TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla työpajayhdistys ry

2

3 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO 1

4 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY JA TEKIJÄT Kustantaja VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY RAY:N TUELLA ISBN (RENGASKIRJA) ISBN (PDF) Ulkoasu, kuvitus ja taitto TERHI KETOLAINEN Paino STAR-OFFSET OY Helsinki 2014 Painotyössä on käytetty PEFC-sertifioitua paperia. 2

5 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO Va l t a k u n n a l l i n e n työpajayhdistys ry

6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Toiminnan kehityskaari Tietoa valmentautujista Työpaja toimintaympäristönä Ohjeita ja säädöksiä Monen politiikkalohkon toimintaa Työelämän odotuksia 15 CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Monialaista verkostotyötä 17 CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki 18 CASE Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö Hämeenkyrössä 20 2 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Määritelmä Tekemällä oppimisen taustateorioita John Deweyn kokemusfilosofia Kokemuksellisen oppimisen kehä Työpajapedagogiikan lähtökohtia Arvot ja eettisyys Työpajojen nostamia arvoja 29 CASE Arvotyöskentely - Paimio Ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys Pedagogisia suuntauksia Työpajat oppimisympäristönä Oppimistyylejä Oppimisympäristö Oppiminen, mielekäs oppiminen ja osaaminen 36 CASE Väinö Opintojen suorittaminen 38 CASE Valtteri Opinnollistaminen 39 4

7 3 VALMENNUS TYÖPAJOILLA 43 CASE Vilppu Miten työpajapedagogiikka näkyy valmennuksessa Vuorovaikutus, dialogisuus ja kohtaaminen 46 CASE Minna-Maija Yhteisöllisyys ja voimaantuminen 48 CASE Hanna-Leena Minäpystyvyys 50 CASE Voitto Syrjäytyminen, sosiaalinen vahvistaminen ja toimijuus 51 CASE Riitta-Liisan kertomus työpajajaksostaan Kohti jatkopolkuja Valmennuspalveluja Työpaja jatkopolkuna 53 CASE Työpajan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä - Orivesi Suunnan etsintää 57 CASE Erilainen työpaja Vihreän Oksan Werstas VOW Arviointi, tuloksellisuus ja vaikuttavuus 59 CASE Sisu 60 LOPPUSANAT 62 SANASTO, LÄHTEET, LIITTEET Sanasto 64 Lähteet 67 Liitteet 72 5

8 ALKUSANAT Työpajojen palvelut parantavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä koulutukseen tai työhön. Palvelut ovat osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa, johon kuuluvat peruspalvelujen sisältämät ja niitä täydentävät työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja valmennuspalvelut. Tekemällä oppii ( ) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hanke, jonka käynnistämiseen ovat vaikuttaneet työpajakentän tarpeet. Hankkeella halutaan tunnistaa ja määritellä työpajatoiminnan ja -valmennuksen erityispiirteitä. Päämääränä on kehittää toimintaa entistä vaikuttavammaksi ja saada se vastaamaan paremmin valmentautujien tarpeisiin. Työpajapedagogiikasta on puhuttu jo ainakin vuodesta 2007 lähtien. Termi esiintyy muun muassa useissa tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja artikkeleissa. Niissä on kuitenkin aina päädytty toteamaan, että käsitettä ei ole kunnolla määritelty. Esimerkiksi Tartu hetkeen! -projektin julkaisussa pajapedagogiikan katsotaan olevan oppilaitoksen ja työpajan välistä pedagogisen vastuun jakamista, määrittelemättä termiä sen tarkemmin. Tässä julkaisussa työpajapedagogiikka on määritelty lähtien työpajalla tehtävästä valmennuksesta. Hanketta on toteutettu osallistavasti alueellisten työpajatoimijoiden tapaamisissa, joissa kartoitettiin valmennuksen tuottamisen tapoja, siinä käytettäviä menetelmiä ja hyväksi koettuja käytäntöjä. Työpajatoimijoilla tarkoitamme henkilöitä, jotka työskentelevät joko itse työpajalla (valmennustyötä tekevät) tai joiden työ liittyy kiinteästi työpajan arkeen (esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä tai palveluohjaaja, joilla on työtila työpajalla). Määrittelytyön tukena toimineen ryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan tiiviisti työpajatoiminnan historiaa ja nykytilaa sekä työpajaa toimintaympä- 6

9 ristönä. Siinä tarkastellaan toimintaan liittyvä ohjeistuksia, säädöksiä ja ulkopuolelta tulevia odotuksia ja käsitellään työpajatoiminnan sijoittumista verkostoihin ja eri politiikkalohkoille. Toinen osa keskittyy työpajapedagogiikkaan ja siihen oleellisesti liittyviin asioihin. Kolmannessa taas syvennytään hieman tarkemmin työpajan rooliin valmennusympäristönä. Tarkasteltavaksi nostetaan toiminnan vaikuttavuus sekä valmennuspalvelut ja työpajapedagogiikan toteutuminen niissä. Julkaisu perehdyttää lukijansa työpajatoiminnan monimuotoisuuteen. Esitellyt 14 case-tapausta ovat todellisia ja useimmat työpajat voivat hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämisessä, samoin kuin tekstiin sisällytettyjä pohdintatehtäviä. Tapaukset on kerätty Tekemällä oppii -hankkeeseen osallistuneilta työpajoilta (ks. liite 2). Henkilöiden nimet ja tapausten yksityiskohdat on muutettu tietoturvasyistä. Julkaisu toimii hyvänä tietolähteenä ammattilaisille, jotka tekevät tai voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä työpajatoimijoiden kanssa. Teksti on hyödyllinen myös muille asiasta kiinnostuneille. Toivomme julkaisun tarjoavan kaikille antoisia lukuhetkiä ja uusia oivalluksia. Helsingissä keväällä 2014 Tuija Hämäläinen projektipäällikkö Susanna Palo projektityöntekijä 7

10 8

11 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 9

12 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajatoimintaa on ollut Suomessa yli 30 vuotta. Alussa kyse oli nuorisotyön ja työvoimahallinnon toimien uudenlaisesta yhdistämisestä. Asiakaskunnan ja valmennuspalvelujen monipuolistuessa toiminta on kehittynyt ja laajentunut ja pajojen valmennustyö on samalla vahvasti ammatillistunut. 1 Suomessa toimii tällä hetkellä noin 260 työpajaorganisaatiota, joista valtaosa on kuntien hallinnoimia. Niihin ohjautuu vuosittain yli valmentautujaa, joista enemmistö on alle 29-vuotiaita. 1.1 TOIMINNAN KEHITYSKAARI Vaikka työpajatyyppistä toimintaa on ollut Suomessa pidempään, ensimmäiset varsinaiset työpajat perustettiin 1980-luvulla. Toimiala alkoi järjestäytyä seuraavalla vuosikymmenellä ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustettiin Alussa työpajatoiminnassa kyse oli lähinnä nuorisotyön välineestä, jolla etsittiin uusia ratkaisuja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ongelmiin. Kohderyhmänä olivat kouluttamattomat ja työttömät nuoret luvun laman ja massatyöttömyyden seurauksena työpajojen tarve lisääntyi ja niitä perustettiin lähes jokaiseen kuntaan. Valmennus laajeni nuorista kaikkiin työikäisiin. Näihin aikoihin myös tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajatoiminta yhdistettiin. Työpajakentällä käynnistynyt alueellinen ja valtakunnallinen verkostoituminen antoi toiminnan kehittämiselle paremmat edellytykset luvun loppupuolella toiminta vakiintui ja levisi edelleen. Suomen EUjäsenyys tarjosi mahdollisuuden saada työhön varoja Euroopan Sosiaalirahaston rakennerahastosta. Nuorisotyöttömyyden hiljalleen hellittäessä pitkäaikaistyöttömyys muissa ikäluokissa lisääntyi. Asiakasryhmistä tuli entistä haasteellisempia, mikä lisäsi tarvetta valmennusmenetelmien kehittämiseen. Yhä useammin pajojen yhteistyökumppanina toimi työhallinnon ohella myös paikallinen sosiaalitoimisto. Tälle vuosituhannelle tultaessa kehitystyötä on jatkettu ja asiakasryhmä laajentunut entisestään. Valtaosassa kunnista on tarjolla työpajatyyppistä toimintaa. Yhä suurempi osa valmentautujista on aikuisia, joten nuorten työpajojen sijasta puhutaan usein pelkästään työpajoista. Pajakoulut ovat yleistyneet, mikä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa loppuun peruskoulu tai ammatillinen tutkinto. Myös valmennuksen tavoitteellisuus on lisääntynyt. Muutokset ovat merkinneet toimialan laajenemista työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella koulutus- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. 2 Henkilökunnalta se on edellyttänyt vankkaa työ- ja yksilövalmen- 1 Puroaho, Leppänen 2013, 14 2 Valtakunnallinen työpajayhdistys 2013a 10

13 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA nuksen osaamista sekä yhteistyötä yli sektorirajojen muiden toimijoiden kanssa. Työpajoilla on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty muun muassa matalimman kynnyksen starttivalmennusta, yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa ja opinnollistamiseen liittyvää oppilaitosyhteistyötä. Maahanmuuttajien osuus valmentautujista on samaan aikaan kasvanut. Myös työpajahenkilöstön ammatilliset vaatimukset ovat tarkentuneet. Opetushallitus vahvisti vuonna 2011 näyttötutkintona suoritettavan työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Tietoa valmentautujista Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt työpajatoimintaa koskevaa tilastotietoa vuodesta 2004 lähtien. Tiedonkeruuta on kehitetty, esimerkiksi VAT- ja PARjärjestelmät on otettu laajasti käyttöön. Käytännössä OKM:n tiedonkeruusta on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Sen mukaan työpajoilla on vuosittain lähes valmentautujaa, joista yli 60 % alle 29-vuotiaita. Reilu puolet työpajoille ohjautuvista nuorista on suorittanut pelkästään peruskoulun. Vuoteen 2004 verrattuna valmentautujien määrä on 2,4-kertaistunut, kun taas työpajalla olevien valmentajien määrä on vain 1,8-kertaistunut. Toiminnan vaikuttavuudesta kertoo, että työpajajakson jälkeen kaikista valmentautujista sijoittui myönteisesti noin 70 %. Nuorilla vastaava osuus oli vielä kuusi prosenttia korkeampi. 4 Yli puolet valmentautujista ohjautuu työpajoille TE-palveluiden kautta. Koulutuksen järjestäjien kautta ohjautuu yli 10 %, etsivän nuorisotyön kautta noin 6 % ja omatoimisia hakeutujia on noin 7 %. Loput tulevat esimerkiksi Kelan, sosiaalija terveystoimen, mielenterveyspalvelun tai vakuutusyhtiön ohjaamina. 5 Elämä on monimutkaistunut yhteiskunnan nopean muutoksen myötä, mikä näkyy myös henkilökohtaisen tuen tarpeen kasvuna. Työpajoille se on heijastunut yksilövalmennuksen lisääntymisenä. Henkilötyövuosina laskettuna yksilövalmennuksen osuus kasvoi 17 prosentista 36 prosenttiin vuosien 2004 ja 2010 välillä. Pohjoismaisessa nuorisotyöttömyyshankkeessa on tutkittu heikosti koulutettujen nuorten siirtymistä työelämään. Tutkimuksen mukaan siirtymissään vaikeuksia kokevien nuorten ryhmä on hyvin monimuotoinen ja monet eri tekijät kasvattavat syrjäytymisen ja työvoiman ulkopuolelle vetäytymisen riskiä. Siksi näiden nuorten auttaminen ei onnistu yhden ja saman mallin mukaan, vaan he tarvitsevat räätälöityä ohjausta. 6 Työpajat pystyvät tarjoamaan vaihtoehdon erityisesti nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulutuksen ja tarvitsevat tukea motivoituakseen oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Valmentajien työsuhteiden vakinaistaminen on auttanut vahvistamaan oppilaitosyhteistyötä ja rakentamaan nuoria tukevia verkostoja. Vuonna 2010 vakinaisessa työsuhteessa oli valmentajaa eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Sen perustehtävä on valmentaminen, jossa työtä 3 Opetushallitus 2013a 4 Häggman Häggman 2012, 7 6 Asplund, Vanhala 2013,

14 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA TILASTOJA TYÖLLISYYDESTÄ JA KOULUTUKSESTA Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tietoihin. Vuosien 2011 ja 2012 vertailu osoittaa uusien työpaikkojen määrän vähentyneen ja työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyneen. Lisäksi alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden tilanne on heikentynyt muita ikäryhmiä enemmän. vaikeasti työllistettävien määrä on kasvanut ja työttömyyden kesto pidentynyt. tukityöllistettyjen määrä on laskenut ja vastaavasti kuntouttavan työtoiminnan piirissä on aiempaa enemmän ihmisiä. työvoimakoulutuksessa olevien määrä on vähentynyt ja omaehtoiseen koulutukseen on hakeuduttu entistä enemmän. 1 Keväällä 2013 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli hakijaa, joista noin 77 % sai paikan syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. 2 Lukiossa keskeyttämisprosentti oli neljä ja nuorten ammatillisessa koulutuksessa 9,1. 3 Eva-analyysin mukaan vuonna 2010 syrjäytyneiksi katsottavia vuotiaita nuoria oli viisi prosenttia koko ikäluokasta. Heistä oli työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella. 4 1 Työ- ja elinkeinoministeriö 2013a 2 Opetushallitus 2013b 3 Tilastokeskus Myrskylä 2012, 1 käytetään välineenä. Menetelminä voi olla työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus tai näiden yhdisteleminen valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla. Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, joka tukee yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistamista ja aktiivista osallisuutta. Se toimii osana monialaista verkostoa. Valmennus noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmentautujalähtöisyyden ja räätälöinnin lisäksi toiminnan erityispiirteitä ovat muun muassa yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen, joustavuus ja reagoivuus. Valmentautujalle voidaan työpajalla antaa aikaa kasvamiseen. Toiminta voidaan sovittaa niin päivän pituuden, viikoittaisten toimintapäivien määrän kuin sisällönkin suhteen. Tällä tavoin valmentautujan jaksaminen tulee otetuksi huomioon. 12

15 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajalla tehtävät työt vaihtelevat suuresti ja muovautuvat yleensä paikallisten tarpeiden mukaan. Perinteisimmät alat ovat metalli-, puu-, tekstiili- ja autoja kuljetusala. Kasvavia aloja ovat muun muassa kierrätys, media ja viestintä, ATK sekä erilaiset keittiö- ja puhdistuspalvelut ja koti- ja kiinteistöpalveluihin liittyvät tehtävät. Kuvataide-, teatteri-, musiikki- ja videopajat kiinnostavat erityisesti nuoria OHJEITA JA SÄÄDÖKSIÄ Lainsäädäntö ohjaa työpajojen valmennuspalveluja, mutta itse toimintaa tai sen sisältöjä se ei määrittele. Alaan liittyy kuitenkin joitakin viranomaisohjeita. Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. 8 Viranomaisohjeista työpajatoimintaa säätelee suoraan opetusministeriön päätös Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset (17/600/2006). 9 Sen mukaan toiminnan tulee parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tehtävänä on parantaa yksilöllisesti ja sovitun määräajan puitteissa nuoren elämänhallintataitoja. Suositusten mukaan jokaiselle työpajajaksolle ohjatulle nuorelle on laadittava henkilökohtainen suunnitelma. Nuoret osallistuvat itse sen laatimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja tulosten arviointiin. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jota edelsi vuonna 2005 voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 10 Nuorisotakuussa työpajat nähdään koulutuksen, kuntoutuksen ja työn rinnalla todellisena kohti koulutusta ja työelämää vievänä vaihtoehtona. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa edistetään matalan kynnyksen toimintaa. Lisäksi kehitetään työpajojen ja etsivän nuorisotyön sekä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Työpajojen valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta säätelee toimia, joilla parannetaan pitkällisen työttömyyden perusteella työmarkkina- tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on lisäksi edistää mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. 11 Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla kehitetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla mahdollisuuksia työn saantiin. Niillä tuetaan uuden yritystoiminnan syntyä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta määrittelee puitteet esimerkiksi uravalmennukselle, työhönvalmennukselle ja työkokeilulle sekä palkkatuetulle työlle. 12 Sosiaalihuoltolaissa on taas määritelty vammaisten henkilöiden työl- 7 Työpajatieto Nuorisolaki /72 9 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a 10 Työ- ja elinkeinoministeriö Laki kuntouttavasta työtoiminnasta / Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta /916 13

16 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Koulutus- politiikka Työllisyys- politiikka TYÖPAJATOIMINTA Nuoriso- politiikka Sosiaali- politiikka Kuva 1. Työpajatoiminta liittyy koulutus-, nuoriso-, työllisyysja sosiaalipolitiikkaan. listymistä tukevat toimet, kuten esimerkiksi työtoiminnan järjestäminen MONEN POLITIIKKALOHKON TOIMINTAA Työpajatoiminta liittyy koulutus- ja nuorisopolitiikan ohella työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Näkökulmat ovat erilaisia, mutta tavoite samansuuntainen: vahvistaa valmentautujan sosiaalisia taitoja, edistää kouluttautumista ja kiinnittää työelämään. Työpajat toimivat palvelujärjestelmän väleissä ja sektorien reunaalueilla sekä niiden välisillä rajapinnoilla. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaalipolitiikkaan liittyy elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten riskien ja ongelmien hallinta ja ristiriitojen lieventäminen. Koulutuspolitiikalla halutaan taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen ja laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä edellytykset täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on myös kaventaa sukupuolten välisiä eroja koulutukseen osallistumisessa ja sen suorittamisessa. Työllisyyspoliittisilla ratkaisuilla pyritään taas vahvistamaan työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Työpajatoiminta ulottuu kaikille mainituille lohkoille. Opetusministeriön päätöksessä Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset toiminta asemoidaan sosiaalialan ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja sen todetaan vaativan moniammatillisuutta. Nuorisolain perusteella se sijoit- 13 Sosiaalihuoltolaki /710 14

17 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA tuu nuorisopolitiikan, ja lastensuojelulain näkökulmasta sosiaalipolitiikan kentälle. Työllisyyspolitiikkaan se liittyy esimerkiksi työsopimus- ja työsuojelulain perusteella. Nuorisotakuun näkökulmasta työpajat toimivat sekä työllisyyden hoidon että koulutuksen rajapinnoilla. Nuorisotyössä katsotaan työpajojen tukevan nuoren sosiaalista vahvistamista, omatahtista yksilöllistä kasvua ja valmiutta toimia ryhmässä. Sosiaalitoimelle on tärkeää edistää valmentautujien arjenhallintaa ja toimintakykyä sekä vahvistaa työelämätaitoja. Opetustoimi tarkastelee työpajoja pitkälti keinona vähentää koulutuksen keskeyttämistä. TE-palvelut taas näkevät ne mahdollisuutena selkiinnyttää ammatti- ja uravalintaan liittyviä kysymyksiä ja vahvistaa puutteellista tai vanhentunutta ammattitaitoa. Toiminnan painotukset vaihtelevat työpajasta ja paikkakunnasta riippuen. Työpaja voi olla kunnallinen tai seutukunnallinen tai sitä voi pitää yllä muun muassa kuntayhtymä, säätiö tai yhdistys. Kunnallinen työpaja voi sijoittua hallinnollisesti esimerkiksi sivistys-, nuoriso-, sosiaali- tai tekniseen toimeen, vapaaaikatoimeen tai työllisyyspalveluihin. Työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Valmennustyölle onkin ominaista monialaisuus ja sektorirajojen ylittäminen. Nuorten elämässä työpaja sijoittuu tärkeisiin siirtymiin ja nivelvaiheisiin. 1.4 TYÖELÄMÄN ODOTUKSIA Työmarkkinat muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla ja myös koulutus on murrosvaiheessa. Työelämälähtöisyys korostuu sekä koulutuksen suunnittelussa että poliittisessa retoriikassa. Työpajojen tekemästä yritysyhteistyöstä keskustellaan painokkaasti. Keskusteluissa korostuvat työn kautta oppiminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen. Yhteistyötä oppilaitosten ja työpajojen välillä mallinnetaan ja kehitetään eri puolilla Suomea. Yhteiskunnassa on halu saada aikaan uudenlaista tehokkuutta ja edistää sosiaalisten innovaatioiden syntyä. Ratkaistavana on kiperä kysymys siitä, miten ihmisille saadaan heidän osaamistaan vastaavaa työtä ja tekemistä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimissa työurasopimuksen linjauksissa keskeisinä tekijöinä pidetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tuen parantamista, ohjaus- ja neuvontapalvelujen tehostamista sekä joustavien koulutusmallien luomista. Viimeksi mainitussa kohdassa nostetaan esiin työpajatoiminta. Esitystä tarkennetaan suosittelemalla tuetun oppisopimuksen mallia, jossa työpaja on yhtenä oppimisympäristönä. 14 Järjestöt ehdottavat myös joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamista kehittämällä ammatillisen koulutuksen sekä työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötä. Esityksessä suositellaan myös työpajalla kertyneen ammatillisen osaamisen liittämistä osaksi tutkintoon johtavia opintoja. 15 Työelämän muutokset vaikuttavat myös työtekijöihin kohdistuviin odotuksiin. Työpajoilla se on otettava huomioon sekä oman toiminnan että tuotettujen palvelujen kehittämisessä. Työntekijöiltä toivotaan entistä enemmän yrittäjähenkistä asennetta työn tekemiseen. Yhteistyö- ja innovointitaitojen lisäksi kaivataan verkostoitumis- ja medialukutaitoja, hybridiosaamista sekä työyhteisötaitoja. Hybridiosaamisella tarkoitetaan kykyä yhdistää olemassa olevia, mutta 14 Eläketurvakeskus Kuntatyönantajat

18 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Nastolassa kunnan päättäjät ja Nastolan Yrittäjät ry järjestivät syksyllä 2013 työllistymistä edistävän tilaisuuden nuorisotakuun nimissä. Järjestelyistä vastasi Nastolan kunnan työllistämispalvelut. Ensin pohdittiin tapahtuman perimmäinen tavoite ja sitten keinoja sen saavuttamiseen. Yritysyhteistyö on joskus haastavaa, mutta Nastolassa paikallinen yrittäjäjärjestö otti huolehtiakseen yrittäjien kutsumisen. Myös kunnan päättäjät laittoivat sanaa eteenpäin. Nuoriin (60 henkilöä) otettiin yhteyttä kasvokkain tai puhelimitse. Kutsutut olivat joko nykyisiä tai entisiä työllistämispalvelujen asiakkaita. Heitä ohjeistettiin ottamaan mukaan avoin työhakemus ja CV, koska tilaisuudessa oli mahdollista jättää ne itseään kiinnostavalle yrittäjälle. Yrittäjillä oli taas mahdollisuus kertoa toiminnastaan ja esimerkiksi siitä, millaisella koulutuksella, kokemuksella ja asenteella heille työllistytään. Näitä tietoja nuoret saattoivat hyödyntää tulevaisuutensa suunnittelussa. Paikalle saatiin myös oppisopimustoimiston edustajat kertomaan työn ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Paikallislehdessä ilmestynyt juttu toimi hyvänä alkusysäyksenä tapahtumalle, josta tehtiin lehteen myös erillinen kutsuilmoitus. Tavoitteena oli saada paikalle mahdollisimman monia nuoria ja myös yrittäjäjärjestöön kuulumattomia työnantajia. Kunnanjohtaja avasi tilaisuuden ja liikunta- ja nuorisopäällikkö vastasi sen juontamisesta. Työllistämispalvelut kertoi nuorille paikallisesta palvelutarjonnasta (työpajat, työllistävät yhdistykset jne.) ja yrittäjille työllistämisen tuista. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja toivoi, että nuorten työelämätietoisuuden ja työpaikkojen luomisen monia mahdollisuuksia käytettäisiin hyväksi. Kaksi nuorta työnhakijaa kertoi kohtaamistaan työllistymisen esteistä sekä omaan työllistymiseensä liittyvistä toiveista. Kaksi nuorta yrittäjää puolestaan kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, molemmat korostaen oikean asenteen merkitystä. Kunnanjohtaja kokosi tilaisuuden annin yhteen ja haaste otettiin vastaan. Haasteena on tarjota 25:lle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle työ-, työkokeilu-, oppisopimus- tai työssäoppimispaikka seuraavan puolen vuoden aikana. Nastolassa on keskimäärin 100 työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta. Työpaikkatreffit koettiin hyväksi tilaisuudeksi. Sen aikana tapahtui ainakin yksi varma työllistyminen, sitoutumista yhteistyöhön ja halua saada tapahtuma säännölliseksi. Vastaavanlainen tilaisuus päätettiin järjestää jatkossa noin kolme kertaa vuodessa. Organisoinnista vastaavat kunnan työllistämispalvelujen työpajanuoret yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. Jatkossa myös TE-toimisto pyydetään mukaan. 16

19 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA aiemmin erillään olleita asioita, ideoita ja osaamista. Monessa tehtävässä edellytetään jatkossa kykyä hallita ja hyödyntää hyvinkin erilaista tietoa ja osaamista, kuten tapahtuu esimerkiksi hoidettaessa postin asiamiespalveluja kyläkaupassa. Työyhteisötaitoja taas ovat muun muassa valmius toisten tukemiseen ja auttamiseen, aktiivinen osallistuminen toiminnan kehittämiseen ja vastuullinen resurssien käyttäminen MONIALAISTA VERKOSTOTYÖTÄ Puhekielessä termit moniammatillinen yhteistyö ja monialainen yhteistyö voidaan erottaa toisistaan tai niillä voidaan tarkoittaa samaa asiaa. Monialainen yhteistyö on toimintamalli, johon osallistuu samaan päämäärään pyrkiviä eri alojen toimijoita yli sektorirajojen. Kyse on siis eri alan ammattilaisten yhteistyöstä. 17 Työpajoilla toteutuu sekä monialainen että moniammatillinen yhteistyö. Työpajan monialainen yhteistyö tarkoittaa verkostossa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia ja jakaa tehtäviä ja toimivaltaa siten, että yhteiseksi koettu päämäärä saavutetaan. Mitä monimutkaisempia asioita verkostoissa käsitellään, sitä tärkeämmäksi tulevat yhteinen kieli ja käsitteet sekä vuorovaikutukseen liittyvät säännöt. Monialainen yhteistyö on asiakaslähtöistä. Työpajakentällä yhdistävänä tekijänä on valmentautuja, mutta kullakin toimijalla on häneen liittyvä oma tavoitteensa. Yhteisenä tehtävänä on löytää valmentautujan tilanteeseen sopivat toimintatavat, joilla saavutetaan toivottu päämäärä. Tavoitteen saavuttamiseksi osapuolet yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Onnistuminen vaatii yhteisen käsityksen muodostamista siitä, mitä on tapahtumassa, mitä aiotaan tehdä ja mitä halutaan saada aikaan. Toimivassa yhteistyössä ilmapiiri on avoin, luottamuksellinen ja kannustava. Tärkeää on myös luottaa verkostossa olevien asiantuntijoiden osaamiseen. Verkostot voidaan määrittää vuorovaikutussuhteiksi, jotka yhdistävät ennalta määritellyn joukon ihmisiä, organisaatioita, kohteita ja tapahtumia. Poikkihallinnollisessa verkostossa toimijat edustavat eri hallinnonaloja. Verkostoituminen edistää sektorirajat ylittävää toimintaa käytännön tasolla ja sen avulla on mahdollista saada aikaan paljon enemmän kuin yksittäisten toimijoiden voimin. Palvelujen tuotannossa verkostoituminen on edellytys tarkoituksenmukaisten ja toimivien kokonaisuuksien ja jatkopolkujen luomiselle. Verkosto tarjoaa tukea myös oman työn kehittämiselle nostaessaan esiin ratkaistavana olevan haasteen moniulotteisuuden. Pulmiin voi löytyä useita ratkaisuja, joista on etsittävä ja valittava valmentautujan kannalta sopivin vaihtoehto. Nuorisolain 18 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Siihen kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat ja mahdollisesti myös puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Useampi kunta voi 16 Alasoini 2010, Isoherranen ym. 2008, Nuorisolaki /

20 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki Pieksämäen nuorten työpaja Potku (Nuorten Tekopaja -hanke) aloitti toimintansa syksyllä 2010 ESR-rahoitteisena hankkeena. Eräs kehittämistyön kantavista ajatuksista on ollut tarvelähtöisyys. Käytännössä sitä on toteutettu muun muassa kehittämällä uusia toimijarajat ylittäviä yhteistyömalleja. Niillä halutaan paikata palvelujärjestelmässä olevia aukkoja ja löytää toimivia ratkaisuja nuorten palveluihin, kuten työpajatoimintaan ja ohjautumisen haasteisiin. Yhteistyötä ei ole haluttu rajoittaa fyysisesti pajatiloihin, vaan monialaista mallia toteutetaan lähellä nuoria eri tilanteissa ja ympäristöissä. Palveluihin hakeutumisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Kuvassa 2 esitetyllä yhteistyömallilla tavoitellaan eri osapuolten hyötyä ns. win-win -periaatteella. Se tarkoittaa tiedon oikeaaikaista ja riittävää siirtymistä, työnjaolla saavutettavaa päällekkäisyyksien vähentämistä ja kunkin nuoren elämäntilanteeseen sopivan palvelun tai toimenpiteen löytämistä. Yhteistyömalli mahdollistaa yhden luukun toimintaperiaatetta. koota myös yhteisen verkoston. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan työpaja on mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa joka viidennessä kunnassa 19. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on 1) koota paikallisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoja nuorten kasvuja elinoloista ja arvioida tilannetta niiden pohjalta. 2) edistää palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja, joilla nuoret ohjautuvat palveluihin tai siirtyvät palvelusta toiseen. 4) edistää nuorten palveluihin liittyvän tiedonvaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Työpajojen työntekijöiden osallistuminen monialaisiin työryhmiin auttaa kehittämään tietoisuutta työpajan merkityksestä ja myös viemään tietoa työpajan palveluista muille verkoston jäsenille. On siis tärkeää, että valmentajat ovat mukana verkostotyössä. Näin todellinen palvelujen tarve ja olemassa oleva tarjonta välittyvät verkoston tietoon, ja tarjontaa on mahdollista muokata tarpeiden mukaan. 19 Kallio-Savela ym. 2013, 19 18

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA VALMENNUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA TYÖPAJALLA Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajan perustehtävänä on valmentaminen,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen Mikkeli

sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen Mikkeli sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen 20.11.2013 Mikkeli Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Pieksämäellä on laadittu monialaisena yhteistyönä Lasten ja Nuorten Pieksämäki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Ajankohtaista Syöte

Ajankohtaista Syöte Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot