ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Koulutuslautakunta hyväksynyt muutokset Koulutuslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset , voimassa alkaen 2

3 TOIMINTA-AJATUS JÄRVENPÄÄN ESIOPETUS ON VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMAAN OPPIMISEN -prosessi, jossa ovat mukana LAPSI omana itsenään kehitys- ja oppimistarpeineen VANHEMMAT lapsensa asiantuntijoina ja ESIOPETUSHENKILÖSTÖ ammatillisena asiantuntijana 3

4 4

5 JOHDANTO ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Tehtävä ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat ESI OPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Mediakasvatus Taide ja kulttuuri KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Pedagoginen arvio Esiopetuksen erityinen tuki Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) Lapsen tehostetun tuen oppimissuunnitelma esiopetukseen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

6 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuoltotyö esiopetuksessa Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN ESIOPETUS, VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPY Saamenkieliset lapset Romanikieliset lapset Viittomakieliset lapset Maahanmuuttajat Suomi/ruotsi toisena kielenä - opetus Lapsen äidinkielen opetus ja oman kulttuurin tukeminen Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy ARVIOINTI ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

7 JOHDANTO Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 perustuu vahvistettuihin valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetussuunnitelman uudistamistyön pohjana on voimaan tullut perusopetuslain muutos, jossa määritellään kasvun ja oppimisen tuki sekä kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa. Opetussuunnitelman laadintaa ovat ohjanneet myös Järvenpään kaupungin strategia ja varhaiskasvatussuunnitelma. Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kaupunkimme omaleimaisuus ja kaupungissa tehdyt päätökset esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen vuosittaiset tavoitteet ja painotusalueet määritellään yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Järvenpään kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Lapsen oppimisen johdonmukainen jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää yhteistä kiinnostusta lapsen kasvusta ja oppimisesta. Yhteistyössä yhdistyvät esi- ja alkuopetuksen opettajien osaaminen, vahvuudet ja asiantuntemus. Opetussuunnitelmatyö jatkuu lapsikohtaisina oppimissuunnitelmien laadintana, jossa lasten vanhempien asiantuntemus ja tietämys omasta lapsesta ovat tärkeässä asemassa. Esiopetus toteutetaan yhdessä perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden hengen mukaisesti kuunnellen ja kunnioittaen, luottaen ja dialogia käyden. Avoin vuorovaikutus kotien ja esiopetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä toimivien tahojen kesken antaa järvenpääläisille lapsille parhaat mahdollisuudet laadukkaaseen esiopetukseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistamistyöstä on vastannut varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Tarja Vaahtera. Esiopetussuunnitelmaa valmistelleeseen työryhmään ovat kuuluneet lastentarhanopettaja Tuula Antikainen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Anne Lindfors ja varhaiskasvatusohjaaja Taija Pölkki. Lisäksi työskentelyyn on osallistunut Järvenpään esiopetuksen henkilöstö sekä perusopetuksen henkilöstöä. Uudistettu Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa esiopetusta antavissa kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa ja se korvaa vuonna 2004 käyttöön otetun esiopetuksen opetussuunnitelman. 7

8 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 Tehtävä Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä Järvenpäässä on edistää kaikkien lasten oppimisedellytyksiä ja myönteistä minäkuvaa sekä kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Esiopetuksen opettajat ja muu henkilöstö tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa. Tukemalla lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimaan oppimista vahviste-taan hänen elämänhallintataitojaan ja ennalta ehkäistään mahdollisia oppimisvaikeuksia. Esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden. Esiopetuksen tehtävänä on lisätä järvenpääläisten lasten tietoisuutta ja tuntemusta oman kotikaupunkinsa luonnosta ja kulttuurista sekä edistää lapsen kykyä huolehtia omasta lähiympäristöstään. Näin tuetaan myös lapsen juurtumista omaan kotiseutuunsa. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Esiopetuksessa oleva lapsi vaikuttaa omaan esiopetukseensa. Lapsen osallisuus rakentuu kokemuksesta, että hän on tärkeä ja merkityksellinen. Lapsi opettelee yhteisön jäsenenä toimimista osallistumalla suunnitteluun, päätöksentekoon ja yhteisten työtehtävien hoitamiseen yhdessä muiden kanssa. Osallisuus on valintojen tekemistä, vastuun ottamista tai lapsen itse keksimien ideoiden toteuttamista. Se synnyttää innostusta ja sitoutumista toimintaan, halua olla yksi muiden joukossa. Oppimisen ilo ja innostus säilyvät, kun lapsi osallistuu sopivasti haasteelliseen tekemiseen ja saa kokemuksen, että häntä arvostetaan. Tämä edellyttää kasvattajalta kykyä havainnoida lasta yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä tarttua lapsen esittämiin ajatuksiin ja ideoihin. Aikuisen kannustava ja hyväksyvä suhtautuminen sekä lapsen persoonan kunnioittaminen tukevat lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lapsen kyky arvostaa muita ihmisiä kehittyy, kun hän saa tuntea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Lapsi saa harjoitella sosiaalisia taitojaan vertaisryhmässä kasvattajien antaman tuen, ohjauksen ja mallin avulla. Vertaisryhmällä on merkittävä vaikutus esiopetusikäisen lapsen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia, että kasvuilmapiiri on rohkaiseva ja kannustava antaen tilaa erilaisuudelle; perheet ovat erilaisia ja perheillä on monenlaisia näkemyksiä. Lapsi opettelee ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Järvenpää on lapsen kasvuympäristönä myös monikulttuurinen. 8

9 Tärkeää on aikuisen herkkyys reagoida lapsen erilaisiin tunnetiloihin ja kyky ohjata lasta tunteiden ilmaisussa: aikuinen asettaa lapselle turvalliset rajat ja auttaa lasta tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. Lapsi kehittyy itsehallintataidoissaan ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Lapsi opettelee pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja opettelee ymmärtämään niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämäämme. Lapsen tietoisuus omasta oppimisestaan kehittyy, kun hän saa pohtia ja arvioida omaa oppimistaan vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Leikki on tärkeä oppimisen väylä - leikkiessään lapsi oppii niin itsestään kuin ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen ajattelutoimintojen kehittäminen ja lapsen kokemusmaailman laajentaminen. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja lähiympäristöstään yhteisten positiivisten kokemusten ja elämysten kautta. Hän oppii liikkumaan luonnossa ja hänessä vahvistuu kunnioitus ja myönteinen suhtautuminen elinympäristöönsä. Lapsi oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsi saa kestävän kehityksen mallin, kun esiopetuksen arjessa toimitaan luontoa säästävien periaatteiden mukaisesti. Lasta ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja yhteisistä tavaroista. Esiopetuksessa harjoitellaan kierrätystä ja luontoa säästävien tapojen omaksumista. Esiopetuksessa lapsi tutustuu kulttuuriin monipuolisesti. Hän saa tutustua erilaisiin taide- ja itseilmaisumuotoihin. Leikki-, liikunta-, juhla-, loru-, satu- ja musiikkiperinne ovat osa esiopetusta. Järvenpään sijainti pääkaupunkiseudulla, kaupunkimainen ympäristö sekä Tuusulanjärven luonto ja arvokas kulttuurihistoria antavat kotipaikkakunnalle oman leimansa. 9

10 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Järvenpäässä esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatuspalvelut. Esiopetus on maksutonta ja Järvenpäässä sitä järjestetään kunnallisissa tai ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa sekä suomen että ruotsin kielellä. Esiopetusta toteutetaan 6-vuotiaiden lasten kokopäivä- tai osapäiväryhmissä tai yhdistettyinä muiden ikäryhmien kanssa. Yhdistetyssä ryhmässä toimittaessa esiopetusikäiset toimivat esiopetusajan tarvittaessa omana pienryhmänään silloin, kun esiopetukselle asetetut tavoitteet niin edellyttävät. Esiopetusta annetaan myös integroiduissa erityisryhmissä ja vuoropäiväkodissa. Päiväkodin esiopetusryhmä voi toimia myös koulun tiloissa. Esiopetusryhmä muodostetaan siten, että lapsella on mahdollisuus vertaistukeen ja että ryhmä on pedagogisesti tarkoituksenmukainen. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksesta vastaa kelpoisuuden omaava lastentarhanopettaja. Hän vastaa ryhmänsä esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Lapsen yksilöllisiä kasvun ja oppimisen tarpeita vastaavaa esiopetusta suunnitellaan yhteistyössä perheiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Arjen rutiinit, selkeä päivärytmi ja toimintojen ennakoitavuus edistävät lapsen oppimista ja kehitystä. Lapselle annetaan aikaa oivaltamiseen ja hänen omaa tahtiaan oppia kunnioitetaan. Lapsen oppimisen ilo ja kiireettömyys taataan esiopetuksessa. Lapsella on mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Esiopetusyhteisön tulee olla turvallinen. Järvenpään esiopetusta järjestävissä yksiköissä toimitaan turvallisuutta edistävän suunnitelman mukaisesti, joka kuvataan tarkemmin luvussa Kunnioittava, kannustava ja ystävällinen ilmapiiri lisää osaltaan lapsen turvallisuutta. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksen alkaessa aikuinen tutustuu lapseen. Esiopetuksen aloittavan lapsen ja perheen kanssa käydään aloituskeskustelu, jossa esiopetuksen lastentarhanopettaja saa tietoa lapsesta ja vanhempien ajatuksista. Jo aiemmin päivähoidossa olleiden lasten varhaiskasvatussuunnitelma sisältää arvokasta tietoa lapsen taidoista, kehityksestä ja kiinnostuksen kohteista. Lapsen vaihtaessa ryhmää tai päiväkotia voidaan esiopetuksen alkaessa järjestää esiopetuksen lastentarhanopettajan ja vanhempien yhteinen keskustelu. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu keskusteluun. Kasvatuskumppanuus koko esiopetusvuoden ajan syventää lapsen tuntemusta. 10

