Vuosi on vaihtunut ja samalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosi on vaihtunut ja samalla"

Transkriptio

1

2 2 Pääkirjoitus Kallellaan Keskiviikkona 29. tammikuuta Muutoksen haasteet Vuosi on vaihtunut ja samalla ylioppilaslehden toimituk sen väki. Lehti on muutoksen haasteiden edessä. Ilmestymistahtia on harvennettu siten, että tänä vuonna lehti ilmestyy 9 kertaa eli kerran kuussa lukukausien aikana. Tällä muutoksella pyritään profiloimaan lehteä selkeästi informaatiopitoiseksi kerran kuussa ilmestyväksi aikakauslehtityyppiseksi opiskelijajulkaisuksi. Opiskelijat ja opiskelu ovat edelleen tärkein lähtökohta informoinnille. Etsimmekin toimituksessa tuntosarvet pystyssä mediavirran aukkopaikkoja, tehdäksemme lehtijuttuja asioista, joista muut eivät opiskelijoille kirjoita. Tiukkojen asia-aiheiden lisäksi jokaisessa numerossa on kevyitä juttuja, joiden parissa voi viihtyä kahvipöydässä lyhyelläkin luentotauolla. Olen kuullut turhan usein väitteen, että ylioppilaslehdet eivät ole enää kantaaottavia keskustelun herättäjiä. Ylioppilaslehden tulee aina muistaa roolinsa vallan vahtikoirana ja opiskelijoiden etujen ajajana. Tämän vuoksi toimituksessa seuraamme päätöksentekoa eri tahoilla ja tasoilla, otamme tarvittaessa kantaa, tuomme opiskelijoiden äänen kuuluville, emmekä pelkää tarttua haastaviinkaan aiheisiin. Lehdessä on tänä vuonna aihealueita, joista pyritään kirjoittamaan jokaisessa numerossa. Tietotekniikka ja tietoverkot ovat osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää, eivätkä enää mitään marginaaliporukan nörtteilyä. Siksi kirjoitammekin tästä aiheesta säännöllisesti. Toinen vakioaihe ovat työelämä ja työmarkkinat, sillä yhä useampi opiskelija ei ainoastaan opiskele, vaan työskentelee samalla ja viimeistään valmistumisen jälkeen työelämä kutsuu kaikkia. Ihmissuhteista kirjoitamme, sillä opiskeluaikojen ihmissuhteet ovat tunnetusti aivan oma lukunsa. Tavoitteena on, että lukijat voivat peilata omia kokemuksiaan muiden kertomiin tarinoihin. Lehdessä tehdään vuoden mittaan myös kurkistuksia akateemisen elämän ja Viime viikkoina olen miettinyt jäsenistön suhtautumista yhteisöönsä... Olemassaolon tarkoitus opiskelijakulttuurin historian hämäriin, sillä jos ei mennyttä aikaa tunne, ei nykymenoa voi kovin syvällisesti ymmärtää. Lehden ulkoasu on myös kokenut uudistuksia. Uudella ulkoasulla pyritään tukemaan profiloitumista aikakauslehdeksi. Niin ikään kuvajournalismiin kiinnitetään tänä vuonna entistä enemmän huomiota. Toimituksessa arvioimme työtämme jatkuvasti, sillä tavoitteenamme on, että tekijät kehittyvät ja lehti sen myötä. Tämän vuoksi painotan, että haluamme, suorastaan janoamme palautetta, niin myönteistä, kuin rakentavalla tavalla kriittistäkin. Realistina kuitenkin tiedostan myös sen, että kaikkia emme voi koskaan miellyttää. Riikka Klemola päätoimittaja Vaasan ylioppilaslehti ylioppilaslehti vaasanan Sitoutumaton opiskelijalehti 34. vuosikerta Numero 1/2003 Seuraava lehti ilmestyy keskiviikkona Toimitus pidättää itsellään oikeuden m(u)okata saamaansa materiaalia Seuraava DL tiistaina klo 16 Toimitus: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Mainosmyynti: Valtakunnallinen mainosmyynti: Julkaisija: Painatus: TÄSSÄ LEHDESSÄ VYY:n uusi hallitus Vaasan ylioppilaslehti Wolffintie 34, Vaasa puh. (06) fax. (06) Riikka Klemola (050) Stefani Urmas (044) Markku Räisänen (044) Karel Christensen (044) Pirunnyrkki Oy (02) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Lehtisepät Oy. Lipponen vieraili Vaasassa Vaasalaisten teekkareiden jäljillä Kauppakorkeakoulusta yliopistoksi Vuosijuhlien kynnyksellä Vaasan teatterikevät Rockwerstaan tunnelmia MC-asennetta á la Mariska Paljon on tapahtunut näinä muutamina viikkoina, kun olen voinut nuijaa täällä ylioppilaskunnassa heiluttaa. Hallitus on ehtinyt vastaanottaa uusia opiskelijoita, järjestellä käytävää ja pohtia tulevaa. Olemme valmistautuneet kohtaamaan tulevat haasteet ollaksemme vakuuttavia vaikuttajia ja asiantuntijoita omalla kentällämme. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sillä en ole selvännäkijä. Siksi on parempi olla varautuneena kaikkeen. Matkalla valmiiseen maailmaan on luontevaa asettaa tavoitteita ja toimia niiden mukaan. Jos ei tee mitään, ei tee virheitä, mutta saavutuksetkin jäävät usein vähäisiksi. Yhden vuoden aikana ei ehdi puuttua kaikkiin niihin asioihin, joihin kaipaa muutosta. Siksi voimavarojen tehokas jakaminen on tarpeellista. Edessä on mielenkiintoinen ja haastava kausi luotsatessa tätä ylioppilaskuntaa parempaan huomiseen. Sellaiseen, jossa jäsenet tuntevat aitoa yhteenkuuluvuutta ja voivat hyvin. Opiskelijoiden tulisi myös tietää, että ylioppilaskunnan toimijat ahkeroivat, jotta opiskelun edellytykset olisivat parhaat mahdolliset. Myös laki velvoittaa ylioppilaskuntaa edistämään opiskelijoiden yh- teiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Viime viikkoina olen miettinyt jäsenistön suhtautumista yhteisöönsä; miten tyytyväisiä ylioppilaskunnan toimintaan ja sen eri rooleihin todellisuudessa ollaan. Toimimme opiskelijoiden etujärjestönä ja palvelujen tuottajana. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että jokainen olisi tai edes voisi olla tyytyväinen työhön, jota teemme. Sen vuoksi keskitymmekin siihen minkä osaamme parhaiten. Näin saamme myös aikaan eniten. Olemme asiantuntijoita opiskelijaelämässä ja sen erityispiirteissä. Vaikkei ulkomaisten valuuttaliikkeiden sääntely tai kansainvälisten kriisien lopettaminen aivokirurgiaa olisikaan, en pidä tarpeellisena, että meidän pitäisi jokaisen jäsenemme nimissä niistä jotain lausua. Jättäkäämme nämä asiat asiantuntijoille. Ylioppilaskunnan kansalaisjärjestörooli on kuitenkin kiistaton. Sen, mitä tällä saralla teemme, täytyy kuitenkin olla tavalla tai toisella kytköksissä opiskelijaan. On myös olemassa asioita, jotka liittyvät olennaisesti opiskeluun, mutta joiden puolesta toimiminen on kuin huutaisi autiolla saarella. Yliopiston perusrahoituksen turvaamiseksi käytävässä taistelussa ei pienen opiskelijayhteisön kannata pitää suurinta melua. Vaikutusmahdollisuuksien lista loppuu lyhyeen, sillä vastaavista asioista päätetään areenoilla, joille yksinäisen yo-kuntalaisen on vaikea päästä. Tätä varten onkin perustettu jotakin paljon ilkeämpää, ylioppilaskuntien liitto. Lähtökohtaisesti opiskelijan asema ja opiskelun edellytykset tässä yliopistossa ovat hyvät, vaikka innokkaimmat ylioppilaskunta-aktiivit näkevätkin usein vain asioiden varjoisimmat puolet. Muutoshalukkaimmat turhautuvat nopeasti, kun tuntevat tarpovansa loputtomassa suossa eteenpäin pääsemättä. Yliopistomaailmaa leimaa juuri asioiden hidas eteneminen ja asteittainen paraneminen, jolloin saattaa syntyä tunne tuulimyllyjä vastaan taistelusta. Toimenpiteitä vaativia epäkohtia kyllä löytyy, mutta ne hoidetaan tarkoituksenmukaisesti. Pahanmakuisesta ruoasta on turha mennä lataamaan naama punaisena rehtorille. Kalle Pinni Hallituksen puheenjohtaja Kannen kuva Stefani Urmas TSEMPPINKIOSIO MAISA TÖYRÄS Pahinta mitä sinulle voi tapahtua on kuolema, eikä sekään ole kovin kauheaa.

3 Vaasan ylioppilaslehti 3 P Ä I V Ä N P O L T T A M A T Laatuyksiköitä yliopistoomme VAASAN KAUPUNGINHALLITUS päätti yksimielisesti Rantamyllyn betonisiilojen ostamisesta VOAS:lta. Kauppa aiheuttaa kaupungille 2,8 miljoonan euron kustannukset, jois- Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen laitosta ja aikuiskoulutuksen osalta Levón-instituuttia esitetään laatuyksiköiksi vuosiksi Asian esittelee opetusministeriölle korkeakoulujen arviontineuvosto, jonka mietinnön pohjalta myös päätös käytännössä tehdään. Johtamisen laitoksen saamaan laatuyksikön arvonimeen vaikutti eritoten korkeakoulupedagogiikan uudistamistyö, mittava toiminta aikuiskoulutuksen alueella sekä tunnustusta saanut tutkimustoiminta. Vaasan yliopiston aikuiskoulutusstrategia nähdään selkeäksi ja sen toteutus on eritoten Levón-instituutin tehtävä. Se on puolestaan ansioitunut lähialueiden koulutustarpeitten kattamisessa sekä kansainvälisten kontaktien solmimisessa. Sen asiakasläheinen lähestymistapa ja innovaatiot, jotka näkyvät aktiivisena mukanaolona yliopiston ulkopuolella ja uusina tuotteina sekä koulutusmenetelminä, ovat erityisen kiittelyn kohteena. Siilomurheet kaupungille? OLLI KOHONEN Arkkitehtitoimisto Gerd Hytösen siilovisio. Siiloseikkailu jatkuu, mutta opiskelijoiden lienee enää turha haaveilla pyöreistä merenranta-asunnoista. SUURI SIILOSEIKKAILU 1992 VOAS ja kaupungin kiinteistöyhtiöt Pikipruukki ja Klemetinkaari ostavat tyhjäksi käyneen Rantamyllyn 4,2 miljoonalla eurolla Asemakaava asuntojen rakentamiseksi siiloihin vahvistetaan. Valituskierre alkaa Åbo Akademin säätiö ja Harry Schaumanin säätiöt ostavat myllykiinteistön, eivät kuitenkaan elevaattoritornia ja siiloja. Säätiöt ostavat elevaattoritornin myöhemmin Vaasan kaupunki myy oman osuutensa Myllynrannan kiinteistöstä VOAS:lle. NCC tekee suunnitelmia asuntojen rakentamiseksi siiloihin Syksyllä siiloissa havaitaan homevaurioita. Pikipruukki luopuu hankkeesta VOAS tarjoaa marraskuussa siiloja ostettavaksi kaupungille. Muista perua tenttiilmoittautuminen Mikäli olet ilmoittautunut tenttiin, mutta et syystä tai toisesta sinne mene, PERU ilmoittautumisesi. Peruminen onnistuu yhtä helposti kuin ilmoittautuminen Hessu-järjestelmässä, nettiosoitteessa tentti.uwasa.fi. Peruminen on tehtävä viimeistään 2 päivää ennen tenttiä. He, jotka ilmoittautuvat tenttiin, mutta eivät sinne mene, aiheuttavat vaivaa ja kustannuksia yliopistolle liikojen valvojien ja turhien salivarausten muodossa. Uusi opiskelijapastori Vuoden vaihtuessa on yliopistolle tullut uusi opiskelijapastori. Hän on Sami Saharinen Vaasan suomalaisesta seurakunnasta ja hän toimii kaikkien Vaasan alueen oppilaitosten sielunpaimenena. Hän on sekä henkilökunnan, että opiskelijoitten käytettävissä ja pitää yllä kirkollisia palveluita yliopistolla. Sami on tavattavissa pyynnöstä, ja häneen voi ottaa yhteyttä puhelimitse (044) ta siilojen osuus on 1,9 miljoonaa euroa pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa kauppa esitetään lukkoon lyötäväksi. Kaupan tarkoitus on vakauttaa VOAS:n taloudellista tilaa, joka on ollut jo pitkään vaikea. Homevaurioiset siilot ovat muodostaneet taakan opiskelija-asuntosäätiön taloudelle, ja sitä on uhannut jopa konkurssi. Kaupungin puolesta on esitetty toive siitä, että se saisi lisää vaikutusvaltaa VOAS:n asioihin kaupan myötä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi toivoo, että kaupungin toiveita ymmärretään. Kun riski on kaupungilla, niin sillä pitäisi olla myös enemmistö VOAS:n hallituksessa, Kouhi pohdiskelee VOAS:n tulevaa hallintomallia. Kaupunki ei kuitenkaan aio mitenkään painostaa lähinnä opiskelijoista koostuvaa VOAS:n valtuuskuntaa, joka päättää säätiön hallituksen kokoonpanosta. Asiat aiotaan ratkoa keskustelemalla ja miettimällä yhdessä tulevaisuudennäkymiä. Jos hallituksen kokoonpanoa (5 kaupungin edustajaa, 5 opiskelijaedustajaa ja 2 asukasedustajaa) haluttaisiin muuttaa, tarvittaisiin muutoksia säätiön sääntöihin. VOAS:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Heikkilä ei usko sääntöjä muutettavan kaupungin päätöksen johdosta. Lisää valtaa haluavat puheet on yleensä perusteltu sillä, että siinä on kaupungin vastuut merkittävästi kasvaneet. Ja ne vastuut ei siilopäätöksellä kasva. Se on kaupunginhallituksen päätöksessä, toteaa Heikkilä kaupungin haluista puuttua VOAS:n sääntöihin. Tärkeimpänä asiana säätiön ja kaupungin kannalta Heikkilä näkee työnjaon Pikipruukin, VOAS:n ja kaupungin asumispolitiikan nivomisessa järkeväksi kokonaisuudeksi. Eikä niinkään siinä, että lähdetään hiekkalaatikolle riitelemään leluista keskenämme, päättää Heikkilä mielipiteensä VOAS:n tulevaisuudesta. Olympicista lounas opiskelijahintaan Olympiakorttelissa sijaitseva Ravintola Olympic on saanut oikeuden antaa opiskelija-alennusta ruoan hinnasta. Lounasta tarjotaan buffet-pöydästä klo Ravintolapäällikkönä ravintolassa toimii Hanna Lahtinen ja varamiehenä Hermanni Kauranen. Teroita kynäsi Seuraavassa ylioppilaslehden numerossa saa lähtölaukauksensa ylioppilaslehden ja ylioppilaskunnan kulttuuri-ja liikuntavaliokunnan järjestämä kirjoituskilpailu. Kaikki pöytälaatikkokirjailijat: kaivakaa kynänne ja valmistautukaa luovaan koitokseen. Kallubbi Hyvät ja huonot Yliopistomme nettisivuilla vilisee hienon kuuloisia sanoja: innovatiivinen, monitieteinen alueellinen vaikuttaja, tehokkaat opiskelijapalvelut ja sen sellaista. Kaunista. Mutta mitä tuumii opiskelija? Vuoden ensimmäisessä gallupissa kysyttiin, mitä hyvää ja mitä huonoa on Vaasan yliopistossa. RAUNO HIETANIEN & TIINA RINTALA Mauno, hallintotiede Hyvää on tämä tietynlainen opintojen suorittamisen vapaus, elikkä ei ole liian tiedekuntakohtaista tämä toiminta. Huonoja puolia ehkä hyvä yliopisto mutta huonossa paikassa, niin kuin maantieteellisesti. Sari, laskentatoimi Hyvää on laaja kurssitarjonta, varsinkin laskentatoimessa, mitä minä opiskelen. Enkä ole ikinä pettynyt oman alan opintoihin. Pidän yliopiston ympäristöstä, tästä alueesta, ja yliopiston rakennuksista. Täällä on uudet rakennukset. Huonoa on ehkä tämä sijainti. Vaasa on ehkä liian pieni kaupunki, tässä ei ole mitään muuta ympärillä. Ja se, että kielten opintoja on aika vaikea saada. Sanna, tyska språket Parasta on että tämä on hyvällä paikalla. Minusta opetus on hyvää täällä, sekä ruotsiksi että suomeksi. Opiskelijaelämä on todella hyvää Vaasassa, viihdyn täällä. Ruotsinkielistä puolta pitäisi kehittää, nyt kun menee vaikka kansliaan niin täytyy käyttää suomea. Sitä voisi parantaa. Julian, multimedia (ex-vaihtari) Opiskellessani täällä meitä vaihtooppilaita oli noin viisitoista, mutta hyvä ryhmä, meillä oli loistavia hetkiä. Opettajat olivat hyviä, kalustot ynnä muut olivat todella hyviä. Kaikki oli hyvää. Olin täällä tammikuusta kesäkuuhun vuonna Ainoa huono asia oli ja mainitsin tästä kansainvälisten suhteiden johdolle että ne tyypit VOASilla olivat todella ylijärjestäytymättömiä, eivät tienneet mitä tapahtui ja missä. Uudessa Seelannissa on nyt kesä, täällä onkin vähän toisenlaiset ilmat. Olen vierailemassa kaverini luona Kauhavalla, tulin päiväreissulle Vaasaan, ja voit sanoa, että olen kyllä hölmö, mutta halusin vain lounastaa Matildassa ja nähdä kampusalueen uudelleen.

