TYÖVALMENNUS OTAVAN KOULUTILAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUTENA
|
|
- Jorma Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖVALMENNUS OTAVAN KOULUTILAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUTENA Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys Kari Kangaspunta
2 Sisällysluettelo Tausta ja toimeksianto... Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset... Otavan koulutila ja oppilaitoskampus... Ongelmat ja niiden taustat... Kehittämisen edellytykset ja kehittämisen suunnat... Otavan koulutila välityömarkkinoiden työvalmennuskeskuksena... Välityömarkkinat kokoavana käsitteenä... Työvalmennuksen kenttä...10 Tilausta uudelle työvalmennuskeskukselle...11 Otavan koulutila työvalmennuskeskuksena...12 Strategiset linjaukset...12 Työtoiminnan puitteet...13 Työtoiminnan synergiahyödyt...15 Kuntouttava ja valmentava koulutus...16 Psykososiaalinen kuntoutus...16 Oppilasasuntoloiden käyttömahdollisuudet osana työvalmennuskeskuksen toimintaa...17 Asuntolarakennus työpajakäyttöön...17 Valmennuksen ja työtoiminnan kohderyhmät...18 Lopuksi...18 Sivu 1
3 OTAVAN KOULUTILAN UUSIA KÄYTTÖMUOTOJA KOSKEVA SELVITYS Tausta ja toimeksianto Tämä raportti perustuu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän tilaamaan selvitykseen, joka on käynnistynyt syksyllä Selvityksen teosta on vastannut ulkopuolisena selvitysmiehenä ja konsulttina VTM Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä. Toimeksiantoon on kuulunut kartoittaa onko Etelä-Savon ammattiopistoon (EsEdu) kuuluvalle Otavan koulutilalle löydettävissä uudenlaisia käyttömuotoja, jotka tehostaisivat kampuksen tilojen käyttöä ja samalla tukisivat koulutilan opetustoimintaa. Otavan koulutila on luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitoskampus. Koulusta valmistuu puutarhureita, maaseutuyrittäjiä sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia. Yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena maatalouselinkeinon merkitys työvoima- ja koulutusmarkkinoilla on merkittävästi pienentynyt. Tämä on luonnollisella tavalla heijastunut maatalousalan ammatillisen koulutuksen tarpeeseen ja kysyntään. Vuonna 1856 perustettu karjanhoito- ja maanviljelyskoulu on nykyiseltä nimeltään Etelä-Savon ammattiopiston (EsEdu) Otavan koulutilan toimintayksikkö ja sen tehtävänä on tarjota ammatillista opetusta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Vaikka Otavan koulutila on kyennyt uudistumaan ja suuntaamaan koulutustarjontaansa uusille osaamisaloille, se ei ole voinut välttyä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksilta. Siinä missä kampuksella opiskeli parhaimpina päivinä 250 maatalous- ja puutarha-alan opiskelijaa, on opiskelijoiden määrä nykyisin noin sata. Volyymin pieneneminen heijastuu tilojen käyttöasteeseen, kustannuksiin ja myös mahdollisuuksiin käyttää koulutusresursseja tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset Selvityksen tavoitteena voidaan pitää ideoiden ja ehdotusten tuottaminen siitä miten Otavan koulutilan elinvoimaisuutta voidaan oppilaitosyksikkönä lisätä. Kampuksella on tiloja, jotka ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Yksi ratkaisu on toki se, että tiloja vuokrataan ulkopuolisiin toimintoihin, jotka eivät liity oppilaitoksen toimintaan. Näitä vaihtoehtoja ei selvityksessä systemaattisesti kartoitettu. Oppilaitoksen perustehtävän, ammatillisen kulutuksen, kehittämiseksi on toteutettu useampiakin hankkeita. Tässä selvityksessä sivutaan myös teemaa, mutta pääpaino on sellaisten uusien toimintojen kehittämisessä, joilla on kytkentä koulutusvetävään. Sekä koulutusyhtymän hallinnon, että erityisesti henkilöstön edustajien näkemyksissä on korostettu synergian merkitystä nykyiseen opetustehtävään ja henkilöstön työpanoksen käyttöön. Synergia tarkoittaisi sitä, että toiminnot tukisivat toinen toisiaan. Paitsi yhteistyötä, synergia voisi tarkoittaa myös sitä, että henkilöstön, koulutustilojen ja muiden resurssien käyttö voisi olla osittain yhteistä. Synergia voisi toteutua sitä kautta, että kampuksen vireyden ja elinvoiman kasvaessa, myös ammatillisen opetuksen edellytykset paranevat. Toimeksiantoon liittyvissä alustavissa keskusteluissa ja toiveissa uusien toimintamuotojen on hahmoteltu liittyvän esimerkiksi työvalmennukseen, -kuntoutukseen tai erityisryhmien koulutukseen. Samaan aikaan tämän selvitystyön kanssa on Mikkelin seudulla valmisteltu laajaa välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa ja sen toteutukseen hanketta, joka toteutetaan vuosina uuden EUohjelmakauden rahoituksella. Selvitystyön yhteydessä on tätä suunnitteluprosessia hyödynnetty ja ehdotettu toiminnan kehittäminen sai nopeasti tältä pohjalta suuntansa. Sivu 2
4 Oma lähestymiskulma toimeksiantoon on täsmentynyt työn aikana. Jo alkuvaiheessa syntyi näkemys siitä, että ulkopuolisen konsultin ulkoapäin tuottamat ideat eivät voi ratkaista koulutilan kehittämishaasteita. Koko kehittämisen prosessia on tarkasteltava laajemmassa perspektiivissä, jossa huomioidaan erityisesti oppilaitoksen oma kyky osallistua toiminnan kehittämiseen. Toimintaperiaatteeksi vahvistui näkemys siitä, että kehittämisen ideointi ja suunnittelu tulee tapahtua yhteistyössä toimintayksikön johdon ja henkilöstön kanssa. Uuden toiminnan tulee joka tapauksessa saada yhteisön hyväksyntä ja tuki, jotta se luontevasti asettuisi uuteen toimintaympäristöönsä. Ilman osallisuutta hyväksyntää ja toiminnan synergiaa on vaikea rakentaa. Toinen lähtökohta suunnittelutyöllä perustu ajatukseen, jonka mukaan ammatillisen oppilaitoksen toiminnan kehittäminen noudattaa samanlaisia lainalaisuuksia, kuin yritystoiminnan kehittäminen. Markkinaehtoisessa toimintaympäristössä tulevaisuuteen tähtäävä strateginen suunnittelu on toiminnan jatkuvuuden edellytys pidemmällä aikavälillä. Tästäkin näkökulma ulkopuolisen konsultin intervention tulisi olla ohjauksellinen ja prosessin tulisi painottua työyhteisön kanssa tehtävään työhön, eikä ulkoa tuotettujen ideoiden kauppaamiseen. Markkinaehtoisessa toimintaympäristössä oppilaitoksen on kyettävä tekemään jatkuvaa strategiatyötä kyetäkseen asemoitumaan markkinoilla oikeiden koulutustuotteiden kanssa oikeille kohderyhmille. Toinen vaatimus koskee laadun ylläpitämistä ja kehittämistä. Koulutustuotteiden tulee olla paitsi oikeita ja oikein kohdennettu, myös sisällöltään sellaisia, että ne vastaavat työelämän ja opiskelijoiden odotuksiin ja vaatimuksiin. Selvityksen yhtenä taustaviitekehyksenä toimii aluekehityksen näkökulma. Otavan koulutilan uusien toimintojen osalta on syytä odottaa myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Kehittäminen vaatii yleensä myös taloudellisia panostuksia. Panostukset ovat perusteltuja silloin, kun investoinnit heijastuvat aluetalouteen tai työllisyyteen. Nämä voivat toteutua muun muassa uusien työpaikkojen, alueen näkyvyyden, vireyden tai paikallisen kulutuskysynnän kasvun kautta. Otavan koulutila ja oppilaitoskampus Otavan koulutila on monipuolinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas oppilaitoskampus luonnonkauniilla paikalla lähellä Mikkeliä. Mikkelin keskustasta koulutilalle on matkaa 12 km ja esimerkiksi Rantakylästä Kunnanmäeltä 8,4 km. Oppilaitos perustettiin vuonna 1856 Puulaveden rannalla sijaitsevaan, entiseen majurin virkataloon ja se sai nimekseen Otavan karjanhoito- ja maanviljelyskoulu. Otavan nimi syntyi siitä, että koulua varten yhdistettiin seitsemän tilaa. Näin on saanut nimensä koko nykyinen Mikkelin kaupunginosa. Koulutilan johtajan asunto valmistui 1904 pari vuotta aikaisemmin palaneen majurin puustellin tilalle. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Usko Nyström 1 ja se on kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena suojeltu. Alueella on muitakin museoviraston suojelukseen määrättyjä kohteita, mm valmistunut kivinen navetta, joka on nyt tyhjillään. Koulutilan vanha puisto on johtajan rakennuksen edustalla. Nykyisin puistossa on noin 240 puuvartista kasvilajia, lisäksi alueella on perenna- ja yksivuotisten kukkien näytemaita. Koulutilan taimistossa on kattava valikoima alueella menestyviä puita, pensaita ja perennoja. 2 Kymmenen hehtaarin puistoalueen lisäksi maatilaan kuuluu peltoja sekä omia metsiä noin 100 ha, sekä hoitovastuulla olevia valtion metsiä noin tuhat hehtaaria. Koulutilalla ulospäin näkyvimpiä rakennuksia ovat koulutilan kasvihuoneet, joissa tuotettuja vihanneksia ja kukkia tuotetaan myös paikalliseen myyntiin. Ohessa ilmakuva alueesta. 1 Usko Nyström ( ) oli merkittävä suomalainen arkkitehti, joka on tullut tunnetuksi jugend-rakennuksistaan. Hänen töitään ovat mm. Imatran valtionhotelli, useat asuinrakennukset Helsingissä, Kansallis-Osake-Pankin konttori Viipurissa ja Porin Gygnaeuksen koulu. Nyströmille myönnettiin professorin arvo vuonna 1922.(Lähde: Suomen rakennustaiteen museo) 2 Sivu 3
5 OTAVAN KOULTILAN KAMPUS ILMAKUVANA 3 Koulutilan rakennukset edustavat yli satavuotisen historian eri vuosikymmeniä. Viimeisimmät isommat rakennuskohteet ovat olleet 2000-luvun alusta, jolloin rakennettiin uusi navetta ja kasvihuone. Tiloista on valmistunut juuri kuntoarvio, joka osoittaa, että rakennusten ikärakenteesta ja runsaasta lukumäärästä johtuen korjauskustannukset ovat suuria pelkästään välttämättömien ylläpitokorjausten vuoksi. 3 Kuva: Sivu 4
6 Ongelmat ja niiden taustat Kehittäminen käynnistyy ongelman tunnistamisesta. Ongelma on kyettävä paitsi näkemään, myös hyväksymään, jotta muutos saadaan käyntiin. On myös hyvä analysoida kenelle ongelma on ongelma ja miten se näyttäytyy eri osapuolille. Vaikka oppilaitoksen toiminta on kehittynyt ja uudistunut, se ei ole kyennyt turvaamaan sellaista toiminnan volyymiä, joka olisi luonut edellytykset kampuksen säilymisenä vireänä ja uudistuvana oppimisympäristönä. Toimintayksikön monet rakennukset alkavat olla peruskorjauksen tarpeessa. Seuraavassa taulukossa hahmotellaan Otavan koulutilan eri osapuolia ja sidosryhmiä ja esitetään näkemyksiä siitä, miten koulutilan tilojen vajaakäyttö ja pahimmillaan toiminnan näivettyminen näyttäytyy ongelmana tai uhkana eri osapuolille. Osapuoli Koulutuksen hallinto kuntayhtymän Kapasiteetin vajaakäytön aiheuttamia ongelmia / uhkia. Taloudellinen ongelma. Tyhjillään ja vajaakäytössä olevista tiloista aiheutuu kustannuksia, joita ei saada katetuksi normaaleilla oppilasmaksuilla. Miten rahoitetaan syntyvä alijäämä? Osa rakennuksista on suojeltuja. Pahin uhkakuva lienee vastuu ulkoilmamuseon ylläpidosta. Koulutusala / henkilöstö Hallinnosta tulevat paineet kulujen pienentämiseksi vaikeuttavat opetustoimintaa entisestään. Epävarmuus tulevasta. Kokemus, että hallinnossa ei ymmärretä yksikön erityispiirteitä. Uhkana on myös supistumisen kierre ja koko koulutusyksikön vetovoiman väheneminen, jolloin myös henkilöstön työpaikat vaarassa. Oppilaitoksen ylläpitäjäkunnat ja päätöksentekijät Opiskelijat Taloudellinen ja poliittinen ongelma. Miten toiminta turvataan ilman suuria kustannuksia. Kampuksen toiminnan hiipuminen pienentää opetustarjonnan monipuolisuutta ja opetuksen laatua. Voi heijastua myös koulutuksen arvostukseen työmarkkinoilla. Otavan koulutila on joutunut viime vuosien aikana kokemaan rajusti ammatillinen oppilaitoskentän hallinnolliset myllerrykset, joita se on viimeisten vuoden aikana kokenut. Tällä on oma merkityksensä syntyneeseen tilanteeseen. Muutosten aikakausi alkoi Otavassa vuonna 1994, kun valtion omistama Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos lakkautettiin ja perustettiin Mikkelin maaseutuoppilaitos. Tämä ennakoi isoa organisaatioaseman muutosta, jossa valtion oppilaitos muuttui kunnallisen koulutuskonsernin osaksi. Runsaan kymmenen vuoden aikana ammatillinen koulutuskenttä on uudistunut rajusti ja omistajatahot ovat muuttuneet nopeaan tahtiin. Otavan koulutilalla voi nähdä ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä silloin, kun organisaation fuusio tai muu iso muutosprosessi toteutuu puutteellisesti. Koulutilan kohdalla toimintaympäristön muutokseen sopeutuminen olisi edellyttänyt täydellistä toimintatavan ja organisaatiokulttuurin muutosta valtion laitoksesta koulutuspalveluja yritysmäisesti tuottavaksi yksiköksi. Siihen oppilaitos ei ole kyennyt. Syitä lienee sekä johtamisessa, että omistajapolitiikassa. Vaikka selvityksen puitteissa ole edellytyksiä tehdä analyysia oppilaitoksen johtamisesta ja omistajapolitiikasta (eikä se kuulu toimeksiantoon), syntyy niukankin informaation varassa vaikutelmia ja kysymyksiä, joita pidän hyvänä tuoda näkyviin. Taustalla olevien ongelmien tunnistaminen voi kenties poistaa oppilaitoksen uudistumisen esteitä. Ensimmäinen kysymys liittyy siihen, onko Otavan koulutila missään vaiheessa kunnolla integroitunut kunnallisen oppilaitoskonsernin osaksi? Näyttää, että hallinnon ja oppilaitokset suhteet eivät ole Sivu 5
7 rakentuneet sellaiseksi, että ne olisivat luoneet hyvää pohjaa oppilaitoksen kehittämiselle. Oppilaitokselle on syntynyt kokemus, että hallinto ei ymmärrä heidän erityispiirteitään. Hallinnossa koetaan, että oppilaitos ei ymmärrä sen realiteetteja, eikä kykene tekemään tarvittavia uudistuksia. Yleisemminkin voi kysyä, onko Otavan koulutila nähty Mikkelin seudulla enemmän koulutuspoliittisena ongelmana, kuin mahdollisuutena viimeisten 15 vuoden aikana? Kysymys ei ole vain hallinnollisesta integraatiosta, vaan organisaation henkisestä rakenteesta, toimintakulttuurista. Otavan koulutila ehti toimia 135 vuotta valtion maatalousoppilaitoksena, ennen kunnallistamista. Tässä tilanteessa on varsin ilmeistä, että se kantaa edelleen runsaasti toimintakulttuurin piirteitä tuolta ajalta. Uuden kulttuurin rakentuminen on hidas ja vaivaloinen prosessi mille tahansa organisaatiolle. Se ei tapahdu hallinnollisilla päätöksillä ja vaatimuksilla. Fuusiotilanteissa uuden toimintakulttuurin siirtyminen uuteen organisaatioon edellyttää ennen kaikkea toimivan ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymistä vanhan ja uuden fuusioitavan organisaation välillä. Organisaatio toiminnan haasteet ja ongelmat palautuvat aina myös johtajuuteen, joka on keskeisen tärkeä rooli erityisesti muutosten läpiviennissä ja toiminnan uudistamisessa. Joissain tilanteissa, kun ulkoa tulevat paineet ovat suuria, työyhteisö tai koko organisaatio voi myös ajautua henkiseen jumiin, jossa uudistuminen ja uudistaminen eivät ole mahdollista. Kyse on ryhmäilmiöstä, jossa yhteisö juuttuu sosiaalisiin puolustusmekanismeihin, eikä kykene tarttumaan uusiin haasteisiin. Ilmiöön voi kuulua muun muassa seuraavia piirteitä: kyynisyys, avuttomuuden tunteet, vastuun välttely, toiminnan jäykistyminen, rutiineihin juuttuminen, viestinnän hämärtyminen, klikkiytyminen, syyttely. Tällaisessa tilanteessa uudistusyritykset kilpistyvät joko passiiviseen vetäytymiseen tai aktiivisempiin vastustuksen muotoihin, joita sävyttävät kyynisyyden piirteet ( onhan sitä yritetty ennenkin, eihän täällä kuitenkaan mikään muutu ). Helposti syitä vieritetään jonkun niskoille, mutta tärkeää on huomata, että kysymys on siis kollektiivisesta ilmiöstä, jonka vaikutuspiiriin koko yhteisö joutuu. Otavan koulutilalla on merkkejä siitä, että yhteisö on ollut jonkin asteisesti henkisessä jumissa, jossa edellä kuvatulla tavalla se ei ole kyennyt tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita on ollut tarjolla. Tällaisessa tilanteessa ulkoa tulevat muutos- ja kehittämispaineet vain pahentavat tilannetta. Oppivan organisaation teorioista tunnettu Chris Argyris on tutkinut ilmiöitä ja hänen mukaansa organisaation muutos edellyttää ongelmia ylläpitävien defenssien tunnistamista ja sen näkemistä miksi ongelmat ovat alun perin jääneet ratkaisematta 4. Tästä näkökulmasta ilmiön nostaminen pöydälle yhteisön arvioitavaksi palvelee toivoakseni oppilaitoksen kehittämistä. 4 Argyris, Chris (1992): On organizational learning. Sivu 6
8 ARKKITEHTI USKO NYSTRÖMIN ( ) SUUNNITTELEMA JOHTAJAN ASUINTALO, JOKA ON VALMIS- TUNUT Kehittämisen edellytykset ja kehittämisen suunnat Otavan koulutilan kampus pitää sisällään monenlaisia kehitysmahdollisuuksia, jotka voisivat tukea myös Mikkelin seudun alueellista kehitystä. Alueella on kasautunutta pääomaa siinä määrin, että sitä epäilemättä tullaan kaikissa tilanteissa jatkossakin hyödyntämään. Kysymys on vain kuka sen tekee ja kenen ehdoilla. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää, luovuutta, strategisia valintoja, päätöksiä ja toimeenpanoa. Useimmissa tapauksissa myös rahaa. Aluekehityksen näkökulmasta kehittämiseen panostaminen on kuitenkin investointi ei kulu. Tämän suunnitelman visio lähtee siitä, että koulutila säilyy ja vahvistuu luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisena koulutusyksikkönä. Nyt ideoitavat toiminnot tukevat ja täydentävät tätä perustetehtävää. Mahdolliset uudet toiminnot eivät kuitenkaan vapauta yksikköä oman toimintansa kehittämisvastuusta. Kun perustehtävään liittyvät asiat ovat kunnossa ja yksikkö on omaksunut kehittämisen omaksi toimintakulttuurikseen, voi se täysimääräisesti hyötyä ulkopuolisista toimijoista ja toiminnosta. Selvityksen yhteydessä on tullut näkyviin kaksi potentiaalista kehittämäsuuntaa, jotka täyttävät sekä oppilaitossynergiaan, että aluekehitysvaikutuksiin liittyvät kriteerit. 1) Ensimmäinen suunta, johon tässä raportissa keskitytään, perustuu nk. välityömarkkinoiden ja siihen liittyvän työvalmennuksen 5 kehittämiseen. Työvalmennus on toimintaa, jossa yhdistetään koulutus, kuntoutus ja konkreettinen työnteko. Tähän Otavan koulutilan kampus tarjoaa hyvät mahdollisuudet. 2) Toinen mahdollinen kehittämisen suunta perustuu matkailun kehittämiseen. Otavan koulutila tarjoaa sijaintinsa ja puitteidensa puolesta hyvät edellytykset uudenlaiseen maaseutumatkailukohteen perustamiseen. Idean pohjalta koulutilalle kehiteltäisiin vetovoimainen kotieläinpiha, joka houkuttelisi kaupunkilaisia lapsiperheitä tutustumaan maaseudun eläimistöön. 5 Toiminnasta käytetään myös nimeä työhönvalmennus. Sivu 7
9 Kahden kehittämissuunnan keskinäisessä arvioinnissa on syytä huomioida, että ne eivät ole vaihtoehtoisia suuntia, vaan molemmat voivat toteutua, ja vieläpä toinen toisiaan tukien. Tätä raporttia kirjoitettaessa (maaliskuu 2008) matkailuun liittyvät ideat ovat vielä siinä määrin alkuvaiheessa olevia, että niiden esittely rajataan tästä raportista pois. Otavan koulutila välityömarkkinoiden työvalmennuskeskuksena Välityömarkkinat kokoavana käsitteenä Suomalaisessa työllisyyspolitiikassa on lanseerattu uusi välityömarkkinoiden käsite. Sillä tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluja, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, jotka tähtäävät henkilön työllistymisedellytysten parantamiseen. Tarkoituksena on tarjota yksilöllisiä ratkaisuja henkilöille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Välityömarkkinat pyrkii tarjoamaan ponnahduslaudan avoimille työmarkkinoille. Toimenpiteissä yhdistyvät asiakkaan suunnitelmasta riippuen kuntouttava toiminta, sosiaalipalvelut, koulutus ja palkkatuettu työllistäminen. Välityömarkkinoilla sijaitsevat työpaikat ovat pääsääntöisesti sisääntulo- ja aktivointipaikkoja, mutta osalle kohderyhmästä ne voivat olla myös pysyvä ratkaisu (Työministeriö 2006). Sivu 8
10 Välityömarkkinat eivät tuo varsinaisesti uutta työllisyydenhoidon kenttään, vaan termi kokoaa saman käsitteen alle kirjavan joukon palveluja, joiden järjestämisvastuu on eri hallinnonaloilla. Termi se kuitenkin ohjaa tarkastelemaan palveluja asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja palvelupolkuina. Välityömarkkinoiden asiakasryhmä muodostuu henkilöistä, joiden työttömyys on pitkittynyt tai pysyvämpi työura ei ole käynnistynyt työllistymistä edistävistä toimenpiteistä huolimatta. Joukko on hyvin heterogeeninen, mutta tyypillistä henkilöille ovat elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja se, että ongelmat tai työllistymisen esteet ovat kasautuneet sellaiseksi kimpuksi, joka ei ole ratkaistavissa yksittäisillä toimenpiteillä, kuten koulutuksella. Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston aloitteesta maakunnan joka seudulle on vuoden 2007 aikana suunniteltu ohjelma välityömarkkinoiden kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteet ovat hankkeistettu ja niitä tullaan toteuttamaan uuden EU-ohjelmakauden rahoituksella vuosina Välityömarkkinoiden seudullisten toimintamallien kehittämiseksi ollaan käynnistämässä myös oma välityömarkkinoiden tukirakennehanke, jota hallinnoi TE-keskuksen työvoimaosasto. Välityömarkkinoiden systemaattinen kehittäminen tarjoaa Otavan koulutilalle uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa välityömarkkinoiden palvelutoiminnan suuntaan. Uudet mahdollisuudet liittyvät ensi sijassa siihen, että tuetun työllistämisen, valmennuksen ja koulutuksen ja palvelut pyritään välityömarkkina-konseptissa kokoamaan saman katon alle. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalle tehtävä työllistymiseen tähtäävä suunnitelma pyritään toteuttamaan saman ohjausprosessin puitteissa, eikä hajallaan irrallisina palasina, kuten nyt valitettavan usein tapahtuu. Kokemus on myös osoittanut, että mitä laajempi kirjo palveluja saadaan konkreettisestikin saman toimintayksikön piiriin, sitä helpompi on rakentaa pitkäkestoisempia asiakaspolkuja. Seuraavassa kaaviossa on hahmoteltu työkuntoutuksen ja valmennuksen ulottuvuuksia. Sivu 9
11 Työkuntoutuksen ja valmennuksen sisällön ulottuvuudet Tuotannon kenttä valmentautuminen aidossa työympäristössä usein omaa yritysmäistä tuotantoa käytetään myös ulkopuolisia työpaikkoja Kuntoutuksen ja sosiaalipalvelujen kenttä koko elämäntilanteen huomioiminen terveydellinen, sosiaalinen ym. verkostoituminen muuhun palvelukenttään (osa palveluketjua) Työkuntoutus / työvalmennus Ohjauksen ja valmennuksen kenttä työkyvyn arviointi palveluohjaus valmennus yleisiin työelämävalmiuksiin myös ryhmävalmennusta Koulutukseen kenttä mahdollisuus kohentaa ammattitaitoa työn ja koulutuksen yhdistäminen räätälöidyt ja joustavat mallit Otavan oppilaitoskampus tarjoaa tiloja ja puitteita, joissa voitaisiin hyvin toteuttaa kokonaisvaltaisen työvalmennuksen ideaa. Ideaan kuuluu palveluprosessin suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus ja laaja-alaisuus. Työvalmennuksen kenttä Sosiaalisen työllistämisen kenttä on suomalaisessa yhteiskunnan murroksessa ja uudelleen organisoitumisen vaiheessa luvulla perustetut työkeskukset tarjosivat sosiaalihuoltolain mukaista suojatyötä henkilöille, jotka sairautensa tai vammansa puolesta eivät kuulu työvoimaan. Työkeskukset ovat 1990-luvuulta lähtien kehittäneet erityisesti valmentavaa ja ohjaava otetta työssään ja laajentaneet toimintaansa myös työvoimapalvelujen suuntaan. Tällä hetkellä palvelukenttä on vaikeasti hahmottuva ja palvelujen kirjo on suuri. Työvalmennuskeskusten palveluvalikoimasta löytyy tällä hetkellä muun muassa seuraavia palvelunimikkeitä: työkokeilu, työkunnon arviointi, tuettu työllistäminen, kuntouttava työtoiminta, työvalmennus, alkuvaiheen työvalmennus, ammatillinen kuntoutus ja työhönvalmennus, ammatillinen työvalmennus, yksilövalmennus, ryhmävalmennus, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, psykososiaalinen kuntoutus, nuorten työvalmennus, starttipaja, tuotantokoulu, oppisopimuskoulutus. Lisäksi löytyy suuri joukko omia palvelunimikkeitä, jotka ovat syntyneet eri projektien kehittelemiin palvelumalleihin, esimerkkinä Savoset Mikkelin tuottama Luotsi-palvelu. Uusille palveluille on leimallista, että niissä haetaan uudenlaisia rajapintoja perinteisten palvelulohkojen väliltä. Niissä esimerkiksi yhdistetään työpajatyyppisen työn, koulutuksen ja psykososiaalisen kuntoutuksen toimintamuotoja. Nähtävissä on myös kehityspiirre, jossa perinteinen palkkatuettu työ vähenee irrallisena ja yksittäisenä tukimuotona. Sen sijaan vahvistumassa ovat erilaiset palvelukokonaisuudet, jossa työsuhteen sisälle ja oheen halutaan ohjauksellisia tai koulutuksellisia elementtejä. Sivu 10
12 Palvelutuotanto ja palvelujen ohjausjärjestelmä perustuu tilaaja-tuottaja-malliin ja sen markkinaohjautuvaan mekanismiin. Kuntien palvelujen ostot sen sijaan perustuvat yleensä sopimuksiin tai muihin järjestelyihin ja tältä osin se poikkeaa muista palvelujen tilaajista. Palveluja ostavat seuraavat tahot, jotka tyypillisesti kilpailuttavat palveluntuottajat. - TE-keskusten työvoimaosastot - Työvoimatoimistot - Työvoiman palvelukeskukset - KELA - Vakuutusyhtiöt - Kunnat Organisaatio, joka lähtee tuottamaan alan palveluja, joutuu asemoimaan itsensä palvelukentälle ja tekemään samanlaiset strategiset perusvalinnat, kuin yrityksetkin joutuvat toimintansa käynnistyessä tekemään. Kovin suurista markkinoista ei esimerkiksi Mikkelin seudulla ole kysymys. Tarkkaa lukua ei ole saatavilla, mutta karkean arvion mukaan toiminnan volyymi olisi puolen miljoonan ja miljoonan euron välillä vuodessa 6. Tilausta uudelle työvalmennuskeskukselle Mikkelin seudun välityömarkkinoiden toimivuudesta tehty arviointi osoitti, että alueella tarvitaan työvalmennuksen uudenlaista organisointia. Vallitsevaksi toimintamalliksi koko valtakunnan mitassa on muotoutunut uuden työvalmennusorganisaation kokoaminen kumppanuuspohjalta, siten, että olemassa olevat työkuntoutusta, koulutusta tai valmennusta tarjoavat perustajaosapuolet keskittävät toimintansa uuteen työvalmennussäätiöön tai vastaavaan organisaatioon. Osana Mikkelin seudun välityömarkkinoiden kehittämishankkeen suunnitteluprosessia, Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymälle tarjottiin roolia, jossa se olisi lähtenyt perustajaosakkaana kokoamaan uutta työvalmennusorganisaatiota. Koulutuskuntayhtymän aktiivinen ja keskeinen rooli uudessa työvalmennusorganisaatiossa tarjoaisi sille myös erinomaisia mahdollisuuksia lähteä kehittämään Otavan koulutilan kampusta työvalmennuskeskuksen suuntaan. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän / EsEdun vahvuuksina työvalmennuskeskuksen keskeisenä osapuolena on nähty: ammatillisen koulutustehtävän kautta sillä vahva kytkentä työvoima- ja työllisyyspolitiikkaan liittyy jo nyt välityömarkkinoiden palveluntuottajiin kuntouttavan ja valmentavan koulutuksen kautta (= kokemusta ja osaamista) hankkeiden kautta ollut runsaasti kehittämistoimintaa, joilla luotu mm. uusia palvelumalleja koulutuksen ja työelämän rajapinnalle toiminnan monimuotoisuus vahva osaamis- ja resurssikeskittymä organisaatioasema (kuntayhtymä) luo uskottavuutta ja vankat taloudelliset ja hallinnolliset raamit toiminta jo nyt kuntarajat ylittävää, laajenemassa maakunnalliseksi Koulutuskuntayhtymän intressit ja hyödyt olla mukana uudessa työvalmennusorganisaatiossa puolestaan nähtiin seuraavasti: - synergia koulutustehtävään sekä sisällöllisesti, että resurssien käytön kannalta; - vahvistaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä; - mahdollistaa monipuolisemman työotteen ja keinovalikoiman niihin henkilöihin, joilla vaikeuksia työllistyä; - mahdollisuus hyödyntää opetustiloja, työverstaita ym. nykyistä tehokkaammin 6 Työvoiman palvelukeskuksen palvelukoordinaattori Pekka Pataman arvio Sivu 11
13 - mahdollisuus käyttää työharjoittelua ja työvalmennettavien työpanosta hyväksi - mahdollisuus saada käyttöön tiloja, jotka ovat vajaakäytössä, esimerkiksi Otavan koulutila. Työvalmennuskeskuksen organisointia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia esiteltiin kuntayhtymän hallitukselle , sekä , mutta hallituksen iltakoulu teki linjauksen, jonka mukaan se ei lähde perustajaosakkaaksi uuteen työvalmennusorganisaatioon. Päätös koskee liittymistä työvalmennuksen organisointiin hallinnollisella tasolla. Päätös ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuuksia toiminnalliseen yhteistyöhön työvalmennukseen toteutuksessa, vaikka koulutuskuntayhtymä ja ammattiopisto eivät olisikaan mukana sen hallinnossa. Otavan koulutilalla on kaikesta huolimatta edellytyksiä vahvistaa omaa toimintaansa tukeutuen välityömarkkinoiden toimintaan ja sille tarjottaviin palveluihin. Otavan koulutila työvalmennuskeskuksena Strategiset linjaukset Verkostoituminen ja kumppanuus ovat valitsevia strategioita työvalmennuksen kentän ja palvelujen uudistumisessa. Tärkeää on huomata, että toiminnan tasolla verkostoitumista tapahtuu kaiken aikaa, vaikka organisaatiotasolla ei muutoksia tapahtuisikaan. Verkostoitumisessa eri organisaatiot yhdistävät osaamistaan ja resurssejaan tuottaakseen laadukkaampia, kilpailukykyisempiä tai asiakkaiden tarpeisiin paremmin sopivia palveluja. Otavan koulutilan kohdalla strateginen peruslinjaus muodostuu siitä mikä on oma rooli suhteessa palvelujen tuottamiseen. Päälinjat ovat: 1. Oma palvelutuotanto 2. Kumppanuus 3. Toimitilojen tarjoaminen vuokranantaja roolissa Tämän selvityksen perusteella näyttää siltä, että kumppanuuteen perustuva lähestymistapa olisi Otavan koulutilan kohdalla realistisin ja tarkoituksenmukaisin etenemisen linja. Tässä vaihtoehdossa ei tarvita uusia isoja panostuksia osaamiseen ja uuteen henkilöstöön, mutta samalla saataisiin kuitenkin kaivattuja synergiahyötyjä. Näitä ei myöskään pelkän vuokranantajan roolin kautta syntyisi. Kumppanuuden rakentamiseen on aukeamassa Mikkelin alueella uudenlaisia mahdollisuuksia, kun välityömarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia ryhdytään toteuttamaan hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Alustavasti on esimerkiksi kaavailtu, että Mikkelin seudun työvalmennuksen organisointia koottaisiin yhteen ainakin siltä osin, kun se liittyy suoraan Mikkelin kaupungin omistamaan tai ylläpitämään toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi ainakin Saksalan toimintakeskuksen ja Ekotorin toiminnan yhdistämistä uuteen työvalmennusorganisaatioon. Uusi työvalmennusorganisaatio puolestaan joutuu joka tapauksessa hakemaan uusia tiloja itselleen. Otavan koulutila pystyy tarjoamaan hyviä puitteita osalle toiminnoista, vaikka toiminnan keskittämistä kampukselle ei tapahtuisikaan. Työvalmennuksen uudelleenorganisointi Mikkelissä on vasta käynnistymässä, eikä isompia linjauksia toiminnan suunnista ole tehty. Tämän vuoksi myöskään tarkempaa suunnittelua Otavan koulutilan roolista ei ole mahdollista tehdä. Tarkoituksenmukaista tuskin on, että toiminta kokonaisuudessaan keskitettäisiin Otavaan, vaan siitä tulisi työvalmennuksen yksi toimintayksikkö. Otavaan tulisi sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka sinne soveltuvat puitteiden ja sijaintinsa puolesta. Osalle maaseutumaisesta ympäristöstä tulevalle asiakaskunnalle Otavan kampus tarjoaa myös luontevan ja kotoisan oppimis-ja valmennusympäristön. Seuraavassa käydään läpi niitä edellytyksiä ja mahdollisuuksia, joita Otavan koulutilalla on lähteä kehittämään työvalmennusta ja muita välityömarkkinoiden toimintaan liittyviä palveluja. Kysymys on mahdollisuuksista, joiden toteutuminen edellyttää tahtoa ja kykyä niiden hyödyntämiseen. Toi- Sivu 12
14 saalta se edellyttää myös sitä, että työvalmennuksen uudelleenorganisointi etenee Mikkelin seudulla ja Otavan koulutilan tarjoamiin mahdollisuuksiin tässä yhteydessä suhtaudutaan myönteisesti. Selvityksen yhteydessä on syntynyt vaikutelma, että näin on. Työtoiminnan puitteet Työvalmennus pyritään toteuttamaan aidossa tuotannollisessa ympäristössä. Työvalmennuskeskuksen työtoiminnalle voidaan asettaa erilaisia vaatimuksia, joista yksi tärkeimmistä on se, että tehtävävalikoiman monipuolisuus. Valmennusprosessiin kuuluu muun muassa työkyvyn arviointiin ja ammatillisen suuntautumisen valintaan liittyviä elementtejä. Näissä on välttämätöntä se, että valmennettava asiakas pääsee kokeilemaan erilaisia työtehtäviä. Oppilaitoskampus tarjoaa maatilatoimintojen ohella runsaasti erilaisia työtehtäviä. Seuraavassa esimerkkejä työtehtävistä, joihin työvalmennuksessa oleva voisi Otavan koulutilalla osallistua: - puutarhatyöt - maisemanhoito- ja ympäristötyöt - kiinteistönhoito - kiinteistöjen peruskorjaukseen ja kunnostukseen liittyvät tehtävät - maatalouteen ja karjanhoitoon liittyvät tehtävät - maatalouskoneiden korjaus- ja huoltotehtävät - metsänhoito - keittiötyöt - toimistotehtävät Koulutilalla on kolme verstastilaa, jotka palvelevat osin opetusta ja osin koulutilan toimintaa. Nämä ovat autojen ja maatalouskoneiden korjaushalli, metalliverstas ja puuverstas. Nyt verstaiden kapasiteetti on vain osittain käytössä. Mahdollisessa työvalmennuskonseptissa verstaat palvelisivat myös osin opetusta, mutta samalla ne tarjoaisivat myös mahdollisuuden tehdä työtä tuotannollisessa ympäristössä. Vertaille hankittaisiin alihankintatöitä, jolla voitaisiin lisätä koneiden ja tilojen käyttöastetta. Verkostoituminen tältäkin osin on hyvä strategia, koska alihankintatöiden järjestäminen vaatii samanlaista logistiikan haltuunottoa, kuin itse valmennuksenkin puolella. Toimintaa ei Otavan koulutilan kannata lähteä itse organisoimaan. Seuraavassa kuvia koulutilan verstastiloista: Sivu 13
15 Sivu 14
16 Työtoiminnan synergiahyödyt Sivu 15
17 Itse työvalmennus toteutetaan siihen erikseen osoitetun ammattihenkilöstön toimesta. Työvalmennus ei kuitenkaan kohdistu valmennettavaan henkilöön kokopäiväisesti, vaan suurimman osan ajasta henkilö osallistuu normaaleihin työtehtäviin. Työvalmennuksen näkökulmasta olisi myönteistä, että valmennettavien työtehtävät sijaitsevat oppilaitosympäristössä, jossa suuri osa henkilöstöstä ammatikseen ohjaa, arvioi ja kehittää ihmisten osaamista. Myös muu kuin opetushenkilöstö on tottunut ohjaamaan opiskelijoiden työharjoittelua. Se miten koulutilan henkilöstö osallistuisi työnjohdolliseen ja työnohjaukselliseen työhön, ja millaisia korvauksia siitä tulisi kenties saada, tulee sopia erikseen. Selvityksen perusteella voi kuitenkin todeta, että henkilöstö suhtautuu tältä osin myönteisesti ja kiinnostuneesti työtehtävien monipuolistamiseen. Nykyisen henkilöstön osallistumista työtehtävien ohjaamiseen voi pitää synergian toteutumisen kannalta kriittisenä kysymyksenä. Ilman sitä joudutaan helposti strategian kolmannelle linjalle (ks. s. 16) jossa työvalmennus olisi jotain oppilaitoksen toiminnan kannalta ulkopuolista toimintaa ja oppilaitos työvalmennuksen suhteen vuokranantajan roolissa. Kuntouttava ja valmentava koulutus Sivuilla 13 esitetyn kaavion mukaisesti koulutuksen kenttä kuuluu myös työkuntoutuksen ja valmennuksen sisältöalueisiin. Perinteisestä työnjaosta poiketen työvalmennuskeskusten konsepteissa pyritään integroimaan kuntoutusta, koulutusta ja valmennusta siten, että se vastaa asiakkaan edellytyksiä ja tarpeita. Tältä osin työvalmennustoiminnan saaminen Otavaan tarjoaa synergiamahdollisuuksia paitsi Otavan koulutilalle, myös koko ammattiopiston toiminnalle. Ammattiopistolla on vankka kokemus eri alojen ammatillisista työvoimakoulutuksista, sekä ohjaavasta, kuntouttavasta ja valmentavasta koulutuksesta. Suomessa toimivat työvalmennuskeskukset ovat syntyneet useimmiten työkeskusten ympärille ja ovat muotoutuneet paljolti tuotannon sanelemilla ehdoilla. Otavassa olisi mahdollisuus profiloitua koulutuspainotteisena työvalmennuskeskuksena. Koulutuksen, kuntoutuksen ja työvalmennuksen kytkentä samaan asiakasprosessiin ei ole kuitenkaan ongelmatonta, vaan koko palvelujärjestelmän haaste. Mikkelin seudun yksi ongelma on se, että väestömäärä ei mahdollista riittävää volyymiä mielekkäiden palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Psykososiaalinen kuntoutus Työvalmennuksen neljäs kenttä muodostuu sosiaalipalvelujen ja psykososiaalisen kuntoutuksen palveluista. Työllistymisen esteet liittyvät usein elämänhallinnan ongelmiin, joissa mielenterveys ja päihdeongelmat näyttelevät suurta roolia. Vastuu näiden palvelujen tuottamisesta kuuluu yhteiskunnan työnjaossa muille viranomaisille, kuin niille, joilla on vastuulla työllisyyden edistäminen. Työvalmennuksen kehittämisen haasteena onkin tältä osin palveluyhteistyön ja palveluprosessien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Työvalmennus käynnistyy yksilökohtaisesta palvelutarvekartoituksesta. Toimivaan palvelumalliin kuuluisi mahdollisuus arvioida henkilön työllistymisedellytyksiä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti kaikki elämänalueet huomioiden. Samoin suunnitelman toteutuksessa pitäisi olla käytettävissä erilaiset hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet, joista räätälöidään asiakkaalle yksilöllinen asiakassuunnitelma. Otavan koulutilan osalta työvalmennus tältä osin toteutuisi ensisijaisesti verkostoyhteistyöhön ja asiakasprosessien hallintaan tukeutuen. Tällä saralla on paljon kehitettävää, koska nykyisellään palveluja ei kyetä yhteen sovittamaan kuin satunnaisesti. Yhtenä esimerkkinä miten palveluprosessi voisi toimia, on selvityksen yhteydessä syntynyt idea siitä, kuinka päihdeongelmaisten työttömien hoidon ja kuntoutuksen palveluketju voisi toimia. Hoito alkaisi Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta (Mäntyharju), jonne ollaan rakentamassa palvelujaksoa, joka pyrkii erityisesti kuntouttamaan henkilöitä työnhakuun ja työelämään. Ketjun toinen lenkki toteutettaisiin Otavan työvalmennuskeskukses- Sivu 16
18 sa, jossa painottuisi enemmän työhönvalmennuksellinen ote, mutta asiakas olisi edelleen tuen ja ohjauksen piirissä. Palveluketjun kolmas lenkki olisi kotipaikkakunnalla toteutettu tukityöjakso. Tällaisella idealla toteutuisi kuntoutusprosesseihin liittyvä portaikkoajattelu. Palveluprosessin toteutus edellä kuvatulla tavalla tukisi sekä päihdehuollon vaikuttavuutta, että samalla tukisi työllisyyspoliittisia tavoitteita. Tulevaisuudessa jos toiminta laajenee, työvalmennukseen liittyviä tukipalveluja voitaisiin tarjota myös koulutilan yhteydessä. Erityisesti tiettyjen asumispalvelujen on todettu monien ryhmien kohdalla tehostavan kuntoutumista ja valmentautumista työelämään. Oppilasasuntoloiden käyttömahdollisuudet osana työvalmennuskeskuksen toimintaa Kolmesta vuonna 1960 rakennetusta oppilasasuntolarakennuksesta kaksi on tällä hetkellä tyhjillään. Juuri tehty kuntoarvio osoittaa, että aika on niiden kohdalla ajanut ohi sikäli, että ne eivät tilaratkaisuiltaan vastaa tämän päivän asumisvaatimuksia. Kunnon ohella puutteena on se, että asunnoissa on yhteiset wc- ja pesutilat käytävillä. Rakennuksissa joudutaan tekemään täydellinen peruskorjaus, jotta ne saataisiin tämän päivän asumisvaatimusten tasolle. Peruskorjausta tuskin ryhdytään kuitenkaan tekemään, ennen kuin tiedetään niiden käyttötarkoitus. Työvalmennuskeskuksen näkökulmasta aukeaa kaksi visiota, jotka voisivat tarjota rakennuksille uutta käyttöä. Toisen liittyy edellä mainittujen asumispalvelujen järjestämiseen osaksi työvalmennusta. Joidenkin asiakasryhmien kohdalla tarvitaan hyvin kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukemista, ennen kuin työvalmennuksessa päästään eteenpäin. Esimerkiksi Tampereen Siltavalmennusyhdistyksen kokemus on ollut, että tuki toteutuu hyvin tuettujen asumispalvelujen yhteydessä. Samansuuntaisia kokemuksia on myös muilla työvalmennuksen järjestäjillä, mm. Vaalijalan kuntayhtymällä eräiltä paikkakunnilta. Tarvittavat resurssit asumispalvelujen ja työvalmennuksen yhdistäminen ovat periaatteessa jo olemassa. Toteutuminen edellyttää kuitenkin, että jatkossa kyetään yhdistämään nykyistä paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työllistymistä edistävät samaan asiakasprosessiin. Nyt noita palveluja sirotellaan eri auttamistahojen toimesta toisista riippumattomasti ja usein sattumanvaraisesti. Asuntolarakennus työpajakäyttöön Työpajatoiminta on yksi tuotannollisen toiminnan muoto, jossa välityömarkkinoille on luotu työpaikkoja. Kyse on tuotannollisesta toiminnasta, jolla pyritään luomaan mielekkäitä työpaikkoja. Sitä toteutetaan työllistämisen, eikä liiketoiminnan ehdoilla. Sivu 17
19 Välityömarkkinoiden toiminnassa tarvitaan sekä valmennuksellisia työpaikkoja, että myös pysyvämpiä ratkaisuja niille, jotka eivät kykene sijoittuman avoimille työmarkkinoille. Viime vuosien aikana kun massatyöttömyys on alkanut helpottaa ja työvoimapula on alkanut tulla monilla aloilla kasvun pullonkaulaksi, on työllisyydenhoidon painopistettä siirretty passiivisesta aktiiviseen hoitoon. Osalla työttömistä on rajoitteita, joiden vuoksi he eivät täytä työelämän kovia vaatimuksia. Heillä ei ole kuitenkaan edellytyksiä, eikä välttämättä haluakaan siirtyä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tällaisia ryhmiä varten yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä jotka sijaitsevat yhteiskunnan kompensoimalla välityömarkkinoilla. Pysyvämpään työllistämiseen ei tällä hetkellä ole soveltuvia tukimuotoja, mutta on oletettavaa, että niitä tullaan luomaan lisäämään työllisyydenhoidon keinovalikoimaa. On myös ennakoitavissa, että nykyinen kirjava työpajatoiminta tulee jatkossa selkeytymään ja painottumaan sosiaalisten yritysten ylläpitämään toimintaan. Sosiaalisen yrityksen toimintamalli ja lainsäädäntö 7 on jo olemassa, mutta yhteiskunnan kompensaatio ei nykytasolla ole vielä ollut riittävä, jotta toiminnan volyymi olisi kasvanut kovin merkittäväksi. Toinen asuntolarakennuksiin liittyvä visio perustuu ajatukseen, että yksi (miksei kaksikin) rakennuksista kunnostetaan työpajatoimintaan. Tilojen muuttaminen työtoiminnan käyttöön vaatii huomattavasti vähäisempiä kunnostuksia, kuin asuinkäyttöön kunnostaminen. Tilat mahdollistavat työtoiminnan paitsi perinteisillä käsityöalueilla, myös toimistotiloina tai atk-pajatoiminnassa. Osa työpajatoiminnasta olisi perustettavan työvalmennuskeskuksen toimintaa. Toteutuksessa voitaisiin hyödyntää ideapark-mallin sovellusta, jossa saman katon alle sijoitettaisiin myös itsenäisiä eri organisaatioiden ylläpitämiä käsityöverstaita ja pajoja. Vaikka mittakaava on hieman vaatimattomampi, syntyisi samanlaista synergiaa, kuin kauppaliikkeiden puolella. Työpajakeskittymä toisi kustannussäästöjä, näkyvyyttä ja logistiikkahyötyjä. Välityömarkkinoiden työpajatoimintaa on arvosteltu puuhastelusta, jolla viitataan työn organisointiin ja tuotannon tehokkuuteen. Yhteiskunnallista tilausta on kuitenkin astetta tuotannollisemmasta työpajatoiminnasta, jossa merkittävä osa toiminnan kuluista katettaisiin myyntituloilla. Otavan koulutilan yhteyteen sijoitettu työpajatoiminta tulee profiloida yritysmäiseksi, ammattimaiseksi ja mahdollisesti myös ekologisia arvoja hyödyntäväksi toiminnaksi. Otavan koulutilan puutarhalla on jo nyt kokemusta markkinoiden ja oppilaitoksen rajapinnalla toimivasta tuotannosta. Tätä kokemusta, sekä myös puutarhan tarjoamia mahdollisuuksia tulee kehitettävässä toiminnassa hyödyntää. Valmennuksen ja työtoiminnan kohderyhmät Lopuksi Tässä selvityksessä on yleisluontoisesti hahmoteltu mahdollisuuksia, jotka voisivat aueta Otavan koulutilalle tukeutumalla välityömarkkinoiden ja työvalmennustoiminnan kehittämiseen. Yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuuksia, koska välityömarkkinoiden toimintajärjestelmä ei ole kenenkään yksittäisen toimijan ohjattavissa ja päätettävissä. Ensimmäistä kertaa on kuitenkin mahdollista, että toimintaa tullaan kehittämän systemaattisesti ja hyväksytyn strategian mukaisesti. Tämä aukaisee myös Otavan koulutilalle mahdollisuuden olla mukana järjestelyissä, kun Mikkelin seudun työvalmennustoiminta järjestetään uudelleen. Otavan koulutilan ja Etelä-Savon ammattiopiston tulisi omalta osaltaan tehdä periaatepäätös siitä, että koulutilan kampukselle voidaan ryhtyä suunnittelemaan välityömarkkinoita palvelevia toimintoja. Toimeksiannon mukaisesti uusilla toiminnoilla olisi kytkentä myös nykyiseen oppilaitostoimintaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaitoksen sekä koulutuskuntayhtymän edustajat ovat välityömarkkinasuunnittelussa myös itse alusta alkaen mukana. 7 Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). Sivu 18
EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot
EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke 1.4.2004-29.2.2008 L O P P U R A P O R T T I Heli Tirri Markku Korhonen Riitta Flinkkilä 2008 TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta
Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä
Lisätiedotoman työn hedelmä on herkullisin syödä
PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus
LisätiedotJohtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry
TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN HENGITYSLIITON TOIMINTANA Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON TYÖLLISTÄMISEN HISTORIAA Hengitysliitto (entinen tuberkuloosiliitto ja keuhkovammaliitto)
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotOpinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen
Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen tunnistaminen mahdollisuus ja haaste Reitti ammattiin hanke, vuodesta 2010 1.10.2017 Reitti ammattiin palvelu Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi Hämeenlinnan
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotPerustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry
Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotSuunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.
Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotKuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotOhjaamo-päivät Lahdessa
Ohjaamo-päivät Lahdessa 23.09.2015 Työllisyystietoa Lahdesta - elokuu 2015 Työttömyysaste 18,0 % (8912) (koko maa 13,2 %) 2012: ka-14,0 %; 2013: ka-16,1 %; 2014: ka-17,3 % Nuorten osuus työttömistä 15,0
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotPaula Kukkonen 19.4.2012
Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotYksilön vai talouden ehdoilla?
Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotErilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)
Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotSavoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku
Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotTyövoimapalvelut maakuntauudistuksessa
Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan avoin kuuleminen Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio 1.3.2017 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Nyt näyttää vahvasti siltä, että:
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotKokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotMiten kunnissa valmistaudutaan tulevaan
Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan 4.12.2018 Regina Saari työllisyysjohtaja Tampereen kaupunki Maakuntafoorumi: Kasvupalvelut ja työllisyys 1 4.12.2018 Tulevaisuuden kunta Kuntaliitto, Kunnat 2021
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotOpsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen
Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun
LisätiedotPalvelukeskusvalmistelun tilanne
Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotAsiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa
Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotKOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA
KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotKasvupalvelut / TE-palvelut
Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotTYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT
TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotRaahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita
LisätiedotVerkostotoiminta uusien maakuntien alueella
Verkostotoiminta uusien maakuntien alueella Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ALU-koordinaattorit Anna Holopainen ja Tarmo Aavaluoma 22.11.2017 Lyhyesti
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
Lisätiedot