastoauto on jo Lohjan viides. Aikaisempien Lohjan kirjastoautojen hankintavuodet ovat olleet 1963, 1970, 1981 ja Kirjastoautotoiminta Nummen seudulla alkoi vuonna Nykyinen, Nummen ja Pusulan alueella kiertävä, järjestyksessä toinen kirjastoauto, on hankittu vuonna Kirjastoautot täydentävät omalta osaltaan Lohjan kirjastoverkkoa. Erityisen tärkeää palvelu on haja-asutusalueiden kouluille ja päiväkodeille, joiden lähellä ei ole kiinteää kirjastoa. Koululaisten ja taajamien ulkopuolella asuvien kirjastopalveluiden turvaaminen oli aikanaan merkittävä tekijä, kun kirjastoautoa ryhdyttiin hankkimaan Lohjan maalaiskuntaan. 1.1 Vanha kakkonen Suomen ensimmäisen kirjastoautoautoksi rakennetun kirjastoauton hankki Turun kaupunki vuonna Turku hankki autonsa kokonaan omalla rahoituksella. Vuoden 1961 uusi kirjastolaki ja vuoden 1962 kirjastoasetus rinnastivat kirjastoauton hankinnan ja ylläpidon yhtäläiseksi kiinteän kirjaston kanssa. Sen ansiosta kirjastoauton hankintaan, ylläpitoon ja henkilökunnan menoihin oli saatavissa valtionapua. Lohjan maalaiskunta oli ensimmäinen kunta, joka hankki valtioavun turvin kirjastoauton vuonna Kirjastoautomme oli siis toinen kirjastoauto Suomessa, nk. Vanha Kakkonen. Juhlavuoden kunniaksi halusimme kerätä talteen vielä saatavissa olevaa, ainutlaatuista historiaa. Itse Vanha Kakkonen on turvallisesti tallessa Lohjan museon varastotiloissa. Valitettavasti sen tuominen esille uuden kirjastoauton vihkiäistilaisuuteen ei toteutunut

6 5 1.2 Lohjan kirjastoautohistorian tallentaminen Kirjastovirkailija Taina Kaarlela Virkkalan kirjastosta on selvittänyt Lohjan kirjastoautotoiminnan historiaa käymällä läpi Lohjan maalaiskunnan (vuodesta 1977 Lohjan kunnan) kirjastolaitoksen virallisia dokumentteja kuten kirjastolautakunnan pöytäkirjoja. Pöytäkirjat sisältävät autenttista kuvausta kirjastoautontoiminnan aloittamisesta, kirjastoautojen hankinnasta ja niiden toiminnasta. T:\SIVISTYS\KIRJASTO\Virkkala\Sirpa\Kirjastoautohistoria asiakirjojen valossa.doc Taina Kaarlela on haastatellut syksyllä 2013 Lohjan ensimmäisen kirjastoauton hankintaan osallistunutta Virkkalan kirjaston silloista kirjastonhoitajaa Mirja Mäkelää (silloin Jalonen). Nauhoitus on litteroitu ja säilytetään Virkkalan kirjastossa. Virkkalan kirjastossa on tallessa myös Mirja Mäkelän itse vuonna 1963 kirjoittama selostus ensimmäisen kirjastoauton hankinnasta. Kuvassa kirjastonhoitaja Mirja Jalonen (myöh. Mäkelä) ja kirjastoautonkuljettaja Matti Héllgren valmiina palvelemaan asiakkaita uusissa virka-asuissaan. Lohjalla on niin harvinainen ja onnellinen tilanne, että ensimmäisen kirjastoauton hankintatyöryhmään viisikymmentä vuotta sitten kuuluneista kolmesta henkilöstöstä, vielä kirjastonhoitaja Mirja Mäkelä ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtaja, rehtori Kalle Vuorinen olivat joukossamme kertomassa ensimmäisen kirjastoauton hankinnasta ja kirjastoautotoiminnan ensimmäisistä vuosista. Muistelutilaisuus videoitiin Virkkalan kirjastossa Lainan päivänä Tilaisuuteen oli saapunut joukko kiinnostunutta yleisöä kuunteleman tarinoita lohjalaisen kirjastoautotoiminnan alkuajoilta. Tilaisuuden taltiointi on katsottavissa Lohjan kaupungin Intranet-sivuilta. Keväällä 2013 julistettiin kirjastoautoperinteen yleisökeruu. Valitettavasti se ei tuottanut tulosta. Emme saaneet kirjastoautoihin liittyviä muisteluita, vaikka monella varmasti on kirjastoautoihin liittyviä muistoja esimerkiksi kouluajoilta. Lohjan museolla on hallussa ensimmäisen kirjastoautohankinnan puuhamiehen, kirjastolautakunnan silloisen puheenjohtajan Paavo Luokon lahjoittama kokoelma kirjastoauton hankintaan liittyviä valokuvia ja asiapapereita. Virkkalan kirjaston kokoelmissa olevista entisten kirjastoautojen kuvista teetettiin valokuvasuurennokset ja ne ovat olleet esillä Virkkalan kirjastossa ja vihkiäisten ajan pääkirjastossa. Samat kuvat ovat kopioina olleet esillä myös uudessa kirjastoautossa. Lohjan kirjastoautojen historia on tarkoitus koota julkaisuksi vuoden 2014 aikana.

7 6 2. LOHJAN KIRJASTOAUTOJEN HALLINTO JA TALOUS Pohdittavia asioita: kirjastoautotoiminnan kehittämistyöryhmän tehtävä ja kehittämiskohteet kirjastoautotoiminnan organisointi kirjastoautojen hallinnointi ja esimiestyö kahden eri toimintakulttuurin yhdistäminen kirjastoautojen talous 2.1 Lohjan kirjastoautotoiminnan yhdistäminen Lohjan kirjastoautotoiminnan hallinnointia sekä autotallin ja kirjavaraston sijaintia on mietitty aina kirjastolaitoksen suurten muutosten yhteydessä. Lohjan neljä ensimmäistä kirjastoautoa olivat Lohjan (maalais)kunnan omistuksessa. Kirjastoauton talli ja kirjavarasto sijaitsivat Virkkalassa toimivan kunnan pääkirjaston yhteydessä. Kirjastoauton esimiehenä toimi kirjastonjohtaja. Vuonna 1997 tapahtuneen Lohjan kaupungin ja kunnan kuntaliitoksen yhteydessä entinen kunnan pääkirjasto muuttui Virkkalan lähikirjastoksi. Kirjastoauto jäi entiseen tapaan Virkkalan kirjaston yhteyteen ja Virkkalan kirjastonjohtaja oli myös kirjastoautotoiminnan esimies. Lohjan uusi pääkirjasto valmistui vuonna Jo suunnitteluvaiheessa päätettiin, ettei uuden pääkirjaston yhteyteen rakenneta tiloja kirjastoautoa varten. Lohjan kirjastoauto jatkoi siis toimintaansa Virkkalan kirjaston yhteydessä. Kirjastoauto ei ollut enää talouden suhteen oma kustannuspaikkansa, vaan sen budjetti yhdistettiin Virkkalan kirjaston tulo- ja menoarvioon vuonna Seuraavan kerran Lohjan kirjastoautotoiminnan hallintoa mietittiin Lohjan alueella tapahtuneen kuntaliitoksen valmistelujen yhteydessä. Varsin pitkään oli epävarmaa liittyykö myös Siuntion kunta Nummi-Pusulan ja Karjalohjan tavoin Lohjan kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Monien vaiheiden jälkeen vasta syksyllä 2012 varmistui, että Siuntio jatkaa itsenäisenä kuntana. Vasta kun kuntaliitoksen osapuolet olivat selvillä, saattoivat eri hallintokunnat ja yksiköt ryhtyä miettimään ja valmistelemaan kuntaliitoksen mukanaan tuomia muutoksia. Siuntion liittyminen Lohjaan olisi lisännyt kirjastoautopalveluiden tarvetta, koska pinta-alaltaan iso kunta oli vailla kirjastoautopalveluita. Toteutumatta jäänyt kuntaliitos olisi saattanut vaikuttaa myös Lohjan kirjastoautojen hallintoon. Kuntaliitoksen myötä Lohja sai toisen kirjastoauton, entisen Nummi-Pusulan kirjastoauton. Ratkaistavaksi nousi kysymys, miten järjestetään Uuden Lohjan kirjastoautotoiminta. Kirjastotoimenjohtaja Maritta Turusen aloitteesta perustettiin Lohjan kirjastoautotoimintaa kehittävä työryhmä marraskuussa Työryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen, Lohjan kirjastoauton esimies, Virkkalan kirjaston johtaja Sirpa Kangasaho, Nummi-Pusulan kirjastoauton esimies, kirjastonjohtaja, alkaen Saukkolan kirjaston johtaja, Anna Kytömäki ja kirjastoauton kuljettaja Pekka Ahlfors. Työryhmä pohti, yhdistetäänkö Lohjan kirjastoautotoiminta saman esimiehen alaisuuteen, miten kirjastoautojen talous hoidetaan jatkossa ja yritetäänkö molemmille kirjastoautoille löytää yhteinen tallitila. Kokouksessa työryhmä päätti, että entinen Nummi-Pusulan kirjastoauto pysyisi kuntaliitoksen jälkeenkin Saukkolan kirjaston yhteydessä hallinnollisesti ja taloudellisesti. Asiaa tarkasteltaisiin uudelleen siirtymävuoden jälkeen. Moni seikka puolsi kuitenkin, että Nummi-Pusulan ja Lohjan kuntaliitoksen astuttua voimaan vuoden 2013 alusta, molemmat kirjastoautot olisivat samassa organisaatiossa. Tärkein periaatteellinen päätös oli siten tehty. Työryhmällä oli kuitenkin edessään lukuisa määrä ratkottavia asioita ja tehtäviä päätöksiä. 2.2 Nummen ja Pusulan alueen auto Virkkalan kirjaston organisaatioon Työryhmä päätti, että Lohjan molemmat kirjastoautot kuuluvat jatkossa Virkkalan kirjaston organisaatioon. Tämä tarkoitti, että entinen Nummi-Pusulan kirjastoauto siirtyi sekä hallinnon että

8 7 talouden osalta Virkkalan kirjaston yhteyteen. Virkkalan kirjaston johtaja toimii myös Nummen ja Pusulan alueen kirjastoauton esimiehenä. Entisen Nummi-Pusulan auton tukikohta pysyi Saukkolan kirjaston yhteydessä ja auton kirjakokoelma koostuu pääasiallisesti Saukkolan kirjaston kirjoista. Eteläisen Lohjan alueella liikkuvan kirjastoauton organisaatioon tai toimintaan ei tullut vuoden 2013 alusta mitään muutoksia. Hyvin monella kirjastoautolla on oma nimi. Lohjan autolla ei sitä ennestään ollut. Tähän asti oli ollut helppoa puhua vain kirjastoautosta. Kun Lohjalla oli nyt kaksi kirjastoautoa, piti jatkossa voida yksilöidä kumpaa autoa tarkoitetaan.työryhmän päätti, että Virkkalan kirjastossa tukikohtaansa pitävää autoa kutsutaan Virkuksi, Nummi-Pusulan entistä autoa Nupuksi. Organisaation muutos vaatii joustavuutta ja hyvää yhteistyötä. Kahden erikokoisen kunnan toiminta poikkeaa toisistaan. Kirjastoautotoiminnan laajuus, uudenlaiset toimintatavat ja hetken pelkästään sijaisvoimin hoidetut kirjastoautojen palvelut toivat omat haasteensa. Nyt, kun uusi organisaatio on toiminut vuoden verran, voidaan todeta, että asiat ovat asettuneet aika lailla kohdalleen. Haasteellisimmaksi on osoittautunut asioista tiedottaminen ja tiedonkulun varmistaminen. Nupun kirjastoautonkuljettajalla on vain osa-aikainen työ. Se ei mahdollista työajan puitteissa osallistumista työpaikka- tai henkikokouksiin tai työpaikkakokouksiin. Työyhteisön ja esimiehen päivittäinen tuki jää aika vähäiseksi. 2.3 Kirjastoautojen talous Virkkalan kirjaston yhteydessä olevalla kirjastoautolla ei ole ollut omaa budjettia vaan sen menot ja tulot ovat sisältyneet Virkkalan kirjaston budjettiin vuodesta 2004 alkaen. Menoista merkittävämpiä ovat henkilöstö-, aineisto-, polttoaine-, korjaus- ja verkkoyhteysmenot sekä vakuutusmaksut. Tuloja kirjastoautoilla sen sijaan ei juuri ole, sillä auton lainoista ei peritä myöhästymismaksuja. Organisaatiomuutoksen jälkeen Nummen ja-pusulan alueella liikennöivän kirjastoauton polttoaine- ja korjausmenoihin sekä kuljettajan palkkoihin varatut määrärahat siirrettiin Saukkolan / Pusulan kirjaston budjetista Virkkalan kirjaston tulo- ja menoarvioon. Toisen kirjastoauton myötä Virkkalan kirjaston menot kasvoivat. Määrärahasiirtojen jälkeen kirjastoautojen poltto/voiteluaineisiin oli budjetoitu vuonna ja korjauskuluihin Korjauskuluihin varattu summa ylittyi runsaasti. Kirjastoautojen korjaukseen kului vuonna 2013 yhtensä Virkkalan kirjaston budjetista maksetaan kirjastoautojen pakolliset menot kuten verot ja vakuutukset, erilaiset tarvikkeet ja laitteet. 3. KIRJASTOAUTOT Lohjan kaupunginkirjaston kirjastoautot liikennöivät kumpikin omalla alueellaan. Eteläisen Lohjan alueella liikennöi kirjastoauto Virkku ja Lohjan pohjoisosassa, Nummen ja Pusulan alueella, ajaa kirjastoauto Nuppu. Virkun ajot kirjastoautona päättyivät vuoden 2013 lopussa. Sen korvaa joulukuussa Lohjan kaupungille luovutettava uusi kirjastoauto. Pohdittavia asioita: Virkun kirjastoauton ajokuntoisuus viimeisen toimintavuoden aikana ja sen tarvitsemat välttämättömät korjaukset kuntoarvio jatkokäyttöä tai myyntiä ajatellen aineiston tyhjentäminen käytöstä poistuvasta autosta vanhan kirjastoauton myynti Nupun muuttaminen Lohjan autoksi: paperiasiat, vaakunan ja tekstin vaihto Nupun kirjastoauton ajokunnosta ja liikenneturvallisuudesta huolehtiminen: haljenneen etulasin vaihto, turvavälineiden hankinta, auton ruosteisen alaosan maalaaminen/uusiminen kirjastoautojen yhteisen korjaus- ja huoltosuunnitelman teko huoltokirja ja ajopäiväkirjan hankkiminen Nuppuun

9 8 3.1 Eteläisen Lohjan alueella liikennöivä kirjastoauto Virkku Lohjan kunta hankki viimeisen kirjastoautonsa vuonna Se lähti ensimmäiselle reitilleen Vuonna 1997 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä uusi kirjastoauto siirtyi osaksi Lohjan kaupunginkirjastoa. Kirjastoauto oli 12-metrinen Scania, jonka kori oli rakennettu Carrus Kiitokori Oy:n tehtaalla Kausalassa. Alusta oli linja-auton alusta mallia L113CLB, akseliväli 5825 mm. Moottori oli DSC kW/260 hv. ja kori Carrus Kiitokori Libri. Kehärakenne on ruostumatonta teräsprofiilia Carrus Steinless. Hyllymetrejä tässä Virkuksi kutsutussa kirjastoautossa oli n. 100 metriä ja kirjoja siihen mahtui kappaletta. Kirjastoauton kokonaishinta oli mk, Lohjan kunta sai hankintaan valtionosuutta markkaa. Ulkomaalauksessa käytettiin kunnan vaakunassa olevia värejä. Molempia kylkiä koristaa Design Simo Riikosen tekemä Lohjanjärven maisema, jonka mallina on ollut lohjalaisen taidemaalari Ellen Favorinin maalaus Järvimaisema. Sama maisema oli myös Lohjan kunnankirjaston lainauskortissa. Kirjastoauton siivouksesta huolehtii Virkkalan kirjaston laitoshuoltaja. Kuljettaja huolehtii kirjastoauton pesusta noin kerran viikossa. Pesu tapahtuu kirjastoauton tallissa. Mahdollisuutta kirjastoauton pesun ulkoistamiseen on tutkittu. Tämä kirjastoauto ehti palvella lohjalaisia yli seitsemäntoista vuotta. Sillä ajettiin kilometriä. Kirjastoauto on ulkoisesti melko siistissä kunnossa. Aika ja jatkuva kirjalastin paino vaikuttivat kuitenkin alustaan ja korirakenteisiin. Kirjastoauton korjaus- ja kunnossapitokulut vuosina olivat eli yli / vuosi. Viimeisen reittinsä Virkuksi kutsuttu kirjastoauto ajoi Lohjan kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta harkitsi aluksi kirjastokäytöstä poistuvan kirjastoauton jättämistä kulttuuritoimen omaan käyttöön, mutta lautakunta päätti kuitenkin myydä kirjastoauton. Kirjastoauton myynnistä huolehtii kaupungin tiemestari Timo Saloranta. Kirjastoauto laitettiin myyntiin tammikuussa 2014 tapahtuvan uuden kirjastoauton vihkiäistilaisuuden jälkeen. Virkku Nuppu 3.2 Pohjoisen Lohjan alueella liikennöivä kirjastoauto Nuppu Entinen Nummi-Pusulan kirjastoauto on hankittu vuonna Se on 12-metrinen Scania, jonka kori on rakennettu Carrus Kiitokori Oy:n tehtaalla Kausalassa. Alusta on linja-auton alusta mallia L94. Moottorin tilavuus on 8,79 l ja teho 220 kw. Kori on Carrus Kiitokori Libris. Kehärakenne on ruostumatonta teräsprofiilia ja alumiinipeltiä. Kirjastoauton hankintahinta oli