4 4 Vaasan ylioppilaslehti MARIANNE TIKKA HALLITUSFAKTAA Kalle Pinni, puheenjohtaja 23-vuotias Opiskelee neljättä vuotta tuotantotaloutta Kotoisin Tammelasta Toiminut viime vuonna VYY:n hallituksen kopo-vastaavana. Sitä ennen mm. NESU:ssa, Warrantissa ja Hämäläisen osakunnan pj:na Horoskooppimerkiltään Kalle on neitsyt Parhaiten Kallen hallitusta täydentäisi Kekkonen dynaaminen VOIMAJOUKKO VYY:n uusi hallitus vaikuttaa ahkeralta ja motivoituneelta tehtäväänsä. Porukan keskuudessa vallitsee liikuttava yksimielisyys siitä, mitä hallitusvuodelta ensisijaisesti odotetaan: paljon töitä. RIIKKA KLEMOLA UUSI VUOSI merkitsee paitsi uusia kujeita, myös uusia kasvoja ylioppilaskunnan käytävällä. Kalle Pinnin luotsaamaan uuteen hallitukseen kuuluvat Laura Eerola, Sari Lehtinen, Jani Leppänen, Vihtori Niemelä, Heidi Pajukangas ja Anna-Kristiina Ylitalo. Lähes kaikilla on entuudestaan kokemusta järjestötoiminnasta. He ovat toimineet aktiivisesti edustajistossa, valiokunnissa, ainejärjestöissä, osakunnissa ja kerhoissa. Vaikka hallituslaisten taustat ovat erilaiset, kaikille on yhteistä halu vaikuttaa asioihin. Tärkeimpinä syinä hallitukseen lähtemiseen oli kiinnostus järjestötoimintaan ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen, kertoo tuore kulttuuri- ja liikuntavastaava Ylitalo. Viime vuoden kuliaktiivina Ylitalo tuntee tehtäväkenttänsä monet haasteet. Talousvastaava Laura Eerola kertoo hakeneensa ennen kaikkea talousvaliokuntaan, mutta vastaavan paikan avautuessa, hän tarttui haasteeseen. Olen kiinnostunut eniten talouteen liittyvistä kysymyksistä jo opiskelualani vuoksi. Odotankin, että talousasioihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisempina vuosina, Eerola linjaa. Sosiaalipolitiikan kentälle astuva pitkän linjan edustajistojyrä Vihtori Niemelä halusi lisää haasteita. Edustajistovuosien jälkeen oli halu päästä syvemmälle ja vaikuttamaan asioihin paremmin. KV-vastaavan viittaa harteilleen sovitteleva Heidi Pajukangas on ollut mukana kaikenlaisessa mahdollisessa aina Rampista SOPO-valiokuntaan. Suunta on vain eteenpäin ja VYY:n hallitus on kliimaksi. Jäljen jättäjät Odotukset tulevasta urakasta ovat hallituslaisten keskuudessa moninaiset, mutta kaikki tuntuvat tietävän, että töitä on paljon. Niin ryppyotsaisiksi uudet hallituksen jäsenet eivät heittäydy, etteikö vuodelta odotettaisi myös hauskaa yhdessäoloa. Odotan, että kaudesta jää näkyvä jälki ja jäsenistö on tyytyväinen työhömme. Toivon, että olemme lähestyneet opiskelijoita niin, ettei kukaan koe, että olemme norsunluutornissa täällä matalalla käytävällämme. Hallituksen työskentelyltä odotan, että se on asiantuntevaa ja hyödyllistä. Toivon, että työtämme arvostetaan sidosryhmien keskuudessa ja meitä kuunnellaan, hahmottelee puheenjohtaja Pinni. Tiedotussektorilta tiputettiin PRtehtävät pois, mutta eivät työt tällä laajalla osa-alueella silti kesken lopu. Edessä on paljon töitä. Luvassa on muun muassa tiedotusstrategian päivitys ja ylioppilaskunnan webbisivujen uudistus, kertoo hallituksen uusi tiedotusvastaava Sari Lehtinen. Koulutuspoliittisiin kysymyksiin tarttuva Jani Leppänen toivoo tulevalta vuodelta erityisesti sitä, että asioita saisi vietyä jollakin tasolla eteenpäin, vaikka moni asia koulutuspolitiikassa onkin ikuisuuskysymys. Koulutuspolitiikkaa pitkään seuranneelle Leppäselle kaksi yliopistomme tiedekuntaa ovat erityisen tuttuja, sillä hän opiskelee sekä hallinto- että kauppatieteitä. Kovassa työtahdissa uusi hallitus tuskin välttyy pinnan kiristymiseltä. Toivottavasti siihen tulee kuitenkin myös lisää kestävyyttä. Odotan myös hauskaa yhdessäoloa hallituksen kesken. Toivon, että meistä tulee dynaaminen voimajoukko, hymyilee Heidi Pajukangas. Opiskelijoiden äänitorvi ja kaveri Ylioppilaskunnan tarpeellisuudesta, merkityksestä ja tehtävistä hallituksen jäsenet ovat erittäin yksimielisiä. Uuden hallituksen mielestä tärkeimmät lähtökohdat ylioppilaskunnan toiminnalle ovat opiskelijoiden etujen ajaminen ja palveluiden tarjoaminen. Ylioppilaskunta on linkki opiskelijan ja sidosryhmien välillä. Ylioppilaskunta paitsi ajaa opiskelijoiden etuja, sen tehtävänä on myös olla auttava käsi opiskelijalle, pohtii Anna- Kristiina Ylitalo. Uuden hallituksen mukaan ilman ylioppilaskuntaa opiskelijoiden etuja ei ajaisi kukaan, eikä opiskelijat voisi vaikuttaa siihen, mitä heitä koskeville asioille tapahtuu. Soposektorilla on useita opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviä ikuisuuskysymyksiä, kuten opintotuen tasokorotus, joita täytyy pitää esillä. Myös VOAS on aika mielenkiintoinen tapaus, Vihtori Niemelä sanoo. Heidi Pajukangas näkee ylioppilaskunnan opiskelijoiden äänitorvena, ja hallituksen kaikkien kaverina. Samansuuntaisia ajatuksia esittää myös Sari Lehtinen, jonka mukaan ilman ylioppilaskuntaa opiskelijat olisivat huonommassa asemassa. On tärkeää, että opiskelijat saavat opiskeluajastaan kaiken irti ja nauttivat siitä. Laura Eerola, talous 24-vuotias Opiskelee toista vuotta laskentatoimea rahoituksen yleisellä linjalla Kotoisin Lahdesta Horoskooppimerkiltään Laura on vaaka Laura ei haluaisi kohdata pimeällä kujalla Tony Viikinki Halmetta Sari Lehtinen, tiedotus 21-vuotias Opiskelee kolmatta vuotta viestintätieteitä gigassa Kotoisin Kuusankoskelta Toiminut kaksi vuotta Gigan hallituksessa Horoskooppimerkiltään Sari on skorpioni Sari ei haluaisi kohdata pimeällä kujalla omaa peilikuvaansa maanantai-aamuna Jani Leppänen, koulutuspolitiikka 22-vuotias Opiskelee kolmatta vuotta hallintotieteitä ja ensimmäistä vuotta kauppatieteitä Kotoisin Virroilta Toiminut kaksi vuotta hallareiden hallituksessa Horoskooppimerkiltään Jani on jousimies Janin motto: Paras viihde on ilmaista. Vihtori Niemelä, sosiaalipolitiikka 22-vuotias Opiskelee kolmatta vuotta rahoitusta Kotoisin Karijoen Myrkystä Toiminut viime vuonna Oikeisto-opiskelijoiden hallituksessa, kopo-valiokunnassa ja vuodesta 2000 edustajistossa Horoskooppimerkiltään Vihtori on Vaaka Jos Vihtori olisi eläin, hän olisi sopoli. Heidi Pajukangas, kansainväliset asiat 22-vuotias Opiskelee neljättä vuotta englantia Kotoisin Pietarsaaresta Toiminut aikaisemmin mm. Övertäjissä, Rampissa, 65- osakunnassa ja sosiaalipoliittisessa valiokunnassa Horoskooppimerkiltään Heidi on oinas Jos Heidi olisi eläin hän olisi lapamato, koska se on rento ja sopeutuvainen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Anna-Kristiina Ylitalo, kulttuuri ja liikunta 22-vuotias Opiskelee toista vuotta rahoitusta Kotoisin Kokkolasta Toiminut viime vuonna kulttuuri- ja liikuntavaliokunnassa aktiivina ja Oikeisto-opiskelijoiden hallituksessa, missä hän jatkaa myös tänä vuonna Horoskooppimerkiltään Anna-Kristiina on leijona

5 Vaasan ylioppilaslehti 5 KUVAT ERIKA EEROLA Pieni askel konkarille, mutta pelottavan suuri aloittelevalle avantouimarille. Avantopulikoinnin aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen voi helposti jäädä koukkuun. Avantouinti, laji, jota harrastavat lähinnä kulahtaneissa uikkareissaan pulahtelevat mummot ja mainospipo päässään pärskivät papat? Väärin, luulopuhetta. Kylmät kylvyt eivät ole eläkeläisten etuoikeus, vaan tekevät takuulla ihmeitä myös stressin ja väsymyksen syvänteissä räpiköiville opiskelijoille. OUTI KORHONEN Talviuinti virkistää kehoa ja mieltä Vaasan pingviinit Vaasan Pingviinit ry on yhdistys, joka kokoaa yhteen avantouimarit niin Vaasasta kuin maakunnastakin. Pingviineillä on Hietasaaressa avanto, ja rannalla lämpiää sauna joka päivä klo Pingviineiden jäsenmaksu on 76 euroa vuodessa. Uudet jäsenet maksavat lisäksi 17 euron liittymismaksun. Yhteensä aloitteleva pingu pulittaa siis 93 euroa ja saa oikeuden käyttää avantoa ja avaimen saunaan. Pingviineillä on jäseniä yli 800. Jos tahdot mukaan pingviiniksi, tai vain kokeilla avantouintia, löydät lisätietoja nettiosoitteesta gamma.nic.fi/~tapioo/ avantoon!.htm. Avantoasiaa löytyy myös osoitteesta Avantouinti ei harrastusmuotona ole saavuttanut opiskelijoiden keskuudessa toistaiseksi kovinkaan suurta suosiota. Syitä voi vain arvailla, sillä melkoista extreme-elämää opiskelu joka tapauksessa on. Vähintään yhtä hurjaa on keskiviikkoillan sumusuunnistus kapakoiden nurkilla tai loppukuinen survivor -elämä ennen seuraavaa opintotukipäivää. Mutta vaikka lääketieteellistä todistusaineistoa avantopulikoinnin terveysvaikutuksista on vielä sangen vähän, on se taatusti edellä mainittuja äärielämyksiä terveellisempää ja turvallisempaa. Kar(m)aiseva kokemus Ensikertalaiselle visiitti jäässä mustana ammottavaan aukkoon on varmasti järkyttävällä tavalla mieleenpainuva. Ensimmäisten vedessä vietettyjen sekuntien aikana ei varmaan itsekään pakokauhunsa keskellä ymmärrä, miten sinne ikinä oikein tuli lähteneeksi. Mutta kun ensijärkytyksestä selviää, voi taas palauttaa mieleen kaiken hyvän, mitä uintikeikoista saa. Oikeastaan talviaikaan tapahtuvan, luonnonvesissä suoritetun pulahtelun luulisi sopivan opiskelijalle kuin nenä päähän. Tottahan se on, että talvella merivesi on kylmää. Mutta kylmä karaisee: jos kaikki Vaasan opiskelijat kävisivät säännöllisesti avannossa, VOAS saisi luultavasti huomattavan paljon vähemmän valituksia kylmistä kämpistään. Kun kylmyyden sietokyky kasvaisi, myös luentosaleissa olisi huomattavasti miellyttävämpi istua kun ei tarvitsisi yrittää tehdä muistiinpanoja vanttuut kädessä. Palosaari-Keskusta -väliä jalkaisin kulkevat kokisivat hekin erään varsin viimaisen sillan ylityksen vähän vähemmän syväjäädyttäväksi. Paitsi karaisevia, avantouinnilla oletetaan olevan myös vastustuskykyä lisääviä vaikutuksia. Toisin kuin saattaisi luulla, avannosta itsestään flunssaa ei saa, niin kylmältä kuin vesi tuntuukin. Pulahduksen jälkeen pitää muistaa pukeutua lämpimästi niin säästyy nuhalta ja köhältä. Avantouimarit lisäksi kertovat sairastuvansa flunssaan harvemmin kuin ennen uintiuran urkenemista. Eli vähemmän asiaa niin YTHS:ään kuin apteekkiinkin. Rahansäästöä ei voi estää. Mielialalääkitystä Opiskelijoilla on paljon pähkäiltävää, pohdittavaa ja päätettävää: vähemmästäkin mieli ajoittain mustenee. Stressin lievittämiseen ei välttämättä tarvita kaatokännejä tai unilääkkeitä. Kylmässä vedessä uiskentelun on todettu auttaneen myös synkkyyden ja vetämättömyyden olotiloihin, sillä uimareiden aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiineja, jotka saavat aikaan mielihyvän tunnetta. Myos serotoniinin ja dopamiinin määrä aivoissa lisääntyy, ja tämän uskotaan vaikuttavan mielihyvään ja vireystasoon. Älä mokaa avannossa Ennen kuin rynnistää lähimpään railoon, on aihetta muistaa pari asiaa. Avantoon ei mennä humalassa. Ei senkään uhalla, että vesi tuntuisi silloin vähän vähemmän kylmältä. Sairaanakaan avantouinti ei ole suositeltavaa, eikä missään nimessä ainakaan silloin jos sairaus on itse aiheutettua ja sillä on jotain tekemistä edellisillan alkoholinkäytön kanssa. Avannossa pulahtaminen saunomisine kaikkineen on keholle kova koetus. Veden ja saunan lämpötilaero voi olla satakin astetta. Sydänsairauksista kärsiville avantouinti on fyysisesti liian rankka kokemus. Reippaille ja raittiille Suomen toivoille avantoreissu ei ole sen vaarallisempi kokemus kuin hölkkääminenkään. Vaikka avantouimarit vakuuttavat mielen vireyttä ja kykyä vastustaa flunssapöpöjen hyökkäyksiä, kaikista hienoimmat värinät aloittelijalle tulee itsensä voittamisen tunteesta Siitä kun on kerran päättänyt kokeilla, ja pian huomaakin seisovansa jo laiturin nokalla. Avantoimari toisensa perään vakuuttaa, että harrastukseen jää koukkuun. Eikä ihme, jotkut kuvaavat uinnin jälkeistä olotilaa lähinnä orgastiseksi. KORVA KUULOLLA KOTIKATSOMOSSA Kansallinen surupäivä VIIME HOCKEY NIGHTIN torstailähetyksen katsottuani päätin, että tapaus Tuomo on mediassa jo luita myöten kaluttu. Vannotin itselleni, että Ylioppilaslehteen lupaamani urheilukatsaus ei tule kaukalon sisältä innoittajaansa hakemaan. Lupasin liikaa. Kyseessä on ilmiselvästi muutamien viime vuosien suurin yksittäinen uutistapahtuma kansakunnassamme eikä sen sivuuttaminen olankohautuksella ole minun vallassani. JOPA NIINKIN SUURI UUTINEN kuin universumin parhaan naiskiekkoilijan siirtyminen Suomisarjaan pelaamaan jäi jalkoihin, kun sattui tuo brutaali polvitaklaus, urheiluhistoriamme ehkä synkin hetki. Valtavat mittasuhteet ja koko kansamme mielenkiinnon syystäkin osakseen saanut tapahtumaketju sai alkunsa, kun nuori leijona Tuomo Ruutu polkaisi liikkeelle kaurapuurolla kasvatetut pohkeensa, otti syötön vastaan ja ryntäsi urhean karheasti kohti keskialuetta. SILMIÄ HIVELEVÄ puolisekuntinen sai väkivaltaisen käänteen ja muuttui käsittämättömäksi murhenäytelmäksi, kun vastustajajoukkueen hyökkääjä laittoi polvisuojansa sankarimme eteen. Kuului tömähdys, rusahdus, mäjähdys ja lopuksi sydäntä särkevä valitus. Jokainen tapahtuman nähnyt tietää, että tuona hetkenä oli empatiankyyneliä turha pidätellä. KAIVAKAA ESIIN SOTAKIRVEET, vaati Iltalehti tai se toinen. Summanen on sika, julisti lausuntonsa rivien välistä Tuomon valmentaja Suhonen. Itse olet, vastasi Tuomoa teloneen joukkueen käskijä Summanen ja jätti lausuntoonsa vain rivien välit. Yksi lähihistoriamme puhutuimmista debateista oli valmis. Katseet kääntyivät suureen tuomariin, mieheen joka on nimensä mittainen Jortikkaan. Hän totesi, että vahingoittaminen ei ollut tahallinen. Varmuuden vuoksi hän kuitenkin langetti taklaajalle kymmenen ottelun pelikiellon. Osapuolet eivät silti olleet tyytyväisiä. Sana- ja mailasodan uskotaan syttyvän täyteen loistoonsa viimeistään seuraavassa pääkaupunkiseudun kiekkoderbyssä. Ottelu lienee loppuun myyty. KANSALLISLAJISSAMME ammutaan yli niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin mutta se on pelkästään ymmärrettävää niin suuria tunnelatauksia pelissä on mukana. Pilliruokintaan johtava leukaluun rusikoiminen tai tajun kankaiseen maastoon saattava selkätaklaus kuuluvat lajiin kuin kala kukkoon. Siksi marginaaliryhmään kuuluvien arvostelijoiden on turha yrittää löytää tästä jalosta urheilusta epäkohtia. Etenkin valmentajia on turha syyttää. Kiekkomies on kiekkomies, kuten Summanen sanoo, ja toimii sen mukaan. JOS ASIOITA TARKASTELISI sarkastisesti, voisi näihin kaukalon eläimellisiin tapahtumiin ja reaktioihin etsiä rinnastuksen toisesta kaukalosta, sellaisesta, josta jouluruokamme nauttii ravintonsa ennen sinappihunnutustaan. Jääkiekko on kuitenkin Suomessa suurin urheilulaji ja tärkein puheenaihe ihan yleisestikin. Samaan pystyy maailman maista vain Kanada. Siksi sikarinnastus tuntuu kansallispilkalta hetkenä, jolloin koko maa itkee nuoren uljaan sankarinsa kohtaloa. Antti Haapakorva

6 6 Vaasan ylioppilaslehti Tuntuuko, että sinua tarkkaillaan? Lähettäessäsi tietoa WWWsivustolle olet varmasti törmännyt selaimen esittämään kysymykseen: Haluatko lähettää nämä tiedot nettiin kaikkien halukkaiden kaapattavaksi? Vastauksesi on kyllä, sillä eihän sinusta, pienestä reppumatkailijasta, ole kukaan tiedon valtatiellä kiinnostunut. Totuus on toisenlainen. Sinulla on netissä ystäviä, jotka haluavat tietää sinusta kaiken. Eikä se taannoinen roskaposti sähköpostilaatikkoosi aivan sattumalta tipahtanut. E- sielusi on jo myyty. JUKKA VIERULA Se ken kontrolloi informaatiota omaa paljon valtaa. Helpoin tapa saada tietoa ihmisistä on yksinkertaisesti tallentaa se, mitä he itse vapaaehtoisesti itsestään kertovat. World Wide Webin informaatiotulvasta tulisi kuitenkin suodattaa se kaikkein oleellisin. Miljoonia sivuja täynnä sitä sun tätä, jotka lisäksi vaihtuvat, syntyvät ja kuolevat koko ajan. Sitä minkä eilen löysit, ei ole enää olemassakaan. Tähän lyhyen elinkaaren problematiikkaan on pureutunut Yhdysvalloissa Internet Archive -projekti (www.archive.org), joka on vuodesta 1996 pyrkinyt tallentamaan mahdollisimman kattavan kuvan koko WWW:stä omaan tietokantaansa kaiken kansan pengottavaksi. Projektin The Wayback Machinesta STEFANI URMAS löydät kaiken sen, mikä on jo ammoisina aikoina siirtynyt bittien taivaaseen. Yli 100 teratavua internetin historiaa sormenpäittesi alla. Miltä omat kotisivusi näyttivät vuonna 1996? Luulitko sen jo unohtuneen? Tässä kohtaa kaivataan kuitenkin kriittisyyttä. Jos et usko, mitä mitälie.comissa sanotaan tänään, uskotko, että se mitä The Wayback Machine väittää siellä sanotun esimerkiksi vuonna 1997 pitäisi sen enempää paikkaansa? Ei pidä. Niin kuin aikoinaan Orwellin visioissa, myös Internetin historiaa kirjoitetaan uudestaan. WTC:n terrori-iskujen jälkeen on arkistosta hävitetty ja muutettu arkaluonteista aineistoa. Kansallisen turvallisuuden nimissä tietysti, kuinkas muuten. Kenen lauluja soitat? Interaktiivinen tapa kerätä tietoa tässä valtavassa tietoverkossa, on tarjota jotain siitä vastineeksi. Nykyisin musiikin ja elokuvien siirtyessä digitaaliseen aikaan voidaan tarjota palveluja, joista molemmat osapuolet hyötyvät. Kun laitat tietokoneesi CD-asemaan levyn, hakee mediasoitin sinulle automaattisesti tiedot muun muassa levyn kappaleiden nimistä ja mahdollisesti muutakin tietoa artistista. Varsin kätevää, muttei aivan pyyteetöntä. Vastalahjana Bill-setä Redmondissa saa tietää milloin ja mitä levyjä kuuntelet. Olipa tieto sinusta ja tekemisistäsi kerätty tavalla tai toisella, on sen päälle usein myös lyöty hintalappu. Lipevä markkinointimies, tai vaikkapa tuleva työnantajasi, voi ostaa kaiken sinusta kertovan informaation mukavassa pikku paketissa sopivaa korvausta vastaan, ja käyttää sitä hyödykseen. Piuhat irti? Hysteriaan ja ylilyönteihin ei kuitenkaan ole aihetta. Valistunut surffaaja voi olla melko turvallisin mielin, kunhan tiedostaa riskit. Sopivalla palomuurilla, virustentorjuntaohjelmistolla ja uusimmilla selainohjelmilla voit jo vaikuttaa omaan näkyvyyteesi netin ihmemaassa varsin kattavasti. Palomuurinkaan ei tarvitse olla mallia puolustusvoimat, jossa taannoin todettiin viisi metriä ilmaa tietokoneen ja julkisen verkon välillä olevan hyvin tietoturvallinen ratkaisu. Eittämättä. F O L L A R I T A S E T E T T U U U T I S R Y H M Ä Ä N S F N E T. A T K. T U R V A L L I S U U S Kaikki korkeakouluissa opiskelevat eivät kuluta päiviään kirjoja pänttäämällä. Jotkut tekevät korkeakouluissa myös taidetta toteuttavat itseään ja etsivät rajojaan kasvaakseen taitelijoiksi. Tässä heistä eräs. Näyttelijäntyötä Helsingissä opiskeleva Antti Launonen valmisttuu teatteritaiteiden maisteriksi hyvällä tuurilla vuonna (Kuva: Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelut / Laura Malmivaara.) Taideopiskelijat eivät tenttisaleissa veny Teatteritaiteiden ylioppilas Antti Launonen, suomenkielisen näyttelijäntyön opiskelija, kertoo eräästä normaalista opiskelupäivästä Teatterikorkeakoulussa. Tunti alkaa kello 9, ja siellä opiskellaan puhetta ja äänenkäyttöä. Sen jälkeen ohjelmasssa on puolitoista tuntia akrobatiaa. Sitten on tunnin ruokatauko, jonka jälkeen on näyttelijäntyön tunteja kello seitsemääntoista asti. Minkä jälkeen voikin saunoa, naurahtaa tämä tuleva teatteritaiteiden maisteri. Kyllä, maisteri. Tutkinnon laajuus 160 opintoviikkoa. Hänestä tulee ylemmän korkeakoulututkinnon omistava henkilö. Näyttelijäksi hamuavat joutuvat käymään lävitse rankan valintaprosessin. Yli tuhannesta hakeneesta vain 16 valittiin. Launonen lohduttaa nuoria näyttelijänalkuja. Jos alalle haluaa, kannattaa pyrkiä ja hakea. Jos jotain haluaa, sen saavuttaa. Ehkä naiivia, mutta näin uskon, hän kannustaa. Näyttelijäntyön opiskelijoille on suunniteltu neljän vuoden opiskeluputki, jonka jälkeen suurin osa valmistuu ammattiin. Opiskelu on laaja-alaista ja siinä ollaan vahvasti tekemisissä oman persoonan ja fysiikan kanssa. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelu on Koulussa annetaan valmiuksia, mutta itse työhön kasvetaan oman persoonan kehityksen kautta. tiukasti ohjelmaan sidottua, mutta opiskelujen loppuvaiheessa tehdään paljon ulkopuolisia produktioita, joiden tehtävänä on kasvattaa näyttelijää kiinni taiteelliseen työhön. Koulussa annetaan valmiuksia, mutta itse työhön kasvetaan oman persoonan kehityksen kautta, Launonen pohdiskelee muodollisen koulutuksen merkitystä näyttelijälle. Näyttelijät saavatkin siis tehdä rankasti työtä tässä opinahjossa, jolla on korkeakoulustatus. Opintojansa näyttelijänidut voivat laaja-alaistaa ottamalla kursseja toisilta TeaK:n laitoksilta, esimerkiksi ohjaajantyön ja dramaturgian laitokselta, mikäli eri asemaan asettuminen teatterimaailmassa kiinnostaa. Taidekorkeakoulussa opiskelu on erilaista kuin tiedekorkeakoulussa, kuten haastateltavamme kertoo. Tenttejä meillä on vain teatterihistoriasta, jossa käydään lävitse teatteria historiallisena ilmiönä, toteaa Launonen pänttäämispuolesta. Sen lisäksi opiskeluohjelmaan kuuluu myös eri kieliä viiden opintoviikon verran. Opintojensa loppuvaiheessa Launonenkin joutuu tosin tekemään lopputyöhönsä liittyen n. 30 sivun kirjallisen esityksen taiteellisen opinnäytteen ohella. Näyttelijätyön opiskelijat eivät juuri vietä vuosia vaihdossa ulkomailla. Jotkut tosin saattavat käydä parin viikon mittaisilla pyrähdyksillä jossain päin maailmaa, kertoo teatteritaiteen ylioppilas Launonen. Hän kertoo myös Suomen Teatterikorkeakoulun olevan Euroopan arvostetuimpia alallaan. Näin on kerrottu, toteaa taiteilija opinahjostaan. Olli Kohonen

7 Vaasan ylioppilaslehti 7 Vaalivuosi ei villiinnytä Lipposta lupauksiin Pääministeri nihkeänä opintotuen korotukselle Pääministeri Paavo Lipponen vieraili Vaasassa 9.1. Ohjelmaan kuului muun muassa uuden teknologiatalon käyttöön vihkiminen ja kansalaisten kyselytunti. OLLI KOHONEN LIPPONEN LASKEUTUI pukumiesten parista normaalin rahvaan joukkoon Vaasan kaupunginkirjastossa, jossa kadunmiehillä oli mahdollisuus tentata pääministeriä. Vaikka suurin osa yleisöstä kuului varttuneempaan väestönosaan, oli ilahduttavaa panna merkille, että yliopistoopiskelijoitakin oli saapunut paikalle kuuntelemaan Paavon mietteitä. Yliopiston asioita sivusi myös avauspuheenvuorossaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman, joka kiitteli hallitusta muun muassa yliopistolle myönnetystä DI-tutkinnonanto-oikeudesta. Tilaisuuden juonsi Lipposen erityisavustajana toiminut Miapetra Kumpula. Kumpula on myös ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa. Ehkäpä tilaisuuden tehtävänä olikin edesauttaa hänen vaalikampanjaansa. Mene ja tiedä. Ylioppilaslehti liittyi kyselijöiden joukkoon tiedustelemalla pääministerin näkemystä opintotuen korottamisesta nykyisiä elinkustannuksia vastaavaksi. Lipponen ymmärsi opiskelijoiden vaatimukset opintotuen korottamisen suhteen, mutta muistutti myös muiden väestöryhmien ongelmista. Hänen mukaan ensimmäisiä korjattavia kohtia opintotukijärjestelmässä olisi asumistuen ympärivuotistaminen. Siltikään Lipponen ei ollut valmis tekemään auliita lupauksia, vaikka eduskuntavaalit ovat keväällä. Hän nosti esille muun muassa yksinhuoltajien ongelmat ja koki niitten ratkomisen ensisijaiseksi. Kaikille ei voi kaikkea luvata, Lipponen tylytti. Tilaisuudessa kansalaisilla oli laidasta laitaan tiedusteltavaa pääministeriltä. Väki oli huolissaan Persianlahden tilanteesta, eläkeläisten asioista, demareitten olemattomasta kulttuuripolitiikasta ja tiedustelipa eräs rohkea tyttö parannusta vaasalaisten nuorten ajanvietto-ongelmiin. Kyselytunti kului nopeasti, eivätkä kaikki halukkaat ehtineet tentata Lipposta. Valtiomme todennäköisesti vaikutusvaltaisin henkilö, viuhtoo minuuttiaikataululla ympäri maailmaa. Seuraavaksi pääministerin olikin lähdettävä kohti Pietarsaarta. Siellä odotti muitten tehtävien ohella pääministerin kaipaama ruokailu. Lipponen loi samanlaisen vaikutelman livenä kuin medioista nähtynä. Hän on iso ja karismaattinen mies, joka ajattelee ennen kuin puhuu. Mutta ei Paavoa voi varsinaisesti söpöksi sanoa. Häneen sopivat muut laatusanat. Seiso tukevasti mikkis edessä... Paavo liki kahdenkymmenen toimittajan ja kuvaajan ympäröimänä teknologiakeskus Futura 1:n vihkimistilaisuudessa. STEFANI URMAS Kuvassa on raikkaat värit ja mukava tunnelma. Asetelma on rento, vaikka siinä poseerataankin. Erityisen hauskan kuvasta tekee taustalla oleva opaskyltti... totesi raati Ojanperän voittokuvasta. Kuvassa on spontaanisuutta ja huumoria. Sommittelu on periaatteessa hyvä, mutta etualan pöydänkulma rikkoo tunnelmaa. Toisella rajauksella kuva olisi ollut huomattavasti parempi, tulkitsi raati toiselle sijalle yltänyttä Koskiniemen kuvaa. Ojanperän vappuotos voitti valokuvauskisan Yliopiston viestintä- ja työelämäpalveluiden sekä Seppälän valokuvaamon järjestämän valokuvauskilpailun voitti tuotantotaloutta opiskeleva Heikki Ojanperä. Raati piti kuvan railakkaasta tunnelmasta ja sille löytyy käyttöä yliopiston markkinoinnissa. Toiseksi kisassa selvisi Risto Koskiniemen kuva Kevätmielellä rentoa opiskelua. Toimistosihteeri Merja Kokon maisemakuva sai kunniamaininnan. Kisassa olikin tarkoitus hakea uusia näkökulmia mainostamaan merenrantakampusta elävänä opiskeluympäristönä ja kilpailun iskulauseena oli juuri Millä kuvalla sinä markkinoisit Vaasan yliopistoa?. Kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa ja yliopiston tiedotuksen arkisto karttuikin vain parillakymmenellä kuvalla. Järjestäjät olivat kuitenkin tyytyväisiä ja vastaava kilpailu pidetään ensi vuonnakin. Kuvia voi ihastella suurempina yliopiston tiedotuksen www-sivuilla. Olli Kohonen Ylioppilaskunnan kotisivut uudistuvat muuttuuko mikään? Viime vuoden lopulla ylioppilaskunta teki päätöksen WWW-sivujen ostamisesta ulkopuoliselta yritykseltä. Päätös herätti keskustelua, koska ylioppilaskunnan WWW-vastaavan vakanssi lakkautettiin uuden järjestelyn myötä. PAULUS TOROPAINEN YO-KUNNAN WWW- SIVUJEN tilanteen on jokainen voinut nähdä siellä surffatessaan. Päivitykset ovat laahanneet perässä ja esimerkiksi ylioppilaslehden viimeinen verkkoversio on päivitetty toukokuussa 2002! Ylioppilaskunta on uuden vuoden kunniaksi tarttunut tuumasta toimeen ja sivut on ostettu ulkopuoliselta yritykseltä. Sama yritys toimittaa myös sivujen päivitykseen saatavan ohjelmiston, jolla kuka tahansa VYY:n hallituksen jäsenistä pystyy muuttamaan tietoja sivuille. Ei syytä huoleen Markus Jussila Visualweb Oy:stä hillitsee opiskelijoiden pelkoja. Hän lupaa uuden sivuston palvelevan opiskelijoita entistä paremmin ja uusien muutosten tuovan elävyyttä. Muutoksia sivuihin tulee muun muassa Leipätehtaan saunan ja pakettiauton varausjärjestelmän myötä. Uusilla sivuilla on varauskalenteri, josta voi katsoa milloin tahansa saunan tai pakettiauton varausti- lanteen. Varaus onnistuu jättämällä nimi kalenteriin ja lähettämällä sähköpostia VYY:n toimistoon. Opiskelijan ei siis tarvitse tulla yliopistolle katsomaan varaustilannetta. Muutosten lisäksi sivujen päivityksen tulisi toimia entistä paremmin. Mukana tuleva ohjelmisto takaa, että sivuja voidaan päivittää entistä helpommin, eikä päivityksen pitäisi olla enää yhdestä henkilöstä kiinni. Jussila lupaa sivujen olevan heidän puolelta valmiina viikolla 5. Kalle Pinni ylioppilaskunnasta kertoo uuden järjestelmän liittyvän laajempaan tiedotusstrategian muutokseen. Hänen mukaan ylioppilaskunta on lähtenyt uuteen järjestelmään parantaakseen palvelujaan. Uusien uutisten päivittyminen ja esimerkiksi varauskalenterit ovat tästä oiva esimerkki. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia sivuja ja palveluja. STEFANI URMAS Uusien sivujen päivittämisestä selviää vaikka erkki vasurilla.

