Pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelman seuranta 12/2010 Liite 1

Transkriptio

1 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelman seuranta 12/2010 Liite 1 Hallitusohjelman kirjaus SUOMI EHYENÄ KASVUN, TYÖLLISYYDEN JA KESTÄVYYDEN URALLE Hallitus huolehtii osaamisen, työn ja yrittämisen edellytyksistä koko maassa. OKM: Työllisyysasteen nostaminen asettaa tavoitteen saada jokainen nuori aktiivisesti mukaan työ- ja yhteiskuntaelämään. Nuorisolain voimaan tulevilla muutoksilla (kuntien monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö) on tarkoitus tavoittaa yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin, jotta hyvinvointimme voidaan turvata. tiin opiskelemaan, nuorten työpajoihin tai muuhun ohjattuun jääneet nuoret (noin ) ja motivoida heitä opiskeluun ja työelämään. Vuonna 2009 etsivä nuorisotyö tavoitti noin 4000 nuorta, joista 2400 ohjat- toimintaan. Hallitus käynnistää valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Taiteen ja kulttuurin alalla valmistui v selvityshenkilö Tarja Cronbergilta tilattu selvitys taiteilijoiden työllisyyden ja toimeentuloedellytysten parantamisesta. Tehtyjen toimenpide-ehdotusten toteuttamismahdollisuuksia selvitetään yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. On käynnistetty myös työryhmätyöskentely ns. vapaiden ammattilaisryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi ja työllistymisen helpottamiseksi. Työryhmä jättää esityksensä ministeriölle Työllisyyttä lisäävänä hankkeena kulttuuritilojen peruskorjaamiseen varattua määrärahaa nostettiin vuoden 2011 talousarvioesityksessä 3 miljoonalla eurolla. SM: Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman (VN:n periaatepäätös ) mukaisesti lähtökohtana ulkomailta rekrytoinnille on työmarkkinoiden tarve ja kotimaisen työvoimapotentiaalin täydentäminen erityisesti Suomen väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve huomioon ottaen. Tavoitteena on vastuullinen ja eettisiä periaatteita noudattava rekrytointi. Taantuman myötä ulkomaisen työvoiman tarve on vähentynyt ja sillä on ollut vaikutus myös toimenpideohjelman etenemiseen. Monia toimenpideohjelman suosituksia on viety eteenpäin mm. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen turvin. Toimenpideohjelman väliarviointi valmistuu vuoden 2010 lopussa. Työvoiman maahanmuuton ESR- kehittämisohjelman puitteissa on kehitetty työvoiman maahanmuuttoon liittyviä prosesseja, toimintamalleja ja palveluita. Kehittämisohjelmassa pilotoidaan ja mallinnetaan opastusjärjestelmiä niin ulkomaalaisille työntekijöille kuin ulkomailta rekrytoiville työnantajille, kehitetään Suomen työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategiaa, sekä ulkomaalaisille työntekijöille suunnattua Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuutta. Hallituksen esitys (269/2009 vp) työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistamisesta on annettu eduskunnalle joulukuussa Ehdotuksen mukaan työntekijän oleskelulupajärjestelmä saatettaisiin paremmin vastaamaan tarpeeseen edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä voimassa olevaa työntekijän oleskelulupajärjestelmää, jolloin myös tehokkaamman ennakkovalvonnan mahdollisuudet paranisivat. STM: Työllisyysasteen nostamista tukevista toimenpiteistä STM on raportoinut Politiikkariihen kannanoton seurannan yhteydessä. Toimenpiteet nro:t 4, 8, 42, 45, 47 sekä 67 ja 69 edistävät työuran pidentämistä, työssäjaksamista, työttömyyden vähentämistä, aktivointia sekä nuorten työllisyyden edistämistä. VNK: VNK asetti syksyllä 2010 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on 1) tuottaa kattava kartoitus olemassa olevista vaihtoehdoista, tehdä katsaus kvkehittämistyön vaiheeseen, ja käydä vuoropuhelua muiden samankaltaista työtä tekevien EU-maiden kanssa, 2) tehdä suositus käyttökelpoisista indikaattoreista tai indekseistä sekä ehdotus toimenpiteistä joilla niiden käyttö mahdollistetaan, ja 3) tehdä toimeenpanosuunnitelma uuden indeksin tai uusien indikaattoreiden käyttöönotolle. Asiantuntijaryhmä päättää työnsä toukokuun 2011 lopussa. Pankkien stressitestien tulosten julkaisu ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden käyttö vähentävät talouden epävarmuutta. Nämä toimet antavat mahdollisuuden julkisen talouden pitkäjänteiselle tasapainottamiselle myös Suomessa. STM: STM:ssä on laadittu sosiaalisen kestävyyden arviointi- ja ennakointimallia koskeva raportti (syksy 2010). Siinä pohditaan sosiaalisen kestävyyden käsitettä arvioinnin ja ennakoinnin näkökulmasta, arvioidaan mallinnettavien ilmiöalueiden kuvauksessa käytettäviä indikaattoreita sekä kuvataan eri menetelmällisiä mallinnusvaihtoehtoja sekä olemassa olevia koti- ja ulkomaisia malleja. Raportin laadinnassa on kuultu VM:n ja THL:n asiantuntijoita. Raportti sisältää hahmotelman arviointi- ja ennakointimallin toteutuksen organisatorisesta ratkaisusta. Tarkemmat menetelmälliset ratkaisut täsmennetään myöhemmin. 1

2 Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Tulevien vuosien talouskasvu tarvitsee vakaat ja hyvintoimivat rahoitusmarkkinat. Suomi tukee komission työtä kansainvälisten rahoitusmarkkinalainsäädännön aikaansaamiseksi. Hallituksen tavoitteena on että Suomi palaa euroalueen ensimmäisten maiden joukossa Euroopan unionin vakauskriteerien mukaiseen kuntoon. Hallitus sitoutuu supistamaan vuonna 2011 julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun reilusti alle kolmen prosentin rajan. Hallitus sitoutuu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen finanssipolitiikkaan. Hallitus jatkaa Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovitun mukaista kehysmenettelyä ja noudattaa toukokuussa 2007 vahvistettua vaalikauden kehystä. Hallituksella on valmius kehysten sisäisiin siirtoihin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän Kestävän talouskasvun ja työllisyyden - ohjelman valmistelun tulokset. Hallitus odottaa tältä valmistelulta kunnianhimoisia ja konkreettisia esityksiä. VM Vuoden 2011 talousarvio on rakennettu sille pohjalle, että julkisen talouden alijäämä saadaan alle Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun tavoitteen. Talousarviota valmisteltaessa esitettyjen ennusteiden samoin kuin tämän hetken ennusteiden mukaan alijäämä jää alle kolmen prosentin. VM: Pääministeri Kiviniemi on jatkanut Vanhasen II hallituksen mukaista kehysmenettelyä ja noudattanut toukokuussa 2007 vahvistettua vaalikauden kehystä sekä vuoden 2010 neljännen lisätalousarvioesityksen että vuoden 2011 talousarvioesityksen osalta. Painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmisteli reilun 50 milj. euron uudelleenkohdennukset talousarviossa. VM: Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät yhdessä maaliskuussa 2010 jatkovalmistelusta kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman laatimiseksi. Julkisen sektorin tuottavuus -ryhmä toimi yhtenä ohjelman jatkovalmistelun kuudesta kolmikantasesta työryhmästä. Työryhmä valmisteli ehdotukset toimenpiteiksi julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Linjaukset ja toimenpiteet liittyvät julkisen sektorin tuottavuuden mittaamiseen ja tavoiteasetteluun, organisaatiorakenteisiin ja ohjaukseen, palvelurakenteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen, julkisen hallinnon ICT:n kehittämiseen sekä johtamiseen ja henkilöstöön. Vuoden 2010 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen finanssipolitiikkaa kiristävä vaikutus on vajaa yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle. Mikäli kansainvälinen taloustilanne kuitenkin muuttuu jyrkästi, hallituksella on valmius toimia nopeasti ja tehdä talouden kestävyyttä lisääviä päätöksiä. Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle koko maassa. Viennin edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi lisätään erityisrahoituksen riskinottokykyä, selvitetään vientitakuulain muuttaminen ja tarkistetaan suhdannerahoituksen käyttötarkoitusta. Hallitus tukee kasvuyrittäjyyden edellytyksiä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan aiempaa enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä. Hallitus jatkaa edelläkävijämarkkinoiden luomista erityisesti ympäristöliiketoiminnassa. Suunnitelmaa julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ei ole valmisteltu. VM: Energiaveroja kiristettiin vuoden 2011 alusta nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla. Samaan aikaan voimaan tuleva makeisten ja jäätelön valmistevero sekä virvoitusjuomien valmisteveron korotus lisäävät valtion vuotuisia verotuloja yhteensä 