Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (39) Kaupunginhallitus Aika , klo 15:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat 202 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 203 Pöytäkirjan tarkastus Ilmoitusasiat Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös 208 Talousarvio Kehittämishankkeiden rahoitus Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden kustannusselvitykset 212 Mikkelin kaupungin työilmapiiri 213 Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen 214 Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen 215 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen 216 Kansaneläkelaitoksen lausuntopyyntö Kelan vakuutuspiirien yhdistämissuunnitelmia.

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (39) Kaupunginhallitus Osallistujat Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Siitari Petri Tikkanen Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Ari Liikanen

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (39) Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (39) Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Olli Nepponen ja Arto Seppälä. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (39) Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto Virolahden kunnanvaltuuston päätös , Virolahden kunnan eroaminen Itä-Suomen päivhdehuollon kuntayhtymästä Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi.

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (39) Kaupunginhallitus Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - tekninen lautakunta rakennuslautakunta Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (39) Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 MliDno Liitteet 1 Liite Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Kuntalain 71 :n selostusosan mukaan tätä vuosittain valtuustolle esitettävää selvitystä voidaan kutsua arviointikertomukseksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen (Kuntalaki 71 /selostusosa). Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perusteella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointia varten kuullut kokouksissaan mm. kaupungin viranhaltijoita sekä pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Arviointikertomuksen 2014 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2015 alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2014 tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 8.4. ja ja ja pidetyissä työkokouksissa sekä pidetyssä varsinaisessa kokouksessa. Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa. Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen: kaupunginvaltuusto käy keskustelun vuoden 2014 arviointikertomuksesta sisällöstä ja merkitsee sen tiedoksi; kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (39) Kaupunginhallitus toimittamaan ne valtuustolle viimeistään kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä; ja kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida tulevassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esiin tuodut havainnot. Arviointikertomus on pöytäkirjaliitteenä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Arviointikertomus on esityslistan liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi.

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (39) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, 125, Kaupunginhallitus, 207, Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös MliDno Kaupunginhallitus, , 125 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen Liitteet 1 Liite Toimintakertomus 2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen, p , taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, mitä koskien tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin tilinpäätös on muodostettu yhdistämällä liikelaitosten erillistilinpäätökset kaupungin tilinpäätökseen. Kaupungin tase on laadittu yhdistämällä budjettitalouden tase ja liikelaitosten tase siten, että sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Kaupungin kirjanpitolain mukainen ulkoinen tuloslaskelma on laadittu siten, että kokonaismenoista ja -tuloista on vähennetty kaupungin sisäiset erät. Kun toimintatuloista ja -menoista eliminoidaan budjettitalouden ja liikelaitosten väliset sisäiset erät, päädytään ulkoisen tuloslaskelman mukaisiin toimintamenoihin ja toimintatuloihin. Yksiköiden määrärahojen käyttöön sisältyy sisäiset erät. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Mikkelin kaupungin tase on tilinpäätöksen 2014 jälkeen 12,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten Mikkelillä ei ole velvoitetta tehdä toimintakertomuksessa selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunki on kuitenkin omaehtoisesti hyväksynyt ja ylläpitänyt Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa, jossa on yksilöity kaupungin tasapainoiseen kasvuun tarvittavia toimenpiteitä.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (39) Kaupunginhallitus Tilinpäätös on vertailukelpoinen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä johtuen Toimintakertomuksen 2013 laskelmissa ei ollut vertailutietona vuoden 2012 tilinpäätöslukuja muutoin kuin yhdistyneiden kuntien avaavan taseen osalta. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kaupungin tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja oli 3,715 milj. euroa. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttivat toimintakulujen kasvu noin 4,7 milj. euroa, verotulojen kasvu noin 8,9 milj. euroa ja muiden rahoitustuottojen kasvu noin 4,6 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tilikauden 2014 tulos muodostui seuraavasti: euroina Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja - kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tulokseen sisältyi Etelä- Savon Kampuskiinteistöjen ylijäämän palautusta noin 5 miljoonaa euroa sekä myyntivoittoja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kertyy vuosittain, mutta niiden keskimääräinen taso on noin 2-3 miljoonan euron luokkaa Mikkelin kokoisessa ja rakenteisessa kaupungissa. Tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallitus esittää tilikaudelle 2014 muodostuneen ,66 euron ylijäämän käsittelyksi: tilikauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja ,70 euroa. kirjataan tulona suunnitelman mukaan vesilaitoksen poistoeron vähennys ,67 euroa. kirjataan tulona E-S Työterveyshuollon tulospalkkavaraus v ,00 euroa. kirjataan menona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron lisäys ,16 euroa. kirjataan tulona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron vähennys ,77 euroa. kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa.

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (39) Kaupunginhallitus kirjataan tilikauden ylijäämä ,66 euroa tilikauden yli/ alijäämän tilille taseeseen. Ylijäämää on taseessa vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen ,14 euroa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja allekirjoittavat Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja jättävät sen jälkeen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus antaa valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Erityisesti konsernitilinpäätöksen osalta tehdään tarkistuksia ja mikäli tilinpäätöksessä ilmenee olennaisia muutoksia tuodaan ne erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että asiantuntijat Jari Laitinen ja Juha Vuorela saapuivat paikalle tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään lisäksi, että Arja-Leena Saastamoinen ja toimialajohtajat esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Veli Liikanen poistui paikalta ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Minna Pöntinen. Kaupunginhallitus, , 207 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tilinpäätös 2014 tekniset korjaukset 2 Liite Tilintarkastuskertomus 2014 Tarkastuslautakunta Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomus 2014

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (39) Kaupunginhallitus Tilintarkastaja jättää tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Tarkastuslautakunta valmistelee tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta Tarkastuslautakunnan on kannanottojensa pohjalta tehtävä valtuustolle ehdotuksensa siitä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen , jätti sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Ehdotus: Puheenjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa. Käsittely: Tilintarkastaja on päiväämässään tilintarkastuskertomuksessa lausunut, että Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä ja tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tilikaudelta Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja liikelaitosten erillistilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus antoi vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Lista teknisístä korjauksista, muutoksista ja täydennykset on liitteenä.

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (39) Kaupunginhallitus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi liitteen mukaiset Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen tehdyt tekniset muutokset. Edelleen kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan päätökset: tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen.

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (39) Kaupunginhallitus Talousarvio 2016 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen,Jari Laitinen arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi, jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Talousarvioraami 2016 Uusi kuntalaki Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma (12 ). Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaate). Kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset arvioidaan ja tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eritellään kuntien lakisääteiset ja muut tehtävät ja arvioidaan kuntien toiminnan tuottavuutta. Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden kanssa. Kuntatalousohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Suomen Kuntaliitto ry osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun. Kunnassa on oltava kuntastrategia (37 ), jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon nykytila-arvioon sekä arvioon toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtäviin. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (39) Kaupunginhallitus Uusi kuntalaki tiivistää koko kuntakonsernin ohjausta kokonaisuutena. Kuntalain 47 :n mukaan Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Tytäryhteisön tilintarkastajana on oltava emon tilintarkastusyhteisö. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio (110 ) ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toimintaa on kaikki se, missä se kunta on mukana organisointitavasta riippumatta. Hallitusohjelma Julkisen talouden tulot ja menot on oltava tasapainossa. Veropolitiikka tukee kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista ja työn verotuksen

16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (39) Kaupunginhallitus kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä turvaamalla. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm. peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Samalla kohdennetaan resursseja uudelleen omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun, sekä ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti näiden vaikutus on 4 miljardin euron tasapainotus vuoden 2019 tasolla. Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Keskeiset toimet tässä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntien toimintavapauksia tullaan edistämään. Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä tulisi vahvistaa kaikessa päätöksenteossa. Opintopolkuja joustavoitetaan, työuria pidennetään, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisätään ja vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista. Julkisia palveluita tullaan digitalisoimaan kasvavaa vauhtia. Lisäksi vahvistetaan kokeilukulttuuria, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Toiminnan painopisteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa Kestävä kasvu ja talous perustuu asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston ( 35) hyvinvointiohjelmien avulla. Talousjohtaja ja taloussuunnittelupäällikkö ovat käyneet toukokuussa 2015 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa. Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat Kaupungin käyttötalouden toteutumisennuste on huolestuttava. Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2015, mikäli välittömiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Johdon ennuste 3/ 2015 osoittaa, että talousarvion mukaisesti edetään. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa talouskuria ja ehdottomasti talousarviossa pysymistä. Mikäli sosiaali- ja terveystoimi ylittää ennusteensa mukaisesti talousarvion, on vastaava määrä kyettävä säästämään kaupungin muista toiminnoista. Ennusteessa ei siis ole huomioitu täysimääräisesti toimialojen ylitysennusteita eli on olemassa riski, että toimialojen ennusteiden toteutuessa syntyvä alijäämä on suurempi.

17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (39) Kaupunginhallitus Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä kokoontuu ja arvioi koko kaupungin tasolla valtuuston hyväksymän Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimien riittävyyttä ottaen huomioon kuluvan vuoden toteutumaennusteen. Toimialojen, taseyksiköiden ja liikelaitosten on seurattava talouttaan erityisen tarkasti ja pyrittävä välttämään kaikkia talousarvion ylityksiä sekä haettava omasta toiminnastaan säästöjä. Alustava toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen Tilinpäätöksessä 2014 toimintakate oli -281,1 milj. euroa, mikä oli 3,6 milj. euroa heikompi kuin talousarvio Vuodesta 2013 toimintakate heikkeni 3,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvion valtuuston hyväksymä toimintakate on -282,6 milj. euroa. Talousarvion 2016 ja suunnitelman valmistelussa tulee huomioida taloudellinen kestävyys siten, että toimintakatteen heikkeneminen tulee saada pysähtymään ja toimintakuluja on kyettävä hillitsemään tuottavuutta lisäämällä ja palveluja kriittisesti arvioimalla ottaen huomioon uuden kuntalain ja hallitusohjelman linjaukset. Talousarviorakenne muuttuu siten, että tilakeskus muuttuu teknisen toimialan tulosalueeksi, joka se asemansa puolesta nyt jo onkin. Tilakeskus ei ole itsenäinen liikelaitos, eikä jatkossa siten enää tee omaa talousarviota ja tilinpäätöstä, vaan se käsitellään osana teknistä toimialaa. Tämä vaikuttaa luottamusmiesoaikkoihin ja edellytttää sääntömuutoksia, jotka tuodaan päätöksentekoon erikseen. Asuntomessuihin on osoitettu lisäresurssi vuodelle Muutoin toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ei noussut esiin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat palveluiden lisäämiseen. Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2016 ovat ennusteiden mukaan reilut 200 miljoonaa euroa, mikä on yli 3,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden toteutumaennuste. Myös valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan tilikauden toteutumaennusteesta (101,7 milj. euroa) noin 1,3 milj. euroa ollen 103 milj. euroa. Talousarvioraami vuodelle 2016 on tehty ulkoisten tuottojen ja kulujen pojalta. Sisäiset erät lisätään raamiin elokuun 2016 loppuun mennessä ja ne eivät muuta toimintakatetta mitenkään. Lähtökohtana on ollut vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset sekä vuoden 2016 arvioidut tuotot ja niiden pohjalta määritelty koko kaupungin tason kulutaso, johon on varaa toimintakatetta huomattavasti heikentämättä. Raami osoittaa euron toimintakatetta, jossa on heikennystä vuoden 2015 talousarvioon milj. euroa. Tilikauden 2016 tulos muodostuu alustavan raamin mukaisesti seuraavalla tavalla: toimintakate verot valtionosuudet rahoitustulot, netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit: lähtökohtana on hyvin pitkälle vuoden 2014 toteutuneet kustannukset, jolloin ilman toimintamallien tehostamista

18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (39) Kaupunginhallitus palveluiden ostopalveluiden laskennallinen ylityspaine on jo raamia laadittaessa 6,6 miljoonan euron luokkaa, vaikka raamia kasvatettiin vuoden 2014 toteutumasta liki 3,9 miljoonaa euroa. konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy myyntivoittoja saman verran kuin oli vuoden 2014 toteutumassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio etenee oletettua hitaammin ja asetettu tuottavuustavoite jää toteutumatta työllistämistoimet eivät pure ja työmarkkinatuen kuntaosuus toteutuu 2 3 miljoonaa euroa arvioitua suurempana Hallintopalvelukeskus edellyttämät muutokset talousarviorakenteeseen tehdään siinä vaiheessa, kun on selvää, mitkä toiminnot ja missä laajuudessa siirretään keskitetysti konsernipalveluihin. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin ja oikeuttaa konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet Tiedoksi Talouspalvelut, Tekninen toimi

19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (39) Kaupunginhallitus Kehittämishankkeiden rahoitus 2015 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen,Arja-Leena Saastamoinen aki.kauranen@mikkeli.fi, arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015 Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua, asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa. Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita. Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti kaupunginhallitus. Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet - määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista. Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset, joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista.

20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (39) Kaupunginhallitus Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna 2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja. Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun kehittämisen linjauksia. Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat hankepäätökset kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä , tili Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet - Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään Kuntaliiton hankkeet - Arttu 2, enintään Mikkelin kaupungin hankkeet - Kouluverkkoselvitys 2015, enintään Innovaatiokoulu hanke, enintään Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet - Memorypark Business Plan, enintään EcoSairila kehittämisohjelma , enintään Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus, enintään WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään Bridgehead, enintään ULLD Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään Professuurihanke, enintään Kansallinen EEN hanke, enintään Itä-Suomen Invest In hanke, enintään Tulevien hankkeiden varaus, enintään

21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (39) Kaupunginhallitus Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen suunnitellusti. Tiedoksi Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Eveliina Repo ja Heikki Särkkä, Mikkelin kaupunki / Mirja Kauppinen, Miksei Oy / Maarit Randelin

22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (39) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, 198, Kaupunginhallitus, 210, Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma MliDno Kaupunginhallitus, , 198 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela juha.vuorela@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 37 :n mukaan kaupungin hallitus. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymälle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia. Sisäinen tarkastus voi suorittaa myös erillisiä toimeksiantoja, jotka eivät sisälly suunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet, seuranta ja raportointi toteutetaan jatkossa osana prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista ja että se huomioidaan päätöksenteossa. Tarkastussuunnitelma kattaa jäljellä olevan valtuustokauden vuodet Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Hallitus päättää merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman vuosille Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela esitteli asiaa kaupunginhallitukselle.

23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (39) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, , 210 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela juha.vuorela@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta -ohjeen (kaupunginhallitus ) mukaan valvontatarkastusten tulee perustua vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Tarkastussuunnitelma kattaa vuodet Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi tarkastussuunnitelman vuosille

24 Mikkeli Kokouskutsu 24 (39) Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan jaosto, 15, Kaupunginhallitus, 211, Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden kustannusselvitykset MliDno Teknisen lautakunnan jaosto, , 15 Valmistelija / lisätiedot: Riitta Väänänen, Aija Kuuppo Liitteet 1 Vaarinsaari.pdf 2 Ristiina_tk.pdf 3 Kalevankangas_pk.pdf 4 Päämajatalo.pdf Toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaan kustannuksiltaan yli 0,5 M :n (alv 0 %) hankkeista tulee esittää jälkiseuranta kaupunginhallitukselle. Vuonna 2014 valmistuneita yli 0,5 M :n hankkeita olivat Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti, Ristiinan terveyskeskus, Ristiinan Vaarinsaari, Päämajatalo ja Haukivuoren yhtenäiskoulu. Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti Kalevankankaan uuden päiväkodin kokonaiskustannukset olivat euroa (alv 0 %). Hankkeen työt päästiin aloittamaan , kun kiinteistöä väliaikaisesti väistötiloina palovahingosta johtuen käyttänyt Peitsarin koulu pääsi palaamaan omalle koululle.kohde valmistui Hankkeen toteutuneet kustannukset ylittivät urakkatarjousvaiheen kustannukset n eurolla korkeammista suunnittelukustannuksista ja lisä- ja muutostöistä johtuen. Ristiinan terveyskeskus ja Vaarinsaari Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustöiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa ja Vaarinsaaren euroa (alv 0 %). Terveyskeskuksen kustannussäästö urakkatarjousvaiheen kustannusarvioon verrattuna oli n euroa ja Vaarinsaaren n euroa lähinnä pienemmistä rakennuttajan kustannuksista ja vähäisimmistä muutostöistä johtuen. Terveyskeskuksen kustannuksiin sisältyy myös puolilämpimän ambulanssitallin ja kaksipaikkaisen autokatoksen rakentaminen. Terveyskeskuksen toteutusaika oli ja Vaarinsaaren Päämajatalo Päämajatalon sisäilmaongelmista johtuneet korjaustyöt maksoivat yhteensä euroa (alv 0 %). Pääkorjaustyöt; pohjakerroksen teknisen