10 9 Auto on väriltään yläosasta sininen ja alaosasta puna-ruskea. Nuppuun mahtuu kirjoja kappaletta. Kirjastoautolla ei ole omaa tallia, vaan auto seisoo Saukkolan kirjaston kupeessa olevan katoksen suojassa. Ulkotila ei ole optimaalinen kirjastoauton seisontapaikkana, varsinkaan aineiston kannalta. Kirjastoautolla on ajettu km. Nummi-Pusulan tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi kunnan kirjastoauto on kulkenut viime vuodet vain kolmena päivänä viikossa. Kunnanhallitus oli väläytellyt jopa mahdollisuutta lopettaa kirjastoautotoiminta ainakin toistaiseksi, mutta vastaan olisi mahdollisesti tullut kirjastoautonhankintaan saadun valtio-osuuden palauttaminen. Kun Nuppu siirtyi vuoden 2013 alusta Nummi-Pusulan kunnalta Lohjan kaupungille, piti kirjastoauton kyljessä ja keulassa olevat vaakunta ja kunnan nimi vaihtaa. Uudet tekstit ovat Lohjan käytännön mukaisesti kaksikieliset. Vaikka kirjastoautolla ei ole paljon ajokilometrejä, niin sen ulkonäkö vaikuttaa epäsiistiltä. Kirjastoauton alaosan luukut ja helmapelti on valmistettu alumiinipellistä. Niiden maali on hilseillyt pois ja pellit ovat ruosteiset. Koska vuoden 2013 budjetti korjauskulujen osalta ylittyi runsaasti, ei tarvittaviin korjaus- ja maalaustoimenpiteisiin ollut varaa ryhtyä. Nummen ja Pusulan kirjastoauton etulasiin oli syntynyt jo edellisenä vuonna paha halkeama, joka oli katsastuksessa määrätty korjattavaksi. Lasin vaihtoa tiedusteltiin useilta tahoilta, mutta kyseessä oli niin hankala työ, että lasin vaihto uuteen onnistui vain Kiitokori Oy:n tehtailla Kausalassa, mikä tiesi parin päivän korjausmatkaa sinne. Kirjastoauton siivouksesta ja pesusta huolehtii kirjastoautonkuljettaja. Kirjastoauton pesu tapahtuu Saukkolassa sijaitsevan vpk:n tiloissa. Nummen ja Pusulan alueen kirjastoautosta puuttui liikenneturvallisuuteen liittyviä välineitä. Niitä on hankittu autoon vuoden 2013 aikana. Kirjastoauton etutuulilasin uusiminen oli kallein vuoden aikana tehdyistä korjauksista. 4. KIRJASTOAUTOJEN HENKILÖSTÖ Pohdittavia asioita: avoinna olevien toimien täyttäminen Nummen ja Pusulan kirjastoautonkuljettajan organisaatiovaihdos lähiesimiehen muuttuminen etäesimieheksi kirjastoautokuljettajien muuttuvien pätevyysvaatimusten mukainen täydennyskoulutus kirjastovirkailijan ABC-kortin hankkiminen Nummen ja Pusulan kirjastoauton kuljettajan työaika kirjastovirkailijan työpanos Nummen ja Pusulan autossa sairausloma- ja vuosilomasijaisuudet Vuoden 2013 alussa tilanne oli Lohjan uudessa kirjastoauto-organisaatiossa vaikea. Eteläisen Lohjan kirjastoauton kuljettajan työaikaa sitoi uuden kirjastoauton hankinnan valmistelu. Edessä oli myös leikkaus ja pitkä sairausloma. Kirjastovirkailijan tointa oli hoitanut syksystä asti sijainen, tosin hyvä sellainen, mutta ei muodollisesti pätevä. Nummen ja Pusulan kirjastoauton kuljettajan toimi oli määräaikainen ja sivutoiminen, 60 % työajalla hoidettava. Toimessa ollut kirjastonauton kuljettaja lopetti työnsä määräaikaisuutensa loppuessa. Samanaikaisesti tapahtui kirjastoautotoiminnan organisaation muutos ja esimiehen vaihtuminen etäesimieheksi. Henkilökuntatilanne aloittaa kirjastoauton juhlavuosi ei ollut kehuttava. 4.1 Kirjastoautojen henkilökunta Eteläisen kirjastoauton henkilökuntaan kuuluu kirjastoauton kuljettaja ja kirjastovirkailija. Nummen ja Pusulan alueen kuljettaja työskentelee kirjastoautossa yksin. Kirjastoautojen henkilökunnan toimenkuvaan kuuluvat lainaustoimintaan ja kokoelman järjestelyyn ja hoitoon liittyvät tehtävät,

11 10 asiakaspalvelu, kirjastonkäytön opastus ja tiedonhaku. Kuljettajat huolehtivat autosta, sen pesusta, viikoittaisista tarkistuksista sekä tarvittavista huolloista ym. toimenpiteistä. Nupun kuljettajalle kuuluu myös auton sisäsiisteydestä huolehtiminen. Eteläisen Lohjan kirjastoautonkuljettajalta ei vaadita kirjastoalan koulutusta. Kirjastovirkailijalta edellytetään kirjastovirkailijan pätevyyttä ja toivotaan kirjastoauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Nummen ja Pusulan alueen kirjastoautonkuljettajalta edellytetään ABC-ajokortin lisäksi myös kirjastoalan koulutusta. Keväällä 2013 olivat sekä Virkun kirjastovirkailijan toimi että Nupun kuljettaja osa-aikainen toimi avoinna. Haimme kirjastovirkailijan toimeen henkilöä, jolla olisi kirjastovirkailijan koulutus ja kirjastoauton ajamiseen oikeuttava ajokortti. Mahdollista olisi ollut myös hankkia kirjastovirkailijan pätevyys oppisopimuskoulutuksessa tai suorittaa kuljettajapätevyys valinnan jälkeen. Hakuprosessi kesti kuukausia. Vasta kolmannen hakukierroksen jälkeen onnistuimme täyttämään toimen. Nupun kuljettajaksi emme saaneet muodollisesti pätevää henkilöä, joten toimi täytettiin määräaikaisesti. Nummen ja Pusulan alueen kirjastoautonkuljettajan toimi on osa-aikainen. Työaika on 23 tuntia viikossa. Kirjastoautonkuljettajan tointa on hoidettu määräaikaisesti Kuljettajan määräaikainen sijaisuus jatkuu vuonna Toivoimme, että Nupun kirjastoautonkuljettajan toimi olisi saatu muutettua kokoaikaiseksi. Taloudellisen tilanteen tiukentuminen ei kuitenkaan mahdollistanut sitä. Jos olisimme saaneet kuljettajan työajan kokoaikaiseksi, hän olisi voinut kirjastoauton kuljettamisen lisäksi työskennellä kahtena päivänä viikossa jossakin kiinteässä kirjastossa. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että Nupun kuljettaja olisi voinut toimia kahtena päivänä viikossa kuljettajana toisessa kirjastoautossamme, jolloin kirjastoauto olisi voinut ajaa niinä päivinä kahta vuoroa. Se olisi mahdollistanut kirjastoautopalveluiden myynnin Siuntion kunnalle. Näin osa palkasta olisi saatu myyntitulosta. Tämä on hyvin varteenotettava vaihtoehto varsinkin, kun käyttöön saadaan uusi kirjastoauto, jota pitäisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Nupun kuljettajan lähiesimiehen vaihtuminen etäesimieheksi on ollut iso muutos. Yhteyden pito on ollut lähinnä soittelua johtuen kolmenkymmenen kilometrin välimatkasta. Arkipäivän työkiireet ovat estäneet henkilökohtaiset tapaamiset. Keväällä 2014 käytävässä kehityskeskustelussa tullaan Nupun kuljettajan kanssa pohtimaan, miten tiedonkulkua ja säännöllisiä tapaamisia voitaisiin lisätä. 4.2 Koulutus ja osaamisohjelma Lohjan kaupunki haluaa profiloitua haluttuna työnantajana, jolla on osaava, kehityshaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijöiden nykyinen osaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet kartoitetaan, laaditaan osaamisohjelma, kannustetaan täydennys- ja pätevöitymiskoulutukseen, lisätään tietoteknisiä valmiuksia suunnitelmallisesti ja varmistetaan osaamisen siirtyminen riittävällä perehdytyksellä. Sen lisäksi huolehditaan siitä, että voimavarat on kohdennettu oikein ja työyhteisö on toimiva ja henkilökunta hyvinvoivaa. Kirjastoautohenkilöstön osallistumismahdollisuudet koulutuksiin, työpaikka- ja henkilöstökokouksiin sekä työhyvinvointipäiviin ovat heikommat kuin muun henkilöstön. Kirjastovirkailijan osallistuminen vielä onnistuu usein sijaisjärjestelyin, mutta kuljettajien osallistuminen tarkoittaisi yleensä kirjastoauton seisottamista ja sen päivän reitin peruuttamista. Lyhytaikaisen sijaisen ottamiseen saadaan kaupungin nykyisten ohjeiden mukaan lupa vain aivan poikkeustapauksissa. Eteläisen Lohjan kirjastoauton kirjastovirkailijan kanssa on keskusteltu kirjastoauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin hankkimisesta. Työnantaja on lupautunut tukemaan kortin hankkimista. Työskentelyn aloittamiseen liittyvä koeaika ja uuden kirjastoauton mukanaan tuomat kiireet ovat siirtäneet ajokortin hankkimista. Mikäli myös kirjastovirkailija voisi toimia kirjastoauton kuljettajan lyhytaikaisena sijaisena, onnistuisi esim. kuljettajien osallistuminen koulutuksiin paremmin. Tarkoitus on kuitenkin, että loma- ja pidempiaikaiset sairauslomasijaisuudet hoidetaan jatkossakin ulkopuolisen sijaisen toimesta. Kehityskeskusteluissa keväällä 2014 laaditaan kirjastoautoissa työskenteleville osaamisohjelma. Uusien kirjastoautotyöntekijöiden perehdytys jäi valitettavasti puutteelliseksi eikä heidän kanssaan ehditty käydä normaalia uudelle työntekijälle annettua työhön opastusta.

