LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, YRITTÄJYYS JA YRITTÄJYYSKASVATUS

Transkriptio

1 Arvo Jäppinen LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, YRITTÄJYYS JA YRITTÄJYYSKASVATUS Johdanto Liiketoiminta-osaamisen kehittäminen on pitkään ollut opetusministeriön ohjelmissa. Se on ollut tärkeä osa alan korkeakoulujen kehittämistä. Kauppakorkeakoulut ja kauppatieteelliset tiedekunnat ovat vanhastaan kantaneet päävastuun kansallisesta liiketoiminta-osaamisesta. Niiden tehtävänä on ollut kouluttaa huippuosaajia ja vastata myös alan tutkimuksesta. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana perustettu ammattikorkeakouluverkko toi alan koulutukseen uuden merkittävän toimijan. Yrittäjyys tuli voimakkaasti kuvaan mukaan lamavuosina, jolloin yrittäjyys alettiin nähdä suurena kansallisena haasteena maan talouden, työllisyyden ja tulevaisuuden turvaajana. Tuolloin ensimmäistä kertaa alettiin vakavasti painottaa, että yrittäjyysvalmiuksiin kouluttaminen tulee sisällyttää myös muiden kuin kauppatieteiden alojen tutkintokoulutukseen. Vähitellen yrittäjyyden edistäminen laajeni koko koulutussektorin tehtäväksi ja yrittäjyyskasvatus osaksi koulujen opetussuunnitelmia aina perusopetuksesta alkaen. Yliopistot Opetusministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa vuosien varrella lisännyt kauppatieteellistä koulutusta. Samoin on erityisesti kiinnitetty huomiota kauppatieteellisen tutkimukseen ja sen laadun parantamiseen. Arviointien johtopäätöksissä on toistuvasti korostettu, että kauppakorkeakoulujen sisäinen rakenne on liian pirstaleinen ja oppiainesidonnainen. Tästä syystä on ollut vaikeuksia saada aikaan koulutusohjelmia tai tutkimushankkeita, jotka olisivat laaja-alaisempia ja vaikuttavampia kuin olemassa olevat. Myös tohtorikoulutus on ollut liian vähäistä. Kauppakorkeakoulujen traditio on painottanut ekonomikoulutusta, joka on ollut hyvätasoista, mutta korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen juurtuminen on ollut hidasta. Aikaisempien ohjelmien lisäksi on vuosina toteutettu yliopistojen liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kansallista kehittämisohjelmaa. Ministeriö on pyytänyt yliopistoja esittämään kehittämishankkeita ja tukenut niitä taloudellisesti 5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on ollut saada bottom-up -periatteella yliopistoilta innovaatioita ja sitoutumista niihin. 283

2 Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen pitäisi saada hyvien käytänteiden kautta pysyväksi osaksi yliopistojen normaalia toimintaa. Yrittäjyys ei kuulu vain kauppatieteilijöille vaan koko yliopistoyhteisölle. Se on koulutus- ja tutkimustoimintaa, mutta myös merkittävä osa yliopistojen kolmatta tehtävää. Hankkeiden määrä ja laatu on ollut lupaava ja mukana on ollut myös monia yrittäjyyttä tukevia hankkeita. Positiivista on myös, että monien tutkijakoulujen ohjelmiin on liitetty yrittäjyysvalmiuksiin tähtäävää koulutusta. Turun Kauppakorkeakoulussa tehdyssä selvityksessä Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:10) todettiin, etteivät yliopistot ole erityisen hyvin valmistautuneet yritysyhteiskuntaan siirtymiseen. Kaikissa yliopistoissa ei koeta vielä yrittäjyyttä tai yrittäjyyskoulutustakaan itselle kuuluvaksi. Katsotaan, ettei yrittäjyyden opetusta ole helppoa yhdistää yliopistojen muihin tehtäviin. Asenteet ovat joissakin tapauksessa jopa kielteiset. Akateemisen tutkimuksen ja yrityselämän kuilu on liian suuri. Akateeminen yrittäjä syntyykin yleensä vasta muutamien vuosien työkokemuksen jälkeen. On siis selvää, että työtä on vielä paljon edessä ennenkuin voidaan todeta, että liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen on laajalti vakiinnuttanut asemansa koko yliopistoyhteisössä. Kehityksen ja muutoksen tulee ensisijassa lähteä yliopistojen sisältä. Opetusministeriön tehtävänä on kannustaa ja tukea tätä työtä. Osaamisen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi opetusministeriö jatkaa yliopistojen liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämisohjelmaa vuosina Opetusministeriö katsoo, että yliopistot tarvitsevat omat yrittäjyysstrategiansa. Tässä tarkoituksessa on pyydetty Jyväskylän yliopistoa, Helsingin kauppakorkeakoulua, Turun kauppakorkeakoulua, Vaasan yliopistoa ja Lappeenrannan teknillistä yliopistoa valmistelemaan pilottiluonteisesti omat yrittäjyysstrategiansa. Näistä voisivat muut yliopistot hyötyä omassa kehittämistyössään. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen perustamisessa lähdettiin alusta pitäen siitä, että niiden tehtävänä on yritysyhteistyö ja siihen liittyvä osaaminen. Ammattikorkeakoulujen tulee lainsäädännönkin perusteella palvella pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, kohdistaa koulutuksensa ja tutkimus- ja kehitysosaamisensa sille alueelle. Tämän lisäksi erityisenä vastuualueena on yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tulee myös vahvistaa yrittäjien sukupolvenvaihdoksissa tarvittavaa osaamista. Opetusministeriön vuonna 2003 yrittäjyyttä koskevan kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat ottaneet niille kuuluvan tehtävän vakavasti. Ne ovat tehneet paljon toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Meneillään on monia yrittäjyyskoulutushankkeita ja yrityshautomotoiminta lisääntyy. Harjoitusyrityksiä on syntynyt kiitettävästi. Vuosina opetusministeriö rahoittaa noin kymmentä yrittäjyyshanketta, joilla tuetaan opetusministeriön 284

3 yrittäjyyskasvatuksen linjauksia. Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen kehittämistyössä on mukana yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, joka on käynnissä 11 ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriö tukee valtakunnallista, kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistä yrittäjyysverkostoa, jonka vetovastuu on Lahden ammattikorkeakoululla. Verkosto lisää ammattikorkeakoulujen yhteistyötä sekä osaamis- ja kehittämisvoimavaroja yrittäjyyden edistämiseksi. Verkosto valmistelee ammattikorkeakoulujen yhteisen yrittäjyysstrategian, joka valmistuu vuoden 2006 keväällä. Jokaisen ammattikorkeakoulun tehtävänä on tämän jälkeen viedä strategia oman toimintansa käytäntöön. Tavoitteeksi asetetaan, että noin joka viides tutkinnon suorittaneista ryhtyy yrittäjäksi jossain vaiheessa työuraansa. Ammattikorkeakouluilla ei ole toiminnan kehittämistä haittaavaa traditiota, kuten ainakin osalla yliopistoista. Siksi ne ovat päässeet suhteellisen nopeasti eteenpäin. Itse asiassa monilla ammattikorkeakouluilla on positiivinen lähtökohta, koska niiden pohjana on entinen opistoaste, jolla oli jo hyvät yhteydet teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Ammattikorkeakouluja tullaan edelleen kannustamaan yrittäjyyden edistämisessä siten, että yrittäjyys tulee olemaan yksi tuloksellisuuden mitta kaudella Koulut ja opettajat On tärkeää, että yrittäjyyskasvatus sisältyy jo varhain lasten ja nuorten koulutukseen. Perusopetuksen kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa on omana aihekokonaisuutenaan osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen tulee toteutua eri oppiaineissa sille luonteenomaisesta näkökulmasta oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Tarkoituksena ei ole opettaa peruskoululaisille yrittäjän ammattia vaan niitä perustaitoja, joita aktiivinen kansalainen tarvitsee, työskenteleepä hän myöhemmin yrittäjänä tai muissa tehtävissä. Tällaisia ovat vastuun ottaminen itsestään ja omista asioistaan, tunnollisuus, itsenäisyys, oma-aloitteisuus jne. Myös lukion opetussuunnitelman perusteissa on vastaava siihen ikäkauteen liittyvä aihekokonaisuus. Yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuus integroidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa oppiaineisiin ja koulun toimintakulttuuriin. Paikalliselle tasolle kohdistuva haaste on, miten hyvin yrittäjyys saadaan sisältymään osaksi kouluelämää. On myös tärkeää, että jo peruskouluvaiheessa oppilaat voivat tutustua yrityksiin. Tämä edellyttää, että koulu ja yritykset toimivat yhdessä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Laissa ammatillisista oppilaitoksista määritellään yhdeksi tavoitteeksi yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehdyttäminen. Yrittäjyyteen kasvaminen on mukana eri alojen opintojen tavoitteissa. Sisäisen yrittäjyyden lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot yritystoiminnasta ja pystyy hahmottamaan yritystoimintaa ja että hän saa realistisen kuvan omista mahdollisuuksistaan oman alansa yrittäjänä. Kaupan ja hallinnon alalla yri- 285

4 tystoiminta on keskeinen osa opintoja ja muilla aloilla integroitu osa. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin on sisällytetty yrittäjänä toimimisen valmiudet. Tavoitteena on, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs, työtään arvostava työntekijä ja yrittäjä. Jo 1990-luvulla perustettiin yrittäjän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Yrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu yrittäjäksi aikoville henkilöille, joilla on jo ennestään jokin ammatti. Tutkinnossa määritellään ne vaatimukset, joita yritystoiminnan käynnistämisessä tarvitaan. Erikoisammattitutkinto on syventävä, yrittäjän ammattitaitoa kehittävä tutkinto. Vuonna 1999 tulisi mahdolliseksi, että yrittäjänä toimiva voi kouluttaa itseään oppisopimuskoulutuksella omassa yrityksessään Lisäksi virtuaalisesti voi hankkia yrittäjyysosaamista yrittäjän ammattitutkintoon tai yleensä kouluttautumiseen yrittäjäksi. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumisessa käytännössä avainasemassa ovat opettajat, heidän asenteensa ja osaamisensa. Opettajankoulutuksen kehittäminen yrittäjyyskasvatusta tukevaksi on suuri haaste yliopistojen opettajankoulutuslaitoksille, jotka eivät aina ole kovin joustavia ja ripeitä muutosten edessä. Opettajankoulutuksen kehittäminen onkin ollut opetusministeriön yrittäjyyskasvatushankkeen yksi tärkeimmistä osa-alueista. Opettajankoulutusta on kehitetty siihen suuntaan, että jokainen opettaja, oli hän sitten luokanopettaja tai aineenopettaja, saisi perusvalmiudet opetussuunnitelman mukaisen yrittäjyyskasvatuksen opettamiseen. Toivottavasti yhtään opettajaa ei voi valmistua ammattiinsa saamatta näitä valmiuksia ja myös tarvittavia myönteisiä asenteita. Tätä tavoitetta ollaan lähestymässä. Lisäksi lähes kaikki opettajankoulutuslaitokset tarjoavat perusteellisempaa 15 opintoviikon koulutusta niille opettajiksi koulutettaville, jotka haluavat syvempää osaamista. Suuri haaste on myös täydennyskoulutuksen antaminen jo opettajan ammatissa toimiville. Heitä ei saa jättää yksin, koska yrittäjyyskasvatus on heille uusi asia ja osa opettajista vieroksuu sitä. He tarvitsevat sekä oppimateriaalia että oman osaamisensa kehittämistä. Tämä on opetusministeriön suunnitelmissa yksi opettajien täydennyskoulutuksen painopistealue. Tulevaisuus Liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden edistäminen on tulevina vuosina edelleen kansakunnan agendalla keskeisessä asemassa. Globalisaatio ja maamme väestön kehitys lisäävät yhä vaatimuksia ja edellyttävät merkittävää henkistä ja taloudellista investointia tälle alueelle. Tämä ei ole yhden sektorin asia, vaan kaikkien. Opetusministeriön toimialalle kohdistuu kuitenkin erityisiä odotuksia osaamispohjan laajentamiseksi ja syventämiseksi. Tässä esityksessä ei ole käsitelty tutkimuksen roolia, mutta myös sen merkitys tulee varmuudella kasvamaan, kun haetaan syvempää tietopohjaa ja osaamista ymmärtämiselle ja kehitystyölle. 286

5 Koulutuksessa on tärkeää, että edetään koko rintamalla. Ei voida sanoa, että kysymys on vain korkeakoulujen liiketoimintaosaamisesta. Huippuosaaminen on tietysti hyvin tärkeää, mutta yhä enemmän on kysymys myös siitä, että liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden perustaa luodaan jo lastentarhasta ja esiopetuksesta alkaen. Ellei siellä saada perusvalmiuksia, myönteisiä arvoja ja asenteita, on niitä vaikea myöhemmin muuttaa. Sieltä ne huippuosaajat ja yrittäjät tulevat, jos ovat tullakseen. Opetusministeriön lähtökohtana on ollut eteneminen laajalla rintamalla, perusopetuksesta yliopistoihin, kullekin tasolle ominaisella tavalla. Kun tämä otetaan lähtökohdaksi, tarvitaan erittäin laajapohjaista yhteistyötä. Tätä varten opetusministeriössä on edustava yrittäjyyshankkeen johtoryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset toimijat: ministeriöt, teollisuuden, kaupan ja yrittäjien järjestöt, ammattijärjestöt, keskushallinto, aluehallinto, paikalliset toimijat eli kaikki ne, joilla on rooli yrittäjyyden ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisessä. Tämä yhteistyö on toiminut hyvin ja useat niistä asioista, joista edellä mainitaan, ovat tämän ryhmän ja sen jäsenten ideoimia tai heidän taustayhteisöjensä toimeenpanemia. Laajan rintaman politiikka edellyttää vastakin tällaista yhteistyötä ja sitoutumista onnistuakseen. Kokemukset ovat niin hyvät, että on syytä olla optimisti. Arvo Jäppinen on valtiotieteen maisteri. Hän on opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja yrittäjyyshankkeen johtoryhmän puheenjohtaja. Arvo Jäppisellä on pitkä ura opetusministeriössä koulutus- ja tiedepolitiikan eri tehtävissä. Hän toimi koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijana OECD-edustustossa Pariisissa vuosina