CETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna

Transkriptio

1 CETUS ESPOO R.Y. CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna Cetus Espoo r.y. - Cetus Esbo r.f. Leipurinkuja 1 A Espoo

2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Missio, visio ja arvot Tavoitteiden yleinen toteutuminen Hallinto ja henkilöstö Koulutus Tiedotus Talous KILPAILUTOIMINTA Kilpauinti Tavoitteitteiden yleinen toteutuminen Kilpauinnin valmennusjärjestelmä Valmennuksen ja koulun yhdistäminen Kansainvälinen toiminta Leiritys Kilpailut Seuran järjestämät kilpailut Parauinti Vesipallo Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta ja joukkueet Taitouinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta ja joukkueet Vesiliikuntapalvelut Kurssit Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Erityisuinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Harrastustoiminta Sukellus Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Jäsenuintivuorot Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Valvonta Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Henkilöstöresurssit

3 5. Koululaisten uimaopetus Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Henkilöstöresurssit Masterstoiminta Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toiminta Leirit ja kilpailut Liitteet 3

4 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf aloitti toimintansa neljän espoolaisen uimaseuran Espoon Uimaseura, Laaksolahden Viri, Simmis Espoo ja Tapiolan Uimarit yhdistäessä toimintansa. 1. YLEISTÄ 1.1. Missio, visio ja arvot Cetuksen missio on Cetus - vesiliikuntaa ja uintiurheilua Espoossa ja maailmalla. Cetus (Seura) tavoittelee toiminnassaan menestystä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kovassa kilpailussa se haluaa kuulua urheiluseurana maan parhaimpiin urheilun, valmennuksen, kurssien ja uimaopetuksen lisäksi myös seuratyönantajana. Seuran arvot ohjaavat toimintaa, joka on tavoitteellista, kehittyvää, avointa ja yhteisöllistä. Kaikessa toiminnassa korostuvat liikunnan ja terveyden periaatteet Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuran toimintakauden tavoitteet toteutuivat pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Kansallisella tasolla Cetus oli menestynein uimaseura. Seuralla oli joukkue kaikissa vesipallon SM-sarjoissa. Kauden aikana sekä vesipallopelaajien että taitouimareiden määrä lisääntyi. Seuralta osallistui useita joukkueita taitouinnin kevään ikäkausimestaruuskilpailuissa. Kurssien sisältöjä muokattiin ja ryhmien toimintaa dokumentoitiin tarkasti. Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa jatkui. Erityisesti uimakoulu-, aikuis- ja terveysliikunnan ryhmien sekä erityisryhmien tarjontaa toteutettiin hyvässä yhteistyössä. Uinninvalvontaa järjestettiin Espoonlahden, Tapiolan ja Keski-Espoon uimahalleissa. Seura vastasi myös Espoon koululaisten uinninopetuksesta. Yhteistyö Lauttasaaren yläkoulun kanssa jatkettiin Hallinto ja henkilöstö Seuran hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahden vuoden toimintakaudeksi. (Seuran hallitus, liite 1) Hallitus kokoontui 11 kertaa. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin marraskuussa Seuran palveluksessa oli keskimäärin 140 ihmistä kuukausittain. Päätoimisia työntekijöitä oli kauden lopussa 48 henkilöä. Toiminnanjohtajan lisäksi seurassa oli vakituisessa työsuhteessa valmennuspäällikkö, päävalmentaja, 4 päätoimista valmentajaa, kilpailusihteeri, kilpailukoordinaattori, myynti- ja kehityspäällikkö, toimistovastaava, asiakaspalvelua hoitava henkilö, 10 liikunnanneuvojaa, 10 koululaisten uimaopettajaa, 11 uinninvalvojaa ja 3 esimiestä. 4

5 Henkilöstölle, seuran jäsenille ja kutsuvieraille järjestettiin Cetus Gaala EMMA-museossa syksyllä. Gaalassa palkittiin vuoden 2014 aikana ansioituneita henkilöitä. (Vuoden 2014 palkitut, liite 2) 1.4. Koulutus Uintivalmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton järjestämiin koulutuksiin. Päätoimiset valmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton syysseminaariin Vierumäellä. Ammattivalmentajatutkintoa suoritti yksi valmentaja. Vuoden aikana vanhemmille ja muille vapaaehtoisille järjestettiin muun muassa toimitsijakoulutusta Suomen Uimaliiton koulutusohjelman mukaisesti sekä vanhempainiltoja. Koulutusten pääpaino oli ensiavussa ja hengenpelastuksessa sekä lajitaitojen koulutuksissa. Henkilöstölle pidettiin SPR:n EA1 -koulutus joulukuussa. Koko henkilökunnalle Helsingin Uimastadiolla järjestetyn yhteisen koulutus- ja suunnittelupäivän aiheena oli monipuolisuus vedessä. Vesiliikunnanohjaajat osallistuivat useille Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Suomen Uimaliiton ja Sukeltajaliiton kursseille (vauvauinti, uimakoulu, vesiralli, erityisuimaopettaja, hydrobic, norppaohjaajakoulutus). Uinninvalvojien koulutus koostui pienryhmäkoulutuksista, joissa pääpaino on ollut ensiavussa. Valvojat saivat koko hallihenkilökunnan kanssa yhteiskoulutusta Trimmikurssilla. Kyseisessä turvallisuuskoulutuksessa esiteltiin uusittu turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Koululaisten uinninopettajat osallistuivat ruotsin kielen kurssille ja erityisryhmien ohjaajakoulutukseen Tiedotus Tiedotusta jäsenistölle hoidettiin pääasiassa Seuran omien verkkosivujen kautta, facebookissa ja twitterissä. Tiedotusta täydennettiin tarvittaessa sähköpostilla ja kirjeillä. Henkilöstön tärkeimpänä tiedotuskanavana toimi seuran intranet. Henkilöstölle lähetettiin kuukausittain Henkilöstötiedote sähköpostitse. Uinnin kilpailutulokset olivat luettavissa Live Timing -palvelun sivuilla. Suomen Uimaliiton alaisten arvokilpailujen tulokset olivat myös luettavissa Suomen Uimaliiton sivuilla. Vesipallon tulokset löytyvät Torneopal - palvelusta. Seuran verkkosivujen uudistus jatkui taustajärjestelmän kehittämisellä Talous 5

6 Talouden perustana ovat seuran järjestämä uimaopetustoiminta, valmennusmaksut ja Espoon kaupungin kanssa solmitut määräaikaiset sopimukset uinninvalvonnan ja uimaopetuksen toteutuksesta. Kauden tulos oli 9000 tappiollinen. 2. KILPAILUTOIMINTA 2.1. Kilpauinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuran kilpauinti tarjoaa uintiurheilusta kiinnostuneille mahdollisuuden harrastaa uintiurheilua oman tasonsa mukaan lasten tekniikkaryhmistä aina kansainväliselle huipulle asti. Jokaiselle nuorelle uimarille on löydetty ryhmä, jossa uimari saa taitotasonsa mukaista ohjausta ja valmennusta. Valmennusryhmissä oli 350 uimaria. Kilpauinnin tavoitteet täyttyivät toimintakaudella. Seuran uimareita oli kaikissa arvokilpailuissa. Kansallisella tasolla olimme johtoasemassa. Seura voitti kuudennen kerran peräkkäin Kalevan Maljan. Uimareiden valmentautuminen oli tavoitteellista. Seura tuki taloudellisesti erityisesti edustusuimareista kostuvaa Top team ryhmän ja nuorista huippu-uimareista muodostettujen nuorten kultahippuryhmän valmennusta. Uimarit saivat tukea ulkomaan kilpailumatkoihin, leireihin ja fysikaalisiin hoitoihin. Uimareiden lihaskartoituksista ja fysikaalisesta hoidosta vastasi seuran yhteistyökumppani Suomen Urheilufysioterapia. Uudet uimarit aloittavat uintiharrastuksensa seuran kilpauintikouluista Kilpauinnin valmennusjärjestelmä Lasten ja nuorten valmennus perustuu tasovalmennusjärjestelmään. Harjoittelu etenee johdonmukaisesti tasolta toiselle nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen mukaan. Tasovalmennusjärjestelmää tukevat uintitaidon arviointitilaisuudet järjestettiin elokuussa ja tammikuussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 100 lasta. Ammattivalmentajat arvioivat lasten uintitaidon sopivan valmennusryhmän löytämiseksi. Erillisinä toimineet uinnin, vesipallon ja taitouinnin lajiuintikoulut yhdistettiin CetusMixryhmiksi, joissa opetellaan kaikkien seuran lajiohjelmassa olevien lajien perusteet. Tämä oli jatkoa jo edelliselle kaudelle tehdylle ryhmien uudistukselle, jossa ryhmät jaettiin alhaalta ylöspäin: III, II, I, Nuorten edustusryhmä, kansallinen edustusryhmä ja kansainvälinen edustusryhmä. Jokaisella tasolla toimi kaksi ryhmää: pinkki ja musta. Pinkissä harjoittelivat edistyneemmät uimarit. Musta ryhmä oli tarkoitettu hitaammin kehittyville (varhaisemmassa kehitysvaiheessa oleville?) tai myöhemmin uintiharrastuksen aloittaneille uimareille. Kansainälisen tason edustusuimareista koostuvassa TopTeam-ryhmässä oli 12 uimaria. Huippu uintiin valmistavassa nuorten kultahippuryhmässä oli 15 uimaria. 6

7 Valmennuksen ja koulun yhdistäminen Yhteistyö koulujen kanssa jatkui. Yläkouluikäisillä oli kahdesti viikossa aamuharjoituksia eri uimahalleissa ja lukioikäisillä viidesti. Lauttasaaren yläkoulun uimariluokat mahdollistivat yläkouluikäisille uimareille tehokkaan ja tavoitteellisen harjoittelun. Heillä oli koulun ohessa viikoittain neljä uinti- ja kaksi kuivaharjoitusta. Näillä luokilla oli yhteensä 40 uimaria Kansainvälinen toiminta Seuran maajoukkuetason ja TopTeam-uimarit leireilivät keväällä Teneriffalla ja osallistuivat kansainvälisen Mare Nostrum -kiertueen Barcelonan osakilpailuun. Kultahippuryhmä teki kilpailu- ja leirimatkan Belgiaan Leiritys Leiritykset tapahtuivat seuran leiritysperiaatteiden mukaisesti. II- ja III-tason uimarit leireilivät kolmen vuorokauden ajan keväällä ja syksyllä urheiluopistoissa. I-tason uimareilla oli syyskaudella viiden vuorokauden kotimaan leiri. Kevätkaudella I-taso ja II taso leireilivät 1-2 viikkoa Bulgariassa. Kansallinen edustusryhmä ja Nuorten edustusryhmällä oli kahden viikon ulkomaan leiri. Leirivuorokausia urheiluopistoissa kertyi noin 800 vuorokautta. (Kauden leiriohjelma, liite 3) Kilpailut Edustusryhmä kilpaili omissa Cetus GP-kilpailuissa, Finnish Open GP -sarjassa ja Suomen Mestaruuskilpailuissa Espoossa ja Vaasassa. Nuorten edustusryhmän päätavoitteina olivat Nuorten Mestaruuskilpailut Espoossa ja Vaasassa. Ryhmä osallistui myös Finnish open GP -sarjaan, Seuran sisäisiin kilpailuihin ja muutamiin pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kansallisiin kisoihin. I- ja II-tason ryhmät osallistuivat sisäisiin kilpailuihin ja ikäkausimestaruuksien aluekilpailuihin. IKM-loppukilpailuihin Cetuksesta pääsi 61 uimaria. Ryhmät osallistuivat myös kahteen pääkaupunkiseudulla järjestettyyn kansalliseen kilpailuun. Tason III ryhmät osallistuivat Oulussa järjestettyyn viisipäiväiseen Rollo-tapahtumaan ja sen jälkeiseen kolmen päivän leiriin, johon osallistui 74 Seuran uimaria. Ryhmä osallistui myös Seuran sisäisiin kilpailuihin sekä yhteen pääkaupunkiseudulla olevaan kansalliseen kilpailuun ja IKM-aluekilpailuun Espoonlahdessa. 7

8 Seura oli menestyksekäs kaikissa kansallisissa arvokilpailuissa. (Kilpauinnin kilpailumenestys, liite 4) Seuran järjestämät kilpailut Seura järjesti 16 kilpailua. Lyhyen radan Suomen mestaruusuintien ja Grand Prix 3 - kilpailun lisäksi ohjelmassa oli kahdet kansalliset FINA-kilpailut, kolmet kansalliset kilpailut ja yhdet mestaruuskilpailujen karsinnat. Muita kilpailuja olivat Espoon koulujen väliset uintikilpailut, erityisryhmien uinnit ja seuran sisäisenä kilpailusarjana uitava kuuden osakilpailun Cetus GP. Sisäinen kilpailusarja toimi aloittelevien kilpauimareiden kastekisoina. Tavoitteena on, että nuori uimari pääsee kilpailemaan tutussa ympäristössä seurakavereiden kesken ennen kuin siirrytään seuran ulkopuolella järjestettäviin kilpailuihin. (Cetus Espoon kilpailut, liite 5) Kaikki kilpailut olivat suosittuja ja järjestettiin pääosin vapaaehtoisten voimin. Seura järjesti toimintavuonna I-luokan ja II-luokan toimisijakurssin Parauinti Valmennusryhmiin oli sulautettu kaksi parauimaria. Antti Latikka harjoitteli Edustusryhmässä muiden uimareiden kanssa ja osallistui lukuisiin liiton leireihin ja kilpailuihin, jotka toimivat valmistautumisena elokuussa 2015 uituihin MM-kilpailuihin Glasgow ssa. Emma Kauppi harjoitteli Tapiolan Musta III -ryhmässä ja osallistui Pajulahden Paranuorten leirille sekä muutamiin kansallisiin kilpailuihin Vesipallo Tavoitteiden yleinen toteutuminen Cetus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimmista vesipalloseuroista. Seuralla oli joukkue jokaisessa aikuisten ja nuorten SM-sarjassa. ASM-sarjassa saavutettiin kultaa ja DSM-sarjassa hopeaa. Vesipalloa harjoittelevien määrä seurassa nousi yli 100 pelaajaan. Erityisesti junioripelaajien lukumäärän lisäämisessä onnistuttiin. Seuran sisäisten vesipalloturnausten sarjaa jatkettiin, ja tämä antoi mahdollisuuden kaikille harrastajille ja erityisesti nuoremmille pelaajille saada peliaikaa. Valmennuksesta vastasivat oto-valmentajat. Kauden alkaessa haastetta tuotti valmentajien, erityisesti kokeneiden valmentajien saatavuus sekä kauden aikana pelaavien valmentajien ajankäyttö. 8

9 Toiminta ja joukkueet Miehet Miesten edustusjoukkue sijoittui viidenneksi. Edustusjoukkueessa pelasi kauden aikana 20 pelaajaa, joista merkittävä osa oli vielä juniori-ikäisiä. Naiset Joukkue ylsi pudotuspeleihin ja lopullinen sijoitus SM-sarjassa oli neljäs. Edustusjoukkueessa pelasi kauden aikana 21 pelaajaa. A-Juniorit ASM- sarja pelattiin kevätkaudella turnausmuotoisena. Joukkue voitti Suomen mestaruuden. Joukkueessa pelasi kaikkiaan 16 pelaajaa. Kaikki pelasivat samalla joko nuorempien junioreiden tai miesten SM-sarjaa. A-juniorijoukkueeen pelaajat harjoittelivat pääsääntöisesti muiden joukkueiden kanssa. B-Juniorit Joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi. Joukkueessa pelasi kauden aikana 31 pelaajaa, 18 tyttöä ja 13 poikaa. Kaikki pelasivat samalla joko nuorempien junioreiden, naisten tai miesten SM-sarjaa. B-juniorijoukkueeen pelaajat harjoittelivat pääsääntöisesti muiden joukkueiden kanssa ja kerran viikossa yhdessä. C-Juniorit C-juniorit olivat neljänsiä SM-sarjassa. Joukkueessa oli 17 pelaajaa, 8 tyttöä ja 9 poikaa. Se harjoitteli 4 kertaa viikossa. D-Juniorit D-junioreiden SM-sarjassa joukkue sijoittui hopealle. Joukkueessa oli 16 pelaajaa, 3 tyttöä ja 13 poikaa,ja se harjoitteli 4 kertaa viikossa Vesipallokoulut Vesipallokoululaiset harjoittelivat kahdesti viikossa. Syyskaudella vesipallokoululaiset oli jaettu pelaajien tason mukaan VPK Pinkkiin ja VPK Mustaan. Kevätkauden aikana ryhmät jaettiin uudelleen. Kokeneemmat ja iältään vanhemmat pelaajat siirtyivät D2-ryhmään. Nuoremmat ja vähemmän aikaa harrastaneet jatkoivat vesipallokoulussa. Vesipallokoululaiset osallistuivat mm. Kuhien järjestämään Stadin Skabat-turnaukseen (Leirit ja turnaukset, liite 6). 9

10 2.5. Taitouinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Cetus saavutti tavoitteensa Suomen parhaana taitouintiseurana ottamalla ylivoimaisesti eniten mitaleja osallistuneista seuroista kaikissa taitouinnin kansallisissa kilpailuissa. Lisäksi Cetus oli ainoa taitouintiseura, jolla oli edustus kaikissa alle 18-vuotiaiden kilpasarjoissa. Kilparyhmiin onnistuttiin luomaan entistä selkeämpi kilpatavoitteellinen harjoittelumentaliteetti. Harrastetoiminta jätettiin pois resurssien puutteen vuoksi. Apuvalmentajajärjestelmää jatkettiin tarkoituksena kouluttaa uusia juniorivalmentajia Toiminta ja joukkueet Seuralla oli oma kilpajoukkue jokaisessa alle 18-vuotiaiden kilpasarjassa. Jokaiselle joukkueelle oli nimettynä oma vastuuvalmentaja, joka vastasi harjoitusten sisällöstä. Kaikki taitouinnin alle 18-vuotiaiden kilpajoukkueet osallistuivat kahdelle viikonloppuleirille. Toiminta oli johdonmukaista ja päämäärätietoista koko kauden ajan. Haasteita asettivat vähäinen allasaika ja - tila. Seura järjesti kahdet kansalliset taitouintikilpailut ja osallistui taitouinnin ikäkausimestaruuskilpailujen järjestämiseen yhdessä muiden pääkaupunkiseudun taitouintiseurojen kanssa. Taitouintikoulu Taitouintikoulu ryhmä toimi kilpajoukkueeseen valmistavana joukkueena alkeiskurssin suorittaneille uimareille. Osa taitouintikoulun uimareista oli kuitenkin selkeästi yli-ikäisiä omaan taitotasoonsa nähden eikä heillä ollut vaadittua motivaatiota taitouinnin kilpajoukkueisiin. Ikäerot ryhmän sisällä kasvoivat ja ryhmä lopetettiin keväällä Joukkueesta nostettiin toimintakauden aikana neljä uimaria kilpajoukkueisiin. Alle 12-vuotiaiden kilpajoukkue Alle 12-vuotiaiden kilpajoukkueessa oli 9 uimaria. Joukkue on hallitseva ikäkausimestari. Joukkue osallistui viiteen kansalliseen kilpailuun. Alle 15-vuotiaiden kilpajoukkueet Alle 15-vuotiaden kilpajoukkueita oli kaksi, joissa oli yhteensä 13 uimaria. Joukkueet osallistuivat viiteen kansalliseen kilpailuun omassa ikäsarjassaan. Lisäksi ansioituneimmat uimarit ottivat osaa nuorten Suomen mestaruuskilpailuihin. Alle 18-vuotiaiden kilpajoukkue Alle 18-vuotiaiden kilpajoukkueessa oli 9 uimaria. Joukkue osallistui viiteen kansalliseen kilpailuun ja lisäksi Ruotsin avoimiin mestaruuskilpailuihin. Yli 18-vuotiaat 10

11 Seurassa ui yksi aikuisikäinen taitouimari. Uimari osallistui kolmeen kansallisiin kilpailuihin, ja otti osaa kolmeen kansainväliseen kilpailuun ja jäi desimaalien päähän Suomen uimaliiton asettamasta EM-kilpailuun vaadittavasta pisterajasta. (Taitouinnin kilpailumenestys, liite 7) 3. VESILIIKUNTAPALVELUT 3.1. Kurssit Tavoitteiden yleinen toteutuminen Kurssitoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on tarjota espoolaisille laadukasta vesiliikuntaa. Kurssitoiminnan laatua parannettiin muokkaamalla ohjaajien ja kurssilaisten saamaa tietoa koskien kurssien vaatimuksia, tavoitteita ja sisältöä. Kurssirunkoja yhtenäistettiin ja ohjaustoimintaa kehitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Kurssitoiminnoissa mukauduttiin Leppävaaran sulkeutumisen aiheuttamiin muutoksiin. Kurssilaisten siirtymistä kilpaurheiluun helpotettiin muokkaamalla hakutilaisuutta. Aikaisemmin hakutilaisuuksissa esille tulleiden puutteiden ja tulosten pohjalta tarkennettiin ohjaustoiminnan painopisteitä. Ohjaajia tiedotettiin paremmin hakutilaisuudesta ja sen tavoitteista. Valmentajia valistettiin kuinka tiedottaa ja ohjata valitsematta jääneitä uimareita muihin seuran ryhmiin. Halliesimiehet pitivät halleissa palavereja säännöllisesti. Kaikki työntekijät saivat kuukausitiedotteen. Uimahallihenkilökunta pystyi tiedotuksen avulla viestimään asiakkaille paremmin. Kesän kurssitarjontaan kehitettiin monitoimisia VesiMix-leirejä. Leireillä vieraili ratauinnin, vesipallon ja taitouinnin valmentajia ja samalla markkinoitiin valmennukseen siirtymistä. Uimakoulujen ja vesirallien suoritukset kirjattiin jälleen tällä kaudella, ja näin saatiin verrattua oppimistuloksia myös hallikohtaisesti. Seuran ohjaajat jatkoivat Tapiolassa maahanmuuttajaryhmien ohjaamista. Tapiolan erityisuinnin perheitä ohjattiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Keski-Espoossa aloitti uusi erityisuinnin perheryhmä Toiminta Seura on järjestänyt Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä uimakouluja, vesijumppia sekä iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille ja terveysliikuntaa työikäisille. Seura on järjestänyt tämän lisäksi kurssitoimintaa kolmessa jaksossa. (Toimintaan osallistuneiden lukumäärät, liite 8). Seura teki tiivistä yhteistyötä urheiluopistojen kanssa. Seurassa oli toimintakauden aikana työsuhteessa kaksi oppisopimusopiskelijaa. He opiskelivat liikunnanneuvojaksi oman työnsä ohessa. Seura toimi työssäoppimispaikkana Kisakallion ja Solvallan urheiluopiston opiskelijoille sekä työharjoittelupaikkana koululaisille. 11

12 Syksyn 2014 ja kevään 2015 jaksoissa järjestettiin lapsille ja nuorille yli 20 erilaista kurssia sekä aikuisille yli 10 erilaista kurssia. Kesän jaksolle lapsille järjestettiin peuhu-uimakouluja, uimakouluja, vesiralleja ja uutena VesiMix-liikuntaleirejä, joissa tutustuttiin uintiin, vesipalloon ja taitouintiin. Vuoden aikana järjestettiin yli 900 kurssia. (Cetuksen järjestämät kurssit, liite 9) Erityisuinti Tavoitteiden yleinen toteutuminen Erityisryhmien kilpa- ja harrastusmahdollisuuksia on kehitetty tavoitteiden mukaisesti ja lisäksi on panostettu laadukkaaseen erityisuintitoimintaan. Uimaopettajilla oli mahdollisuus kouluttautua erityisuinninopettajiksi sekä suorittaa erityisuintiin painottuva tekniikkakoulutus. Eri yhteistyötahojen kanssa monipuolistettiin erityisuintiosaamista. Erityisuinnin markkinointia lisättiin hyödyntäen paremmin nettisivuja, ilmoitustauluja sekä sähköpostia. Erityisuinnin alkeisopetuksen laatuun vaikutettiin hankkimalla uusia opetusvälineitä. Arvokisoihin tähtääville ja harjoitteleville erityisuimareille seura hoiti mahdollisimman hyvät harjoitusolosuhteet ja tuki valmennuksellisesti uimareita yhteistyössä paralympiakomitean sekä Suomen Uimaliiton kanssa Harrastustoiminta Harrasteryhmäläiset ovat harjoitelleet uintitekniikkaa, matkauintia ja vesipelastustaitoja. Tarkoituksena on saada uinnista pysyvä uintiharrastus. Tekniikkaryhmäläiset ovat saaneet yksilöllisellä tasolla sovellettua opetusta eri uintitekniikoihin, sekä starttien ja käännösten tekemiseen. Ryhmät harjoittelivat Keski-Espoon ja Kilon uimahalleissa. Maajoukkuetasoiset uimarit harjoittelivat muihin valmennusryhmiin liitettyinä. Cetus järjesti yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa uintikursseja liikunta- ja kehitysvammaisille lapsille ns. perheryhminä.. Mukana oli oma perheenjäsen tai ulkopuolinen avustaja. Kurssilla totuteltiin vedessä liikkumiseen erilaisten harjoitusten avulla. Perheryhmät olivat suosittuja ja tunneille osallistui maksimimäärä perheitä koko kauden. Perheryhmät järjestettiin Tapiolan uimahallin terapia-altaassa syksyllä 2014 ja keväällä 2015 kerran viikossa sekä Keski-Espoon uimahallin terapia-altaassa keväällä 2015 kerran viikossa. Ohjausta tehtiin henkilökohtaisesti perheiden tarpeet huomioiden. Toimintakauden aikana Seura on järjestänyt yksityisopetusta lapsille ja aikuisille. Yksityisopetus on räätälöity asiakkaan toiveiden ja hänen taitotasonsa mukaan. Yksityistunnit oli suunnattu uimareille, joilla on vaikeuksia tai mahdotonta osallistua kurssille, joissa on myös muita uimareita. Yksityisopetuksen johdosta Seura pystyi 12

13 tarjoamaan yhä useammalle erityisopetusta vaativille mahdollisuuden uinnin harrastamiseen Sukellus Tavoitteiden yleinen toteutuminen Sukelluskerho toimi kauden aikana osana Seuran organisaatiota tarjoten jäsenilleen laadukkaita elämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia. Syksyllä 2014 laitesukelluspuolen yhteistyökumppani vaihtui Helsingin Sukelluskeskuksesta (HSK) Espoolaiseen sukelluskerho Dive Supportiin. Yhteistyössä järjestetyt laitesukelluskokeilut toivat uusia jäseniä Seuran sukelluskerhoon. Kauden aikana yhteistyö aloitettiin myös urheilu- ja ulkoiluvarusteita myyvän Varuste.netin kanssa, jonka valikoimasta Seuran jäsenet saivat alennuksia. Varuste.net tarjosi Seuran vapaasukeltajille erikseen valikoitua harrastusvarustevalikoimaa edulliseen hintaan. Sukelluskerhon vapaasukeltajat osallistuivat aktiivisesti ja menestyksekkäästi vapaasukelluskilpailuihin ja -tapahtumiin, edustaen kerhoa sekä Suomessa että maailmalla mm. Serbian MM-kisoissa. Kerhon kouluttajat järjestivät vuoden aikana muutamia vapaasukellusintroja sekä AIDA2-tason vapaasukelluskursseja. Tätä kautta seuraan saatiin uusia lajiin turvallisesti perehdytettyjä jäseniä Toiminta Sukelluskerho tarjosi kauden aikana jäsenilleen laitesukelluskokeiluja sekä -kursseja, yhteistyössä sukelluskerho Dive Supportin kanssa. Myös vapaasukelluspuolella toiminta painottui jäsenien itsenäisen harjoittelun ohella vapaasukelluskokeiluihin ja -kursseihin. Yhteistyö laite- ja vapaasukeltajien kesken toimi hyvin yhteisillä seuravuoroilla Tapiolan ja Kilon uimahalleilla. Vapaasukeltajat saivat seuralta joustavasti harjoittelumahdollisuuksia mm. kilpailuihin valmistautumiseen. Kauden aikana sukelluskerhon jäsenten määrä oli 69 jäsentä. Yhteisenä haasteena laite- ja vapaasukeltajilla oli kauden aikana ollut kerhovuorojen korkea käyttöaste samalla, kun kokeilujen ja kurssien kysyntä nousi voimakkaasti. Laitesukeltajat joustivat allastilojen käytössä. He rajoittivat allasvuoroille osallistujien enimmäismäärää sekä porrastivat harjoittelua vuorojen aikana. Vapaasukelluspuolella ratatilan käyttöaste oli jäsenten osalta niin aktiivista, että kokeilujen ja kurssien määrää jouduttiin kysynnästä huolimatta hieman rajoittamaan. Laite- ja vapaasukeltajia oli Tapiolan uimahallilla parhaimmillaan hieman yli 30 ja Kilon seuravuoroilla yli 20 henkeä Jäsenuintivuorot 13

14 Tavoitteiden yleinen toteutuminen Tavoitteena on tarjota uinnista kiinnostuneille jäsenille motivoiva ja monipuolinen harrastusmahdollisuus. Jäsenmäärän lisääminen onkin luonteva jatko lisääntyneelle kurssitarjonnalle ja kasvavalle kilpauimareiden määrälle. Jäsenenä voi osallistua seuran kursseille tai uida omaksi ilokseen ja terveytensä edistämiseksi seuran jäsenvuoroilla. Seuran jäsenuimareiden määrä on ollut edellisvuoteen tasolla Toiminta Jäsenillä oli mahdollisuus uida seuran jäsenvuoroilla (jäsenvuoroajat, liite 10). Jäsenvuoroilla oli käytössä aina vähintään yksi rata ja toimintaa leimasi vahva perhekeskeisyys. Monet vanhemmat hakeutuvat jäseneksi, koska joku muu perheenjäsenistä osallistuu seuran järjestämille kursseille. Viikonlopun jäsenvuorot olivat jälleen perheiden suosiossa varsinkin Espoonlahden uimahallissa. Uintivuoron lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus hyödyntää uimahallien kuntosaleja seuravuorojen aikana Espoonlahdessa. 4. VALVONTA 4.1. Tavoitteiden yleinen toteutuminen Toimintakauden tavoitteena oli kouluttaa sekä ylläpitää henkilöstön ammattitaitoa. Keski-Espoon uimahallissa järjestettiin evakuointiharjoitus, johon vuorossa olleet valvojat osallistuivat. Esimies arvioi valvojien toimintaa harjoituksen aikana. Valvojien toiminta evakuointiharjoituksessa oli kiitettävä. Tavoitteenamme oli myös kehittää ennaltaehkäisevä toiminta, jolla pystyimme välttämään vakavia tapaturmia uimahallilla. Tavoitteeseen päästiin esimiehen opastuksella sekä ammattimaisella henkilöstöllä Toiminta Toimintakauden aikana uinninvalvontaa suoritettiin, Espoonlahden, Tapiolan ja Keski- Espoon uimahalleissa. Sopimus uinninvalvonnasta Espoon kaupungin uimahalleissa päättyi , jolloin uinninvalvontaa jatkettiin alkaen vain Keski-Espoon uimahallissa. Yhteistyökumppaneina olivat Keski-Espoon kohdalla Sodexo ja muiden hallien osalta Espoon kaupunki. Toiminta halleissa jakautui sektoreihin, joita valvojat valvoivat säännöllisillä kierroilla. Toimintamalli lisää turvallisuutta, edistää vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä ja valmiutta puuttua ongelma- ja vaaratilanteisiin. Asianmukaiset ensiaputarvikkeet kuten defibrilaattorit, hapenantolaitteet, EA-tarvikkeet, ja radiopuhelimet ovat kaikki tärkeitä työkaluja valvojille ja tukevat heitä työtehtävissään. 14

15 Suurin osa valvojista teki uinninvalvonnan ohella myös kurssiohjausta. Osa ohjaajista suoritti sekä uinninvalvontaa että ohjausta 1-2 kertaa viikossa. Monipuolisilla työtehtävillä pyrittiin lisäämään henkilöstön motivaatiota ja yhteistyötä. Toimintakauden aikana uimahallien asiakasryhmät kasvoivat huomattavasti. Lisäksi uimahalleihin hakeutui uusia asiakasryhmiä, jotka vaativat valvojilta enemmän ohjeistusta, asiakaspalvelua ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuin aiemmin Henkilöstöresurssit Henkilöstö koostui neljästä päätoimisesta valvojasta jokaisessa hallissa. Lisäksi valvojina toimii joukko tuntityöntekijöitä, joista osa on seuran nykyisiä tai entisiä kilpauimareita. 5. KOULULAISTEN UIMAOPETUS 5.1. Tavoitteiden yleinen toteutuminen Opetuksen yleisenä tavoitteena on saada lapset innostumaan uimisesta positiivisen ilmapiirin kautta. Uimataidollinen päätavoite on saavuttaa alakoulun aikana Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukainen 200 metrin uimataito. Toimintavuonna tavoitteen saavutti 4.-luokkalaisista oppilaista jo 81 % ja 6.-luokkalaisista 92 % Toiminta Seura toteutti koululaisten uimaopetusta kokonaisina lukuvuosina mitattuna kuudennen kerran. Opetusta annettiin Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen takia vain kolmessa kaupungin uimahallissa. Vesitilan puutetta Espoon kaupunki korjasi vuokraamalla ratatilaa Kauniaisten uimahallista sekä omasta Kilon-hallistamme. Kauniaisissa koululaisia opetettiin 21 päivän ajan ja Kilossa 9 päivän ajan. Opetuksen piiriin kuuluivat päiväkotien esikoululaiset sekä alakoulujen oppilaat esiluokasta 6. luokkaan asti. Lukuvuoden aikana esikoululaiset kävivät uimassa kaksi kertaa, luokkalaiset uivat Leppävaaran peruskorjauksen ajan viiden kerran sijaan vain neljä kertaa ja luokkalaiset uivat kolme kertaa lukuvuodessa. Toimintavuoden aikana noin oppilasta sai seuran järjestämää uimaopetusta. Oppilaiden uimahallikäyntejä kertyi noin Uimaopetus pienimmille oppilaille, esikoululaisista 2.-luokkalaisiin asti sisälsi paljon veteen tutustumista sekä uintitekniikoiden alkeita. Isommille oppilaille opetettiin selkäkroolia ja krooliuintia luokkalaisten opetus painottui vesipelastustaitoihin. Uimaopetuksen ohella seura järjesti kaupungin kanssa yhteistyössä kahta liikunnallista iltapäiväkerhoa; vuotiaille oli suunnattu Wau-kerhot ja vuotiaille Muuvikerhot. Molemmat kerhot tarjosivat lapsille maksuttoman harrastusmuodon, joka ei sisältänyt kilpailullista toimintaa. Kerhojen tavoitteena oli monipuolinen liikkuminen vedessä. Eri uimahalleissa toimi yhteensä neljä Wau-kerhoa ja kolme Muuvi-kerhoa. 15

16 5.3. Henkilöstöresurssit Koululaisten uimaopetuksen toteutti seuran 10 päätoimista uimaopettajaa. Sekä Keski- Espoon että Tapiolan uimahallissa työskenteli kummassakin kaksi uimaopettajaa ja Espoonlahden uimahallissa toimi neljä uimaopettajaa. Lisäksi kaksi päätoimista uimaopettajaa vastasi vesipelastuksen opettamisesta luokkalaisille kaikissa uimahalleissa. Kauniaisten ja Kilon uimahalleihin palkattiin vakituisen henkilöstön lisäksi tuntityöntekijöitä. 6. MASTERSTOIMINTA 6.1. Tavoitteiden yleinen toteutuminen Seuran aktiivinen masters-uintitoiminta tarjosi toimintakaudella hyvät mahdollisuudet aikuisurheiluun ja -kuntoiluun sekä kilpailemiseen. Masters-uinnin kokonaisvaltaisena tavoitteena oli kannustaa entisiä uimareita pysymään uinnin parissa ja jatkamaan liikuntaa terveiden elämäntapojen parissa sekä harjoittelemaan tavoitteellisesti. Tässä on onnistuttu edelleen menestyksekkäästi, sillä masters-uimareiden määrä on pysynyt pitkään noin sadan uimarin tasossa. Seuratoimintaan saatiin houkuteltua myös muutamia uusia masters-harrastajia Seuran järjestämien tekniikkakurssien kautta ja satunnaisia muita reittejä Toiminta Seuran masters-uimarit harjoittelivat, leireilivät ja kilpailivat ahkerasti. Masterseilla oli harjoitusvuoroja jokaiselle arki-illalle. Monet harjoittelivat myös seuran jäsenvuoroilla. Valmentaja oli mastersien harjoituksissa paikalla kahdesti viikossa, jolloin suosituimmat harjoitukset painottuivat tekniikkaan ja kilpailutyyppisten ominaisuuksien kehittämiseen. Muilla harjoituskerroilla aktiiviset masters-uimarit harjoiteltiin omatoimisesti. Allasharjoittelun lisäksi monet mastersit harjoittelivat ahkerasti myös avovesiuintia kesäkuusta elokuuhun Kaitalammella Leirit ja kilpailut Seuran masters-uimarit leireilivät kahdesti Vierumäen urheiluopistolla ja järjestivät useita omatoimisia viikonloppuleirejä. Masters-uimareita osallistui Laaksolahden Virin perinneseuran järjestämään Pitkäjärven yliuintiin. Masters-uimarit menestyivät jälleen erinomaisesti lukuisissa kilpailuissa. Pitkän radan SM-kilpaluissa Seura voitti Masters-maljan, mutta lyhyen radan SM-kisoissa Lappeenrannassa mastersimme taipuivat niukalla piste-erolla toiseksi. Avovesiuinnin SM-koitoksissa Seuran mastersit voittivat useita ikäsarjoja ja joukkuekilpailuissa otimme kaksoisvoiton. 16

17 Lisäksi masters-uimarit osallistuivat aktiivisesti Seuran omaan GP-sarjaan sekä lähialueen masters-lajeja tarjoaviin kilpailuihin. Seuran mastersit menestyivät erinomaisesti erittäin kovatasoisissa PM-, EM- ja MMkilpailuissa. (Kilpailumenestys ja leirit, liite 11). 17

18 [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti] Liite 1 Cetuksen hallitus kaudella Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet: Jukka Vilske Eero Elovaara Keijo Kiviluoma Marko Lysmä Eija Pöytäkivi Ilkka Rauramo Tuula Sario 18

19 Liite 2 CetusGaalan palkitut; Cetuksen koko 10 vuotisen taipaleen aikana mukana olleet ja tehtävissään ansioituneet henkilöt. Ari Jaakkola Keijo Kiviluoma Tero Laine Helen Ovaska Teresa Tuominen 19

20 Liite 3 Vuoden aikana järjestetyt uintileirit Ulkomaan leirit: TOP-team; leiri 14 vrk Teneriffa Nuortenedustus/ Kansallinenedustus ryhmä; leiri 14 vrk Fuertoventura Pinkki I + Musta I; leiri Bulgaria Pinkki II+ Musta II; leiri Bulgaria Kotimaan leirit: Vierumäki, 3 vrk, yhteensä 40 leiriä Rolloleiri, 4 vrk, Oulussa yhteensä 74 uimaria Suomen Uimaliiton leirit 2014 ja kevät 2015 Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 maajoukkue ja Nuorten maajoukkue leiri Turussa 1vrk tekniikkakuvausleiri. Uimareistamme mukana Anni Alitalo, Hanna Maria Seppälä, Fanny Teijonsalo A-P Liukkonen, Tuomas Pokkinen, Riku Pöytäkivi, Noora Laukkanen ja Antti latikka. Nuortenmaajoukkueen tapahtumiin osallistui Aino Otava, Sohvi Nenonen, Sini Koivu ja Chrstoffer Fredrikson. 20

21 Liite 4 Kilpauinnin kilpailumenestys 2014 Lyhyen Radan EM -uinteihin Cetuksesta valittiin: Hanna Maria Seppälä, Anni Alitalo, Ari-Pekka Liukkonen ja Riku Pöytäkivi. Hanna-Maria oli kolmessa lajissa välierissä Kesän MM -uinteihin Cetusesta valittiin Hanna Maria Seppälä, Fanny Teijonsalo ja Ari-Pekka Liukkonen Anni Alitalo, Hanna-Maria Seppälä ja Tuomas Pokkinen ylsivät välieriin. Ari-Pekka Liukkonen sijoittui pronssille miesten 50 metrin vapaauinnissa European Junior Gamaes uinteihin osallistuivat Christoffer Fredrikson, Sohvi Nenonen, Sini Koivu ja Aino Otava Sohvi, Sini ja Christoffer ylsivät välieriin henkilökohtaisilla matkoillaan Euroopan Nuorten Olympia päivillä mukana olivat Emilia Flyckt ja Eetu Alitalo. Emilia sijoittui 100m rintauinnissa sijalle Para MM kisoihin osallistui Antti Latikka. Antti sijoittui 100 metrin selkäuinnissa 6. Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Espoossa 2014 (25m rata) Cetus saavutti SM ja NSM uinneissa 48 mitalia joista 16 oli Suomen Mestaruuksia. seurojen välisen pistekilpailun voitimme. Nuorten puolella Cetus saavutti 16 mitalia joista 8 oli Nuorten Mestaruuksia. Seurojen välisen pistekilpailun voitimme Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Vaasassa 2015 (50m rata) Cetus saavutti SM ja NSM uinneissa 46 mitalia joista 17 oli Suomen Mestaruuksia. seurojen välisen pistekilpailun voitimme. Nuorten puolella Cetus saavutti 17 mitalia joista 7 oli Nuorten Mestaruuksia. Seurojen välisen pistekilpailun voitimme Nuorten kesäkisat Porissa 2015 Nuorten Ikäkausimestaruuskilpailut uitiin Oulussa missä Cetus saavutti yhteensä 34 mitalia ja oli kolmas seurojenvälisessä pistekilpailun. Nuorten talvikisa loppukilpailut Oulussa 2014 Nuorten talvikisojen loppukilpailuun Oulussa Cetus saavutti 51 loppukilpailupaikka. Uimarimme saavuttivat kisoissa yhteensä 38 mitalia. Seurojen välisessä pistekilpailun voitimme. Rollo uinnit Oulussa kesällä 2015 Rollo uineilla Oulussa Cetuksella oli laajin joukkue, kilpailujoukkueessa mukana oli 74 uimaria. 21

22 Liite 6 Cetus Espoon kilpailut Kansalliset kilpailut: Speedo Cup (4 jaksoa) Espoo Swim Games (FINA, 4 jaksoa) Viriilit Vinstat , masters-kilpailu (1 jakso) Speedo Carnival (2 jaksoa) Laviaarit (FINA, 4 jaksoa) Mestaruuskilpailut IKM-aluekilpailut (4 jaksoa) Lyhyen radan Suomen mestaruusuinnit (10 jaksoa) Grand Prix (FINA, 4 jaksoa) Muita kilpailuja Erityisryhmien uinnit ja Espoon koulujen mestaruuskilpailut Cetus GP-kilpailut Cetus GP I Cetus GP II Cetus GP III Cetus GP IVa Cetus GP IVb Cetus GP V Cetus GP VI

23 Liite 6 Vesipallon leirit ja turnaukset Leirit Kaudella järjestettiin kolme leiriä eri kohderyhmille: Sisilia Syracusa, Sisilia, 7 Scogli seura Osallistujat: 14 pelaajaa, C/B-pojat Valmentaja: Tapani Vuoristo Kreeta Rethymnon, Kreeta Osallistujat: 10 pelaajaa, tyttöjoukkue (-99 syntyneet ja nuoremmat) Valmentajat: Silja Jacoby, Jasmina Aouni Unkari , 2015 Dunaujvaros, Unkari, Dunaujvarosi Föiskola Vizilabda Egyesulet Osallistujat: 14 pelaajaa, C/D- ikäiset tytöt ja pojat. Valmentaja: Tapani Vuoristo Turnaukset Kauden aikana järjestettiin SM-sarjaan liittyvien turnausten lisäksi jo toisen kerran Cetus Baltic Open. Pääsiäisenä järjestettyyn turnaukseen osallistui 10 joukkuetta, josta kaksi Ruotsista. Pelaajia oli noin 120. CBO:n yhteydessä järjestettiin myös vesipallon maajoukkuetoiminnan kick-off tilaisuus ja avoin valmennus, jossa paikalla noin 100 vesipalloilijaa ja 10 valmentajaa Suomesta. Lisäksi Cetuksen joukkueita osallistui muiden seurojen järjestämiin turnauksiin: Tuomo Vainion Muistoturnaus, Jyväskylä C- ja D-ikäisten joukkueet, yhteensä 21 pelaajaa Upptramp Cup, Järfalla, Ruotsi C-ikäisten joukkue, 13 pelaajaa. 23

24 Liite 8 Taitouinnin kilpailumenestys Alle 12-vuotiaiden kilpajoukkue Solo sijoittui ensimmäiseksi omassa ikäsarjassa ja pari sijalle neljä. Alle 15-vuotiaiden kilpajoukkueet Joukkueista yhdistetty ryhmä sijoittui taitouinnin ikäkausimestaruuskilpailuissa kolmanneksi vapaaohjelmalla. Joukkueet ja solot olivat sijoille 1 ja 2, parit sijoille 1,3 ja 4 sekä solot sijoille 2 ja 5. Alle 15-vuotiaiden joukkue ui pronssia nuorten Suomen mestaruuskilpailuissa. Parit sijoittuivat sijoille 5 ja 7 ja solo sijalle 12. Alle 18-vuotiaiden kilpajoukkue Joukkue sijoittui nuorten Suomen mestaruuskilpailuissa toiseksi. Yhdistetyllä vapaaohjelmalla joukkue otti kultaa. Parit sijoittuivat sijoille 4 ja 6 ja solot sijoille 3, 6 ja 8. Yli 18-vuotiaat Nea Hannula voitti kaikki ikäsarjan kansalliset kilpailut. 24

25 Liite 8 Cetuksen kursseille osallistuneiden määriä kaudella Tilikauden aikana Cetus Espoon kursseilla oli kurssilaista, jotka ovat käyneet Espoon uimahalleissa yhteensä noin uimahallikäyntiä. Tilikauden aikana Cetuksen kurssien täyttöaste oli 80%. Tilikauden aikana lasten peuhu-uimakouluissa ja alkeisuimakouluissa kävi yhteensä 5112 lasta, joista Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävissä ryhmissä kävi 3650 lasta. Uimataitoisille lapsille ja nuorille suunnatuille ison altaan kursseille osallistui tilikauden aikana yhteensä 3068 lasta ja nuorta. Aikuisille suunnatuilla uintitekniikka-, uimahyppy- ja vesiliikuntakursseilla osallistujia oli yhteensä

26 Liite 9 Cetuksen järjestämät kurssit Alla listattuja kursseja järjestettiin tilikaudella Vauvauinti Vauvauinnin voi aloittaa kun vauva on 3kk ikäinen ja painaa vähintään 5kg. Vauvauinnissa tuetaan lapsen kehitystä ja kasvua. Perheuinti on vauvauimareiden jatkoryhmä. Sisarusuintiin voivat tulla vauvan lisäksi perheen muut alle kouluikäiset lapset. Peuhu-uimakoulut 3-5 vuotiaille Perhepeuhulassa (3-4v) mukana on toinen lapsen vanhemmista tukemassa lapsen totuttautumista veteen. Peuhu1-uimakoulussa (3-4v) totuttaudutaan veteen satujen, laulujen ja leikkien avulla. Peuhu2-uimakoulussa (4-5v) harjoitellaan uimakoulussa vaadittavia taitoja. Peuhu-uimakouluja järjestetään myös ruotsinkielisinä. Uimakoulut 5v alkaen Alkeis1-uimakoulun tavoitteena on oppia uimaan 5 metriä. Alkeis2-uimakoulu on tarkoitettu lapsille, jotka osaavat uida viisi metriä. Alkeis2-kurssin tavoitteena on oppia uimaan 15 metriä. Alkeis3-uimakoulun tavoitteena on oppia pärjäämään itsenäisesti syvässä altaassa, ja uimaan vähintään 25 m myyrä- ja alkeisselkäuintia. Uimakouluja järjestetään myös ruotsinkielisinä. Erityisuimakoulut Erityisuimakoulut on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea uinninopetuksessa. Ryhmiä järjestetään Ryhmiä järjestetään kolmella eri tasolla (Alkeis1, Alkeis2 ja Alkeis3). Erityisuinnin harrasteryhmät Erityisuinnin harrasteryhmät on tarkoitettu liikuntarajoitteisille uimataitoisille uimareille. Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito, ja tavoitteena säännöllinen uintiharrastus. Yhteistyöuimakoulut alkaen 5-vuotiaille Yhteistyöuimakoulut järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Uimakoulut, Alkeis1-, Alkeis2-, ja Alkeis 3-uimakoulut ovat arki-iltaisin kello välisenä aikana. Uimakoulujen sisällöt ja tavoitteet ovat samat kuin muissakin Cetuksen Alkeisuimakouluissa. Päiväkotiuimakoulut Päiväkotiuimakoulut ovat räätälöityjä uimakouluja päiväkotiryhmille. Vesirallit alkaen 6v. Vesiralli on uinnin monipuolisuuskurssi, jossa uintitekniikoiden lisäksi harjoitellaan vesipalloa, uimahyppyjä sekä taitouintia. Vesirallikursseja on neljän eritasoisia, Vesirallit 1-4. Opetus tapahtuu syvässä altaassa. Vesiralli 4-kurssin jälkeen lapsella on taidolliset valmiudet siirtyä arviointitilaisuuden kautta CetusMix-ryhmiin. 26

27 Liite 9 Tekniikkakurssi 9 vuotta täyttäneille Tekniikkakurssilla hiotaan vesirallikursseilla opittuja uintitekniikoita. Lähtötasovaatimuksena on 100 m yhtäjaksoinen uimataito vatsallaan ja selällään. Junior Life Saver, 7v alkaen Junior Life Saver-kursseilla harjoitellaan vesipelastustaitoja. Lähtötasovaatimuksena JLS 1-kurssille on 50 m hyvä uimataito. JLS2-kurssille voi jatkaa suoritettuaan JLS1-eli perustason kurssin. Harrasteryhmät vuotiaille Harrasteryhmät on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka haluavat harrastaa uintia ilman kilpailullisia tavoitteita. Harrasteryhmät kokoontuvat yhden tai kaksi kertaa viikossa. Lähtötasovaatimuksena on 200 m yhtäjaksoinen uimataito. VesiMix-liikuntaleirit Liikuntaleirejä järjestetään kesäisin arkipäivinä. Leirin ohjelmaan kuuluu uintia sekä erilaisia pelejä ja leikkejä. Uutuutena oli myös JLS-leiri. Leirejä järjestettiin sekä Kilon ja Espoonlahden, uimahallilla. Uimahypyt, 6v alkaen Uimahyppykurssi 1:lla harjoitellaan uimahyppyjen perusteita. Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito. Lapsen tulee uskaltaa hypätä veteen jalat edellä ja tehdä keräkaato reunalta. Uimahyppykurssi 2:lle voi jatkaa suoritettuaan perustason kurssin. Hyppyjä tehdään sekä 1m laudalta että kerroksilta. Taitouinti, 6v alkaen Kurssilla opetellaan taitouinnin perusteita ja lähdetään kehittämään taitouinnissa vaadittuja tekniikoita. Lähtövaatimus: 50m yhtäjaksoinen uimataito. Lapsen tulee tuntea olonsa turvalliseksi vedessä. Taitouinnin alkeiskurssin suoritettuaan lapsi voi jatkaa harrastusta CetusMix-ryhmässä, johon haetaan arviointitilaisuuden kautta. Vesis 6 v alkaen Vesis-peruskurssilla opetellaan vesipallon alkeita. Vesipallo on monipuolinen joukkuelaji, joka kehittää voimaa, kestävyyttä ja kehonhallintataitoja. Lähtötasovaatimuksena on perusuimataito syvässä altaassa. Lapsen tulee uskaltaa sukeltaa ilman uimalaseja. WAU ja MUUVI- iltapäiväkerhot (7-12 vuotiaille) WAU ja MUUVI ovat Espoon Kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävää koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. Kerhoissa leikitään, pelataan, tutustutaan eri uintilajeihin, sekä opetellaan erilaisia hyppyjä ja sukelluksia. 27

28 Liite 9 Uinnin alkeiskurssit aikuisille Alkeis1-kurssin tavoitteena on oppia uimaan noin 5 metriä. Alkeis 2-kurssilla opitaan uimaan noin 15 metriä ja Alkeis3-kurssin tavoitteena on valmistaa osallistuja pärjäämään syvässä altaassa. Uinnin tekniikkakurssi 1 aikuisille Tekniikkakurssilla opetellaan eri uintitekniikoiden perusteita, kuten oikeaa uintiasentoa ja hengitystekniikkaa. Lähtötasovaatimuksena on vähintään 100m yhtäjaksoinen uimataito. Uinnin tekniikkakurssi 2 aikuisille Kurssi on suunnattu Uinnin tekniikkakurssi 1:sen käyneille, jotka haluavat kehittää jo opittuja taitoja ja hioa uintilajien kokonaissuorituksia. Uinnin lajitekniikkakurssit aikuisille Kursseilla perehdytään johonkin tiettyyn uintilajiin, vapaa-, rinta-, selkä- tai perhosuintiin. Vapaauinnin tekniikkakursseja on kahta tasoa 1-taso ja vaativampi 2- taso. Järjestimme kuluneella kaudella myös triathlonpainotteisia vapaauinnin tekniikkakursseja. Vesijumppa Vesijumppa on tehokasta ja virkistävää liikuntaa vedessä tasaisella sykkeellä, ei sisällä vaikeita liikkeitä tai askelsarjoja. Hydrobic Vaihtelevalla, osittain kovalla sykkeellä tapahtuvaa jumppaa vedessä. Sisältää musiikin mukana tehtäviä askelsarjoja. Hydrobicia järjestetään kahta eri tasoa, joista toinen (Powerhydrobic) on teholtaan rankempaa. Vesijuoksu Juoksuvöiden avulla tapahtuvaa juoksua vedessä, osittain kovallakin sykkeellä. Aikuisten kuntouintiryhmä Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Tavoitteena on kehittää uintitekniikkaa ja kestävyyttä. Aikuisten uimahyppy (yli 16 v.) Uimahyppykurssi 1:lla opetellaan uimahyppyjen perusteita ja tekniikkaa, ja jatkokurssilla, Uimahyppykurssi 2, edetään vaativampiin hyppyihin kerroksilta. Yrityskurssit Cetus on kaudella tarjonnut uintitekniikka- sekä vesijuoksu- ja vesivoimisteluopetusta yrityksille. Uinnin yksityisopetus Cetus järjestää yksityisopetusta uimataidottomille alle kouluikäisille ja kouluikäisille sekä eritysryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja aikuisille. 28

29 Liite 9 Uintisynttärit Cetus järjestää syntymäpäiväsankareille vieraineen uintiohjelmaa Espoonlahden uimahallissa, jossa mahdollisuus myös takkahuonetilan käyttöön. Vapaasukelluskurssit Kursseilla opetellaan kuinka vapaasukellusta voi harjoitella turvallisesti ja tehokkaasti allasolosuhteissa ja valmistetaan kurssilainen sukeltamaan avovesissä. Snorkkelisukelluskurssit Snorkkelisukelluskursseja järjestettiin syksyllä lapsille. Kurssin tavoitteena on oppia snorklauksen perusteet ja snorkkelin käyttö. Painonhallintaryhmä Painonhallintaryhmän tavoitteena on painonpudotus vesiliikunnan avulla. Kurssin sisältyy alkukartoitus ja tavoitteiden laatiminen yhdessä ryhmäläisten kanssa. 29

30 Liite 10 Seuran jäsenvuoroajat vuonna ESPOONLAHDEN UIMAHALLI: Pe klo uinti + kuntosali La klo uinti + kuntosali Su klo uinti + kuntosali TAPIOLAN UIMAHALLI sunnuntaisin klo uinti Cetuksen jäsenille on varattu seuravuoroilla 1-2 rataa. 30

31 Liite 11 Masteruimareiden kilpailut ja leirit 2014 Avovesiuinnin SM/PM-kisoissa mitaleille uivat Janne Soininen ja Simo-Pekka Torsti Masters MM-uinneissa Montrealissa Teemu Hellas ui kaksi kertaa hopealle ja kerran neljänneksi sarjassa. Johanna Kara ui 5 kertaa 10 parhaan joukkoon sarjassa Masters PM-uinneissa Porissa Pohjoismaiden mestareiksi uivat: Lauri Malk (7), Kaarina Markkula (4), Maikki Torsti (4), Satu Rahkonen (3), Riikka Majander (3), Suvi Sintonen (2), Martti Lahti (2), Teemu Hellas (2), Pentti Keränen ja Ossi Ilveskoski. Lisäksi mestareiksi uivat viestijoukkueet N 4x50 VUV (Riikka, Majander, Maikki Torsti, Sanna Hokkanen, Tuija Tiilikka), M 4x50 SKUV (Ahti Uusivuori, Timo Narumo, Simo-Pekka Torsti, Timo Teponoja), Mix 4x50 SKUV (Teemu Hellas, Sanna Hokkanen, Riikka Majander, Kristoffer Myrberg) ja Mix 4x50 VUV (Satu Rahkonen, Riikka Majander, Kristoffer Myrberg, Teemu Hellas). PE-vauhdissa oli Riikka Majander pitkän radan SM-kilpailut uitiin Jyväskylässä. Ari-Pekka Liukkonen oli ME-vauhdissa 50 m vapaauinnissa nuorimmassa sarjassa. EE tuloksen A-P teki 100 m vapaauinnissa. Cetus oli jälleen kisojen paras seura Viriilit Vinstat uitiin totutusti tammikuussa Espoonlahdessa. Osallistujia oli runsaasti ja tunnelma hieno lyhyen radan Mastersmestaruusuinnit uitiin Oulussa. Cetuksen joukkue teki jälleen selvää jälkeä vieden seurojen välisen pistekisan voiton sairaustapauksista huolimatta Tallinnan Masters-uinteihin Cetuksen Masters-uimarit osallistuivat jälleen perinteisesti. Mastersit osallistuivat ahkerasti Cetus GP-sarjaan. Vierumäellä leireiltiin kerran syyskaudella ja kerran kevätkaudella. 31