Piirikirje 3/ Tässä ajankohtaisia tietoja piirien toimijoille. Huomatkaa Syyspäiville ilmoittautuminen!

Transkriptio

1 Piirikirje 3/ Tervehdys piirin toimijat! Tässä ajankohtaisia tietoja piirien toimijoille. Huomatkaa Syyspäiville ilmoittautuminen! HARKINNANVARAISET PIIRIAVUSTUKSET MYÖNNETTY Harkinnanvaraista avustusta haki yhteensä neljä piiriä. Liiton hallitus myönsi kaikille näille avustusta. Yhteensä harkinnanvaraista avustusta jaettiin tänä vuonna 2200 euroa. Liiton rahastonhoitaja ilmoittaa sähköpostitse avustuksen suuruuden sitä saaneille piireille. BMOL:N SYYSPÄIVÄT JA PIIRITAPAAMINEN Syyspäivät järjestetään Helsingissä (Töölön yhteiskoululla). Päivien teemana on Metsien elämää viruksista karhuihin. Syyspäivillä järjestetään piirien edustajille tilaisuus tavata toisiaan ja keskustella ajankohtaisista asioista yhdessä liiton toimijoiden kanssa. Tapaaminen pidetään illanvieton yhteydessä Otavalla la klo välisenä aikana. Tapaamisesta tiedotetaan illanvieton aikana. Tuttuun tapaan piiristä voi osallistua yksi henkilö ilman osallistumismaksua syyspäiville. Tämän piiriedustajan odotetaan osallistuvan lauantai-iltana piiritapaamiseen sekä sunnuntaina liiton syykokoukseen. Piirin edustaja ilmoittautuu syyspäiville osoitteeseen mennessä. Ilmoittautuessa ilmoita nimesi ja piirisi, sekä muista samalla ilmoittaa itsesi illanviettoon. Toivottavasti näemme mahdollisimman monet teistä siellä! VUODEN BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN OPETTAJA Vuoden opettaja julkistetaan vuosittain syyspäivillä. Hallitus valitsee vuoden opettajan pedagogisin perustein ja työ voi painottua myös vain jompaankumpaan aineeseen. Vuoden 2010 biologian ja maantieteen opettajaksi valittiin Kimmo Lahti Oulusta. Kuka ansaitsisi tulla valituksi vuoden 2011 biologian ja maantieteen opettajaksi? Jäsenillä on mahdollisuus esittää vuoden opettajaa oman piirinsä kautta. Jäseniä, jotka tietävät työssään ansioituneita kollegoja, pyydetään alkusyksyn kuluessa tekemään hänestä esityksen piirilleen. Jäsenten ehdotusten perusteella piirit tekevät perustellut esityksensä hallitukselle mennessä. Piirien toivotaan päivittävän myös jo tekemiään hakemuksia. Vuoden opettajan valinnalla tuodaan biologian ja maantieteen opetusta esiin myönteisellä tavalla.

2 LIITON ANSIOMERKIT Liiton syyspäivillä palkitaan ansioituneita ja aktiivisia jäseniä. Piirit voivat ehdottaa liiton ansiomerkkien saajia hallitukselle mennessä. Tämän kirjeen liitteenä ovat ansiomerkkien hakulomake sekä ansiomerkkien myöntämisperusteet. Pohtikaa piiristänne mahdollisia ansiomerkkien saajia ja toimittakaa heistä hakulomakkeet liiton toimistoon. PIIRISEMINAARI POTKUA PIIRITOIMINTAAN Piiriseminaari järjestettiin Suomenlinnassa kauniissa syysilmassa. Seminaariin osallistui parikymmentä henkeä seitsemän piirin alueelta, mukaan lukien liiton hallitus. Seminaarissa pohdittiin mediavaikuttamista ja konkreettisia keinoja oppiaineemme esilletuomiseksi. Tämä on tärkeää vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä. Toimittaja Jaakko Luoma loi katsauksen median muutokseen 70-luvulta 2010-luvulle. Tämän jälkeen pohdittiin toimittajan opastuksella, miten saamme median kiinnostumaan biologian ja maantieteen opettamisen tärkeydestä, sekä laadittiin konkreettisia mediatiedotteita. Vaikuttamistyön lomassa tuuletettiin ajatuksia keräämällä vesiötököitä Itämeren rannalta. Seminaarin toisena päivänä tutustuttiin sähköisessä mediassa vaikuttamiseen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyrannan johdolla. Esimerkkinä toimi Metsä puhuu -kampanja Tämän jälkeen harjoiteltiin blogien luomista. Tämän tuloksena syntyikin muutama käyttökelpoinen blogi sähköiseen mediaan. Tähän on kerätty Jaakko Luoman vinkkejä mediavaikuttamiseen, muutama malli mediatiedotteista sekä seminaarissa mietittyjä juttuideoita. Käyttäkää hyödyksenne ja ottakaa rohkeasti yhteys paikalliseen mediaan! HUOMIOITA, MITEN TOIMITTAJAN SAA KOUKKUUN: - Aiheessa on tärkeää TEKEMISSUUNTAUTUNEISUUS. Tätähän biologian ja maantieteen opetus pitkälti jo on. - Kerhotoiminnassa kerho voi tuottaa juttuja toimittajalle. - Myös jonkin asian ilmiönä seuraaminen kiehtoo toimittajaa. Luontoon ja luonnonvaroihin liittyvässä opettamisessa onkin mielenkiintoisia tapoja sekä henkilöhahmoja. - Kummitoimittajia kannattaa yrittää haalia esim. kerhoille. - Henkilökohtaiset suhteet toimittajaan tärkeitä. - Oman toimittajan löytäminen mediasta kannattaa. - Mediasyötettä kannattaa tarjota toimittajalle parin kuukauden välein. - Voi käydä etukäteen toimituksessa (etenkin jos suuri tapahtuma tulossa) esim. pari kuukautta aiemmin.

3 - Voi järjestää tarjoilun toimittajille esim. maastoretki ja ruoka; siis piirin toiminnallisen tapahtuman (opettajille tarjolla toiminnallinen opetusvinkki ja toimittajalle muutama mielenkiintoinen tärkeä viesti valmiiksi mietittynä) yhteyteen kannattaa kutsua toimittaja. MITEN LÄHESTYÄ MEDIAA: - Ota yhteys joko toimituksen sähköpostiosoitteeseen tai useampaan toimittajaan kyseisessä mediassa. Kannattaa piilottaa vastaanottajat, jotta toimittaja ei näe keille muille viesti on mennyt. - Yleinen tiedote tapahtumasta tai suora kysymys, kiinnostaisiko juttu tästä aiheesta. Tässä auttaa, jos osaat valita kyseisistä aiheista kirjoittaneen toimittajan. - Toimittajaa helpottaa, kun hän voi lokeroida aiheen johonkin lehden osioon: uutiset, nuoret, luonto tai vst. - Toimittajalle kannattaa pureksia juttuun jokin näkökulma valmiiksi. - Tehdään lähellä oleva näkyväksi eli arkityöstä saa juttuja. - Paikallislehteä voi motivoida se, että sanoo nuorten lukevan sitten tätä lehteä tulevaisuudessa. Kasvatetaan lisää tilaajia ja lukijoita kyseiselle lehdelle. Tämä myös median motiivina. - Voi myös laatia tiedotussuunnitelman, mitä vuoden mittaan medialle tarjotaan. - Tiedote-/toimittajan lähestymismalli: o päiväys ja lähettäjä (nimi ja koulu) o vetävä otsikko (lihavoituna) o ajankohta o voi jatkaa kirjemäisesti: Hyvä toimittaja! Tervetuloa mukaan o lisätietoja: keneltä ja yhteystiedot o kts. oheiset mallit

4 Haukiputaan lukio Lukiolaiset lupiinien kimpussa Haukiputaan Siikarannassa klo 9. Hyvä toimittaja, Lukiomme ympäristöekologian kurssin opiskelijat kartoittavat komealupiinin, ärhäkkäästi levinneen vieraslajin, kasvustoja X-kaupunginosassa ylihuomenna Kartoituksessa löydettyjä lupiinien kasvustoja tuhotaan myöhemmin! Tervetuloa seuraamaan maastotyöskentelyämme! Lähdemme koulun pihalta (osoite) aamulla klo 9; kartoitus kestää tunnin-kaksi. Ystävällisin terveisin Opiskelija, puhelinnumero Ope, puhelinnumero. Hieman taustatietoa: Lupiinilajit eivät kuulu alkuperäisluontoomme, vaan ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet etenkin maan eteläosissa karattuaan puutarhoista. Tiheissä lupiinikasvustoissa eivät muut kasvilajit viihdy. Typensitojakasvina lupiinit menestyvät karuillakin kasvupaikoilla, minkä vuoksi ne ovat erityisen haitallisia levitessään niukkaravinteisille kedoille, jotka ovat huvenneet Suomesta muutenkin. Lisää lupiineista löydätte vaikkapa sivustolta sekä blogista Lupiinit, nuo pirun sikiöt ( Kuva lupiinien valtaamasta pientareesta. Toimittajan parannusehdotuksia: - tausta-artikkeli liitteenä ei ole pahaksi (helpottaa toimittajan työtä)

5 XXX koulu YLÄKOULU KAATOPAIKALLE! - Perusmäen koulu Mullimäen jäteasemalle, KLO Arvoisa toimittaja, A:n koulu toimii toista vuotta Vihreän lipun kouluna kestävän kehityksen edistämiseksi. Tänä vuonna keskitymme jätteisiin tavoitteena on koulun hiilijalanjäljen pienentäminen. Koulun ympäristöraatilaiset punnitsivat koko koulun jätesaaliin kolmen päivän ajalta syyskuussa. Keväisessä punnituksessa on tarkoitus tutkia meneekö oppi perille. Seuraavaksi raatilaiset lähtevät tutustumaan Mullimäen jäteasemaan, jossa perehdytään nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn. Kaatopaikkoja ei enää ole. Oppilaiden tehtävänä on löytää perusteet ja keinot jätteen vähentämiselle, lajittelulle ja kierrätykselle koulussamme. Tutkimusta raportoidaan koulun verkkolehdessä. (www) Kutsumme ystävällisesti lehtenne toimittajaa mukaan retkelle! LISÄTIETOJA Matti Tietäväinen puh LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Matti Tietäväinen (bg, ge), Maija Osaavainen (ke, ma), Teija Teräväinen (fy, ke) TOIMITTAJAN PARANNUSEHDOTUKSIA: - tekstiin voisi lisätä sisältöä, esim. punnituksen tuloksia, miten aiheen käsittely on innostanut oppilaita, onko kotoa kommentoitu, onko asennemuutos tuloksia - miksi mennään kaatopaikalle (toimittajalle voi kertoa enemmän kuin oppilaille ennen retkeä)

6 RYHMISSÄ MIETITYT JUTTUVINKIT PAIKALLISELLE MEDIALLE: Ryhmä 1 Mitä tapahtunut: - koulun retket, - kilpailuissa menestyminen, - asteroidien katselutapahtuma, - kalastuspäivä - Comenius- hanke: reuse, reduce and revival (Niinivaara) - Itämeri- lähettiläs (Heinävesi) Mitä voisi kehitellä - Itämereen liittyvät mittaukset ja tutkimukset - aktiiviset kerhot juttujen kirjoitus - blue energy- kilpailu yms. kilpailuihin osallistuminen ja menestyminen - blogit tiedotus toimittajille - lähetä kuvia palstalle: kuvia opetustilanteista - oppilaiden valokuvakilpailu - kestävän energiantuotannon teemavuosi energiaan liittyvä jutut, koulun yhteinen hiilijalanjäljen mittaaminen - pohjoismainen ilmastopäivä- ilmasto ja ruoka lähiruoka ja luomuruoka - uusien lajien etsintä - koulupuutarhat, eksoottisten kasvien kasvatus Ryhmä 2 Ideoita opiskelijoiden kanssa tehtävistä projekteista ja lehdistöön vaikuttamisesta - jonkin alueen luontoselvitys, kansallispuistohanke - paikallislammen esittely - nuorten kirjoittajien ryhmä lehden toimituksen yhteistyöelimenä - valinnaiskurssin tai kerhon projekti: osallistutaanko? - yksinkertainen maisema-analyysi esim. jostakin retkeilyalueesta: hakkuut, ojitus, geologinen historia ( Tulivuori Hyvinkäällä ) - kulttuurimaantieteelliset aiheet, esim. WWF:n Naturewatch: kaupunkiympäristön havainnointi - seurantatutkimukset: vieraslajien esiintyminen, kaupunkilajiston seuranta (citykanit, jättiputki, lupiini, varpunen/pikkuvarpunen, varislinnut, kotilot) opiskelijoiden tekemänä jatkuvana projektina (Hatikka-havaintopäiväkirja, Tiira) - tehdyistä Viksu-töistä yms.vinkit lehdistölle - opiskelijoiden suorat yhteydenotot Ryhmä 3 JUTTUVINKIT (tehtyjä ja voisi tehdä) - Metsävisan palkintojen jakotilaisuus

7 - Yritysvierailu/vierailu/retki, johon liitettynä oppilaiden tekemä gallup o kaatopaikat, jätevedenpuhdistamot, metsäpäivät, kotiseuturetket o linkitys esim. kestävään kehitykseen - Oppilaiden tekemät jutut teemapäivistä - Toimittaja mukaan myös normaalille maastotunnille o lasten luontoelämyksiä o esim. WWF:n Naturewatch-tutkimuksista juttu o tarjolla myönteinen juttu koulusta, nykyään vaan negatiivissävytteisiä - Kasvioiden keruusta juttu o tällaisen isovanhemmat keräsivät ja nyt lastenlapset tällaisen o näyttely kasvioista ennen ja nyt esim. kirjastoon, lisäksi toiminnallinen kasvipolku tämän yhteydessä - Leirikouluista/opintomatkoista jutut (toimittajan huomio: aihe ei välttämättä innosta toimittajia) - Koulupuutarhan vuodenkierrosta juttusarja - Arktiset Aromit ry:n kanssa yhteistyö (valtakunnalliset kampanjat toteutettuna paikallisella tasolla) o esim. koululaisten marjojenkeruukampanja - Paul Segersvärd tekemään juttua biologian tunnista, ota rohkeasti yhteyttä! - Keskustelussa myös koulun muiden opettajien suhtautuminen oman oppiaineen esilletuomiseen mediassa. Ajattelutapaa tulisi opettajaryhmien välillä muuttaa koko kouluyhteisöä hyödyntäväksi ajattelutavaksi eli juttu meidän koulusta on aina kaikkien hyöty!. Toimittajan ajatuksia: o paikallislehdiltä kerättyjä juttuideoita esim. oppilasryhmä toimittajina, paikalliset kohteet kiinnostavat, sienipaikkajuttu olisi kiinnostava, turvetuotannon vaikutukset, paikalliset paikannimet; kynnys paikallislehdessä on matala, ottakaa rohkeasti yhteyttä o Käynnistä oppilaiden kanssa Jokihelmisimpukka -projekti tai vst. tutkimuskohteeksi rajattu vesistöalue miten ihmistoiminta näkyy valuma-alueella ja miten se on muuttanut vesistön tilaa, myös kokemuksellinen näkökulma (henkilöiden havaintoja) kesto vuosi tai kaksi paikallislehti yhteistyössä oppilasnäyttely, opastaulut osallistuminen ja osallisuus korostuu tulevassa opetussuunnitelmassa (maantiede nivoo ympäristömuutoksen ja ihmisten elämän) - koululla voisi olla oma tapa mediatiedotukseen (valmis malli mediatiedotepohjalle) o tapahtuu koululla, mitä, vastuuopettaja, tavoitteet, linkit koulunsivulle o valmis sähköpostilista mediasta

8 Näillä vinkeillä lisätään biologian ja maantieteen sekä ympäristökasvatuksen medianäkyvyyttä. Aktiivista syksyä! Nähdään syyspäivillä! Terveisin, Piirityöryhmä Mikäli edellä mainituista tai muista piirin toimintaan liittyvistä asioista tulee kysyttävää, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä piiriyhdyshenkilöön. Piiriyhdyshenkilö Saku Punkari puh LIITTEET Ansiomerkkien hakulomake Ansiomerkkien myöntämisperusteet

9 Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry., Mechelininkatu 15 B 48, Helsinki Liiton ansiomerkkien saajaehdokkaiden ansioiden erittelylomake Nimi Osoite Piiri Piirin yht. tiedot Kansainväliset tehtävät BMOL:ssa Valtakunnalliset tehtävät BMOL:ssa Paikalliset tehtävät BMOL:ssa Muu liiton tavoitteita edistävä toiminta Päiväys: Allekirjoitus: Nimen selvennys:

10 Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry., Mechelininkatu 15 B 48, Helsinki HUOMIONOSOITUSTEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n hallituksen kokouksessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n myöntämät huomionosoitukset ovat: yhdistyksen kunniapuheenjohtajuus yhdistyksen kunniajäsenyys ansioplaketti ansiomerkit (kultainen, hopeinen, pronssinen) yhdistyksen pöytäviiri Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen Sääntöjen mukaisesti liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön. Liitolla voi olla yksi kunniapuheenjohtaja ja enintään kymmenen kunniajäsentä. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksua. Ansiomerkit Biologian ja maantieteen opettajien liiton ansiomerkin, jota on kolme eri luokkaa, kultainen, hopeinen ja pronssinen, muodostaa liiton tunnus. Ansiomerkkiin liittyy kunniakirja. Ansiomerkit myöntää liiton hallitus biologian, maantieteen ja tai muun, liiton intresseihin kuuluvan opetuksen hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kultaisen ansiomerkin myöntämisen edellytyksenä on kansainvälisellä tai valtakunnallisella tasolla tehty pitkäaikainen ja ansiokas työ. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää myös alueellisella tasolla tapahtuneesta vastaavasta työstä. Pronssinen ansiomerkki myönnetään ansiokkaasta työstä. Biologian ja maantieteen opettajien liiton hallitus käsittelee ansiomerkkiehdotukset vuosittain syksyn kokouksessaan. Kultaisen ja hopeisen ansiomerkin jako suoritetaan liiton syyskokouksen yhteydessä.

11 Ansioplaketti Ansioplaketti voidaan myöntää instituutiolle ja yksityiselle henkilölle huomattavista ansioista liiton tarkoitusperien edistämisessä. Plaketin jako suoritetaan syyskokouksen yhteydessä. Ansioplaketin myöntää liiton hallitus. Pöytäviiri Pöytäviiri voidaan luovuttaa henkilölle tai instituutiolle, jotka merkittävästi ovat edistäneet liiton tarkoitusperiä. Pöytäviirin myöntää liiton hallitus. Myöntäjä pitää luetteloa myöntämiensä huomionosoitusten saajista. Kunniajäsenyydestä päättää liiton vuosikokous ja heidät rekisteröidään liiton jäsenrekisteriin. Jonkin huomionosoituksen saaminen ei estä hallitusta myöntämästä uutta, merkittävämpää huomionosoitusta samalle henkilölle sopivan ajan kuluttua.