100 milj. euroa. Osa vuoden 2010 talousarvioon sisältyvistä elvytystoimista poistuu, mikä on osa julkisen talouden tasapainottamista. VM Julkinen velka ei ole näillä näkymillä kohoamassa 60 prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä. TEM: Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa lisättiin yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksia 2,5 miljoonalla eurolla. Tämä valtuus siirtyy käytettäväksi vuoden 2011 aikana, joten käytännössä valtuudet myöntää yhteis-hankkeiden kv-avustuksia pysyvät myös vuonna miljoonan euron tasolla. Merkittävä osa yritysten yhteis-hankkeiden kansainvälistymisavustusten hallinnoinnista siirretään ELY-keskuksiin vuoden 2011 alusta TEM: Kansainväliseen kasvuun tähtääville yrityksille ollaan kehittämässä TEM-konsernin yhteistä Kasvuväylä-palvelua, jolla pyritään takaaman palvelutarjooman saumattomuus ja parempi asiakaslähtöisyys. Palvelumalli pilotoidaan vuoden 2011 alkupuolella. OKM on toimeenpannut vuodesta 2007 saakka Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteista valtakunnallista kehittämisohjelmaa, jonka toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2013 saakka. OKM ja TEM ovat asettaneet yhdessä poikkihallinnollisen luovan talouden ja kulttuurin tulevaisuustyöryhmän, joka valmistelee esityksen luovan talouden kehittämistoimista ja koordinaationrakenteesta tulevalle hallituskaudelle. Valtuutta myöntää kansainvälistymisavustusta yritysten yhteishankkeille on korotettu vuosille 2010 ja 2011 siten, että käytännössä molempina vuosina valtuus on 26 miljoonan euron tasolla eli noin 35% korkeammalla kuin aiemmin. Ympäristöliiketoiminnassa jatkuvat Tekesin, Finpron sekä Lahden ympäristöklusterin (OSKE) toiminnot erityisesti Kiinan ja Venäjän markkinoiden osalta. 2

3 Hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta. YM: HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi: tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen liittyen on annettu elokuussa Muutoksella vauhditetaan tuulivoima-kaavoituksen etenemistä. Tuulivoimakaavoituksen edistämiseen on vuoden 2011 talousarviossa avustuksia 1,5 milj. euroa. Vuonna 2011 edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä kotitalouksien lämmitystapamuutoksia yhteensä 30 milj. eurolla. TEM: Valtiontalouden kehyksissä vuosille on lisätty 6 miljoonan euron vuotuinen määräraha yritystoiminnan investointi- ja kehittämisrahoitukseen. Kasvua edistävien infrastruktuuri-investointien osalta selvitetään millä budjettitai rahoitusmenettelyillä suuret investoinnit kyetään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti. Ahtelan työelämäryhmän esityksiä toteutetaan käynnistetyn valmistelun pohjalta. Hallitus valmistelee sovitulla tavalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja. VM on asettanut työryhmän "Valtiontalouden kehysjärjestelmän kehittämistyöryhmän" joka mm. pohtii tätä kysymystä. LVM: Investointien rahoitusta ja erilaisten rahoitusmallien käyttöä ovat selvittäneet liikenneministerin asettama selvitysmies Pasi Holm sekä liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä. Näiden selvitysten perusteella liikennehankkeiden budjetointia tulee kehittää siten, että se mahdollistaa hankkeiden tehokkaan ja taloudellisen toteuttamisen. Valtion budjettitaloudessa investoinnit ja käyttömenot tulisi eriyttää ja investoinnit tulisi jaksottaa niiden taloudelliselle pitoajalle. Yksi ratkaisu-mahdollisuus investointien jaksottamiselle on valtion sisäinen lainamalli, eli siirtyminen kuluperusteiseen budjetointiin. Tällöin investoinnin rahoitus toteutettaisiin kehyksen ulkopuolisena valtion sisäisenä lainana, ja vasta lainan lyhennykset ja korot kirjautuisivat budjettimomentille ja kehykseen. Malli asettaisi normaalit budjettirahoitteiset ja elinkaari- ja muut jälkirahoitteiset hankkeet valtion taloussuunnittelussa keskenään tasavertaiseen asemaan. PPP-malleissa olisi harkittava valtion Infra Oy:n perustamista. Valtio saa lainaa pienemmillä rahoituskustannuksilla kuin yksityiset toimijat, mistä syntyvä etu kanavoitaisiin eteenpäin. Osakeyhtiö hankkisi markkinoilta myös oman pääoman ehtoista sijoitusta (esim. vakuutusyhtiöt). Yhtiö koordinoisi rahoituskonsortioiden muodostumista ja toimisi siten infrainvestointien tilapäisrahoittajana (erityisluottolaitos). Yhtiö ei toimisi operoijana, vaan vastuu väylänpidosta säilyisi valtiolla. STM on raportoinut tavoitteen edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä Politiikkariihen kannanoton nro 1 toimeenpanon yhteydessä. OKM: Politiikkariihen tavoitteen toteuttamista selvitettiin opetusministerin asettamassa työryhmässä ja sen ohjausryhmässä. Työryhmä jätti raporttinsa Työryhmä esitti mm., että toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä nopeutetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana ryhmänään ja korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opinto-oikeuden korkeakoulussa saaneet omana ryhmänään. Korkeakoulujen valintoja tehostetaan yhdistämällä korkeakoulujen nykyiset sähköiset hakujärjestelmät ja valitsemalla opiskelijat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa. Opiskelijat valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille. Ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon painoarvoa korkeakoulujen valinnoissa lisätään. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja ja ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista. Työryhmä piti tärkeänä, että sähköisiin hakujärjestelmiin integroidaan kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä totesi kannanotossaan ( ), että valmistelua jatketaan OKM:n nopeuttamisryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Talousarvioesityksessä vuodelle 2011 todetaan, että korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opintoohjaaja-koulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelija-palautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. (TAE 2011). Talousarvioesityksessä todetaan myös, että käynnistetään hanke ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi ja uusitaan oppilaaksi ottamisen perusteita ammatillisessa koulutuksessa. Vuoden 2011 TAE:ssa korkeakoulujen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän uudistamiseen esitetään vuosille yhteensä 5 milj. euroa. Sähköisten hakujärjestelmien yhdistäminen ja korkeakoulujen yhteishaku toteutetaan siten, että hakujärjestelmä tukeutuu korkeakoulujen tieto- ja opintohallinnon järjestelmiin sekä integroituu valtionhallinnon tietojärjestelmien kehittämisen kokonaisuuteen (esim. SADe, Raketti). Tavoitteena on opiskelua ja 3

4 koulutustarjontaa koskevan tiedon sekä hakujärjestelmän integroituminen hakijan ja opinto-ohjauksen näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi. Työn käynnistämisestä on sovittu OKM:n ja OPH:n välisessä tulossopimuksessa. Tarvittavat rerytoinnit ja ohjausrakenteiden asettaminen on käynnistetty. Tavoitteena on, että jo vuoden 2011 valinnoissa opiskelijavalinta tehdään nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei oppiaineisiin. Myös YO-todistusten hyödyntämistä valinnoissa on mahdollista tehdä samassa aikataulussa. Uudistetun opiskelijavalintajärjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuoden 2013 valinnoissa. Opiskelijavalinnan uudistamista valmistellaan tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa mm. työryhmissä ja seminaareissa, korkeakoulujen johdon tilaisuuksissa sekä alakohtaisissa rakenteissa. Nuorten varhaista syrjäytymistä työmarkkinoilta ehkäistään. Hallituksen tavoitteena on varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Työvoimapolitiikan toimissa otetaan huomioon kasvanut nuoriso- ja pitkä-aikaistyöttömyys. Poikkihallinnollisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman yhtenä painopistealueena on työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Selvityshenkilö Tarja Cronbergin taiteilijoiden työllistymistä ja toimeentuloedellytyksiä koskeneen selvityksen pohjalta on käynnistetty selvitys taiteen ja taiteilijoiden työn vaikutuksesta työurien pidentämiseen. OKM: Hallitus on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää yhteensä noin opiskelijapaikalla vuosina Tämän lisäksi vuoden 2011 alusta lukien lisättiin vielä 500 paikkaa. Tällä hallituskaudella lisäykset ovat olleet yhteensä opiskelijapaikkaa. Nuorten työllistämistoimenpitein (5,1 M nuorisotyömäärä-rahoista), nuorten työpajatoimintaa laajentamalla sekä etsivää nuorisotyötä tehostamalla ja talouden elpymisen myötä nuorten työllisyys saatiin kesällä 2010 käännettyä kasvu-uralle. Nuoriin kohdistuneiden toimenpiteiden vuoksi nuorisotyöttömyys on alentunut kesäkuusta lähtien muuta työttömyyttä nopeammin. OKM on tukenut Nuori Suomi ry:n Liikunnasta syrjäytyneet -kehittämishanketta, jossa valmistellaan vuoden 2010 loppuun mennessä selvitys ja valtakunnallinen suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Vuonna 2009 käynnistetyssä Liikkuva Koulu -hankkeessa jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Hanke toteutetaan kokeiluhankkeena ajalla yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä puolustushallinnon kanssa. Hankkeessa levitetään hyviä käytäntöjä eri puolille Suomen kouluja, huomioiden koulujen erilaisuus. STM on raportoinut tavoitteen edistämistä koskevista toimenpiteistä Politiikkariihen kannanoton nro 67 seurannan yhteydessä. Toimenpiteillä ehkäistään nuorten joutumista pois työmarkkinoilta mielenterveydellisten syiden takia. Hallitus toimii työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa esityksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja valmistellaan esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitysten pohjalta. Verotuksen kehittämistä valmistellaan talouskasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista edistävään suuntaan. TEM: Työvoimapolitiikan määrärahoja on lisätty vuoden 2009 alusta lähtien lisätalousarvioilla ja vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Lisämäärärahat on kohdennettu ensisijaisesti nuorten nopeaan työllistymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. TE-toimistojen ohjaus- ja neuvontapalveluja nuorille on vahvistettu lisäämällä määräaikaisia resursseja henkilöstön palkkaukseen. STM: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantamisesta on raportoitu Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman kohdan toimeenpanon yhteydessä sekä Politiikkariihen kannanoton nro 95 toimeenpanon yhteydessä. Samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmä on asetettu toimikaudelle Ryhmä on teettänyt selvityksen sopimuskierroksen samapalkkavaikutuksista 2008 ja Lisäksi on käynnistetty kaksi palkkausjärjestelmään liittyvää hanketta. Ohjelman kokonaisarviointi on toteutettu vuonna 2010 ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Naisten urakehitystä on edistetty VM:n asettaman työryhmän toimesta. Tammikuussa 2011 valmistuu raportti, jossa arvioidaan valtavirtaistamisen etenemisestä. Hallitus antoi eduskunnalle selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, lokakuussa Kolmikantainen samapalkkaisuusseurantaryhmä on työskennellyt aktiivisesti. Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen selvitystyö on käynnistynyt työryhmässä. Sen alkuperäistä määräaikaa on jatkettu asti. Ryhmän loppuraportti valmistuu keväällä VM: Vuoden 2011 talousarviossa ansiotulojen verotusta muutettiin siten, että ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu ei keskimäärin kiristä työn verotusta ja että eläketulon veroaste pysyy korkeintaan vastaavan palkkatulon tasolla. Hetemäen työryhmä julkisti loppuraporttinsa, jossa ehdotetaan mm. maltillista painopisteen siirtoa työn verotuksesta kulutusverotukseen. Ehdotukset tulevat poliittiseen käsittelyyn seuraavalla hallituskaudella. 4

5 Harmaan talouden torjuntaohjelmassa linjatut toimenpiteet toteutetaan. Kiireellisimpiä hankkeita ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen, Verohallinnon vertailutietotarkastusten mahdollistaminen luottolaitoksissa ja tilaajavastuulain mukaisten tietojen saaminen julkiseen rekisteriin. Oikeusministeriön vastuulla talousrikostorjuntaohjelmassa ovat toimenpiteet Niiden osalta toteutuminen on seuraava: (9) Esitutkinta ja pakkokeinolain uudistusta koskeva HE 222/2020 vp on annettu eduskunnalle; (10) Lahjusrikoksia koskeva HE 79/2010 vp on annettu eduskunnalle, (11) Rahanpesua koskeva HE 285/2010 on annettu eduskunnalle ; (12) hovioikeusuudistusta koskevat lait on hyväksytty ja ne tulevat voimaan ; (13) Ulosottotoimen eritysperinnän laajentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Syyttäjäpanosta talousrikoksiin on vahvistettu. Päätoimisten talousrikossyyttäjien määrää on hallituskaudella lisätty neljällä, 31:een. Vuonna 2011 luku tulee nousemaan 36:een. Muidenkin kokeneiden syyttäjien työpanosta on voitu kohdentaa talous-rikoksiin aiempaa enemmän. Poliisin ja syyttäjien esitutkinta-yhteistyötä on lisätty ja sen sisältöä kehitetty. Käynnissä on kehittä-mishanke, jossa Valtakunnansyyttäjän-virasto osoittaisi vaativimpiin asioihin riittävän työpanoksen syyttäjänvirastoista. Erikoisperinnän laajentaminen koko maan kattavaksi toteutuu keväällä VM: Vertailutietotarkastukset luottolaitoksissa tulevat mahdollisiksi verotusmenettelystä annetun lain muutoksen tullessa voimaan vuoden 2011 alusta. Urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta ja lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamisesta on vireillä selvityshanke, josta on valmistumassa Verohallinnon esiselvitys. Aihepiiri on esillä työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella toimenpiteitä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmän toimikausi päättyy VM: Tilaajavastuulain mukaisten tietojen saamisesta julkiseen rekisteriin on joulukuussa 2010 valmistunut valtiovarainministeriön selvitys verovelvoitteiden osalta. Aihepiiri on esillä edellä mainitussa työryhmässä. VM: Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetulla lailla (1207/2010) Verohallintoon perustetaan pysyvä, vuoden 2011 alusta toimintansa aloittava Harmaan talouden selvitysyksikkö. Yksikön tehtävänä on harmaan talouden torjunta tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Lisäksi yksikkö laatii selvityksiä muille viranomaisille näiden pyynnöstä tukemaan asianomaisen viranomaisen viranomaistoimintaa. STM: Työsuojelun voimavaroja on kohdistettu erityisesti harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus jatkaa ekologista verouudistusta muuttamalla energiaverot ympäristöperusteisiksi. Uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon kannustetaan. Julkisten menojen taso ja rakenne on sopeutettava olosuhteiden vaatimusten mukaiseksi. Hallitus jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista. TEM on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Lisäksi ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuu-kysymyksiä koskeva selvitys on käynnistetty TEM:n ja VM:n toimesta. VM: Sekä liikenne- että lämmityspolttoaineiden energiaverotus on uudistettu polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvän hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaksi. Laatuporrastuksella otetaan lisäksi huomioon liikennepolttoaineiden lähipäästöt. Se kannustaa energiatehokkuuteen ja energian säästöön sekä uudiutuvien energialähteiden käyttöön fossiilisten energialähteiden sijasta. Uudistus on jatkoa ympäristöperusteiselle auto- ja ajoneuvoverotukselle. Verouudistukset kannustavat tekniikkaneutraalisti kaikkien vähänpäästöisten ajoneuvojen ja polttoaineiden käyttöä. VM: Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tuottavuusohjelman toteutumista Ministerivaliokunta totesi, että tuottavuusohjelman toteuttaminen etenee pääosin vuoden 2010 talousarvioesityksessä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Kokonaisuutena vuosien tavoitteiden toteutumista tarkastellaan seuraavan kerran helmi-maaliskuussa 2011, kun vuoden 2010 toteuma on tiedossa. Ministerivaliokunta puolsi tuottavuusohjelman jatkamista myös vuosina VATT:in kesäkuussa 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan valtion henkilöstön työhyvinvointi ei ole kehittynyt huonompaan suuntaan tuottavuusohjelman aikana. Valtiokonttorin joulukuussa julkaiseman kyselyn (Kaikki hyvin työssä 2010?) mukaan valtion henkilöstön keskimääräinen työhyvinvointi ei hallinnon muutoksista huolimatta ole laskenut, vaan se on ollut vuodesta 2006 jopa hienoisessa nousussa. Valtion palveluksessa olevien eläkkeellesiirtymisikä nousi 62 vuoteen 5 kuukauteen vuonna 2009 ja valtion työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitystä mittaava työkykyodote kehittyi myös suotuisasti. Vuoden 2009 aikana toteutettiin Tavoitteena kestävä tuottavuus -hanke (KeTu), jossa VM:n johdolla työstettiin yhdessä kaikkien ministeriöiden kanssa entistä laaja-alaisempi tuottavuuden kehittämisen viitekehys ja sitä tukevia työkaluja. Tavoitteena oli hallituksen linjauksen mukaisesti yhdistää tuottavuus, innovaatiot ja työelämän laatu entistä tiiviimmin yhteen. Työ jatkuu vuoden 2010 lopulla neljän ministeriön (VM, TEM, OKM, LVM) yhteishankkeena painottuen erityisesti innovaatiojohtamiseen ja sitä tukevan toimintakulttuurin rakentamiseen. 5

6 Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi. Julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta parantavat toimet ovat olennaisia kestävyysvajeen supistamisen kannalta. Niiden avulla voidaan turvata laadukkaat palvelut tulevaisuudessa. Kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen toimivuutta ja tuottavuutta parannetaan. Tuottavuuden parantamisessa henkilöstön osaamisella ja asiantuntemuksella on merkittävä rooli. Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten palveluiden saatavuus koko Suomessa. Julkishallinnon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen mahdollisimman pikaisesti. Julkisen sektorin IT- konserniohjausta keskitetään ja sitä vahvistetaan. Hallitus tekee periaateratkaisut, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta. Hallitus arvioi elokuussa budjettiriihessä toimia, joilla voidaan edistää maltillisia palkkaratkaisuja ja tukea kansalaisten ostovoimaa. Hallitus on ottanut vastaan työmarkkinajärjestöjen kaksikantaisen sopimus- ja työrauhajärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän johtopäätökset ja osallistuu esityksen mukaisesti valmistelutyöhön. Hallitus jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen, hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin ns. politiikkariihen päätösten toteuttamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista on jatkettu eduskunnalle annetun selonteon (VNS 9/2009) linjausten mukaisesti. Tähän liittyen on mm. annettu eduskunnalle HE kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain muuttamisesta. Muutokset tuovat valtioneuvostolle toimivallan velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi sekä velvoittavat kunnat siirtämään laissa määriteltävät sosiaalihuollon tehtävät hoidettavaksi väestöpohjavaatimuksen mukaisessa yhteistoiminnassa. Myös kaupunkiseutuja koskevat linjaukset ovat edenneet. Eduskunnalle on annettu HE selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla. Pilottiaiesopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta on valmisteltu Turun ja Tampereen seuduille. Sopimukset on tarkoitus valmistella myös Oulun ja Helsingin seuduille. Kuntien tuottavuusohjelmatyö on käynnistetty aluksi 20 suurimman kaupungin kanssa. Työ laajenee vuonna 2012 muihin kuntiin ja kuntayhtymiin. STM: Tavoitettta tukevista toimenpiteistä on raportoitu Politiikkariihen kannanoton toimenpiteiden nro 60, 61, 64 ja 80 kohdalla. Toimenpiteiden avulla tehostetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta ja tuottavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste vuosille sisältää mm. henkilöstön kehittämistä koskevia hankkeita. TEM on perustanut strategisen hankkeen HYVÄ hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Palvelumarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittäminen edellyttää kunnilta palvelu-strategioita, joissa määritellään palvelujen omaa tuotantoa, yrityksiltä ja järjestöiltä ostettavia palveluja sekä palvelusetelin käyttöä koskevat tavoitteet ja periaatteet. Konkreettisina toimina mm. uudet palvelumallit, hankinta- ja tarjousosaamisen lisääminen. Kehysmenettelyä on esitetty mm. VM:n julkaisuissa Kuntapolitiikan linja (41/2010) sekä Finanssipolitiikan linja - Kuntatalouden vakaus ja kestävyys (42/2010). VM: Yhteentoimivuutta aikaansaava tietohallintolaki on hyväksytty eduskunnssa. Laki aikaansaa konserniohjauksen keskitttämistä. Konserniohjausta vahvistetaan kolmella uudella viralla HKO:hon. Tiedon avaamisen ja saatavuuden kolme työryhmää antoivat loppu- tai väliraportin tammikuuhun 2011 mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä annettiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen vie aikaa siirtymäajan verran, jonka pituus riippuu mm. tietohallintolain voimaantulon aikataulusta, sen antamien asetuksenantomahdollisuuksien käyttämisestä ja poikkihallinnollisten ratkaisujen käyttöönotoista. Siirtymäaika ulottuu tämän hetken näkymän mukaan noin vuoteen VM: Vuoden 2011 talousarviossa ansiotulojen verotusta muutettiin siten, että ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu ei keskimäärin kiristä työn verotusta ja että eläketulon veroaste pysyy korkeintaan vastaavan palkkatulon tasolla. 6