25 Mikkeli Kokouskutsu 25 (39) Kaupunginhallitus käsityötilojen lattioiden uusinta ja seinien alaosien injektointi, 1-3 kerroksissa ala- ja välipohjien perusteellinen purkaminen/korjaus/uusinta, juhlasalin lattian uusinta, yläpohjan vanhojen muottilautojen purku ja eristeiden uusinta, luokissa olevien pystyhormien tiivistys, IV:n tulokammion rakenteiden uusinta, ilmanvaihdon mittaus ja säätö, ikkunoiden ulkomaalaus. Ala-, väli- ja yläpohjan korjaus/uusinta tehtiin myös päämajamuseossa. Työt teetettiin laskutyönä, päätoteuttaja YIT Kuntatekniikka Oy, koska korjaustöiden laajuus selvisi vasta vaiheittain rakenteita purkamalla, minkä jälkeen pystyttiin vasta laatimaan lopulliset korjaussuunnitelmat. Päämajamuseon korjauksissa jouduttiin lisäksi huomioimaan kulttuurihistorialliset arvot. Haukivuoren yhtenäiskoulu Haukivuoren yhtenäiskoulu valmistui ja luovutettiin käyttöön Hankkeen kustannusselvitys tehdään syyskuussa, kun viimeisimmät kohteen kesäajan viimeistelytyöt on tehty. Ehdotus Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja Teknisen lautakunnan jaosto merkitsee tiedoksi Kalevankankaan (Taitolan) uuden päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan Vaarinsaaren ja Päämajatalon kustannusselvitykset ja esittää ne edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Päätös Merkittiin. Kaupunginhallitus, , 211 Valmistelija / lisätiedot: Riitta Väänänen riitta.vaananen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Kustannusselvitykset Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Kalevankankaan (Taitolan) uuden päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan Vaarinsaaren ja Päämajatalon kustannusselvitykset.

26 Mikkeli Kokouskutsu 26 (39) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, 119, Kaupunginhallitus, 212, Mikkelin kaupungin työilmapiiri MliDno Kaupunginhallitus, , 119 Kaupunginhallitus Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, ja hallintojohtaja Ari Liikanen Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 Etelä-Savon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä kaupungin työtekijöitä kohtaan. Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin tammikuussa Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna 2014 toteuttamalle selvitykselle. Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia, mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä tulisi muuttaa. Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija Interniemi Oy:stä. Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista 23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana. Haastatteluiden keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa. Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa määritellyillä perusteilla. VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle. Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että

27 Mikkeli Kokouskutsu 27 (39) Kaupunginhallitus haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä. Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelija/lisätiedot: henkilöstöjohtaja Kimmo kimmo.tottola@mikkeli.fi Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt seuraavanlaiseen esitykseen 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.

28 Mikkeli Kokouskutsu 28 (39) Kaupunginhallitus Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus kunnallisesta päätöksenteosta keväälle Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja sisällöstä. Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään viikoittain. Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi) 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennus. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen johtoryhmissä 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän käsittelyyn. Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas liitteenä. Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen ja ohjeet sopivat tähän päivään Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015 aikana. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön sovittelumenettely Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan arvioitavaksi 4/2015 Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi 4/2015 Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015

29 Mikkeli Kokouskutsu 29 (39) Kaupunginhallitus Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpide-ehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, , 212 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Vainion muistio (Salassa pidettävä) Asianajaja Antti Vainio on luovuttanut muistion oikeudellisesta arvioinnista kaupunginhallituksen puheenjohtajille Liitteenä oleva Vainion muistio on julkinen kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi.

30 Mikkeli Kokouskutsu 30 (39) Kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelman toimenpiteillä rahoitetaan mm. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Mikkeli on yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa rahoitusmuotoa ollaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta ottamassa käyttöön. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaistoimijoiden osallistumista rakennerahasto-ohjelman toteutukseen sekä edistää erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien yhteiskunnallista osallisuutta ja edistää asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Kehittämistoiminnan on tarkoitus olla avointa, laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminta perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, pyytää Mikkelin kaupungilta ehdotusta kansalaistoimijalähtöisen toiminnan sisällöksi, rahoitusmalliksi ja hallinnolliseksi toimintamalliksi, jolla kehittäminen toteutetaan. Toiminnan on mahdollista käynnistyä elokuun alusta ELY-keskus varautuu rahoittamaan toimintaa ESR-rahoituksella. Kaupungin puolelta yhdyshenkilönä toimii Hannu Korhonen. Hanketta on valmisteltu kevään 2015 aikana osana Liikkumisen unelmavuoden suunnittelua. Kansalaisten kuulemistilaisuus järjestetään kesäkuussa2015 ja siihen liittyvä webropol kysely elokuun 2015 alkuun mennessä. Näiden pohjalta järjestöjen kanssa laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma. Kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke mahdollistaa (aidosti kansalaisia lähellä olevia kehittämishankkeiden toteutumisen) kansalaisia lähellä olevaa toimintaa. Kehittämissuunnitelman laatiminen toteutetaan hyödyntämällä valmiita kaupungin kanavia ja kutsumalla asukkaita ja järjestöjä ideointipalavereihin ja verkostotapaamisiin. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1.Liikkumisen unelmavuosi 2.Muut asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyisyyttä edistävät teemat. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena toteuttaa Mikkelissä Liikkumisen unelmavuosi välisenä aikana. Sen tavoitteena on lisätä mikkeliläisten päivittäistä liikkumista ja urheilua, löytää kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on verkostomaisesti kokeillen löytää ratkaisuja liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin haasteisiin ja kustannuksiin. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen ohjelma 5 tavoitteet, osallisuus ja köyhyyden torjunta ovat keskeisiä teemoja

31 Mikkeli Kokouskutsu 31 (39) Kaupunginhallitus liikkumattomuuden haasteessa. Vähinten liikkuvista ihmisistä suurin osa kuluu taloudellisesti heikommissa asemissa oleviin. Liikkumisen unelmavuoden tavoitteena on lisätä: 1. Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia. 2. Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä. 3. Kokeilukulttuuria ja sen avulla lisätä osallisuutta sekä löytää uusia ratkaisuja. Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun keskiössä ovat kaikenikäiset mikkeliläiset, heidän toiveensa ja ideansa Liikkumisen unelmavuoden toteuttamisessa. Lähtökohtana on toteuttaa eri toimijatahojen kanssa yhdessä ja osin erikseen (erilaisia) kokeiluja, joiden kautta toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää. Kokeilut perustuvat yhteiseen ideointiin ja nopeaan ketterään toteutukseen innostavalla ja osallistavalla tavalla. Vuoden mittaisen systemaattisen kokeilutoiminnan tuloksena syntyy Liikkumisen unelmavuoden konsepti, jota hyödynnetään Suomi 100 vuotta juhlavuonna. Juhlavuoden teemana on YHDESSÄ. Kokeilutoimintaa johtaa projektipäällikkö sekä keskeisistä toimijatahoista koostuva ydinryhmä. Ydinryhmän jäsenillä on kullakin omat vastuualueensa ja he kutsuvat omat alaryhmät. Etelä- Savon liikunnan rooli on prosessin ideointi ja toteuttaminen sekä muiden mukaan lähtevien tahojen (tuensiirron kohteet) tukeminen. Valtakunnallisen liikuntaorganisaatio Valon ja olympiakomitean rooli on tuoda esiin valtakunnallisesti keskeisiä haasteita ja ideoita, tukea prosessin ohjauksessa ja konseptoida kokeilun tulokset valtakunnalliseen levitykseen. Ideointiprosessin lähtökohtana on nostaa esiin liikkumattomuuden haasteet eri ikäryhmissä. Verkostotyöpajoissa etsitään ratkaisuja ideoilla, joita voidaan kokeilla vuoden aikana. Tavoitteena on verkostomaisesti koota yhteen valtakunnan ja paikallistason toimijoita (mm. valtakunnalliset lajiliitot ja kansanterveysjärjestöt) yhteisten haasteiden ääreen ja kokeilla ideoita ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa. Verkostotyöpajat järjestetään Mikkelissä Paukkulan nuoriso-opistolla syksyllä Tapaamisten järjestelyiden rahoituksesta vastaa Valo. Hankkeen toinen vaihe käynnistyy rinnan ensimmäisen vaiheen kanssa ( ), jolloin toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoilta syntyneitä uusia yhteisiä kehittämishankkeita mm. osallistavaan budjetointiin, kulttuuripalveluihin, nuorten syrjäytymiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, yhdistystoimintaan sekä ja järjestö- ja seuratyöhön liittyen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle. Hankkeen kustannuksiin haetaan ESR-rahoitusta (Flat rate 17 % -mallilla), jossa kuntaosuus (Mikkelin kaupunki) on 15 % ja hanketoimijoilla 5 %. Lisätietoja kehittämishankkeesta antavat rahoitusasiantuntija Pia Pirskanen, ELY-keskus, pia.pirskanen@ely-keskus.fi, p ; Hannu Korhonen, Mikkelin kaupunki, hannu.korhonen@edu.mikkeli.fi, p ;