12 Kirjastoautokuljettajien ammattipätevyysvaatimukset Kirjastoautokuljettajien ammattipätevyysvaatimukset kasvoivat Myös kirjastoautonkuljettajilta vaaditaan jatkuvaa täydennyskoulutusta kuljettajan ammattipätevyyden säilyttämiseksi. Vanhan kuorma-auton ajokortin (ABC) omaavien kuljettajien (kortti saatu ennen ) ammattipätevyyden säilyminen on turvattu siirtymäsäädöksellä. Jatkokoulutuksen opetuksen kokonaismäärä on 35 tuntia viidessä vuodessa. Opetus on annettava vähintään seitsemän tunnin jaksoissa ja se voi koostua teoriaopetuksesta, ajo-opetuksesta tai molemmista. Ennakoivan ajon päivä on kaikille ammattikuljettajille pakollinen, muutoin koulutus voidaan suunnitella melko vapaasti. Se voi sisältää esim. ensiapukoulutusta, taloudellisen ajon koulutusta, teknisen opastusta tms. Koulutuksen järjestäjä tarvitsee Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) hyväksynnän ja koulutuspäivien sisällön on oltava AKE:n hyväksymä. Koulutukset on uusittava viiden vuoden välein. Lohjan kirjastoautoja kuljettavista henkilöistä toisella kuljettajalla on uuden direktiivin mukainen pätevyys, mutta toisen pätevyysvaatimusten suorittaminen on vielä kesken. Hän on suorittanut vuonna 2012 ennakoivan ajon ja työturvan kurssit Luksian aikuisopetuksen kautta. Vuoden 2013 aikana oli tarkoitus suorittaa lisää tarvittavasta koulutuksesta, mutta sairausloma esti sen. Pekka Ahlfors suorittaa loput pätevyyskoulutuksesta kevään ja kesän 2014 aikana, jotta hänellä säilyy oikeus toimia jatkossakin kirjastoauton kuljettajana. Ensiapukoulutus on mahdollista suorittaa Lohjalla AKEn hyväksymän kouluttajan opastuksella ja erityisesti tähän räätälöiden AKE:n hyväksymän opetusohjelman mukaisesti. 4.4 Työhyvinvointi Kirjastoautoissa työskentelevien työajat ja työolosuhteet poikkeavat kiinteässä kirjastossa työskentelevien vastaavista. Aikataulujen sitovuus ja aikatauluissa pysyminen keli- ja liikenneolosuhteista riippumatta eivät salli joustoa. Tauot pidetään silloin, kun aikataulu sen sallii, eikä työajoistakaan voi liukua henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Työskentelyolosuhteet edellyttävät henkilökunnalta venymistä ja joustavuutta. Kirjastoautossa on kuuma tai kylmä, siellä vetää, koulupysäkeillä ovet ovat lähes jatkuvasti auki, talvipakkasellakin. Myös melutaso voi koetella korvia, kun parin-kolmenkymmenen lapsen koululuokka täyttää kirjastoauton. Käsien läpi saattaa kulkea vilkkaampina päivinä noin tuhat enempi tai vähempi likaista kirjaa. Koulujen ja päiväkotien flunssa- ja vatsatautiaallot ovat joka vuotisia ja kun valtaosa asiakkaista tulee sieltä, tartuntatautivaarakaan ei sovi vähätellä. Lohjan kirjastoautoon tehdyssä työpaikkakäynnillä vuonna 2012 todettiin monia puutteita henkilökunnan ergonomiassa ja työskentelyolosuhteissa. Suuri osa niistä korjaantuu vuoden 2014 alussa käyttöön otetun uuden kirjastoauton myötä. Riskikartoitusten ja pelastussuunnitelmien päivittäminen ja Nupun osalta myös laatiminen siirtyi vuodelle Virkun henkilökunta on saanut alkusammutuskoulutuksen. Työhyvinvointikysely suoritetaan vuoden 2014 alussa. Kehityskeskustelut käydään huhtikuussa Pitkään sairauslomalla olleen henkilön kanssa on käyty varhaisen tuen mukainen työhön paluu -keskustelu ja hänen kanssaan on mietitty, miten työhön paluuta ja työssä selviytymistä voidaan helpottaa toipilasaikana. 5. AINEISTOKOKOELMAT Pohdittavia asioita: kokoelmapolitiikka kokoelmien sijainti kokoelman suuruus kokoelmien kierrätys kokoelmatyö; hankinta, huolto, korjaukset aineiston esillepano

13 12 aineiston siirtämiseen liittyvät ergonomiset ongelmat Kokoelmien uusiutuminen ja ajantasaisuus turvataan riittävällä hankinnalla ja säännöllisillä, riittävillä poistoilla. Kirjastoautoissa on tärkeää, että mukana oleva kokoelma vaihtuu, se on monipuolinen, ajantasainen ja kiinnostava. Kirjastoautossa oleva kokoelma joko kootaan tukikohtakirjaston, mikä useissa kunnissa on pääkirjasto, kokoelmista tai kirjastoautolla voi olla oma kokoelmansa. Lohjalla kirjastoautolla on aina ollut oma kirjavarasto, joka sijaitsee Virkkalan kirjaston yhteydessä. Nummi-Pusulan kirjastoauto käytti pääasiallisesti silloisen kunnan pääkirjaston, nykyisen Saukkolan kirjaston, kokoelmia. 5.1 Kokoelmapolitiikka Lohjan kirjastoauton kokoelmapolitiikka on kirjattu Lohjan kaupunginkirjaston kokoelmapolitiikkaan. Se päivitetään vuonna 2014, jolloin saadaan mukaan myös kuntaliitosten mukanaan tuomat uudet toimipisteet. Nykyiseen kokoelmapolitiikan mukaisesti kirjastoautoon hankitaan omat kappaleet tarpeelliseksi katsotuista uutuuskirjoista. Vähemmän kysytty aineisto saadaan lähinnä Virkkalan kirjaston kokoelmista. Lasten ja nuortenkirjallisuutta ostetaan suhteessa lainausten määrään. Auton kokoelmaa vaihdetaan jatkuvasti ja se pyritään pitämään aktiivisena, ajantasaisena ja kiinnostavana. Aikakauslehtiä tilataan kaikille ikäryhmille. Lehtien uusimmatkin numerot ovat lainattavissa heti. Lisäksi lainattavissa on äänitteitä, musiikkia ja DVD-levyjä sekä jonkin verran tietokonepelejä. Kirjastoauton kokoelma on osa seudullista kokoelmaa. Kirjastoauton asiakkaille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta varata muiden kirjastojen aineistoa. Vuoden 2013 aikana auton asiakkaiden tekemien kirjavarausten määrä onkin noussut selvästi. Kirjastoauton asiakkaista valtaosa on lapsia ja nuoria. Auton tarjoamalla aineistolla on suuri merkitys lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämisessä. Tämä on huomioitava valittaessa kirjastoautoon aineistoa. Kehittämistyöryhmässä on keskusteltu kirjastoauton oman kirjavaraston tarpeellisuudesta. Kirjastoauton oma kokoelma kuitenkin takaa sen, että kirjastoautolla on peruskokoelmansa omia kirjoja, myös uutuuksia ja suosikkeja. Muussa tapauksessa saattaisi olla, että auto ei saisi lainkaan uusia kirjoja, koska ne jäisivät kiinteisiin kirjastoihin täydentämään niiden uutuuskirjojen tarvetta. Tai toisinpäin, kirjastoauton yhden koulukierroksen aikana katoaisivat kysytyimpien nuorten kirjojen kaikkien kirjastojen kappaleet, jos ne laitettaisiin autoon kiertoon. Nummen ja Pusulan alueen kirjastoautolla ei ole omaa kokoelmaa vaan se on ainakin toistaiseksi käyttänyt tukikohtakirjastonsa, Saukkolan kirjaston, kokoelmaa. Kirjastoautolle on hankittu vain suosituimmista, pääosin lasten- ja nuortenkirjoista, omat kappaleet. Miten Nupun kirjakokoelma koostetaan jatkossa, on vielä mietinnän alla. Toistaiseksi on päätetty jatkaa entiseen tapaan. 5.2 Aineiston hankinta, kokoelmanhoito ja poistot Kirjastoauto-osaston aineiston valinta suoritetaan Virkkalan kirjastossa. Kirjastonjohtaja valitsee sekä Virkkalan kirjaston että kirjastoauton aikuisten aineiston, lastenkirjastonhoitaja molempien toimipisteiden lasten ja nuorten aineiston. Tämä järjestely on muotoutunut aikana, jolloin kirjastoautossa ei ollut omaa kirjastovirkailijaa. Sen jälkeen, kun kirjastoautoon perustettiin kirjastovirkailijan toimi, sitä on ajoittain hoitanut sijainen. Kirjastoauton aineiston hankinta suoritetaan Virkkalan kirjaston määrärahoista, joten hankintamenojen kokonaisuuden hallinta on helpompaa, kun valintaa ei ole liiaksi hajautettu. Keskitetty valinta säästää myös aikaa. Kirjastoauton henkilökunta voi esittää hankintatoiveita ja lisäkappaletilauksia. Jatkossa tullaan keskustelemaan auton henkilökunnan kanssa entistä tiiviimmin hankintatoiveista, koska juuri he tuntevat asiakkaat ja heidän tarpeensa parhaiten. Kirjojen hankinta ja kuntoon laittaminen tapahtuvat keskitetysti pääkirjastossa. Lehdet rekisteröidään, tarroitetaan ja tarvittaessa muovitetaan Virkkalan kirjastossa.

14 13 Nummi-Pusulan alueella kiertävän kirjastoauton hankinnat on tehnyt Saukkolan kirjaston johtaja. Hankinnat on maksettu Saukkolan kirjaston aineistomäärärahoista. Myös kirjastoauto Nuppuun tulevat kolme lehtivuosikertaa tulevat Saukkolan kirjaston kautta. Käytäntöä on jatkettu vuoden 2013 aikana. Mietittäväksi jää, miten jatkossa toimitaan. Käyttääkö Nuppu edelleen Saukkolan kirjaston kirjoja vai käykö se tankkaamassa kirjansa kirjastoauto-osaston varastosta Virkkalasta? Hankitaanko jatkossa Nuppuun enää lainkaan omia kirjoja? Hankitaanko siinä tapauksissa suosituimmista kirjoista Saukkolan kirjastossa toiset kappaleet, jotka menevät aluksi kirjastoautoon? Pitäisikö Virkkalan kirjaston hankkia suosittuja kirjoja useampi kappale kirjastoauto-osastolle, joista osa menee Nuppuun, osa eteläisen Lohjan kirjastoautoon? Vuonna 2013 Lohjan kirjastoauto-osastolle hankittu uusi aineisto VIRKKU NUPPU AINEISTO AINEISTO Hankinta 783 Hankinta 144 Poisto 172 Poisto 201 Kokoelma yht Kokoelma yht Lohjan kirjastoautojen kirjahankinnoista on noin 70 % lasten ja nuorten kirjoja. Virkun ja Nupun vuoden 2013 hankintatilastot aineistoittain löytyvät liitteenä (Liite 1, Liite 2) raportin lopusta. Virkkalan kirjastossa sijaitsevan kirjastoauton kokoelman suuruus on n kpl. Se on aivan liian suuri, mikä johtuu siitä, että kokoelmatyötä kirjastoauto-osastolla ei ole ehditty tehdä. Vuoden 1983 kirjastoautojen kirjastohoidollisen normin mukaan varaston koko tulisi olla noin kolme kertaa autoon kerralla mahtuvan aineiston määrä. Virkkalassa sijaitsevasta varasto voisi tämän mukaisesti olla noin kappaleen suuruinen. Suositus vaikuttaa yhä hyvin toimivalta. Kirjastojen kokoelmia kuvataan usein numeerisin luvuin. Karkkilan kirjastonjohtajana toimineen Antti Karhoksen vuonna 2012 tekemä Lukki-kirjastojen laadunarviointiselvitys helpottaa kokoelmien tarkastelua. Karhoksen tekemä työ antaa erittäin tarkan ja huolestuttavankin kuvan kirjastoauton kokoelmista. Aineistotarkastelun tulos osoitti, että, kirjastoauton kokoelman keski-ikä on korkea ja aineisto ei kierrä, koska on jäänyt lämmittämään hyllyjä varastoon. Toisaalta kirjastoauton varasto on toiminut Virkkalan kirjaston lähivarastona, jonka vanhemmalla aineistolla täydennetään Virkkalan kirjaston kokoelmia. Tarkoitus on, että kesällä 2014, jolloin kirjastoautolla ei ole koulu- ja päiväkotipysäkkejä, kirjastoauton virkailija apunaan muu kirjaston henkilökunta käyvät läpi kirjastoauton varastoa, poistaen, siirtäen aineistoa varastoon tai muihin pisteisiin. Tavoitteena on poistaa noin 2000 kirjaa vuodessa, kunnes kirjavaraston koko olisi noin kirjaa. Tehtävä ei vaikuta mahdottomalta. Varastossa on niin paljon vanhentuneita kirjoja, eikä niitä enää viedä kumpaankaan kirjastoautoon. Jos lasketaan, että kirjastoauton kirjavarastosta pitäisi riittää kiinnostavaa lainattavaa kahden kirjastoauton tarpeisiin, nykyinen varasto riittäisi määrältään mutta ei laadultaan. Kirjastoautojen kirjakokoelma puhdistetaan kesäisin. Kirjastoauton kirjojen pienet pintakorjaukset tehdään autoissa mutta suuremmat korjaustyöt tapahtuvat Virkkalan kirjastossa. 5.3 Aineiston sijainti ja siirtäminen autoihin Kirjastoauton kokoelmaa liikutellaan paljon. Kun kiinteässä kirjastossa lainat palautuvat, ne siirretään palautusvaunuun, joista ne aikanaan kuljetetaan oikeisiin hyllyihin. Kirjastoautossa aineistoa palautuu sekä reiteillä että Virkkalan kirjaston kautta, joka käsittelee sisäisessä kuljetuksessa palautetut kirjastoauto-osaston kirjat. Kirjastoautoon puolestaan palautuu paljon muiden toimipisteiden aineistoa. Kirjastoauton tilat ovat rajalliset ja kun lainaus- ja palvelutoiminta elää paljolti koulujen loma-aikojen mukaan kirjojen siirto varastosta autoon tai toisinpäin on jokapäiväistä työtä. Jatkuva aineiston edestakaisin siirtäminen kuormittaa fyysisesti henkilökuntaa ja vie osan muutenkin olemattomasta sisätyöajasta.

15 14 Kirjastoauton kirjavarasto sijainti Virkkalan kirjastossa on ongelmallinen. Kirjavarasto sijaitsee Virkkalan kirjaston alakerrassa, johon kuljetaan jyrkkiä portaita pitkin. Kaikki sisäisen kuljetuksen kautta palautunut kirjastoauton aineisto siirretään kantaen portaita pitkin alakertaan. Vastaavasti kaikki autoon palautunut muiden kirjastojen aineisto kannetaan koreilla portaita ylös kuljetuslaatikoihin tai Virkkalan kirjastoon edelleen käsiteltäväksi. Toisen ergonomisen ongelman muodostaa aineiston kuljetus kirjastoauton varastosta kirjastoautoon. Kirjastoauton talli on kirjaston sivurakennuksessa, johon käynti tapahtuu vain ulkokautta. Kaikki autoon kuljetettava tai autosta kuljetettava aineisto kuljetetaan pihan poikki joko kärryillä, johon on lastattu kirjalaatikoita tai tavallisimmin koreissa kantaen pihan poikki. Tämä tapahtuu kelillä kuin kelillä. Ongelmaan on etsitty ratkaisua, jopa arkkitehdin voimin, mutta mikään ratkaisuista (kirjahissi, uusi autotalli, katettu yhdyskäytävä) ei ole halpa toteuttaa vanhoihin tiloihin. Asian selvittely jatkuu. On sovittu, että myös Virkkalan kirjaston henkilökunta osallistuu tarvittaessa päivittäiseen aineiston siirtämiseen kirjaston tiloista kirjastoautoon. 5.4 Aineiston esillepano Kirjastoautossa mukana olevan kokoelman tulee olla jatkuvasti uusiutuva, monipuolinen, ajantasainen ja kiinnostava. Aineiston esillepanoon on ryhdytty kiinnittämään huomiota. Nuppuun on hankittu siirrettäviä pleksitelineitä, joihin saadaan aineistoa esille. Uusi kirjastoauto mahdollistaa aikaisempaa paremmin uutuuksien tai ajankohtaisen aineiston esittelyn ja näyttelyiden tekemisen. 6. ASIAKKAAT Pohdittavia asioita: - palvelukyselyn järjestäminen - palvelukyselyn analysointi - yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa Kulttuuripolku Kirjastoautopalvelut ovat tärkeitä erityisesti lapsille, koululaisille, lapsiperheille sekä vanhuksille. Yhä kasvava osa väestöstä on eläkeläisiä. Heillekin sopii kirjastoauton tuoma kirjaston lähipalvelu. Uusi kirjastoauto on varustettu invanostimella, mikä mahdollistaa liikuntarajoitteisille henkilöille esteettömän pääsyn kirjastoautoon. Kirjastoautossa käynti voi olla myös sosiaalinen tapahtuma. Pysäkillä tapaa naapureita ja voi vaihtaa päivän kuulumiset. Uusien asuntoalueiden kirjastoautopalvelut voidaan hoitaa kirjastoauton avulla. Kirjaston tarpeeseen voidaan kirjastoauton avulla vastata nopeasti. 6.1 Kirjastoautopalveluiden asiakaskysely Lohjan kaupunginkirjasto toteutti kirjastopalveluiden asiakaskyselyn, jonka tavoitteena oli saada tietoa kirjastoautojen käytöstä, asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä kirjastoauton kokoelmista, pysäkkipaikoista ja -ajoista sekä tiedottamisesta (Liite 3). Asiakaskysely oli osa Lohjan kirjastopalveluiden kehittämishanketta. Asiakaskyselyn valmisteli kirjastoautopalveluiden kehittämistyöryhmä ja kyselykaavakkeen toteutti kirjastovirkailija Tapio Hyppänen. Kevään 2013 aikana oli jo toteutettu Lohjan kaupunginkirjaston oma asiakaskysely sekä valtakunnallinen kirjastokysely. Kirjastoautopalveluita käsittelevä kysely päätettiin toteuttaa suppeana, vastaajille mahdollisimman helposti täytettävänä, kaksipuoleisena A4-arkin mittaisena. Vastauksia toivottiin saatavan erityisesti Lohjan niiltä alueilta, joissa ei vielä ole kirjastoautopalveluita kuten Karjalohjalta ja Sammatista. Asiakaskyselyyn saattoi vastata täyttämällä Lohjan kaupunginkirjaston www-sivuilla olevan, sähköisen webropol-kyselyn tai täyttämällä kyselylomakkeen jossakin Lohjan kirjastoista tai

16 15 Karjalohjan ja Nummen palvelupisteissä. Asiakaskyselystä lähetettiin tiedote Lohjan lähidemokratia toimikuntien puheenjohtajille. Lisäksi Sirpa Kangasaho kävi pyynnöstä kertomassa kyselystä Etelä-Lohjan lähidemokratiatoimikunnalle. tulossa olevasta asiakaskyselystä tiedotettiin huhtikuussa 2013 järjestetyssä Lohjan kirjastoautotoiminnan juhlavuotta ja kehittämishanketta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa. Sen ansiosta kyselystä kerrottiin näyttävästi paikallislehdissä. Palvelukyselyyn saatiin kaikkiaan 58 vastausta. Vastaajien joukossa oli myös yksi kokonainen luokka Eteläisen Lohjan kirjastoauton toiminta-alueelta. Kyselyn vastaukset olivat pääsääntöisesti asiallisesti. Osa vastaajista ei ollut vastannut kaikkiin kysymyksiin tai oli vastannut kysymyksiin useammalla, toisensa poissulkevalla vastauksella. Vastaajien ikä painottui odotetusti aikuisiin. Eniten vastauksia tuli ikäryhmästä vuotiaat. Noin 80 % vastauksista tuli yli 25-vuotiailta henkilöiltä. Alle 15-vuotiaita vastaajia oli 8. Kyselyyn osallistuneen luokan vastausten kautta saatiin toki monen nuoren mielipide kuuluviin. Vastaajien sukupuoli Valtaosa vastaajista, n. 70 % oli naisia. Vastaajien asuinaluetta kartoitettiin kysymällä asuinpaikan postinumeroa. Niiden perusteella voidaan todeta, että vastauksia saatiin eri puolilta Lohjaa, niin molempien kirjastoautojemme toiminta-alueilta kuin myös alueilta, joissa kirjastoautopalveluita ei ole. Asiakkailta kysyttiin kirjastoautopalveluiden käytöstä ja jos asioi kirjastoautossa, kumpaa Lohjan kirjastoautoa käyttää. Vastaajista suurin osa, lähes puolet käytti Etelä-Lohjan kirjastoautoa. Noin neljäsosa vastaajista asioi Nummen ja Pusulan alueen kirjastoautossa. Kyselyyn toivottiin vastauksia myös henkilöiltä, jotka eivät ole käyttäneet kirjastoautojen palveluita. Heitä oli vastaajista 14 henkilöä. Kirjastoauton palveluita käytetään hyvin ahkerasti. Puolet vastaajista ilmoitti käyvänsä lähes aina kirjastoauton pysäkillä. Vähintään kerran kuukaudessa kirjastoautossa asioi lähes 90 % vastaajista. Kirjastoauton palveluita käyttämättömät vastaajat ilmoittivat syyksi, ettei alueella ole kirjastoautopysäkkejä, etteivät tienneet kirjastoauton aikataulusta tai sitä, että Lohjalla ylipäänsä on kirjastoauto. Nämä vastaajat olivat Karjalohjan, Sammatin ja Gruotilan alueelta Lohjalla. Neljä vastaajaa ilmoitti, että käyttää kiinteän kirjaston palveluita. Nykyisten pysäkin sijaintiin oltiin erittäin tyytyväisiä. Kirjastoautopalveluita käyttämättömien vastauksissa toivottiin uusia kirjastoautopysäkkejä Gruotilaan Rajamäen- tai Ojaniitunkadulle, Vaanilan ja Luomantien risteykseen, Hiidenpirtin pihaan, Karjalohjalle Tatinkujalle sekä Sammatin Myllykylään, lähelle Lohja-Sammatti-Saukkola-teiden risteystä. Pysäkkiaikoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Valtaosa niistä vastaajista, joiden mielestä pysäkkiaika ei ollut hyvä, eivät ehdottaneet sopivampaa ajankohtaa. Kirjastoautopalveluista vastaajat käyttivät eniten lainausta ja palautusta. Seuraavaksi eniten haettiin tietoa sekä luettiin ja selailtiin kirjoja ja lehtiä. Tosin eräs vastaaja kirjoitti, että jos hakee lainattavia kirjoja hyllystä, ei 15 minuutin aikana oikein ehdi lueskella ja selailla lehtiä. Muutama vastaaja kertoi myös viettävänsä aikaa kirjastoautossa. Kirjastoauton eri aineistojen riittävyyteen oltiin keskimäärin tyytyväisiä. Muutamissa vastauksissa toivottiin lisää lasten- ja nuortenkirjoja, tietokirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja äänikirjoja. Eteläisen Lohjan alueella liikkuvaan kirjastoautoon toivottiin lisää ruotsinkielistä ja vieraskielistä kirjallisuutta. Kirjastoauton palveluiden tiedottamisesta oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tosin joukossa oli myös arvioita, kirjastoauton palveluista tiedottaminen oli hoidettu vain tyydyttävästi tai huonosti.

17 16 Kirjastoauton toivottiin tiedottavan palveluistaan kirjastoauton pysäkkitauluissa, verkkosivuilla ja lehdissä. Lisäksi toivottiin tiedotusta kirjastoissa ja kirjastoautoissa, mainoksissa ja esitteissä. Yksi Etelä-Lohjan kirjastoauton palveluita käyttävä totesi, että joskus on ilmoitettu puhelimitse, jos auto ei tule aikataulun mukaisesti. Kyselyssä pyydettiin vapaamuotoisesti kirjaamaan palautteet, toiveet ja kehittämis-ideat kirjastoautopalveluiden kehittämiseksi. Vastaajat olivatkin käyttäneet mahdollisuutta kiitettävästi. Vastauksissa todettiin kirjastoautopalveluiden tarpeellisuus syrjäkylillä sekä kouluilla ja päiväkodeilla. Kirjaston henkilökuntaa kiiteltiin asiantuntevaksi, palvelualttiiksi ja ystävälliseksi. Kommenttien joukossa oli myös muutama aineistotoive ja ehdotus teemaviikoista tai jonkin tapahtuman järjestämisestä. 6.2 Lainaus Eteläisen Lohjan kirjastoauton lainaus kasvoi vuoden 2013 aikana. Lainoja lukumäärä oli yhteensä , joista kirjalainoja oli Lainausmäärä nousi edellisestä vuodesta 10,24 %. Lasten ja nuorten lainoja vuoden 2013 kirjalainoista oli kappaletta. Lasten lainauksen osuus kaikista kirjalainoista oli 87 %. Kävijämäärän nousu oli 1,86 %. Kävijöitä eteläisen Lohjan kirjastoautossa oli vuonna Tarkemmat tiedot Virkun tilastoista löytyvät raportin lopussa olevasta liitteestä (lliite 1) Nummen ja Pusulan Nupussa lainojen lukumäärä oli 6 358, joista kirjalainoja oli Lasten lainojen osuus 78%. Lainaus nousi edellisestä vuodesta 1,9 %. Nupussa kävi vuoden 2013 aikana 6694 asiakasta. Se oli peräti 14,4, % enemmän kuin edellisenä vuonna. Mielenkiintoista on se, että kävijöitä oli siis enemmän kuin lainoja. Virkun tilastossahan suhde on toisin päin. Nuppu ajaa vain kolmena päivänä viikossa. Pysäkit ovat pääsääntöisesti haja-asutusalueella, joilla asukastiheys on alhainen. Tilastoista voisi päätellä, että Nupussa käydään viettämässä aikaa ja lukemassa pikemminkin kuin lainaamassa. Nupun lainaustilastojen kohentaminen on lähitulevaisuuden tehtävä. Lisää tietoa Nupun tilastosta löytyy raportin lopussa olevasta liitteestä (Liite 2) 6.3 Yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa Kulttuuripolku Kuten yllä olevista tilastoista ilmeni, lasten lainausten osuus on melkoinen. Tämä on huomioitava kirjastoauton mukana olevan kokoelman koostamisessa. Lohjan kirjastoautot käyvät kattavasti kaikilla Lohjan päiväkodeilla ja alakouluilla, jotka eivät sijaitse aivan kiinteän kirjastopisteen lähellä. Koulukirjastojen kokoelmat ovat pieniä ja rahaa uuden aineiston hankintaan on vähän. Kirjastoautossa on monipuolinen, vaihtuva kokoelma. Lisäksi kirjastoauto toimittaa kouluille aineistoa pyydetyistä teemoista ja välittää kirjasarjoja luokkien käyttöön. Kirjastoautojen tarjoama mahdollisuus lainata kirjoja koulupäivän aikana tukee lukutaidon kehittymistä ja lukuharrastusta. Kirjastoauto saattaa olla lapsille ensimmäinen kosketus kirjastoon. Kirjastoauto tukee myös Lohjan kulttuuripolun toimintamallia, jossa halutaan tarjota kaikille lapsille ja nuorille asuin- ja koulun sijainnista riippumatta mahdollisimman tasapuoliset kulttuuripalvelut. Kulttuuripolku on vasta käynnistymässä, mutta samantapaista yhteistyötä kirjasto on tehnyt aina koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kulttuuripolun myötä yhteistyöhön tulee suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Uuden kirjastoauton myötä mahdollisuus tarjota kulttuuripolkuun liittyviä palveluita paranee. Kirjastoauton videotykki mahdollistaa kirjaston käytön esittelyä, tiedonhaun opastusta tai vinkkausvideoiden katselua. Uuteen kirjastoautoon mahtuu mukaan ihan oikeakin kirjavinkkari, joka voisi pitää luokille vinkkaushetkiä. Uudet yhteistyömuodot koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa ovat mahdollisia. 7. AIKATAULUT, REITIT JA PYSÄKIT Pohdittavia asioita:

18 17 Pysäkkimuutokset: Uusia pysäkkejä, lopetettavat pysäkit Uudet aikataulut: pysäkkiaikojen muutokset Yhteisen aikataulun laatiminen, painattaminen Uudesta aikataulusta tiedottaminen Pysäkkiaikataulujen uusiminen Pysäkkitaulujen pystyttäminen Nummen ja Pusulan alueille Opetus- ja Kulttuuriministeriön julkaiseman Yleisten kirjastojen laatusuosituksen (2010) mukaan palveluiden saatavuuden osalta kirjastoautossa asioiville matkaa auton pysäkille on alle kilometri. Tämä ei kaikin paikoin valitettavasti onnistu. Kirjastopysäkki verkko on ns. Kanta-Lohjan osalta melko kattava, samoin Nummen ja Pusulan alueella. Sen sijaan Karjalohjan ja Sammatin alueilla ei ole ollut kirjastoauto-toimintaa lukuun ottamatta Lohjansaaren aluetta, jolle Karjalohjan kunta oli ostanut Lohjalta kirjastoautopalveluja. Pystyäksemme palvelemaan paremmin ja kohdentamaan palveluita sinne, missä niitä tarvitaan, kysyimme kirjastoautopalveluiden tarvetta asiakaspalvelukyselyssämme keväällä Jotta uusia pysäkeitä saadaan mahtumaan aikatauluun, pitää vähän käytettyjä pysäkkejä lopettaa ja hiljentyneillä pysäkeillä seisoma-aikaa vähentää. Vaikka aikataulun runko pyritään pitämään mahdollisimman vakiona, yksittäisten pysäkkien muutokset vaikuttavat koko aikatauluun. 7.1 Kirjastoauton pysäkit Yksi keväällä 2013 järjestetyn asiakaskyselyn tärkeimmistä tavoitteista oli saada tietoa kirjastoautopalveluiden tarpeesta. Palautetta saatiinkin jonkin verran. Näiden toiveiden perusteella uusia kirjastoautopysäkkejä pyydettiin Myllykylään, Vaanilantien ja Luomantien risteykseen, Hiidenpirtille ja Gruotilaan. Odotimme, että pysäkkitoiveita olisi tullut Lohjan uusilta alueilta kuten Karjalohjalta tai Sammatista, mutta niitä ei tullut. Aikaisemmin olimme saaneet päiväkoti Eulaalialta Karjalohjalta ja Sammatin vapaalta kyläkoululta toiveet kirjastoautokäynneistä. Paikallislehdessä ollut uutinen kirjastoautoaikataulujen uusimisesta toi myös pyyntöjä uusista pysäkeistä. Kirjastoauton kuljettaja Pekka Ahlfors kiersi katsastamassa ehdotetut uudet pysäkit. On tärkeää, että pysäkille johtava tie on isolla autolla kaikilla keleillä ajettava ja pysäkkipaikka on luvallinen ja turvallinen. Uuteen aikatauluun tuli kahdeksan uutta pysäkkiä. Uudet pysäkkitoiveet voitiin toteuttaa poistamalla hiljentyneitä pysäkkejä (Outamo, Paloniemen sairaala), vähentämällä pysäkkiaikoja (Roution koulu) tai pysäkkikertoja (Brotorp). Kirjastoauton henkilökunnan kokemus on ensiarvoisen tärkeää niin pysäkkipaikkojen kuin pysäkkiaikojenkin suhteen. Kirjastoautopysäkkien pysäkkitaulut uusittiin. Pysäkkipohjat suunnitteli Kaisa Kallio, jonka käsialaa oli myös uuden kirjastoauton ulkoasu. Pysäkkitauluissa toistui kirjastoauton värit. Kirjastoautojen pysäkkitaulut valmistettiin Virkkalan kirjastossa ja kirjastoauton väki huolehtii pysäkkitaulujen kiinnityksestä. Nummen ja Pusulan alueilla ei ole ollut kaikilla pysäkeillä pysäkkitaulua. Vuoden 2014 aikana myös Nupun liikennöintialueen pysäkkitaulut pystytetään ja kunnostetaan. 7.2 Kirjastoautojen ajoreitit Kanta-Lohjan alueella liikkuva kirjastoauto Virkku ajaa viitenä päivänä viikossa, Nummen ja Pusulan alueen kirjastoauto Nuppu vain kolmena päivänä, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kirjastoautot ajavat reittiaikataulua kahden viikon periodilla. Aikataulun pariton ja parillinen viikko eroavat toisistaan. Virkun parillisen viikon reitti on 317 km, pariton 324 km. Nupun pariton viikko on 188 km, parillinen 256 km. Kirjastoautojen ajoreiteistä pyritään rakentamaan mahdollisimman 7.3 Kirjastoautojen aikataulut Aikataulujen rakentaminen on palapeliä, jota ei voi tehdä pelkästään kirjoituspöydän ääressä. Aikataulujen koostamiseen vaikuttavat pysäkkiaikojen pituus, siirtymäajat pysäkkien välillä, sekä

19 18 henkilökunnan työaika taukoineen. Aikatauluista pyritään rakentamaan mahdollisimman järkeviä : suoraviivaisia, jossa siirtymäajat pysäkeille eivät olisi pitkiä, eikä edestakaista ajoa ole. Eteläisen Lohjan kirjastoauto Virkku käy 68 kirjastoautopysäkillä kahden viikon aikana. Yksittäisiä pysäkkejä on 50 kappaletta. Kirjastoauto pysähtyy 16 koululla. Isoilla alakouluilla käydään joka viikko, pienemmillä joka toinen viikko. Eteläisen Lohjan kirjastoauto käy kuudessa päiväkodissa ja neljän palvelukeskuksen tai senioritalon luona sijaitsevalla pysäkillä. Nummen ja Pusulan alueen kirjastoauto Nuppu käy kahdessa viikossa 52 kirjastoautopysäkillä, Erillisiä pysäkkejä on 47 kappaletta. Nummen ja Pusulan auton pysäkeistä kuusi on koulupysäkkejä, joista neljällä käydään viikoittain. Tällä kirjastoautolla on pysäkit myös yhden yläkoulun ja lukion pihassa toisin kuin eteläisen Lohjan autolla. Nuppu käy kerran viikossa viidellä päiväkotipysäkillä. Koulu- ja päiväkotipysäkit ajetaan pääsääntöisesti aamupäivisin, muut pysäkit iltapäivällä ja illalla. Virkku ajaa perjantaina ja Nuppu torstaina pelkästään koulupysäkkejä. Niiden päivien reitti on muita päiviä lyhyempiä ajallisesti, koska loppupäivä on varattu autojen pesu- ja huoltotöihin. Uusi aikataulu on auton henkilökunnan suostumuksella tehty aika tiukaksi. Lähes koko työaika kuluu reitillä, eikä ns. sisätyöaikaa auton kokoelman vaihtamiseen ja hoitoon ole juurikaan. Keväällä 2014 käytävissä kehityskeskusteluissa täytyy keskustella henkilökunnan kanssa, pitäisikö aikatauluja hiukan väljentää, jotta ylitöitä ei kertyisi ja kokoelmatyöhön jäisi aikaa. Koulujen loma-aikoina aikatauluissa on, koulupysäkkien jäädessä pois, tarvittavaa väljyyttä luvulla aikataulussa oli kesällä ns. mökkipysäkkejä. Voisi miettiä, olisiko kesäpysäkeille käyttöä. Kirjastoautojen toimintaa voitaisiin tehostaa, jos olisi mahdollista palkata toinen täyspäiväinen kuljettaja tai jos osa-aikainen kuljettajan toimi voitaisiin muuttaa täyspäiväiseksi. Tämä mahdollistaisi kirjastoautojen täysaikaisemman käytön. Koulu- ja päiväkotikäynneille voitaisiin lähteä aamulla, iltapäivällä olisi kuljettajan vaihto ja toinen kuljettaja voisi ajaa muita pysäkkejä myöhempään iltaan, jolloin myös työssäkäyvät voisivat käyttää kirjastoautopalveluita. Kirjastovirkailija olisi mukana kouluja päiväkotikäynneillä iltapäivällä tapahtuvaan kuljettajan vaihtoon asti. Jäljelle jäävän työajan virkailija tekisi kokoelmatyötä. Uuden kirjastoauton hyödyntämistä auttaisi jo se, että toinen osa-aikainen kuljettajan toimi täysiaikaistettaisiin. Uusi auto voisi ajaa kahtena päivänä kahdessa vuorossa. Valitettavasti Lohjan kaupungin taloudellisten säästöjen takia, tätä kirjaston toivetta ei ole hyväksytty. Kirjastoauton ajaminen kahdessa vuorossa kahden kuljettajan voimin on kuitenkin herkästi haavoittuva ratkaisu. Toisen kuljettajan ollessa lomalla tai sairaana, molempien työvuorojen ajaminen jäisi pelkästään yhden kuljettajan harteille. Vaikka meillä olisi yksi auto ja kaksi kuljettajaa ja kirjastoautolla ajettaisiin kahta vuoroa, se ei kuitenkaan poistaisi tarvetta saada palkata kuljettajalle sijainen pidemmän loman ajaksi. Päivän parin sijaisuus voitaisiin hoitaa omatoimisesti, mikäli kirjastovirkailijalla olisi myös oikeus kirjastoauton kuljettamiseen. Hänen työpanostaan tarvitaan kuitenkin kirjastovirkailijana. Kirjastoautoilla on ollut erillinen kesäaikataulu. Se on astunut voimaan kesäkuun alusta ja päättynyt koulujen alkaessa. Kesäaikataulusta puuttuvat ne pysäkit, jotka ovat pelkästään koulupysäkkejä. Kirjastoautotoiminta on lomalla 4-5 viikkoa kesä-heinäkuun aikana. Kirjastoauton henkilökunta on pitänyt silloin vuosilomaa ja auton kirjakokoelmaa on puhdistettu ja huollettu. Kirjastoautojen uudet aikataulut astuvat voimaan , kun uusi kirjastoauto aloittaa liikennöinnin. Se on voimassa asti (Liite 4) Molempien kirjastoautojen aikataulut yhdistetään samaan esitteeseen. Aikataulun ulkoasu myötäilee uuden kirjastoauton ilmettä ja graafisesta suunnittelusta vastaa Kaisa Kallio. Kyseessä on ensimmäinen painatettu aikataulumme. Tyylikäs aikataulu on herättänyt huomiota ja siihen ovat tarttuneet monet pelkästä uteliaisuudesta. Kirjastoautoaikataulusta otettiin 500 kpl:n painos. Myöhemmin sitä painatettiin vielä 300 kpl. lisää. Kesäaikatauluja ei painateta vaan se tulostetaan kopioina. Elokuussa 2014 voimaan tulevaan seuraavaan aikatauluun tehdään tarvittavia muutoksia. Nummen ja Pusulan aikataulussa on tarvetta perusteellisempaankin muutokseen.

20 19 8. KIRJASTOJÄRJESTELMÄ, LAITTEET JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET Pohdittavia asioita: virkailijakoneiden uusiminen tietoliikenneyhteydet kuntoon, molempiin autoihin 3G-yhteys uuden kirjastoauton laitehankinnat tulevaisuuden tarpeiden mukaan Lohjan kaupunginkirjastossa on käytössä AxiellinOy:n toimittama ATP Origo kirjastojärjestelmä. Kirjastoautojen on-line -yhteydet toimittaa Axiellin välityksellä Digime Oy. 8.1 Laitteet Eteläisen Lohjan kirjastoautossa on kaksi virkailijapäätettä ja yksi kuittitulostin. Erityisesti koulupysäkeillä molemmat päätteet ovat ahkerassa käytöss. Toisessa kirjastoautossa on yksi virkailijakone ja kuittikirjoitin. Kirjastoautojen tietokoneet joutuvat alttiiksi pölylle ja tärinälle. Vanhemman kirjastoauton tietokoneet ovatkin niin huonossa kunnossa, että niitä ei siirretä uuteen kirjastoautoon vaan sinne hankitaan uudet kannettavat tietokoneet. Koneet tilattiin Tieran kautta. Uuteen kirjastoautoon hankittiin myös tulostin, videotykki ja sitä varten erillinen kannettava tietokone. 8.2 Yhteydet Kirjastoautojen tietoliikenneyhteydet ovat herkkiä häiriöille. Kirjastoautoissamme on aina ollut ongelmallinen huonojen tiedonsiirtonopeuksien ja peittoalueiden vuoksi. Yhteydet ovat jähmeitä, katkeilevat tai yhteyttä ei saada ollenkaan. Lainaus onnistuu varalainauksen kautta, mutta tiedonhaku, lainojen uusimiset, lainakuittien tulostus, uusien lainaajien kirjaaminen ym. ei onnistu, jos online -yhteyttä ei ole. Palautunut aineisto täytyy käsitellä jälkikäteen kiinteässä kirjastossa. Ongelmista on kärsitty molemmissa kirjastoautoissa. Erityisen pahaksi tilanne muuttui talven ja kevään 2013 aikana. Varsinkin Nummen ja Pusulan alueilla kirjastoauton tietoliikenneyhteydet pätkivät pahasti. Takkuilevat yhteydet ja kaatuilevat koneet haittaavat asiakaspalvelua, kuluttavat työaikaa ja turhauttavat sekä asiakkaat että virkailijat. Vuoden 2013 ajan käytiin neuvotteluja Axiell Oy:n kanssa 3G-yhteyksien saamisesta Lohjan molempiin kirjastoautoihin. Yhteyden saaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi ja Axiell Oy toimitti yhteyksien parantamiseksi lisäantennit. Luultavasti syynä Axiellin haluttomuuteen vaihtaa Digimen yhteys 3G -yhteyksiksi oli se, että Axiellilla ei ollut sopimuksia Elisan tai DNA:n kanssa ja yhteys olisi ollut Axiellille selvästi nykyistä kalliimpi. Axiell Oy ilmoitti sähköpostiviestillä , että Digime Oy oli ajautunut konkurssiin niitä käyttäviin kirjastoautoihin loppuu seuraavana päivänä. Axiell tarjosi kuukauden maksutonta mahdollisuutta kokeilla jonkin muun toimittajan matkapuhelinverkossa 3G-yhteyttä. Lohja ilmoitti välittömästi halukkuuden kokeilla Elisan 3G-yhteyttä. Axiell ei pystynyt kuitenkaan neuvottelemaan sopimusta Elisan kanssa vaan pyysivät meitä hankkimaan yhteyden oman tietohallinnon kautta. Lohjan molempiin kirjastoautoihin on tulossa 4G-yhteydet alkuvuodesta UUDEN KIRJASTOAUTON HANKINTA Pohdittavaa: kirjastoautonhankintatyöryhmän perustaminen uusiin kirjastoautoihin ja kirjastoautojen valmistajiin tutustuminen uuden kirjastoauton suunnittelu