11 Oppimisen lähtökohtana ovat lapsen aikaisemmat kokemukset, jo olemassa olevat käsitykset, lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Tietoa ei voi siirtää lapseen, vaan lapsi itse aktiivisesti rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Toimiessaan aktiivisena oppijana lapsi säilyttää luovuuden, ilon, innostuksen ja rohkeuden oppia uusia asioita sekä hänessä herää uteliaisuus ja kiinnostus oppimiseen. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajatteluun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Aikuinen ohjaa lapsen oppimisprosessia suuntaamalla lapsen huomiota oppimisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Hän auttaa lasta tekemään havaintoja ja päätelmiä sekä tuo oppimistilanteisiin uusia käsitteitä lapsen ajattelun avuksi. Lapsi alkaa tiedostaa oppimiseensa vaikuttavia tekijöitä pohtiessaan omaa toimintaansa yhdessä aikuisen kanssa. 2.3 Oppimisympäristö Esiopetusryhmässä toimivien aikuisten tehtävänä on, yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden ja lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmien pohjalta, yhdessä lasten ja vanhempien kanssa luoda lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista tukeva oppimisympäristö. Vanhemmat ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö on hyvän oppimisympäristön tärkeimpiä elementtejä. Kotoa tulevat kokemukset siirtyvät oppimisen aineksiksi myös kodin ulkopuolelle. Lapsi oppii toimimalla ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hyvä esiopetuksen oppimisympäristö mahdollistaa lapsen monipuolisen leikkimisen, liikkumisen, ilmaisun ja tutkimisen niin, että oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti. Lapsi saa eri tavoin tutustua ympäröivään maailmaan ja muodostaa omaa käsitystään siitä. Oppimisympäristö sallii lapsen testata ideoitaan, käyttää mielikuvitustaan ja ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan eri tavoin. Se tarjoaa lapselle ja koko ryhmälle haasteita sekä mahdollisuuksia laajentaa ajatteluaan ja oppimistaan. Luovuutta arvostetaan ja tuetaan antamalla lapselle mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa itseään. Oppimisympäristö kehittyy ja muuttuu lasten muuttuvien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Aikuisten lisäksi lapset itse muokkaavat oppimisympäristöä. Aikuiset huolehtivat, että oppimisympäristön ilmapiiri on kannustava, myönteinen ja turvallinen. Arjen rutiinit (säännöllinen päivärytmi, ohjatun toiminnan ja lapsen omaehtoisen toiminnan tarkoituksenmukainen vuorottelu) tukevat turvallista ilmapiiriä. Oppimista tulee ilmentää ilo ja kiireettömyys. Lapsen oppimista tuetaan rohkaisemalla, ohjaamalla ja toimimalla mallina lapselle. Näin mahdollistetaan lapsen tunteiden ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä moraalinen ja henkinen kasvu. Aikuiset tukevat lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi sanomalehtiin, kameraan, tietokoneeseen. Samalla häntä ohjataan mediasta saatavan tiedon kriittiseen ja arvioivaan ajatteluun. Työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla. Lapsen oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Avoin, keskusteleva ja ihmettelevä ilmapiiri rohkaisee lasta omaan ajatteluun ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus aikuis- 11

12 ten ja muiden lasten kanssa kehittää lapsen itsetuntemusta, yhteistyötaitoja, kielellisiä valmiuksia ja ajattelutaitoja. Oppimisympäristön tulee olla myös kieliympäristönä virikkeinen ja sen tulee tarjota tilaisuuksia yhdessä pohtimiseen ja keskusteluihin. Järvenpään kaupunki on monipuolinen ja kiinnostava esiopetuksen oppimisympäristö. Tutustumalla elämyksellisesti ja toiminnallisesti oman päiväkotinsa lähialueisiin, muuhun kotikaupunkinsa rakennettuun ja luonnonvaraiseen ympäristöön sekä kulttuuriympäristöön lapsi luo pohjaa suhtautumiselleen omaan kotiseutuunsa. 2.4 Työtavat Varhaiskasvatuksessa keskeisiä työtapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen. Lisäksi Järvenpäässä esiopetuksen keskeisiä työtapoja ovat teema-, projekti- ja pienryhmätyöskentely, arkeen liittyvät työtehtävät ja retket. Lapsi ilmaisee itseään, tulee kuulluksi ja vaikuttaa omaan esiopetukseensa. Aikuinen ohjaa konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vertaisryhmässä. Aikuinen ohjaa lapsen oppimisprosessia ja auttaa häntä tiedostamaan vahvuutensa ja omaa tapaansa oppia. Samalla lapsi oppii tiedostamaan omaa osallisuuttaan oppimisessaan. Esiopetuksen oppimisympäristö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lasten päivittäinen, monipuolinen leikkiminen ja liikkuminen mahdollistuvat. Leikki on olennainen osa esiopetustoimintaa. Se on lapselle luontainen, kokonaisvaltainen tapa oppia tuottaen lapselle tyydytystä, mielihyvää ja iloa. Leikkiessään lapsi käsittelee ja jäsentää itselleen merkityksellisiä asioita, ilmentää oppimaansa sekä samalla oppii uutta vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Leikeissä toteutuu lasten sosiaalinen vuorovaikutus tunteiden ilmaisuineen, sääntöineen ja normeineen. Lapsen kehitystasosta lähtevä, mielikuvitusta ja leikkiä sisältävä toiminta edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Taiteelliset elämykset ja kokemukset kehittävät lapsen persoonallisuutta tukien monipuolisesti lapsen kognitiivista, motorista ja sosioemotionaalista kehitystä. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten tiedot ja kokemukset, joita työstetään yhdessä esim. teeman, sadun tai tarinan pohjalta. Pienryhmä-, teema- ja projektityöskentely kehittävät lapsen vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ja ajattelua. Ne antavat lapsille tilaisuuksia oppia toisiltaan sekä jakaa omaa oppimistaan muiden kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Erilaiset työtehtävät auttavat lasta kasvamaan vastuulliseksi yhteisön jäseneksi. Työtehtävät ovat luonnollinen osa lapsen arkea ja ovat osana tavoitteellista toimintaa. Retkien avulla laajennetaan oppimisympäristöä. Lapsen omakohtaiset kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä laajentavat lapsen oppimista ja maailmankuvaa. Järvenpäässä lapsen kasvua ja oppimista dokumentoidaan esiopetusvuonna esimerkiksi oppimissuunnitelmaan / HOJKSiin ja lapsen kasvunkansioon. Dokumentoinnin tavoitteena on lisätä lapsen itsetuntemusta ja vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Lapselle merkityksellisiä kokemuksia tallen- 12

13 netaan yhdessä lapsen kanssa. Lapsen kysymyksiä, pohdintoja ja ajatuksia kirjataan, jotta lapsi ja aikuinen pystyvät palaamaan niihin myöhemmin. 13

14 3 ESI OPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiselle. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Tärkeää on löytää lapselle merkitykselliset asiat ottamalla lapset mukaan teemojen suunnitteluun. Lasta kannustetaan aktiiviseen rooliin oman oppimisensa suuntaajana ja kiinnostuksen kohteidensa ilmentäjänä. Oleellista kaikissa sisältöalueissa on ohjata lasta tutkivaan, keksivään, kokeilevaan ja oivaltavaan työtapaan. Keskeistä oppimisessa on vuorovaikutteinen kokemusten ja tietojen käsittely. Lapsen oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Esiopetuksen sisältöainejako ohjaa opettajan työtä. Toimintaa suunnitellessaan opettaja käyttää tietoisesti ja monipuolisesti kaikkia sisältöalueita. Näin lapset saavat erilaisia kokemuksia ja taitoja ja jokainen voi löytää itselleen ominaisen tavan oppia ja ilmaista itseään. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen kielellisiä valmiuksia ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan. Esiopetuksessa lapsi on monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä lasten että aikuisten kanssa kasvaen vähitellen aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Lapsessa herätetään kiinnostus kirjallisuuteen sekä suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Lapsen kielellistä tietoisuutta vahvistetaan sekä sana- ja käsitevarastoa laajennetaan. Sisällöt Esiopetuksessa lapsi saa kertoa ja keskustella omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Ryhmän jäsenenä lapsi opettelee kuuntelemaan sekä aikuisten että lasten puhetta, osallistumaan keskusteluihin ja odottamaan omaa vuoroaan. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lasta rohkaistaan keskustelemaan ja tuottamaan omia tarinoita ja satuja, jotka aikuinen kirjoittaa ja tallentaa. Esiopetuksessa lapsi tutustuu kirjoitettuun kieleen monipuolisesti. Hän opettelee tunnistamaan ja nimeämään suuraakkosia. Yhdessä tutkitaan erilaisia tekstejä ja sanoja, leikitään ja pelataan auditiivista ja visuaalista havaitsemista harjaannuttavia leikkejä ja pelejä, lorutellaan ja riimitellään. Lapsi saa harjoitella lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaisesti. 14

15 Esiopetuksessa lapsen saatavilla on ja hänelle luetaan monipuolista kirjallisuutta (sadut, kertomakirjallisuus, kuvakirjat, runot, lorut, tietokirjat). Kirjallisuuden valinnassa tärkeä lähtökohta on kotimainen lastenkirjallisuus ja kansanperinne. Järvenpään kirjasto on osa esiopetuksen oppimisympäristöä Matematiikka Tavoitteet Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan ja vahvistetaan. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Lapsi tutustuu leikin, toiminnan ja keskustelujen avulla arkipäivän tilanteissa matemaattisiin käsitteisiin, termeihin ja symboleihin ja opettelee soveltamaan niitä yksinkertaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Sisällöt Esiopetuksen matematiikassa korostuu konkreettisuus ja toiminnallisuus. Lähtökohtana on lapsen luonnollinen - jo olemassa oleva - matemaattinen ajattelu. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia kehittää matemaattisen ajattelun, ymmärtämisen ja päättelemisen taitojaan tilanteissa, jotka kiinnostavat lasta ja liittyvät hänelle merkitykselliseen toimintaan. Kasvattaja ohjaa lasta kiinnittämään huomiota tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lasta rohkaistaan tutkimaan, havainnoimaan, pohtimaan, kokeilemaan ja selittämään matematiikkaan liittyviä ilmiöitä. Kasvattaja ohjaa lapsen oppimista nimeämällä erilaisia käsitteitä lapsen ajattelun tueksi. Lapsi opettelee tunnistamaan ja erottamaan erilaisia muotoon ja kokoon liittyviä käsitteitä. Hän saa mitata eri tavoin, vertailla ja arvioida painoon, pituuteen ja tilavuuteen liittyviä ominaisuuksia. Hän opettelee tunnistamaan ja nimeämään numeroita, ymmärtämään lukukäsitteitä ja määrään liittyviä käsitteitä. Hän saa harjoitella lukujonotaitoja. Lisäksi lasta kannustetaan harjoittelemaan numeroiden kirjoittamista Etiikka ja katsomus Etiikka Eettinen kasvatus on koko ryhmälle yhteistä ja se sisältyy kaikkeen esiopetuksen toimintaan. Arkipäivän tilanteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia käsitellä eettisiä kysymyksiä lasten kanssa. Tavoitteet Eettisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa, minäkuvaa ja sosiaalisia taitoja laajentuen edelleen elinympäristöön. Sisällöt Kysymykset arvoista, yhdessä olon periaatteista, oikeasta ja väärästä, sisältyvät kaikkeen esiopetustoimintaan. Vertaisryhmän arkeen liittyvät elämykset, kokemukset sekä niiden pohdinta ja arviointi auttavat lasta rakentamaan omaa eettistä ajatteluaan. 15

16 Kulttuurinen katsomuskasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä riippumatta lapsen ja hänen perheensä uskonnollisesta näkemyksestä. Siihen kuuluvat mahdollisuus uskonnollisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamiseen ja oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperinnön tuntemiseen ja arvostamiseen. Tavoitteet Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on mahdollistaa lapsen katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Aikuisten tehtävänä on tunnistaa ja mahdollistaa lapselle tilaisuuksia pohtia katsomuksellisia elämänkysymyksiä. Sisällöt Lapset tutustuvat ryhmässä olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin mm. arjen luontevissa tilanteissa. Tärkeä osa katsomuskasvatuksen kulttuurista osaa on esiopetusvuoden kalenteriin liittyvät juhlapäivät. Niitä yhdessä viettämällä lapsi pääsee osalliseksi suomalaisesta juhlaperinteestä. Katsomuskasvatus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta, ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010.) Kaikkien esiopetukseen osallistuvien lasten huoltajien kanssa keskustellaan katsomuskasvatukseen osallistumisesta esiopetusvuoden alussa ja lapsen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja kirjaa sovitut asiat lapsen oppimissuunnitelmaan. Järvenpäässä järjestetään evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon tunnustuksenmukaista uskontokasvatusta. Uskontokasvatuksen tavoitteet Uskontokasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua lähemmin hänen oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin. Esiopetuksessa lapsi saa myös tilaisuuden pohtia ja keskustella aikuisen kanssa hänen kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan nousevista, elämään ja kuolemaan liittyvistä asioista. Lapselle tarjotaan myös mahdollisuus hiljentymiselle. Uskontokasvatuksen sisällöt Esiopetuksen evankelis-luterilaisen uskontokasvatuksen sisältöjä voivat olla tutustuminen kirkkorakennuksiin, kirkollisiin toimituksiin, kirkkovuoden juhliin ja niihin liittyvään musiikkiin ja lasta koskettavaan seurakuntatyöhön. Osallistumalla uskonnollisiin juhliin lapsi saa elämyksiä ja tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään. Uskontokasvatusta on mahdollisuus toteuttaa yhdessä Järvenpään seurakunnan kanssa. Ortodoksinen uskontokasvatus toteutetaan yhdessä ortodoksisen seurakunnan kanssa retki- tai teemapäivinä. Sisältöjä voivat olla ortodoksinen perinne perheessä, tutustuminen kirkkovuoden suurten juhlien perinteeseen ja tapoihin, kirkkoon rakennuksena ja pyhänä paikkana sekä seurakunnan toimintamuotoihin. 16

17 Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteet Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsissa valmiuksia kohdata ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön liittyviä kysymyksiä. Elämänkatsomustietokasvatuksen sisällöt Elämänkatsomustietokasvatuksen toimintaulottuvuuksia ovat suvaitsevaisuus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, reiluus, rohkeus, oma identiteetti, hyväntahtoisuus ja huolenpito Ympäristö- ja luonnontieto Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Lasta ohjataan havainnoimaan ympäristöään monipuolisesti kaikkia aisteja käyttäen ja tuntemaan oman toimintansa vaikutus lähiympäristöönsä. Lasta kannustetaan kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan omia havaintojaan. Niiden pohjalta häntä rohkaistaan tekemään päätelmiä, selityksiä ja löytämään syy-seuraussuhteita. Luontoon kohdistuvan kiinnostuksen herättäminen edistää kestävän kehityksen päämäärän saavuttamista. Kun lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi, hänen ympäristösuhteensa kehittyy myönteiseksi. Sisällöt Ympäristö- ja luonnontiedon oppiminen pohjautuu lapsen omille elämyksille ja kokemuksille sekä lapsen emotionaaliselle suhteelle luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Näin lapsi oppii iloitsemaan luonnosta, kokee luonnon ja lähiympäristön itselleen merkitykselliseksi ja motivoituu huolehtimaan ja säästämään ympäristöään. Esiopetuksessa lapsi voi opetella kestävän kehityksen mukaisia työtapoja: kierrätystä, jätteiden lajittelua, kompostointia, ympäristön siivousta jne. Lasta kannustetaan pohtimaan omaa ympäristöään ja osallistumaan mahdollisuuksien mukaan ympäristön suunnitteluun. Esiopetuksessa hyödynnetään päiväkodin sijaintipaikan tuoma lähiympäristön omaleimaisuus. Retket tuovat koko kaupungin osaksi päiväkodin oppimisympäristöä. Tuusulanjärvi ympäristöineen antaa ainutlaatuisen leiman kaupungillemme. Kotikaupunkiin tutustutaan painottaen elämyksiä ja kokemuksia, ei niinkään tiedollisia tavoitteita. Retket ovat myös luonnollinen tilaisuus opetella turvallisesti liikkumista liikenteessä Terveys Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista terveyttä, kasvua ja kehitystä. Lapsen hyvinvointia ja terveyttä tuetaan huolehtimalla liikunnan, levon ja terveellisen ravitsemuksen tasapainosta. 17

18 Sisällöt Esiopetuksessa lapselle tarjotaan myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia ja näin autetaan häntä tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön. Arkipäivän tilanteissa ohjataan lasta ymmärtämään ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan huolehtimaan päivittäisestä hygieniastaan, ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hyviin tapoihin. Esiopetuksessa tuetaan lasten ruokamieltymysten kehittymistä terveyden kannalta myönteiseen suuntaan. Tutustuessaan konkreettisesti erilaisiin ruoka-aineksiin lapsi oppii niiden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Painopiste on lasten kokemuksissa, joita he saavat tutkimalla ruokamaailmaa ja sen ilmiöitä, keskustelemalla ja jakamalla kokemuksiaan, retkeilemällä esim. torille tai lähikauppaan sekä leikkimällä ruoanvalmistukseen liittyviä tehtäviä niin ulkona kuin sisätiloissa. Esiopetuksessa mahdollistetaan päivittäin lapsen aktiivinen, monipuolinen ja turvallinen liikkuminen. Ihmisen elimistön toimintaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin voidaan tutustua tutkien esim. teematyöskentelyn avulla Fyysinen ja motorinen kehitys Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on mahdollistaa lapsen päivittäinen monipuolinen liikkuminen, joka on lapsen kehontuntemuksen ja kokonaisvaltaisen kehittymisen sekä terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuminen on lapselle väline, jonka avulla hän rakentaa kuvan itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Motorinen toiminta on lapsen minäkuvan, ajattelun, itsetunnon ja sosiaalisen toiminnan perusta. Tukemalla lapsen monipuolista liikkumista tuetaan samalla oppimista. Säännöllisen, sisällä ja ulkona tapahtuvan, ohjatun liikunnan avulla monipuolistetaan lapsen omaehtoista liikkumista. Lasta innostetaan motoristen taitojen harjoitteluun ja liikunnan ilon kokemiseen. Tavoitteena on, että esiopetuksen, kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tuloksena lapsi liikkuu päivittäin vähintään kaksi tuntia Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisemien varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaisesti. Esiopetuksen liikuntakasvatukseen kuuluu myös perinteisten yhteisleikkien ja pelien opettelu, jotta lapset saavat aineksia omaehtoisiin yhteisleikkeihin ja leikkiperinne siirtyy uusille sukupolville. Sisällöt Lasten toiveita otetaan huomioon, kun suunnitellaan ympäristöä ja muokataan sitä liikkumiseen sopivaksi. Päiväkodin omien tilojen lisäksi esiopetuksen liikkumisympäristöön kuuluvat mahdollisuuksien mukaan lähikoulujen salit ja kaupungin erilaiset liikuntapaikat. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti päiväkodin lähiympäristössä. Luontoretket ja -leikit täydentävät lasten kokemuksia liikkumisesta. Esiopetuksen liikuntakasvatusta voidaan toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden, esim. paikallisten urheiluseurojen kanssa. Monipuolinen liikkuminen luo pohjaa hienomotoristen valmiuksien, silmä-käsiyhteistyön ja käden taitojen kypsymiselle, jotka edelleen kehittyvät esiopetuksen arjen toiminnoissa ja tehtävissä. Esiope- 18

19 tuksen liikuntakasvatus etenee kehonhahmotuksen ja motoristen perustaitojen kautta erilaisten lajitaitojen harjoittelemiseen. Lajitaidot perustuvat perustaitoihin. Esiopetuksessa lapsi saa tutustua perinteisiin suomalaisiin lajeihin (esim. hiihto, luistelu, pyöräily). Esiopetusvuoden aikana lapsi osallistuu uimaopetukseen Mediakasvatus Tavoitteet Mediakasvatuksen kautta lapsi saa varhaisia valmiuksia mediakulttuurissa elämiseen ja oman mediasuhteen luomiseen. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Aikuinen ohjaa lasta mediasta saatavan tiedon kriittiseen ja arvioivaan ajatteluun. Lapsen kanssa tarkastellaan erilaisia mediassa käytettäviä viestintäkeinoja, kuten kuvia, ääntä, toistoa. Sisällöt Mediakasvatus pohjautuu elämykselliseen, kokemukselliseen ja leikilliseen oppimiseen. Mediakasvatusta toteutetaan kodin ja esiopetuksen yhteistyönä ja yhteistä arvopohjaa työstäen. Esiopetuksessa lapsi tutustuu erilaisiin viestinnän välineisiin ja sisältöihin. Hän saa opetella mediataitoja vähitellen harjoittelemalla. Lapsi saa eläytymisen ja esiintymisen kautta harjoitella omien tunteiden ilmaisemista. Median tuottamista ja sosiaalisia taitoja hän voi harjoitella lasten yhteisissä tehtävissä, joissa valmistetaan esimerkiksi kutsuja yhteisiin tilaisuuksiin, esityksiä, näyttelyitä tai dokumentaatioita. Keskusteluissa lapsi oppii kunnioittamaan toisten näkemyksiä, arviointia ja tulkintoja sekä sitä, miten mediaesityksiä voidaan vastaanottaa ja tulkita eri tavoin. Median käyttöön liittyviä turvataitoja, kuten median käyttöä ja lapsen mediakokemusten jakamista, käsitellään myös vanhempien kanssa Taide ja kulttuuri Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun kehittymistä. Lapsi tutustuu taiteen ja kulttuurin maailmaan ja saa kokeilla erilaisia tapoja ilmaista itseään. Merkityksellistä on ilmaisun ilon löytyminen, elämyksellisyys, toiminnallisuus, yhdessäolon ilo ja onnistumisen elämykset. Tärkeää on kunnioittaa lapsen omia tavoitteita ja omaa ilmaisutapaa ilman vaatimusta osaamisesta, näköisyydestä ja esittävyydestä. Aikuisen tehtävä on huolehtia hyväksyvästä ja kannustavasta asenteesta sekä vapautuneen ilmapiirin luomisesta. Sisällöt Esiopetuksen musiikkikasvatuksessa lapsi saa havainnoida, aistia, kuunnella ja tuottaa musiikkia eri tavoin ja löytää näin oman musikaalisuutensa. Lapsi omaksuu taitoja ja valmiuksia, jotta hän voi iloita omasta osaamisestaan musiikin alueella sekä yhteismusisoinnista toisten kanssa. 19

20 Kuvallisessa ilmaisussa ja kädentaidoissa oleellista on tutkiva, keksivä ja kokeileva työtapa, jonka avulla lapsi saa tutustua erilaisiin tekniikoihin, materiaaleihin ja välineisiin. Keskeistä on lapsen oma suunnittelu, itse tekeminen sekä luova ongelmanratkaisu. Draamallisessa työtavassa voidaan liittää useita sisältöalueita toisiinsa samanaikaisesti. Sen lähtökohtana on leikki, jonka tarkoituksena on antaa kokemuksia ja elämyksiä. Draamassa käytetään hyväksi tarinoita, satuja, mielikuvitusta ja korostetaan oman kehon ja mielikuvituksen käyttöä. Ryhmän merkitys draamallisessa työtavassa on suuri. 20

21 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentelyn tulee olla leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010.) Kasvun ja oppimisen tuki YLEINEN TUKI -kaikkien lasten edellytysten ja tarpeiden huomioiminen, Leops 1 -kasvua ja oppimista edistävä vuorovaikutus, myönteinen ja kannustava ilmapiiri -kasvatuskumppanuus huoltajien, muiden esiopetuksen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa -opetus, ohjaus ja oppilashuollollinen työ TEHOSTETTU TUKI -lapsen säännöllinen tuki tai useita samanaikaisia tukimuotoja, yleinen tuki ei riitä -suunnitellaan yksittäiselle lapselle kokonaisuutena pedagogiseen arvioon perustuen => tehostetun tuen oppimissuunnitelma -yleistä tukea vahvempaa ja pitkäjänteisempää -kaikki esiopetuksen tukimuodot käytössä (paitsi erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus) ERITYINEN TUKI -lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten -muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista -edellyttää pedagogisen selvityksen pohjalta tehtyä erityisen tuen päätöstä => HOJKS 2 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Esiopetuksessa otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat sekä lasten kulttuuritaustat. Lapselle tarjotaan myönteisiä oppimiskokemuksia ja kannustusta, sekä hänen kehitystarpeitaan tukevia haasteita monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa. Lasten kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti. Opettajien pedagoginen asiantuntemus ja yhteistyö ovat tärkeitä tuen tarpeen havaitsemisessa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että lapsen kehityksen ja oppimisen esteet sekä oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Huomiota kiinnitetään sekä lapseen että esiopetuksen toteuttamiseen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Lapsella on oikeus saada tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. 21

22 Esiopetusvuoden aikana seurataan säännöllisesti yksittäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä esiopetusryhmien ja koko yhteisön hyvinvointia. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja havainnoi ja arvioi lasten kehitystä ja oppimista ja tuen tarpeita, sekä vastaa tarvittavan tuen käynnistämisestä ja toteutuksesta yhteistyössä huoltajien ja muiden lasta ja perhettä tukevien asiantuntijoiden kanssa. Huoltajien kanssa keskustellen suunnitellaan tarvittava tuki ja siihen liittyvät järjestelyt. Myös lapsen kanssa keskustellaan hänen oppimisestaan ja kokemuksistaan esiopetuksessa. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Moniammatillinen oppilashuoltotyö kuvataan tarkemmin luvussa 5.3. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan huoltajien luvalla hyödyntää lapselle mahdollisesti aiemmin laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Vastuuhenkilönä esiopetuksen yleisen tuen tarpeen havainnoinnissa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa on esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden oppilashuoltoa tarjoavien henkilöiden kanssa. Tuen tarpeen muuttuessa ja lapsen siirtyessä tehostettuun tukeen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja vastaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kirjaamisesta ja tehostetun tuen toteuttamisen järjestämisestä yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tehostettuun tukeen siirtymisestä päätetään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Mikäli tehostettu tuki on riittämätöntä, opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen moniammatillisesti laaditun pedagogisen selvityksen pohjalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan vastuulla on suunnitella ja arvioida erityisen tuen käytännön järjestelyjä yhteistyössä huoltajien, esiopetusta toteuttavien ja oppilashuollollisia palveluja tarjoavien henkilöiden kanssa. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat lapsen henkilökohtaista opetusta koskevan suunnitelman (HOJKS) yhteistyössä huoltajien kanssa. HOJKSin toteutumisesta vastaa esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja. Esiopetuksen järjestäjä on vastuussa tuen antamisesta. Päiväkodinjohtaja vastaa esiopetusryhmien ja -yksiköiden hyvinvoinnin seurannasta ja tuesta osana oppilashuoltotyötä. Hänen vastuullaan on eri tukimuotojen toteutuminen esiopetusyksikössä. Eri tukimuotoja käytetään joustavasti ja muutetaan tarvittaessa. Yleinen ja tehostettu tuki annetaan lapselle pääsääntöisesti tavallisessa esiopetusryhmässä. Erityinen tuki voidaan antaa tavallisessa esiopetusryhmässä, integroidussa erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa esiopetuksen järjestämispaikassa, esim. Juholan erityiskoulussa. Tuen jatkumisesta huolehditaan erityisesti lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sekä esiopetuksesta perusopetukseen. 22

23 Tuen kolmiportainen malli yleinen tuki pedagoginen arvio oppimissuunnitelma tehostettu tuki oppimissuunnitelma pedagoginen selvitys erityinen tuki erityisen tuen päätös ja HOJKS Esiopetuksessa lapsia tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan kolmiportaisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) mallin mukaisesti. Lapsen kasvua ja oppimista tuetaan ensisijaisesti yleisen tuen menetelmin. Mikäli tuen tarve on yleistä tukea jatkuvampaa ja säännöllisempää, etenee tuen antaminen suunnitelmallisesti tehostettuun tukeen ja tarvittaessa edelleen erityiseen tukeen. Erityinen tuki muodostuu kaikista käytettävissä olevista tukimuodoista ja erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta. Kaikilla tuen tasoilla lasta voidaan tukea monin eri tavoin. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti yhdessä lapsen huoltajien kanssa esiopetusryhmän, -yksikön ja Järvenpään kaupungin olemassa olevat esiopetuksen järjestämisen mahdollisuudet huomioon ottaen. Tuki voi muodostua erilaisista pedagogisista ratkaisuista, kuten pienryhmä-, samanaikais- tai yksilöopetuksesta, tulkitsemis- ja avustajapalveluista, oppilashuollollisista palveluista, erityisopetuksesta ja erilaisista apuvälineistä. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää kasvua ja oppimista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010.) 23

24 Yleinen tuki on lapsen ensisijainen tukimuoto. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja on vastuuhenkilönä yleisen tuen tarpeen havainnoinnissa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä muiden esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvien kanssa. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja tekee yhteistyötä huoltajien, päiväkodinjohtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden esiopetuksen oppilashuollon palveluita tarjoavien henkilöiden kanssa voidakseen vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin. Huomattuaan lapsen tuen tarpeen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja keskustelee huoltajien kanssa havainnoistaan ja siitä, millaista tukea lapselle on tarpeen järjestää. Myös lapsen kanssa keskustellaan asiasta hänen kehitystasolleen sopivalla tavalla. Tarvittaessa keskusteluun osallistuu myös muita toimijoita, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terapeutti, psykologi. Yleisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, yhteistyöllä muun esiopetuksen henkilöstön kanssa sekä opetusryhmiä ja -menetelmiä joustavasti muuntelemalla. Yleisen tuen muotoja: eriyttäminen esiopetushenkilöstön yhteistyö pienryhmätoiminta oppimisympäristön muokkaus samanaikaisopetus pedagogiset ohjausmenetelmät yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö terveydenhuollon kanssa avustajapalvelut apuvälineet Järvenpäässä laaditaan kaikille esiopetukseen tuleville lapsille lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa, myös osana yleistä tukea. Tämän avulla pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle parhaat mahdollisuudet kasvaa ja oppia. Yleinen tuki rakennetaan lapsikohtaisesti ja sitä muutetaan joustavasti lapsen kokonaistilanteen vaatimalla tavalla yhteistyössä lapsen ja tämän huoltajien kanssa. Yleinen tuki voidaan rakentaa myös ryhmäkohtaisesti, jolloin tuen muodot ovat enemmän yhteisöllisiä ratkaisuja. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (Perusopetuslaki 16 a 1 mom. 642/2010). Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostettu tuki on suunnitelmallista lapsen kasvun ja oppimisen tukemista ja sen turvin pyritään ehkäisemään ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 24

25 Järvenpäässä lapsi voi saada tehostettua tukea tavallisessa esiopetusryhmässä tai integroidussa erityisryhmässä. Tehostettu tuki suunnitellaan lapsikohtaisena kokonaisuutena ottaen huomioon esiopetusryhmän ja -yksikön mahdollisuudet tuen järjestämisessä. Tehostetun tuen aikana korostuu kumppanuus huoltajien kanssa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama tuki sekä lapsen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien ryhmittelyiden merkitys. Toimintamalli mikäli yleinen tuki ei riitä: esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja keskustelee huoltajien ja lapsen kanssa huoltajat / huoltajan luvalla, esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muut tarvittavat asiantuntijat arvioivat lapsen tuen tarvetta sovitaan pedagogisen arvion tekemisestä tai päädytään käyttämään yleistä tukea esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja kirjaa pedagogisen arvion varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa moniammatillisessa oppilashuoltotyössä päätetään tehostetun tuen aloittamisesta tai yleisen tuen jatkumisesta Mikäli esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja havaitsee yleisen tuen olevan lapselle riittämätöntä, hän keskustelee asiasta välittömästi lapsen huoltajien kanssa. Myös lapsen omien oppimiseen ja kasvuun liittyvien ajatusten kuuleminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Huoli yleisen tuen riittämättömyydestä voi nousta myös huoltajilla. Jos keskustelussa todetaan, että tuen tarvetta tulisi arvioida tarkemmin, esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, joka kutsuu koolle huoltajien lisäksi tarvittavan moniammatillisen tiimin tai vie asian huoltajien kirjallisella luvalla lastenneuvolatiimiin (LNT), jossa keskustellaan lapsen tuen tarpeesta. LNT -työskentely kuvataan oppilashuollon käsikirjassa. Mikäli tässä yhteydessä arvioidaan lapsen mahdollisesti tarvitsevan tehostettua tukea, sovitaan pedagogisen arvion laatimisesta. Lapsen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja- tai opettajat laativat kirjallisen pedagogisen arvion yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Arvion laatimiseen voi osallistua myös muita asiantuntijoita, kuten psykologi, terapeutti, lääkäri, erityisesti silloin, kun se on lapsen kokonaiskehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) sekä huoltajien luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. 25

26 Pedagogiseen arvioon perustuen tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin päätetään moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Asian käsittely kirjataan aina erilliseen muistioon. Tämän jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittuun/laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan yksilöllisesti toteutettavassa oppilashuoltotyössä. Tehostettua tukea ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti ja aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja vastaa tehostetun tuen vaikuttavuuden seurannasta yhteistyössä lapsen huoltajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Päätös tehostetun tuen lopettamisesta päätetään moniammatillisesti oppilashuoltotyössä ja asia kirjataan erilliseen muistioon. Tehostetun tuen tarkoituksena on tukea säännöllisesti ja suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista. Tehostettua tukea suunniteltaessa ja järjestettäessä on merkittävää vaikuttaa opetus- ja oppimisympäristöön kokonaisuutena, rikastaa ja monipuolistaa mm. opetusmenetelmiä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, paitsi erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tehostetun tuen muotoja: eriyttäminen esiopetushenkilöstön yhteistyö pienryhmätoiminta oppimisympäristön muokkaus samanaikaisopetus pedagogiset ohjausmenetelmät avustajapalvelut apuvälineet yksilöllinen ohjaus tiivis yhteistyö ja työnjako huoltajien kanssa yhteistyö terapeuttien kanssa yhteistyö terveydenhuollon kanssa Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio tehdään lapsen tilanteen kartoittamiseksi mahdollisimman kattavasti, lapselle annetun yleisen tuen riittävyyden arvioimiseksi ja mahdollisen tehostetun tuen perusteluksi. Pedagogisessa arviossa korostuu esiopetuksen henkilöstön systemaattisten havaintojen, keskustelujen ja lapselle tehtyjen kartoitusten ja arviointien perusteella muodostunut asiantuntemus. Lapsen huoltajia kuullaan lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja annettujen yleisten tukitoimien vaikuttavuudesta. 26