BURKHASTA FARKKUIHIN Katsaus musliminaisen arkeen

Transkriptio

1 BURKHASTA FARKKUIHIN Katsaus musliminaisen arkeen Marjo Anttila, Satu Huhtanen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Porin toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi AMK, Sosionomi+diakoni AMK

2 Jumalan armosta olit heille lempeä, sillä jos olisit ollut tyly ja kovasydäminen, olisivat he kaikonneet ympäriltäsi. Anna heille anteeksi, pyydä Jumalalta heille anteeksiantoa ja neuvottele tilanteesta heidän kanssaan. (Koraani 3:159.)

3 TIIVISTELMÄ Anttila Marjo & Huhtanen Satu. Burkhasta farkkuihin - Katsaus musliminaisen arkeen Porin toimipaikka, kevät sivua 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Porin toimipaikka. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaalityön suuntautumisvaihto, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK), sosionomi (AMK) + diakoni. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutustua islamilaiseen uskontoon ja kulttuuriin sekä tutkia pakolaistaustaisen musliminaisen arkielämää kotimaassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli koota perustietoa islamista ja islamilaisesta kulttuurista sosiaali- ja diakoniatyöntekijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluilla sekä perehtymällä kirjallisuuteen ja mediaan. Tutkimusta varten haastateltiin Suomeen tulleita pakolaisnaisia, joiden uskontona on islam. Tutkimuksen lukijalla oletetaan olevan perustiedot kristinuskosta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Musliminaisen elämä on miehelle alisteinen hänen koko elämänsä ajan. Ensin nainen on alisteinen omalle isälleen ja veljelleen, avioliiton jälkeen aviomiehelleen. Islamin mukaan mies on perheen pää, joka määrää kaikista perheen asioista. Ilmiötä selittää islaminusko ja Koraani, jotka ohjaavat oikeanlaiseen elämään. Islamilla on erilaisia muotoja eri maissa. Lähi-idässä tulkitaan Koraania tiukemmin kuin esimerkiksi Afrikan maissa. Tutkimuksessa keskityttiin Lähiidän alueelta tulleisiin pakolaisnaisiin. Suomessa on syytä kertoa musliminaisen elämästä, koska tieto islamista on hyvin vähäistä. Yleensä suomalainen media käsittelee islamia negatiivissävytteisesti jättäen olennaisuudet kertomatta. Sosiaali- ja diakoniatyöntekijät tulevat kohtaamaan työssään yhä enenevässä määrin maahanmuuttajia, siksi on tärkeää tietää erilaisista kulttuureista ja ymmärtää niiden tapoja. Asiasanat: islam, muslimi, maahanmuuttaja, musliminaisen arki, kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Porin toimipaikan kirjasto

4 ABSTRACT Anttila Marjo & Huhtanen Satu. From Burkha to Jeans - Survey of Everyday Lives of Muslim Women 79 p.,4 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services and Education; Degree Programme in Diaconial Social Work. Degree: Bachelor of Social Services; Degree: Bachelor of Social Services + Deacon. The purpose of this study was to become acquainted with Islamic religion and culture and also to study Muslim women s everyday lives in their native country and in Finnish society. The women had come to Finland as refugees. In addition, the purpose of this study was to produce basic information about Islam and Islamic culture for social workers and church social workers. The study is also useful for everyone who is interested in Islamic religion and culture. The study was quantitative and it was carried out by theme interviews and studying literature. Refugee women who live in Finland were interviewed for the study. The readers of the study are assumed to have basic knowledge of Christianity and Finnish society. Muslim woman s life is subordinated through her life. First, the woman is subordinated to her father and brother, after marriage to her husband. According to Islam, the man is the head of the family who determines how things have to be done. Islam and Koran direct towards right life. Islam is different in every country. Koran is interpreted differently in the Middle East and, for example, in African countries. The study focused on the refugee women who had come from the Middle East. It is important to tell in Finland about the Muslim women s lives because there is not much knowledge about Islam. Finnish media usually handle Islam quite negatively leaving out essential facts. Social workers and church social workers will meet immigrants more frequently. That is why it is important to know about different cultures. Keywords: Islam, Muslim, immigrant, Muslim woman s everyday life, quantitative study

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 ESIPUHE TUTKIMUKSEN TAUSTAA TUTKIMUSPROSESSI Aiemmat tutkimukset Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimuksen aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ISLAM JA MUSLIMINAISEN ELÄMÄ Synty ja ajanlasku Profeetta Muhammed ja Koraani Viisi peruspilaria Kuusi uskonkohtaa Uskonnollista tarpeistoa ja kieltoja Synti, kärsimys ja muslimin hautaus ISLAM, KRISTINUSKO JA JEESUKSEN ROOLI MUSLIMINAISEN ARKI Perhe-elämä Islamilainen perhelainsäädäntö ja Suomen laki Lastenkasvatus Pukeutuminen Ruoka Ammatti JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO TYÖN TEKEMISESTÄ LÄHTEET LIITTEET... 73

6 ESIPUHE Lähi-itä kevät Kävelin kaupungin keskustassa siskoni kanssa, olimme menossa tekemään perheemme ruokaostoksia. Puhuimme päivän tapahtumista koulussa ja nauroimme, meillä oli hauskaa. Aurinko paistoi, päivä oli pitkästä aikaa lämmin ja kaunis. Puissa oli jo silmuja ja keskustassa oli paljon puutarhureita työn touhussa ihanasti tuoksuvien ruusupensaiden äärellä. Ilma tuntui todella puhtaalta ja raikkaalta pitkän koulupäivän jälkeen ja siinä oli kevään tuoksua. Nautimme ihanasta kevätsäästä, se sai meidät vielä paremmalle tuulelle. Yhtäkkiä tapahtui jotain, tunsin kuinka joku tarrasi minuun kiinni ja veti minua voimakkaasti. En ymmärtänyt mitään enkä tiennyt mitä tapahtuu, tiesin vain, etten pääse irti tästä otteesta. Minuun tarrautunut henkilö vei minut sisälle johonkin taloon. Hän painoi minut maahan eikä päästänyt minua nousemaan ylös. Minua pelotti, sitten kuului kauhea pamaus. Maa tärisi, kuului ihmisten huutoa ja kiljuntaa, seiniltä ja hyllyiltä tippui tavaraa. Se oli pommi, joka räjähti aivan meidän läheisyydessä. Vasta silloin huomasin, että minusta kiinni pitänyt henkilö oli poliisi. Makasimme maassa hiiren hiljaa ja kuuntelimme tuleeko toista pommia. Hetken odottamisen jälkeen mies nousi ylös, ja varmisti meidän olevan kunnossa. Lähdimme takaisin kadulle, poliisi edellä. Näky oli järkyttävä, sanoinkuvaamaton! Rakennukset olivat pirstaleina, lasinsiruja ja verta oli hirveästi. Näin miehen, jolta puuttui puolet vartalosta. Kuolleita ihmisiä ja ihmisistä irronneita jäseniä oli joka paikassa. Ihmiset huusivat ja itkivät. Olin todella järkyttynyt ja minua pelotti hirveästi. Poliisi järjesti meille saattajan kotimatkallemme. Elämä kotimaassamme oli todella vaarallista, kaksi veljistäni vangittiin ja tuntui, että perhettäni pidettiin tarkasti silmällä. Vapaana oleva veljeni rupesi suunnittelemaan maasta poispääsyä. Tuntui todella hankalalta järjestää pakokeino koko perheelle. Kesällä saimme vihdoin tietää, että eräs mies suostuu auttamaan meitä. Hän oli suunnitellut pakoreittimme ja järjesti kaiken. Mutta tietystikään se ei ollut ilmaista, jouduimme myymään asuntomme, talomme, huonekalumme ja koko omaisuutemme saadaksemme kasaan matkaan tarvitsemamme euroa. Matkamme Venäjän kautta Suomeen alkoi eräänä yönä. Mies tuli hakemaan meidät pakettiautolla, johon oli salakuljettamista varten tehty toinenkin lattia. Me makasimme todella pienessä tilassa pohjalla, meidän päälle laitettiin lattialevyjä ja siihen päälle pakattiin tavaraa niin, että kukaan ei huomaa meidän olevan kyydissä. Mies sanoi kaikille kuljettavansa tavaraa maasta toiseen. Meitä oli kahdeksan ihmistä siellä pakettiautossa pienessä tilassa. Oli hirveän ahdasta ja ilma oli huono. Välillä onneksi pysähdyimme jaloittelemaan ja syömään, mutta sitten oli taas jatkettavaa matkaa ahtaassa tilassa. Toisinaan olimme jossain paikassa yksi tai kaksi päivää ennen kuin matka taas jatkui, en tiedä tarkemmin olinpaikkaamme. Venäjällä meitä odotti toinen mies, hän oli eurooppalainen tai suomalainen, en ole varma. Meidät siirrettiin toisen pakettiauton kyytiin ja piilotettiin kuten alkumatkallakin. Matka kesti kaiken kaikkiaan suunnilleen kaksi tai kaksi ja puoli kuukautta, jonka lähes koko ajan vietimme pakettiautossa. Vihdoinkin pääsimme perille Suomeen. Meidät vietiin yöllä kello 12 johonkin rautatieasemalle. Mies, joka haki meidät Venäjältä, käski meidän odottaa siellä ja lähti itse pois. Olimme samanaikaisesti onnellisia ja tavallaan pelokkaita. Pelotti olla aivan oudossa maassa, osaamatta sanaakaan maan kieltä sekä tietämättä maasta ja tulevasta mitään, onneksi sai kuitenkin olla oman perheensä kanssa. Mielessä pyöri kaikenlaisia ajatuksia, kuten mitä teemme, jos kukaan ei hae meitä tästä, voiko poliisi lähettää meidät takaisin ja onko viranomaiset Suomessa samanlaisia kuin kotimaassamme koska meillä ei ollut enää rahaa maksaa heille, ja niin edelleen. Jonkin ajan kuluttua paikalle kuitenkin tuli kurdimies, joka oli seuraava auttajamme. Hän pyysi meidät mukaansa ja soitti poliisille. Pian poliisi tuli hakemaan meidät ja vei Punaisen Ristin asuntolaan, josta saimme kaksi huonetta, toinen huoneista oli miehille ja toinen naisille. Viikon kuluttua saimme yhden asunnon koko perheelle. Olimme todella väsyneitä, mutta samalla onnellisia: olemme turvassa! Seison uuden kotini olohuoneessa ja katson ikkunasta ulos; maisema on syksyinen, puissa on vielä keltaisia lehtiä, kaikki eivät ole vielä pudonneet. Ilma on viileä, mutta silti kaunis. Elämä uudessa, rauhallisessa ympäristössäni voi alkaa.

7 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Sosiaali- ja diakoniatyöntekijät tulevat kohtaamaan työssään yhä enenevässä määrin maahanmuuttajia. Tietämättömyys toisen kulttuurin tavoista voi aiheuttaa pelkoa ja siten suvaitsemattomuutta sekä rasismia. Siksi on tärkeää tutustua erilaisiin kulttuureihin ja ymmärtää niiden tapoja. Sosiaali- ja diakoniatyöntekijät ovat avainasemassa vähemmistöryhmien ja siten myös erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten rinnalla kulkijoina. Lisäksi he voivat toimia edelläkävijöinä erilaisuuden kohtaamisessa ja hyväksymisessä. Mitä enemmän on tietoa, sitä paremmin voidaan kehittää palveluja ja tukitoimia maahanmuuttajille sopiviksi. Hengellisyys yhdistää kaikkia maailman ihmisiä uskonnosta riippumatta. Näin ollen myös diakoniatyöntekijän tulisi olla valmis avoimeen kanssakäymiseen muiden uskontokuntien edustajien kanssa. Tutkijat kokevat suomalaisen median käsittelevän islamia varsin negatiivissävyisesti eikä islamiin liittyviä positiivisia asioita juurikaan kerrota. Lisäksi tutkijat ovat kiinnostuneet maahanmuuttajatyöstä ja naisten asemasta erilaisissa kulttuureissa. Tutkijat päätyivät perehtymään islamiin ja pakolaistaustaisen musliminaisen arkielämään. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty, joten julkaistava tieto on hyvin arvokasta. Tutkimuksen aiheena on musliminaisen arkielämä kotimaassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Haastateltavilla on pakolaisstatuksen vuoksi takanaan hyvin rankkoja kokemuksia kotimaastaan ja matkastaan Suomeen. Tutkimukseen haluttiin tuoda esiin myös näitä kokemuksia. Haastateltavat eivät kuitenkaan halunneet kertoa tapahtumista niin paljoa, että niistä olisi saanut tutkimustuloksia. Näin ollen päädyttiin kertomaan kokemuksista esipuheen kautta. Pakolaiseksi luokitellaan henkilö, jota saatetaan vainota kotimaassaan esimerkiksi kansallisuuden, rodun tai uskonnon tähden. Sen vuoksi pakolainen joutuu lähtemään kotimaastaan ja muuttamaan hänelle turvalliseen maahan. (Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 1951.) Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa Suomeen asumaan vuodeksi tai pi-

8 demmäksi ajaksi riippumatta heidän lähtömaastaan tai maahanmuuttonsa syistä. Heitä ovat siirtolaiset, paluumuuttajat, turvapaikanhakijat, pakolaiset ja kiintiöpakolaiset eli kaikki ulkomailta muuttavat, niin EU:n kansalaiset kuin pakolaisetkin. (Pentikäinen 2005, 13.) Tutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen. Suomessa on arvioitu asuvan muslimia ja määrä on kasvusuunnassa. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan viidentoista vuoden kuluttua asuvan maahanmuuttajaa, joista on suurin osa muslimeja. (MTV3 a.) Maahanmuuttoasiat ovat aiheuttaneet etenkin vuoden 2009 alkupuolella paljon keskustelua. Yhteisvastuukeräyksen tuotto suunnataan maahanmuuttajien työllistymiseen, joka herätti närkästystä etenkin tällä hetkellä vallitsevan taantuman vuoksi. Useat kunnat ovat vastustaneet turvapaikanhakijoille perustettavia vastaanottokeskuksia. Syitä ovat muun muassa kuntien heikentynyt työllisyys- ja rahatilanne sekä kohonneet sosiaalimenot. (Vastaanottokeskusinfo i.a.) Satakunnassa ei ole yhtään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta ja koko Satakunnan alueella Pori on ainoa kunta, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan pakolaisia (Turun Sanomat ). Poikkeuksellisesti Kokemäki vastaanotti maaliskuussa 40 turvapaikanhakijaa, koska Helsingin vastaanottokeskus oli täynnä (Satakunnan kansa , 4). Musliminaisten huivin käyttö työpaikalla on aiheuttanut kiistoja, etenkin jos kyseessä on islamiin kääntynyt suomalainen nainen. Maahanmuuttajien kanssa huivin käytöstä yleensä sovitaan ennen työsuhteen alkua. (MTV3 b.)

9 9 2 TUTKIMUSPROSESSI Tässä luvussa selvitetään aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia, tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat. Tehtävänä on määritellä kvalitatiivinen tutkimus ja tapaustutkimus, jonka jälkeen kerrotaan tutkimuksen aineistonkeruumenetelmästä. Sen jälkeen perehdytään aineiston analysointiin, jonka menetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Lopuksi tarkastellaan tutkimuksen eettisyyttä ja luottamuksellisuutta. Kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella kuvataan todellista elämää ja tutkitaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkija ei voi saavuttaa kvalitatiivisessa tutkimuksessa objektiivisuutta perinteisessä mielessä, koska tutkija ja se mitä tiedetään, ovat yhtä. Laadullisessa tutkimuksessa ei käytetä tarkkoja numeerisia arvoja. Sen metodeina ovat teema- ja ryhmähaastattelut, havainnointi, dokumentointi, ominaisuuksien analysointi ja tulkinta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157, ) Laadullisia menetelmiä käytetään silloin, kun etsitään tutkimuskohteesta uutta tietoa uudesta näkökulmasta tai kun etsitään tietoa ainutkertaisista ihmisten kokemuksista, käyttäytymisestä, ajatuksista, elämyksistä ja käsityksistä. Tutkimuksessa tarkastellaan todellisuutta tutkittavien ihmisten näkökulmasta. (Krause & Kiikkala 1996, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tavoitteena ymmärtää tutkimuskohdetta. Koska tarkoituksena ei ole etsiä keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia, aineiston koko ei määräydy näihin perustuen ja haastateltavia voi olla vain yksi. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei aineistosta pidä tehdä yleistäviä päätelmiä, koska tutkijasta riippuen, hän voi aineistoa kerätessään löytää tai huomata jatkuvasti uusia näkökulmia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Tapaustutkimus yhdistetään yleensä kvalitatiiviseen tutkimukseen ja siinä voidaan keskittyä vain muutamaan, usein jopa yhteen tutkittavaan. Tarkoituksena on ennemminkin saada paljon tietoa yhdestä kohteesta, kuin monesta kohtees-

10 10 ta vähän. (Jokinen & Kuronen i.a.) Koska tutkimukseen saatiin haastateltua vain yhtä naista syvemmin, tutkimuksen näkökulmaksi valittiin tapaustutkimus. Tutkimuskohde rajataan uskonnon, sukupuolen ja kotimaan mukaan. Lisäksi haastateltavat ovat tulleet Suomeen Lähi-idästä pakolaisstatuksella. Tutkimukseen haastatellaan kolmea musliminaista. Naisten iät vaihtelevat 27:stä 32 vuoteen. Haastattelut suoritetaan teemahaastatteluin. Teemoja ovat uskonto, kulttuuri ja muut arkielämään liittyvät aiheet. Teoria, haastatteluvastaukset ja tutkimustulokset yhdistetään ja niitä käsitellään teemoittain läpi koko tutkimuksen. Tutkijat kokevat tällaisen tavan olevan selkeä ja helppolukuinen. Näin vältetään asioiden toistamista moneen kertaan. Tutkijat olettavat tutkimuksen lukijalla olevan perustiedot kristinuskosta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. 2.1 Aiemmat tutkimukset Emily Kulmala ja Anna Suvilampi ovat tehneet opinnäytetyökseen varsin kattavan tietopaketin islamista. Tutkimus Muslimien kohtaaminen sosiaalialan työssä on julkaistu Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuonna (Kulmala & Suvilampi 2004, 6.) Etnologian amanuenssi Elina Salmisen sähköpostiviestin mukaan Jyväskylän yliopistosta oli valmistumassa vuonna 2008 muslimeihin liittyvä pro gradu. Soitoista ja etsinnöistä huolimatta kyseistä pro gradua ei kuitenkaan koskaan löytynyt. (Elina Salminen, henkilökohtainen tiedonanto ) Heinäkuussa 2007 julkaistiin opetusministeriön rahoittaman Islam suomalaisessa journalismissa tutkimushankkeen väliraportti. Tämä herätti jonkin verran julkista lehtikeskustelua ja aktivoi verkkokeskusteluja. Verkkopuheenvuoroista ja mielipiteidenvaihdoista saatiin selville suomalaisten islam-kuvaan liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä, joiden mukaan islam on muuttumaton, totalisoivan monoliittinen uskonto. Islam esitetään myös kehittymättömänä ja alempiarvoisena meihin verrattuna, ja se nähdään oleellisena osana poliittisia konflikteja. (Raittila & Maasilta 2008, 225.) Muita virallisia tutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta muslimeihin ei ole tehty. Virallisen tiedon puuttuessa tutkijat eivät voi käsi-

11 11 tellä muslimien vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan eikä yhteiskunnan suhtautumista muslimeihin. (Juntunen, henkilökohtainen tiedonanto ) 2.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää musliminaisen arkielämää. Tutkimuksen peruslähtökohtana on tutkijoiden oma mielenkiinto aiheeseen. Lisäksi tutkijat kokevat tarpeelliseksi tarjota islamtietoutta sosiaali- ja diakoniatyöntekijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tutkimustehtävä: Perehtyä musliminaisen arkielämään. 2.3 Tutkimuksen aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät Teemahaastattelu sijoittuu lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun väliin. Haastattelu ei etene tarkkojen, yksityiskohtaisten, valmiiksi muotoiltujen kysymysten kautta vaan väljemmin kohdentuen tiettyihin ennalta suunniteltuihin teemoihin. Teemahaastattelu on astetta strukturoidumpi kuin avoin haastattelu, sillä siinä aiempien tutkimusten ja aihepiiriin tutustumisen pohjalta valmistellut aihepiirit, teemat, ovat kaikille haastateltaville samoja, vaikka niissä liikutaankin joustavasti ilman tiukkaa etenemisreittiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Teemahaastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa käydään läpi ennalta suunniteltuja teemoja. Tutkijalla on haastattelussa mukanaan mahdollisimman lyhyet muistiinpanot käsiteltävistä teemoista, jotta hän voisi keskittyä keskusteluun, ei papereiden tavaamiseen. Teemahaastattelu on sopiva haastattelumuoto esimerkiksi silloin, kun halutaan tietoa vähemmän tunnetuista ilmiöistä ja asioista. (Hirsjärvi & Hurme 2001, )

12 12 Teemahaastattelu edellyttää huolellista aihepiiriin perehtymistä ja haastateltavien tilanteen tuntemista, jotta haastattelu voidaan kohdentaa juuri tiettyihin teemoihin. Sisältö- ja tilanneanalyysi on siis teemahaastattelussa tärkeää. Käsiteltävät teemat valitaan tutkittavaan aiheeseen perehtymisen pohjalta. Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset on muutettava tutkittavaan muotoon. Kysymysten harkitsemisen lisäksi myös haastateltavien valitsemiseen tulee suhtautua harkinnalla: Tutkimukseen osallistuvia ei tulisi valita satunnaisesti tarraten kehen tahansa kulkijaan. Tutkittaviksi tulee valita sellaisia ihmisiä, joilta arvellaan parhaiten saatavan aineistoa kiinnostuksen kohteena olevista asioista. (Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Toinen tutkijoista on ollut naimisissa muslimimiehen kanssa, siksi hänellä oli lähtökohtaisesti enemmän tietoa islamista. Toisella tutkijalla oli ennen tutkimuksen aloittamista vain koulun uskontotunneilta saatu tieto. Syksyllä 2007 tutkijat aloittivat tutkimuksensa hakemalla teoriatietoa islamista. Teoriaan tutustumisen avulla tutkijat löysivät teemat haastatteluja varten. Kevät 2008 oli haastavaa aikaa tutkimuksen tekemiselle. Toinen tutkijoista suoritti kolmen kuukauden harjoittelun Nepalissa, mikä vaikeutti tutkijoiden yhteydenpitoa. Sillä välin tutkijoista toinen aloitti sopivien haastateltavien etsimisen, joka osoittautui todella haasteelliseksi. Lähettämiinsä kymmeniin sähköposteihin tutkija sai vastauksia vain muutamaan. Monet heistä eivät tienneet haastateltaviksi sopivia henkilöitä mutta antoivat neuvoja, mistä haastateltavia kannattaisi etsiä. Eräs näistä oli Turun suomalaiset musliminaiset ry. Sieltä olisi löytynyt haastattelusta kiinnostuneita suomalaisia muslimiksi kääntyneitä naisia, mutta tutkijat halusivat haastatella nimenomaan lapsena tai nuorena Suomeen muuttaneita musliminaisia. Lopulta tutkija löysi neljä sopivaa haastateltavaa, jotka kuitenkin myöhemmin peruivat osallistumisensa kasvotusten tehtävien teemahaastattelujen vuoksi. Tutkimukseen oli vaikea saada haastateltavia aiheen arkuuden ja naisten aseman vuoksi. Naiset pelkäsivät henkilöllisyytensä paljastumista ja perheidensä miesten reagointia asiaan. Syksyllä 2008 tutkijoiden oli jälleen mietittävä tutkimukselle uusi aihe, teema haluttiin kuitenkin säilyttää jo tehdyn pohjatyön takia. Tutkimuksen aiheeksi valikoitui pakolaistaustaisten musliminaisten elämä. Toisen tutkijan tuttavapiirissä

13 13 on henkilöitä, jotka auttoivat löytämään kolme haastateltavaa. Yhtä heistä haastateltiin useampaan otteeseen. Haastattelujen onnistuminen tuntui usein epävarmalta sovittujen aikojen peruuntuessa kerta toisensa jälkeen. Joskus jopa vaikutti, ettei haastatteluja saada milloinkaan tehtyä. Tutkijoiden tuli tottua asioiden ja tilanteiden muuttumiseen, ollen valmiita spontaaneihinkin lähtöihin haastattelupaikkakunnille. Toisinaan tutkijat saivat tietää haastattelun onnistumisesta edellisenä päivänä. Haastattelupaikkojen ja matkojen järjestäminen sekä henkilökohtaisten menojen peruminen lyhyellä varoitusajalla aiheutti paljon stressiä. Haastattelut toteutettiin vihdoin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa. Ennen varsinaista haastattelua saatekirje (LIITE 1.) ja teemoitellut kysymykset (LIITE 2.) toimitettiin haastateltaville. Kirjeessä kerrottiin haastattelijoiden nimet ja yhteystiedot sekä mihin tarkoitukseen tutkimus tehdään. Saatekirjeen ja kysymysten kielellinen muoto on tarkoituksella hyvin yksinkertainen, koska haastateltavien suomenkielen kirjallinen taito on heikko. Tarvittaessa kysymysten sisältö selvitettiin haastattelutilanteessa. Haastattelut tehtiin rauhallisessa ja suojaisessa paikassa. Kaikki haastattelut kestivät noin tunnin. Ennen haastattelujen alkua levyt alustettiin sekä äänen kuuluminen ja nauhoituksen toimiminen testattiin. Tutkijat hyödynsivät oman videokameran käyttöä koulun nauhurin sijaan. Videokamera kohdennettiin kuvaamaan seinää haastateltavan sijaan. Haastateltavan ja haastattelijoiden välille syntyi luottamuksellinen suhde nopeasti. Haastattelu sujui teemoittain ennalta annettujen kysymysten mukaisesti sekä tarvittaessa lisäkysymyksiä tehden. Asioista voitiin keskustella niin avoimesti, että välillä jouduttiin jopa rajaamaan keskustelua. Tästä huolimatta kaikkiin tutkimuksessa käsiteltyihin aiheisiin ei kuitenkaan saatu vastauksia, esimerkiksi joihinkin henkilökohtaisiin sekä uskontoon liittyviin asioihin haastateltavat eivät halunneet vastata. Tutkimukseen ei saatu tarpeeksi materiaalia ensimmäisellä haastattelukerralla, joten haastateltaviin otettiin uudelleen yhteyttä. Vain yhdellä naisella oli mahdollisuus osallistua haastatteluun uudelleen. Tutkijat lähettivät etukäteen lisäkysymykset (LIITE 3.) haastateltavalle, jotta hän pystyi valmistautumaan haastatteluun. Haastattelutilanteessa toimittiin kuten aiemminkin.

14 14 Tutkijat olivat ennalta päättäneet käyttää tutkimuksessaan haastateltavien suoria lainauksia. Litterointi, eli puheen muuttaminen kirjoitettuun muotoon, oli normaalia työläämpää haastateltavien vajavaisen suomenkielen taidon vuoksi. Tutkijat joutuivat toisinaan kuuntelemaan saman kohdan useaan otteeseen, koska tulosten oikeellisuuden takia oli tärkeää saada litterointi oikein, kirjain kirjaimelta. Haastatteluista kertyi litterointia 49 sivua 1 rivivälillä. Haastattelut poistettiin levyiltä ja litteroinnit hävitetään viimeistään Tutkimuksen oli tarkoitus valmistua alun perin joulukuuksi 2008, mutta haastateltavien puuttumisen ja toisen tutkijan perheessä tapahtuneen kuolemantapauksen johdosta työn valmistuminen siirtyi keväälle Tutkimuksen lähtökohtana ei ollut todistaa islamista kirjoitettua tietoa oikeaksi, vaan lähinnä kertoa musliminaisen käytännön arjesta. Näin ollen tutkimus on teoriasidonnainen eli saadulle aineistolle löytyy pohja teoriasta. Teoriaosuudessa katsottiin tärkeäksi kertoa myös sellaisia asioita, joihin ei saatu konkreettisia vastauksia haastateltavilta. Tutkimuksessa kuitenkin päädyttiin käsittelemään näitäkin asioita, koska ne ovat hyvin olennaisia islamilaiselle kulttuurille. Tutkimukseen saatu aineisto analysoitiin aineistosidonnaisella analyysimenetelmällä eli sisällönanalyysillä. Se on menetelmä, jolla voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Se sopii hyvin täysin strukturoimattoman aineiston analyysiin ja sillä pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus yleisessä ja tiivistetyssä muodossa. Laadullisen aineiston sisällönanalyysin tekoon on kolme eri vaihtoehtoa. Se voidaan tehdä joko aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. (Tuomi ja Sarajärvi 2003, ) Haastatteluista saatu aineisto käsiteltiin induktiivisena, eli aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tähän prosessiin kuuluu kolme työvaihetta. Ensimmäinen on aineiston pelkistäminen, eli redusointi, seuraavana on aineiston ryhmittely, eli klusterointi ja kolmantena vaiheena on teoreettisten käsitteiden luominen, eli abstrahointi. Aineiston pelkistämisvaiheessa haastatteluaineisto pelkistetään siten, että aineistosta jätetään tutkimukselle epäolennainen pois, joko tiivistämällä informaatiota tai pilkkomalla se osiin. Aineiston ryhmittelyssä jo koodatut

15 15 alkuperäisvastaukset käydään tarkasti läpi ja samaan teemaan sisältyvät vastaukset ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi. Luokittelu voidaan suorittaa muun muassa tutkittavan ilmiön käsityksenä, ominaisuutena tai piirteenä ja luokat nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Luokittelussa aineisto tiivistyy yksittäisten tekijöiden sisältyessä yleisimpiin käsitteisiin. (Tuomi ja Sarajärvi 2003, ) Ryhmittelyn jälkeen on vuorossa abstrahointi, jolloin erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto. Näiden valikoitujen tietojen perusteella pystytään muodostamaan teoreettisia käsitteitä. Ryhmittely on jo osa abstrahointiprosessia. Käsitteellistämistä jatketaan luokitusten yhdistämisellä niin kauan, kuin se on mahdollista aineiston sisällön näkökulmasta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä saadaan vastaus tutkimustehtävään käsitteitä yhdistellen. Abstrahointi on prosessi, jossa muodostetaan kuvaus yleiskäsitteiden avulla. Käsitteellistäminen perustuu tulkintaan ja päättelyyn. (Tuomi ja Sarajärvi 2003, ) Tutkijat erittelivät haastatteluista saaduista vastauksista tutkimukseen olennaisiksi sekä tarpeettomiksi koetut asiat. Litteroiduista haastatteluvastauksista etsittiin valittuihin teemoihin sisältyvät vastaukset. Tutkijat käyttivät värikoodeja merkatessaan samankaltaiset vastaukset. Näistä valittiin osa tai kaikki ja ne yhdistettiin teoriatietoon. Useimmiten haastatteluvastaukset pystyttiin käyttämään suorina lainauksina lyhennettynä varsinaisesta vastauksesta, mutta toisinaan tutkijoiden oli pelkistettävä vastaukset ymmärrettävään muotoon. Teoriaa ja johtopäätöksiä verrattiin koko ajan alkuperäisaineistoon uutta teoriaa muodostettaessa. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan analyysin kaikissa vaiheessa. (Tuomi ja Sarajärvi 2003, 115.)

16 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen tietojen käsittelyssä sekä julkistamisessa kaksi keskeistä käsitettä ovat luottamuksellisuus ja anonymiteetti (Eskola ja Suoranta 1998, 56 57). Tässä tutkimuksessa noudatettiin ihmisarvon kunnioittamista ja korostettiin osallistumisen vapaaehtoisuutta. Haastateltaville korostettiin heidän henkilöllisyytensä salassa pysymistä. Tämä kerrottiin heille jo haastatteluun pyydettäessä ja varmistettiin vielä haastattelutilanteen alussa. Tutkijat kertoivat haastateltaville myös, että haastattelu tallennetaan ja levyt tyhjennetään tutkimuksen valmistuttua. Jotta haastateltavilta saatu tieto pysyisi todenmukaisena, haastattelijat tarkistivat toistensa litteroinnit. Haastateltavien suomenkielen taidon vuoksi tutkijat halusivat tehdä haastattelut kasvotusten varmistaakseen, että kysymykset oli ymmärretty oikein ja saadakseen enemmän tietoa mahdollisten lisäkysymysten kautta. Toinen tutkijoista on ollut paljon tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, joten hän ymmärtää puutteellista suomenkieltä. Kasvotusten tehty haastattelu lisäsi tutkimuksen luotettavuutta ja haastattelutilanteessa oli paikalla vain tutkijat ja yksi haastateltava. Näin ulkopuoliset eivät voineet vaikuttaa vastauksiin ja haastateltavan anonymiteetti säilyi. Suoriin lainauksiin ei merkattu keneltä haastateltavalta tieto on saatu, koska se ei ole tutkimuksen kannalta olennaista. Samalla se edisti haastateltavien henkilöllisyyden salassa pysymistä. Haastateltavien kotimaasta puhuttaessa tekstissä käytetään valtion nimen sijasta sanaa kotimaa, joka on merkitty sulkuihin. Tutkijat päätyivät käyttämään Taleban-sanaa kaikesta huolimatta, koska Taleban vaikuttaa maiden hallintoon, ja siten myös naisten asemaan radikaalisti. Lisäksi haastateltavien henkilöllisyyden salassapitoon ei vaikuta maan mahdollinen paljastuminen.

17 17 3 ISLAM JA MUSLIMINAISEN ELÄMÄ KUVA 1. Islam. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat maahanmuuttaja, muslimi ja islam. Määritelmiä tarvitaan, koska ne rajaavat ja täsmentävät käsitteen, antavat niille sisällön, luovat normit niiden käytölle sekä sitovat yhteen käsitteen ja sen nimityksen (Soininen 1995, 59). Käsite muslimi otettiin mukaan pitkällisen harkinnan jälkeen erillisenä keskeisenä käsitteenä, koska se on tärkeä asia työssä ja kulkee taustalla läpi koko työn. Käsitteellä on kuitenkin tutkimuksen kannalta olennainen merkitys. Muslimi eli Jumalan, Allahin palvelija on ihminen, joka uskoo Allahiin, profeettoihin, Allahin ilmoittamiin kirjoihin, enkeleihin, kuolemanjälkeiseen elämään ja sallimukseen. Muslimin tulee yrittää elää ja toimia islamin arvojen mukaan. Muslimi on vastuussa teoistaan Allahille ja hänen tulee pyrkiä teoillaan hyvään ja pidättäytyä pahasta. Kun muslimi tekee väärin, hänen tulee pyytää Allahilta anteeksi ja katua, sekä välttää toistamasta samoja virheitä uudelleen. (Tampereen Islamin yhdyskunta.) Muslimit voidaan jakaa suuntaa-antavasti kolmeen eri ryhmään, riippuen uskovan suhtautumisesta perinteeseen ja nykymaailman uusiin haasteisiin : Konservatiiviset muslimit seuraavat kyseenalaistamatta paikallisia kansanomaisia tapoja ja perinteitä. Fundamentalistiset muslimit pyrkivät palaamaan uskontonsa juurille ja lukevat Koraania kirjaimellisesti. He usein myös vaativat moraalisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, vaikkakaan eivät itse aina ole poliittisesti aktiivisia. Reformistimuslimit haluavat fundamentalistien tavoin puhdistaa vieraat ainekset uskonnostaan, mutta ovat samalla avoimia positiivisille läntisille tavoille. Etenkin demokratia ja ajattelun vapaus on tärkeää. (Hirvonen & Vasko 2007, 27.) Islam tarkoittaa rauhaa, puhtautta sekä Allahille alistumista ja sen mukaista elämäntapaa. Islamin lähtökohta on, että Allah on olemassa. Allah tietää, mikä on hyväksi kaikille Hänen luoduilleen ja pelastaa ihmiset islamin kautta. Islam neuvoo jokaista siinä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Se selittää elämää ja

18 18 auttaa ihmisiä ymmärtämään elämän tarkoituksen sekä elämään Allahin johdatuksen mukaan. Islamin perusteet ovat Koraanissa ja Sunnassa eli Profeetta Muhammedin, SAAS, esimerkissä. (Tampereen Islamin yhdyskunta.) SAAS (Salalalahi wa-hali-wa-salaam) on lyhyt kunniaa osoittava arabiankielinen lause, jota jokainen muslimi toistaa, kun hän kuulee tai sanoo itse profeetta Muhammedin nimen. Haastatteluissa kävi ilmi, että Allah ja Koraani antavat ohjeet haastateltujen naisten jokapäiväiseen elämään. Meidän uskonno on sellanen niin kuin meidän pitää olla niin kuin hyvät naiset. Kuin meillä on mies me emme katso toiset miehe, tai niin kuin meidän pitää aina olla ystävällisiä toisen kanssa. Semmosia asioita on meidän uskonnossa tai Koraanissa. Meidän pitää tehdä semmoisia. Islam voidaan jakaa kahteen osaan: niin sanottuun viralliseen islamiin ja niin sanottuun kansanislamiin. Virallinen islam on teologien edustama oppi, joka on ideaalinen ja tarkkaan määritelty. Pinnan alta voi kuitenkin löytää erilaisia epävirallisia uskonnollisia käytäntöjä, pohjautuen arkipäivän tarpeisiin. Tätä kutsutaan kansanislamiksi. Virallinen islam ja kansanislam eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan muslimissa ilmenee usein molempia piirteitä. Noin 70 % kaikista maailman muslimeista, arvioidaan harjoittavan kansanislamia. (Saarelma 1992, ) Varsinkin lukutaidottomalle väestölle saavuttamaton ja etäinen islamin jumala ei riittänyt. Niinpä mystikot tarjosivat erilaisia uskonnollisia aineksia islamin sisältä, joskaan heidän opetuksensa eivät olleet oikeaoppisia. Kansanislamia sanotaankin kokemusten uskonnoksi. Siinä on kysymys arkipäivän asioista, kuten sairaudesta, pelosta, yksinäisyydestä ja voimattomuudesta. Auktoriteettina toimii johdossa olevan teologin sijaan kuka tahansa henkilö, jolla on koeteltua voimaa tai barakaa eli siunausta. Tällaisten voimaa omaavien henkilöiden ympärille syntyykin aina uusia ryhmiä ja lahkoja. (Saarelma 1992, 33, )

19 19 Virallisen islamin tärkeimpien moskeijojen sijaan, kansanislam sijoittuu paikallisiin, voimia omaaviin paikkoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi virrat, puut, pyhien miesten haudat ja pyhäköt. Koulutus ei tapahdu yliopistotyylisesti, vaan oppilassuhteen ja unien kautta. Lukutaidoton väestö ei lue Koraania, vaan heillä on tiettyjä tilaisuuksia varten maagisia tekstejä, kielen ollessa paikallinen tai kansanarabia. (Saarelma 1992, 37.) Kansanislam, toisin kuin virallinen islam, käyttää hyväkseen laulua, tanssia ja instrumentaalimusiikkia. Niistä onkin samalla muodostunut merkittävä kansanperintö. Voimakkaita kokemuksia haetaan joskus myös huumeiden tai Koraanin resitoinnin avulla. Ne auttavat pyrkimyksessä hävittää oma persoona ja uppoutumaan Jumalaan. (Saarelma 1992, ) 3.1 Synty ja ajanlasku Siitä lähtien kun Jumala loi Aadamin, on ollut ihmisiä, joilla on ollut yliluonnollisia kykyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi Intian rishit, Kaukoidän viisaat miehet, Lähi-idän sekä Egyptin profeetat ja sanansaattajat. Ihmiselämässä on normaalia etsiä vastauksia olemassaolon kysymyksiin, pohtia elämän ja kaikkien siinä vastaantulevien kokemusten ja muutosten merkitystä sekä miettiä kuolemaa, sen tarkoitusta ja mitä sen jälkeen on. (Haeri 1996, ) Jopa 900 vuotta ennen kuin ihmiset oppivat kirjaamaan asioita muistiin ja ennen kuin he asettuivat viljelemään maata, he kokosivat ja järjestelivät metafyysisiä käsityksiään uskonnoiksi eri puolilla maailmaa, etenkin Lähi-idässä. Ihmisen tyydytettyä ruumiilliset tarpeensa, hänen mielessään herää kysymys, mitä on näkyvän maailman takana. Tätä kysymystä pidetään lähtökohtana Jumalan luomisen perimmäisen lähteen ja olemuksen etsinnälle. (Haeri 1996, ) Islam tuli lopullisena historiallisena ilmiönä maailmaan noin vuotta sitten, vaikka onkin itse asiassa syntynyt jo Aadamin herätessä tajuamaan elämän, kuoleman, Jumalan luo paluun ja muiden näkymättömien seikkojen merkityk-

20 20 sen. Siksi Islamin synty on kuin Aadamin syntymä. Aadam ja kaikki muut profeetat olivat islamin profeettoja, mutta varsinainen tietoisuus islamista tuli viimeisen profeetan, Muhammedin kautta. (Haeri 1996, ) Islamin kieli on arabia (RaamattuNET). Islamin mukaan Jumalan lait ohjaavat maailman kaikkia tapahtumia, eli koko aineellinen maailma noudattaa Jumalan käskyjä ja lakeja. Aineellisella maailmalla ei ole valinnanvaraa, eikä se voi vapaaehtoisesti ja omasta aloitteestaan noudattaa määrättyä suuntaa. Vain ihmiselle on annettu älyä, ja hänellä on siksi mahdollisuus valita itse. Valitessaan alistumisen Jumalan lakiin, ihminen saa aikaan todellista sopusointua itsensä ja luonnon kaikkien muiden osasten välille. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, 9-10.) Islamilaista vuotta kutsutaan hjiraksi, joka tarkoittaa muuttoa. Sana viittaa Muhammedin muuttoon Mekasta Medinaan, joka aloitti islamilaisen ajanlaskun. Tämä tapahtui meidän vuotenamme 622. (Hjärpe 1992, 100.) Islamin ajanlaskun katsotaan alkavan illalla, auringon laskiessa. Näin siis myös vuosi ja kuukaudet vaihtuvat illalla. (Markkanen 2001, 321.) Muslimit noudattavat kuukalenteria, joka edistää noin vuoden aina 32 aurinkovuotta kohden (Hämeen-Anttila 2004, 19). Ongelma on ratkaistu eri tavoin. Muslimi voi ottaa käyttöönsä joko kaksi kalenteria, niin sanotun uskonnollisen kalenterin ja käytännöllisen kalenterin tai käyttää kuu-aurinkokalenteria, johon on tarvittaessa lisätty kolmastoista kuukausi eli karkauskuukausi. (Markkanen 2001, 321.) Ramadania vietetään uskonnollisen kalenterin mukaan. Näin juhlan viettoaika on välillä eri vuodenaikoina, jonka katsotaan olevan oikeudenmukaista eri maanosien muslimeja kohtaan. (Hjärpe 1992, 100.) Haastateltavilla on käytössään sekä suomalainen että islamilainen kalenteri. Suomalaista kalenteria käytetään jokapäiväisessä elämässä, kun taas perheen juhlat vietetään islamilaisen kalenterin mukaan. Täällä emme mene oma kalenteri, mutta kyllä täällä Suomessa kalenteria ja sitten kun me olemme jotain juhla ja sitten jotain pyhiä päivä tai jonkun, se tehtämme oman kalenterin ainakin menemme.

21 Profeetta Muhammed ja Koraani Profeetta Muhammed (Mohammed) syntyi arvostettuun, mutta köyhtyneeseen sukuun Mekan kaupungissa Arabian niemimaalla 571 jkr. Hän jäi nuorena orvoksi, ja tuli sitä kautta tuntemaan kaupungin vähäosaisempien elämää. Myöhemmin Muhammed kuitenkin kiinnitti rehellisyydellään ja luotettavuudellaan rikkaan kauppiaslesken huomion ja meni tämän kanssa naimisiin. (Hämeen- Anttila 2004, ) Ensimmäisen ilmestyksen Muhammed sai noin neljänkymmenen vuoden iässä, jolla Allah valitsi hänet profeetakseen ja sanansaattajakseen, islamin sanoman levittäjäksi. Profeetan sanoma keskittyi aluksi yksijumalaisuuden julistamiseen. Sen lisäksi varhaisimmassa vaiheessa Muhammedin sanoma korosti moraalista vastuuta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sitä, että kuolemansa jälkeen ihminen joutuu vastuuseen teoistaan. (Hämeen-Anttila 2004, ) Muhammedia pyydettiin siirtymään Mekasta Medinaan, jotta jo pitkään jatkunut verisota ja koston kierre saataisiin rauhoitettua. Muhammedista tuli nopeasti Medinan kaupungin näkyvä hallitsija, Allahin edustajana tosin. Medinan kausi näkyy muutoksena Muhammedin saamassa ilmestyksessä. Koraani alkaa sisältää yhä enemmän lakeja ja säädöksiä, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja jopa uskovien yksityiselämää. Nämä lait ja säädökset ovat islamin pyhän lain, shari an perusta. (Hämeen-Anttila 2004, ) Muhammedin uran toinen vaihe merkitsi islamin varhaista yhteiskunnallistumista. Hän joutui tilanteeseen, jossa käytti jumalallista arvovaltaa ja häneltä odotettiin ratkaisuja yhteisön ongelmiin. Koraani, Allahin Muhammedille antama ilmoitus, muuttui luonteeltaan. Koraanin suurat alkoivat yhä enemmän käsitellä arkipäiväisiä aiheita, kuten verotusta, perintöä, avioliittoa ja lukuisia muita asioita. Koraani sisältää myös paljon yksityiskohtaisia sääntöjä ja ohjeita, jotka muodostavat perustan nykyaikaiselle islamin fundamentalismille. Näin islamin ytimeen ja sen pyhään kirjaan on tullut suuri määrä aineistoa, joka ei liity vain yksilön moraalisiin valintoihin, vaan säätelee koko yhteisön toimintaa. (Hämeen-Anttila 2004, )

22 22 Profeetta Muhammed kuoli Arabian niemimaan valloitussotien aikana vuonna 632 jkr. Se merkitsi valtatyhjiön muodostumista islamin auktoriteettiin ja välittömän Allahin vallan päättymistä, eli uusiin ongelmiin ei enää saatu jumalallisesti auktorisoituja vastauksia. (Hämeen-Anttila 2004, 23.) Koraani on pyhä kirja, jonka Profeetta Muhammed sai ilmestyksissä (Haeri 1996, 13 15) ja sitä tulisi kohdella kunnioittavasti. Arabiankielinen Koraani on opin mukaan täysin taivaallisen alkukappaleensa mukainen (Maailman Uskonnot.) ja se on yhtä aikaa tässä maailmassa ja Allahin luona tuonpuoleisessa (Kyyhkynen 1992, 25). Koska teksti on suoraan enkelin välittämää ilmoitusta Allahilta Muhammedille, Koraanin teksti on erehtymätöntä ja pyhää. Käännökset sen sijaan eivät ole enää yhtä pyhiä. (Maailman Uskonnot.) KUVA 2. Koraani. Laajuudeltaan Koraani on suunnilleen Uuden Testamentin kokoinen. Koraani sisältää 114 suuraa, jotka on järjestetty pituuden mukaan pisimmästä lyhyempään ja sen teksti on runollista ja helppolukuista. Kunnon muslimin ihanteena on oppia koko Koraani ulkoa. (Maailman Uskonnot.) Tällaisia osaajia kutsutaan nimellä hamil, kantaja, tai hafiz, säilyttäjä. Koraanin lukeminen onkin osa islamilaista uskonnonharjoitusta. Koraania ei ole tarkoitus lukea vain silmin, vaan myös esittää puhelauluna. Uskova lukee Koraania joka päivä ja muslimeilla onkin sanonta, jonka mukaan pölyttyvä Koraani on häpeä. Pyhää kirjaa on saatavana myös taskuun mahtuvina versioina, jolloin sitä on helppo lukea vaikka ruuhkabussissa. (Hallenberg 2001, 64.) Koraani ei sisällä vain uskonnollisista oppia, vaan hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita yhteiskunnalliseen ja arkipäiväiseen elämään. Koraanin ydinsanoma on usko yhteen Jumalaan, Allahiin, sekä oppi oikeudenmukaisesta viimeisestä tuomiosta. (Maailman Uskonnot.)

23 Viisi peruspilaria Islamin opilla ei ole selkeää määrittelijää, eikä opin yksityiskohdista ole aina helppoa sanoa tarkasti, mikä on islamin kanta johonkin kysymykseen. Eri oppineilla saattaa olla erilaisia kantoja. Islamin opillista väljyyttä on usein pidetty nimenomaan tietyn joustavuuden takeena. Opin tärkeimmät peruskohdat ovat kuitenkin selkeät ja ne on yleisesti hyväksytty muslimien keskuudessa, toisinaan pienin variaatioin. (Hämeen-Anttila 2004, ) Tavallisesti puhutaan islamin viidestä peruspilarista, joihin kuuluvat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Toisinaan uskontunnustus saatetaan laskea erikseen. Silloin pilareita on sen lisäksi neljä. Uskontunnustus määrittelee perususkonkappaleet ja neljä muuta pilaria säätelevät muslimien toimintaa muilla tavoin. (Hämeen-Anttila 2004, ) Kaikkien uskonnollisten velvollisuuksien kohdalla on huomioitava, että ne sitovat vain täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia muslimeita, yhtäläisesti sekä miehiä että naisia. Alaikäiset tai holhouksenalaiset eivät ole täysivaltaisia, eikä heidän näin ollen tarvitse noudattaa näitä velvollisuuksia. Myös täysivaltaisten muslimien kohdalla velvollisuuksien suorittaminen on riippuvainen suorittajan kyvystä, esimerkiksi sairaan ei tarvitse paastota eikä köyhän suorittaa pyhiinvaellusta, jos se on taloudellisesti tai muiden edellytysten takia mahdotonta. Saman periaatteen pohjalta myös rituaalipuhtauden piiriin kuuluvista säädöksistä voidaan pakottavista syistä poiketa, esimerkiksi sianlihan syöminen on normaalisti kiellettyä, mutta äärimmäisessä hädässä, vaikkapa nälkäkuoleman uhatessa, sen syöminen voidaan sallia. (Hämeen-Anttila 2004, ) Uskontunnustuksen lausuminen, mielellään mutta ei välttämättä arabiaksi, vakaassa tarkoituksessa ja mielellään muslimitodistajan kuullen tekee ihmisestä muslimin. Uskontunnustus kuuluu: "Todistan ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammad on hänen profeettansa." Käytännössä tämä suoritetaan yleensä juhlallisesti moskeijassa. Islamissa ei ole mitään erityistä kasteeseen rinnastettavaa rituaalia, joka tekisi ihmisestä islamin yhteisön jäsenen erillisessä

24 24 tilaisuudessa. Uskontunnustus lausutaan myös aina rukouksen yhteydessä. (Hämeen-Anttila 2004, ) Islamin mukaan muslimin tulee rukoilla viisi kertaa päivässä. Tarkat säännöt määräävät, miten rukousta varten on puhdistauduttava ja pukeuduttava, millaisia ja missä järjestyksessä erilaisia asentoja ja kumarruksia tehdään sekä millaisia rukouksia kussakin vaiheessa lausutaan. Säännölliset rukoukset tulisi aloittaa jo seitsemän vuoden iässä, ja kaksitoistavuotiaalle ne ovat pakollisia. (Hämeen-Anttila 2004, ) Rukousajat noudattavat vuorokausirytmiä. Ensimmäinen rukoushetki on aamun sarastaessa, ennen auringon nousua. Keskipäivän rukous suoritetaan auringon jätettyä lakikorkeutensa. Kolmas rukous suoritetaan ennen auringonlaskua. Iltarukous suoritetaan iltaruskon aikaan ja viides rukous pimeyden jo laskeuduttua, milloin tahansa ennen aamun kajastusta. Rukousta ei saa suorittaa auringon juuri noustessa tai laskiessa, eikä tarkkaan keskipäivällä. Rukous suoritetaan aina kääntyneenä Mekan Kaabaan päin. Rukoilevan tulee asettaa puhtaussäädösten vuoksi eteensä sutraksi kutsuttu esine (yleensä matto), jolle hän polvistuu. (Hämeen-Anttila 2004, ) Matto voidaan koristella kuvilla moskeijoista tai Kaaban pyhäköstä. Jos rukousmattoa ei ole saatavilla, tilalle käy esimerkiksi pahvinpalanen. (Hallenberg 2001, 62.) Jos kulkee rukoilevan henkilön ohi, tälle matolle ei tulisi astua ja ohitse tulisi mennä rukoilevan selän takaa. KUVA 3. Rukousmatto. Jokaista rukousta edeltää rituaalipesu. Aluksi peseytyjä pesee kätensä, huuhtoo suunsa ja sieraimensa. Sitten pestään kasvot, kädet ja käsivarret, sekä pyyhitään päälaki ja kaula. Lopuksi pestään jalat. Rukoilevan miehen tulee olla pukeutunut siten, että puku peittää vähintään ruumiin navasta polviin sekä hartiat. Naisen asun tulee peittää keho päästä jalkoihin; vain kasvot ja kädet saa jättää peittämättä. Rukoiltaessa lausutaan Koraanin suuria ja tehdään kumarruksia ja

25 25 polvistumisia, kaiken kaikkiaan neljä. (LIITE 4.) Rukoukseen kuluu keskimäärin aikaa noin viisi minuuttia. Matkalla ollessaan uskovalla on oikeus lyhentää ja yhdistellä rukouksia. Siitä, kuinka pitkä matkan tulee olla voidakseen menetellä tällä tavalla, ei vallitse yksimielisyyttä. (Hämeen-Anttila 2004, ) Jokapäiväiset rukoukset voidaankin suorittaa yksin, mutta perjantain keskipäivän rukous tulisi rukoilla yhdessä muiden uskovien kanssa moskeijassa, muslimien rukoushuoneessa, jossa rukousta johtaa imaami. Imaamina voi periaatteessa toimia kuka hyvänsä aikuinen muslimi, mutta käytännössä imaamina toimii yleensä moskeijassa työskentelevä uskonnollisen koulutuksen saanut henkilö. (Hämeen-Anttila 2004, ) KUVA 4. Naisten rukoushetki. Kaikilla haastateltavilla ei ole mahdollisuutta käydä moskeijassa, koska niitä on Suomessa harvakseltaan. Näin ollen he pyrkivät rukoilemaan kotona. (Kotimaassa) oikeesti erilainen, koska siellä on semmosen moskeija. No joka viikko pakko me käymme. Esimerkiksi perjantai aina minä ja mun äiti, me menemme siellä ja me siellä on rukoilemme ja esimerkki rukoilemme kaikki perheestä puolesta ja se on kyllä erilainen. Mutta täällä, koska täällä ei ole mitään ja mä olen kotona ja näke televisiosta tai itse rukoilemme sitten. Mutta (kotimaassa) joka päivä voi käytetä moskeijassa viis kertaa päivä. Mutta naisella ei ole niin tärkeää, mutta kotona kyllä. Yritän rukoilla joka päivä kotona, mutta joskus se jää välin, noloa! En käynyt moskeijassa. Paasto suoritetaan erityisen paastokuukauden, Ramadan-kuukauden ajan. Paaston aikana ei saa syödä eikä juoda auringon nousun ja laskun välillä, yöaikaan saa syödä ja juoda melko vapaasti. Myös sukupuoliyhteys sekä tupakointi ovat kiellettyjä päiväsaikaan. Paastokuukautena muslimin tulisi muutenkin käyttäytyä hyvin, sillä muuten paastolla ei katsota olevan merkitystä. Kaikkien yli 12- vuotiaiden terveiden ihmisten tulee paastota. Paastomääräykset eivät koske

26 26 sairaita, matkalla olevia, raskasta työtä tekeviä eikä naisia, jotka ovat raskaana, imettävät tai joilla on kuukautiset. (Kansainvälinen Kohtaamispaikka.) Haastateltavat viettävät Ramadania samalla tavalla Suomessa niin kuin kotimaassa asuessaan. Ihan, samanlainen kuin (kotimaassa). Niin me saamme syödä kello neljältä aamulla. Ei mitään sen jälkeen, ei mitään sen jälkeen. Ni me saamme syödä ruokaa kello seitsemältä tai kuudelta. Juu, yöllä, juu. Normaali ruoka kuin nut teemme. Mut nut teemme ehkä yks ruoka. Mut sitten teemme niin kuin monta ruokaa koska sanomme Oh minä olen nälkä, mun pitä syödä ihan paljon. Kuin me teemme ruokaa, niin sitten me syödämme vain sen yhdessä. Ja sit vatsa tule täyteen. Ei mitään muuta Eid-al-Fitria vietetään Ramadan-paastokuukauden päättymisen kunniaksi. Juhlan ajankohta määräytyy islamilaisen ajanlaskun mukaan, ja sitä vietetään uuden kuun tultua esiin merkkinä uuden kuukauden alkamisesta. Kolme päivää kestävät juhlat alkavat rukouksella ja sen viettoon kuuluvat korttien lähettäminen, vierailut ystävien ja sukulaisten luona, yhteisateriat ja lahjojen antaminen. (Uskonnot Suomessa.) Avioliittoon astuttuaan muslimista tulee yhteiskunnan jäsen, jolloin hänen odotetaan osallistuvan yleisen hyvinvoinnin ylläpitoon. Tämän merkkinä on almuverojen eli zakatin maksaminen. (Hallenberg 2001, 39.) Almujen antaminen on muslimien oikeus ja velvollisuus (Uskonnot Suomessa). Se on myös kiitollisuuden osoittamista Jumalalle, vaikka islamilaisen käsityksen mukaan Jumala on luonut toiset rikkaiksi ja toiset köyhiksi (Hallenberg 2001, 39). Almuverolla ylläpidetään muun muassa kouluja ja köyhäinhoitoa. Almuvero maksetaan periaatteessa kerran vuodessa sillä hetkellä säästössä olevasta omaisuudesta yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan. Mikäli muslimin omaisuus on vähäistä, hänen ei tarvitse maksaa lainkaan almuveroa, joten tämä velvollisuus sitoo vain tietyn varakkuustason ylittäviä yhteisön jäseniä. (Uskonnot Suomessa.)

27 27 Almuveron maksaminen on uskonnollinen velvollisuus, mutta tämän lisäksi muslimi voi harjoittaa muutakin hyväntekeväisyyttä ja antaa vapaamuotoisia almuja (Uskonnot Suomessa), etenkin uhrijuhlien yhteydessä ja paastokuukauden lopussa (Hallenberg 2001, 40). Näiden antamista pidetään ansiokkaana tekona, mutta se ei poista velvollisuutta maksaa almuveroa (Uskonnot Suomessa). Suomessa muslimit rahoittavat yhteisiä hankkeita rukousten yhteydessä kerätyllä kolehdilla (Hallenberg 2001, 39). Pyhiinvaellus suoritetaan kuuvuoden viimeisenä kuukautena, kaksi kuukautta ramadanin päättymisen jälkeen. Pyhiinvaelluksen kohde on muslimien pyhä kaupunki, Mekka (Mäkka), johon kokoontuu vuosittain noin kaksi miljoonaa muslimia. Pyhiinvaellus korostaa islamin yhteyttä hyvin konkreettisella ja varmasti mieleenpainuvalla tavalla, se kestää noin kuukauden ja sen aikana tehdään lukuisia uskonnon määräämiä pyhiä toimituksia. Pieni pyhiinvaellus voidaan suorittaa pyhiinvaelluskauden ulkopuolellakin. (Hämeen-Anttila 2004, ) KUVA 5. Mekka. Jokaisen muslimin tulisi kerran elämänsä aikana suorittaa pyhiinvaellus, toki sen voi suorittaa useamminkin, mutta se ei ole välttämätöntä. Pyhiinvaellukselle lähteminen on velvollisuus vain, jos se on taloudellisesti, terveydellisesti ja yleisten olosuhteiden kannalta mahdollista. Sen suorittamatta jättäminen ei ole velvollisuuden rikkomista, mikäli ihmisellä ei ole siihen edellytyksiä. Islamissa on myös sijaispyhiinvaellus, joka suoritetaan toisen puolesta ja joka ei tuo uskonnollista ansioita itse suorittajalle, samoin kuin kuolleen puolesta suoritettu pyhiinvaellus. (Hämeen-Anttila 2004, )

28 28 Kaikkien haastateltavien haaveena on muiden muslimien tapaan päästä tulevaisuudessa pyhiinvaellukselle Mekkaan. Me haluaisimme ne niin kuin meidän koko perhe. No me haluamme että mennä sinne. Se tarvitse paljon raha. Se on ihan vaikea. Kyllä se on mulla ainakin elämän ohjelma, että mä haluan käy. Mutta nyt ei koska muslimi sano et jos tyttö tai poika ei voi mennä naimisiin, sitten hän jos mene Mäkke, sitten hänelle ei voi tulla mitään. Me sanomme pitäis mennä, jos me menemme Mäkke, mä haluan tulla siellä pois, me sanotan.. Mää semmose tosi pyhiä, se on tosi tosi että mä en voi tehä sen jälkeen mitään paha asioita. Kun mä en mene naimisiin, se vihkiminen, jos emme vihkiminen, sitten ei meillä ole hyvin, emme ole pyhiä. Sen takia emme voi, menemme Mäkke mutta ei tule siellä adji että semmose tarkoittaa et semmosia pyhiä ihmisiä ei voi tulla. Sen takia jos on sinku, me emme voi mennä siellä. Naimisiin jälkeen voimme tosi vanhoi ihmisi että menee, sama kuin mun äitini ikäise tai 50-vuotias tai.. Sen jälkeen voi mennä. Pyhiinvaeltajan tulee pukeutua tavallisesti valkoiseen, saumattomaan pyhiinvaellusvaatteeseen. Naisten pukeutumisesta ei ole yhtä tarkkoja säännöksiä kuin miesten pukeutumisesta, mutta heidän oletetaan pukeutuvan hyvin peittävään vaatteeseen. Pyhiinvaeltajien yhtenäistä pukeutumista pidetään nykyään esimerkkinä islamin perimmäisestä demokraattisuudesta, eli Jumalan edessä niin rikkaat kuin köyhätkin sulautuvat vaatetukseltaan yhtenäiseksi joukoksi. Pyhiinvaelluksen suorittanut on oikeutettu pyhiinvaeltajan arvonimeen. (Hämeen- Anttila 2004, ) 3.4 Kuusi uskonkohtaa Islamin viiden peruspilarin lisäksi, islamissa on myös kuusi uskonkohtaa (Kyyhkynen 1992, 23), joista ensimmäinen on usko yhteen Jumalaan. Islam on hyvin tiukasti monoteistinen uskonto ja Jumalan ehdotonta ykseyttä ja ylittämätöntä rajaa Hänen ja luomakunnan välillä korostetaan vahvasti. Jumala on täydellisen tuonpuoleinen, luomakunnan ja käsityskyvyn ylittävä. (Uskonnot Suomessa.)

29 29 Jumalaa pidetään kaikkivaltiaana, kaiken alkuna ja ylläpitäjänä (Hallenberg 2001, 71): Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, Elävä, Pysyvä. Häntä ei valtaa uni eikä torkahdus, ja Hänen on kaikki, mitä taivaassa ja maassa on. Kuka voisi Hänen luonaan puhua toisen puolesta ilman Hänen lupaansa? Hän tietää, mitä oli ennen heitä ja mitä tulee heidän jälkeensä, mutta he eivät käsitä mitään Hänen tiedostaan, ellei Hän itse tahdo. Hänen valtaistuimensa kattaa taivaan ja maan, eikä niiden hallitseminen Häntä väsytä. Hän on Korkea, Mahtava. (Koraani 2:225.) KUVA 6. Allah. Jumala on luonut ihmisen ja täten ihmisen tulee toimia Jumalan palvelijana. Jumalasta käytetään usein nimitystä Mestari, Herra tai Kuningas. Jumalaa kuvataankin 99 nimellä, kuten esimerkiksi Armelias, Pyhä, Suojelija, Tekijä, Luoja, Kohottaja, Nöyryyttäjä ja Hallitsija. Jumalan ja ihmisen välinen suhde ilmenee sisäisesti armon ja ulkoisesti rukoilun kautta. Jumalan tahdon noudattaminen ja hänen läsnäolonsa muistaminen tulisivat olla elämänä läpikäyvä voima. (Hallenberg 2001, 71.) Haastateltaville islam on hyvin tärkeä. Allahia he pitävät läheisenä, auttavana ja kuuntelevana. Haastateltavat kokevat Allahin auttavan, kun he pyytävät apua vaikeisiin tilanteisiin. Lisäksi oman uskonnon merkitys kasvaa vieraaseen kulttuuriin integroituessa. Kulttuuri ja uskonto ei ole semmoinen niin kuin vain olla vaateessa. Se on niin kuin meidän sisältä.

30 30 Toisena uskonkohtana on usko profeettoihin. Vaikka islam on monoteistinen uskonto ja siten ei tarvitse välittäjää ihmisen ja Jumalan välille, tietynlaisena esirukoilijana, puolestapuhujana ja lähettiläänä pidetään Profeetta Muhammedia (Hallenberg 2001, 72). Koraani kehottaa seuraavasti: Joka tottelee profeettaa, tottelee Jumalaa, mutta joka kääntyy pois, tietäköön, että emme ole lähettäneet sinua hänen vartijakseen (Koraani 4:80). Koraanista löytyy myös Raamatusta tuttuja profeettojen nimiä, kuten Aadam, Abraham, Daavid, Mooses ja Nooa. Heitä pidetään Muhammedin ja Jeesuksen ohella suurimpina profeettoina. (Kyyhkynen 1992, 26.) Profeetta Muhammed on haastateltaville tärkeä esimerkki, koska hän oli ainoa joka osasi tulkita Koraania oikein. Muhammedia pidetään myös Koraanin mukaisesti esikuvana: Jumalan lähettiläässä on kaunis esikuva niille, jotka uskovat kohtaavansa Jumalan viimeisenä päivänä ja ajattelevat paljon Häntä (Koraani 33:21). Että mitä Koraani oppii, se kaikille mitä pitäis tehdä, koska se on Mohammedin takia, että Mohammed päätää mitä huono, että mitä ei huono. Islam on tosi että kunnossa on uskonto. Sen takia.. ainakin meidän sydämissä on Mohammedissa. Sellasen. Uskonkohdista kolmantena on usko pyhiin kirjoihin. Islamin tärkein pyhä kirja on Koraani. Koraanin lisäksi pyhinä kirjoina pidetään myös Injilejä eli evankeliumeita, Tawratia eli Mooseksen kirjoja ja Zaburia eli psalmeja. Nämä kirjat ovat kuitenkin muslimien mukaan kristittyjen ja juutalaisten turmelemia. (Kyyhkynen 1992, 25.) Haastateltavat pitävät pyhänä profeetta Muhammedin kautta tullutta Koraania, jonka sisältöä on varjeltava muutokselta. Muhammedin profeetta meille, sitten hän tuli Jumalasta kirja, pyhä kirja, meillä on Koraanin kirja, se on tosi pyhä kirja, ei voi kukaan käsitellä sitä, se on voi muuttaa. Ei voi kukaan muuttaa.

31 31 Usko enkeleihin on neljäs uskonkohta. Muslimit uskovat niin hyviin kuin pahoihin henkiolentoihin. Vaikka enkeleillä ei ole suoranaista yhteyttä Jumalaan, niitä pidetään tietynlaisena välittäjänä ihmisen ja Jumalan välillä. Islamin mukaan enkeleitä on suuri joukko, mutta arkkienkeleitä on neljä: Mikael, Gabriel, Azrael ja Israfil. Mikaelia pidetään Israelin enkelinä, Gabriel välitti Koraanin ihmisille, Azrael on kuoleman enkeli ja Israfil puhaltaa ylösnousemuksen päivän pasuunaan. (Kyyhkynen 1992, 24.) Jinnit ovat enkelin ja ihmisen välimuotoja. Osa jinneistä on hyviä ja osa pahoja. Jinneillä on keskeinen osa etenkin kansanislamissa. Jos jotain pahaa tai epätavallista sattuu, ne katsotaan jinnien teoiksi. Saatanaa pidetään näiden isänä, sillä molemmat on luotu savuttomasta tulesta. Saatana karkotettiin islamin mukaan paratiisista, koska se kieltäytyi tunnustamasta ihmistä eli Aadamia herrakseen. Se tuomittiin kuolemaan, joka laitetaan täytäntöön tuomiopäivänä. (Kyyhkynen 1992, 25.) Islamia pidetään kohtalouskontona eli fatalistisena. (Kyyhkynen 1992, 27). Usko ennaltamääräämiseen onkin viides uskonkohta. Allah on ennalta määrännyt kaiken (Hallenberg 2001, 50). Kaikki hyvä ja paha tapahtuvat Allahin tahdosta. Allah saa vapaasti antaa ihmisille anteeksi tai olla antamatta, koska toisin kuin kristinuskossa, Jumala ei ole tehnyt liittoa ihmisten kanssa. Häntä ei siis sido mitkään moraaliset rajoitukset. (Kyyhkynen 1992, 27.) Haastateltavat uskovat Allahin suunnitelleen kaiken jo ennalta, mutta silti ihminen on vastuussa omista teoistaan. Omista tietoisista vääryyksistä ei saa syyttää Allahia. Kyllä Jumala, Allah, tiedä mun elämästä kaikki. Kun mä syntynyt, mä uskon se, hän päättä mun elämästä, mitä mun elämässä tulee, kaikki. Mut se ei tarkoita, jos mä tiedän on tämä huono, et mä tehdän tämän, ja siten mä sanon Oh Jumala se on mun elämässä Jumala kirjoittaa mulla tämmösen asian, mä tehdä näin, mutta ei sano näin. Jos Jumala sanoo mulla, Sä tiedät, koska sun pää toimii, että sää tiedät tämä on huono, älä tehdä tämä.

32 32 Viimeinen eli kuudes uskonkohta on usko tuomiopäivään ja ylösnousemukseen. Ylösnousemuspäivänä ruumis herätetään ja se yhtyy sieluun. Myös ihmisen teot punnitaan. Allah tuomitsee ihmisen helvettiin tai taivaaseen oman päätöksensä mukaan. Allah itse ei ole ensisijaisesti taivaassa vaan kaiken yläpuolella, erossa kaikesta. Syntien suuruus määrää kuinka kauan ihminen joutuu olemaan helvetissä ja kuinka kovan rangaistuksen hän saa. Jos väittää Jumalalla olevan monta persoonaa, saattaa joutua alimpaan helvettiin. Jos sen sijaan tehdyt synnit eivät ole suuria, helvetti saattaa olla viileä ja miellyttävä. (Kyyhkynen 1992, 25.) Haastateltavien mukaan ihmisten tulee kunnioittaa ja auttaa vanhempia ihmisiä sekä elää säädyllisesti. Mielessään he pelkäävät kuoleman jälkeistä kohtaloaan ja se vaikuttaa myös heidän elämäntapoihinsa. Sen takia me ajattelemme etta mä halun pyhiä kuin mä menen kuollut, mä pelkän tosi paljon että kui mä menen kuollut, helvetin kanssa menemme. Koska me tiedämme, jos mä menen kuollut helvetin kanssa sisälle, meillä ei ole paikka Jumalan kanssa... Sitten me tehdämme sen taki että mä haluan Jumalan lähellä ja kun me kuollut, menemme.. mikä, enkelin kanssa. Että semmoisen me tarkoitamme. Aina me autamme tosi paljon ihmisiä. Että mun äiti on yli 75 vuotta, mä en voi sanoa äidille, että Äiti me emme voi tehdä niin. Jos äiti päättää, me sanomme okei, me emme voi sanoa hänelle mitään pahaa. 3.5 Uskonnollista tarpeistoa ja kieltoja Islamiin ei kuulu paljon uskonnollista rekvisiittaa. Sen sijaan uskonnonharjoitus korostaa voimakkaasti haju- ja kuuloaistia. Profeetta Muhammed suositteli, ettei pahanhajuisena tulisi rukoilla. Näin tulisi välttää tupakanpolttoa ja esimerkiksi valkosipulin syöntiä ennen rukoushetkiä. Perjantairukouksiin tulisi pukeutua hyvin ja käyttää hajusteita. Muslimi voi virittäytyä rukoustunnelmaan minareeteista kuuluvalla rukouskutsulla. Vahvistimet ja äänentoistolaitteet takaavat kaupunkimelussa rukouskutsun kuulumisen, vaikka periaatteessa vain ihmisäänen käyttö on sallittu. Jumalanpalvelus ja rukous perustuvat eniten esteettiseen ja

33 33 uskonnolliseen elämykseen, joita Koraanin resitaatio ja sen sanoma ja rytmi tuottavat. Monilla muslimeilla on myös käytössään rukousnauha, jota he sormeilevat. Rukousnauhassa on joko 11, 33 tai 99 helmeä ja niitä käydään läpi muistelemalla Jumalan 99 kauneinta ominaisuutta eli nimeä. (Hallenberg 2001, ) Kuvien käyttö on kielletty uskonnollisissa yhteyksissä. Kuvien sijaan kotona ja moskeijoiden seinillä saattaa olla arabialaista kalligrafiaa, kuten esimerkiksi Koraanin lauseita tai Jumalan, Profeetan, imaamien tai kalifien nimiä tai geometrisiä ja kasviaiheisia ornamentteja. Muhammedin elämää kuvaavissa miniatyyreissä hänen kasvonsa on korvattu valkoisella läiskällä. (Hallenberg 2001, 62.) Kaikkien haastateltavien kotoa löytyy Koraanin lauseita sisältäviä seinävaatteita. Yksi haastateltavista kertoi, että hänellä on suorastaan pakonomainen tarve ostaa uusi seinävaate aina sellaisen nähdessään. Lisäksi joillakin on kotonaan taulu, jossa on imaamien nimiä. Mä tosi paljon tykkään.. Koraani. Mä aina menen jossakin, mä ostan jotakin semmosen (Koraanin lauseita sisältävän seinävaatteen). Kuin mä näen, mulle tulee tosi jotain hullu, että mä haluan ostaa tämän, pakko ostaa. Jos mä en osta, mulla on tosi huono olo tulee. Mulla on yksi taulu, se kirjoittaa että kuinka paljon ehkä 150 imaami on nimi siellä. Koraanissa mainitaan toisten ihmisten kateellinen katse eli niin sanottu paha silmä. Sitä ja jinnejä eli henkiolentoja vasten suojaudutaan turkoosikivillä ja Fatiman torjuvalla kädellä. Käytössä on myös erilaisia amuletteja, joissa on suojaavia symboleita tai Koraanin lauseita. Hedelmällisyyttä symbolisoidaan profeetan sandaalia esittävällä amuletilla (Hallenberg 2001, 63.) ja auton peruutuspeilissä roikkuvan lapsen kengän uskotaan estävän liikenneonnettomuuksia. Myös erilaiset enteistä ennustamiset, valat ja kiroukset ovat tavallisia. Arabit uskovat, että toiselle voi aiheuttaa sairauden vain mainitsemalla sairauden nimen. (Kyyhkynen 1992, 35.) Haastateltavatkin uskovat pahoihin henkiin ja pyrkivät karkottamaan niitä erilaisin tavoin.

34 34 Esimerkki meidän kotona jotain pieni sama kuin me laitamme uuni päälle ja sitten se tulee jotain ää, mikä tuoksut... Sitten se tarkoittaa että silmä menee pois. Islam kieltää ihmistä tai eläintä esittävien kuvien käytön jumalanpalveluksessa, rukous- ja hartaustiloista. Moskeijat ovat tästä syystä täysin kuvattomia. Myös kaikissa profeetta Muhammedia esittävissä kuvissa hänen kasvonsa on peitetty. Perimätiedoissa suhtaudutaan kuviin yleensäkin kielteisesti. Monet muslimioppineet pitävät näitä tietoja luotettavina, mutta kaikki eivät niitä ole hyväksyneet, eivätkä pidä niitä sitovina. Patsaita on kuitenkin aina vastustettu enemmän kuin kaksiulotteisia kuvia. Nykyislamissa on yleistynyt käsitys, että kuvakielto koskee vain kuvien uskonnollista käyttöä. Silti Kaabaa ja Jerusalemin kalliomoskeijaa esittävät kuvat ovat yleisiä ja suosittuja. Kiellettyjä asioita ovat myös uhkapelit, varastaminen, valehtelu, panettelu, petos ja huijaus sekä ennustaminen ja taikuus. Koraani määrää ankarat rangaistukset varkaudesta, sen mukaan tekijältä pitäisi leikata käsi. Myös koronkiskonta on Koraanin kieltämä asia. (Islam-opas.) Ihmisten teot kirjataan taivaallisiin kirjoihin. Ihmisen elämä on ainutlaatuinen ja hän pystyy muovaamaan tuonpuoleista asemaansa tässä hetkessä teoillaan ja valinnoillaan. Pelastus on jokaisesta itsestään kiinni, koska ihmiselle on annettu vapaa tahto. Jumala rankaisee ja palkitsee oikeudenmukaisesti, jolloin jokainen saa ansionsa mukaan. Jumala voi kuitenkin muuttaa mieltään ja siten osoittaa armoa. (Hallenberg 2001, ) 3.6 Synti, kärsimys ja muslimin hautaus Jumala loi pahuuden ja siitä valon. Ilman pahuutta emme erottaisi hyvyyttä. Kärsimys selitetään kahdella tavalla: toisaalta ihminen on itse vastuussa omista teoistaan ja siten myös vastuussa pahoista asioista, joita hänelle tapahtuu. Toisaalta kärsimys on Jumalan armoa, joka saa ihmisen nöyrtymään. Synnin lähtökohtana pidetään epäuskoa, josta muut pahat teot lähtevät liikkeelle. Synti on

35 35 erossa oloa Jumalasta, ei siis varsinaista vajavuutta tai pahuutta. (Hallenberg 2001, ) Haastateltavien mukaan Allah näyttää ihmiselle hänen pahat tekonsa ja antaa mahdollisuuden parannukseen. Jos ihminen kuitenkin jatkaa pahoja tekojaan, Allah rankaisee häntä. Me uskomme semmosen Jumala. Jumala näyttä kaikille, että hän (eräs mies) tekee tämmöisen pahan kuin hän nuori, kun hän ei tiedä Nyt pitäis hän maksaa kaikilla... Hän tekee.. tosi paha. Tosi paha. Hän kuin kuollut, ei kukaan auta hänellä.. Ihan mun silmäissä mä näkee hänellä, että Jumala näyttää hänellä, kaikille tai semmosen ihmisen paha. Hän kulkee kadulla, ei kukaan auta hänellä. Sitten hän tekee tosi elämässä kun menee vanhaksi, hänellä ei ole lapsia, hänellä ei ole perhe, kaikki lapset ottaa pois Semmosen me aina pelkäämme semmosen asioita, me tehdämme pahoita. Koska Jumala näyttä ainakin ihmiset, että mitä tekee omassa elämässään. Kuin hän menee vanhaksi, kuin hänellä ei ole mitään, se on aika, ei voi tehdä mitään. Sitten Jumala ei antaa hänelle anteeksi.. Islamilaisen tavan mukaan hautaus pitää suorittaa mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, mieluiten 24 tunnin kuluessa. Ruumis pestään ja kääritään valkoiseen vaatteeseen, arkkua ei yleensä käytetä. Tämän jälkeen ruumis nostetaan paareille, joilla hänet kannetaan moskeijaan tai muuhun paikkaan. Siellä voidaan suorittaa hautausrukous, johon kaikki hautajaisvieraat osallistuvat. Rukouksen jälkeen ruumis kannetaan hautauspaikalle. Kantaminen on rakkaudenosoitus, jonka mahdollisimman monet haluavat tehdä. Ruumis asetetaan oikealle kyljelleen kasvot Mekkaa kohden haudan laitaan tehtyyn syvennykseen. Kun hauta on luotu umpeen, luetaan rukous. Lohdutonta surua ei pidetä suotavana, koska se on epäuskon merkki. Hautakumpua ei yleensä tasoiteta, vaan sen on erotuttava ympäristön tasosta. Erilaisten hautaussääntöjen vuoksi, muslimeilla tulisikin olla oma hautausmaansa maissa, joissa pääuskontona ei ole islam. (Uskonnot Suomessa; Hjärpe 1992, ) Haastateltavat kertovat mitä ruumiille tehdään ennen hautausta. Jopa kuoleman jälkeen muslimeille on tärkeää pitää kiinni sukupuolijaosta; nainen pesee ja

36 36 valmistaa naisen ruumiin ja mies vastaavasti miehen. Ruumiin pesemisen lisäksi muslimit poistavat kuolleelta karvat ja lyhentävät kynnet. Tämän jälkeen he käärivät ruumiin valkoiseen kankaaseen. Jos joku kuolee, sit me itse pestään sitä, hyvin siisti, otetaan hänen kyntet, öö karvat Mies pesee miehen, naiset pesee naisten. Ja sen jälkeen laitetaan hänet valkoinen kangasta ja rukoillaan. Sen jälkeen haudataan. Suomessa muslimin hautaaminen tapahtuu käytännön syistä 48 tunnin kuluessa kuolemasta. Muslimin ruumiinavaus on sallittu vain painavin perustein, esimerkiksi rikosepäilyissä. Polttohautauskaan ei ole suositeltavaa, koska muslimit uskovat ruumiin ylösnousemukseen. Itsemurhan tehneet saa vapaasti haudata samaan hautausmaahan muiden muslimien kanssa, vaikka oman hengen riisto katsotaankin rikkomukseksi Jumalan tahtoa vastaan. (Hallenberg 2001, ) Haastateltavien mukaan muslimin hautaaminen Suomessa on varsin kallista. Joidenkin haaveena on tulla haudatuksi kotimaahansa, joka on vielä kalliimpi vaihtoehto. Naiset eivät yleensä osallistu hautajaisiin. Islamin uskonnon mukaan kuollut ihmistä on hyvä haudata mahdollisimman pian kuolemasta. Meillä silloin naiset eivät käy hautajaisissa. En tiedä miten sitä järjestetään Suomessa, mutta kuulemma muslimille se on todella kallista. En tiedä sitäkään missä niitä haudataan. No jotkut tykkäävät olla omassa maassa. joo, kuin on olla mahdollista. Kuin on olla hänellä rahaa. Se tarvitsee hyvin paljon rahaa, se on tosi kallista. Hautajaisten jälkeen muslimit viettävät suruaikaa. Kolmen päivän ajan vainajan ystävät ja sukulaiset vierailevat omaisten luona. Haudalla ei ole tapana rukoilla hautajaisten jälkeen, paitsi Ramadanin päättymisjuhlana, jolloin vainajalle rukoillaan siunausta. Lisäksi omaiset vierailevat haudalla, kun hautauksesta on kulunut seitsemän ja 40 päivää. (Hallenberg 2001, )

37 37 Haastateltavat kertoivat, että läheisen kuoleman jälkeen etenkin ensimmäisten 40 päivän aikana ei vietetä mitään juhlia. Käytännössä juhlimisesta pidättäydytään koko vuosi. On tosi paha, ei ole niin helppo. Me olemme 40 päivää, että me ei voi käytetä juhla.. Oikeesti menee yksi vuotta kuin hän kuolee, emme vietä mitään juhlia.. vaan on kaikki surullinen. Mutta 40 päivää on tärkeä.

38 38 4 ISLAM, KRISTINUSKO JA JEESUKSEN ROOLI Islamille ja kristinuskolle on yhteistä usko yhteen Jumalaan. Molemmat uskonnot pitävät Jumalaa oikeudenmukaisena, kaikkivaltiaana, ikuisena ja armollisena sekä jakaa uskon Jumalaan maailman Luojana ja aikojen lopun tuomitsijana. Molempien uskontojen mukaan Jumala on puhunut profeettojensa kautta, uskovat pitävät kaikkia ihmisiä samanarvoisina ja elämää ainutkertaisena. Teot ja valinnat vaikuttavat ihmisen kuolemanjälkeiseen elämään. Islamissa kiinnitetään kristinuskoa enemmän huomiota uskonnollisten velvollisuuksien noudattamiseen. Tuonpuoleisen palkinnon saamiseksi myös ihmisen teot tässä elämässä ovat tärkeitä. (Hirvonen & Vasko 2007, ) Myös haastateltavat ovat pohtineet Raamatun Jumalaa ja Koraanin Allahia; onko meillä sama vai eri Jumala. No minä sanon koko ajan että meillä on vain yksi jumala. Yksi Jumala. Mutkö jotkut sanovat että heillä on niin kuin kristin ja jotkut sanovat että meidän jumala on erilainen. Mut se on ihan samanlainen. Se ei ole erilainen. Raamatusta ei löydy varsinaisia viittauksia islamiin, koska sen katsotaan syntyneen vasta kristinuskon jälkeen. Kristityt katsovat islamilaista jumalkäsitystä eri näkökulmasta kuin muslimit. Kristityt keskittyvät toisten uskontojen mahdollisiin hyviin piirteisiin, sulkevatko eri uskonnot toisensa pois ja minkälaisena toisen uskonnon ja kristinuskon suhde näyttäytyy. Täten osa ajattelee muslimien ja kristittyjen rukoilevan yhtä ja samaa Jumalaa, osa kristityistä sen sijaan pitää uskoa Jeesuksen jumaluuteen ja pelastustyöhön ainoana tienä Jumalan luokse. (Hirvonen & Vasko 2007, ) Muslimit ja kristityt uskovat, että Jumala on antanut ihmiselle tehtäväksi hoitaa ja hallita maailmaa, vallan kuuluessa Jumalalle. Kuitenkin kristitty kirkko erottaa maallisen ja hengellisen vallan. Sen sijaan islamilaisissa maissa elää ihanne niiden yhdistämisestä. Tämä näkyy jo uskontojen syntyvaiheiden ajoilta: Jee-

39 39 suksen julistama valtakunta ei ollut maantieteellinen alue eikä Hän tavoitellut johtoasemaa. Profeetta Muhammed ja hänen seuraajansa puolestaan olivat poliittisesti hyvinkin aktiivisia. (Hirvonen & Vasko 2007, 27.) Islamin mukaan Koraani on aina ollut olemassa, aivan niin kuin kristinuskon mukaan Jeesus on ollut aina. Näin Koraania voitaisiinkin verrata Raamatun sijasta Jeesukseen. Muslimien mukaan Jumalan Sana on tullut kirjaksi, kun taas kristittyjen mukaan Sana on tullut ihmiseksi. Koraanissa kerrotaan muun muassa Jeesuksesta ja Mariasta sekä Raamatusta tutuista profeetoista. Kertomukset vain ovat Raamattuun verrattuna lyhyempiä ja yksityiskohdiltaan poikkeavia. Koraanin ja Raamatun yhteneväisyydet selitetään jumalallisella alkuperällä ja erot Raamatun muuttumisesta alkuperäisestä muodosta. (Hirvonen & Vasko 2007, ) Islamilainen jumaloppi keskittyy tarkastelemaan ja pohtimaan tuonpuoleista maailmaa ja tekemään siitä johtopäätöksiä. Jumala on muuttumaton ja siksi mikään ei voi muuttua Jumalan ja ihmisen välillä. Jumala ei voi iloita tai surra ihmisen takia eikä häntä satuta ihmisen tekemä synti. (Soramies 1992, ) Kristinuskon mukaan ilmoitusta ei saada päättelemällä järjellä tai havainnoimalla, vaan kerronnan, uutisen kautta (Soramies 1992, 98). Jeesus sanoi: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän (Joh.14:9). Raamattu kertoo monia tapauksia, joissa Jeesus, ja sitä kautta Jumala, iloitsee tai suree kristittyjen kanssa. Kristinuskoa ei olisi olemassa ilman Jeesusta ja hänen uhrilahjaansa. Kristityille Jeesus on ihmiseksi tullut jumala, Jumalan poika. Islamin mukaan usko Jeesuksen jumaluuteen on raskain synti minkä uskova voi tehdä. Heidän mukaansa Jeesus oli tärkeä profeetta, mutta ei yhtä tärkeä kuin Mohammed. (Soramies 1992, 98, ) Muslimit pitävät Jeesusta hurskaana miehenä, askeettina, pyhän kirjan välittäjänä ja Jumalan lähettämänä profeettana. Hän teki ihmeitä, saarnasi ja opetti Jumalasta. Islamin mukaan Jeesus teki voimatekonsa Jumalan luvalla ja Hänen palvelijanaan, ei omalla voimallaan, vaan Pyhän Hengen vahvistaessa häntä. Jeesuksen myös uskotaan syntyneen Mariasta neitseellisesti Jumalan voimasta. Hänen ihmisellisyy-

40 40 tensä voidaan kuitenkin perustella sillä, että Aadamkin syntyi ilman vanhempia eikä hän silti ole jumala. (Hämeen-Anttila 2006, ) Raamatun Evankeliumi (al-injîl) on Jeesuksen Jumalalta saama pyhä kirja, joka ei kuvaa hänen elämäänsä ja ei ole ihmisten sepittämä. Raamatun neljä evankeliumia ovat islamin mukaan joko väärennöksiä tai vuosisatojen aikana muuttunut kirja, eikä siten Jumalan varsinaista sanaa. (Hämeen-Anttila 2006, 16.) Islam torjuu jyrkästi kristillisen kolminaisuusopin. Yleisesti ottaen muslimit luulevat kristinuskon kolminaisuusopin tarkoittavan Isää, Äitiä ja Poikaa. Väitettä Jumalan kolminaisuudesta pidetään jopa rienauksena. Kristinuskon mukaan Pyhä kolminaisuus oli mukana luomisessa, sen sijaan muslimit eivät tällaista tunnusta. Muslimit eivät myöskään kutsu kristittyjen tavoin jumalaansa Isäksi, koska sellaista pidettäisiin Jumalan ainutlaatuisuuden loukkaamisena. (Soramies 1992, ) Jumalan tuleminen ihmiseksi olisi Jumalan olemuksen vastaista. Islamin mukaan ihminen on pohjimmaltaan hyvä ja siten pystyy tahtoessaan noudattamaan Jumalan tahtoa. Ajatus lankeemuksesta ja perisynnistä ja siten Jeesuksesta syntisten pelastajana pidetään vieraana, jopa Jumalan oikeudenmukaisuuden vastaisena. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan, eikä toisen ihmisen syntejä voi ottaa kantaakseen. (Hirvonen & Vasko 2007, ) Koraanin mukaan Jumalalla ei ole poikaa. Sano: Hän, Jumala, on yksi, Jumala, Ikuinen. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt, eikä Hänellä ole ketään vertaista. (Koraani 112.) Haastateltavatkaan eivät ymmärrä miten Jeesus voisi olla Jumalan poika, koska Jumalalla ei ollut vaimoa. Haastateltaville Jeesus oli yksi islamin profeetoista. Se me tarkoitan Jumala ei kukaan nää Jumalaa, ei hänellä olla vaimo, hänellä ei olla lapsi, hänellä ei ole mitään. Jumala on aina

41 41 yksi. Sitten kuin kristiuskonto sanoo, että Jumala on hänen poika, esimerkki teidän profeetta. Me sanomme hänellä ei ole poika, koska hän ei voi saada, hänellä onko vaimo tai ei Se on ihminen, aina meidän normaali ihminen, mutta hänellä ole jotain voima saada, on hänen lähellä, tosi lähellä Jumalan kanssa. Muslimit eivät myöskään ymmärrä kristinuskon yhtä tärkeintä tapahtumaa; Jeesuksen ristiinnaulitsemista. Muslimien mukaan Jumala ei anna omien profeettojensa kärsiä tappiota. (Soramies 1992, 98, ) Koraanissa sanotaankin Jeesuksesta, että eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä Eivät he häntä tappaneet, vaan Jumala korotti hänet luokseen. (Koraani 4:157.) Myös haastateltavat uskovat ettei Jeesus kuollut ristillä. Me uskomme että Jeesus ei kuollut. Muslimit tulkitsevat kolminaisuuden omissa puheissaan niin, että Pyhää Henkeä kuvastaa enkeli Gabriel ja kolminaisuuden kolmatta persoonaa Maria. Jeesus kuvataan islamin uskossa muun muassa Messiaana ja Jumalan apostolina, mutta sisällön merkitys eroaa Raamatusta. (Kyyhkynen 1992, 24.) Islamissa uskotaan, että Jeesus tulee maanpäälle aikojen lopussa, mutta hänen roolinsa on erilainen kuin Raamatussa. Islamin mukaan lopun aikoina Jeesus taistelee antikristusta vastaan Mahdin, profeetta Muhammedin jälkeläisen kanssa, jota pidetään toisena messiaanisena hahmona. Jeesus laskeutuu maahan hevosella ratsastaen enkelin kanssa ja tappaa antikristuksen, Mahdin surmatessa antikristuksen joukot. Vääryys häviää maasta ja oikeudenmukaisuus vallitsee. Lapset leikkivät villieläinten ja petojen kanssa laitumella ja Jumala antaa maan aarteet uskovien käsiin. (Hämeen-Anttila 2006, )

42 42 Islamin mukaan Jeesus ei mennyt elämänsä aikana naimisiin, mitä pidettiin särönä hänen ollessa kuitenkin hurskas muslimi. Asia korjaantuu viimeisinä aikoina, kun Jeesus antikristuksen voittamisen jälkeen ottaa itselleen arabialaisen vaimon. Jeesus elää maanpäälle tulonsa jälkeen vielä 40 vuotta, jonka jälkeen kuoleman enkeli vie hänen henkensä ja hautaa hänet. (Hämeen-Anttila 2006, , 146.)

43 43 5 MUSLIMINAISEN ARKI Jokaisessa kulttuurissa on omanlaisensa arki. Musliminaisten arki poikkeaa merkittävästi länsimaalaisten naisten arjesta. Usein musliminaisen päivä kuluu kotona kotitöitä tehden sekä lapsia hoitaen. Toisin kuin Suomessa, muslimikulttuurissa on tavanomaista valmistaa perheen ruoka alusta alkaen itse. Ainekset haetaan torilta eikä valmisruokia käytetä. Naiset tekevät myös käsitöitä, joita he voivat myydä torilla. Harva musliminainen on ansiotyössä ja silloinkin työpaikka on määritelty. Tässä luvussa syvennytään tarkemmin perhe-elämään, lastenkasvatukseen, ruokailutottumuksiin, musliminaisen pukeutumiseen ja mahdollisiin ammatteihin. 5.1 Perhe-elämä Perhe on muslimeille hyvin tärkeä. Perhe ja suku ovat yksilön paras tuki ja turva. Ensin yksilö kuuluu isänsä perheeseen ja naimisiinmenon jälkeen omaan perheeseensä. Yksin asuva nainen on monelle muslimille kummajainen, koska samassa kodissa tai kylässä asuu yleensä monen sukupolven edustajia. (Hallenberg 2001, ) Isovanhemmista pidetään huolta ja perhe kokoontuu säännöllisesti muun muassa yhteiselle aterialle. Nuoret ovat kuuliaisia vanhemmilleen ja tottelevat heitä vielä naimisiinmenon jälkeenkin. Muslimikulttuurissa vanhemmuus koetaan elinikäiseksi sitoumukseksi (Alitolppa-Niitamo 1993, 89). Perheestä huolehtiminen on ikuinen velvollisuus. Vaikka muslimimies asuisi perheensä kanssa eri maassa kuin vanhempansa, hän kokee kunniaasiakseen lähettää rahaa säännöllisesti vanhemmilleen. Naimattomuus on islamilaisissa maissa harvinaista, vaikka se ei olekaan kielletty laissa. Yleisesti ottaen muslimien odotetaan menevän naimisiin. (Hallenberg 2001, 31.) Sitä pidetään velvollisuutena elämää ja yhteiskuntaa kohtaan (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, 77 79). Suomalainen seurustelukulttuuri järkyttää muslimeja. Suomalaisittain tavallisena pidettyjä avoliittoa ja avioliiton

44 44 ulkopuolisia lapsia ei hyväksytä muslimikulttuurissa huolimatta siitä, että muslimi olisi asunut Suomessa jo useita vuosia. Kysyttäessä haastateltavilta suomalaisesta seurustelukulttuurista, he vastasivat seuraavaa: Se on ihan kamalaa. Anteeks mut toi se on ihan kamalaa. Ja kuin me olimme ensin täällä Suomessa ja niin kuin poliisi kysyi, että jotkut meidän perheessä Onko sulla lapsi? Se tyttö sanoi: Minä olen tyttö, mulla ei ole mies. Sitten hän (poliisi) sanoi: Onko sulla lapsi?! Hän (tyttö) sanoi: Mulla ei ole mies. Hän (poliisi) sanoi: Onko sulla lapsi, onko sulla poikaystävä? Hän (tyttö) sanoi: Miten mulla olla lapsi, kun mulla ei olla mies? Ja minä olen neitsut. Hän (poliisi) sanoi: Oh-okei, okei. Se oli niin kuin erilainen. Mää ajateltiin okei hänellä ei ole mies, miten hänella olla lapsi. Mistä hän tuota, ottaa lapsen? Se oli minulle iso shokki kun alku vaiheessa opettajani esitteli itseään ja kertoi, että hän ei ole naimisissa, mutta hänellä on kaksi lasta. Menin sanattomaksi. Meillä sitä ei pidetään hyvänä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi pidetään suurina häpeänä. Avioliitto mahdollistaa kummallekin osapuolelle itsensä toteuttamista, tyydytystä, rakkautta, levollisuutta, toivoa ja lohtua. Avioliitto voidaan järjestää myös naisen aseman parantamiseksi. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, ) Järjestetyt avioliitot ovat edelleen tavallisia. Aviopari on kuitenkin yleensä tavannut toisensa ennen avioliittoon solmimista. (Hallenberg 2001, 33.) Mies ja nainen voivat tutustua toisiinsa muiden muslimien tai perheensä seurassa päättääkseen suhteen jatkosta (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, 77 79). Muslimiyhteisössä on tavanomaista, että perheen ystävät suosittelevat sopivaa aviopuolisoa. Myös haastateltavilla on kokemusta sopivan aviopuolison suosittelemisesta. Olen naimisissa (kotimaani) miehen kanssa ja meillä on yksi lapsikin. Olen tavannut miestäni muutama kertaa (Aasiassa). Sukulaisten kautta tutustuin häneen ja sitten vanhempien luvalla menin naimisiin ja olen todella tyytyväinen. Noo kuin mun mieheni perhe oli nähnyt minut ja he sanoivat nää mun miehelle, että me olemme nähneet yks tyttö. Se on sopiva sinulle, ja se on semmonen mitä he näkivät minusta, he sanovat pojasta. Sit he tulivat meidän luona. Ja he pyysivat meitä.. mun per-

45 45 heessä mun käteni. Noh, sen jälkeen mun äitini näytti mulle kuva. Jotku perhe ovat semmonen, että sanovat sa haluat, ett haluat, me haluamme. Mut mun perhe, mun äiti tai eno, kaikki oli semmonen että he sanoivat Sano itse mitä haluat. Mahdollisimman varhaista avioitumista pidetään muslimien keskuudessa suosittuna, koska islam ei hyväksy esiaviollisia eikä avioliiton ulkopuolisia suhteita. Seksuaalisuutta pidetään toisaalta myönteisenä, toisaalta rajoittavana asiana. Aviopuolisoita kehotetaan molemminpuoliseen tyydytykseen ja keskinäiseen hellyyteen, mutta samalla naisten seksuaalista voimaa pidetään niin vahvana, että sitä tarvitsee rajoittaa. Välineitä rajoittamiselle voivat olla muun muassa ympärileikkaus ja naisen eristäminen. (Hallenberg 2001, ) Myös miehen seksuaalisuus esitetään joskus vahvana. Tällä perustellaan mahdollinen moniavioisuus, joka on sallittua vain miehelle. (Hallenberg 2001, ) Miehellä on oikeus pitää yhteensä neljää vaimoa (Uskonnot Suomessa), mutta haastateltavien mukaan hänen on kysyttävä lupa toisen vaimon ottamiseen ensimmäiseltä vaimoltaan. Lisäksi miehen on taattava jokaiselle naiselle samanarvoinen ja tasapuolinen elämä. Vaimot ovat keskenään parhaimpia ystäviä, eikä miehestä ole mitään kilpailua. Käytännössä moniavioisuus on harvinaista, koska taloudellinen vastuu kahdesta tai useammasta perheestä saattaa käydä ylivoimaiseksi. Yleisimmin muslimimiehen syy ottaa toinen vaimo, on ensimmäisen vaimon lapsettomuus. (Hallenberg 2001, 36.) Haastateltavilla ei ole omassa tuttavapiirissä moniavioisuutta. Syitä moniavioisuuteen osattiin kyllä kertoa, mutta omakohtaisesti asiaa ei hyväksytä. Että muslimi on tarkoittaa mies voi mennä seitsemän kertaa naimisiin, mutta se ei semmosen kuin hänellä on pystyy vastaa kaikille naisille. Hänellä on hyvin rahaa, hänellä on hyvä asunto, saa maksaa kaikilla vaimo samalla tavalla. Että hänellä on esimerkki eee kunnossa asioita, sitten hän voi mennä naimisiin seitsemän naisen. Mutta mun perheessä ei voi mennä naimisiin kolmen kertaa tai kaksi kertaa, koska tää mein naiset on tosi päättää miehellä aina-

46 46 kin. Jjoo. Mun veljeni vaimoni sanoi, jos haluaa katsoo silmä toisen naiset, mä otan sen silmän pois. Jos vaimo ei saada lapsi, ei koskaan saada lapsi. Elämässä aina (kotimaassa) tärkeä, et lapset on tosi tärkeä. Jos hänellä ei ole lapsi, sitten hän kysyy vaimostaan, jos hän rakasta omasta vaimoa, ensimmäistä vaimoa tosi paljon ei halua, että hänelle tulee huono olo. Sitten hän sanoo, Mä haluan mennä naimisiin toisen naisen kanssa. Mä haluan saada lapsi, mutta kuitenkin sä olet mun vaimo. Sä olet sama kuin ennen. Sitten hän vaimo sanoi Joo voit mennä sinä naimisiin, koska mulla ei ole voimaa antaa sulle mitään. Islamilainen laki on kannattanut niin sanottua kafa a- eli samankaltaisuusperiaatetta eri yhteiskuntaluokkien välillä. Joidenkin tulkintojen mukaan nainen ei saa mennä naimisiin itseään yhteiskunnallisesti alempiarvoisen miehen kanssa. Ajatuksena on, että vain samanlaisen sosiaalisen taustan omaavat voivat muodostaa onnistuneen avioliiton. Uskonto vaatii, että muslimi menee naimisiin ensisijaisesti muslimin kanssa. Myös islamiin kääntynyt puoliso on mahdollinen, mutta naisten kohdalla aviomieheksi suositellaan muslimia. Mies sen sijaan voi naida muuhun monoteistiseen uskontoon kuuluvan naisen. Lähisukulaisen kanssa ei ole lupa mennä naimisiin. (Hallenberg 2001, 33.) Avioliittosopimuksen solmiminen tapahtuu islamilaisen tuomarin luona ja se on luonteeltaan juridinen sopimus uskonnollisen sitoumuksen sijaan (Uskonnot Suomessa). Puolisoiden ei tarvitse edes olla läsnä tilaisuudessa (Hallenberg 2001, 34). Häät ovat maallinen tilaisuus ja noudattavat paikallisia tapoja. Monin paikoin juhlallisuudet ovat kuitenkin mittavia ja häät voivat kestää päiväkausia. (Uskonnot Suomessa.) Ohjelmaan kuuluu tanssia, musiikkia, seurustelua ja ruokaa (Hallenberg 2001, 34). Haastateltavat kertoivat omista hääjuhlistaan. Toisella avioliitossa olevalla haastateltavalla oli neliosainen hääjuhla. Minulla oli neljä juhla. Ensimmäinen kuin me sanomme niin kuin pojille, että mun äiti sanoi mun mieheni perheelle, että kylla minä annan mun tytölle yksi juhla. Sen jälkeen kihlausjuhla, sen jälkeen öhm sen yö kuin aamulla on meidän naimisii, sen yö me laitamme meidän kädessa henna, jolloin me juhlimme sitä. Hyvin iso juhla. Koko meidän perhe tulee. Sit naimisiin.

47 47 Useissa maissa hääseremoniaan kuuluu myös morsiamen neitsyyden julkinen vahvistaminen, koska naisen edellytetään naimisiin mennessään olevan neitsyt. Hänen mahdollisuutensa päästä naimisiin voi romahtaa, jos hän on harrastanut esiaviollisia suhteita. Samalla hän myös tahrii suvun maineen. (Hallenberg 2001, ) Haastateltavien mukaan aviomies kertoo tytön neitsyydestä hääyön jälkeen tytön perheelle. Mies saattaa lähettää tytön takaisin vanhempiensa luo, jos tämä ei ole neitsyt. Noo sen yön kun sen miehen on vaimon kanssa, noo jos aamulla hän herää ja sanoo kaikille etta hän, noo sen pojan äitille tai siskollensa poika sanoo, että se on neitsyt, se on tosi hyvä asia. Ja he ovat onnellinen. Jos sanoo se ei ole neitsut, se tyttö lähetetään takaisin, hänen isän tai äitin luona. Sanotaan, että Sinä olit paha. Että sinun tyttösi oli paha. Joskus nainen joutuu maksamaan teostaan hengellään, vaikka kyseessä olisi ollut raiskaus. Tähän vaikuttaa islamilaista lakia enemmän perinteinen ajatus naisesta miehen omaisuutena. (Hallenberg 2001, ) Köyhä perhe saattaa joskus säästää koko elämänsä lastensa häämenoihin. Avioliiton solmiminen on perheelle aina taloudellinen rasite, riippumatta lapsen sukupuolesta. Tyttären mennessä naimisiin, perhe menettää hänen työpanoksensa. Pojan vanhempien sen sijaan pitää maksaa morsiamelle myötäjäiset. (Hallenberg 2001, 33.) Pariskunnalla ei ole yhteisomaisuutta (Uskonnot Suomessa). Islamissa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, mutta eivät identtisiä. Kumpikaan ei saa hallita toista, vaan kummallakin on yksilöllisiä oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan täydentäen. Mies ja vaimo muodostavat yhdessä terveen ja kukoistavan yhteiskunnan perustan, eli rauhaisan ja onnellisen perheen. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, ) Kaikilla on perheessä selvästi määritellyt tehtävät. Perheen tulee hankkia itselleen oma asunto. Vaikka suuri perhe onkin erittäin tärkeä, arvostetaan islamissa suuresti kodin rauhaa. Vaimon hyvinvointi ja avioliiton vakaus on tärkeintä. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, )

48 48 Miehellä on periaatteellinen päätösvalta perhettä koskevissa asioissa ja siten oikeus päättää muun muassa vaimonsa sosiaalisesta liikkuvuudesta ja siitä missä perhe asuu. Vaimon odotetaan tottelevan miestään kaikissa lainmukaisissa vaatimuksissa. Mies on myös perheen elättäjä ja perheen edustaja kodin ulkopuolella. (Hallenberg 2001, 36.) Haastateltava kertoi miehen päättävän kaikista perheeseen liittyvistä asioista Miehen tulee kohdella vaimoaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittaa vaimon tunteita sekä miehen tulee osoittaa vaimolle hyvyyttä ja huomaavaisuutta. Mies ei saa aiheuttaa vaimolleen huolta eikä osoittaa vastenmielisyyttä. Mikäli mies ei tunne rakkautta tai sympatiaa vaimoaan kohtaan, on vaimolla oikeus vaatia vapautusta avioliitosta. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, ) Nainen edustaa kotia (Hallenberg 2001, 36). Hän hoitaa kodin, lapset ja perheen kanssa mahdollisesti asuvat isovanhemmat. Vaimon ensisijaisena velvollisuutena on avioliiton menestymisen varmistaminen. Hänen on ajateltava miehensä viihtyvyyttä ja mukavuutta. Mies on antanut omaisuutensa vaimonsa käsiin, hänen tulee käsitellä sitä säästäväisesti ja viisaasti. (Suomen islamilainen yhdyskunta 1993, ) Haastateltavat kertoivat osan miehistä osallistuvan kotitöiden tekemiseen. KUVA 7. Muslimiperhe. Esimerkki mun nuorin veli tekee tosi hyvää naisen kanssa. Me mennään aina kotiin, hän ei mene meidän takia töihin, hän tekee meidän ruokaa, siivota, hoitaa lapsi, öh kaikki. Mutta kuin mun yksi veli hän on tosi huono, hän ei teke mitään. Hän ei voi syödä itse tai teke ruokaa, hän syö. Mä en tie toinen perhe. Mun vanhin veli, hän tekee tosi hyvin työtä kotona, sama kuin naiset, ei voi sama hänellä työtä. Mutta se riippuu perheestä, voi olla huono tai voi olla et tekee

49 49 Avioero on hyvin harvinaista muslimikulttuurissa. Avioeron perusteita voi olla pahoinpitely, aviorikos, elatuksen laiminlyöminen tai sukupuoliyhteyteen kykenemättömyys. Muslimimiehille avioeron saaminen on helpompaa kuin naisille. Kiistatilanteissa aviopuolisot muuttavat sukulaistensa luokse ja Koraanin mukainen sovitteluprosessi voi alkaa. Jos pelkäätte aviopuolisoiden riitelevän ja jos he haluavat sopia, hankkikaa tuomari miehen ja toisen naisen suvusta, niin Jumala sovittaa heidät. Jumala on Tietävä, Ymmärtävä. (Koraani 4:35.) Haastateltavien mukaan naiset eivät yleensä halua erota, vaan pyrkivät viimeiseen asti säilyttämään avioliittonsa. Avioeron saaminen muslimimaissa on helpompaa kuin Suomessa. Riittää, että sanoo kolme kertaa haluavansa erota, vähintään kolmen todistajan läsnä ollessa. Naiset eivät siellä sanoa mä haluan erota. Jos mies päätte, tämä mä haluan ero, ni sitten naisen on pakko ero. Me sanotaan että muslimissa, jos on kolme tai neljä ihmistä.. Joo kolme kertaa sanoo. Joku kuulee et hän sanoo. Sitten tämä mies ei voi koskaan elää tämä naisen, koska se on ero hänellä Esimerkki (kotimaassa), jos haluaa ero, pappi tulee kotona. Hän kuusi ihmistä tai kahdeksan, vannoo ihmisten istu. Hänen mies sanoo tämän kolme kertaa sanoo Mä haluan erota tämän naisen, mä haluan tällaisen. Ei voi sen jälkeen koskettaa tämä naisen... Ja sitten hän ei voi tehdä mitään. Avioerotilanteessa pienet lapset jäävät äidille. Vanhemmat lapset asuvat yleensä isän kanssa, jos hän suostuu huolehtimaan heistä, muussa tapauksessa äiti hoitaa vanhemmatkin lapset. Isällä ei ole lain mukaan oikeutta myöhemmin vaatia lapsia itselleen, jos hän ei ole huolehtinut elatuksesta lasten ollessa äidillä. Muslimilasten huoltajana voi toimia vain muslimi. (Hallenberg 2001, )

50 Islamilainen perhelainsäädäntö ja Suomen laki Perinteinen islamilainen perhelainsäädäntö ja Suomen laki eroavat toisistaan monilla tavoin. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä suomalaisessa kulttuurissa haasteeksi tulee hyvin erilaisten lakien yhdistäminen. Eroja ovat muun muassa avioliiton muslimin ja ei-muslimin välillä, moniavioisuuden, avioliiton vapaaehtoisuuden tai pakottamisen sekä avioeron suhteen. Suomessa saa mennä naimisiin alle 18-vuotiaana vain presidentin erikoisluvalla, kun taas muslimikulttuurissa tyttö saattaa mennä naimisiin jo 13-vuotiaana. Suomessa moniavioisuus ei ole sallittua ja sukupuolten välinen tasa-arvo määrittelee avioliiton solmimiseen ja eroamiseen liittyviä sääntöjä. Ongelmia saattaa aiheuttaa avioerossa myös se, että musliminainen tarvitsee eron miehestään islamilaisenkin tavan mukaisesti, pelkkä eron myöntäminen käräjäoikeudessa ei riitä. Muussa tapauksessa nainen ja muslimiyhteisö katsovat hänen olevan edelleen naimisissa eikä hänellä täten ole mahdollisuutta avioitua uudelleen. Näin ollen aviomiehellä on edelleen päätösvalta naisen elämään. (Kouros 2008, , 192.) Islamilainen perhelainsäädäntö ja Suomen laki eroavat myös lapsen kurittamisen, avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oikeuksien ja elatusvelvollisuuden kohdalla. Suomen laki kieltää toisen fyysisen kurittamisen ja elatusvelvollisuus on yhteinen. Lisäksi Suomessa on taattu oikeudet molempiin vanhempiin myös avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle. Testamentti- ja lahjajärjestelyin pystytään jossain määrin takaamaan lapsen perintöoikeudet. (Kouros 2008, 192.) Muslimin ei ole pakko toimia tietyllä tavalla velvollisuudesta, vaan laki mahdollistaa jonkun asian tekemisen. Näin muslimilla on mahdollisuus myös valita Suomen lain mukainen tapa. Lisäksi osa muslimeista noudattaa automaattisesti asuinmaansa lakeja, riippumatta siitä, että ne olisivatkin ristiriitaiset suhteessa islamilaiseen lakiin. (Kouros 2008, 192.)

51 Lastenkasvatus Lapset kasvatetaan perinteisten sukupuoliroolien mukaan. Tarkoituksena on, että tytöistä tulee empaattisia, hoivaavia ja passiivisia aikuisia. Pojista kasvatetaan vahvoja johtajia, jotka osaavat jakaa käskyjä ja hallita tunteensa. Lapsen uskonnollinen kasvatus aloitetaan viimeistään seitsemän vuoden iässä. Tällöin lapsi oppii vähitellen noudattamaan uskonnon ulkoisia muotoja, kuten rukoilemista. Uskonnonharjoituksissa käytettävän arabian kielen kautta lapsi kasvaa osaksi ummaa, uskovien yhteisöä, jonka kielenä on arabia. Kielen opiskelu jatkuu koulussa, jossa lapsi tutustuu myös arabiankieliseen Koraaniin. (Hallenberg 2001, 26.) Haastateltavat kertoivat, että tytöt kasvatetaan tiukemmin kuin pojat. Tyttöjen odotetaan oppivan perinteiset naisten työt ennen 13 vuoden ikää. Pojat saavat kasvaa vapaammin, mutta heilläkin on velvollisuuksia perhettään kohtaan. Kyllä poika on vähän on helpompi että kuin tytto. Tytto on kasva erilainen että poika. Koska poika aina haluaa olla vapaa.. Mutta että tytto pitäis olla kaikki oppi mitä äitin tekee kotona että pitäis aina oppi kotityö ensin. Sitten on opiskeleminen ja pitäis aina ikää kuin jotain samaa kuin nainen aina tekee. Mein kulttuuri pitää seitsemän vuotta tytto, sen jälkeen pitää oppi kaikki 13 ja 14 hän on valmis kaikkia asioita pitäis hän tehdä. Koska mein kulttuuri on semmoise tytto ehkä voi olla mene 13 tai 14 naimisiin. Jos hän ei valmis kaikkia asioita kotiin, sitten hän tulee onkelmaa. Poika on ihan normaalisti, voi kasvaa sama kuin muita. Tää on vapaita, voi tehdä mitä haluaa. Mutta ei kaikkia huonoita asioita. Kyllä me määrätään pojasta myös, että ei voi tehdä huono ihmisen kanssa mene. Että pitäis ainakin tietää kuka on hyvä, kuka on huono. Että ei voi antaa mennä ihan sama kuin suomalaiset poikia, että hän menee diskoon tai mene baariin tai menee huono kaverin kanssa ja käytetään veni ja se on alkoholi ja tupakoita. Näin ei voi tehdä. Kuin hän on 20 tai 22 tai ihan hän kasva, meillä kulttuuri ei voi määrätä.. 18 vuotta hän on, hän on ihan normaali. Me sanomme täällä Suomessa Sä täyttä 18 vuotta, ihmiset on voi tehdä oma elämästä. Mutta me oon sama, mutta ei voi, että ero äidin kanssa ja isän kanssa, perheen kanssa, (ei) hän voi määrätä itse.

52 52 Islaminuskoon kuuluu poikien ympärileikkaus, joka on profeetan sunna, eli Muhammedin opetukseen perustuva normi. Koraanissa siitä ei kuitenkaan ole määräyksiä. Ympärileikkauksen ajankohtaa ei ole määritelty ja se vaihtelee suuresti alueittain. Seitsemän päivän ikää pidetään alarajana, mutta tavallisesti pojat ovat 5-13 vuotiaita. Ympärileikkausta juhlitaan paitsi perheen, myös suvun ja naapurien kesken. Poika voidaan pukea kauniisiin vaatteisiin ja kuljettaa kulkueessa kaduilla. Juhlaan kuuluu myös juhla-ateria. Tyttöjen ympärileikkauksella ei ole uskonnollista perustaa, vaikka joissakin muslimimaissa sitäkin on harjoitettu. (Uskonnot Suomessa.) Lasten ympärileikkaus on Suomessa kielletty, jonka vuoksi osa perheistä on päätynyt lähettämään lapsensa ympärileikattavaksi kotimaahan. Leikkausolosuhteet eivät aina välttämättä ole kovin hygieenisiä, mikä on johtanut etenkin useiden tyttöjen kuolemaan. Medioissa onkin käsitelty tulisiko ympärileikkaus hyväksyä myös Suomessa. Haastateltavilla on pelko lastenkasvatuksen suhteen vieraassa kulttuurissa. Lapset ja nuoret sisäistävät nopeasti uusien koulukavereiden kulttuuria ja saattavat länsimaalaistua niin, että unohtavat omat juurensa. Etenkin huolta aiheuttavat paljastava pukeutuminen, seurustelu ei-muslimin kanssa sekä alkoholikokeilut. Lisäksi haastateltavia pelottaa, etteivät lapset huolehtisi ikääntyneistä sukulaisistaan, vaan siirtäisivät hoitovastuun ammattilaisille vanhainkodissa. Esimerkki minä ensin pelkään, jos mä menen naimisiin, kun mä asun täällä, ehkä.. mun mies tulee myös täällä, ja mun lapsi syntynyt täällä. Kuin hän kasvoi täällä sama kuin suomalaiset, ja mää menen vanha ja sitten mun lapsi haluaa viedä mun vanhakotiin. Se ei hyväksy mulla. Että mä haluan, että mun lapsi hoitaa mulla kuin sama kuin minä hoitaa äiti, ja kaikki mulla on rauhallinen, kuin oma koti, kuin vanha koti.

53 Pukeutuminen Koraanissa on muslimeille tarkat pukeutumissäännöt. Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita suloja kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla (Koraani 24:31). Tavallisesti näkyvissä olevia kohtia naisella ovat kädet ja kasvot (Palva 2001, 190). Muu vartalo peitetään väljillä vaatteilla. Talebanien hallinnoimilla alueilla naisia vaaditaan peittämään itsensä kokonaan, jopa silmät ovat verhottu. Tätä yleensä tummaa pukua kutsutaan nimellä burkha (bukra). Myös haastateltavat joutuivat käyttämään kotimaassaan burkhaa. Mä laitan semmosen huivin, se on iso, mutta se on vain kaks silmää näkee, se on pitkä. Mutta mä en halua laittaa sitä, koska mun silmä ei näe mitään siellä, jos mä laitan sen. Semmonen käytetään. Aina kun me kävimme ulkona, meidän piti laittaa päällä bukra Vain silmät näkee mutta silmätkin ei näke niin hyvin... Juu sen päällekkin on verkko. Juu se peittää kaiken, ei pitä niin kuin olla sandaali jalassa. Tai kädet näyta. Ei mitään sellasta. KUVA 8. Burkha. Haastateltavat kertoivat Taleban-alueiden ulkopuolella riittävän, että naiset käyttävät väljiä vartalon peittäviä vaatteita, joita voivat olla pitkähihainen mekko tai housut ja pitkähihainen takapuolen alle yltävä tunika. Nooh, jotkut käyttävät vain hame ja paita. Jotkut käyttävät vain mekko, jotkut käyttävät.. ään niin kuin housu ja paita, se on erilainen. Jotkut laittavat huivi, jotkut ei...

54 54 Vaatteet eivät saa olla tiukkoja tai läpinäkyviä. Vaatteiden tarkoitus on peittää vartalon muodot, koska islamin mukaan nainen on vaimo, äiti, tytär ja sisko, ei seksiobjekti. Peittävä pukeutuminen estää myös siveettömät ajatukset. ("Allah on Oikeudenmukainen, Kaikkivaltias, Tuomari ja Lempeä".) Pöyhkeilevä pukeutuminen on kielletty ainakin teoriassa, kulta ja silkki ovat sallittuja vain naisille. Myös vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen on kielletty. (Hallenberg 2001, 63.) Terveydellisilläkin syillä on merkitystä, esimerkiksi peittävä vaatetus suojelee ihoa auringon haittavaikutuksilta ("Allah on Oikeudenmukainen, Kaikkivaltias, Tuomari ja Lempeä"). Haastateltavat kertoivat, että pukeutumiskoodin rikkomisesta Taleban-alueella voi olla vakavia seuraamuksia. Jos on silloin, kun Taleban, jos naiset ei käytetä nämä, hän suoraa takaa tulee ja hän ampuu. Ei kukaan kysy miksi sä tapoit tämän. Hän sano Oo, tämä naiset ei ole muslim. Ja jos siellä näytetään kädet tai jalat tai jotain ihan pieni, iho näyttää, oi hän tappaa ihan suoraan. Jumalaa lähestyessään muslimin tulee olla säädyllisesti puettu. Tämä tarkoittaa miehillä pientä lakkia, kalottia, ja naisella huivia. Vihreä kalotti kuvastaa henkilön polveutumista suoraan Muhammedista. Toisella alueella turbaania käyttävät uskonoppineet miehet, toisella alueella turbaani kertoo henkilön tehneen pyhiinvaelluksen. Koraani ei mainitse mitään kasvoja peittävän huivin käytöstä, joten tulkinta säädyllisesti pukeutumisesta noudattaa alueen perinteitä. (Hallenberg 2001, 63.) Suomeen tullessa haastateltavien pukeutuminen muuttui paikallisen kulttuurin mukaiseksi. Esimerkiksi siellä ensin me käytämme naiset paljon huivi, mutta ennen kuin mä olin Suomessa vasta mäkin olen käytin 4 vuotta. Mutta sen jälkeen mä päätin, että mä haluan vapaa ja otan pois sen. No täältä käytän vain yks paita ja housut, ei ole niin paljon vaatteita niin kuin (kotimaassa).

55 55 Myös suomalainen pukeutumistyyli eroaa totutusta. Täällä on vaatteet on erilainen, siellä on vähän kaunis vaatteet ja täällä on ruma. Täällä enemmän Suomessa käytetään miehet ja naiset samanlaiset vaatteet. Suomessa paljon naiset käyttää urheiluvaatteet, mutta (kotimaassa) urheiluvaatteet käytetään mies paljon, enemmän kuin naiset. Naiset käytetään ihan tavalliset naiset vaatteet. Mutta joskus mäkin mietin mä en halua (kotimaani) vaatteet, mun on vaikea mun pukee tämä, mä nauran itselle. Sitten on parempi että housut tai lyhyt pusero, se on parempi mulle nyt. Haastateltavien kotimaassa naisten puvut ovat koristeellisia, arkipuvut vaikuttavat suomalaisittain jopa juhlavilta. Yleensä puvut ovat koristeltu esimerkiksi kirjonnoin. 5.5 Ruoka Ruoka on yksi niistä ongelmista, joita muslimit kohtaavat Suomessa tai muissa ei-islamilaisissa maissa. Islamin opin mukaan haram (kiellettyjä) ruoka-aineita ovat veri, sianliha, eläinten liha, jotka ovat kuolleet muuten kuin teurastamalla ja petoeläinten liha. Sianlihan välttäminen tarkoittaa muutakin, kuin että ei syö makkaraa, läskiä, kinkkua, porsaankyljyksiä, sylttyä, maksapasteijaa ja niin edelleen. (Islam-opas.) Monet rasvat ja öljyt sisältävät sianlihaa. Valmiina ostettavat leivät, kakut ja keksit sekä monet makeiset voivat sisältää sianosista keitettyä liivatetta, samoin kuin jogurtit, suklaapatukat ja jäätelöt. Sinapit, ketsupit ja salaattikastikkeet ja jopa kasvispohjaiset etikkasäilykkeet voivat sisältää sakeuttamisaineita, jotka ovat eläinrasvaperäisiä. Useimmat suomalaiset elintarvikepakkaukset on varustettu tuoteselosteilla, joissa on lueteltu tuotteen sisältämät ainesosat. Toisinaan ne sisältävät erilaisia koodeja, joista eivät myyjätkään tiedä. Elintarvikevirastoista on tosin saatavilla erilaisia E-koodiavaimia, joiden avulla voi tarkastella tuotteiden sisältöä tarkemmin. (Mustanoja 2000, ) Nämä aiheuttavat ongelmia muslimille. Haastateltava kokee ruuan hankinnan kotipaikkakunnallaan

56 56 vaikeaksi. Hedelmiä ja kasviksia kyllä saa, mutta oikeanlaista lihaa ja riisiä on mahdotonta saada. Siksi hän käy joka kuukausi isommassa kaupungissa hankkimassa tarpeelliset elintarvikkeet. Juutalaisten ja kristittyjen ruoat ovat sallittuja muslimeille, kunhan ne eivät sisällä kiellettyjä aineita. Mikäli eläin on kuollut sähköiskuun tai nuijalla lyöntiin, se on teurastettu yhdessä sikojen kanssa, pakattu myöhemmin epäpuhtaiden ruokaaineiden sekaan tai eläimelle on syötetty raatoja, se ei ole silloin sallittua ravintoa. (Mustanoja 2000, ) Ruoaksi valmistettavan lihan täytyy olla islamin sääntöjen mukaan teurastettua (Uskonnot Suomessa). Halal (sallittu) - ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen, jonka jälkeen sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta. (Kansainvälinen Kohtaamispaikka.) Islam kieltää sianlihan syömisen ja tärkein syy tähän on uskonnollinen, sillä muslimin tulee totella Jumalan käskyjä ja pidättäytyä siitä, minkä Hän on kieltänyt. Tutkijat ovat osoittaneet, että sioissa loisii vaarallisia matoja, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi sokeutta tai veritulppia. Sianlihan kolesterolipitoisuus on yli kymmenen kertaa naudanlihan vastaavaa korkeampi ja normaalimäärän ylittävä kolesteroli kerääntyy verisuoniin, aiheuttaen verenpaineen nousua ja verisuonten kalkkeutumista. Tästä syystä angina pectoris ja verisuonten kalkkeutuminen on viisi kertaa yleisempää Euroopassa kuin muslimimaailmassa. (Islamic-world.) Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. (Kansainvälinen Kohtaamispaikka.) Haastateltavat ajattelevat heidän vieraansa olevan samalla myös Jumalan vieras. Tämän vuoksi muslimit kohtelevat vierastaan suurella kunnioituksella.

57 57 Me sanoa vieraita ei ole meidän vieraita, se on Jumalan vieraita. Aina kun me tulemme vieraita me hyväksymme. Pitäis antaa hänelle ruokaa, antaa mitä haluaa. Sitten vaan tosi iloinen että hän tulee. KUVA 9. Ruokia. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen hieman ruokaa merkiksi kylläisyydestä. Isäntänä toimiessa tulee muistaa, että muslimeille vasen käsi on likainen eli ruokaa tai juomaa ei pitäisi tarjota vasemmalla kädellä. Tapa juontuu siitä, että perushygienia käymälöissä hoidetaan vasemmalla kädellä, ja näin vasen käsi koetaan saastaiseksi. Myöskään jalkaa tai jalanpohjaa ei tulisi kääntää muslimia kohden, koska sitä pidetään loukkaavana. (Kansainvälinen Kohtaamispaikka.) Suomalainen vierailukulttuuri poikkeaa paljon haastateltavien tottumiin tapoihin. Muslimit voivat mennä vierailulle yllättäen, sopimatta sitä etukäteen. Yllätysvieraatkin otetaan vastaan avosylin, koska on sopimatonta sanoa olevansa kiireinen. Jos vierasta ei oteta vastaan, hän saattaa loukkaantua niin, ettei tule enää edes kutsuttaessa kylään. Kaikki päihdyttävät aineet ovat islamissa kiellettyjä. Koraanissa on viinin juomista koskeva kielto ja siitä on johdettu kielto koskemaan kaikkia alkoholijuomia. (Uskonnot Suomessa.) Alkoholikielto on islamissa ehdoton ja se käsittää myös kiellon valmistaa, kuljettaa, käsitellä ja myydä alkoholipitoisia juomia, sekä kiellon osallistua tilaisuuksiin, joissa tarjoillaan alkoholia. Alkoholia sisältävät lääkkeet ovat sallittuja vain, jos vastaavaa alkoholitonta lääkettä ei ole. Kaikki mikä sumentaa aisteja ja ajattelukykyä on haram (kielletty), ja tämä sääntö pätee tietysti myös huumeisiin, kuten esimerkiksi marihuanaan, kokaiiniin ja oopiumiin (Islam-opas).

58 Ammatti Islamilaisen ihanteen mukaista on elää rehellisellä omien kättensä työllä. Tarkoituksena on, ettei työnsä kautta hyödy toisen kustannuksella. Täten esimerkiksi prostituutio ja toisen muslimin orjuuttaminen ovat lailla kielletty. Muslimi myös pyrkii välttämään työtä, jossa hän joutuisi tekemisiin alkoholin, uhkapelin, koronoton ja sianlihan tai nahan kanssa. Joskus periaatteista tingitään, sillä esimerkiksi islamilaisia pankkeja on kaikkialla. Eurooppaan muuttaessaan muslimi saattaa joutua tekemisiin kiellettyjen asioiden kanssa toimiessaan esimerkiksi suutarina tai tarjoilijana. (Hallenberg 2001, ) Sukupuoli vaikuttaa osaltaan ammatin valintaan. Naiset eivät voi muutamaa maata lukuun ottamatta toimia puolustusvoimien palveluksessa tai uskonnollisissa tehtävissä. Pääasiallisesti naiset suuntautuvat sairaanhoitoon, toimisto- ja tehdastyöhön sekä opettamisvirkoihin. Yleistä on myös lastenhoitajana tai kotiapulaisena toimiminen. Sen sijaan vain harvat naiset työskentelevät palveluammateissa, koska silloin työssä joutuisi kontaktiin vieraiden miesten kanssa. Miehet sijoittuvat usein töihin, joissa toimitaan vieraiden ihmisten kanssa. Tälläisiä töitä ovat esimerkiksi pankkiala, ravintola-, virasto- ja siivoustyö. (Hallenberg 2001, ) Tosin haastateltavat kertoivat naisten työskentelevän miesten kanssa samoissa työpaikoissa kotimaassaan. Joo o see on ihan normaali, koska (kotimaassa) ei ole toimisto naiset on erillään tai mies, kaikki on yhdessä tekee työtä. Mun siskoni oli (kotimaassa) työssä oli farmesi, teki lääkkeet. Hän on mies kanssa, kaikki on mies siellä. Lääkäri on, kaikki on siellä. Se ei määrätä mitään. Haastateltavien mukaan he voivat käsitellä sianlihaa työssään, kuten kuka tahansa. Joo jos on työssä, se on pakko tehdä. Se ei voi sanoa mä en voi syöttää, en voi koskee tätä. Se on työtä, pakko tehdä. Mutta esimerkki (kotimaassa) on semmoset, joskus perhe on päättää semmoseen että tämä toimistos on mies, et sä et voi mennä töihin,

59 59 koska sää olet huono, ei hyväksy sen takia miestänsä. Se riippu perhe, ainakin riippu perheestä kaikki. 5.7 Ajatuksia elämästä Suomessa Haastateltavat kokevat tärkeäksi oman kulttuurin säilyttämisen asuessaan Suomessa. Välimatka kotimaahan on auttanut haastateltavia löytämään uusia näkökulmia omaan uskontoon ja kulttuuriin sekä opettanut arvostamaan niitä enemmän. Minun perhe on ollut hyvin vapaamielisiä, jotka helpottanut minua säilyttämään kulttuurini ja uskontoni Suomessakin. Nyt täällä olen löytänyt paljon uusia asioita omasta uskonnosta ja kulttuurista joita arvostan entistä enemmän. Haastateltavat musliminaiset olisivat kiinnostuneita keskustelemaan omasta uskostaan ja kulttuuristaan kristittyjen naisten kanssa, jos sellainen mahdollisuus järjestettäisiin muualla kuin kirkon tiloissa. Noo mm se on sellainen asia, että me emme käy kirkossa koska..se ei ole niin paha mutta me emme käy siellä. Emme mene kirkon sisältä. Jos meillä olla aika, olemme vapaa, me käydamme ihan vapaasti. Joo, kyllä mä mene siellä jos kutsutaan. Mielenkiintoinen käymme sielä ja kuuntele asioita ja voin mä kerto omasta asioitani. Kyllä menisin. Haastateltavia mietityttää oma tulevaisuus. He kokevat maahanmuuttajien työllistyvän huonosti. Suomessa kaikkien maahanmuuttajien keskiarvoinen työttömyysprosentti on 29. Lukuun on laskettu mukaan myös eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset maahanmuuttajat, joiden keskuudessa työllistyminen on yleensä korkea hyvän koulutuksen johdosta. Muslimimaahanmuuttajien kohdalla työllistyminen tapahtuu usein oman yrittäjyyden kautta. Yleensä perheen

60 60 miehet työskentelevät pitserioissa ja naiset ovat työttömiä. (Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö.) Suomessa ei ole mitään työtä. Ulkomaalaiselle ei ole mitään työtä. Joskus mun veli tekee työtä pitseriassa, mutta naiset ei voi teke pitseriassa työtä, koska ei ole suomalaiset pitseri Sitten ei hyväksy, jos mein naiset menee pitseriravintolaan tekee työtä. Mutta jossain toimistossa voi tehdä työtä, esimerkki lääkärissä. Enemmän meillä on tärkeetä lääkäri, toimisto. Tulevaisuutta pohdittaessa haastateltavilla on samanlaisia toiveita kuin kellä tahansa suomalaisella. Haaveena on opiskelun ja valmistumisen jälkeen työllistyä mieluiseen työpaikkaan sekä perheen perustaminen ja mahdollinen perheenlisäys. Vaikka synnyinmaata pidetään edelleen kotimaana, tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät Suomeen. Kaikki haastateltavat toivovat kuitenkin voivansa käydä kotimaassaan tilanteen siellä rauhoituttua. Nooh, noo tulevaisuudesta mun mieheni yrittä avata yks pitseria, me menemme siellä töissä, jaa haluaisin vielä yks poika. Noo. Kyllä haluan jäädä tänne Suomessa. Mut haluan käydä (kotimaassa), niin kuin vain katsomaan mun perhettä. Ei jäämässä sinne. No kyllä käyn siellä joka vuosi. Mut en jää siellä. Mä haluan ensin opiskeleman täällä Suomessa, koska parempi tila mulla on täälä. Ja sitten on kyllä joskus mä haluan menen naimisiin, koulun jälkeen ja saada lapsi ja perhe, oma perheestä. Ja joo, totta kai mä haluan jäädä suomessa, koska mä en voi takaisin (kotimaahan) enää. Haluan hyvä tulevaisuus itselle ja lapselleni. Nyt kun lapseni pääsi päiväkotiin haluan opiskella ja sitten tehdä töitä. (Kotimaassa) haluan käydä heti kun taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden ja tietenkin kun siellä alkaa olla rauhaa.

61 61 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Tarkat tutkimustulokset ovat mahdottomia aiheen luonteen vuoksi. Tutkimuksessa selvinneitä asioita ei voi yleistää, koska haastateltavia on vain kolme ja kyseessä on henkilökohtaiset kokemukset ja ajatukset. Naisten elämässä korostuu perheen miesten asema, vaikkakin Suomessa elämä on vapaampaa ja naisella on enemmän päätäntävaltaa omaan elämäänsä kuin kotimaassaan. Allah ja Koraani määrittelevät melko tarkkaan musliminaisen toimintatapoja ja elämää. Tutkimusta tehtäessä selvisi, että musliminaisen elämä kotimaassa on poikennut paljon siitä millaista se on nykyään Suomessa. Kotimaassa elämään vaikutti Talebanhallinto, joka rajoitti naisen elämää vahvasti. Jonka vuoksi haastateltavien naisten elämä kapeni työ- ja opiskeluelämästä kotitöihin sekä lastenhoitoon. Taleban vaikutti jopa naisten pukeutumiseen, burkhaa oli pakko käyttää tai nainen saattoi päästä hengestään. Tutkimusta tehtäessä selvisi myös, että haastateltavat kokevat elämän olevan Suomessa turvallisempaa ja vapaampaa. Naisella on enemmän oikeuksia omaan elämäänsä, vaikka aviomies ja veljet edelleen kontrolloivat häntä. Suomalaisten naisten ja miesten välisen tasaarvon haastateltavat kokevat tärkeäksi. Tutkimuksen mukaan islam on haastateltaville naisille tärkeä ja muutto vieraaseen kulttuuriin on haastateltavien kertoman mukaan vahvistanut niin heidän omaa uskoaan kuin kulttuuriaankin. Suomeen tulon jälkeen he eivät tosin enää noudata kaikkia islamin säädöksiä tarkalleen, vaan soveltavat niitä omaan elämäänsä sopiviksi. Allah ja islamin pyhä kirja Koraani koetaan erittäin tärkeäksi, vaikka ulkonaisia muotoseikkoja, kuten huivin käyttöä ja Koraanin lukua ei enää päivittäin tapahtuisikaan. Profeetta Muhammedia pidetään ainoana, joka osasi tulkita Koraania oikein. Häntä pidetään esikuvana hyvästä muslimista ja hänen kirjoituksiaan luetaan. Haastateltavat kertoivat rukoilevansa viidesti päivässä vain Ramadanin aikana, jota he muuten viettävät samalla tavoin Suomessa kuin kotimaassaan. Koraanin lauseita sisältäviä seinävaatteita ja imaamien nimistä

62 62 tehtyjä tauluja löytyy jokaisen haastateltavan kotoa. Moskeijoissa käynti on vähäistä, koska niitä löytyy Suomesta todella vähän. Haastateltavat kertoivat lastenkasvatuksen eroavan paljon tyttöjen ja poikien välillä. Tyttöjen täytyy oppia kotityöt ynnä muut tarpeelliset taidot ennen 13 ikävuotta, sillä tämän jälkeen hän saattaa avioitua. Poikien kohdalla kasvatus on vapaampaa, vaikka heillä onkin läpielämänsä jatkuva velvollisuus elättää vanhempansa. Lapsilta odotetaan vanhempien kunnioittamista ja tottelemista koko elämän ajan. Tutkimusta tehtäessä selvisi huoli kulttuurin säilymisestä lapsilla. Huolta aiheuttavat muun muassa länsimaalaisen ja muslimikulttuurin suuret erot alkoholin käytössä, seurustelukulttuurissa ja pukeutumisessa. Haastateltavat kauhistelivat etenkin suomalaista seurustelukulttuuria ja avoliittoa. Myös suomalaisten alkoholin käyttö ja länsimaalainen paljastava pukeutuminen huolestuttavat, koska toisinaan musliminuoria kiinnostaa kokeilla samoja asioita, joita muutkin nuoret tekevät. Eräs haastateltavista kokee kulttuurin säilyttämisen ja lasten kasvatuksen olevan helpompaa, kun ympärillä on muslimiyhteisön tuki. Kun nuorella on lähellään ystäviä samasta kulttuurista, hän ei välttämättä koe tarpeelliseksi rikkoa islamin säädöksiä. Asuessaan pienellä paikkakunnalla ilman muita muslimiperheitä kulttuurin säilyttäminen on haastavampaa. Näin ollen vanhemmat toivovat, että voisivat kasvattaa lapsensa kotimaassaan, jossa kaikki elävät samojen sääntöjen mukaan. Lisäksi vanhemmat pelkäävät lastensa länsimaalaistuvan niin, että he eivät huolehdi iäkkäistä vanhemmistaan vaan laittavat heidät vanhainkotiin. Haastateltavat kertoivat perinteistä pidettävän kiinni myös kuoleman yhteydessä. Nainen valmistaa naisen ruumiin hautausta varten ja mies vastaavasti miehen. Muslimin hautaus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian, Suomessa seuraavan 48 tunnin kuluessa. Haastateltavat pohtivat myös, onko Allah ja kristinuskon Jumala sama, mutta selvää vastausta asiaan ei ole. Kristinuskon mukaiseen Jeesukseen ja hänen kuolemaansa ristillä haastateltavat eivät usko. Heidän mukaansa Jeesus on

63 63 profeetta, ei Jumalan poika. He uskovat Allahin suunnitelleen kaiken ennalta, mutta ihmisellä on kuitenkin vastuu omista valinnoistaan ja teoistaan. Haastateltavat kertoivat miehen olevan perheen pää. Miehestä riippuen osa auttaa vaimoaan kotitöissä ja lastenhoidossa palkkatyön ohella, kun taas osa odottaa vaimonsa hoitavan kodin ja lapset yksin. Naimisissa olevat haastateltavat olivat tavanneet aviopuolisonsa tuttavien kautta, mikä on nykyisin yleisempää järjestettyjen avioliittojen sijaan. Naisilla on mahdollisuus kieltäytyä avioliitosta niin halutessaan. Haastateltavien mukaan moniavioisuutta esiintyy heidän kotimaassaan, mutta he eivät hyväksy sitä henkilökohtaisesti. Avioeroa naiset pyrkivät välttämään mahdollisimman pitkään. Eron saaminen on naiselle paljon vaikeampaa kuin miehelle. Tutkimusta tehtäessä huomattiin, että suomalaisessa kulttuurissa eläminen on muslimille haastavaa jopa arkipäiväisten asioiden tasolla. Etenkään ruoan ostaminen ei ole yksinkertaista. Suomessa käytetään paljon muslimeille kiellettyä sikaa, jota löytyy muun muassa liivatteesta ja eineshernekeitosta. Muslimit syövät vain oikealla tavalla teurastetun eläimen lihaa eli halal-lihaa. Tällaista lihaa on saatavana vain isompien kaupunkien erikoisliikkeistä. Haastateltavista tuntui aluksi oudolta ruoan lisäksi suomalainen vierailukulttuuri. Muslimeille vieraat ovat hyvin tärkeä osa kulttuuria, heitä kohdellaan kunnioittavasti ja heille tarjotaan runsaasti juhlavia aterioita. Vieraita pidetään Jumalan vieraina ja siksi on töykeää olla vastaanottamatta heitä. Suomalainen tapa soittaa etukäteen ja sopia vierailusta tuntui naisista oudolta, samoin kuin vieraiden kestitys pelkästään kahvipöydän antimilla. Haastateltavien tulevaisuuden haaveet ovat kuin kellä tahansa suomalaisella: opiskelu- ja työpaikka Suomessa, perheen perustaminen tai perheenlisäys. Haastateltavat kokevat työpaikan saannin vaikeaksi. Heidän kokemustensa mukaan maahanmuuttajat työllistyvät huonosti. Lisäksi naiset toivovat pääsevänsä käymään kotimaassaan ja tulevaisuudessa tekemään pyhiinvaelluksen Mekkaan.

64 64 7 YHTEENVETO TYÖN TEKEMISESTÄ Tutkimuksen tekeminen on ollut varsin haastavaa sekä erittäin antoisaa ja opettavaista. Haastavaksi työn teki kiinnostavaan näkökulmaan sopivien haastateltavien löytäminen ja heidän kanssaan aikataulujen yhteensovittaminen. Oli oltava jatkuvassa lähtövalmiudessa eikä omia suunnitelmia voinut oikeastaan tehdä, koska haastateltavat saattoivat ilmoittaa haastattelun sopivuudesta lyhyellä varoitusajalla. Toisaalta juuri tällaisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin saattaa työpaikallakin törmätä. Erittäin haastavaksi koettiin tutkimustulosten lisääminen tutkimukseen. Islamista on jo aikaisemmin tehty tietopaketti, joten sellaista ei haluttu tehdä uudelleen. Lukemisen helpottamiseksi ja välttääkseen asioiden toistamista yhä uudelleen, tutkimustulokset haluttiin yhdistää teoriaosuuteen. Lisäksi kuvien avulla havainnollistettiin haastateltujen naisten elämään kuuluvia asioita. Harva suomalainen esimerkiksi tietää minkä näköinen burkha on. Tutkimuksen tekemiseen haastetta lisäsi myös toisistaan poikkevat ohjeistukset. Antoisaksi tutkimuksen tekemisen on tehnyt uuden tiedon oppiminen, hienoihin ihmisiin tutustuminen ja islamilaiseen kulttuuriin perehtyminen sekä sen parempi ymmärtäminen. Sosiaalialan ammattilaisena on osattava ottaa huomioon asiat kokonaisvaltaisesti. Media tuo islamiin liittyviä asioita esiin melko yksipuolisesti, joten puolueettoman tiedon selvittäminen jää työntekijän vastuulle. Tutkimuksen tekeminen antoi eväitä myös diakoniseen työhön. Haastateltavien ajatukset omasta uskosta laittoivat vastaavasti miettimään omia asenteita ja arvoja; mitkä ovat kristinuskon hyviä puolia ja mitkä ovat heikkouksia sekä missä meillä olisi opittavaa musliminaisten suhteesta islamiin. Lisäksi perehtyminen musliminaisten elämään toi valmiuksia työskennellä yli uskontorajojen. Saaduista tiedoista ja kokemuksista on varmasti etua tulevassa työelämässä. Tutkimus haluttiin toteuttaa alusta lähtien kvalitatiivisesti, koska haastattelut oli parempi tehdä kasvotusten luotettavuuden ja haastateltavien vajavaisen suomenkielen taidon vuoksi. Lisäksi tutkimuksen näkökulmaksi valikoitui tapaustutkimus, koska silloin oli mahdollista syventyä tarkemmin vain yhden musliminaisen ajatuksiin ja kokemuksiin. Haastattelukysymyksiä suunniteltaessa ohjaajat

65 65 neuvoivat tutustumaan teemahaastatteluun, jonka todettiin olevan tutkimukselle paras haastattelutapa. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen aihetta valittaessa media toi islamista esiin pääasiassa muslimien tekemät terrori-iskut. Tutkimuksen edetessä maahanmuuttaja-asiat tulivat entistä ajankohtaisemmaksi yhteisvastuukeräyksen kohteen ja uusien pakolaisten tulon vuoksi. Internetin ja lehtien keskustelupalstat täyttyivät ihmisten kritiikistä maahanmuuttaja-asioihin, etenkin Suomessa vallitsevan taantuman vuoksi. Tutkimuksen esitarkastuspäivän lähestyessä eri medioissa on käsitelty maahanmuuttaja-asioita viikoittain, välillä jopa päivittäin. Median suhtautumisesta aiheeseen on kuitenkin näkyvissä muutosta: journalistien aiempi negatiivissävyinen ote on muuttunut neutraalimmaksi. Musliminaisten arkielämästä ei ole aiemmin tehty tutkimusta. Haastattelemalla pakolaistaustaisia musliminaisia saatiin ainutlaatuista tietoa, josta ei löydy mitään kirjallisuutta. Musliminaisten elämä on tavallaan salattua eikä siitä puhuta julkisuudessa, koska miehet eivät halua kulttuurinsa mukaisesti tuoda naisiaan esiin. Helposti kiinnitetään huomiota ulkoisiin eroavaisuuksiin kuten ihonväriin tai pukeutumiseen. Kuitenkin pinnan alla kaikkia naisia yhdistää samanlaiset kiinnostuksenkohteet, esimerkiksi pukeutuminen, ihmissuhteet ja haaveet. Kokonaisuudessaan tutkimusta oli mielenkiintoista tehdä, haasteista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Tutkimuksessa haluttiin käyttää haastateltavien suoria lainauksia. Vajavaisen suomenkielen taidon vuoksi suorasta lainauksesta ei aina saanut selvää, mistä oli kyse. Näin ollen päätettiin aukikirjoittaa osa vastauksista. Teoriaosuus on verrattain laaja. Tietyistä aiheista olisi haluttu saada enemmän tietoa haastateltavilta, mutta he eivät halunneet käsitellä liian henkilökohtaisiksi kokemiaan asioita. Lisäksi eräät kysymykset muistuttivat liikaa kotimaan kauheista tapahtumista. Haastateltavat eivät itse kokeneet tunteitaan traumaksi, mutta heidän reagoinnistaan pystyttiin tunnistamaan trauman oireita. Naisille kerrottiin mistä apua on saatavilla, mutta he eivät halua muistella ja miettiä menneitä kauheuksia. Näin ollen haastateltavilta ei saatu riittävästi tietoa tutkimustuloksiksi eikä

66 66 siten pakolaisuutta voitu selvittää tutkimuksessa sen tarkemmin. Kaikkia haastattelukysymyksiä ei päädytty käsittelemään tutkimuksessa, koska näkökulmaa olisi silloin tarvinnut muuttaa tai tutkimuksesta olisi tullut opinnäytetyöksi liian laaja. Haastattelukysymyksiä olisikin voinut miettiä tarkemmin jo ennen ensimmäisten haastattelujen tekemistä. Näin olisi säästytty toiselta haastattelukerralta. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista järjestää musliminaisille yhteistilaisuus kristittyjen naisten kanssa. Ideana voisi olla avoin keskustelutilaisuus islamin ja kristinuskon välillä; mitä yhteistä uskonnoista löytyy, mitä hyvää kussakin uskonnossa on, mitä voisi oppia toisen uskonnosta? Huomioon tulisi ottaa paikan puolueettomuus ja rauhallisuus, naisten motivoiminen osallistumaan tilaisuuteen sekä toisen uskonto ja kulttuuri. Lisäksi voisi miettiä, järjestetäänkö tilaisuus isona tapahtumana vai suljettuna ryhmänä sekä pidetäänkö tilaisuus kerran vai useammin.

67 67 LÄHTEET "Allah on Oikeudenmukainen, Kaikkivaltias, Tuomari ja Lempeä". Naisen pukeutuminen. Viitattu Eskola, Jari & Suoranta, Juha Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Finlex. Pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus. Viitattu _2 Haeri, Fadhlalla Islam. Juva: WSOY:n graafiset laitokset. Hallenberg, Helena Miten elää muslimina. Teoksessa Heikki Palva & Ir- meli Perho (toim.) Islamilainen kulttuuri. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena Tutkimushaastattelu. Teemahaastatte- lun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. Keu- ruu: Otavan kirjapaino Oy Hjärpe, Jan Islam oppi ja elämäntapa. Gaudeamus. Hirvonen, Heidi & Vasko, Timo (toim.) Hyvä tietää islamista. Kirkko ja islam. Helsinki: Kirkkohallitus / Kirkon ulkoasiain osasto. Viitattu FD096/$file/hyvatietaaislamista.pdf

68 68 Hämeen-Anttila, Jaakko Islamin käsikirja. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava Oy. Hämeen-Anttila, Jaakko Jeesus, islamin profeetta. Helsinki: Kirjapaja Oy. Islam-opas. Islamin ruokasäännöt. Viitattu Islamic-world. Why Islam Forbids Pork? Viitattu Jokinen, Arja & Kuronen, Marjo i.a. Tapaustutkimus. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatinkoulutus. Viitattu Juntunen, Marko Kouluttaja, tutkija, arabian kielen tulkki ja kääntäjä. Ulkomaalaisvirasto. Helsinki. Henkilökohtainen tiedonanto Kansainvälinen Kohtaamispaikka. Islam. Viitattu Koraani Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kouros, Kristiina Islamilaisen perhelainsäädännön ja suomen lain suhteesta. Teoksessa Martikainen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.) Islam Suomessa Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Porvoo: Painotyö WS Bookwell, Krause, Kaisa & Kiikkala, Irma Hoitotieteellisen tutkimuksen peruskysy- myksiä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

69 69 Kulmala, Emily & Suvilampi, Anna Muslimien kohtaaminen sosiaalialan työssä Tutkimus- ja tietopaketti. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Länsi, Pori. Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kyyhkynen, Marjatta Allahin ja Muhammedin uskonto. Teoksessa Marjatta Kyyhkynen (toim.) Ajankohtainen islam. Helsinki: Kirjapaja, Maailman Uskonnot. Islamin synty ja oppi. Viitattu pageid=12 Markkanen, Tapio Tähtitiede Opillinen sivistys. Teoksessa Heikki Palva & Irmeli Perho (toim.) Islamilainen kulttuuri. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, MTV3 a. Muslimien vaikutus Suomessa kasvaa. Uskontotieteilijä Tuomas Martikainen. Viitattu MTV3 b. Musliminaisten huivin käyttö töissä aiheuttaa kiistoja. Viitattu Mustanoja, Ulla-Marjatta Muslimiruokailuun liittyviä tapoja ja säännöksiä. Teoksessa Tuula Sakaranaho & Heikki Pesonen (toim.) Muslimit Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino,

70 70 Pentikäinen, Marja Loputon matka Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Työpoliittinen tutkimus Helsinki: Työministeriö. Väitöskirja. Viitattu utkimus/tpt274.pdf Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennus. Helsinki: Kirjapaja. RaamattuNET. Islamin synty, oppi ja elämä. Viitattu Raittila, Pentti & Maasilta, Mari Silmäyksiä islamin esittämiseen suomalaisessa journalismissa. Teoksessa Tuomas Martikainen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.) Islam Suomessa Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Porvoo: Painotyö WS Bookwell, Saarelma, Reino Islamin kätketyt kasvot Kansanislam. Teoksessa Marjatta Kyyhkynen (toim.) Ajankohtainen islam. Helsinki: Kirjapaja, Salminen, Elina Etnologian amanuenssi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Sähköpostiviesti Vastaanottaja Marjo El Badri. Satakunnan Kansa , 4. Kokemäki sai vieraita 12 maasta. Soininen, Marjaana Tieteellisen tutkimuksen perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku. Soramies, Risto Kristinuskon Jumala ja islamin Allah. Teoksessa Marjatta Kyyhkynen (toim.) Ajankohtainen islam. Helsinki: Kirjapaja, Suomen islamilainen yhdyskunta Islam uskomme.

71 71 Tampereen Islamin yhdyskunta. Tampere islam society. Islamin käsitteitä lyhyesti. Viitattu Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä; Gummerus Kirjapaino Oy. Turun Sanomat. Turvapaikanhakijoita pikaisesti Kokemäelle. Viitattu Turvaa etsimässä. Viitattu Ulkomaalaisvirasto. Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio. Viitattu m Uskonnot Suomessa. Islam. Viitattu Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö. Työllistyminen Suomessa. Viitattu Vastaanottokeskusinfo. Viitattu

72 72 Kuva-lähteet Kansikuva. Viitattu n.jpg Kuva 1. Islam. Viitattu Kuva 2. Koraani. Viitattu jpg Kuva 3. Rukousmatto. Viitattu jpg Kuva 4. Naisten rukoushetki. Viitattu Kuva 5. Mekka. Viitattu Kuva 6. Allah. Viitattu mbolallahcomp.png/250px-islamsymbolallahcomp.png Kuva 7. Muslimiperhe. Viitattu Kuva 8. Burkha. Viitattu _Oppression/Muslim_family_photo.jpg Kuva 9. Ruokia. Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry.

73 73 LIITTEET Liite 1. Saatekirje Hei, olemme Satu ja Marjo. Opiskelemme Porin Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja teemme lopputyötä. Aiheenamme on Suomeen muuttaneiden musliminaisten elämä. Haluamme haastatella 4 (kotimaasta) tullutta naista, jotka ovat asuneet Suomessa muutaman vuoden. Tässä on kysymykset valmiina, että voit miettiä vastaukset valmiiksi. Kukaan ei saa tietää ketä olemme haastatelleet. Työssä haastateltavat ovat vain haastateltava 1, 2 tai 3. Haastattelu on yksilöhaastattelu eli paikalla on vain sinä ja Satu ja Marjo. Toivottavasti voit auttaa meitä työssämme! Kiitos jo valmiiksi. Ystävällisin terveisin, Satu ja Marjo Kysy lisää jos haluat: Marjo Anttila marjo.anttila@student.diak.fi Puh. Satu Huhtanen satu.huhtanen@student.diak.fi Puh.

74 74 Liite 2. Haastattelukysymykset TAUSTATIEDOT JA VASTAANOTTO 1. Milloin olet tullut Suomeen? 2. Minkälainen tilanne kotimaassasi oli? 3. Miten tulit Suomeen? Suoraan vai leirin kautta? 4. Kuka auttoi, että pääsit Suomeen? 5. Miten sinut otettiin vastaan Suomessa? Onko sinulle oltu ystävällisiä vai ilkeitä? 6. Miltä tuntui tulla Suomeen? Mikä oli ensin kamalaa, mikä oli hauskaa? 7. Onko koko perheesi Suomessa? Milloin olet viimeksi nähnyt perheesi? ARKIELÄMÄ 8. Kerro elämästäsi kotimaassa. 9. Onko elämäsi Suomessa erilaista kuin kotimaassa? Jos on, niin miten? 10. Onko naisen elämä erilaista Suomessa kuin kotimaassasi? 11. Onko sinulla suomalaisia ystäviä? 12. Saatteko kaikki tarvitsemanne ruuat ja tavarat kotipaikkakuntanne kaupoista? 13. Käytätkö erilaisia vaatteita Suomessa kuin kotimaassa? USKONTO JA KULTTUURI 14. Mitä islam merkitsee sinulle tällä hetkellä? 15. Mikä merkitys Koraanilla on elämässäsi? 16. Rukoiletko joka päivä? 17. Ovatko oma uskonto ja kulttuuri säilyneet Suomessa? 18. Miten toteutat uskontoasi Suomessa? 19. Vietättekö uskonnollisia juhlia? Onko siihen mahdollisuus? 20. Mitä ajattelet kristinuskosta ja kristityistä? 21. Oletko lukenut Raamattua?

75 75 MUITA KYSYMYKSIÄ 22. Minkälaiset häät (mennä naimisiin) kotimaassasi on? Pystyttekö pitämään samanlaiset häät Suomessa kuin kotimaassanne? 23. Minkälaiset hautajaiset kotimaassasi on? Miten järjestätte hautajaiset Suomessa? Tiedättekö mihin Suomessa haudataan muslimeja?

76 76 Liite 3. Haastattelun lisäkysymykset 1. Lääkärissäkäynti: - Voitko käydä yksin jos sinulla on mies? - Onko väliä onko lääkäri mies vai nainen? 2. Kasvatetaanko tytöt ja pojat eri tavalla? Miten? 3. Kumpi on sinun kotimaa: Suomi vai (kotimaa)? 4. Haluatko käydä Mekassa (Mäkka)? 5. Minkälainen Allah on mielestäsi? Jos sinun täytyisi kuvailla Allahia, miten kuvailisit? 6. Mikä merkitys sinulle on profeetoilla? 7. Uskotko enkeleihin? 8. Uskotko että Allah on valmiiksi määrännyt kaiken? Eli et voi itse tehdä mitään, vaan Jumala on päättänyt valmiiksi kaiken? 9. Mitä sinun mielestäsi ihmiselle tapahtuu kun hän kuolee (ei ruumis, vaan henki)? Kuka pääsee taivaaseen? Kuka joutuu helvettiin? Kun ihminen tekee syntiä kun hän elää, joutuuko hän maksamaan takaisin kun hän kuolee? Voiko ihminen vastustaa syntiä? 10. Onko kotona Koraanin lauseita tai profeettojen, kalidien, imaamien nimiä tai amulentteja? 11. Elätkö islamilaisen vai länsimaisen ajanlaskun mukaan?

77 Mitä ajattelet siitä, että miehellä voi olla monta vaimoa? Onko se sinun mielestäsi ok? Tunnetko ketään jolla on monta vaimoa? Saako mies ottaa vaimoja kysymättä keneltäkään? 13. Miehen ja naisen asema perheessä? Mitä nainen tekee kotona? Mitä mies tekee kotona? Kuka päättää asioista? Kuka käy kaupassa vai käykö yhdessä? Kuka maksaa? Kuka sanoo mitä kotiin ostetaan esim. uusi sohva? 14. Mitä ajattelet avioerosta? Onko ok koskaan? 15. Kun vieras tulee kylään, miten kohdellaan/otetaan vastaan? Eroaako Suomi/kotimaa? 16. Mitä ajattelet alkoholi, tupakka, huumeet, kahvi, kola- ja energiajuomat? 17. Mitä työtä voi tehdä Suomessa? Mikä on naisten työ? Mikä on miesten työ? 18. Luetko lehtiä? Minkälaisia? Katsotko televisiota? Mitä ohjelmia katsot? Käytkö elokuvissa? Minkälaisia katsot? Kuunteletko radio? Mitä ohjelmia? 19. Mitä harrastat (Suomessa)? 20. Mitä hyvää islamissa on kulttuurina ja uskontona? Onko huonoa? 21. Tiedätkö Jeesuksesta, kuka hän oli? Kuinka hän syntyi? Mitä ajattelet siitä että kristitty uskoo Jumalaan, Hänen poikaansa ja Pyhään Henkeen? Jeesuksen sovitustyö? 22. Oletko koskaan tuntenut että joku ei tykkää sinusta koska et ole suomalainen ja olet muslimi? Neuvo: miten tullaan keskenään toimeen kun olemme erilaisia.

78 78 Liite 4. Rukouksen kulku Rukoilijan on pestävä puhtaalla juoksevalla vedellä kasvonsa, kätensä ja jalkansa. Jos vettä ei ole, sen voi korvata hiekalla. Rukouksen kulku on tarkoin määrätty, ja se suunnataan kohti Mekkaa. 1. Rukous alkaa seisten. 2. Ensin lausutaan rukouskutsu ja sen jälkeen sanotaan: "Jumala on suuri". 3. Varsinainen rukous aloitetaan lausumalla Koraanin ensimmäinen suura: Jumalan, Armeliaan Armahtajan, nimeen. Kunnia Jumalalle, maailman herralle, Armeliaalle Armahtajalle, Tuomiopäivän ruhtinaalle " 4. Toisen suuran lausumisen jälkeen rukoilija kumartuu eteenpäin ja tarttuu käsillä polviinsa. 5. Seuraavaksi hän kumartuu maahan siten, että varpaat, polvet, kämmenet ja otsa koskettavat lattiaa (tai maassa olevaa rukousmattoa) samanaikaisesti. 6. Sen jälkeen rukoilija asettautuu puoli-istuvaan asentoon. Toinen maahan kumartuminen päättää yhden kumarrussarjan. Niitä tehdään vaihteleva määrä eri vuodenaikoina. 7. Rukous päättyy uskontunnustukseen, siunaukseen profeetalle ja hänen perheelleen sekä rauhantervehdykseen. Rukoilija katsoo oikealle ja vasemmalle ja lausuu: "Rauha kanssanne".

79 Muslimin rukouksen kulku 79