TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla työpajayhdistys ry

2

3 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO 1

4 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY JA TEKIJÄT Kustantaja VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY RAY:N TUELLA ISBN (RENGASKIRJA) ISBN (PDF) Ulkoasu, kuvitus ja taitto TERHI KETOLAINEN Paino STAR-OFFSET OY Helsinki 2014 Painotyössä on käytetty PEFC-sertifioitua paperia. 2

5 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO Va l t a k u n n a l l i n e n työpajayhdistys ry

6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Toiminnan kehityskaari Tietoa valmentautujista Työpaja toimintaympäristönä Ohjeita ja säädöksiä Monen politiikkalohkon toimintaa Työelämän odotuksia 15 CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Monialaista verkostotyötä 17 CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki 18 CASE Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö Hämeenkyrössä 20 2 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Määritelmä Tekemällä oppimisen taustateorioita John Deweyn kokemusfilosofia Kokemuksellisen oppimisen kehä Työpajapedagogiikan lähtökohtia Arvot ja eettisyys Työpajojen nostamia arvoja 29 CASE Arvotyöskentely - Paimio Ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys Pedagogisia suuntauksia Työpajat oppimisympäristönä Oppimistyylejä Oppimisympäristö Oppiminen, mielekäs oppiminen ja osaaminen 36 CASE Väinö Opintojen suorittaminen 38 CASE Valtteri Opinnollistaminen 39 4

7 3 VALMENNUS TYÖPAJOILLA 43 CASE Vilppu Miten työpajapedagogiikka näkyy valmennuksessa Vuorovaikutus, dialogisuus ja kohtaaminen 46 CASE Minna-Maija Yhteisöllisyys ja voimaantuminen 48 CASE Hanna-Leena Minäpystyvyys 50 CASE Voitto Syrjäytyminen, sosiaalinen vahvistaminen ja toimijuus 51 CASE Riitta-Liisan kertomus työpajajaksostaan Kohti jatkopolkuja Valmennuspalveluja Työpaja jatkopolkuna 53 CASE Työpajan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä - Orivesi Suunnan etsintää 57 CASE Erilainen työpaja Vihreän Oksan Werstas VOW Arviointi, tuloksellisuus ja vaikuttavuus 59 CASE Sisu 60 LOPPUSANAT 62 SANASTO, LÄHTEET, LIITTEET Sanasto 64 Lähteet 67 Liitteet 72 5

8 ALKUSANAT Työpajojen palvelut parantavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä koulutukseen tai työhön. Palvelut ovat osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa, johon kuuluvat peruspalvelujen sisältämät ja niitä täydentävät työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja valmennuspalvelut. Tekemällä oppii ( ) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hanke, jonka käynnistämiseen ovat vaikuttaneet työpajakentän tarpeet. Hankkeella halutaan tunnistaa ja määritellä työpajatoiminnan ja -valmennuksen erityispiirteitä. Päämääränä on kehittää toimintaa entistä vaikuttavammaksi ja saada se vastaamaan paremmin valmentautujien tarpeisiin. Työpajapedagogiikasta on puhuttu jo ainakin vuodesta 2007 lähtien. Termi esiintyy muun muassa useissa tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja artikkeleissa. Niissä on kuitenkin aina päädytty toteamaan, että käsitettä ei ole kunnolla määritelty. Esimerkiksi Tartu hetkeen! -projektin julkaisussa pajapedagogiikan katsotaan olevan oppilaitoksen ja työpajan välistä pedagogisen vastuun jakamista, määrittelemättä termiä sen tarkemmin. Tässä julkaisussa työpajapedagogiikka on määritelty lähtien työpajalla tehtävästä valmennuksesta. Hanketta on toteutettu osallistavasti alueellisten työpajatoimijoiden tapaamisissa, joissa kartoitettiin valmennuksen tuottamisen tapoja, siinä käytettäviä menetelmiä ja hyväksi koettuja käytäntöjä. Työpajatoimijoilla tarkoitamme henkilöitä, jotka työskentelevät joko itse työpajalla (valmennustyötä tekevät) tai joiden työ liittyy kiinteästi työpajan arkeen (esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä tai palveluohjaaja, joilla on työtila työpajalla). Määrittelytyön tukena toimineen ryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan tiiviisti työpajatoiminnan historiaa ja nykytilaa sekä työpajaa toimintaympä- 6

9 ristönä. Siinä tarkastellaan toimintaan liittyvä ohjeistuksia, säädöksiä ja ulkopuolelta tulevia odotuksia ja käsitellään työpajatoiminnan sijoittumista verkostoihin ja eri politiikkalohkoille. Toinen osa keskittyy työpajapedagogiikkaan ja siihen oleellisesti liittyviin asioihin. Kolmannessa taas syvennytään hieman tarkemmin työpajan rooliin valmennusympäristönä. Tarkasteltavaksi nostetaan toiminnan vaikuttavuus sekä valmennuspalvelut ja työpajapedagogiikan toteutuminen niissä. Julkaisu perehdyttää lukijansa työpajatoiminnan monimuotoisuuteen. Esitellyt 14 case-tapausta ovat todellisia ja useimmat työpajat voivat hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämisessä, samoin kuin tekstiin sisällytettyjä pohdintatehtäviä. Tapaukset on kerätty Tekemällä oppii -hankkeeseen osallistuneilta työpajoilta (ks. liite 2). Henkilöiden nimet ja tapausten yksityiskohdat on muutettu tietoturvasyistä. Julkaisu toimii hyvänä tietolähteenä ammattilaisille, jotka tekevät tai voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä työpajatoimijoiden kanssa. Teksti on hyödyllinen myös muille asiasta kiinnostuneille. Toivomme julkaisun tarjoavan kaikille antoisia lukuhetkiä ja uusia oivalluksia. Helsingissä keväällä 2014 Tuija Hämäläinen projektipäällikkö Susanna Palo projektityöntekijä 7

10 8

11 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 9

12 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajatoimintaa on ollut Suomessa yli 30 vuotta. Alussa kyse oli nuorisotyön ja työvoimahallinnon toimien uudenlaisesta yhdistämisestä. Asiakaskunnan ja valmennuspalvelujen monipuolistuessa toiminta on kehittynyt ja laajentunut ja pajojen valmennustyö on samalla vahvasti ammatillistunut. 1 Suomessa toimii tällä hetkellä noin 260 työpajaorganisaatiota, joista valtaosa on kuntien hallinnoimia. Niihin ohjautuu vuosittain yli valmentautujaa, joista enemmistö on alle 29-vuotiaita. 1.1 TOIMINNAN KEHITYSKAARI Vaikka työpajatyyppistä toimintaa on ollut Suomessa pidempään, ensimmäiset varsinaiset työpajat perustettiin 1980-luvulla. Toimiala alkoi järjestäytyä seuraavalla vuosikymmenellä ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustettiin Alussa työpajatoiminnassa kyse oli lähinnä nuorisotyön välineestä, jolla etsittiin uusia ratkaisuja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ongelmiin. Kohderyhmänä olivat kouluttamattomat ja työttömät nuoret luvun laman ja massatyöttömyyden seurauksena työpajojen tarve lisääntyi ja niitä perustettiin lähes jokaiseen kuntaan. Valmennus laajeni nuorista kaikkiin työikäisiin. Näihin aikoihin myös tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajatoiminta yhdistettiin. Työpajakentällä käynnistynyt alueellinen ja valtakunnallinen verkostoituminen antoi toiminnan kehittämiselle paremmat edellytykset luvun loppupuolella toiminta vakiintui ja levisi edelleen. Suomen EUjäsenyys tarjosi mahdollisuuden saada työhön varoja Euroopan Sosiaalirahaston rakennerahastosta. Nuorisotyöttömyyden hiljalleen hellittäessä pitkäaikaistyöttömyys muissa ikäluokissa lisääntyi. Asiakasryhmistä tuli entistä haasteellisempia, mikä lisäsi tarvetta valmennusmenetelmien kehittämiseen. Yhä useammin pajojen yhteistyökumppanina toimi työhallinnon ohella myös paikallinen sosiaalitoimisto. Tälle vuosituhannelle tultaessa kehitystyötä on jatkettu ja asiakasryhmä laajentunut entisestään. Valtaosassa kunnista on tarjolla työpajatyyppistä toimintaa. Yhä suurempi osa valmentautujista on aikuisia, joten nuorten työpajojen sijasta puhutaan usein pelkästään työpajoista. Pajakoulut ovat yleistyneet, mikä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa loppuun peruskoulu tai ammatillinen tutkinto. Myös valmennuksen tavoitteellisuus on lisääntynyt. Muutokset ovat merkinneet toimialan laajenemista työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella koulutus- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. 2 Henkilökunnalta se on edellyttänyt vankkaa työ- ja yksilövalmen- 1 Puroaho, Leppänen 2013, 14 2 Valtakunnallinen työpajayhdistys 2013a 10

13 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA nuksen osaamista sekä yhteistyötä yli sektorirajojen muiden toimijoiden kanssa. Työpajoilla on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty muun muassa matalimman kynnyksen starttivalmennusta, yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa ja opinnollistamiseen liittyvää oppilaitosyhteistyötä. Maahanmuuttajien osuus valmentautujista on samaan aikaan kasvanut. Myös työpajahenkilöstön ammatilliset vaatimukset ovat tarkentuneet. Opetushallitus vahvisti vuonna 2011 näyttötutkintona suoritettavan työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Tietoa valmentautujista Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt työpajatoimintaa koskevaa tilastotietoa vuodesta 2004 lähtien. Tiedonkeruuta on kehitetty, esimerkiksi VAT- ja PARjärjestelmät on otettu laajasti käyttöön. Käytännössä OKM:n tiedonkeruusta on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Sen mukaan työpajoilla on vuosittain lähes valmentautujaa, joista yli 60 % alle 29-vuotiaita. Reilu puolet työpajoille ohjautuvista nuorista on suorittanut pelkästään peruskoulun. Vuoteen 2004 verrattuna valmentautujien määrä on 2,4-kertaistunut, kun taas työpajalla olevien valmentajien määrä on vain 1,8-kertaistunut. Toiminnan vaikuttavuudesta kertoo, että työpajajakson jälkeen kaikista valmentautujista sijoittui myönteisesti noin 70 %. Nuorilla vastaava osuus oli vielä kuusi prosenttia korkeampi. 4 Yli puolet valmentautujista ohjautuu työpajoille TE-palveluiden kautta. Koulutuksen järjestäjien kautta ohjautuu yli 10 %, etsivän nuorisotyön kautta noin 6 % ja omatoimisia hakeutujia on noin 7 %. Loput tulevat esimerkiksi Kelan, sosiaalija terveystoimen, mielenterveyspalvelun tai vakuutusyhtiön ohjaamina. 5 Elämä on monimutkaistunut yhteiskunnan nopean muutoksen myötä, mikä näkyy myös henkilökohtaisen tuen tarpeen kasvuna. Työpajoille se on heijastunut yksilövalmennuksen lisääntymisenä. Henkilötyövuosina laskettuna yksilövalmennuksen osuus kasvoi 17 prosentista 36 prosenttiin vuosien 2004 ja 2010 välillä. Pohjoismaisessa nuorisotyöttömyyshankkeessa on tutkittu heikosti koulutettujen nuorten siirtymistä työelämään. Tutkimuksen mukaan siirtymissään vaikeuksia kokevien nuorten ryhmä on hyvin monimuotoinen ja monet eri tekijät kasvattavat syrjäytymisen ja työvoiman ulkopuolelle vetäytymisen riskiä. Siksi näiden nuorten auttaminen ei onnistu yhden ja saman mallin mukaan, vaan he tarvitsevat räätälöityä ohjausta. 6 Työpajat pystyvät tarjoamaan vaihtoehdon erityisesti nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulutuksen ja tarvitsevat tukea motivoituakseen oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Valmentajien työsuhteiden vakinaistaminen on auttanut vahvistamaan oppilaitosyhteistyötä ja rakentamaan nuoria tukevia verkostoja. Vuonna 2010 vakinaisessa työsuhteessa oli valmentajaa eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Sen perustehtävä on valmentaminen, jossa työtä 3 Opetushallitus 2013a 4 Häggman Häggman 2012, 7 6 Asplund, Vanhala 2013,

14 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA TILASTOJA TYÖLLISYYDESTÄ JA KOULUTUKSESTA Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tietoihin. Vuosien 2011 ja 2012 vertailu osoittaa uusien työpaikkojen määrän vähentyneen ja työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyneen. Lisäksi alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden tilanne on heikentynyt muita ikäryhmiä enemmän. vaikeasti työllistettävien määrä on kasvanut ja työttömyyden kesto pidentynyt. tukityöllistettyjen määrä on laskenut ja vastaavasti kuntouttavan työtoiminnan piirissä on aiempaa enemmän ihmisiä. työvoimakoulutuksessa olevien määrä on vähentynyt ja omaehtoiseen koulutukseen on hakeuduttu entistä enemmän. 1 Keväällä 2013 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli hakijaa, joista noin 77 % sai paikan syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. 2 Lukiossa keskeyttämisprosentti oli neljä ja nuorten ammatillisessa koulutuksessa 9,1. 3 Eva-analyysin mukaan vuonna 2010 syrjäytyneiksi katsottavia vuotiaita nuoria oli viisi prosenttia koko ikäluokasta. Heistä oli työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella. 4 1 Työ- ja elinkeinoministeriö 2013a 2 Opetushallitus 2013b 3 Tilastokeskus Myrskylä 2012, 1 käytetään välineenä. Menetelminä voi olla työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus tai näiden yhdisteleminen valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla. Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, joka tukee yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistamista ja aktiivista osallisuutta. Se toimii osana monialaista verkostoa. Valmennus noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmentautujalähtöisyyden ja räätälöinnin lisäksi toiminnan erityispiirteitä ovat muun muassa yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen, joustavuus ja reagoivuus. Valmentautujalle voidaan työpajalla antaa aikaa kasvamiseen. Toiminta voidaan sovittaa niin päivän pituuden, viikoittaisten toimintapäivien määrän kuin sisällönkin suhteen. Tällä tavoin valmentautujan jaksaminen tulee otetuksi huomioon. 12

15 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajalla tehtävät työt vaihtelevat suuresti ja muovautuvat yleensä paikallisten tarpeiden mukaan. Perinteisimmät alat ovat metalli-, puu-, tekstiili- ja autoja kuljetusala. Kasvavia aloja ovat muun muassa kierrätys, media ja viestintä, ATK sekä erilaiset keittiö- ja puhdistuspalvelut ja koti- ja kiinteistöpalveluihin liittyvät tehtävät. Kuvataide-, teatteri-, musiikki- ja videopajat kiinnostavat erityisesti nuoria OHJEITA JA SÄÄDÖKSIÄ Lainsäädäntö ohjaa työpajojen valmennuspalveluja, mutta itse toimintaa tai sen sisältöjä se ei määrittele. Alaan liittyy kuitenkin joitakin viranomaisohjeita. Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. 8 Viranomaisohjeista työpajatoimintaa säätelee suoraan opetusministeriön päätös Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset (17/600/2006). 9 Sen mukaan toiminnan tulee parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tehtävänä on parantaa yksilöllisesti ja sovitun määräajan puitteissa nuoren elämänhallintataitoja. Suositusten mukaan jokaiselle työpajajaksolle ohjatulle nuorelle on laadittava henkilökohtainen suunnitelma. Nuoret osallistuvat itse sen laatimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja tulosten arviointiin. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jota edelsi vuonna 2005 voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 10 Nuorisotakuussa työpajat nähdään koulutuksen, kuntoutuksen ja työn rinnalla todellisena kohti koulutusta ja työelämää vievänä vaihtoehtona. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa edistetään matalan kynnyksen toimintaa. Lisäksi kehitetään työpajojen ja etsivän nuorisotyön sekä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Työpajojen valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta säätelee toimia, joilla parannetaan pitkällisen työttömyyden perusteella työmarkkina- tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on lisäksi edistää mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. 11 Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla kehitetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla mahdollisuuksia työn saantiin. Niillä tuetaan uuden yritystoiminnan syntyä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta määrittelee puitteet esimerkiksi uravalmennukselle, työhönvalmennukselle ja työkokeilulle sekä palkkatuetulle työlle. 12 Sosiaalihuoltolaissa on taas määritelty vammaisten henkilöiden työl- 7 Työpajatieto Nuorisolaki /72 9 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a 10 Työ- ja elinkeinoministeriö Laki kuntouttavasta työtoiminnasta / Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta /916 13

16 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Koulutus- politiikka Työllisyys- politiikka TYÖPAJATOIMINTA Nuoriso- politiikka Sosiaali- politiikka Kuva 1. Työpajatoiminta liittyy koulutus-, nuoriso-, työllisyysja sosiaalipolitiikkaan. listymistä tukevat toimet, kuten esimerkiksi työtoiminnan järjestäminen MONEN POLITIIKKALOHKON TOIMINTAA Työpajatoiminta liittyy koulutus- ja nuorisopolitiikan ohella työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Näkökulmat ovat erilaisia, mutta tavoite samansuuntainen: vahvistaa valmentautujan sosiaalisia taitoja, edistää kouluttautumista ja kiinnittää työelämään. Työpajat toimivat palvelujärjestelmän väleissä ja sektorien reunaalueilla sekä niiden välisillä rajapinnoilla. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaalipolitiikkaan liittyy elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten riskien ja ongelmien hallinta ja ristiriitojen lieventäminen. Koulutuspolitiikalla halutaan taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen ja laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä edellytykset täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on myös kaventaa sukupuolten välisiä eroja koulutukseen osallistumisessa ja sen suorittamisessa. Työllisyyspoliittisilla ratkaisuilla pyritään taas vahvistamaan työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Työpajatoiminta ulottuu kaikille mainituille lohkoille. Opetusministeriön päätöksessä Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset toiminta asemoidaan sosiaalialan ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja sen todetaan vaativan moniammatillisuutta. Nuorisolain perusteella se sijoit- 13 Sosiaalihuoltolaki /710 14

17 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA tuu nuorisopolitiikan, ja lastensuojelulain näkökulmasta sosiaalipolitiikan kentälle. Työllisyyspolitiikkaan se liittyy esimerkiksi työsopimus- ja työsuojelulain perusteella. Nuorisotakuun näkökulmasta työpajat toimivat sekä työllisyyden hoidon että koulutuksen rajapinnoilla. Nuorisotyössä katsotaan työpajojen tukevan nuoren sosiaalista vahvistamista, omatahtista yksilöllistä kasvua ja valmiutta toimia ryhmässä. Sosiaalitoimelle on tärkeää edistää valmentautujien arjenhallintaa ja toimintakykyä sekä vahvistaa työelämätaitoja. Opetustoimi tarkastelee työpajoja pitkälti keinona vähentää koulutuksen keskeyttämistä. TE-palvelut taas näkevät ne mahdollisuutena selkiinnyttää ammatti- ja uravalintaan liittyviä kysymyksiä ja vahvistaa puutteellista tai vanhentunutta ammattitaitoa. Toiminnan painotukset vaihtelevat työpajasta ja paikkakunnasta riippuen. Työpaja voi olla kunnallinen tai seutukunnallinen tai sitä voi pitää yllä muun muassa kuntayhtymä, säätiö tai yhdistys. Kunnallinen työpaja voi sijoittua hallinnollisesti esimerkiksi sivistys-, nuoriso-, sosiaali- tai tekniseen toimeen, vapaaaikatoimeen tai työllisyyspalveluihin. Työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Valmennustyölle onkin ominaista monialaisuus ja sektorirajojen ylittäminen. Nuorten elämässä työpaja sijoittuu tärkeisiin siirtymiin ja nivelvaiheisiin. 1.4 TYÖELÄMÄN ODOTUKSIA Työmarkkinat muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla ja myös koulutus on murrosvaiheessa. Työelämälähtöisyys korostuu sekä koulutuksen suunnittelussa että poliittisessa retoriikassa. Työpajojen tekemästä yritysyhteistyöstä keskustellaan painokkaasti. Keskusteluissa korostuvat työn kautta oppiminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen. Yhteistyötä oppilaitosten ja työpajojen välillä mallinnetaan ja kehitetään eri puolilla Suomea. Yhteiskunnassa on halu saada aikaan uudenlaista tehokkuutta ja edistää sosiaalisten innovaatioiden syntyä. Ratkaistavana on kiperä kysymys siitä, miten ihmisille saadaan heidän osaamistaan vastaavaa työtä ja tekemistä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimissa työurasopimuksen linjauksissa keskeisinä tekijöinä pidetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tuen parantamista, ohjaus- ja neuvontapalvelujen tehostamista sekä joustavien koulutusmallien luomista. Viimeksi mainitussa kohdassa nostetaan esiin työpajatoiminta. Esitystä tarkennetaan suosittelemalla tuetun oppisopimuksen mallia, jossa työpaja on yhtenä oppimisympäristönä. 14 Järjestöt ehdottavat myös joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamista kehittämällä ammatillisen koulutuksen sekä työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötä. Esityksessä suositellaan myös työpajalla kertyneen ammatillisen osaamisen liittämistä osaksi tutkintoon johtavia opintoja. 15 Työelämän muutokset vaikuttavat myös työtekijöihin kohdistuviin odotuksiin. Työpajoilla se on otettava huomioon sekä oman toiminnan että tuotettujen palvelujen kehittämisessä. Työntekijöiltä toivotaan entistä enemmän yrittäjähenkistä asennetta työn tekemiseen. Yhteistyö- ja innovointitaitojen lisäksi kaivataan verkostoitumis- ja medialukutaitoja, hybridiosaamista sekä työyhteisötaitoja. Hybridiosaamisella tarkoitetaan kykyä yhdistää olemassa olevia, mutta 14 Eläketurvakeskus Kuntatyönantajat

18 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Nastolassa kunnan päättäjät ja Nastolan Yrittäjät ry järjestivät syksyllä 2013 työllistymistä edistävän tilaisuuden nuorisotakuun nimissä. Järjestelyistä vastasi Nastolan kunnan työllistämispalvelut. Ensin pohdittiin tapahtuman perimmäinen tavoite ja sitten keinoja sen saavuttamiseen. Yritysyhteistyö on joskus haastavaa, mutta Nastolassa paikallinen yrittäjäjärjestö otti huolehtiakseen yrittäjien kutsumisen. Myös kunnan päättäjät laittoivat sanaa eteenpäin. Nuoriin (60 henkilöä) otettiin yhteyttä kasvokkain tai puhelimitse. Kutsutut olivat joko nykyisiä tai entisiä työllistämispalvelujen asiakkaita. Heitä ohjeistettiin ottamaan mukaan avoin työhakemus ja CV, koska tilaisuudessa oli mahdollista jättää ne itseään kiinnostavalle yrittäjälle. Yrittäjillä oli taas mahdollisuus kertoa toiminnastaan ja esimerkiksi siitä, millaisella koulutuksella, kokemuksella ja asenteella heille työllistytään. Näitä tietoja nuoret saattoivat hyödyntää tulevaisuutensa suunnittelussa. Paikalle saatiin myös oppisopimustoimiston edustajat kertomaan työn ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Paikallislehdessä ilmestynyt juttu toimi hyvänä alkusysäyksenä tapahtumalle, josta tehtiin lehteen myös erillinen kutsuilmoitus. Tavoitteena oli saada paikalle mahdollisimman monia nuoria ja myös yrittäjäjärjestöön kuulumattomia työnantajia. Kunnanjohtaja avasi tilaisuuden ja liikunta- ja nuorisopäällikkö vastasi sen juontamisesta. Työllistämispalvelut kertoi nuorille paikallisesta palvelutarjonnasta (työpajat, työllistävät yhdistykset jne.) ja yrittäjille työllistämisen tuista. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja toivoi, että nuorten työelämätietoisuuden ja työpaikkojen luomisen monia mahdollisuuksia käytettäisiin hyväksi. Kaksi nuorta työnhakijaa kertoi kohtaamistaan työllistymisen esteistä sekä omaan työllistymiseensä liittyvistä toiveista. Kaksi nuorta yrittäjää puolestaan kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, molemmat korostaen oikean asenteen merkitystä. Kunnanjohtaja kokosi tilaisuuden annin yhteen ja haaste otettiin vastaan. Haasteena on tarjota 25:lle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle työ-, työkokeilu-, oppisopimus- tai työssäoppimispaikka seuraavan puolen vuoden aikana. Nastolassa on keskimäärin 100 työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta. Työpaikkatreffit koettiin hyväksi tilaisuudeksi. Sen aikana tapahtui ainakin yksi varma työllistyminen, sitoutumista yhteistyöhön ja halua saada tapahtuma säännölliseksi. Vastaavanlainen tilaisuus päätettiin järjestää jatkossa noin kolme kertaa vuodessa. Organisoinnista vastaavat kunnan työllistämispalvelujen työpajanuoret yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. Jatkossa myös TE-toimisto pyydetään mukaan. 16

19 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA aiemmin erillään olleita asioita, ideoita ja osaamista. Monessa tehtävässä edellytetään jatkossa kykyä hallita ja hyödyntää hyvinkin erilaista tietoa ja osaamista, kuten tapahtuu esimerkiksi hoidettaessa postin asiamiespalveluja kyläkaupassa. Työyhteisötaitoja taas ovat muun muassa valmius toisten tukemiseen ja auttamiseen, aktiivinen osallistuminen toiminnan kehittämiseen ja vastuullinen resurssien käyttäminen MONIALAISTA VERKOSTOTYÖTÄ Puhekielessä termit moniammatillinen yhteistyö ja monialainen yhteistyö voidaan erottaa toisistaan tai niillä voidaan tarkoittaa samaa asiaa. Monialainen yhteistyö on toimintamalli, johon osallistuu samaan päämäärään pyrkiviä eri alojen toimijoita yli sektorirajojen. Kyse on siis eri alan ammattilaisten yhteistyöstä. 17 Työpajoilla toteutuu sekä monialainen että moniammatillinen yhteistyö. Työpajan monialainen yhteistyö tarkoittaa verkostossa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia ja jakaa tehtäviä ja toimivaltaa siten, että yhteiseksi koettu päämäärä saavutetaan. Mitä monimutkaisempia asioita verkostoissa käsitellään, sitä tärkeämmäksi tulevat yhteinen kieli ja käsitteet sekä vuorovaikutukseen liittyvät säännöt. Monialainen yhteistyö on asiakaslähtöistä. Työpajakentällä yhdistävänä tekijänä on valmentautuja, mutta kullakin toimijalla on häneen liittyvä oma tavoitteensa. Yhteisenä tehtävänä on löytää valmentautujan tilanteeseen sopivat toimintatavat, joilla saavutetaan toivottu päämäärä. Tavoitteen saavuttamiseksi osapuolet yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Onnistuminen vaatii yhteisen käsityksen muodostamista siitä, mitä on tapahtumassa, mitä aiotaan tehdä ja mitä halutaan saada aikaan. Toimivassa yhteistyössä ilmapiiri on avoin, luottamuksellinen ja kannustava. Tärkeää on myös luottaa verkostossa olevien asiantuntijoiden osaamiseen. Verkostot voidaan määrittää vuorovaikutussuhteiksi, jotka yhdistävät ennalta määritellyn joukon ihmisiä, organisaatioita, kohteita ja tapahtumia. Poikkihallinnollisessa verkostossa toimijat edustavat eri hallinnonaloja. Verkostoituminen edistää sektorirajat ylittävää toimintaa käytännön tasolla ja sen avulla on mahdollista saada aikaan paljon enemmän kuin yksittäisten toimijoiden voimin. Palvelujen tuotannossa verkostoituminen on edellytys tarkoituksenmukaisten ja toimivien kokonaisuuksien ja jatkopolkujen luomiselle. Verkosto tarjoaa tukea myös oman työn kehittämiselle nostaessaan esiin ratkaistavana olevan haasteen moniulotteisuuden. Pulmiin voi löytyä useita ratkaisuja, joista on etsittävä ja valittava valmentautujan kannalta sopivin vaihtoehto. Nuorisolain 18 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Siihen kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat ja mahdollisesti myös puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Useampi kunta voi 16 Alasoini 2010, Isoherranen ym. 2008, Nuorisolaki /

20 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki Pieksämäen nuorten työpaja Potku (Nuorten Tekopaja -hanke) aloitti toimintansa syksyllä 2010 ESR-rahoitteisena hankkeena. Eräs kehittämistyön kantavista ajatuksista on ollut tarvelähtöisyys. Käytännössä sitä on toteutettu muun muassa kehittämällä uusia toimijarajat ylittäviä yhteistyömalleja. Niillä halutaan paikata palvelujärjestelmässä olevia aukkoja ja löytää toimivia ratkaisuja nuorten palveluihin, kuten työpajatoimintaan ja ohjautumisen haasteisiin. Yhteistyötä ei ole haluttu rajoittaa fyysisesti pajatiloihin, vaan monialaista mallia toteutetaan lähellä nuoria eri tilanteissa ja ympäristöissä. Palveluihin hakeutumisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Kuvassa 2 esitetyllä yhteistyömallilla tavoitellaan eri osapuolten hyötyä ns. win-win -periaatteella. Se tarkoittaa tiedon oikeaaikaista ja riittävää siirtymistä, työnjaolla saavutettavaa päällekkäisyyksien vähentämistä ja kunkin nuoren elämäntilanteeseen sopivan palvelun tai toimenpiteen löytämistä. Yhteistyömalli mahdollistaa yhden luukun toimintaperiaatetta. koota myös yhteisen verkoston. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan työpaja on mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa joka viidennessä kunnassa 19. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on 1) koota paikallisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoja nuorten kasvuja elinoloista ja arvioida tilannetta niiden pohjalta. 2) edistää palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja, joilla nuoret ohjautuvat palveluihin tai siirtyvät palvelusta toiseen. 4) edistää nuorten palveluihin liittyvän tiedonvaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Työpajojen työntekijöiden osallistuminen monialaisiin työryhmiin auttaa kehittämään tietoisuutta työpajan merkityksestä ja myös viemään tietoa työpajan palveluista muille verkoston jäsenille. On siis tärkeää, että valmentajat ovat mukana verkostotyössä. Näin todellinen palvelujen tarve ja olemassa oleva tarjonta välittyvät verkoston tietoon, ja tarjontaa on mahdollista muokata tarpeiden mukaan. 19 Kallio-Savela ym. 2013, 19 18

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA VALMENNUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA TYÖPAJALLA Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajan perustehtävänä on valmentaminen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII TEKEMÄLLÄ OPPII työpajatoiminnan kehittämishankeen (2012-2014) päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä vaikuttavampaa ja työpajat pystyvät paremmin vastaamaan valmentautujien

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ajankohtaista Syöte

Ajankohtaista Syöte Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen Mikkeli

sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen Mikkeli sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen 20.11.2013 Mikkeli Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Pieksämäellä on laadittu monialaisena yhteistyönä Lasten ja Nuorten Pieksämäki

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työpajatoiminta Nuori Tampere Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisolaki uudistuu Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.-18.2.2016 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 0-29-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä vuosina 1994-2024 1994

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Merja Hilpinen Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku VTVn nuorten

Lisätiedot

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki

Lisätiedot

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot