TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla työpajayhdistys ry

2

3 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO 1

4 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY JA TEKIJÄT Kustantaja VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY RAY:N TUELLA ISBN (RENGASKIRJA) ISBN (PDF) Ulkoasu, kuvitus ja taitto TERHI KETOLAINEN Paino STAR-OFFSET OY Helsinki 2014 Painotyössä on käytetty PEFC-sertifioitua paperia. 2

5 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla T U I J A H Ä M Ä L Ä I N E N S U S A N N A P A LO Va l t a k u n n a l l i n e n työpajayhdistys ry

6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Toiminnan kehityskaari Tietoa valmentautujista Työpaja toimintaympäristönä Ohjeita ja säädöksiä Monen politiikkalohkon toimintaa Työelämän odotuksia 15 CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Monialaista verkostotyötä 17 CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki 18 CASE Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö Hämeenkyrössä 20 2 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Määritelmä Tekemällä oppimisen taustateorioita John Deweyn kokemusfilosofia Kokemuksellisen oppimisen kehä Työpajapedagogiikan lähtökohtia Arvot ja eettisyys Työpajojen nostamia arvoja 29 CASE Arvotyöskentely - Paimio Ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys Pedagogisia suuntauksia Työpajat oppimisympäristönä Oppimistyylejä Oppimisympäristö Oppiminen, mielekäs oppiminen ja osaaminen 36 CASE Väinö Opintojen suorittaminen 38 CASE Valtteri Opinnollistaminen 39 4

7 3 VALMENNUS TYÖPAJOILLA 43 CASE Vilppu Miten työpajapedagogiikka näkyy valmennuksessa Vuorovaikutus, dialogisuus ja kohtaaminen 46 CASE Minna-Maija Yhteisöllisyys ja voimaantuminen 48 CASE Hanna-Leena Minäpystyvyys 50 CASE Voitto Syrjäytyminen, sosiaalinen vahvistaminen ja toimijuus 51 CASE Riitta-Liisan kertomus työpajajaksostaan Kohti jatkopolkuja Valmennuspalveluja Työpaja jatkopolkuna 53 CASE Työpajan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä - Orivesi Suunnan etsintää 57 CASE Erilainen työpaja Vihreän Oksan Werstas VOW Arviointi, tuloksellisuus ja vaikuttavuus 59 CASE Sisu 60 LOPPUSANAT 62 SANASTO, LÄHTEET, LIITTEET Sanasto 64 Lähteet 67 Liitteet 72 5

8 ALKUSANAT Työpajojen palvelut parantavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä koulutukseen tai työhön. Palvelut ovat osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa, johon kuuluvat peruspalvelujen sisältämät ja niitä täydentävät työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja valmennuspalvelut. Tekemällä oppii ( ) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hanke, jonka käynnistämiseen ovat vaikuttaneet työpajakentän tarpeet. Hankkeella halutaan tunnistaa ja määritellä työpajatoiminnan ja -valmennuksen erityispiirteitä. Päämääränä on kehittää toimintaa entistä vaikuttavammaksi ja saada se vastaamaan paremmin valmentautujien tarpeisiin. Työpajapedagogiikasta on puhuttu jo ainakin vuodesta 2007 lähtien. Termi esiintyy muun muassa useissa tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja artikkeleissa. Niissä on kuitenkin aina päädytty toteamaan, että käsitettä ei ole kunnolla määritelty. Esimerkiksi Tartu hetkeen! -projektin julkaisussa pajapedagogiikan katsotaan olevan oppilaitoksen ja työpajan välistä pedagogisen vastuun jakamista, määrittelemättä termiä sen tarkemmin. Tässä julkaisussa työpajapedagogiikka on määritelty lähtien työpajalla tehtävästä valmennuksesta. Hanketta on toteutettu osallistavasti alueellisten työpajatoimijoiden tapaamisissa, joissa kartoitettiin valmennuksen tuottamisen tapoja, siinä käytettäviä menetelmiä ja hyväksi koettuja käytäntöjä. Työpajatoimijoilla tarkoitamme henkilöitä, jotka työskentelevät joko itse työpajalla (valmennustyötä tekevät) tai joiden työ liittyy kiinteästi työpajan arkeen (esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä tai palveluohjaaja, joilla on työtila työpajalla). Määrittelytyön tukena toimineen ryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan tiiviisti työpajatoiminnan historiaa ja nykytilaa sekä työpajaa toimintaympä- 6

9 ristönä. Siinä tarkastellaan toimintaan liittyvä ohjeistuksia, säädöksiä ja ulkopuolelta tulevia odotuksia ja käsitellään työpajatoiminnan sijoittumista verkostoihin ja eri politiikkalohkoille. Toinen osa keskittyy työpajapedagogiikkaan ja siihen oleellisesti liittyviin asioihin. Kolmannessa taas syvennytään hieman tarkemmin työpajan rooliin valmennusympäristönä. Tarkasteltavaksi nostetaan toiminnan vaikuttavuus sekä valmennuspalvelut ja työpajapedagogiikan toteutuminen niissä. Julkaisu perehdyttää lukijansa työpajatoiminnan monimuotoisuuteen. Esitellyt 14 case-tapausta ovat todellisia ja useimmat työpajat voivat hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämisessä, samoin kuin tekstiin sisällytettyjä pohdintatehtäviä. Tapaukset on kerätty Tekemällä oppii -hankkeeseen osallistuneilta työpajoilta (ks. liite 2). Henkilöiden nimet ja tapausten yksityiskohdat on muutettu tietoturvasyistä. Julkaisu toimii hyvänä tietolähteenä ammattilaisille, jotka tekevät tai voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä työpajatoimijoiden kanssa. Teksti on hyödyllinen myös muille asiasta kiinnostuneille. Toivomme julkaisun tarjoavan kaikille antoisia lukuhetkiä ja uusia oivalluksia. Helsingissä keväällä 2014 Tuija Hämäläinen projektipäällikkö Susanna Palo projektityöntekijä 7

10 8

11 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 9

12 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA 1 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajatoimintaa on ollut Suomessa yli 30 vuotta. Alussa kyse oli nuorisotyön ja työvoimahallinnon toimien uudenlaisesta yhdistämisestä. Asiakaskunnan ja valmennuspalvelujen monipuolistuessa toiminta on kehittynyt ja laajentunut ja pajojen valmennustyö on samalla vahvasti ammatillistunut. 1 Suomessa toimii tällä hetkellä noin 260 työpajaorganisaatiota, joista valtaosa on kuntien hallinnoimia. Niihin ohjautuu vuosittain yli valmentautujaa, joista enemmistö on alle 29-vuotiaita. 1.1 TOIMINNAN KEHITYSKAARI Vaikka työpajatyyppistä toimintaa on ollut Suomessa pidempään, ensimmäiset varsinaiset työpajat perustettiin 1980-luvulla. Toimiala alkoi järjestäytyä seuraavalla vuosikymmenellä ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustettiin Alussa työpajatoiminnassa kyse oli lähinnä nuorisotyön välineestä, jolla etsittiin uusia ratkaisuja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ongelmiin. Kohderyhmänä olivat kouluttamattomat ja työttömät nuoret luvun laman ja massatyöttömyyden seurauksena työpajojen tarve lisääntyi ja niitä perustettiin lähes jokaiseen kuntaan. Valmennus laajeni nuorista kaikkiin työikäisiin. Näihin aikoihin myös tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajatoiminta yhdistettiin. Työpajakentällä käynnistynyt alueellinen ja valtakunnallinen verkostoituminen antoi toiminnan kehittämiselle paremmat edellytykset luvun loppupuolella toiminta vakiintui ja levisi edelleen. Suomen EUjäsenyys tarjosi mahdollisuuden saada työhön varoja Euroopan Sosiaalirahaston rakennerahastosta. Nuorisotyöttömyyden hiljalleen hellittäessä pitkäaikaistyöttömyys muissa ikäluokissa lisääntyi. Asiakasryhmistä tuli entistä haasteellisempia, mikä lisäsi tarvetta valmennusmenetelmien kehittämiseen. Yhä useammin pajojen yhteistyökumppanina toimi työhallinnon ohella myös paikallinen sosiaalitoimisto. Tälle vuosituhannelle tultaessa kehitystyötä on jatkettu ja asiakasryhmä laajentunut entisestään. Valtaosassa kunnista on tarjolla työpajatyyppistä toimintaa. Yhä suurempi osa valmentautujista on aikuisia, joten nuorten työpajojen sijasta puhutaan usein pelkästään työpajoista. Pajakoulut ovat yleistyneet, mikä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa loppuun peruskoulu tai ammatillinen tutkinto. Myös valmennuksen tavoitteellisuus on lisääntynyt. Muutokset ovat merkinneet toimialan laajenemista työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella koulutus- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. 2 Henkilökunnalta se on edellyttänyt vankkaa työ- ja yksilövalmen- 1 Puroaho, Leppänen 2013, 14 2 Valtakunnallinen työpajayhdistys 2013a 10

13 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA nuksen osaamista sekä yhteistyötä yli sektorirajojen muiden toimijoiden kanssa. Työpajoilla on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty muun muassa matalimman kynnyksen starttivalmennusta, yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa ja opinnollistamiseen liittyvää oppilaitosyhteistyötä. Maahanmuuttajien osuus valmentautujista on samaan aikaan kasvanut. Myös työpajahenkilöstön ammatilliset vaatimukset ovat tarkentuneet. Opetushallitus vahvisti vuonna 2011 näyttötutkintona suoritettavan työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Tietoa valmentautujista Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt työpajatoimintaa koskevaa tilastotietoa vuodesta 2004 lähtien. Tiedonkeruuta on kehitetty, esimerkiksi VAT- ja PARjärjestelmät on otettu laajasti käyttöön. Käytännössä OKM:n tiedonkeruusta on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Sen mukaan työpajoilla on vuosittain lähes valmentautujaa, joista yli 60 % alle 29-vuotiaita. Reilu puolet työpajoille ohjautuvista nuorista on suorittanut pelkästään peruskoulun. Vuoteen 2004 verrattuna valmentautujien määrä on 2,4-kertaistunut, kun taas työpajalla olevien valmentajien määrä on vain 1,8-kertaistunut. Toiminnan vaikuttavuudesta kertoo, että työpajajakson jälkeen kaikista valmentautujista sijoittui myönteisesti noin 70 %. Nuorilla vastaava osuus oli vielä kuusi prosenttia korkeampi. 4 Yli puolet valmentautujista ohjautuu työpajoille TE-palveluiden kautta. Koulutuksen järjestäjien kautta ohjautuu yli 10 %, etsivän nuorisotyön kautta noin 6 % ja omatoimisia hakeutujia on noin 7 %. Loput tulevat esimerkiksi Kelan, sosiaalija terveystoimen, mielenterveyspalvelun tai vakuutusyhtiön ohjaamina. 5 Elämä on monimutkaistunut yhteiskunnan nopean muutoksen myötä, mikä näkyy myös henkilökohtaisen tuen tarpeen kasvuna. Työpajoille se on heijastunut yksilövalmennuksen lisääntymisenä. Henkilötyövuosina laskettuna yksilövalmennuksen osuus kasvoi 17 prosentista 36 prosenttiin vuosien 2004 ja 2010 välillä. Pohjoismaisessa nuorisotyöttömyyshankkeessa on tutkittu heikosti koulutettujen nuorten siirtymistä työelämään. Tutkimuksen mukaan siirtymissään vaikeuksia kokevien nuorten ryhmä on hyvin monimuotoinen ja monet eri tekijät kasvattavat syrjäytymisen ja työvoiman ulkopuolelle vetäytymisen riskiä. Siksi näiden nuorten auttaminen ei onnistu yhden ja saman mallin mukaan, vaan he tarvitsevat räätälöityä ohjausta. 6 Työpajat pystyvät tarjoamaan vaihtoehdon erityisesti nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulutuksen ja tarvitsevat tukea motivoituakseen oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Valmentajien työsuhteiden vakinaistaminen on auttanut vahvistamaan oppilaitosyhteistyötä ja rakentamaan nuoria tukevia verkostoja. Vuonna 2010 vakinaisessa työsuhteessa oli valmentajaa eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Sen perustehtävä on valmentaminen, jossa työtä 3 Opetushallitus 2013a 4 Häggman Häggman 2012, 7 6 Asplund, Vanhala 2013,

14 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA TILASTOJA TYÖLLISYYDESTÄ JA KOULUTUKSESTA Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tietoihin. Vuosien 2011 ja 2012 vertailu osoittaa uusien työpaikkojen määrän vähentyneen ja työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyneen. Lisäksi alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden tilanne on heikentynyt muita ikäryhmiä enemmän. vaikeasti työllistettävien määrä on kasvanut ja työttömyyden kesto pidentynyt. tukityöllistettyjen määrä on laskenut ja vastaavasti kuntouttavan työtoiminnan piirissä on aiempaa enemmän ihmisiä. työvoimakoulutuksessa olevien määrä on vähentynyt ja omaehtoiseen koulutukseen on hakeuduttu entistä enemmän. 1 Keväällä 2013 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli hakijaa, joista noin 77 % sai paikan syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. 2 Lukiossa keskeyttämisprosentti oli neljä ja nuorten ammatillisessa koulutuksessa 9,1. 3 Eva-analyysin mukaan vuonna 2010 syrjäytyneiksi katsottavia vuotiaita nuoria oli viisi prosenttia koko ikäluokasta. Heistä oli työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella. 4 1 Työ- ja elinkeinoministeriö 2013a 2 Opetushallitus 2013b 3 Tilastokeskus Myrskylä 2012, 1 käytetään välineenä. Menetelminä voi olla työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus tai näiden yhdisteleminen valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla. Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, joka tukee yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistamista ja aktiivista osallisuutta. Se toimii osana monialaista verkostoa. Valmennus noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmentautujalähtöisyyden ja räätälöinnin lisäksi toiminnan erityispiirteitä ovat muun muassa yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen, joustavuus ja reagoivuus. Valmentautujalle voidaan työpajalla antaa aikaa kasvamiseen. Toiminta voidaan sovittaa niin päivän pituuden, viikoittaisten toimintapäivien määrän kuin sisällönkin suhteen. Tällä tavoin valmentautujan jaksaminen tulee otetuksi huomioon. 12

15 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Työpajalla tehtävät työt vaihtelevat suuresti ja muovautuvat yleensä paikallisten tarpeiden mukaan. Perinteisimmät alat ovat metalli-, puu-, tekstiili- ja autoja kuljetusala. Kasvavia aloja ovat muun muassa kierrätys, media ja viestintä, ATK sekä erilaiset keittiö- ja puhdistuspalvelut ja koti- ja kiinteistöpalveluihin liittyvät tehtävät. Kuvataide-, teatteri-, musiikki- ja videopajat kiinnostavat erityisesti nuoria OHJEITA JA SÄÄDÖKSIÄ Lainsäädäntö ohjaa työpajojen valmennuspalveluja, mutta itse toimintaa tai sen sisältöjä se ei määrittele. Alaan liittyy kuitenkin joitakin viranomaisohjeita. Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. 8 Viranomaisohjeista työpajatoimintaa säätelee suoraan opetusministeriön päätös Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset (17/600/2006). 9 Sen mukaan toiminnan tulee parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tehtävänä on parantaa yksilöllisesti ja sovitun määräajan puitteissa nuoren elämänhallintataitoja. Suositusten mukaan jokaiselle työpajajaksolle ohjatulle nuorelle on laadittava henkilökohtainen suunnitelma. Nuoret osallistuvat itse sen laatimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja tulosten arviointiin. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jota edelsi vuonna 2005 voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 10 Nuorisotakuussa työpajat nähdään koulutuksen, kuntoutuksen ja työn rinnalla todellisena kohti koulutusta ja työelämää vievänä vaihtoehtona. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa edistetään matalan kynnyksen toimintaa. Lisäksi kehitetään työpajojen ja etsivän nuorisotyön sekä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Työpajojen valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta säätelee toimia, joilla parannetaan pitkällisen työttömyyden perusteella työmarkkina- tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on lisäksi edistää mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. 11 Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla kehitetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla mahdollisuuksia työn saantiin. Niillä tuetaan uuden yritystoiminnan syntyä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta määrittelee puitteet esimerkiksi uravalmennukselle, työhönvalmennukselle ja työkokeilulle sekä palkkatuetulle työlle. 12 Sosiaalihuoltolaissa on taas määritelty vammaisten henkilöiden työl- 7 Työpajatieto Nuorisolaki /72 9 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a 10 Työ- ja elinkeinoministeriö Laki kuntouttavasta työtoiminnasta / Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta /916 13

16 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA Koulutus- politiikka Työllisyys- politiikka TYÖPAJATOIMINTA Nuoriso- politiikka Sosiaali- politiikka Kuva 1. Työpajatoiminta liittyy koulutus-, nuoriso-, työllisyysja sosiaalipolitiikkaan. listymistä tukevat toimet, kuten esimerkiksi työtoiminnan järjestäminen MONEN POLITIIKKALOHKON TOIMINTAA Työpajatoiminta liittyy koulutus- ja nuorisopolitiikan ohella työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Näkökulmat ovat erilaisia, mutta tavoite samansuuntainen: vahvistaa valmentautujan sosiaalisia taitoja, edistää kouluttautumista ja kiinnittää työelämään. Työpajat toimivat palvelujärjestelmän väleissä ja sektorien reunaalueilla sekä niiden välisillä rajapinnoilla. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaalipolitiikkaan liittyy elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten riskien ja ongelmien hallinta ja ristiriitojen lieventäminen. Koulutuspolitiikalla halutaan taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen ja laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä edellytykset täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on myös kaventaa sukupuolten välisiä eroja koulutukseen osallistumisessa ja sen suorittamisessa. Työllisyyspoliittisilla ratkaisuilla pyritään taas vahvistamaan työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Työpajatoiminta ulottuu kaikille mainituille lohkoille. Opetusministeriön päätöksessä Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset toiminta asemoidaan sosiaalialan ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja sen todetaan vaativan moniammatillisuutta. Nuorisolain perusteella se sijoit- 13 Sosiaalihuoltolaki /710 14

17 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA tuu nuorisopolitiikan, ja lastensuojelulain näkökulmasta sosiaalipolitiikan kentälle. Työllisyyspolitiikkaan se liittyy esimerkiksi työsopimus- ja työsuojelulain perusteella. Nuorisotakuun näkökulmasta työpajat toimivat sekä työllisyyden hoidon että koulutuksen rajapinnoilla. Nuorisotyössä katsotaan työpajojen tukevan nuoren sosiaalista vahvistamista, omatahtista yksilöllistä kasvua ja valmiutta toimia ryhmässä. Sosiaalitoimelle on tärkeää edistää valmentautujien arjenhallintaa ja toimintakykyä sekä vahvistaa työelämätaitoja. Opetustoimi tarkastelee työpajoja pitkälti keinona vähentää koulutuksen keskeyttämistä. TE-palvelut taas näkevät ne mahdollisuutena selkiinnyttää ammatti- ja uravalintaan liittyviä kysymyksiä ja vahvistaa puutteellista tai vanhentunutta ammattitaitoa. Toiminnan painotukset vaihtelevat työpajasta ja paikkakunnasta riippuen. Työpaja voi olla kunnallinen tai seutukunnallinen tai sitä voi pitää yllä muun muassa kuntayhtymä, säätiö tai yhdistys. Kunnallinen työpaja voi sijoittua hallinnollisesti esimerkiksi sivistys-, nuoriso-, sosiaali- tai tekniseen toimeen, vapaaaikatoimeen tai työllisyyspalveluihin. Työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Valmennustyölle onkin ominaista monialaisuus ja sektorirajojen ylittäminen. Nuorten elämässä työpaja sijoittuu tärkeisiin siirtymiin ja nivelvaiheisiin. 1.4 TYÖELÄMÄN ODOTUKSIA Työmarkkinat muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla ja myös koulutus on murrosvaiheessa. Työelämälähtöisyys korostuu sekä koulutuksen suunnittelussa että poliittisessa retoriikassa. Työpajojen tekemästä yritysyhteistyöstä keskustellaan painokkaasti. Keskusteluissa korostuvat työn kautta oppiminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen. Yhteistyötä oppilaitosten ja työpajojen välillä mallinnetaan ja kehitetään eri puolilla Suomea. Yhteiskunnassa on halu saada aikaan uudenlaista tehokkuutta ja edistää sosiaalisten innovaatioiden syntyä. Ratkaistavana on kiperä kysymys siitä, miten ihmisille saadaan heidän osaamistaan vastaavaa työtä ja tekemistä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimissa työurasopimuksen linjauksissa keskeisinä tekijöinä pidetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tuen parantamista, ohjaus- ja neuvontapalvelujen tehostamista sekä joustavien koulutusmallien luomista. Viimeksi mainitussa kohdassa nostetaan esiin työpajatoiminta. Esitystä tarkennetaan suosittelemalla tuetun oppisopimuksen mallia, jossa työpaja on yhtenä oppimisympäristönä. 14 Järjestöt ehdottavat myös joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamista kehittämällä ammatillisen koulutuksen sekä työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötä. Esityksessä suositellaan myös työpajalla kertyneen ammatillisen osaamisen liittämistä osaksi tutkintoon johtavia opintoja. 15 Työelämän muutokset vaikuttavat myös työtekijöihin kohdistuviin odotuksiin. Työpajoilla se on otettava huomioon sekä oman toiminnan että tuotettujen palvelujen kehittämisessä. Työntekijöiltä toivotaan entistä enemmän yrittäjähenkistä asennetta työn tekemiseen. Yhteistyö- ja innovointitaitojen lisäksi kaivataan verkostoitumis- ja medialukutaitoja, hybridiosaamista sekä työyhteisötaitoja. Hybridiosaamisella tarkoitetaan kykyä yhdistää olemassa olevia, mutta 14 Eläketurvakeskus Kuntatyönantajat

18 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Yritysyhteistyö, Työpaikkatreffit Nastola Nastolassa kunnan päättäjät ja Nastolan Yrittäjät ry järjestivät syksyllä 2013 työllistymistä edistävän tilaisuuden nuorisotakuun nimissä. Järjestelyistä vastasi Nastolan kunnan työllistämispalvelut. Ensin pohdittiin tapahtuman perimmäinen tavoite ja sitten keinoja sen saavuttamiseen. Yritysyhteistyö on joskus haastavaa, mutta Nastolassa paikallinen yrittäjäjärjestö otti huolehtiakseen yrittäjien kutsumisen. Myös kunnan päättäjät laittoivat sanaa eteenpäin. Nuoriin (60 henkilöä) otettiin yhteyttä kasvokkain tai puhelimitse. Kutsutut olivat joko nykyisiä tai entisiä työllistämispalvelujen asiakkaita. Heitä ohjeistettiin ottamaan mukaan avoin työhakemus ja CV, koska tilaisuudessa oli mahdollista jättää ne itseään kiinnostavalle yrittäjälle. Yrittäjillä oli taas mahdollisuus kertoa toiminnastaan ja esimerkiksi siitä, millaisella koulutuksella, kokemuksella ja asenteella heille työllistytään. Näitä tietoja nuoret saattoivat hyödyntää tulevaisuutensa suunnittelussa. Paikalle saatiin myös oppisopimustoimiston edustajat kertomaan työn ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Paikallislehdessä ilmestynyt juttu toimi hyvänä alkusysäyksenä tapahtumalle, josta tehtiin lehteen myös erillinen kutsuilmoitus. Tavoitteena oli saada paikalle mahdollisimman monia nuoria ja myös yrittäjäjärjestöön kuulumattomia työnantajia. Kunnanjohtaja avasi tilaisuuden ja liikunta- ja nuorisopäällikkö vastasi sen juontamisesta. Työllistämispalvelut kertoi nuorille paikallisesta palvelutarjonnasta (työpajat, työllistävät yhdistykset jne.) ja yrittäjille työllistämisen tuista. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja toivoi, että nuorten työelämätietoisuuden ja työpaikkojen luomisen monia mahdollisuuksia käytettäisiin hyväksi. Kaksi nuorta työnhakijaa kertoi kohtaamistaan työllistymisen esteistä sekä omaan työllistymiseensä liittyvistä toiveista. Kaksi nuorta yrittäjää puolestaan kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, molemmat korostaen oikean asenteen merkitystä. Kunnanjohtaja kokosi tilaisuuden annin yhteen ja haaste otettiin vastaan. Haasteena on tarjota 25:lle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle työ-, työkokeilu-, oppisopimus- tai työssäoppimispaikka seuraavan puolen vuoden aikana. Nastolassa on keskimäärin 100 työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta. Työpaikkatreffit koettiin hyväksi tilaisuudeksi. Sen aikana tapahtui ainakin yksi varma työllistyminen, sitoutumista yhteistyöhön ja halua saada tapahtuma säännölliseksi. Vastaavanlainen tilaisuus päätettiin järjestää jatkossa noin kolme kertaa vuodessa. Organisoinnista vastaavat kunnan työllistämispalvelujen työpajanuoret yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. Jatkossa myös TE-toimisto pyydetään mukaan. 16

19 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA aiemmin erillään olleita asioita, ideoita ja osaamista. Monessa tehtävässä edellytetään jatkossa kykyä hallita ja hyödyntää hyvinkin erilaista tietoa ja osaamista, kuten tapahtuu esimerkiksi hoidettaessa postin asiamiespalveluja kyläkaupassa. Työyhteisötaitoja taas ovat muun muassa valmius toisten tukemiseen ja auttamiseen, aktiivinen osallistuminen toiminnan kehittämiseen ja vastuullinen resurssien käyttäminen MONIALAISTA VERKOSTOTYÖTÄ Puhekielessä termit moniammatillinen yhteistyö ja monialainen yhteistyö voidaan erottaa toisistaan tai niillä voidaan tarkoittaa samaa asiaa. Monialainen yhteistyö on toimintamalli, johon osallistuu samaan päämäärään pyrkiviä eri alojen toimijoita yli sektorirajojen. Kyse on siis eri alan ammattilaisten yhteistyöstä. 17 Työpajoilla toteutuu sekä monialainen että moniammatillinen yhteistyö. Työpajan monialainen yhteistyö tarkoittaa verkostossa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia ja jakaa tehtäviä ja toimivaltaa siten, että yhteiseksi koettu päämäärä saavutetaan. Mitä monimutkaisempia asioita verkostoissa käsitellään, sitä tärkeämmäksi tulevat yhteinen kieli ja käsitteet sekä vuorovaikutukseen liittyvät säännöt. Monialainen yhteistyö on asiakaslähtöistä. Työpajakentällä yhdistävänä tekijänä on valmentautuja, mutta kullakin toimijalla on häneen liittyvä oma tavoitteensa. Yhteisenä tehtävänä on löytää valmentautujan tilanteeseen sopivat toimintatavat, joilla saavutetaan toivottu päämäärä. Tavoitteen saavuttamiseksi osapuolet yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Onnistuminen vaatii yhteisen käsityksen muodostamista siitä, mitä on tapahtumassa, mitä aiotaan tehdä ja mitä halutaan saada aikaan. Toimivassa yhteistyössä ilmapiiri on avoin, luottamuksellinen ja kannustava. Tärkeää on myös luottaa verkostossa olevien asiantuntijoiden osaamiseen. Verkostot voidaan määrittää vuorovaikutussuhteiksi, jotka yhdistävät ennalta määritellyn joukon ihmisiä, organisaatioita, kohteita ja tapahtumia. Poikkihallinnollisessa verkostossa toimijat edustavat eri hallinnonaloja. Verkostoituminen edistää sektorirajat ylittävää toimintaa käytännön tasolla ja sen avulla on mahdollista saada aikaan paljon enemmän kuin yksittäisten toimijoiden voimin. Palvelujen tuotannossa verkostoituminen on edellytys tarkoituksenmukaisten ja toimivien kokonaisuuksien ja jatkopolkujen luomiselle. Verkosto tarjoaa tukea myös oman työn kehittämiselle nostaessaan esiin ratkaistavana olevan haasteen moniulotteisuuden. Pulmiin voi löytyä useita ratkaisuja, joista on etsittävä ja valittava valmentautujan kannalta sopivin vaihtoehto. Nuorisolain 18 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Siihen kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat ja mahdollisesti myös puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Useampi kunta voi 16 Alasoini 2010, Isoherranen ym. 2008, Nuorisolaki /

20 TYÖPAJATOIMINNAN PERUSTEITA CASE Nuorten työpaja ja monialainen yhteistyö Pieksämäki Pieksämäen nuorten työpaja Potku (Nuorten Tekopaja -hanke) aloitti toimintansa syksyllä 2010 ESR-rahoitteisena hankkeena. Eräs kehittämistyön kantavista ajatuksista on ollut tarvelähtöisyys. Käytännössä sitä on toteutettu muun muassa kehittämällä uusia toimijarajat ylittäviä yhteistyömalleja. Niillä halutaan paikata palvelujärjestelmässä olevia aukkoja ja löytää toimivia ratkaisuja nuorten palveluihin, kuten työpajatoimintaan ja ohjautumisen haasteisiin. Yhteistyötä ei ole haluttu rajoittaa fyysisesti pajatiloihin, vaan monialaista mallia toteutetaan lähellä nuoria eri tilanteissa ja ympäristöissä. Palveluihin hakeutumisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Kuvassa 2 esitetyllä yhteistyömallilla tavoitellaan eri osapuolten hyötyä ns. win-win -periaatteella. Se tarkoittaa tiedon oikeaaikaista ja riittävää siirtymistä, työnjaolla saavutettavaa päällekkäisyyksien vähentämistä ja kunkin nuoren elämäntilanteeseen sopivan palvelun tai toimenpiteen löytämistä. Yhteistyömalli mahdollistaa yhden luukun toimintaperiaatetta. koota myös yhteisen verkoston. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan työpaja on mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa joka viidennessä kunnassa 19. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on 1) koota paikallisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoja nuorten kasvuja elinoloista ja arvioida tilannetta niiden pohjalta. 2) edistää palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja, joilla nuoret ohjautuvat palveluihin tai siirtyvät palvelusta toiseen. 4) edistää nuorten palveluihin liittyvän tiedonvaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Työpajojen työntekijöiden osallistuminen monialaisiin työryhmiin auttaa kehittämään tietoisuutta työpajan merkityksestä ja myös viemään tietoa työpajan palveluista muille verkoston jäsenille. On siis tärkeää, että valmentajat ovat mukana verkostotyössä. Näin todellinen palvelujen tarve ja olemassa oleva tarjonta välittyvät verkoston tietoon, ja tarjontaa on mahdollista muokata tarpeiden mukaan. 19 Kallio-Savela ym. 2013, 19 18

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII TEKEMÄLLÄ OPPII työpajatoiminnan kehittämishankeen (2012-2014) päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä vaikuttavampaa ja työpajat pystyvät paremmin vastaamaan valmentautujien

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot