Perusturvalautakunta nro 3/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 3/2013 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 20 Kokouksen järjestäytyminen PTLTK 21 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta PTLTK 22 Palvelujen hankinta perusturvaosastolla PTLTK 23 Perusturvalautakunnan myöntämät avustukset PTLTK 24 Edustajan nimeäminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään PTLTK 25 Perusturvalautakunnan vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman muuttaminen PTLTK 26 Varahenkilöstöjärjestelmä PTLTK 27 Sovellusasiantuntijan vakanssin perustaminen perusturvaosastolla alkaen PTLTK 28 Lausunnon antaminen Karlsåkerin asemakaavan hyväksymisestä PTLTK 29 Perusturvalautakunnan talouden toteutuma 2/2013 PTLTK 30 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 3/2013 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Lindström Bo, puheenjohtaja Dahlström Kaj, jäsen Elo Tuula, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, jäsen Pekkinen Vesa-Matti, jäsen Pettersson-Perklén Nina, jäsen Tarnanen Keijo, jäsen Muut läsnäolevat Öberg Benita, perusturvajohtaja, esittelijä Wetterstrand Cathrinne, vanhuspalvelupäällikkö, sihteeri Asiat Allekirjoitukset Bo Lindström puheenjohtaja Cathrinne Wetterstrand pöytäkirjanpitäjä Sirpa Kaisla pöytäkirjantarkastaja Nina Pettersson-Perklén pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 PTLTK 20 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: Lautakunta päätti - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita Sirpa Kaislan ja Nina Pettersson-Perklénin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 Sivu 4 PTLTK 21 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja kuluvan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia perusturvalautakunnan alaisen jaoston ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvajohtaja Benita Öbergin päätösluettelo , 24-33/2013 Sosiaalipalvelupäällikkö Pia Mäkeläinen ei päätöksiä 2/2013 jälkeen Päätös: Ehdotuksen mukaan.

5 Sivu 5 PERUSTLTK:189 /2013 PTLTK 22 Liite 1 PALVELUJEN HANKINTA PERUSTURVAOSASTOLLA Valtuustokauden yhteistyöalue (LOST) on huolehtinut sosiaalija terveydenhuoltotoiminnasta Lohjalla, Inkoossa, Karjalohjalla ja ssa. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa sopimus päättyväksi n kunnanvaltuusto päätti , että n kunta järjestää sosiaali- ja terveyshuollon omana toimintana alkaen. n kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi lähtien oli toiminnan kannalta välttämätöntä hankkia tarvittavat palvelut. Kunnan oli ostettava niitä palveluja, joita ei itse pystynyt tuottamaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Näistä palveluista suuri on osa kilpailutettu tai niistä on tehty sopimukset nk. LOST-aikana. n kunnan hankintasäännön 3 :n mukana osastopäälliköt päättävät osastonsa toimintaa koskevista hankinnoista talousarvion puitteissa euroon saakka. Niiden hankintojen osalta, jotka ylittävät euroa on tehty erilliset viranhaltijapäätökset. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä on luettelo toimintaa varten hankituista palveluista Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: - merkitsee palvelut ja hankinnat tiedokseen. Päätös: - merkitsi palvelut ja hankinnat tiedokseen.

6 Sivu 6 PERUSTLTK:186 /2013 PTLTK 23 PERUSTURVALAUTAKUNNAN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 5 :n mukaan perusturvalautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. Vuoden 2013 talousarviossa ei suoranaisesti ole tehty varausta avustusten maksamista varten, mutta n kunnan perusturvatoimi on vuosittain myöntänyt avustuksia kunnan alueella tai Länsi-Uudellamaalla toimiville järjestöille ja yhdistyksille. Vuonna 2012 talousarvioon on varattu avustuksia varten 500 e. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset julkistetaan kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. on hyväksynyt seuraavat yleiset myöntämisehdot: 1. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua n kunnan asukkaisiin. 2. Ensisijaisesti tuetaan ssa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. 3. Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että toiminta tukee ja täydentää kunnallisia palveluita. 4. Avustukset on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä, toisin sanoen että avustussumma on merkittävä yhdistyksen toiminnan kannalta. 5. Avustuksen tarkoitus on yksilöitävä hakemuksessa. 6. Avustuksia ei myönnetä järjestöille edelleen jaettavaksi. 7. Avustusta ei myönnetä ammattialapohjaisille eikä poliittisille järjestöille. 8. Avustajien saajien tulee antaa kunnan viranomaiselle sen tarpeeksi katsomat tiedot järjestön tai yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta ja järjestettävä kirjanpito siten, että avustuksen käyttöä voidaan seurata. sekä seuraavia myöntämisperusteita: 1. Ensisijaisesti myönnetään avustusta sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimintaan, joka kohdistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta merkityksellisiin, vaikkakin pieniin väestöryhmiin. 2. Anotun avustuksen määrä ja esitetty käyttötarkoitus Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.oberg@siuntio.fi

7 Sivu 7 Ehdotus: Lautakunta päättää - käyttää avustusten myöntämisperiaatteena perusturvalautakunnan hyväksymät perusteet ja ehdot - että jaettavat avustukset ovat enintään että avustusten hakuaika alkaa ja päättyy klo ja että haku julkistetaan kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla - että ennen hakuaikaa tänä vuonna saapuneet hakemukset huomioidaan. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

8 Sivu 8 PERUSTLTK:185 /2013 PTLTK 24 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄÄN Liite 2 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) edellyttää, että kunnan alueella toimii kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kunta asettaa yhteistyöryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan ja tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille sekä kuntoutusta järjestäville yhteisöille ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta. Kunnat voivat sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimikausi on Yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi jakaantua jaostoihin. Yhteistyöryhmän on tarvittaessa kutsuttava kokouksiin myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne-, ja työeläkevakuutusjärjestelmien, työnantajien ja työntekijöiden sekä muiden yhteisöjen ja laitosten edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. Aikaisemmin työryhmässä on ollut päihdehuollon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lohjan sairaanhoitoalueen edustaja. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista, huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita. Yhteistyöryhmän asettaminen ja sen toiminnasta huolehtiminen on kunnan sisäinen asia. Työryhmän poikkihallinnollinen merkitys huomioon ottaen sen voi asettaa esimerkiksi kunnanhallitus. Yhteistyöryhmä ei kuitenkaan ole kunnan toimielin. Asiakasyhteistyöstä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin toimintaan osallistuva yhteisö itse. Lost-yhteistyön purkauduttua n kunta on pyytänyt mahdollisuutta osallistua Lohjan kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. n osallistuminen edellyttää, että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista. Laskennallisissa kuluissa kyse on lähinnä henkilöstökuluista. n osuuden lasketaan jäävän alle euroa vuodessa.

9 Sivu 9 Lohjan kaupungin perusturvalautakunta on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus pyytää n kuntaa nimeämään työryhmään edustajansa ja toteaa, että mikäli n kunta osallistuu työryhmään, se maksaa 15 prosenttia laskennallisista kuluista. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Lohjan kaupungin päätös Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , e-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: päättää ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin, - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle euro vuodessa. Päätös: päätti ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin ja hänen varajäsenekseen Tuula Elon. - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle euro vuodessa.

10 Sivu 10 PTLTK 25 PERUSTURVALAUTAKUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN hyväksyi vuoden 2013 käyttösuunnitelman. Lohjan kaupunki on huolehtinut sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnasta lähtien ja päätti irtisanoa yhteistyöalue LOSTin sopimus päättyväksi n kunnanvaltuusto päätti , että n kunta järjestää sosiaali- ja terveyshuollon omana toimintana alkaen. Suuri osa terveyskeskuksen lääkärivastaanoton henkilökunnasta ilmoitti , ettei jatka n kunnan palveluksessa. Yrityksistä huolimatta lääkäreitä ei ole pystytty rekrytoimaan ja, jotta kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoito pystyttäisi turvaamaan, kunnan on näin ollen ollut pakko solmia lääkärinvastaanottosopimus yksityisen palvelutuottajan kanssa. Aikaisemmin hyväksytyssä käyttösuunnitelmassa on terveyspalveluiden tulosalueelle varattu vastaanottotoiminnan (KP 265) henkilöstökuluihin ja terveyspalveluiden hallintoon (KP 269). Toiminnan ulkoistamisesta johtuen kunnalla ei näiden kustannuspaikkojen osalta ole henkilöstökuluja vuonna Kustannukset löytyvät terveyspalveluiden vastaanottotoiminnan (KP 265) kustannuspaikalta ostopalvelujen muodossa. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: päättää muuttaa perusturvalautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman siten, että henkilöstökulujen määrärahat kustannuspaikalla Terveyspalveluiden vastaanottotoiminta (KP 265) ja kustannuspaikalla Terveyspalveluiden hallinto (KP 269) siirretään kustannuspaikalle Terveyspalveluiden vastaanottotoiminta (KP 265) ostopalveluiden muodossa. Siirto on yhteensä Päätös: Ehdotuksen mukaan.

11 Sivu 11 PERUSTLTK:237 /2013 PTLTK 26 VARAHENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄ Henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveysalalla tulee olemaan eräs keskeisimmistä haasteista, johon pitää varautua. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja työntekijöiden eläkkeelle jääminen lisäävät henkilökunnan tarvetta terveydenhuoltoalalla. Terveydenhuoltoalan naisvaltaisuus aiheuttaa runsaasti pitkiä poissaoloja vanhempainlomien ja hoitovapaiden vuoksi. Kolmivuorotyö pakottaa hankkimaan sijaisia näissä tehtävissä toimivan henkilökunnan lyhyisiinkin sairaslomista ja vuosilomista johtuviin poissaoloihin. Myös joustava suhtautuminen vuorotteluvapaisiin, opintovapaisiin ja osa- aika eläkkeisiin lisäävät sijaistarvetta. Vakituisten viran- ja toimenhaltijoiden poissaolojen ajaksi työyksiköihin tarvitaan työtehtävät osaavia ja ammattitaitoisia sijaisia, jotta potilaiden hyvä hoito voidaan turvata. Sijaiset voidaan palkata joko määräaikaisiin tai vakinaisiin palvelusuhteisiin. Vuokratyövoiman käyttö ei ole Suomessa julkisella sektorilla vielä kovin yleistä, mutta sosiaali- ja terveystoimessa vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt. Vuokratyövoiman käyttö tuli esille myös PARAS- hankkeessa yhtenä keinona henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Meriön (2007) vuokrahoitajuutta koskevan tutkimuksen perusteella vuokrahoitajista suurin osa teki vuokratyötä oman päätyönsä lisäksi. Lehdon ym. (2005) mukaan vuokratyövoiman käyttöön liittyy ongelmia, jotka johtuvat kahdesta rinnakkaisesta työnantajasta, suuresta vaihtuvuudesta ja sitoutumisen puutteesta. Jos työvoiman tarve on pysyvä, esimerkiksi sijaisten pysyvä tarve, työnantaja ei voi palkata työntekijöitä määräaikaisiin palvelusuhteisiin. Tällöin työnantajan on päätettävä, millä tavoin tämä pysyvä työvoiman tarve käytännössä järjestetään. Työnantaja voi esimerkiksi palkata vakituista varahenkilöstöä tai vuokrata henkilökuntaa. Vakituisten varahenkilöiden avulla työnantajat pystyvät huolehtimaan siitä, että määräaikaisia palvelusuhteita käytetään vain tilanteissa, joissa niille on laissa tarkoitettu peruste. ( Kuntatyönantaja 2009) Sekä työsopimuslaissa että laissa kunnallisesta viranhaltijasta lähtökohtana on, että henkilö on palkattava vakituiseksi, mikäli työvoiman tarve on pysyvä. Erilaisten varahenkilöjärjestelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosina terveydenhuollossa. Varahenkilöstön avulla halutaan vähentää määräaikaisia sijaisuuksia sekä varautua henkilöstöpulaan. LOST-alueella toimi sijaisrekrytointiyksikkö, jonka tavoitteena oli turvata perusturvatoimen sijaishenkilöstön saatavuutta. Tämä sijaisrekrytointiyksikkö toimii edelleen Lohjan kaupungilla.

12 Sivu 12 Sijaisvälitys välittää hoitoalan lyhytaikaisia sijaisuuksia vanhustenhoitoyksiköissä. Sijaisvälityksellä on omia vakituisia henkilöitä joita kohdennetaan tarpeen mukaan eri yksiköihin. Tämän lisäksi sijaisvälitys välittää tilapäisiä työntekijöitä esim. hoitoalan opiskelijoita jotka haluavat keikkaila eri yksiköissä opiskelun ohella. Sijaisrekrytointiyksikköön tuli pyyntöjä n yksiköistä vuoden 2012 aikana seuraavasti: n kotihoito; keskimäärin 7 pyyntöä/kk Villa Charlotta; keskimäärin 28 pyyntöä/kk Azalea; keskimäärin 5 pyyntöä/kk Vuodeosasto: keskimäärin pyyntöä 38/kk yhteensä: keskimäärin 77 pyyntöä/kk Kun LOST- yhteistyösopimus päättyi, n vanhustenhoitoyksiköissä ei ole sijaisrekrytointiyksikköä eikä varahenkilöjärjestelmää. Kunnilla on käytössä erilaisia varahenkilöjärjestelmiä, joilla on palkattu vakinaisiin työsuhteisiin henkilöitä, joiden tehtävä on kiertää varahenkilöinä tehden erilaisia sijaisuuksia eri yksiköissä. Sijaisten rekrytointi vie paljon aikaa sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. Myös vakituinen henkilökunta joutuu aika ajoin tekemään kaksinkertaiset työvuorot ja ylitöitä varmistaakseen, että yksiköissä on riittävä miehitys. Vanhuspalveluyksiköissä (vuodeosasto, Villa Charlotta, Azalea ja kotihoito) on sijaismäärärahaa yhteensä Näistä varoista olisi käytettävissä varahenkilöiden palkkaamiseen yllä mainittuihin yksikköihin, mikä puolestaan vähentää sijaisten palkkaamisen tarvetta ja ylityökorvausten maksua vakituiselle henkilöstölle. Varahenkilöstön perustaminen vanhuspalveluun ei aiheuttaisi lisämäärärahan tarvetta vuonna 2013 eikä näin ollen toisi lisää kustannuksia. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se perustaa kaksi lähihoitajavarahenkilöä ja yhden sairaanhoitajavarahenkilön perusturvaosaston vanhuspalveluun alkaen - että tarkoitukseen käytetään vuoden 2013 sijaismäärärahasta. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

13 Sivu 13 PERUSTLTK:217 /2013 PTLTK 27 SOVELLUSASIANTUNTIJAN VAKANSSIN PERUSTAMINEN PERUSTURVAOSASTOLLA ALKAEN Perusturva on suuri tietotekniikan käyttäjä kunnan tasolla ja on siksi perusteltua, että toimiala saa oman sovellusasiantuntija, jotta merkittävän järjestelmän toimivuus ja kehittäminen saadaan pysymään korkealla tasolla. Merkittävänä tietotekniikan käyttäjänä ja myös kustannuksia aiheuttavana toimialana on tärkeää, että toimialan tietojärjestelmien dokumentaatio on hyvällä tasolla ja tietotekninen raportointi on ajan tasalla, jolloin voidaan paremmin hahmottaa myös kunnan tasolla tietotekniikan käyttöä ja kustannuksia ja toimialan järjestelmien liityntöjä yhteiseen kokonaisuuteen. Vaikka kunnalla on oma IT-hallinto, terveydenhuollon kokonaisuus järjestelmineen kuormittaa heitä. Perusturvan kotiuttaminen on merkittävällä tavalla lisännyt kunnan IT-hallinnon työtaakkaa, laitekanta on lisääntynyt, samoin ohjelmiston määrä ja käyttäjätuen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Terveystoimessa käytetään Pegasos-potilastietojärjestelmä. Työresurssia tarvitaan perusturvan käyttämien Pegasoksen ja siihen liittyvien asiakashallintajärjestelmien sisällöllisiin kehittämistöihin sekä käytännön neuvonta- ja tukitehtäviin ohjelmistokäyttäjille hyvin laajalle henkilöstölle perusterveydenhuollossa. Sovellusasiantuntija on myös Pegasos-pääkäyttäjä. Pegasospääkäyttäjä neuvoo, opastaa ja kouluttaa terveysaseman vastaanoton, kotihoidon, asumispalveluiden, vuodeosaston, neuvoloiden, kouluterveydenhuollon sekä hammashuollon henkilökuntaa. Pegasos-pääkäyttäjä ratkaisee ongelma-tilanteita, jotta työt sujuvat keskeytyksettä ja mahdollisimman joustavasti. Pelkästään terveyskeskuksen yksittäisen akuuttiakin hoitoa tarvitsevan asiakkaan palveleminen voi katketa siihen, että järjestelmä ei toimi, jos hoitohenkilöstö ei pääse potilas- ja hoitotietoihin, potilaan hoitoon tarvittavia ohjeita ei voida tarkistaa ja lääkereseptejä määrätä, ja voi olla riskinä hoitopäätöksien viivästyminen tai päätös puutteellisin potilastiedoin, jolloin riskit ovat korvaamattomat. Pegasos-ohjelma käsittää potilastietojärjestelmän lisäksi myös henkilöstöhallinnan puolen. Pegasos-pääkäyttäjän tehtäväkokonaisuudet: - Pegasos-käyttäjätunnusten ylläpito - käyttäjien opastus - tekninen tuki - uusien käyttäjien koulutus - järjestelmän palautteiden ja lähetteiden käsittely - tilastojen/raporttien toimittaminen

14 Sivu 14 - raportointipohjien muokkaus - ongelmatilanteiden hallinta - järjestelmän toimittajan (CGI/Logica) yhteyshenkilönä toimiminen, - sisäiset palaverit - vuosittaiset koulutukset - uusien ohjelmapäivitysten muutosten koordinointi - järjestelmäasetusten muutokset Perusturvan järjestelmien koulutustarve on jatkuvaa henkilöstön vaihtuvuuden ja uusien ohjelmisto-osioiden hankintojen vuoksi. Omat sisäiset koulutukset tulevat huomattavasti halvemmiksi kuin CGI/Logicalta tilatut, lisäksi jatkuville kertauskoulutuksille on tarvetta. Sovellusasiantuntijan työtehtävät lisääntyvät jokaisen uuden projektin, myös valtakunnallisesti määrättyjen tilastointi- ja raportointimuutoksien vuoksi ja kumppanuustahojen yhteistyöhön tarvittavien järjestelmämuutoksien myötä; näistä esimerkkeinä: - avohilmo (hoitoilmoitus THL:lle), joka kerää tietoa väestön palvelujen käytöstä, hoidon saatavuudesta, työnjaosta, hoitamisen käytännöistä, väestön terveysongelmista, epidemioiden leviämisestä, terveyden edistämisen palveluista sähköinen e-resepti uusi hoitokertomus ja luokitus (KanTa e-arkisto) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) edellyttävät, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antaja ja apteekki sekä Kansaneläkelaitos ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus nimeävät tietosuojavastaavan. Kunnalla on tietosuojavastaava (varhaiskasvatuspäällikkö), mutta perusturvan kotiuttaminen edellyttää työmäärän ja osaamisvaatimuksen näkökulmasta lisäresursseja. Tietosuojavastaavan tehtäväkokonaisuudet: osallistuu organisaation henkilötietojen käsittelyä koskevaan suunnittelutoimintaan, osallistuu rekisterinpitäjän hyväksymiä tietosuoja- ja tietoturvaohjeita koskevaan valmisteluun ja ylläpitoon, seuraa ja valvoo henkilötietojen käsittelyä ja niiden suojausmenetelmiä, osallistuu rekisterinpitäjän henkilöstölle annettavan tietosuojakoulutuksen toteuttamiseen,

15 Sivu 15 tukee henkilökuntaa ja rekisteröityjä tietosuoja-asioissa, toimii yhdyssiteenä valvontaviranomaisiin, raportoi organisaation johdolle tietosuojan (ja tietoturvallisuuden) tilasta ja kehittämistarpeista (sisäiset auditoinnit ja käytönvalvonta), vastaa organisaation johdon osoittamista muista tietosuojaa tukevista tehtävistä. Henkilötietolain (523/1999) mukaan henkilörekisteristä tulee laatia rekisteriseloste, johon merkitään rekisterinpitäjän lisäksi rekisteriasioista vastaava henkilö ja/tai rekisterinpitäjän edustaja, jonka tulee huolehtia rekisteröityjen oikeuksien toteutumiseen liittyvistä palveluista. Rekisterinpidon vastuu säilyy aina rekisterinpitäjällä. Tietosuojavastaavan nimeäminen organisaatioon ei poista rekisterinpitäjänä olevan organisaation vastuuta. Rekisterinpitäjän tehtäväkokonaisuudet: määritellä henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn tarkoitus, suunnitella henkilötietojen käsittelytoimet koko tiedon elinkaaren ajaksi, analysoida, kirjata muistiin ja kuvata rekisterinpitäjän tehtävien hoitoon liittyvät henkilötietojen käsittelyt ja niihin liittyvät vastuut, toimivallat ja menettelyt, varmistua henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta, huolehtia tietojen laadusta, tarpeellisuudesta ja virheettömyydestä, varmistua henkilötietojen suojaamisesta, huolehtia rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta, erityisesti tarkastus-, tiedonkorjaus- ja kielto-oikeuden toteuttamisesta, laatia tietosuojaseloste ja informoida rekisteröityjä huolehtia mahdollisesti tarvittavien viranomaisilmoitusten tekemisestä, laatia henkilöstön käyttöön tietosuoja-ohjeet, tehtäväkokonaisuudet: seurata ja valvoa henkilötietojen käsittelyä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Asiakastietolain tavoitteena on edistää potilastietojen tietoturvallista käsittelyä, potilaiden tiedonsaantimahdollisuuksia sekä terveydenhuollon palveluiden potilasturvallista ja tehokasta tuottamista. siirtyy sähköiseen potilastietoarkistoon maaliskuussa 2014 ensimmäisnä HUS-alueella yhdessä Inkoon kanssa. Loput kunnat HUS-alueella siirtyvät joko toukokuussa (mm. Lohja, Espoo) tai syyskuussa 2014 (mm. Vantaa, Helsinki). Ennen sähköisen potilastietoarkiston käyttöönottoa vaaditaan vähintään 9kk mittainen valmistelu, joka työllistää yhden resurssin melkein täyspäiväisesti.

16 Sivu 16 Sovellusasiantuntijan työnkuvaan sisällytettäisiin myös AMS-arkiston muodostus suunnitelma (arkistonhoitajan kanssa), VRK-varmennekorttien tilaus ja luovuttaminen (sähköinen resepti), RAVATAR-ohjelman ylläpito, poikkileikkaustutkimukset (ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari), LOVE-lääkelaskujen ylläpito, koulutus ja järjestäminen, Intran SOTE-sivujen päivitys ja ylläpito. Sovellusasiantuntijan vakanssin perustamiseksi alkaen lisämäärärahan tarve on vuodelle Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.o Ehdotus: Lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle että se ehdottaa kunnanvaltuustolle että se perustaa sovellusasiantuntijan vakanssin perusturvaosastolle alkaen myöntää lisämäärärahaa vakanssin perustamiseksi vuodelle Päätös: Ehdotuksen mukaan.

17 Sivu 17 TEKNLTK:120 /2012 PTLTK 28 Oheismateriaalia LAUSUNNON ANTAMINEN KARLSÅKERIN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Tekninen lautakunta pyytää perusturvalautakunnalta lausuntoa tilan Karlsberg RN:o 1:394 asemakaavoituksen käynnistämissopimuksesta. Kunnan lautakuntien rooli kaava-asioissa käsittää lähinnä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin. Lautakuntien tulee siksi lausua oman hallinnonalansa kannalta tärkeitä seikkoja, jotta kaavoittaja pystyy laatimaan kaavan huomioiden mahdollisimman hyvin myös ao. hallinnonalan tarpeet. Vaikutuksia tulee arvioida mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, yhdyskunta- ja energiatalouden, luonnon ja luonnonvarojen, maiseman, kaupunkikuvan, kulttuuriperinnön, rakennetun ympäristön, ihmisten elinolojen ja elinympäristön sekä muiden vaikutusten kannalta. Tavoitteena on tuoda esille kaikki ennustettavissa olevat vaikutukset, jotta kunnanvaltuusto päättäessään kaavasta tietää, mihin kunta on sitoutumassa esimerkiksi palvelujen tuottamisen suhteen. Ihannetilanteessa kunnanvaltuustolla olisi kaavasta päättäessään arvio kunnalle aiheutuvista kokonaiskuluista ja toisaalta myös arvio tulopohjan vahvistumisesta. Perusturvalautakunnan kannalta on tärkeää uuden kaava-alueen kyseessä ollen ottaa kantaa mm.: - asumiseen, jossa otetaan huomioon vanhusten ja vammaisten fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet - millaisia kustannuksia perusturvatoimelle kertyy uusista asukkaista - että lähipalvelut ovat helposti saavutettavissa - esteettömän asumisen ja ympäristön suunnitteluun Tilan Karlsberg RN:o 1:394 Sjundbyn kylässä rajoittuu pohjoisessa Peltokujaan ja idässä omakotialueeseen Pellonmutkan kohdalla. Alue on yleiskaavassa osittain A-alueella (taajamatoimintojen alue) sisältäen kolme erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa, ja osittain MT-2 aluetta (maatalousalue, viljelymaisema). Uudessa asemakaavassa alueelle tulisi kolmen rakennuspaikan sijaan 13 rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Mikäli jokaiselle rakennuspaikalle rakennettaisiin omakotitalo tai paritalo, alueelle muuttaisi noin henkilöä, joista lapsia ja nuoria arvion mukaisesti noin reilu (ensimmäisen kaavan mukaiset luvut n. 15 henkilöä, lapsia ja nuoria noin yhdeksän). Alueen palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa noin kilometrin päässä (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, elintarvikeliike, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut). Matka kuntakeskukseen ei myöskään luokitella vaaralliseksi,

18 Sivu 18 koska asukkaiden ei tarvitse kulkea ntietä pitkin, he pystyvät kulkemaan Fanjunkarsintietä. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina osallistumis- ja arviointisuunnitelma - oheismateriaalina asemakaava - oheismateriaalina kaavaselostus - oheismateriaalina asemakaavamerkinnät ja määräykset Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta toteaa lausuntonaan Karlsåkerin asemakaavamuutoksesta seuraavaa: - uusi asuinalue on suunniteltu lähelle jo olemassa olevia palveluja ja ne ovat näin ollen helposti saavutettavissa - asuinalueita käsittävällä kaavoituksella on positiivinen vaikutus tulevaisuuden toimintaan ja talouteen, uudet viihtyisät omakotialueet tuovat myös uusia asukkaita - uusien asuinalueiden suunnittelu lisää mahdollisesti palveluntarvetta, mikä tulisi ottaa huomioon perusturvaosaston tulevaisuuden suunnitelmissa - suunniteltu kaava käsittää omakotialuetta eikä mahdollisia vuokraasuntoja vanhusväestölle ja vammaisille. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

19 Sivu 19 PTLTK 29 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 2/2013 Oheismateriaali Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 17,8 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla helmikuun lopun tasolla 16,7 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua pienempinä (10,5 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua suurempina (17,2 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 2/2013 Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Päätös: Lautakunta päätti - merkitä asian tiedoksi.

20 Sivu 20 PTLTK 30 Ehdotus: Päätös: MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Ehdotuksen mukaan.

21 Sivu 21 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta Puistopolku siuntio@siuntio.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

22 Sivu 22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.