8 8 Vaasan ylioppilaslehti STEFANI URMAS Vieraileva ajatus Raskauden pelko on pätkätyön alku Salla Rundgren, 24v. hall.yo Suomi on kivunnut taas EU-tilastojen kärkeen, tällä kertaa vähemmän mairittelevissa merkeissä. Suomessa nimittäin tehdään pätkätöitä kolmanneksi eniten muihin EU-maihin verrattuna, vain Espanja ja Portugali menevät meidän edelle. Viime vuonna peräti työntekijää oli määräaikaisen työsopimuksen varassa. Mika, Johanna, Olli, Vilja ja Marianne kokoavat yhteen Vaasan punaisia opiskelijoita. Punaista toimintaa Joukko yliopistolaisia on järjestämässä vasemmistolaista poliittista toimintaa yliopistolle. Heidän mielestään sitä tarvitaan vastapainoksi tähän asti vireämmille oikeistolle ja keskustalle. Järjestäytymiskokousta ei ole vielä pidetty, mutta se on tulossa 6. helmikuuta. PÄIVI RAUHALA VIISI NUORTA pohtii Cotton Clubilla tulevaa toimintaa. Vaasan yliopistolta ei vielä löydy vasemmistolaista vaihtoehtoa, joten sellainen pitää perustaa. Vaasan yliopisto ei ole sen torsompi kuin mikään muukaan, Vilja Arola toteaa. Myös vasenta laitaa löytyy, Olli Kohonen jatkaa. Tavoitteena on näkyä ja kuulua yliopistolla, elävöittää poliittista debattia sekä järjestää rentoa toimintaa yli tiedekuntarajojen. Punaiset opiskelijat Nimeksi ryhmälle on kaavailtu esimerkiksi Vaasan yliopiston punaiset opiskelijat, jotta ketään ei sul- jettaisi suoraan ulos. Tällä hetkellä mukaan innostuneista löytyykin sekä sosiaalidemokraattisesti ajattelevia että Vasemmistoliiton kannattajia, vaikka jäsenkirjaa ei välttämättä olekaan. Voimien yhdistäminen on kannattavampaa kuin pieniin leireihin jakaantuminen. Alkusysäyksen toiminnalle antoivat Arolan keskustelut demarinuorten puheenjohtajan kanssa ja tämä esitteli hänet SONK:ilaisille (Sosiaalidemokraattiset opiskelijat ry). Käytännön järjestelyissä on ahertanut Marianne Rintala. Vasemman laidan puuttuminen on tiedostettu jo pitkään. Johanna Laukkanen kertoo, että aiheesta on puhuttu usein, mutta harva uskaltaa yksin lähteä viemään asiaa eteenpäin. Vastassa on helposti lapsellista kommariläppää. Mika Mahlamäen mielestä samaa logiikkaa käyttäen kaikkia oikeistolaisia voisi haukkua fasisteiksi. Tulevaa toimintaa Helmikuussa kaksi nuorta vaasalaista eduskuntavaaliehdokasta ja SONK:in puheenjohtaja ovat tulossa yliopistolle ja tarkoituksena on järjestää kahvitusta ja keskustelua. Ensimmäistä excursiota on pohdittu Tampereen työväenteatteriin ja Lenin-museoon. Paneelikeskustelu tai muu yhteinen ilta yliopiston muiden poliittisten ryhmien kanssa voisi olla mielenkiintoinen. Ryhmän tavoitteena on myös panostaa syksyn edustajistovaaleihin ja saada vähintään yksi edustaja läpi. Luultavasti luvassa on perinteisiä sauna- ja keskusteluiltoja, mutta tarvittaessa punaiset nuoret ovat valmiita myös nousemaan barrikadeille. PÄTKÄTYÖT OVAT TULLEET JÄÄDÄKSEEN. Määräaikaiset työsuhteet voivat parhaimmillaan olla silta vakituiseen työelämään tai toivottu jakso työelämää. Todellisuus on usein päinvastainen. Vain pieni osa tekee palasista koostuvaa työuraansa vapaaehtoisesti. Kunnissa, valtiolla ja palvelualoilla edullisesta pätkätyövoimasta on tullut henkilöstöpoliittinen strategia. Määräaikaista työtä tehdäänkin eniten juuri julkisella sektorilla. Tyypillinen, moderni pätkätyöläinen on alle 35-vuotias nainen, jolla on hyvä koulutustausta ja joka työskentelee useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Työjaksoja saatetaan ketjuttaa vuosia ilman järkeenkäypää syytä määräaikaisuudelle. ALLE 25-VUOTIAAT MIEHET JA NAISET tekevät pätkätöitä yhtä paljon, usein opintojensa ohella tai muuten lisätienistejä tavoitellen. 25. ikävuoden jälkeen ero kasvaa jyrkästi. Naiset tekevät vuotiaina pätkätöitä kaksi kertaa enemmän kuin samanikäiset miehet. Sattumaako? Vaikea uskoa. KARU TOSIASIA ON, että tasa-arvoa toitottava suomalainen työelämä hylkii parhaassa lapsentekoiässä olevia naisia. Suomessa pienten lasten äideillä on eurooppalaisia sisariaan paremmat äitiyslomat ja mahdollisuudet pidempiin hoitovapaisiin. Kulut maksaa suurimmilta osin työnantaja. Tässä epäilemättä keskeisin syy, miksi työnantajat ovat vastahakoisia palkkaamaan nuoria naisia. Määräaikaisilla työsuhteilla onkin alettu minimoida yrityksille mahdollisesta raskaudesta aiheutuvia kuluja. Työpaikkahaastatteluissa lain mukaan lapsentekosuunnitelmista ei saisi kysellä, mutta kyllä meiltä nuorilta naisilta sitä aina jonkin rannan kautta udellaan. SUOMALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JOUSTAVUUS on varmasti auttanut kilpailukyvyn nousussa ja näin nostanut talouden lamasta. Tällainen joustava pätkätyöläinen on kuitenkin myös varovainen kuluttaja, vaikuttaen näin negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään. Kohtuuttomalta kuitenkin tuntuu, että määräaikaisista työsuhteista kuormittuu selvästi eniten yksi väestönosa, nuoret naiset. Samalla kun yhteiskunnassa ihmetellään miksei suomalaisia lapsia synny tarpeeksi, tulisi kantaa vastuu myös perheen perustamisen edellytyksistä. LAINSÄÄDÄNTÖ KIELTÄÄ perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Työnantajien niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla tulisi tätä lakipykälää kunnioittaa. Aiheellista on myös miettiä, voitaisiinko vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset jakaa nykyistä oikeudenmukaisemmin molempien vanhempien kesken. Myös isien perhevapaiden käyttämistä on kannustettava. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi kyse on myös perheiden ja työnantajien asenteista. KOUKUSSA MARKO ALAKRUUVI

9 Vaasan ylioppilaslehti 9 DI-koulutusta ja teekkarijäyniä Vaasan yliopisto sai havittelemansa tutkinnonanto-oikeuden ja jo ensi syksynä uudet DI-opiskelijat asettuvat taloksi Fabriikkiin. Vaikka tiedekunnassa, laitoksilla ja ainejärjestöllä on vielä runsaasti aikaa varautua muutokseen, koneistot pyörivät jo täyttä häkää. JOHANNA LAUKKANEN Vaasan yliopiston teknisen alan opetus on uudistuksen alla. Kun opetusministeriöltä tuli lupa rakentaa DIkoulutus jo olemassa olevalle pohjalle, alettiin sovittaa kahta uutta koulutusohjelmaa vanhojen oppiaineiden rinnalle. Informaatioteknologian tiedekunta muutti vuoden alusta nimensä Teknilliseksi tiedekunnaksi. Myös teknisten tieteiden laitos nimettiin uudelleen sähkötekniikan ja tuotantotalouden laitokseksi. Odotettavissa on myös uusia maisteriohjelmia. Suurin muutos on varmasti kuitenkin yksi ja sama opiskelupaikkakunta: enää ei lähdetä Otaniemeen suorittamaan tutkintoa loppuun, koska vuodesta 2004 eteenpäin myös Vaasassa on tutkinnonanto-oikeus. JUSSI RUPONEN Opetusta räätälöidään teollisuuden tarkoituksiin Dosentti Ilkka Raatikainen vastaa Vaasan yliopiston tekniikan tutkintokoulutuksen suunnittelusta. Hän kertoo, että diplomi-insinöörikoulutuksen lähtökohtana oli paikallisen teollisuuden tarve sähkö-, energia- ja tietotekniikan erikoisosaajista. Otaniemen TKK:un tutkintoa hakemaan lähteneet ovat valitettavan harvoin palanneet takaisin Vaasaan - tulevaisuudessa valmistuvat halutaan pitää kaupungissa. Koulutuksen suunnittelussa ollaankin oltu tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa ja teollisuus myös rahoittaa uutta tekniikan tutkintokoulutusta. Yhteistyö paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa on Raatikaisen mukaan myös tärkeässä asemassa, koska vuonna 2005 toteutuva tutkintorakenneuudistus antaa yhtäläiset lähtökohdat maisterin tutkinnon suorittamiseen niin yliopiston kuin ammattikorkeankin teknisen alan kandidaateille. Tutin työryhmä pohtii teekkarikulttuuria Teknisen tiedekunnan opiskelijat osallistuvat aktiivisesti DI-koulutussuunnitteluun ja tekevät entistä enemmän yhteistyötä laitosten kanssa. Tutti ry. on valmistautunut teekkarien saapumiseen myös perustamalla erillisen työryhmän, joka pohtii teekkaritoiminnan ja -kulttuurin luomista Vaasaan. Teekkarikulttuurin luominen ei tapahdu hetkessä. Perusteet luodaan ja juurrutetaan ajan myötä. Olemme saaneet kiitosta jo nykyäänkin ekskursioilla: teekkarihenkeä on jo, mutta omat perinteet on luotava, Tutti ry:n puheenjohtaja Anna-Maija Kiurunen listaa ainejärjestön tulevaa työsarkaa. Tulevaisuudessa uudet haalarit ja Tuttiauto II? Ainejärjestö puuhaa tuleville teekkareille myös omia haalareita. Kiurunen kertoo haalariprojektin olevan vielä suunnitteluasteella, mutta tavoitteena olisi saada uudet haalarit jo ensi syksyksi. Salakapakkaa tuskin ensi hätään saadaan, mutta Kiurunen väläyttää ajatusta Tuttiauto II:sta, eli tapahtumissa mukana kulkevasta ainejärjestön sauna-autosta. Vain ahkerimmat juhlijat lakitetaan Perinteen mukaan lakki täytyy ansaita. Lakkipassiin saa leimoja käydyistä bileistä ja lopulta leimojen määrä sekä vappujäynien ekstrapisteet ratkaisevat, ketkä ovat onnellisia lakin saajia. Kiurunen arveleekin teekkarikulttuurin näkyvän Vaasan katukuvassa vappuun 2004 mennessä juuri jäynien takia. Lakin myöntää ylioppilaskunta. Pääsihteeri Jani Peräsarka konsultoi tämän vuoden aikana muita teekkariylioppilaskuntia lakkiohjesäännöistä ja kun käytännöistä on saatu enemmän tietoa, on aika aloittaa lakin suunnittelu yhteistyössä Tutti ry:n kanssa. Nähtäväksi jää, millainen lakki omille teekkareillemme saadaan. Varmaa on kuitenkin se, ettei lakki edelleenkään pue ketään. Oinas: Kaksisataakiloinen sumopainijavaihtari murtautuu kämppääsi ja varastaa kaiken. Samana päivänä saat postia Supolta. He väittävät sinun tehneen turkistarhaiskun Kyrönmaalle. Jäät kauhulla odottamaan mustapukuisten miesten iskua. Härkä: Ollessasi aamupesulla katsot peiliin ja huomaat muuttuneesi siksi kotipuolesi kylähulluksi, joka aina jonotti heti aamusella paikkakunnan ainoan kapakan edessä päästäkseen nauttimaan kemopetroolia. Kaksoset: Saat hyppykupan tuttilaisten järjestämistä Jälkijouluista, mutta ei hätää, YTHS:n tädit pelastavat sinut kyllä. Tai sitten eivät. Rapu: Monivuotinen kumppanisi jättää sinut, koska haluaa lähteä kokemaan valaistuksen Goalle. Et turhia murehdi, vaan teet radikaalin liikkeen ja päätät lähteä vaihtoon eksoottiseen Libyaan. Ehkei ideasi ole aivan ongelmaton. Leijona: Saat hylsyn tentistä, johon olit lukenut kolme viikkoa yötä päivää. Pyydät konsultaatiota VORUlta sopivista kostotoimenpiteistä tentaattoria vastaan ja huomaatkin pian olevasi kyseisen järjestön ammunta-vastaava. Neitsyt: Olet haalinut läjän materiaalia graduasi varten. Makaat sängyllä tupakoiden, ja luet sillin merkityksestä Norjan taloudelle. Nukahdat, palava savuke tipahtaa suupielestäsi ja syttyy tulipalo, josta keisari Nerokin olisi kateellinen. Vaaka: Tasapainoilet omantuntosi kanssa aloittaako tipaton tammikuu ennen kuin se on jo ohi, vai viettääkö se tyynesti loppuun pienessä sihneessä. Skorpioni: Tenttikaljassasi ui kärpänen, joka ottaa snorkkelin ja uimalasit pois ja lausahtaa: Elämän taulua täytyy maalata draaman värein, ei se muuten miltään näytä. Jousimies: Naapurissasi mellastavat wanna-beeminem-teinit nyysivät pyöräsi, taas. Siirry suosiolla jalkamieheksi tai muuta vanhainkotiin. Puhtaan ilman opiskelijakämppiä VOAS aloittaa keväällä SikSakin talojen remontoinnin Kauris: Paras kaverisi päättää jättää entisen elämän taakseen ja polttaa kirjaimellisesti kaikki sillat takanaan. Mietit, miten pääset jäiden sulettua Palosaareen. Joudut investoimaan kanoottiin. Vesimies: Viikkoja työstämäsi harkkatyö katoaa bittiavaruuteen. Lopullisesti. Aloitat homman alusta, hokien Teletappi mantraa: Uudestaan! Psyykesi tilasta ei ole pian epäilystäkään. OUTI TEHOMAA Maaliskuussa korjausmiehet valtaavat VOASin SikSak opiskelija-asuntokohteen ja aloittavat remontoimaan A, C ja E taloja. Talojen toisen ja kolmannen kerroksen nykyiset soluasunnot muutetaan yksiöiksi ja ensimmäisen kerroksen soluja peruskorjataan. SikSakin asunnot on rakennettu 80-luvun alkupuoliskolla, joten korjausmiehiä lienee jo hieman odoteltukin. Puhdasta ilmaa Remontin jälkeen SikSakin asunnoista muodostetaan puhtaan ilman kohteita, joissa tupakointi ja lemmikkieläinten pito on kiellettyä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista allergia-taloista, vaikka pyrimmekin käyttämään remontissa vähäpäästöisiä ja mahdollisimman vähän huonepölyä kerääviä materiaaleja, täsmentää VOASin kiinteistöpäällikkö Aarne Linnolahti. Siksakin asuntojen puhtaasta il- masta voi päästä nauttimaan myös ilman pölyallergiaa ja lääkärintodistusta. Asunnot ovat kaikkien vuokrattavissa, kunhan edellä mainittuja sääntöjä noudatetaan, Linnolahti sanoo viitaten tupakointi- ja lemmikkikieltoon. Vuokrat nousevat Korjaustöiden alkaessa maaliskuussa Siksakin nykyiset asukkaat joutuvat etsimään muualta katon päänsä päälle. Remontti ajoittuu kuitenkin sellaiseen aikaan, että asunnoilla on muutenkin tyhjäkäyttöä. Kevätpuolella VOASilla on vapaana useita soluasuntoja. Taivasalle ei kenenkään tarvitse jäädä. Linnolahti lohduttaa. Siksakin A, C ja E-talojen korjaustöiden arvioitu kestoaika on maaliskuusta elokuuhun. Vuoden 2004 keväällä samanlainen peruskorjaus tehdään myös lopuissa SikSakin opis- OUTI TEHOMAA Hengitysilman laatu ja lämpöolot ovat olennaisia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa litran verran ruokaa, kaksi litraa vettä, mutta vähintään litraa ilmaa, josta valtaosa, n. 90 % on sisäilmaa. kelija-asunnoissa. Remontin jälkeen asuntojen vuokrat nousevat. Jännittävää nähdä viekö remontti mennessään myös SikSakin solujen rappusia päällystävät huopakokolattiamatot. Ne ovat nimittäin varsinaisia pölynkerääjiä. Kalat: Sinua kositaan ja erehdyt vastaamaan myöntävästi. Hääkellot soivat ennen kuin ehdit sanoa: JUHANNUS. Heitä hyvästit huolettomille vapauden päiville. Teksti: Suuri Johdatus Kuvat: Juha Sjöblom

10 10 Vuosi 1968 jäi Vaasan kaupungin historiaan suurena muutoksen vuotena. Silloin kaupunkiin rantautui korkeakoululaitos, jota oltiin hamuttu Pohjanmaalle jo pitkään. Nykyinen Vaasan yliopisto täyttää siis tänä vuonna jo kunnioitettavat 35 vuotta. Mutta mikä on sen historia? OLLI KOHONEN Vaasan ylioppilaslehti Kampus vuonna Kuva on otettu nykyisen Svenska yrkeshögskolanin katolta. Oikeassa reunassa näkyy nykyinen Vaasan ammattikorkeakoulu. Kuva: Mikko Julkunen. Kauppakorkeakoulusta YLIOPISTOKSI Suomen korkeakoululaitos oli kehittämisen tarpeessa raskaitten sotien jälkeen. Maassa oli silloin kolme varsinaista yliopistoa. Vanhan Turun akatemian perillinen Helsingin yliopisto, vuonna 1922 perustettu Turun yliopisto sekä ruotsinkielinen Åbo akademi. Maassamme oli lisäksi vuotena 1950 kahdeksan oman erikoisalansa korkeakoulua, mutta nekin olivat keskittyneet uuteen ja vanhaan pääkaupunkiin. Ainoan poikkeuksen muodosti vuonna 1934 Jyväskylään perustettu kasvatusopillinen korkeakoulu. Etelä-Pohjanmaalla heräsi luvulla halu saada korkeakouluopetusta maakuntaan. Parhaaksi sijoituspaikaksi sille katsottiin eri puheissa juuri Vaasa. Asiaa nostivat esille muun muassa etelä-pohjalaiset Helsingin yliopiston professorit sekä Vaasan silloinen kaupunginjohtaja Lauri Järventaka, josta tulikin myöhäisemmässä vaiheessa tärkeä puuhamies Vaasan korkeakouluhankkeessa luvulla yliopisto meni kuitenkin Ouluun. Vaasa sai odottaa. Kohti kauppakorkeakoulua Vaasan kauppaoppilaitoksen rehtori, Martti Ulkuniemi, toi vuonna 1959 esiin ajatuksen kaupunkiin sijoitetusta kauppakorkeakoulusta lehtikirjoituksessaan. Suomessa oli silloin jo neljä alan laitosta, Turussa ja Helsingissä kumpaisessakin kaksi, suomen- ja ruotsinkieliset. Lisää kuitenkin tarvittiin ajan henkenä oli vaatia yliopisto-opetusta maakuntiin. Pyrkimykset roihahtivat Lukuvuoden avajaispuhe. Puhumassa Vaasan kauppakorkeakoulun rehtori, professori Tryggwe Saxén. Entinen rehtori kertoo Emeritusprofessori Mauri Palomäki tuli juuri syntyneeseen Vaasan kauppakorkeakouluun Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta. Paluu ei kuitenkaan ollut vaikea, onhan Vaasa hänen kotikaupunkinsa. Vaikka välillä Palomäki pohti paluuta Helsinkiin, vei Vaasa voiton. En kai minä ainoa pätevä professori ollut, mutta meitä oli hyvin vähän, hän muistelee kauppakorkeakoulun ongelmallista tilannetta henkilökunnan suhteen sen alkuaikoina. Toiminta kuitenkin saatiin koulutuksen osalta pyörimään heti vuonna Tieteellinen tutkimustoiminta ohjattiin yliopiston tutkimuslaitokseen. Palomäen 70-luvulla asettama visio monitasoisesta sivistysyliopistosta on hänen mielestään toteutunut hyvin. Luonnontieteellisen tiedekunnan puuttuminen on ainoana haittapuolena. liekkeihin Vaasassa, ja kaupunkiin ryhdyttiin todella hankkimaan korkeakoulua. Asiaa järjestelivät eritoten kaupunkiin perustetun Kauppakorkeakoulu-säätiön miehet, jotka tekivät useita matkoja päättäjien luo asian tiimoilta. Idea velloi edestakaisin koko 60-luvun törmäten välillä valtioneuvoston nihkeyteen ja toisinaan vanhojen kauppakorkeakoulujen vastustukseen. Vuonna 1965 saatiin kuitenkin vapauttava päätös. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kauppakorkeakoulun perustamisesta Vaasaan. Vaasan kauppakorkeakoulu Uudessa yksityisessä kauppakorkeakoulussa aloitti opintonsa 150 opiskelijaa syksyllä Heistä 90 oli valittu suorittamaan ekonomin tutkintoa ja 60 opiskeli kirjeenvaihtajaksi. Pyrkijöitä oli paljon, Tilat sijaitsivat Raastuvankadulla, kauppaoppilaitoksen talossa ja sen lähettyvillä. Ensimmäisenä rehtorina toimi Tryggve Saxén. Uudella kauppakorkeakoululla oli aluksi vaikeuksia pätevän henkilökunnan löytämisessä. Useat professorien virat olivat jatkuvasti täyttämättä ja opetus hoidettiin pitkälti ulkopuolisin voimin. Kauppakorkeakoulu kärsi Sehän on semmoinen asia, jota yliopisto ei yksin voi ratkaista, kuittaa Palomäki tämän kysymyksen. Rehtorin uransa ehkä suurimmaksi kohokohdaksi Palomäki mainitsee ensimmäisen Vaasan kauppakorkeakoulussa tehdyn väitöskirjan, jonka teki yliopiston nykyinen vararehtori Kauko Mikkonen. Se oli eräänlainen kypsyydenosoitus, kertoo Palomäki yhteisön kasvamisesta kohti akateemista tunnustusta. Palomäki haluaa painottaa sitä seikkaa, että tiedettä tehdään muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa periferiasta löytyy eritoten tuoreutta tieteen maailmaan ja kykyä kehittää uusia tapoja ratkaista ongelmat. Äly elää muuallakin kuin Helsingissä, hän toteaa maamme akateemisesta kentästä. Talvi 1984; professori Christer Laurén ja rehtori Mauri Palomäki tutustumassa Finlaysonin alueeseen, jonne yliopiston rakennukset tulevat. lapsentaudeista. Saxénin kuoltua vuonna 1970 valittiin uudeksi rehtoriksi Mauri Palomäki. Hän vaikuttikin virassaan aina vuoteen 1987 asti ja loi pohjan kehittää kauppakorkeakoulu yliopistoksi. Tämä kiharapäinen ajattelija vaikutti vahvasti siihen, että tiede löysi tiensä Vaasaan. Kauppakorkeakoulu kasvoi ja kehittyi 70-luvulla. Tänä vuosikymmenenä käytiin myös kiivasta keskustelua läänin korkeakoulupolitiikan suhteen. Myös Seinäjoki ja Kokkola hamusivat itselleen tämän tasoista toimintaa. Korkeakoulutus kuitenkin keskitettiin Vaasaan, eikä voimia lähdetty hajottamaan maakuntaan. Vuonna 1977 Vaasan kauppakorkeakoulu valtiollistettiin. Sen jälkeen alkoi kehitys, joka johti kauppakorkeakoulun nimen häviämiseen. Siitä tuli korkeakoulu vuonna Samana vuonna myös ensimmäinen kaikki korkeakouluopintonsa Vaasassa suorittanut henkilö väitteli tohtoriksi. Hän on edelleen yliopistolla vaikuttava Vesa Routamaa. Vaasan korkeakoulu Filosofian kandidaatin tutkintoon tähtäävä humanistisen alan opetus aloitettiin uudessa korkeakoulussa vuonna Humanistisen alan tutkinnot olivat ensimmäisenä laaja-alaistamassa korkeakoulun opetusta ja kahden vuoden kuluttua aloitettiin myös yhteiskuntatieteel- KUVAT VAASAN YLIOPISTON TIEDOTUKSEN ARKISTO linen koulutus. Näin pyrkimys laaja-alaiseen sivistysyliopistoon Vaasassa alkoi muuttumaan konkretiaksi. Teknistä tiedekuntaa ei tosin vielä silloin korkeakouluun saatu, vaan jouduttiin tyytymään Teknillisen korkeakoulun kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen DI-koulutuksen suhteen. Korkeakoulu alkoi myös kaipailemaan suurempia tiloja, ja sopiva alue löydettiin Palosaaresta, vaikkakin ABB hämmensi kuvioita ehdottamalla siirtymistä sen vanhoihin tiloihin Melaniemessä. Vuonna 1985 julkistettiin uusien rakennusten suunnittelukilpailun tulos. Voittaja oli Simo ja Käpy Paavolaisen ehdotus Setterbergin kampa. Lopputuloksen jokainen yliopistolla aikaansa viettävä opiskelija näkee päivittäin. Siirtyminen Palosaareen tapahtui vuonna luvun kääntyessä kohti loppua koettiin suuria muutoksen hetkiä Vaasan korkeakoulussa. Ilkka Virtanen valittiin vuonna 1987 uudeksi rehtoriksi Mauri Palomäen tilalle, joka ehti toimea virassaan 17 vuotta. Vuonna 1988 järjestettiin ensimmäinen yliopistollinen promootio Vaasassa. Tämä oli merkki akateemisesta kypsymisestä. Vaasan yliopisto Vuonna 1991 Vaasan korkeakoulusta tuli Vaasan yliopisto. Matka täysivaltaiseksi yliopistoksi oli pitkä, mutta uusi nimi oli helpotus varsinkin useille humanisteille ja yhteis-

11 kuntatieteilijöille, jotka olivat tunteneet olonsa uhatuksi kauppatieteilijöitten painostuksessa. Uuteen yliopistoon tuli neljä tiedekuntaa: humanistinen, kaupallis-hallinnollinen, kaupallis-teknillinen ja yhteiskuntatieteellinen. Kaupallisella alalla oli kaksi eri tiedekuntaa mikä osoitti kauppatieteitten valta-asemaa Vaasassa. Nämä nimet olivat voimassa aina vuoteen 2001 asti. Viime vuonna yliopisto sai DI-tutkinnonmyöntämisoikeuden, eikä vaasalaisten teekkareitten tarvitse enää lähteä viimeistelemään tutkintoansa Otaniemeen. Vaasan yliopisto kulki pää pystyssä 90-luvun kärsien välillä laman kourissa, säilyttäen omaleimaisuutensa oman alueensa yliopistona. Pohjanmaa on yliopiston koti ja Vaasan yliopisto toimii monella tavalla oman alueensa moottorina vauhdittaen alueen ke- hitystä. Ilman yliopistoa alueen kehitys olisi voinut olla ongelmallista, mutta sen tuoma innovaatiopanos on hyödyttänyt pohojalaasia monella eri tavalla. Yliopisto jatkaa kehittymistään, mutta ehdottoman tärkeää on sen pysyminen ajattelun kehtona. Yliopisto ei ole liikelaitos, vaan tieteen koti. (Lähteenä jutussa on käytetty Hannu Katajamäen teosta: Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä.) Rehtorit: Tryggve Saxén Mauri Palomäki Ilkka Virtanen Ari Salminen Matti Jakobsson Me opiskelemme... Lastenohjaaja (Lapsi- ja perhetyön perustutkinto) 120 ov Haku yhteishaussa koodilla 1791/257 (yo). Soveltuvuustesti järjestetään Kasvatus- ja opetustyön linja Kasvatusalan jatko-opintoihin valmentava lukiopohjainen linja; haku suoraan opistolle mennessä. Musiikkiteatterilinja Opiskelijoille, jotka haluavat valmiuksia musiikkiteatterin parissa työskentelyyn ja alan jatkoopintoihin. Haku suoraan opistolle mennessä. Valintahaastattelu Viestintä- ja sanomalehtityön linja Viestintäalan jatko-opintoihin valmentava lukiopohjainen linja; haku suoraan opistolle mennessä. Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 40 ov Ammatillinen aikuiskoulutus peruskoulu- ja lukiopohjaisille opiskelijoille. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Haku suoraan opistolle mennessä. Valintahaastattelu 6.8. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 40 ov Ammatillinen aikuiskoulutus peruskoulu- ja lukiopohjaisille opiskelijoille. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Haku suoraan opistolle mennessä. Valintahaastattelu 7.8. Opistossamme voit suorittaa lisäksi yhden tai kaksi seuraavista yliopistollisista perusopinnoista: kasvatustieteen pedagogiset opinnot, psykologia, erityispedagogiikka, perheopinnot ja viestintä....me kerromme lisää pyydä esitteitä! LAPUAN KRISTILLINEN OPISTO Siiriläntie 11 13, LAPUA, puh VIHDOINKIN MYÖS OLYMPIC:LLÄ Lounas opiskelijahintaan! Tervetuloa RAVINTOLA RESTAURANT Olympiakatu 3B puh

12 12 Vaasan ylioppilaslehti AKATEEMISISSA KARKELOISSA ei olla köyhiä eikä kipeitä vaan Akateemista arvokkuutta jo 35. kerran. (kuva: lehden arkisto) Ylioppilaskunnan vuosipäivä on jo vanhoina kauppakorkeakoulun aikoina päätetty sijoittaa Voiton päiväksi 14. helmikuuta. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta täyttää 35 vuotta ja varsinaiset vuosijuhlat pidetään perinteisesti Voiton päivää seuraavana lauantaina, tänä vuonna siis Ylioppilaskunnan vuosijuhlat ovat arvokkaat ja hauskat juhlat, joissa naiset ovat kauneimmillaan ja miehet frakeissaan hurmaavan komeita. Juhlien glamourin muistaa vielä vuosienkin kuluttua, ja ne kokemalla tuntee vaalivansa oman ylioppilaskuntansa akateemisia perinteitä. Vuosijuhlat ovat kaikkia muita opiskelijajuhlia arvokkaampi tilaisuus, joten käytökseen on syytä kiinnittää huomiota. Terveellä järjellä ja muut huomioon ottavalla käytöksellä selviää pitkälle. ollaan hartaita Varsinainen juhlapäivä alkaa juhlahartaudella Vaasan kirkossa klo Juhlahartauden pitää uusi oppilaspastorimme Sami Saharinen. Hartauden lopuksi siirrytään kulkueena laskemaan seppele Jääkäripatsaalle. muistetaan päivänsankaria Unohtumattoman illan vietto alkaa cocktailtilaisuudella Vaasan entisen kauppakorkeakoulun alakerrassa, ravintola Banketissa. Illan isäntä Kalle Pinni ja emäntä Heidi Pajukangas toivottavat vieraat tervetulleiksi kuohuviinin kera ja erilaiset sidosryhmät ja yhteisöt tuovat ylioppilaskunnalle tervehdyksensä. Koko illan ajan seremoniamestari Lauri Järvinen kuuluttaa puhujat ja etiketin, sekä kertoo vieraille mitä seuraavaksi tapahtuu. syödään juhlallisesti Cocktailtilaisuuden päätteeksi siirrytään isäntäparin johdolla illallispöytään, jossa kolmen ruokalajin aikana kuullaan useita puheita, lauletaan lukuisia juomalauluja ja iloitaan oman pöytäseurueen kanssa. Ylioppilaskunnan vuosijuhlat eivät tunnetusti ole mitkään raittiusseuran iltamat, mutta heti illallisjuomista juopuvaa pidetään akateemisissa juhlissa amatöörinä. Tänä vuonna juhlapuheen pitää Vaasan apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin. Perinteiset tervehdyspuheenvuoronsa pitävät yliopiston rehtori Matti Jakobsson, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Pinni sekä inspehtori Ilkka Virtanen. Inspehtori jakaa myös stipendit ja huomionosoitukset ansioituneille ylioppilaskunta-aktiiveille. Lisäksi muistetaan myös vuoden hyvää opettajaa sekä paljastetaan vuoden positiivari, ylioppilaskunnan pyytettömin palvelija. Viimeisimnpänä, mutta ei suinkaan, vähäisimpänä kuullaan puhe naiselle. tanssitaan akateemisesti Illallisen jälkeen siirrytään hetkeksi Bankettiin väliajalle, jotta yläkerrassa orkesteri pääsee asemiin. Isäntäpari johdattaa vieraat tanssimaan poloneesit, cicapot ja muut tanssikurssilla opetellut akateemiset tans- sit. Tanssien jälkeen vaihdetaan rennompaan tunnelmaan ja siirrytään joukossa jatkoille. Tällä osuudella testataan juhlijoiden varsinainen kunto, sillä jatkot loppuvat vasta, kun henkilökunta heittää ulos, eli varhaisen aamiaisen aikoihin. ja jatketaan arkeen asti. Seuraavan aamun silliaamiaisella dresscode on jo vaihtunut haalareihin. Sillikseltä siirrytään ravintola ÄLÄ SÖSSI, TUTUSTU ETIKETTIIN Miten pukeudun? Vuosijuhlien pukukoodi on juhla- tai tumma puku. Miehillä tämä tarkoittaa frakkia, mutta tumma pukukin käy. Daamit pukeutuvat niin kutsuttuun suureen iltapukuun, joka tarkoittaa täyspitkää, juhlavasta materiaalista valmistettua avokaulaista tai olkaimetonta iltapukua hansikkaineen ja juhlakenkineen. Hansikkaat riisutaan kädestä ruokailun ajaksi. Käsilaukku on mahdollisimman pieni ja asuun sopiva. Kaikilla VYY:n jäsenillä asuun kuuluu punakeltainen kuntanauha. Miten käyttäydyn? Kotiin jatkamaan juhlintaa, mikäli jalat vielä kantavat. Viimeiset vuosijuhlien vieraat tavataan yleensä kaupungilla maanantaiaamupäivän puolella. Vedä siis iltapukusi naftaliinista, kiillota taskumattisi ja virittäydy juhlatunnelmaan ylioppilaskuntamme ja sinä olette nämä juhlat ansainneet! Katri Lammi Vuosijuhlalipun ostajalle annetaan etikettiopas, jossa selostetaan vaasalaisia akateemisia juhlatapoja frakin pukemisesta aina juomalauluhin asti. Vuosijuhliin ei sovi tulla pohjia ottaneena eikä humaltuminen illallisenkaan aikana kuulu etikettiin. Kavaljeerit huolehtivat daameistaan kaiken aikaa, niin narikassa, illallispöydässä kuin tansseissakin. Vuosijuhlien tarkka ohjelma, illalliskorttien myyntiajat ja muuta tarpeellista informaatiota löytyy sähköpostistasi ja ilmoitustauluilta.

13 Kirkkopuistikko VAASA puh. (06)

14 14 Vaasan ylioppilaslehti Olen piirtänyt koko ikäni. Lähinnä olen oppinut piirtämään itse tekemällä ja lukemalla, Jyrki kertoo. Lukioaikana Jyrkille kirkastui, että mukavasta harrastuksesta voisi tulla myös työ. Hän päätyi parin mutkan kautta Lapin yliopistoon opiskelemaan graafista suunnittelua. Tietysti graafisen suunnittelun opiskeluunkin sisältyy paljon taiteen tekemiseen liittyvää. Mutta varsinaiset piirustusopinnot ovat olleet satunnaisten elävän mallin tuntien varassa. Turun saaristosta kotoisin oleva Jyrki muistelee piirtämisopintojensa alkuvaiheita, joista taiteilijan työhön maallikoiden mielissä liittyvä glamour oli kaukana. Pienillä paikkakunnilla on usein kauniiden mallien sijaan piirroskohteina keski-ikäisiä tehdastyöläisiä. Mutta silloin pystyy keskittymään täysin itse piirtämiseen, eikä tule mitään sivuajatuksia, Jyrki virnistää. Ura urkenee Jyrkin opinnot Rovaniemellä ovat jo pitkällä, sillä hän on gradua vaille valmis taiteen maisteri. JYRKI VAINIO Jyrki Vainion Aivoutouksianimistä pilapiirrosta on julkaistu ylioppilaslehdessä vuoden 2002 helmikuusta lähtien. Halusimme selvittää, millainen on mies kuvien takana, ja miten piirrokset syntyvät. Jyrki Vainion Aivoutoukset syntyvät aamuyön tunteina Myös ura piirtäjänä on alkanut mukavasti. Aivoutouksia-piirrosta julkaistaan Vaasan ja Rovaniemen ylioppilaslehdissä. Jyrki piirtää myös Partio-lehteen ja armeijan Ruotuväki-lehteen. Lisäksi Yhdysvalloissa vaihto-opiskelijana ollessaan Jyrki teki sikäläisen koulunsa lehteen päivittäin ilmestyvää sarjakuvaa. Näkyvimmät julkaisuni tähän mennessä ovat olleet muutamat Ilta- Sanomille tehdyt työt: kuukauden kotimainen sarjakuva maaliskuussa 1997 ja pari viikonloppuliitteen kuvaa sen jälkeen. TIINA JAKOBSSON Taas yksi valvottu yö Aivoutouksien ideat syntyvät esimerkiksi tenttikirjojen parissa valvottuina öinä. Eli hetkinä, jolloin pitäisi olla keskittynyt johonkin muuhun, Jyrki paljastaa. Mieleensä tulleet ideat Jyrki kerää talteen pieninä, noin kämmenen kokoisina, luonnoksina. Joskus ideapiirrokset muhivat kauankin pöytälaatikossa, ennen kuin niistä syntyy julkaistava kuva. Valmiin A4-kokoisen piirustuksen Jyrki tekee ensin lyijykynällä ja sitten siveltimellä ja musteella. Piirroksen harmaasävyalueet hän tekee tietokoneella. Julkaisukelpoisen piirroksen tekemiseen tuhraantuu paljon aikaa, neljästä kahdeksaan tuntia tai enemmänkin, Jyrki kertoo työprosessistaan. Yksin kopissa nyhjöttämistä Hauskojen kuvien tekeminen ei Jyrkin mukaan ole mitenkään erityisen huvittavaa puuhaa. Ellei huumoria sitten revi esimerkiksi siitä, että tarttuu vahingossa juomatölkin sijasta vieressä olevaan mustepulloon. Itse piirtäminen on sellaista yksin kopissa pöydän ääressä nyhjöttämistä. Lopuksi Jyrki haluaa vielä lähettää terveisiä Vaasan ylioppilaslehden lukijoille. Lukijapalaute on valitettavan harvinaista. Eli saa lähettää viestiä. Sähköpostiosoitteeni näkyy jokaisen Aivoutouksia-kuvan otsikossa, Jyrki vinkkaa. Ketaleita kampuksella MAARIA ROUSU VAIKKA OPINTOTUKI kieltämättä useimmiten tuntuukin varsin riittämättömältä, suurin osa meistä kuitenkin pitää tiukasti kiinni moraalistaan, eikä edes kavereilta lainaaminen oikein houkuttelisi. Joillakuilla on kuitenkin tänä syksynä oikeus siirtynyt omiin käsiin; Fabriikin ainejärjestötiloissa on nimittäin piipahtanut varkaita syksyn aikana pariinkin otteeseen. Hallareiden huoneesta katosi marraskuun lopun viikonlopun aikana turvakaappi, jonka sisällä oli erinäistä ainejärjestötavaraa ja kamera. Hallinnoijat ry:n puheenjohtaja Sanna Tirroniemi arvioi rahalliseksi menetykseksi n. 200 euroa. ÖVERTÄJIEN HUONEESTA VARASTETTIIN ilmeisesti samaisena viikonloppuna huomattava summa rahaa. Sitä seuraavana viikonloppuna vahingosta viisastumattomien kielenkääntäjien osana oli jälleen joutua uhriksi, ja tälläkin kerralla pitkäkyntiset saivat saaliikseen käteistä. En paljasta tarkempaa summaa, mutta sellainen määrä tekee ison loven tämänkokoisen ainejärjestön budjettiin, Övertäjien pj Nina Miesmäki sanoo. Hän muistuttaa myös, että raha on pois monelta opiskelijalta. Kummassakaan tapauksessa ei yrityksistä huolimatta ole mitään saatu selville, vaikka ainakin Övertäjät on tehnyt asiasta rikosilmoituksenkin. Valvontakameroiden videonauhojakin tiirailtiin, mutta koska systeemi on sellainen, että yhdelle nauhalle tallentuu materiaalia kaikista Fabriikin kameroista, olisi hyvä tuuri ollut enemmän kuin tarpeen, jotta varas olisi niissä paljastunut. TEKIJÖILLEEN VARKAUDET olivat helppo keikka; ainejärjestötilathan ovat (ainakin toistaiseksi olleet) nimenomaan kaikille avoinna ja turvakaapitkin aika helposti löydettävissä. Varkaudet myös sattuivat loppuviikosta, jolloin yliopistolla on hiljaisempaa. Molempien ainejärjestöjen puheenjohtajat ovat sitä mieltä, että varas näyttäisi olleen yliopiston sisältä. Tietysti toivoo, että se olisi joku ulkopuolinen, mutta kyllähän se valitettavasti vaikuttaa siltä, että varas on tiennyt, mitä etsii, Tirroniemi pohtii. TAPAHTUMAT OVAT JOHTANEET molempien ainejärjestöjen osalta myös pohdintoihin siitä, pidetäänkö ainejärjestötilat edelleenkin kaikille avoimina. Hallareiden Tirroniemi sanoo myös, että jo aiemmin syksyllä tavaroita oli luvattomasti lainailtu, mikä saa miettimään asiaa vieläkin tarkemmin. Övertäjät ovat Miesmäen mukaan keskusteluissaan päätyneet siihen, että jäsenedusta ei luovuta, ja ovet pysyvät jatkossakin auki. Rahaa tiloista on kuitenkaan turha enää etsiä. Hopsista! Henkilökohtainen opintojen suunnittelu on päivän sana. Akateeminen vapaus, tiedekuntarajat ylittävä sivuaineoikeus sekä joustavan opinto-oikeuden sopimukset takaavat opiskelijalle hyvät valinnan mahdollisuudet. AFRIKAN KIELET, markkinointi, viestintä, ruotsi, psykologia, julkisoikeus, logistiikka, sosiologia ja biomekaniikka vain muutamia aineita mainitakseni. Nykyään yliopisto-opiskelijalla on varaa mistä valita oman tutkinnon aineyhdistelmää suunnitellessaan. Runsauden sarvesta pitäisi saada kasattua itselleen noin 160 opintoviikon kokonaisuus. Kuluneen fraasin mukaan akateeminen vapaus tuo myös vastuuta, opintojen suunnittelukin on loppujen lopuksi opiskelijan itsensä vastuulla. TYÖKALUJA. Paljon käytetty ja hyväksi havaittu työrukkanen opintojen suunnittelussa on henkilökohtainen opintosuunnitelma, lyhemmin HOPS. HOPSeja on yhtä monen- laisia kuin opiskelijoitakin. Jotkut suunnittelevat HOPSin kalenterin lehdille saakka, toiset operoivat muistin varassa. Olen nähnyt HOP- Sin myös vessapaperiin kirjoitettuna. Tärkeämpää kuin ilmenemismuoto on se, että HOPS on olemassa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on parhaimmillaan paljon enemmän kuin lista kursseista, jotka aikoo käydä milloinkin. Kurssilista ja tenttiaikataulu ovat prosessin lopputulos. Ihannemaailmassa henkilökohtainen opintojen suunnittelu lähtee omista kiinnostuksen kohteista ja niistä johdetuista tavoitteista. Tavoite voi olla esimerkiksi mielekäs työpaikka jollakin alalla. Kun mieleinen opiskelupaikka on plakkarissa, alkaa tutkinnon pääaineen ja sivuaineiden hahmottaminen tavoitteiden pohjalta. HOPSin laadinnan viimeinen vaihe on aikataulutus, eli toisin sanoen, milloin ja missä järjestyksessä kurssit aikoo suorittaa. Tässä vaiheessa aiempi pohdinta kohtaa arjen realiteetit. Se, kuinka nopeasti aikoo opinnoistaan suoriutua, riippuu mm. kiinnostuksesta aineeseen, siitä millainen oppija on, millaisessa perhetilanteessa on ja siitä tekeekö opintojen ohella töitä tai onko lähdössä vaihtoon. Prosessi ei tietenkään ole niin yksinkertainen kuin edellä kuvasin vaan se sisältää paljon pohdintaa itsestä ja ympäristöstä. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ei kannata hakata kiveen. Sitä on syytä aika ajoin tarkistaa. Elämällä kun on taipumus heitellä. Myös kiinnostuksen kohteet saattavat ottaa ja vaihtua. KYSYVÄ EI TIELTÄ EKSY. Opintojen suunnittelu ja HOPSin laatiminen ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Kuten niin moni muukin asia, myös opintojen suunnittelu on opiskelijasta, ihmisestä, itsestään kiinni. Tässäkään sekametelisopassa opiskelija ei ole yksin: opintojen suunnittelussa auttavat esimerkiksi tiedekuntien opintoneuvojat. Heille kannattaa näyttää HOPSia ja keskustella opinnoista aina aika ajoin. Myös ylioppilaskunnasta saat apua. Omatoimiseen tiedonhakuun tottuneille löy- tyy tietoa muun muassa netistä, mistä jäljempänä pari linkkiä. Opintojen suunnittelu on prosessi, joka kannattaa käydä läpi. Se auttaa etenemistä akateemisen opin tiellä. Tai tuleepahan ainakin silloin tällöin mietittyä tekemisiään. Lauri Järvinen HOPS-linkkejä: Vaasanyliopiston opiskelijapalvelut: opintotsto/ Nettipohjainen työkalu HOPSin laadintaan:

15 Vaasan ylioppilaslehti Alennuksia opiskelijoille Tiesitkö, että saat opiskelijakortillasi muitakin etuuksia kuin ateriatuen ja matka-alennukset? Näiden valtakunnallisten etujen lisäksi vaasalaisille opiskelijoille on tarjolla tänäkin vuonna paljon muita alennuksia. Vaasan korkeakouluopiskelijayhteisöt ovat koonneet yhdessä alennustyöryhmän, joka on neuvotellut alennuksia kaikille lähes 9000:lle vaasalaiselle korkeakouluopiskelijalle. Paikallisia alennuksia myöntäviä liikkeitä on yli 80 kappaletta. Alennusta saat näyttämällä voimassaolevan opiskelijakorttisi, jossa on voimassaoleva lukuvuositarra. Kortti tulee esittää heti kassalle saapuessa tai tilausta tehtäessä. Mikäli et muista alennuksen määrää, kysy kauppiaalta tai ota tästä lista mukaan lompakkoosi. Nämä alennukset ovat voimassa saakka. Laura Eerola VYY:n talousvastaava Seuraavat vaasalaiset yritykset myöntävät opiskelija-alennuksia APTEEKIT Kirkkoapteekki, Hovioikeudenpuistikko 9: 12 % tuotteista, jotka eivät sisällä lääkeaineita. ATK-LAITTEET Geotrack Oy, Pitkäkatu 37: 8 % normaalihintaisista atk-tarvikkeista. HUOLTOASEMAT Neste Raastuvankatu, Raastuvankatu 27: 15 % autojen pesut (kone/ti-halli). HUONEKALULIIKKEET Kalustetalo Lähdesmäki Oy, Vaasanpuistikko 17: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Kaluste Niemelä, Vöyrinkatu 42: 10 % (ei koske päivän tarjouksia). KANGAS- JA OMPELULIIKKEET Ompelukoneliike Halonen Ky, Tammipiha: 15 % normaalihintaisista ompelukoneista ja saumureista, - 10 % ompelutarvikkeet. KEMIKALIOT JA KOSMETOLOGIT Kemikalio Rinja, Kauppapuistikko 18: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Make Up Designer, Hovioikeudenpuistikko 13: 10 % (norm.hinnoista) kosmetologin ja meikkitaiteilijan palveluista, 5 % Artdecon meikeistä. KENKÄ- JA VAATETUSLIIKKEET Andiamo, Rewell Center 104: 10 % normaalihintaisista tuotteista Boutique Beauty, Koulukatu 30: Frakin vuokraus 85 (norm. 120 ). Alennus ei koske häävaatteita. Boutique Bibi, Vaasanpuistikko 15: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Cip Cap,Ylätori: Nouda oma kenkäpassisi Jääskeläinen, Hovioikeudenpuistikko 19: 10 % tuotteista. Laukkutalo, Ylätori 2: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Svenna-Laukku Oy, Vaasanpuistikko 13: 10 % normaalihintaisista tuotteista. KIRJAPAINOT Smedsby Boxfix, Mustasaari: 20% vieraskirjoista, päiväkirjoista, luonnoskirjoista. Lopputyön kansitus edulliseen hintaan. Kirjapaino Fram Boktryckeri, Vaasanpuistikko 24: 10% kaikista painotuotteista. KULTASEPÄNLIIKKEET Hovisepät Oy, Alatori: 15 % normaalihintaiset tuotteet, 10 % Kalevala, Kauniskoru ja Lapponia. Ei koske korjaustöitä. Ilmainen kaiverrus kaikkiin tuotteisiin. Salkari Oy, Hovioikeudenpuistikko 15: 17 % normaalihintaisista kulta-, kello- ja lahjatavaraosaston tuotteista, 15 % RW-kellot, Kalevala ja Kauniskoru, 17 % optisen osaston normaalihintaisista kehyksistä ja linsseistä. Sepon kulta, Tavaratalo Anttila, Hovioikeudenpuistikko 16: 10 % palveluista ja tuotteista (poislukien sanomalehtien kärkivedot). LIIKUNTA- JA HARRASTEPAIKAT Ravintola All Stars/Hostel Tekla, Palosaarentie 58: Kuntosali 2 /kerta, 17 /1kk, sulkapallo 7 /tunti, squash 7 mk/tunti. Fysio-Step, Hartmaninkuja 6: 5 /kerta, 42 / 10 kertaa, 129 /kausimaksu. Kylpylä Tropiclandia, Kesäpolku 1: Sisäänpääsy kylpylään 9. Ravintola Olympic, Olympiakatu 3: 10 % normaalihintaiset sulkapallovuorot. Sport Center, Vaasanpuistikko 22: 15 % kaikista palveluista. Sport Gym/Lady Line Gym, Wolffintie 36: Jäsenyyshinta 49 ( 17 %), normaali jäsenyyshinta 59. Tennis Center, Bragentie: 25 % varaamattomat vuorot (kaikki lajit, ei kuntosali). Vaasa Grand Prix Karting Oy, Laivakatu 13: 10 % normaalihintaisista ajolipuista. MATKAPUHELIN/KODINKONE- LIIKKEET Musta Pörssi, Kauppapuistikko 25: 10 % normaalihintaisista tuotteista TV-Manu Ky, Kauppapuistikko 30: 15 % ohjehintaisista tuotteista. Setele, Kauppapuistikko 17: 15 % kaikista matkapuhelimien tarvikkeista. MUSIIKKILIIKKEET Unisound Oy, Pitkäkatu 28-30: 15 % normaalihintaisista tuotteista, ei koske nuotteja. OPTIKKOLIIKKEET Instrumentarium, Rewell Center 109: Normaalihintaiset kehykset ja linssit sekä piilolinssitarvikkeet 20 %. Piilolinssit kanta-asiakashinnoin. YTHS:n kautta ilmainen näöntarkastus. Keops, Vaasanpuistikko 14: 20 % normaalihintaisista tuotteista. Nissen Ilo Silmälle, Rewell Center 105: 20 % normaalihintaisista tuotteista Optics, Kauppapuistikko 17: 20 % normaalihintaiset silmälasit, piilolinssit ja nesteet. Optiset, Rewell Center 119: 10 % silmälaseista. Salkari Oy, Hovioikeudenpuistikko 15: 17 % optisen osaston normaalihntaisista kehyksistä ja linsseistä. Silmäoptikko Härö, Vaasanpuistikko 15: 15 % normaalihintaisista tuotteista Thölix, Pitkäkatu 41: 20 % normaalihintaiset kehykset PARTURI/KAMPAAMOLIIKKEET Artistica, Hovioikeudenpuistikko 20: 10 % työt. Basic, Kirkkopuistikko 29: 10 % kaikki työt. Cameleo nt, Vöyrinkatu 22: 10 % työt ja tuotteet City 10, Kauppapuistikko 10: 10 % työt. Day To Day, Hartmaninkuja 8: 10 % työt ja tuotteet. 15 Hair Company, Rewell Center 139: 10% työt. Jonna & Joonas, Rewell Center 118: 10 % palveluista. Lock n Roll, Kirkkopuistikko 20: -10% työt. Look s A&M, Kapteeninkatu 18: -10% työt. Milou Hair&MakeUp, Asemakatu 17: 10 % työt. Salon Lagune, Palosaarentie 14: 10 % työt. PIKARUOKAPAIKAT McDonald s, Hovioikeudenpuistikko 15: Kulta-ateria pronssiaterian hinnalla. Rolls, Rewell Center: 10 % normaalihintaisista tuotteista. PIZZERIAT Pizzeria Dallas Pizza Palazzo, Västervikintie 1: 10 % alennus kaikista pizzoista. Golden Rax pizzabuffet, Kauppapuistikko 13: Megabuffet + pehmis 6.99 (norm. 8,48 ), voimassa aina, opiskelijakortti esitettävä kassalla. Pizzeria Marco Polo, Hovioikeudenpuistikko 11: Ilmainen alkoholiton ruokajuoma tavallisen pizzan yhteydessä (myös pannupizzan). Tarjous voimassa Kotipizza, Rewell Center: Opiskelijoille lounashinnat voimassa aina. Alennus jopa 2,20. Kotipizza, Kirkkopuistikko 5: Ilmainen juoma pizzan oston yhteydessä opiskelijakorttia esittämällä. Kotipizza, Teirinkatu 6: Ilmainen juoma pizzan oston yhteydessä opiskelijakorttia esittämällä Kotipizza, Palosaarentie 77: Ilmainen juoma pizzan oston yhteydessä (0,4l juoma/normaalipizza, 3 x 0,4l juoma perhepizzan kanssa). Kotipizza, Palosaarentie 16: Ilmainen juoma pizzan oston yhteydessä (0,4l juoma/normaalipizza, 3 x 0,4l juoma perhepizzan kanssa). POLKUPYÖRÄLIIKKEET Meles Bike, Palosaarentie 31: 10 % polkupyörät, huollot, varaosat. Pyöräliike Viertola Oy, Pitkäkatu 51: 20 % normaalihintaista tuotteista (varaosat ja pyörät), 15 % työveloituksista. RAKENNUSLIIKKEET Byggservice Rakennuspalvelu K-J Bäckström, Sundom: 10% tuntipalkasta. Ilmoitus: Verotuksessa voi tehdä 40%:n vähennyksen remontista, kuitenkin korkeintaan 900 euroa/vuosi. RAKENNUSTARVIKELIIKKEET K-rauta, Sepänkyläntie 6: Alennus mattojen, kaakeleiden, tapettien ja valaisimien hinnoista. 15 % käsityökalujen ja tarvikkeiden hinnoista. Sähkötyökalut tarjouksen mukaan. RAVINTOLAT Ravintola Amarillo, Rewell Center: 10 % Amarillo Big Burger / ChickenTortilla, opiskelijakortti esitettävä ennen tilausta. Ravintola Papin Nenä, Hietasaarenkatu 14: PaNen häppäri 2 euroa ke, pe, la klo iso olut 0,4 l/ siideri 0,33 l. Ravintola All Stars/ Hostel Tekla, Palosaarentie 58: 10% ruokahinnoista, ei lounas. Ravintola Olympic, Olympiakatu 3: Iso olut 2 euroa joka päivä klo 16-19, -10% normaalihintaiset ruoka-annokset. Giggling Marlin, Vaasanpuistikko 18 Kuukauden shot opiskelijakorttia näyttämällä 3. Radisson SAS Royal Night, Hovioikeudenpuistikko18: Ilmainen sisäänpääsy perjantaisin koko illan (ei koske erikoisiltoja. Iso olut ja siideri (0,33 l hanasta) 3,50. TAVARATALOT JA MUUT LIIKKEET Anttila, Hovioikeudenpuistikko 16: Esitä opiskelijakorttisi ensimmäisenä kassalle saapuessasi. 5 % käyttötavaroista. Alennus ei koske makeisia, savukkeita, juomia eikä Plussa-korttitarjouksia. Kurre Erä ja Kalastus Oy, Vaasanpuistikko 15: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Gros Bokhandel, Hovioikeudenpuistikko 9: 10 % käteisostoksista. Venus Sex Shop, Kirkkopuistikko 20: 10 % tuotteista URHEILULIIKKEET Sportia Wasasport, Vaasanpuistikko 14: 10 % normaalihintaisista tuotteista. Vaasan Budo Shop, Kauppapuistikko 29: 15 % urheiluvälineistä ja asuista, 20 % Paintball vuokrauksesta. VALOKUVAUSLIIKKEET Foto-Shop, Pitkäkatu 28-30: 10 % filmien kehityksestä. Helios, Vaasanpuistikko 16: 10 % filmien kehityksestä. Studio Fotocenter, Pitkäkatu 43: 20 %, (ei koske tuplakuvia, laitteita eikä erikoistarjouksia). Zoomi kuvakauppa, Rewell Center 129: 10 % kuvatöistä (kehitys + kuvat, digityöt).

16 16 Opiskelijan leipä on tunnetusti ohut. Pelkällä opintotuella kärvistely tarkoittaa suhteellisen yksipuolista makaronikalapuikot-ranskalaiset - ruokavaliota, joten monipuolisempaa mättöä kaipaava joutuu etsimään lisätienestejä. Työn ja opintojen yhdistäminen vaatii kuitenkin voimia ja pitkää pinnaa. SUSANNA KEMPPAINEN Hanna Ristimäen työläs taival filosofian maisteriksi Tuhansia töitä, valvottuja öitä Neljättä vuotta viestintätieteitä opiskeleva Hanna Ristimäki tekee opintojensa ohella kahta työtä. Syksyllä rinnalla kulki vielä kolmaskin työ, mutta sen hän jätti pois huonojen työskentelyolosuhteiden ja työtaakan raskauden vuoksi. Nyt Ristimäen taivalta filosofian maisteriksi värittää työskentely kuljetusliike Transpointilla sekä sanomalehti Pohjalaisessa. Kyllähän se tietysti rankkaa on. Työt ja opinnot aiheuttavat yhtä paljon stressiä. Työskentely on välttämätöntä, mutta koko ajan se jarruttaa opiskelujani. Henkisellä tasolla väitän kuitenkin olevani päätoiminen opiskelija, hän toteaa. Ristimäki opiskeleekin sinnikkäästi eteenpäin. Vuosittain opintorekisteriote karttuu lähes normaalihumanistin tahtiin, ongelmia tuottavat ainoastaan tenttiaikataulut. Aikaisemmin hän pystyi tenttimään kurssinsa ensimmäisellä tenttikerralla, nyt toisenkin tenttimiskerran mahduttaminen aikatauluun on usein hankalaa. Kurssien suorittaminen tahtookin jäädä usein viimeisen veikkauskerran varaan. Rekkamieselämää Käytännössä etusijan opiskelusta vie kuitenkin työ. Ristimäki polkaisee munamankelillaan Transpointin terminaaliin Runsorin teollisuusalueelle reippaan viiden kilometrin päähän Vanhaan Vaasaan keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Siellä hän työskentelee leppoisassa rekkamiesilmapiirissä rahtikirjojen tallentajana. Hanna Ristimäki on tullut kahden ja puolen vuoden työperiodinsa aikana rekkakuskeille suhteellisen tutuksi työtoveriksi, joten kuulumisia vaihdetaan maanantai-hannan kanssa puolin ja toisin. Akateemista uraa taivaltavan Ristimäen täytyykin kestää välillä raskasta huumoria. Transpoint on kyllä omanlaisensa henkireikä. Rekkamiehet ovat rekkamiehiä. vaikka voissa paistaisi. Meininki on aika letkeää. Transpoint luo täydellistä vastapainoa koulukiireille. JOHANNA MUSTAMAA Luovuuden lähteillä Ristimäki tekee myös säännöllisen epäsäännöllisesti juttuja Pohjalaiseen. Työskentely toimittajana tukee hänen tämänhetkisiä opintojaan mukavasti, vaikka jokapäiväisen inspiraation etsiminen vaatiikin henkisesti enemmän kuin yksitoikkoinen tallennustyö. Toimittajan hommat tuntuvat kuitenkin mielekkäältä, sillä kirjoittamisessa saa käyttää vapaasti luovuuttaan takin täydeltä. Tämän lisäksi Pohjalaisen tarjoama oman alan työkokemus rakentaa pohjaa tulevaisuudelle. Töillä on suuri tasapainottava vaikutus. Pääsen näkemään, että maailma pyörii myös yliopiston ja Cottonin ulkopuolella. Työskentely ei ole viivyttänyt Hanna Ristimäen opintoja hirvittävän paljoa. Aavistuksen tavallista hitaammassa tahdissa opintonoppia napsiva Ristimäki lohduttautuu sillä, että valmistuttuaan häntä ei odota valtava opintolainajackpot. Hän ei ole myöskään joutunut tinkimään bileistä tai muista opiskelijakinkereistä, kaikkea mahtuu elämään sopiva määrä. Tämä on ollut minulle hyvä ratkaisu. Vaasan ylioppilaslehti maailman viisain mies Pasifismia ja pyh! OI, ETTÄ ON NYKYÄÄN IHANAA, kun kaikesta voidaan sopia lämpimässä yhteishengessä. Esimerkkinä voisi mainita vaikka Irakin. Ollaan sovittu yhdessä konsensusta noudattaen, että katsellaan nyt jos sieltä jotain löytyy. Samaan aikaan, kun tarkastaja astuu halliin sisään, niin Saddam kiikuttaa ohjuksen takaovesta ulos... On se ihanaa ei ole aseita, ei ole uhkaa. Ja kun ei ole uhkaakaan, ei tarvitse tehdäkään mitään. Yhdysvallat raahaa aseitaan Välimerelle valmiuteen siitäkin tulee tolkuttomasti kustannuksia ja sitten ei päästäkään tositoimiin, nyyh. Antakaa nyt edes niille mahdollisuus tehdä pienen pieni sotaharjoitus joitakin Saddamin palatseja vastaan, etteivät ressukat ihan turhaan paikalle tulleet kuitenkaan. Vanhat ajat, ne parhaat ajat. Silloin sentään osattiin pelotella kunnolla. Oli varmaan kiva istua Kremlissä, kun tiesi miljuunan ydinkärjen sojottavan kohti juuri sitä sinun tuoliasi. Mikäli erehdyit edes vilkaisemaan pöydälläsi olevaa punaista nappia maapallon toisella puolella valmistauduttiin ihan samaan. Yritä siinä sitten iskeä salakavalasti ydinaseella rauhanomaisesti toista selkään on se niin väärin. No jossain sentään osataan toimia Afganistanissa nimittäin. Siellä valtavat sotilaslaumat jahtaavat yhtä rättipäätä pitkin maita ja mantuja. Mahtaa olla merkittävä mies, kun sitä niin tavoitellaan: Hei täällä ois maksamatta nää American Airlinesin-liput ja pommilla perään. Taisi olla vähän isompikin lasku, kun lähetetään noin monta perintätoimiston miestä asialle. Noista voisi suomalaisetkin ottaa oppia, miten hommat ratkaistaan nääs. Parempi ampua ensin ja kysyä vasta sitten kunhan vain muistatte olla kohteliaita. Ajatelkaa nyt, jos joku sattuisi olemaankin väärä uhri siinä sitten joku sopertaa, että sori. Kyllä jää paha mieli. Mutta kun pahoitellaan kunnolla ja ollaan asiallisia, niin asiakas on yleensä tyytyväinen, vaikka pikku moka sattuisikin tapahtumaan. Asiat ovat kiinni siitä, miten ne ilmaistaan. Nato siinäpä päivän sana pitääkin sylkäistä olkapään ylitse ja laittaa valkosipulit kaulaan, ettei vaan tule turmiota nyt. Mitä hemmettiä sitä hyssyttelemään, Natoon vaan, Sittenpä päästään ammuskelemaan yhdessä isoin poikain kanssa lentotukialukselta. Se on jokaisen suomalaisen sotilaan unelma eipähän tarvitse enää harjoitella, kun on koko maailma yhtenä isona maalitauluna. Heti kun kriisiä pukkaa, niin pommikoneilla paikalle vaan ja napalmia ihan varmuuden vuoksi niskaan. Eikös se Nato olekin lyhennys sanoista Napalmi Antaa Taivaallisen Olon? Lakeuren isokenkääsin URAPUTKI Saksan kieli kutsumuksena Paljasjalkainen vaasalainen filosofian maisteri Hanna Kytölä, 27, työskentelee nykyään hämeenlinnalaisessa Kaurialan lukiossa vanhemman lehtorin virassa. Haastateltava unelmoi lapsuudessaan muun muassa lentoemännän ja lääkärin ammateista. Toisin kuitenkin kävi. Jo lapsesta äitinsä kanssa kielten kokeita korjannut englannin opettajan tytär alkoi yläasteella pohtia kieltenopettajaksi ryhtymistä, lukiossa uravalinta oli jo selvä. Kritisoin kieltenopettajien opetusmenetelmiä, eikä vaihtoehdoksi lopulta jäänyt kuin alkaa itse opettajaksi, ja yrittää toimia paremmin, Hanna hymyilee. Monta rautaa tulessa Vuonna 1995 suoraan lukiosta yliopistoon päässyt Kytölä ei katunut valintaansa jäädä opiskelemaan kotikaupunkiinsa. Suoritettuaan kesäyliopistossa kasvatustieteen appron ja Tampereen yliopistossa cumun sekä auskultoinnin, valmistui Kytölä samalla kertaa sekä maisteriksi että opettajaksi vuonna Gradunsa hän teki puhtaasti kielitieteellisestä aiheesta. Hanna kertoo saaneensa kotoa kaiken tarvittavan henkisen ja rahallisen tuen opintoihinsa, ja arvelee pikaisen valmistumisensa johtuvan muun muassa siitä, ettei töissä tarvinnut käydä. Opiskeluaikana ehdin silti olla monessa mukana, sanoo Hanna ja luettelee kunnioitusta herättävän listan luottamustehtäviä. Sain myös paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa tuli puuhailtua monenlaista, lisää opiskeluaikojaan ilolla muisteleva Kytölä. Miksi juuri saksan kieli? Saksaan minulla on aina ollut läheinen side siellä asuvien sukulaisten ja tuttavien ansiosta, Kytölä kertoo. Alussa saksan opiskelu oli vaikeaa, nimenomaan suullinen kielitaito tuntui olevan pahasti hukassa. Opiskeluaikanaan Kytölä ehti kuitenkin vierailla saksankielisellä kielialueella useaan kertaan niin työn, kuin varsinaisen opiskelunkin merkeissä kielitaito karttui niin hotellityössä kuin au pairinakin. Tällä hetkellä suorastaan rakastan saksan kieltä, haastateltava hehkuttaa. Edessä loistava tulevaisuus Haastateltava kokee valinneensa oikean alan. Opetustyö tuntuu omalta, kuten myös kouluaste: Opetustyö lukiossa on tarpeeksi vaihtelevaa ja haasteellista itsellekin, eikä kurinpito-ongelmia juuri ole. Koulun työilmapiiri tuntuu kotoisalta, ja Kytölä viihtyy selvästi sekä oppilaidensa, että työtovereidensa parissa. Nykytilanteessa ei juuri tunnu olevan valittamista. Kytölä uskoo tekevänsä opettajantyötä vielä pitkään. Rutiineihin jämähtämistä ja kaavoihin kangistumista hän aikoo kuitenkin välttää kehittämällä itseään edelleen. Suunnitelmissa on ahkeraa koulutuksiin osallistumista ja mahdollisesti jopa uuden kielen opiskelua. Myös ylioppilaskokeiden vuosittainen muuttuminen pitää ahkeran opettajan valppaana: uudenlaiset kokeet vaativat uudenlaisten harjoitusten huomioimista opetuksessa. Anna Ruohonen

17 Vaasan ylioppilaslehti 17 MARIANNE TIKKA Karrin kiekot vaihtuivat kirjoihin. EMILIA KEMPPI SYKSYN HAUN PERUSTEELLA kauppatieteelliseen tiedekuntaan valittiin 25 uutta opiskelijaa. Uusiin kasvoihin voi myös törmätä teknillisessä tiedekunnassa, jossa tammikuusta lähtien tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelee 14 uutta opiskelijaa tavoitteenaan KTM-tutkinto. DI-tutkintoa suorittamaan teknilliseen tiedekuntaan valittiin 7 opiskelijaa. Kaukalosta yliopistoon Porista kotoisin oleva Karri Takko, 21, aloitti opiskelutaipaleensa tammikuussa. Tuore tietotekniikan fuksi kiittelee yliopiston antamaa mahdollisuutta aloittaa opintonsa kevätlukukaudella. Vaasan yliopisto vaikutti miehestä heti ensikättelyssä mukavalta paikalta; opiskeluympäristö ja sen myötä motivaatio eivät Karrin mielestä voisi olla parempia. Takko ei pyrkinyt suoraan lukion jälkeen opiskelemaan, vaan keskittyi jääkiekkoon. Urheilu vei Tuoretta fuksivoimaa kampuksella Kampuksella ihmettelee taas nelisenkymmentä uutta akateemisen uran kulkijaa. Kaikilla on oma tarinansa siitä, kuinka tie Vaasan yliopistoon vei. miestä mukanaan, kunnes hän terveydellisistä syistä joutui katkaisemaan lupaavan huippu-urheilijan uransa. Karri ei kuitenkaan jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan suuntasi tarmonsa opiskelupaikan hankintaan. Minulla ei ollut erityisiä mielenkiinnon kohteita mitä lähteä opiskelemaan, mutta olen aina tykännyt tietotekniikasta, Karri kertoo. Vaasasta fuksi-karrilla oli jo entuudestaan positiivinen kuva. Ei ollut ollenkaan vaikeata päästä sisään yliopistoon. Kun sain tietää, että pääsin tänne, muutto Vaasaan oli sillä selvä, vakuuttelee Karri. Opintie alkoi sulavasti Asunto löytyi ongelmitta. Karrilla oli jopa mahdollisuus vertailla eri asuntoja ja valita niistä mieleisensä. Opiskelu-uran alku on mieheltä kulunut tuttuun tapaan lukujärjestystä täytellessä ja uuteen totutellessa. Muutoinkin miehen akateemisen uran alkutaival lähti mukavasti käyntiin. En kyllä keksi mitään moittimisen aihetta, mies sanoo. Sosiaalisena ihmisenä Karri on saanut paljon uusia ystäviä. Ylemmillä vuosikursseilla opiskelevat kaverit ovat tehneet uuteen ympäristöön totuttelusta entistäkin helpompaa. Täällä opiskelevat kaverini ovat kehuneet Vaasaa ja yliopistoa. Kävin täällä viime syksynä tutustumassa paikalliseen meininkiin ja hauskaa oli. Enkä ole nytkään saanut pettyä, kertoo Karri ensituntemuksistaan. Myös yliopistomme yleinen ilmapiiri on hänelle mieleen. En ole mukana missään järjestötoiminnassa, mutta ehkä tulevaisuudessa sekin voisi olla mahdollista, porilainen pohtii. Karri aikoo ottaa osaa yliopistomme lukuisiin iltarientoihin, jotka hänen mukaansa tuovat mukavaa vastapainoa opiskelulle. On ollut älyttömän hauskaa, kiteyttää sinkkuna viihtyvä nuorimies ensimmäisten viikkojen tunnelmat. HERNE NENÄSSÄ Harmittaako? Onko herne mennyt nenään? Poista se ihmeessä sieltä ylioppilaslehden mielipidepalstalla. Mielipiteitä voi lähettää osoitteeseen tai lomakkeella www-sivuillamme osoitteessa Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Toimitus pidättää oikeuden tekstin muokkaamiseen. Vaasan yliopiston (todellinen) imago Olen opiskellut kaksi vuotta Tampereen yliopistossa kauppatieteitä. Muutama ystäväni opiskelee kauppatieteitä Vaasassa ja vertaillessani heidän kanssaan eri opintoja on tasossa eroa kuin yöllä ja päivällä. Heillä ei... vaadita lähes puoliakaan siitä mitä... Tampereella edes vastaavan kurssin läpäisyyn. (jippii/foorumit/koulutus. Ketjussa: Yliopistojen tasoerot ja taso Nimimerkki: Mika)...yliopistoon pääsee... pelkän pääsykokeenkin kautta, vaikka arvosanat tokarissa olisivat jotain A:ta ja B:ta kuten minulla. Kyllä tääl Vaasassa ainakin sellaista porukkaa välillä käytävillä vastaan tulee, että mikä yliopisto, sitä itseltään kysyy. (Suomi24.fi/keskustelu/opiskelu/yleistä opiskelusta. Ketjussa: Yliopistoista/helposti pääsee. Nimimerkki: Janne ) Ja vastaus edelliseen, Itse pääsin aikoinaan Vaasaan sillä, että vastasin kahteen kysymykseen (muistaakseni yli sadasta?)... Laskin tuolloin, että olisin miinuspisteistä huolimatta saanut vastata kaikkiin kysymyksiin väärin, ja olisin silti päässyt sisään. Opiskelumotivaatiokin oli lukematta sisään pääsemisen jäljiltä puhdas nolla... (Ketjussa: Yliopistoista/helposti pääsee/ toisinkin päin. Nimimerkki: KTM ) Vaasaan siis pääsee edellisten mukaan opiskelemaan helposti (kauppatieteitä), ja sitten kun on päässyt niin työmäärä opinnoissa on (ilmeisesti) vähäisempi kuin muualla. Urbaaneja legendoja tai eivät, jos Vaasan yliopistolla (erit. kauppatieteillä) kuitenkin on tuollainen maine muissa yliopistoissa opiskelevien mielessä sekä lisäksi jo Vaasasta valmistuneiden joukossa että vielä yo:ssa opiskelevienkin joukossa niin huonossa jamassa ollaan - olkoonkin, että juuri kauppatieteissä on saatu palkintoja opetussaavutuksista yms. Ongelmahan on, että ed. kirjoitukset leviävät internetin välityksellä laajalla, ja juuri siihen kohderyhmään, joka parhaillaan tekee valintojaan tulevan opiskelupaikkansa suhteen. Yliopiston itsekehuun ei kukaan tuollaisten kommenttien jälkeen usko! Meillä humanisteilla ei puolestaan taida olla oikein minkäänlaista imagoa (vieläkään), kun ei kai edes kovin yleisesti tiedetä että Vaasasta edes löytyy humanistinen (tynkä-)tiedekunta. Sinänsä olemmekin kai paremmassa asemassa suhteessa kauppatieteisiin; meillä on sentään mahdollisuus lähteä nollasta liikkeelle imagon rakentamisessa. Edellisten lainausten perusteellahan kauppatieteet ovat enemmänkin pakkasen puolella. Jään myös mielenkiinnolla seuraamaan mitä Vaasan tulevista DI:stä tullaan sanomaan toisaalta yliopiston itsensä puolesta ja toisaalta laajemman yleisön puolesta! Mutta miltä näyttävät ensi kesän opiskelijavalinnat humanistisen tiedekunnan kantilta: pääsykoekirjoja ei juuri tarvitse hakijoiden availla! Ainoastaan englannin kieleen ja viestintätieteisiin vaaditaan useampi pääsykoekirja + yo.paperit, ja vain pieni osa hakijoista hyväksytään opiskelemaan pelkän pääsykokeen pohjalta. Useaan muuhun aineeseen pääseekin sitten pelkän yo-kokeen perusteella. Opetusministeriössä ollaan varmasti mielissään, kun kerran näin selvästi raivataan tietä tuoreille ylioppilaille ja saadaan taas tilastoja hieman edustavammiksi! Yliopiston eri instanssien kannattaisi pikaisesti ryhtyä pohtimaan keinoja yliopistomme (positiiviisen) imagon kehittämiseen. Eikä vain suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin, vaan erityisesti myös omiin opiskelijoihin nähden. Sille ei voida paljoakaan, että Vaasa kaupunkina ei herätä suuria intohimoja tänne muualta Suomesta eksyvien keskuudessa. Siksi yliopiston tuleekin itsessään olla riittävän houkutteleva: hokema siitä että täällä riittää opiskelija-asuntoja kaikille jne. ei enää auta. Lisäksi tutkinnon selkeämpi kaksiportaistaminen (eurooppalaistaminen?) tulee asettamaan Vaasan yliopistolle entistä kovemman haasteen. Hieman pessimistisesti ko. uudistukseen suhtautuvana näkisin, että Vaasan yliopistolla tulee olemaan vaikeuksia saada muualta Suomesta (tai edes yliopiston itsensä sisältä) maisteriohjelmiinsa opiskelijoita, vaikka Vaasassa kaikille niitä opiskelija-asuntoja riittäisikin! Hamid Guedra, fil.yo englanti (Toim. huom. julkaisemme kyseisen tekstin poikkeuksellisesti ylipitkänä )

18 18 Vaasan ylioppilaslehti Kun tenttiin lukeminen masentaa ja lumisade painaa hartioita katuun, voi tien parempaan löytää muualtakin kuin baarista. Teatteri on, paitsi keino pakoilla siivousta ja päälle vyöryviä kirjapinoja, myös arjesta irti raastava herätys siihen, että kaiken voi tehdä toisin. Sielunruokaa ja hengenravintoa tarjoavat Vaasassa tänäkin keväänä neljä teatteria. Tulossa on draamaa, rakkautta ja koskettavia ihmiskohtaloita. JOHANNA MUSTAMAA JOHANNA MUSTAMAA Myös teatteriin voi jäädä koukkuun. Ylioppilasteatteri Rampin näytelmiä Ego-salissa Pakkomieltymyksiä Keskiviikkona klo 19 Torstaina klo 19 Perjantaina 7.2. klo 19 Yön arkistot: Keskiviikkona klo19 (ensi-ilta) Perjantaina klo 19 Lauantaina klo 19 Keskiviikkona klo 19 Torstaina klo 19 Yön arkistot ja muita tarinoita Vaasan Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saa Markus Packalènin ohjaama Jääkärin Morsian. Tämä Sam Sihvon käsikirjoittama romanttinen ja jännittävä laulunäytelmä kertoo Suomen vapaustaisteluun valmistautuvista jääkäreistä, jotka osallistuvat Saksan armeijan riveissä ensimmäisen maailmansotaan. Tapahtumapaikkana on Libaun kaupunki, jossa juonitaan, petetään ja rakastetaan. Näytelmä juhlistaa samalla jääkäriliikkeen merkkivuotta. Minna Canthin Anna Liisa on toinen Kaupunginteatterin kevään historiallissävytteisistä ensi-illoista. Tämä Mikko Roihan ohjaama, sovittama ja lavastama teos on ennen kaikkea tarina syyllisyydestä ja nuoren naisen tiestä pimeyden läpi. Ensi-ilta alkaen katsomaan on päässyt myös Kuula-opiston kanssa yhteistyössä toteutettua Yrjö Kokon musiikkisatua Pessi ja Illusia, joka on herkkä ja hauska tarina peikkopojan ja keijukaisen ystävyydestä. Toukokuussa valmistuu teatterin pienelle näyttämölle Igor Stravinskyn sävelteos Sotilaan Tarina. Teatteriruotsin alkeet Wasa Teater tarjoaa keväällä kaksi ensi-iltaa. Jo kantaesityksensä sai Anton Tjechovin klassikko Tre Systrar, jossa kolme sisarusta ja veli unelmoivat paremmasta elämästä, työstä ja rakkaudesta. Tämä Ralf Längbackan ohjaama, lähes tarkal- leen sata vuotta sitten kirjoitettu tarina unelmien ja todellisuuden kohtaamisesta koskettaa ja pysähdyttää. Lapsille ja lapsenmielisille aukeaa 5.4. seikkailu eläinmaailmaan Kenneth Grahamen Det Susar i Säven näytelmän myötä. Nukketeatteria ja uusia tunnelmia Teatteri Bambula esittää tilauksesta kaksi nukketeatteritarinaa, Kalevaan perustuvan Kuu kulta, päivä kaunis sekä erityisesti lapsia hauskuttavan Roosamaija ja Rötköröö. Ylioppilasteatteri Rampissa päivänvalon näkee Riitta Luoman ohjaama ja ryhmäkäsikirjoituksena toteutettu Yön arkistot. Se perustuu löyhästi Pikku Prinssiin ollen sarja kuvia ja tunnelmia kolmen naisen elämästä, toiveista ja peloista. Naistenpäivänä 8.3. Ramppi osallistuu myös VeriNais -tapahtumaan ja keväällä on ohjelmistoon tulossa ainakin Antti Haaviston monologi. Cottonilla soi blues ja jazz Taidetta tavalliselle tallukalle Vaasan korkeakulttuurin tyyssija, Tikanojan taidekoti on tarjonnut kiinnostuneille pääsyn akvarellitaiteen maailmaan 15. tammikuuta lähtien. Näyttelyssä voi tutustua kolmen huipputaiteilijan töihin, joiden joukossa on myös Eemu Myntti, jota taidekodin perustaja Frithjof Tikanoja tuki ja ymmärsi. Ikävä kyllä niin Myntti kuin toinen akvarellisti Aimo Kanerva ovat jo siirtyneet olevaisen tuolle puolen jättäen jälkipolville vain oman kädenjälkensä. Takaisin luontoon Eemu Myntin, Aimo Kanervan ja Carl Warghin näyttelyn yhteinen teema on maisema, jota on kuvattu aina 1920-luvulta nykyaikaan. Historiallisempaa näkökulmaa tarjoavat Myntti ja Kanerva, Warghin ollessa Kanerva: Kevät Ketomellassa Wargh: Puistotie, Lempisaari 1997 Myntti: Saarijärveltä 1922 KUVAT: TIKANOJAN TAIDEKOTI näyttelyn oman aikamme luonnonkuvaaja. Taideteoksissa saattaa esiintyä joillekin tuttuja paikkoja, sillä luontokuvauksia on Etelä-Suomesta Hailuotoon ja Tornionjokilaaksoon asti. Teema on osuva, sillä se avaa selkeytensä vuoksi myös tavalliselle tallukalle mahdollisuuden tutustua taiteeseen. Teokset eivät sisällä ylimääräisiä moderneja ja abstrakteja kuvioita, vaan esillä on vain olennainen: luonto ilman ihmistä. Historian siipien havina tuo oman, mielenkiintoisen lisänsä tauluihin, sillä maisemat ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet melkoisesti. Näyttely sopii niin korkeakulttuurin tietäjälle kuin jokapojallekin. Marianne Tikka Liki viisivuotias Seaside Jazz Club järjestää tänäkin keväänä piristystä hiljaisiin iltoihin. Seaside Jazz Clubin puheenjohtaja Raimo Luomalan mukaan Cotton Clubilla kuullaan lähinnä bluesia, Big Band -tyyppistä musisointia sekä perinteistä jazzia kevään 2003 aikana. Suurin osa vierailevista nimistä ei ole vielä varmistunut, mutta ainakin kaksi kokoonpanoa Luomala uskaltaa tässä vaiheessa mainita. Moni-ilmeistä jazzia soittava Lera Gehner Band piipahtaa Pietarista jammaamaan 4. huhtikuuta, ja Cottonilla aiemminkin kuultu Visans Vänner viihdyttää lauantai-iltapäivän matineassa 17. toukokuuta. Luomala toivoo myös yliopiston viihdeorkesteri VYVO:lta keikkaa keväälle. Seaside Jazz Club täyttää tänä vuonna täydet viisi vuotta, mutta juhlinnat jäänevät syyskaudelle. Juhlavuoden kunniaksi jäsenmaksu säilyy entisellään 10 eurossa, ja se oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Cotton Clubille konsertti-iltoina. Toisinaan myynnissä olevien opiskelijalippujenkin hinnat ovat kukkaroystävällisiä, joten omaisuutta ei tarvitse kulttuurielämykseen satsata. Luomala toivoisikin myös opiskelijoiden vihdoin heräävän jami-iltojen tarjontaan. Saara Miettola STEFANI URMAS

19 Vaasan ylioppilaslehti 19 Suomen Rehun kupeessa, Myllykatu 18:ssa kohoaa uhkaavan näköisenä vanha rakennus, joka on kuin suoraan kauhuelokuvasta. Sisällä ei kuitenkaan asu Norman Bates äiteineen, vaan siellä harjoittelevat Vaasan lahjat suomalaiselle musiikille. Kyseessä on legendaarinen Rockwerstas. TUUKKA MATILAINEN KUVAT STEFANI URMAS ROCK WERSTAS kaaosmaista kauneutta Ovi aukeaa hieman narahtaen ja astun sisään. Heti eteisessä minua tervehtii eltaantuneen tupakan tuoksu. Jossakin muualla se voisi etoa, mutta nyt olenkin Werstaalla. Täällä se lisää tunnelmaa. Seinät on töhritty spray-maalilla täyteen kirjoituksia. Niihin syventymällä saisi varmasti selville oman osansa paikan historiasta. Sitä minun ei tarvitse kuitenkaan tehdä, sillä oppaakseni saapuu Vaasan elävän musiikin yhdistyksen, eli Welmun, varapuheenjohtaja Jan Kaikkonen. Werstaalla on 16 treenikämppää, joiden koko vaihtelee kymmenestä 35:een neliömetriin. Yhdessä kämpässä soittaa enimmillään kuusi bändiä. Nykyiseen käyttötarkoitukseensa Werstas remontoitiin 80-luvun puolivälissä Welmun toimesta, Kaikkonen kertoo. Hinnat ovat kämppien koosta riippuen euroa kuukaudessa. Niiden kunto vaihtelee, mutta ottaen huomioon yleisen tilanteen oma treenikämppä on onnenpotku. Tälläkin hetkellä Werstaalle on jonossa parikymmentä yhtyettä. Sisään pääsee vain jonottamalla, eikä Kaikessa kaaosmaisuudessaan Rockwerstas luo ilmapiirin, jossa soittotaidotonkin löytää itsestään hitusen piilevää muusikkoa. tiloja vapaudu kovin usein. Vanhojen viljasiilojen vieressä sijaitsevasta rantamyllystä joutui omistajanvaihdoksen myötä lähtemään kolmisenkymmentä bändiä. Werstas onkin ainoita paikkoja Vaasassa, joka nykyään tarjoaa tilat bändiharrastukselle. Joskus saattaa löytää treenipaikan yksityisiltä markkinoilta. Niistä saa sitten maksaakin enemmän. Kyllä näistä kämpistä pidetään tiukasti kiinni, Kaikkonen toteaa. Käyttöön soveltuvia tiloja Vaasassa varmasti olisi, mutta ei ole rahaa kunnostamiseen. Rockwerstaskin on täysin Welmun ylläpitämä. Yhdistys hoitaa satunnaisen siivoamisen, sekä talonmiesvuorot. Kaupunki ei ole kovin innokas tukemaan toimintaa. Meidän piti saada yläkerrasta käyttöömme lisätilaa, mutta sinne tehtiin käsityöverstas vankilasta kotiutuville nuorille. Ei tähän tilanteeseen ole näillä näkymin parannusta, Kaikkonen kertoo. Kaikkiaan Werstaalla harjoittelee kolmisenkymmentä yhtyettä, nimekkäimpänä Klamydia, joka on soittanut siellä alkuajoista asti. Werstaan toiminta perustuu suurelta osin bändien väliseen yhteistyöhön. Ongelmia tulee harvemmin ja niistä selvitään yleensä puhumalla. Ääritapauksissa yhtyeelle annetaan lähtöpassit. Werstas pitää sisällään paljon arvokasta tavaraa, mutta murtoyrityksiä on ollut vähän. Viimeisin oli joskus pari vuotta sitten. Poliisit kiertävät tällä alueella aika tiheään tahtiin. Joskus kun olen lukitsemassa ovia niin ne tulee minultakin kysymään, että mitäs poika hommailet, Kaikkonen naurahtaa. Rockwerstaan käytävillä voi tuntea kaikkien siellä soittaneiden bändien läsnäolon. Kaikessa kaaosmaisuudessaan se luo ilmapiirin, jossa soittotaidotonkin löytää itsestään hitusen piilevää muusikkoa. Jos asiaa ajattelee fiilispohjalta, ei parempaa paikkaa aloittelevalle, ja miksei kokeneellekin, artistille voi olla. HANNA HOLOPAINEN / STEFANI URMAS Kampuksemme kerhovalikoima sai joukkoonsa raskaan jäsenen joulukuussa, kun Waasan yliopiston metallikerho perustettiin viidentoista innokkaan metallistin voimin. WYMK on tarkoitettu kaikille niille, jotka tuntevat raskasta sykettä suonissaan, tai muuten vain kokevat metallimusiikin olevan tärkeä osa elämäänsä. Idea kerhosta lähti viime syksynä, kun kuulin, että Helsingin yliopistossa on vastaavanlainen kerho nimeltään HYRMY. Ryhdyin sitten miettimään, että miksei täällä Vaasan yliopistossa ole metallikerhoa, ja ajattelin perustaa sellaisen, kertoo kerhon kantaäiti Hanna Valjakka. Metallikerhon tarkoituksena on muodostaa vaasalaisista korkeakouluopiskelijoista porukka, joka voi käydä yhdessä keikoilla ja viettää te toja. Eka te ta järjestetään jo helmikuussa. Jokainen tuo illanistujaisiin kolme sellaista biisiä, jotka ovat vaikuttaneet jollain tavalla siihen, että henkilöstä tuli metallisti. WYMK:in nettisivut ovat tekeillä, ja niistä on tarkoitus tehdä jokaisen metallidiggarin unelmapaikka keikkakalentereineen ja keskustelupalstoineen. Säästä ei tarvitse puhua, sillä metallimusiikin ystäviä yhdistää muukin kuin musiikki, esimerkiksi fantasiakirjallisuus, Hanna mainitsee. Tällä hetkellä WYMK:illä on oma sähköpostilista, jossa keskustelua pääasiassa käydään. Listalla on vielä hiljaista, mutta kun alkuun päästään, niin eiköhän ajatusten vaihtokin vilkastu. Jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun vaikkapa sähköpostitse, informoi Hanna Valjakka. Hanna Holopainen Metallinainen Hanna Valjakka perusti Vaasan yliopistoon metallikerhon.

20 20 Vaasan ylioppilaslehti Ei whatever tai jotainjoo WARNER MUSIC FINLAND On MC-asennetta ja MC-asennetta: timanttikikkeleiksi itseään kehuvien pompöösiä pätemistä, ja sitten toinen joukko, jonka iteite-meininki on terveemmällä pohjalla. Tähän kastiin voi kapealla tuntemuksella laskea Soul Captain Bandin, Pelle Miljoonan ja Ylivoiman, Juhanin, Ceebrolisticsin, Kapteeni Ä-nen, Avaimen, Tulenkantajat, Murmurrecordingsin ja Memmy Possen. Plus nyt Mariskan. JANNE KAUPPILA All you need is... Attitude. Sitä MC Mariskalla tuntuu olevan. Ja lisäksi likka räppää suomeksi. Nopeasti marras-joulukuussa yleiseen tietoisuuteen nousseen MC:n levy Toisin sanoen sai samalla ihmiset innostumaan mutta myös pitämään sitä vain keskinkertaisena. Ehkä taustoissa on tekemistä vielä, samoin kuin tekniikassa. Mutta levyn asenteessa ei ole mitään vikaa. Sen suola ja keksi ovat Mariskan ääni ja sanat. Elämäntapa Tyttö asuu Helsingissä, asui neljä vuotta Lontoossa ja nykyisin ravaa kodin ja punttisalin väliä. Pelkkää hyvää 15 minuutin jutustelun perusteella, ja kymmenen pistettä naurusta. Jos haluaa lisää, paras tarttua kuukauden takaiseen Anna-lehteen. Taikka tavata, kun hän joku päivä Vaasaan tulee. Elämäntapojakin on monia, tyytyväisten salaisuutena on yleensä se, että tekee jotain. Nappasin Mariskan kirjoittamasta. Tekstien perusteella häntä voisi sanoa kissatarhuriksi, tyttöjen asennekasvattajaksi. Tee ze on K.Kiddin biisi, josta levy alkoi syntyä. Radiosoittoa ovat kuitenkin saaneet kappaleet Tarkasta tämä ja A.N.T.E.E.X.I. Ensimmäinen on kai pakollinen esittelyraita, jälkimmäinen taas jo paljon aidompi biisi, katumuskappale. Mutta levyllä on muutakin, nuoren Jayemin tuottamina: kipeä Michelle, Mistä sen tietäis on elämää täynnä ja karvainen Balladi syyttää oikeasti huonosti käyttäytyviä miehiä. Edellisestä päästäänkin biisissä mainitulle Vaasankadulle. Ja edelleen ATV:n yöpornoon. Todetaan, että ikiaikoja vanhaa ammattia ei lakipykälin hoideta. Mutta että mitä voi ostaa, voi myös varastaa. Niin juuri, aivan mistä aiheesta vaan, muttei mistään whatever tai jotainjoo. Rupee ittees täysillä rakastamaan ja vapaudestasi nauttimaan tanssimaan ja nauramaan ala puremaan ja potkimaan vanhat jutut anteeksi antamaan ja lujaksi gimmaksi kasvamaan (Tee ze) Missä? Lähellä Vaasaa Mariska kävi jo puolivarkain. Ensimmäinen live-keikka bändin kanssa oli marraskuun lopulla Seinäjoella. Sittemmin oli yhteiskeikka Helsingin Oranssi-klubilla yhdessä Yaviksen, Siruksen, Miss J:n, Afroditen ja Kanan kanssa. Nais-MC:eitä kaikki. Pohjanmaalla on luvassa keikka Kurikassa, kuuleman mukaan legendaarisella Mietaan nuorisotalolla maaliskuussa. Onko Evijärvi lähellä? Siellä helmikuun alussa. Ja varmasti joskus Club 25:n Argo-klubilla, jonka ensimmäinen nais- MC ilta järjestettiin jo aikaa sitten, vuonna 1998.

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 18.10.2010 Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta lausuu Opiskelijoiden

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Maanantai Taipalsaari KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Maanantai Taipalsaari KASPELIn palokuntanuorten oma lehti TULI-SANOMAT Maanantai Taipalsaari 2.7.-8.7.2016 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Maanantain mietteitä Eilen päästiin viettämään leiriä aamulla lämpimästi (ja kosteasti ja nihkeästi) ja illalla hieman

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti. Faijan BMW Tunnin roolipeli menetetystä nuoruudesta. Pelaajien hahmot (3-5 pelaajaa) olivat kavereita yläkoulussa ja vielä muutaman vuoden senkin jälkeen. Sitten jatko-opiskelut ja työelämä heittivät hahmot

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot