Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2014

Transkriptio

1 Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2014 Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1 1. TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistaloudellinen tarkastelu Konsernitarkastelu Selonteko konsernivalvonnasta Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä LUETTELOT JA SELVITYKSET Liite Tunnusluvut, tunnuslukumääritelmät ja tulorahoituksen riittävyyden luokittelu

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Suomen kuntien talous oli vuonna 2014 odotuksia parempi, koska verotulot kasvoivat vielä ennakoitua enemmän. Maltillinen tuloratkaisu paransi kuntien kustannusten hallintaa. Valtakunnallisesti kuntien toimintaympäristöön vaikutti eniten hallituksen ajama soteuudistus. Nurmeksen kaupungin vuosi 2014 toteutui kokonaisuutena selvästi talousarviota paremmin. Myönteistä oli hillitty menokehitys, ja Nurmeksen kaupungin toimintakulut kasvoivat toimintavuonna vain 0,5 %, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2,2 %. Toimintakate heikkeni vain 0,3 %, vastaava luku vuotta aiemmin oli 4,3 %. Verotulot kasvoivat 3,5 % (7,6 %) ja valtionosuudet kasvoivat 1,7 % (3,7 %). Verorahoituksen kasvuksi tuli näin ollen 2,5 %. Nurmeksen kaupunki onnistui vahvistamaan vuosikatettaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 vuosikate oli 422 euroa (280 euroa). Merkille pantavaa oli myös se, että Nurmeksen kunnallisveroprosentti (20,5 %) painui maakunnan keskiarvon alapuolelle. Tilikauden ylijäämä oli ,66 euroa, missä on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna peräti ,97 euroa. Nurmeksen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2014 tulos mukaan lukien on 6,119 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 66,6 %. Vielä tulouttamatonta poistoeroa on 5,921 miljoonaa euroa. Nurmeksen vuoden 2014 vuosikate kattaa poistot 102 %:sti. Nurmeksen kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 13,028 miljoonaa euroa eli 1612 /as. Kokonaisuutena kaupungin tulos oli vuonna 2014 vahva ja tasapainoinen. Kaikki hallintokunnat onnistuivat työssään hyvin kuten myös terveydenhuollon kuntayhtymä. Nurmeksen tulosta verratessa muihin kuntiin pitää muistaa se, että Nurmeksen poistotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin. Nurmeksen valtionosuusriippuvuus heikkeni hieman jo toisena vuotena peräkkäin, mikä on hyvä kehitys. Nurmes-konsernin tulos oli myös vahva: Konsernin ylijäämä oli 1,47 miljoonaa euroa, josta emon osuus oli 0,44 miljoonaa. Konsernin vuosikate oli 1,801 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi, josta emon osuus oli 1,118 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate oli 820 euroa per asukas. Vuonna 2014 toteutettiin Nurmeksen kaupungin strategiaa 4U-Nurmes. Tärkeimpiä toimenpiteitä olivat uuden päiväkodin rakennustöiden aloittaminen, varhaiskasvatusstrategian ja liikuntastrategian laatiminen, uuden teollisuusalueen infran rakentaminen, YVA-arviointiselostuksen tekeminen bioteollisuusalueelle, sairaalan tontin kaavoitus, 40-vuotisjuhlien tapahtumat, oman sote-integraation valmistelu sekä aktiivinen kuntamarkkinointi. Laajakaistan rakentaminen eteni myös hyvin osuuskunnan toimesta. Neljän Pielisen Karjalan kunnan kuntarakenneselvitys ja yhteistyön tiivistämisyritykset eivät johtaneet vuonna 2014 kuntaliitoksiin. Kuntarakenneselvitys antoi kuitenkin arvokasta tilannekuvatietoa siitä, mikä kuntien tilanne Pielisen Karjalassa on. Myönteistä viime vuodessa oli kuitenkin maakunnallisen sote-ratkaisun hyvähenkinen valmistelu. Tulevan vuoden toiminnassa ylitse muiden nousevat valtakunnallinen ja maakunnallinen sote-ratkaisu sekä uudet julkisen hallinnon sopeutusvaatimukset. Valtionosuusuudistus tuli voimaan jo vuoden 2015 alusta ja tältä osin valtion iso rakennepaketti on jo liikkeellä.

4 Nurmeksen kaupunki jatkaa hyvämaineisen kunnan tiellä pitäen taloutensa kunnossa. Kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta Kiitän myös pitkäaikaista kaupunginsihteeri Eeva Piirosta hänen työpanoksestaan meidän kaikkien nurmeslaisten hyväksi. 3 Tästä on hyvä käydä luottavaisena vuoteen Asko Saatsi Kaupunginjohtaja Nurmeksen kaupungin hallinto Nurmeksen kaupungin hallintosäännön ja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston toimintasäännön mukainen organisaatiokaavio. HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä KESKUSHALLINTO hallinto ja yleiset toimistopalvelut ruokahuolto Pielisen Karjalan maaseutuhallinto KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 jäsentä - tilintarkastus KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Lieksan ja Nurmeksen yhteiset SOSIAALILAUTA- KUNTA 9 jäsentä SOSIAALITOIMI SIVISTYS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä SIVISTYSTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA SEKÄ RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKU NTA Sosiaalityö ja erityispalvelut Koti- ja laitoshoito Perusopetus Toisen asteen opetus Kulttuuri- ja liikuntatoimi Varhaiskasvatus LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO - Hallinto - Toimitilat - Kuntatekniikka - Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio

5 4 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä. Valtuuston poliittiset voimasuhteet jakautuvat seuraavasti: Puolue Valtuutetut Suomen Keskusta 17 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 Perussuomalaiset 5 Kansallinen Kokoomus 2 Kristillisdemokraatit 1 Yhteensä 35 Valtuuston puheenjohtajisto: Pääkkönen Hannu Pyykönen Vesa Ryynänen Pertti Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Valtuuston muut jäsenet: Ahponen Jorma Hakala Samuli Hiltunen Jouni Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Jaaranen Veikko Juntunen Jukka Korhonen Pasi Korkalainen Emmi Kuvaja Reija Kämäräinen, Matti Mahlavuori Ritva Makkonen Merja Martikainen Hannu Meriläinen Jaana Meriläinen Mikko Mikkilä Hannu Mikkonen Jukka Moilanen Leena Mustonen Lahja Määttä Pia Nevalainen Hannu Ollilainen Anneli Pellikka Matti Pikkarainen Jorma Räsänen Yrjö Rönkkö Reeta Savolainen Anni Säämänen Jussi Tiainen Martti Timonen Matti Turunen Kari

6 5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset 4 jäsentä 3 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto: Kämäräinen Matti Meriläinen Jaana Mikkilä Hannu Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Juntunen Jukka Makkonen Merja Ollilainen Anneli Räsänen Yrjö Kaupunginhallituksen esittelijöinä olivat seuraavat henkilöt: -Esittelijänä kaupunginjohtaja Asko Saatsi Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginsihteeri Eeva Piironen saakka, josta lähtien vs. kaupunginsihteeri Pekka Vainikka, joka siirtyi hoitamaan virkaa alkaen Edellisten estyneinä ollessa seuraavassa järjestyksessä: Kaupunginkamreeri Jari Lampinen Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Tuomo Kotilainen Sivistysjohtaja Timo Karppinen vt.nä saakka, josta lähtien Petri Moilanen on hoitanut virkaa. Sosiaalijohtaja Ritva Tikka Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat: kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaupunginkamreeri, sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, maaseutujohtaja, ruokahuoltopäällikkö, vanhustyönjohtaja, aluejohtaja (varhaiskasvatus), toimitilapäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennustarkastuspäällikkö ja ympäristönsuojelusihteeri. Henkilöstö Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2014 lopussa oli 493. Näistä vakinaisia oli 362, työllistettyjä oli 12, sijaisia 59, määräaikaisia 57 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä.

7 6 Palvelusuhde Naiset Miehet Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,002 % Määräaikaiset ,4 % - joista työllistettyjä % Yhteensä ,5 % Kokoaikaiset Osa-aikaiset ,5 % Osa-aikaeläkkeellä % Osatyökyvyttömyyseläke /- 0 Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina Hallintokunta Keskushallinto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Yhteensä Keskushallintoon oli sijoitettu kaikkien hallintokuntien toimistohenkilökunta toimistotiimiksi, joka purettiin vuoden 2014 alusta hallintokuntiin. Hallintokuntiin siirrettiin 12 henkilöä. Kokonaishenkilöstön (pl. työllistetyt) määrä ja henkiötyövuosien määrä on kehittynyt seuraavasti: 500 Henkilökunnan lukumäärä /henkilötyövuodet Henkilöä/htv hlöä htv 490,2 481,9 467,8 462,6 487,0 494,2 489,0

8 7 Taulukko 3. Henkilötyövuodet yksiköittäin vakituiset kaikki vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki Keskushallinto 11,84 13,17 22,43 22,79 20,29 20,91 Ruokahuolto 14,84 17,51 14,74 18,35 14,98 18,51 Sosiaalipalvelukeskus 13,36 18,66 11,59 16,75 12,29 15,02 Vammaisten palvelut 18,38 23,52 21,33 28,39 21,12 26,52 Päivähoito 51,88 72,7 Kotipalvelu 33,37 46,37 33,08 47,15 32,76 48,18 Kyrölän palvelukeskus 54,56 91,36 52,44 91,53 52,22 90,37 Sivistyspalvelut 14,87 20,33 14,07 18,7 15,46 20,12 Perusopetus 75,56 101,86 70,13 93,19 68,65 93,06 Varhaiskasvatus 49,22 73,17 53,2 74,48 Toimitilat 42,65 57,23 43,97 59,24 40,1 58,38 Kuntatekniikka 18,18 25,86 18,05 24,65 17,6 23,26 yht. 346,83 489,04 355,03 495,22 347,35 487,03 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. EU -alueen bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten

9 rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. 8 Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Valtion verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Verotuloja kasvattivat muun muassa osinkojen ennakonpidätykseen tehty muutos ja eräiden veroperusteiden muutokset. Verotuloja taas pienensi yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 0,1 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 3,9 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia ja investoinnit 2,6 prosenttia. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien) alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 2,9 prosenttia. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,6 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,7 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

10 Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 121 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 59,3 prosenttiin eli 3,5 prosenttiyksikköä. 9 Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2014 nimellisesti 0,4 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,8 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,6 miljardia euroa. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 122 prosenttia eli se kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on

11 rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. 10 Koko vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia.työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 1,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. 1 Oman talousalueen kehitys Liikevaihto 1000 Muutos PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) ,4 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) ,6 Rakentaminen (tol F) ,8 Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,9 Teollisuus (tol C) ,5 Metalliteollisuus (tol ) ,6 Jalostus (tol BC+DF) ,4 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) ,2 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) ,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) ,3 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) ,6 Palvelualat yhteensä (tol G-U) ,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) ,4 Elintarviketeollisuus (tol 10-12) ,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) ,4 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) ,6 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol ) ,1 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, aineiston käsittely P-K:n maakuntaliitto 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].

12 0,00 Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) ,50 prosenttia 1,00 1,50 Lieksa 13 Nurmes 13 Valtimo 13 Pielisen Karjala 13 Lieksa 14 Nurmes 14 Valtimo 14 Pielisen Karjala 14 2,00 2,50 Pielisen Karjala pl Juuka Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Väestön Syntynee Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteen Korjaus muutos Väkiluku Nurmes Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Väestön Syntynee Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteen Korjaus muutos Väkiluku Nurmeksen väestökehitys ikäluokittain Ikäluokat muutos yhteensä

13 Nurmeksen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Koko väestö vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Taloudellinen huoltosuhde 1,90 1,88 1,86 1,89 Väestöllinen huoltosuhde 0,63 0,65 0,68 0,71 0,75 Työttömyysaste 16,6 16,9 16,2 17,6 Työllisyysaste 56,0 57,1 58,6 59,1 Nurmeksen työpaikat toimialoittain muutos suht.osuus Yhteensä (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,9 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,8 (C) Teollisuus ,4 (F) Rakentaminen ,2 Jalostus ,4 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,1 (J) Informaatio ja viestintä ,5 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 (L) Kiinteistöalan toiminta ,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,5 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,5 (R-U) Muut palvelut ,1 Palvelut ,7 (X) Toimiala tuntematon ,0

14 Nurmeksen työlliset toimialoittain muutos suht.osu Yhteensä (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,0 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,2 (C) Teollisuus ,8 (F) Rakentaminen ,5 Jalostus ,5 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,6 (J) Informaatio ja viestintä ,7 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 (L) Kiinteistöalan toiminta ,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,7 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja ,3 sosiaalipalv. (R-U) Muut palvelut ,2 Palvelut ,5 (X) Toimiala tuntematon ,0 13 Nurmeksen työttömyys kk:n keskiarvo Tilanne Työttömät Tyött.aste Muutos/hlö Muutos/% Työttömät Miehiä alle 25 v yli 50 v PAT Palkkaper , , ,1-4 -0, ,0 32 6, ,5 17 3, , ,

15 14 Muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnallistalouden toimintatuotot kasvoivat 1,8 prosenttia ja toimintakulut 0,6 prosenttia ja siten toimintakate heikkeni 0,3 prosenttia. Verorahoituksen kasvu nousi 2,5 prosenttiin, mikä merkitsi vuosikatteen kasvua 1,118 miljoonaa 3,408 miljoonaan. Kaupunki nosti tuloveroprosentin 20:stä 20,5:een. Nurmeksen veroprosentti alitti ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan keskimääräisen veroprosentin, joka nousi 19,97:stä 20,74:ään. Vuosikate on 102 prosenttia poistoista. Toimintamenot ylittivät yhteensä 0,056 miljoonaa budjetoidun. Tuloarvio ylittyi 0,366 miljoonaa. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna henkilöstömenot supistuivat 0,330 miljoonaa eli 1,6 %,vaikka lomapalkkavarauksen kasvoi 0,261 miljoonaa. Palveluiden ostot kasvoivat 0,5 % ja avustukset kasvoivat peräti 6,1 %. Verorahoituksessa verotulot kasvoivat 0,807 miljoonaa ja valtionosuudet kasvoivat 0,436 miljoonaa. Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 0,481 miljoonaa ja valtionosuudet alittuivat 0,150 miljoonaa. Kun nettorahoitustuotot kasvoivat 0,036 miljoonaa ja poistot kasvoivat 0,094 miljoonaa tilikauden tulos parani 1,023 miljoonaa vuodesta 2013 ja nousi 0,07 miljoonaa positiiviseksi. Kaupunki pysyi tekemään positiivisesta tuloksesta euron siirron ja tulouttamaan poistoeroa 0,406 miljoonaa, jolloin osoitettu tilikauden ylijäämä nousi 0,44 miljoonaan ja kumulatiivinen ylijäämä 6,118 miljoonaan Kaupungin investointimenot nousivat 4,709 miljoonaan. Investointiosa toteutui 95,9 prosenttisesti. Kaupungin talouden riski muodostuu suuren investointiohjelman (vuosina ,6 miljoonan poistonalaisten investointien omahankintameno) aiheuttamasta pitkäaikaista epätasapainosta tulonmuodostuskykyyn (vuosikate samana ajanjaksona 19,9 miljoonaa), mikä näkyy velkaantumispaineena. Poistot saman ajanjaksona ovat olleet 14,9 miljoonaa ja vuosipoistot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta ,000 7,000 Vuosikate, sumupoistot ja investointien omahankintameno sumu poistot poistonalaisten inv. Omahankintameno vuosikate 6,000 5,000 Milj. euroa 4,000 3,000 2,000 1,000 0, ,000

16 15 Nurmeksen talouden tasapaino ja velkaantuminen tuhansia euroja tilikauden tuloksen kertymä korjatun tuloksen kertymä kertynyt lainakannan muutos Korjatussa tuloksessa sumu-poistot on korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla ja lisätty satunnaiset erät. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Vuoden 2013 lopulla Lieksan kaupungin aloitteesta aloitettiin kuntarakennelain mukainen selvitystyö Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon välillä. Selvitystyö päättyi lokakuussa kuntaliitossopimusluonnoksen hylkäämiseen Valtimon ja Nurmeksen valtuustoissa, vaikka Lieksan valtuusto hyväksyi sopimuksen. Juuka oli irtautunut selvitystyöstä jo toukokuussa. Ratkaisulla on merkitystä kaupungin kehitysnäkymän kannalta, koska kuntien tehtävistä tulee siirtymään pois noin kaksikolmasosaa Sote-ratkaisun myötä. Sote-ratkaisun lainsäädäntömuutos keskeytyi perustuslakivaliokunnan kantaa, joka koski esityksen rahoitusta ja hallinnon kansanvaltaisuutta. Sote-uudistus tulee toteutumaan tavalla tai toisella rakennepoliittisten paineiden vuoksi. Sote-ratkaisun kaatunut versio olisi nostanut Nurmeksen maksuosuutta 223 euroa/asukkaalta kun valtionosuusjärjestelmän muutos olisi lisännyt valtionosuutta siirtymäkauden jälkeen 193 euroa. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitoksen kaatuminen hankaloittaa kuntien yhteistyötä todennäköisesti ainakin vaalikauden loppuun. Nurmeksen kannalta yhteistyöongelmat näkyvät tuottavuusohjelman vaihtoehtojen supistumisena. Seudun kuntien nettotoimintamenot asukasta kohti ovat maan keskimääräistä korkeammat ja korkeammat kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa. Kunnallistalouden näkymään vaikuttaa keskeisesti Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisen toimenpiteet ja aikataulu. Ratkaisevaa on nettotoimintamenojen kasvun hallinta, koska demograafinen muutos heikentää nopeasti tuloverokertymää: palkka- ja yrittäjätulot muuttuvat eläketuloiksi, joiden verokohtelu on myös lievempää. Tulonsaajista 19,4 % ei vuonna 2013 maksanut

17 ollenkaan kunnallisveroa. Kaupungin onnistuminen tuottavuus- ja kiinteistöohjelmissa ratkaisee heikkenevän kehityksen vauhdin. 16 Kaupungin lainasalkku asukasta kohti, 1612 euroa, on tuhat euroa alle maan keskiarvon. Kaupungin kannalta velkaantumisriski syntyy siitä, että rakennettujen yritystoimitilojen myynti ei toteudu tavoitellussa aikataulussa. Toisaalta investoinnit ovat ainoa mahdollisuus lisätä työvoiman kysyntää ja sitä kautta kunnan tulorahoitusta. Kaupungin takaussalkun koko kasvoi 1,072 miljoonaa euroa 3,974 miljoonaan eli 492 euroa/asukas. Tietoverkko-osuuskunnan laajakaistan rakennuslainan takaus laajensi kaupungin takausten toimialaa. Takauksista 1,7 miljoonaa on konserniyhtiöiden lainojen takauksia ja 2,2 miljoonaa tietoverkko-osuuskunnan, vanhustentaloyhdistyksien, vesi- ja jätevesiosuuskuntien ja kuntien jäteyhtiön takauksia Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintokunnat ovat laatineet vuonna 2008 sisäisen valvonnan suunnitelmat, joiden toteuttaminen on työn alla. Riskien arviointi on tapahtunut toiminnan suunnittelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja määritellyt uudelleen tilivelvolliset viranhaltijat. Vuoden 2014 tilinpäätösohjeessa on velvoitettu hallintokunnat arvioimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan. Hallintokunnat ovat laatineet lautakunnissa arvion sisäisen valvonnan järjestämisen tilasta. Johtoryhmä on valmistellut kaupunginhallituksen arvion maaliskuussa. Riskien kartoitus, joka on vaihtelevasti toteutettu eri toiminnoissa, on pääosin vanhentunut kuntarakennetyön lopputuloksen myötä. Riskien kartoitus on tapahtunut pääosin toiminnan muutosten suunnittelun yhteydessä. Riskien arviointityö saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään vuoden 2015 toimintakertomuksessa. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. ei perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen 2. arviointiin 3. hallintaan Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. henkilöstöriskit 2. toimitilariskit 3. investointi- ja omituspoliittiset riskit Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienarvioinnin päivitys 2. Kiinteistöohjelman päivitys 3. Kuntastrategian päivitys, jossa otetaan huomioon kunnan toimialan supistuminen seuraavan vaalikauden alusta. Kaupunki arvioi, että sisäinen tarkastus tulee hoidettua osana johtamisprosesseja. Erillisesti organisoituun sisäiseen tarkastukseen ei ole voimavaroja. Kaupungin sisäinen valvonnan asianmukaisuus on tyydyttävällä tasolla. Sisäinen valvonta antaa riittävän varmuuden, mutta ei ole systemaattista.

18 Kokonaistaloudellinen tarkastelu Tilikauden toiminan tulos ja rahoitus TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 14,4 14,2 Vuosikate/Poistot; % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Kaupungin poistonalaisten investointien omahankintameno on vuosina keskimäärin 4,455 miljoonaa euroa, joten tulorahoitus ei ole riittävä investointitasoon nähden, vaikka investoinnit sisältävät yritystoimitilarakentamista, johon sisältyy myyntiodotusta.

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, T Investointien tulorahoitus, % 72,7 30,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,3 24,3 Lainanhoitokate 1,6 1,2 Kassan riittävyys, pv 12,7 12,8 Maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Investointien vaatima lyhytaikainen lainoitus konvertoitiin pitkäaikaiseksi lainaksi vuoden lopussa.

20 19 Maksuvalmius kuun viimeisenä päivänä päivää kuukausi Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet

21 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muu omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 6. Ostovelat 3 7. Muut velat 2 3

22 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5. Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 66,6 67,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 31,1 30,4 Kumulatiivinen ylijäämä, milj.euroa 6,119 5,679 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas Lainakanta milj. 13,028 12,041 Lainat /asukas Lainasaamiset , milj. 0,477 0,407 Asukasmäärä Lainasalkun painotettu keskikorko on 1,62% ja painotettu maturiteetti 7,3 vuotta. Salkun keskikorko on laskenut vuodessa 0,2 prosenttiyksikköä ja laina-aika pidentynyt 0,1 vuotta. Lainasalkussa kiinteiden korkojen osuus on laskenut 44 %:sta 33 %:iin. Lainasalkussa ei ole kertalyhenteisiä lainoja. Kaupungin sijoitussalkku oli 0,139 miljoonaa. Sijoitussalkun tuotto oli euroa eli 8,5 %. Koko sijoitussalkku oli korkoinstrumenteissa. KOKONAISMENOT JA -TULOT TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 8,0 12,8 Toimintakulut 55,8 88,9 Verotulot 24,1 38,6 - Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1 Valtionosuudet 26,8 43,0 Korkokulut 0,2 0,3 Korkotuotot 0,0 0,1 Muut rahoituskulut 0,0 0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 0,6 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - luovutusvoitot 0,0-0,1 - luovutustappiot 0,0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,0 Investoinnit Käyttömaisuuden myyntitulot 0,0 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 4,7 7,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3,0 4,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,0 3,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 62,4 100,0 Kokonaismenot yhteensä 62,7 100,0 kokonaistulot-kokonaismenot -0,36 Muut maksuvalmiusmuutokset-rahavarojen muutos 0,36

23 Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 3 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä 12 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Kuntakonsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Vuoden 2014 kaupunkikonsernin ositettu tulos oli ,55 euroa ylijäämäinen (vuonna ,89 euroa alijäämäinen). Vuosikate oli 1,801 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Konsernitulosta paransivat tytäryhtiöistä Nurmeksen Lämpö Oy ( ), Nurmeksen Yrityspalvelu Oy (10.488) ja kuntayhtymistä terveyskeskuskuntayhtymä ( ), koulutuskuntayhtymä ( ), sairaanhoitopiiri ( ) ja maakuntaliitto (10.372). Tulosta heikensivät tytäryhtiöistä Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot ( ), Loma-Nurmes Oy ( ) ja kuntayhtymistä Itä-Suomen päihdehuolto (-180). Konsernin lainakanta kasvoi 0,449 miljoonaa 23,318 miljoonaan eli on /asukas, mikä on noin puolet maan keskiarvosta. Lainakannan nousu johtuu yksin emon lainakannan noususta (+0,987 miljoonaa). Lainakannasta tytäryhtiöiden osuus on 765 euroa/asukas. Terveyskeskuskuntayhtymän henkilökunnan määrä nousi 12:lla 187:ään ja tytäryhtiöiden nousi neljällä henkilöllä 44:ään. Kun emon henkilöstö nousi kuudella 480:een, konsernin kokonaishenkilöstö kasvoi 22:lla 711 henkilöön. Konsernin henkilötyövuodet laskivat 706,3:sta 701,3:een.

24 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät 1 3 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli/alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 42,3 40,4 Vuosikate/Poistot; % 123,4 90,6 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

25 24 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 1 3 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 0 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta 0 0 Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-3 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varaojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, T Investointien tulorahoitus, % 104,2 47,3 Lainanhoitokate 2,1 1,7 Kassan riittävyys, pv 32,7 26,9 Asukasmäärä

26 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 70 Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

27 26 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 54,3 54,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 41,1 41,7 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , milj. 23,318 22,869 Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , milj. 0,070 0,000 Asukasmäärä Konsernitoiminnan ohjaus ja oleelliset tapahtumat Kaupungin strategiassa hyväksytyn paikallisen sote-interaation toteuttamiseksi syksyllä 2013 kaupunki asetti Valtimon kunnan kanssa sote-muutostyöryhmän, joka jätti raporttinsa, johon Valtimon edustaja jätti eriävän mielipiteensä. Valtuusto hyväksyi toukokuussa työryhmän esityksen aloittaa Valtimon kunnan ja terveyskeskuskuntayhtymän kanssa uuden Sote-organisaation valmistelun, joka olisi toiminnassa Valtimon kunnan jäätyä odottamaa valtakunnallista ja maakunnallista sote-ratkaisua Nurmeksen valtuusto elokuussa päätti aloittaa valmistelun Nurmeksen sosiaalitoimen siirtämisestä kuntayhtymään integraation toteuttamiseksi. Valmistelun alkaessa helmikuussa 2015 siirron tavoiteajankohta siirrettiin vuoden 2016 alkuun. Perusterveydenhuollon kustannukset eivät terveydenhuollon kuntayhtymässä kasvaneet, mutta kuntien maksuosuudet nousivat neljä prosenttia tosin Nurmeksessa vain 0,7 %. Kuntayhtymä alensi hinnoittelua yhteensä noin eurolla eli 1,8%. Kuntayhtymä aloitti Valtimon yksikön uudelleenjärjestelyn valmistelun vasta Valtimon palveluasumisen yksikön valmistumisen jälkeen. Nurmeksen kaupunki esitti syksyllä 2013 valmistelun aloittamista osana tuottavuusohjelmaa. Viivästyksen kustannuksena Valtimon kuntarahoitusosuus kasvoi euroa eli 12,2 %. Kuntayhtymän kautta läpilaskutettava erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 3,6 % Nurmeksen nousun ollessa 4,4 %. Kaupungin tavoite perusterveydenhuollon viikonloppupäivystyksen yhteistoiminnasta Lieksan kanssa ei toteutunut Lieksan hylättyä yhteistyön. Konserniyhtiöissä Loma-Nurmes Oy:n toimitusjohtaja erotettiin kesällä, suoritettiin erityistilintarkastus ja yhtiössä aloitettiin voimakkaat elvytystoimet yhtiön oman pääoman säilyttämiseksi. Valtuusto hyväksyi joulukuussa yhtiön suunnitelman vaihtovelkakirjalainan konvertoimiseksi ja oman pääoman korottamiseksi. Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 4,405 M 4,429 M 4,5 M 4,852 M Käyttökate 22,1 % 23,5 % 25 % 26,1 % Investoinnit T

28 Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Huoneistojen käyttöaste 94,3 % 94,2 % 95,0 % 91,0 % Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin suunnittelu 7 kohteessa heti kun tarjontaa Kaksi uutta sisäverkkoa, Porokylän alueen kohteissa kytkettävissä vuoden 2015 alusta Taloudellisuus ja hinnoittelu Keskimääräinen vuokrataso 7,12 /m2 7,12 /m2 alle Pielisen Karjalan 7,55 /m2 P-K:n alhaisin keskiarvon Kaupungin energiatehokkuusohjelma toteutui toteutui mukana mukana Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Nuorisokäytön osuus 72 % 75,8 % 80 % 71,3 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko perustuu kaupungin kahden konserniyhtiön johdon ja konsernijohdon itsearviointiin. Konsernivalvonnan osalta on arvioitu konserniohjausta, ohjeiden antoa kaupungin edustajille, konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumisen arviointia, tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman raportointia, keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttöä sekä riskien hallinnan toimivuutta. Konserniyhtiöt raportoivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista osin vapaamuotoisesti. Tytäryhteisöjen riskienhallinta, analysointi ja raportointi ei kaikilta osin ole ollut konsernijohtoa tyydyttävää. Konserniyhtiöiden osalta raportointi on yhdenmukaistunut. Konserniyhteisöjen riskienhallinta on järjestetty kullekin toimialalle tyypillisesti.. Kaupunginhallitus arvioi konsernivalvonnan tilan tyydyttäväksi. Hyväksytyt ohjeet ja uudistetut menettelyt luovat pohjaa tason nostamiseen edelleen Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Kaupungin vuoden 2014 tilikauden tulos on ,93 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että poistoeroa tuloutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti yhteensä ,73 euroa ja riskirahastoon siirretään euroa ja tilikauden kirjanpidollinen tulos ,66 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 1.2 Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen

29 Valtuuston asettamat kunnallistaloudelliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 28 Ta 2014 Tp 2014 Tunnusluvut Tavoitearvo Asukasmäärä Tuloveroprosentti 20,5 20,5 Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 13,9 14,4 Vuosikate/Poistot; % 79,4 102,1 Vuosikate, /asukas Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas Lainakanta ,M 12,892 13,028 Lainat /asukas Investointien tulorahoitus, % 70,2 72,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,3 50,3 Toteutumaarvo Muutos % Tavoitearvo Toteutumaarvo Toimintatuotot -5,3 1,8 Toimintakulut 1,3 0,6 Toimintakate 3,0 0,3 Verorahoitus 2,7 2,5 Vuosikate -5,0 48,8 Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu, että puolet ennustetusta eläkkeelle siirtymisestä korvataan uuden henkilöstön palkkaamisella. Kuntien eläkevakuutuksen ennuste vuodelle 2014 vanhuuseläketapahtumista oli 20 ja työkyvyttömyyden osalta 6 eli yhteensä 26, josta toteutui 10 vanhuuden ja 9 työkyvyttömyyden perusteella eli yhteensä 19 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin vakinainen henkilöstö kasvoi kuudella 480:een ja kaupungin henkilötyövuodet supistui 5 htv eli yhden prosentin. Eläköitymisen hyödyntäminen ei siten toteutunut tavoitteen mukaisesti Käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuusto teki talousarviovuoden aikana käyttötalouteen menomäärärahalisäyksiä yhteensä euroa. Muutettuun talousarvioon nähden sitovuustaso (vastuualuetaso) ylittyi menomäärärahoissa yhteensä euroa ja tuloarviot alittuivat euroa. Käyttötalouden menot ylittivät muutetun talousarvion eurolla ja tulot ylittyivät yhteensä eurolla. Hakemattomia määrärahan ylityksiä oli neljällä vastuualueella: kaupunginhallituksen, varhaiskasvatuksen, toimitilojen ja kuntatekniikan vastuualueella. Tuloarvion alituksia oli kolmella vastuualueella: sosiaalipalveluiden, rakennus- ja ympäristölautakunnan ja toimitilojen vastuualueella. Keskushallinto Vuosi 2014 oli Nurmeksen kaupungin 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden merkeissä järjestettiin erilaisia ilmaistapahtumia alkaen uuden vuoden torijuhlasta ilotulituksineen päättyen itsenäisyyspäivän juhlaan. Mukaan mahtuivat mm. JVG:n konsertti torilla ja Ismo Leikola show Pielisareenalla. Myös vuoden aikana 40 vuotta täyttäviä kuntalaisia muistettiin.

30 29 Uuden vuoden juhlan yhteydessä julkistettiin kaupungin uusi logo ja graafinen ohjeistus. Uusi, värikkäämpi ulkoasu on antanut kaupungille näkyvyyttä ja sitä on otettu käyttöön eri painotuotteissa, lehti-ilmoittelussa, asiakirjapohjissa jne. Kuntayhteistyö Pielisen Karjalan kunnat päättivät Lieksan kaupungin esityksestä laatia yhteisen kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitysmiehenä toimi FCG:n Konsultointi Oy:n selvitysmies Mikko Kenni apunaan Seppo Tiainen. Juuan kunta irtaantui selvityksestä jo ensimmäisessä vaiheessa ja Nurmeksen ja Lieksan kaupungit sekä Valtimon kunta jatkoivat selvityksen tekemistä kuntaliitosmallin pohjalta. Kuntaliitosselvityksen sekä kuntaliitossopimusluonnoksen valmistelu siihen liittyvine kuulemisineen kestivät koko kesän ja alkusyksyn. Kuntien valtuustot käsittelivät asiaa samanaikaisissa kokouksissaan lokakuussa Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksyi selvityksen ja kuntaliitossopimuksen, Nurmeksen kaupunginvaltuusto ja Valtimon kunnanvaltuusto eivät hyväksyneet, joten kuntaliitos jäi toteutumatta. Kaupunginkanslia ja henkilöstöhallinto Kaupunginkanslian vuosi 2014 käynnistyi muuttolaatikoiden keskellä. Kaupungintalon siirtyminen väistötiloihin, Kirkkokatu 14:n virastotaloon tapahtui helmikuun alussa. Toimistojen muutto tapahtui kahdessa päivässä, arkistojen siirto kesti viikon. Muuton jälkeen kaupunginvaltuuston kokoukset on pidetty Hyvärilän nuorisokeskuksen tiloissa, kaupunginhallitus kokoontuu keskushallinnon tiloissa Kirkkokatu 14:ssa. Kaupunginkanslian edustajat osallistuivat kaupungintalon peruskorjauksen suunnitteluryhmän työskentelyyn. Valtuuston päätettyä marraskuussa, että kaupungintalo korjataan toimijataloksi, on suunnittelutyöryhmän työskentely ollut pysäyksissä. Kaupungin intranet-sivusto uusittiin kevään aikana uudenaikaiselle Sharepoint-alustalle. Sisäistä tiedottamista on pyritty kehittämään intran avulla sekä kannustettu henkilöstöä intran käyttöön. Myös kaupungin julkiset www-sivut uusittiin vuoden aikana. Kaupungin uuden visuaalisen ilmeen mukaiset uudet sivut julkaistiin lokakuun alussa. Molempien sivustojen päivitysprojektien vetovastuu oli keskushallinnossa, varsinaiseen päivitystyöhön osallistui henkilöjä kaikista hallintokunnista. PTTK Oy:n hallinnoima sähköistä arkistointia valmisteleva Sarke-hanke päättyi vuoden 2014 loppuun. Kuntien yhteistyö sähköisen arkistoinnin kehittämisessä jatkuu. Toukokuussa 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Kaupunginkanslian henkilöstö huolehti pääosin vaalien ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän käytännön järjestelyistä. Vaalien äänestysprosentti jäi vaatimattomaksi, 31,3 %. Vuonna 2014 kaupunginkansliasta jäi eläkkeelle toimistonhoitaja ja kaupunginsihteeri. Toimistonhoitajan tilalle ei palkattu uutta henkilöä vaan työt jaettiin kaupunginkanslian toimistotyöntekijöiden kesken. Uuden kaupunginsihteerin rekrytointi käynnistettiin jo keväällä ja uusi viranhaltija aloitti elokuun alussa ensin viransijaisena ja alkaen vakinaisena. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi Populus-tietojärjestelmä. Populuksen käyttöönoton myötä muuttuivat osin myös toimintatavat. Työntekijä vie itse loma-, koulutustai muun poissaolon tiedot suoraan järjestelmään (tiedot voi viedä myös ns. sihteerikäyttäjä) ja esimies käy hyväksymässä tiedot. Samoin esim. kaikki palvelussuhteen muutokset on sihteerin/esimiehen tehtävä järjestelmään, palkkatoimisto ottaa valmiit tiedot vastaan, mutta ei voi tehdä niihin korjauksia.