SISÄ- SIVUILLA -LEHTI Mikkelin seudulle puuhataan BIOJALOSTAMOA. Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa työskentelee HUIPPUTUTKIJOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄ- SIVUILLA -LEHTI 2009 2010. Mikkelin seudulle puuhataan BIOJALOSTAMOA. Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa työskentelee HUIPPUTUTKIJOITA"

Transkriptio

1 -LEHTI Soveltavan ympäristökemian laboratorion Marie Curien nimeä kantavan tutkimusprojektin tutkijoita koolla Mikkelissä. Kuvassa vasemmalta oikealle: Jaroslaw Puton, Alexander Tolstoguzov, Rengaraj Selvaraj, Adriana Ferancova, professori Mika Sillanpää, Wei Liu, Tonni Kurniawan ja Amit Bhatnagar. SISÄ- SIVUILLA Mikkelin seudulle puuhataan BIOJALOSTAMOA Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa työskentelee HUIPPUTUTKIJOITA Keskiaikaista PERGAMENTTIKOKOELMAA puhdistetaan ja digitoidaan Mikkelissä

2 Maakuntajohtaja Matti Viialainen: YLIOPISTOKESKUS enemmän kuin tarpeen Etelä-Savolle on hyväksytty uusi maakuntastrategia. Sen päätavoite, varsinainen punainen lanka, on, että Etelä-Savo on uusiutuva, muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna Mikkelin yliopistokeskus on enemmän kuin tarpeen, jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään. Strategiapaperissa on kuusi keskeistä päämäärää. Niistä yksi kuuluu: maakunnan uudistuneet ja erikoistuneet koulutus- ja tutkimusrakenteet tukevat erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä ja ovat kansallista huipputasoa. Kolme kriittistä menestystekijää ratkaisevat toteutuuko päämäärä. Ne ovat toisen asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuus, korkeakoulutustarjonnan monipuolisuus sekä tutkimusja innovaatiorakenteiden vakiintuneisuus. Mikkelin yliopistokeskuksella ja sen yhteistyöyliopistoilla on olennainen rooli maakuntastrategiamme toteuttamisessa. Keskuksen korkeatasoinen tutkimus palvelee myös alueemme elinkeinojen ja kärkiyritysten tutkimus- ja tuotekehitystarpeita. Elinikäisen oppimisen tarve korostaa keskuksen koulutustehtävää. Emoyliopistojen kautta maakuntaan on saatu huipputason osaajia, jotka ovat koonneet ympärilleen toimivia ja tehokkaita työryhmiä. Ne pystyvät tuottamaan korkeatasoista tieteellistä aineistoa julkaisuina ja tutkintoina. Vähintään yhtä tärkeää on, että tutkijat ovat alueen yritysten käytettävissä soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maakunta on sijoittanut vuosien mittaan huomattavia summia EU:n rakennerahastovaroja yliopistotasoisen opetuksen vakiintumiseen ja tutkimuksen vaatimien toimintaympäristöjen rakentamiseen. Toivomme ja uskomme, että panokset ovat osuneet oikeaan paikkaan, eivätkä ne mene hukkaan jatkossakaan. Helsingin kauppakorkeakoulun englanninkielinen kandidaattikoulutus Mikkelissä osoittaa, että pienikin yhteisö voi tarjota huippua. Se on tehokas, monipuolinen ja todella globaali liiketalouden koulutusohjelma, joka on yksi halutuimmista koulutuspaikoista koko maassa. Tutkimuksen puolella hyvinä esimerkkeinä ovat Kuopion yliopiston ympäristökemian tutkimus ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston niin materiaaleihin kuin bioenergiaan liittyvä tutkimustyö. Helsingin yliopistolla on puolestaan vahvat näytöt yliopistokeskuksen koordinoijana ja mm. maaseutua ja luomutuotantoa koskevan tutkimuksen kärkiosaajana. Uusi yliopistolaki tuo yliopistoille aikaisempaa enemmän itsenäisyyttä. Lainkin mukaan Matti Viialainen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja yliopistokeskukset ovat yksi tehokas ja hyvä tapa toteuttaa yliopistojen läsnäoloa ja yhteistyötä paikkakunnilla, joilla ei ole omaa tiedeyliopistoa. Mikkelin yliopistokeskus on saanut arvioinneissa kehuja. Maakunnan tahto on, että keskukselle taataan kunnolliset toimintaedellytykset kansallisen korkeakouluverkon osana myös vuoden 2013 jälkeisellä EU:n seuraavalla rakennerahastokaudella. Yliopistokeskus on välttämätön Saimaan maakunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta. Se edistää alueellista tasa-arvoa tavalla, jota olisi mahdoton korvata. MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS tutkimusta ja koulutusta maakunnan tarpeisiin Mikkelin yliopistokeskus on verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka osaamisalat ovat: Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta Mikkelin yliopistokeskus koostuu neljän yliopiston toiminnoista. Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat noin 200 työntekijän yhteisön, johon kuuluu 7 professoria ja 4 tutkimusjohtajaa. Yliopistokeskuksessa on vuosittain noin 5500 opiskelijaa, noin 90 tutkimus- ja kehittämishanketta ja sen kokonaisliikevaihto on 17,2 miljoonaa euroa. Mikkelin yliopistokeskus tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta sekä ratkaisuja ja toimintamalleja edistääkseen alueen kehitystä. Toiminnan painopisteet ovat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tutkimus ja koulutus. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa yliopistokeskuksella on kaikilla osaamisalueillaan. Yliopistokeskus tarjoaa tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opintoja. Tutkintoon johtava koulutus Helsingin kauppakorkeakoulun englanninkielisessä kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) voi opiskella kauppatieteiden kandidaatiksi. Muu arvosanaopetus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti antaa arvosanaopetusta luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa (Eco Studies op), monitieteisissä maaseutuopinnoissa (Rural Studies n. 100 op) ja osuustoiminnassa (Co-op Studies op). Opinnot on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi eri yliopistoissa maisterin tutkintoa opiskeleville. Avoin yliopisto ja täydennyskoulutus Avoimessa yliopistossa voi hankkia yleissivistystä ja kehittää ammatillista osaamista joko opintokokonaisuuksissa tai lyhyemmillä kursseilla. Opetus on kaikille tarkoitettua yliopistollista perusopetusta vastaavaa opetusta, johon voi osallistua iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimen yliopiston tarjonta löytyy tämän lehden takakannesta. Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Helsingin kauppa-korkeakoulu järjestää koulutusta johtamisessa, yrittäjyydessä ja yritysten kansainvälistymisessä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kouluttaa omilla osaamisaloillaan: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet; maaseutu ja yhteiskunta; yrittäjyys ja osuustoiminta. Täydennyskoulutus on pääsääntöisesti maksullista. Täydennyskoulutusta räätälöidään myös tarpeen mukaan. Lisätietoa koulutuksista Mikkelin yliopistokeskuksen ja toimintayksiköiden sivuilta Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT-Savo Bioenergiatekniikan tutkimusryhmä Materiaalitekniikan tutkimuslaboratorio Astral Koordinaatioyksikkö Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma BScBA Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio LAEC Mikkelin yliopistokeskus Yliopistokeskuslehti Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 7, Päätoimittaja Matti Malinen Toimitussihteerit Ulla Jurvanen Sirpa Taskinen Toimittajat Päivi Kapiainen- Heiskanen Tiina Toivakka Toimituskunta Hanna Arpiainen Anne Hytönen Sari Ikonen Hanna Kautiainen Mari Syväoja Heikki Särkkä Kuvat Anne Hytönen Päivi Kapiainen-Heiskanen Tiina Toivakka Kannen kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu Paino ja jakelu Etelä-Savon Viestintä Oy

3 MUCavat KUULUMISET IHMISET ASIAT UUTUUDET TAPAHTUMAT Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto osana Mikkelin yliopistokeskusta Yliopistojen rakenteita kehitetään voimakkaasti, ja sen myötä tapahtuu muutoksia myös Mikkelin yliopistokeskuksessa. Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyy Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa uudeksi Aaltoyliopistoksi. Aalto-yliopistosta tulee säätiöpohjainen yliopisto, jonka päämääränä on kehittyä eri aloillaan ja omaleimaisena kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukkoon. Helsingin kauppakorkeakoululla on Mikkelissä Pienyrityskeskus sekä BScBA-ohjelma, jotka näin tulevat osaksi Aaltoyliopistoa. Kuopion yliopiston yhdistyy Joensuun yliopiston kanssa uudeksi Itä-Suomen yliopistoksi. Itä- Suomen yliopiston visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyliopisto, joka on kolmen merkittävimmän suomalaisen yliopiston ja maailman 200 johtavan yliopiston joukossa. Yliopistolla on Mikkelissä Soveltavan ympäristökemian laboratorio. Uudet yliopistot aloittavat toimintansa BScBA-ohjelman hakijamäärä lähes kaksinkertaistui Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkieliseen kansainväliseen liiketoimintaan painottuvaan kandidaatinohjelmaan haki tänä vuonna ennätykselliset 1021 opiskelijaa. Hakijamäärä on viime vuosina ollut jyrkässä kasvussa, sillä viime vuonna hakemuksia tuli 650 kpl ja vuonna 2007 kaikkiaan 577 kpl. Uusia opiskelijoita valittiin kolme vuotta kestäviin yliopisto-opintoihin yhteensä 80. Hakijoista noin 43 prosenttia oli Suomen kansalaisia. Ulkomailta hakemuksia tuli 60 eri maasta, muun muassa Arabiemiirikunnista, Yhdysvalloista, Hong Kongista, Brasiliasta ja Etelä-Koreasta. Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman BScBA:n opiskelijat, alumnit ja luennoitsijat pitävät BScBAohjelmaa erittäin laadukkaana. Huhtikuussa 2008 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä mm. ohjelman laadusta, palveluista ja valmistuneiden menestyksestä. Lähes 100 prosenttia kaikista vastaajaryhmistä piti ohjelman laatua hyvänä tai erittäin hyvänä. Myös opiskelun tukipalveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Valmistuneista suurin osa on sijoittunut vastuullisiin kansainvälisiin tehtäviin. Yhtenä syynä korkeaan laatuun ja hyviin tuloksiin nähtiin Helsingin kauppakorkeakoulun brändi, joka on houkutellut Mikkeliin kovatasoisia opettajia ja joka vuosi enemmän hakijoita. Elintarviketutkimuksen strategiatyö käynnissä Etelä-Savossa tuotetaan laadukasta lähiruokaa. Alueelle tärkeitä tuotantomuotoja ovat liha, vihannekset, maito, marjat, kala, luonnontuotteet ja yrtit. Näiden tuotantomuotojen tutkimukseen keskittyy Etelä-Savossa aloitettu elintarviketutkimuksen strategiatyö. Strategia suuntautuu näiden alueelle tärkeiden tuotantomuotojen tutkimukseen. Strategiatyötä koordinoi Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, jonka jäseninä ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Mikkeli ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ohjelmatyö on saanut rahoitusta Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. Strategia on tarkoitus julkistaa tammikuussa Mikkeli mukana muovitekniikan verkostossa Mikkelin seutu on mukana vuonna 2009 käynnistetyssä valtakunnallisessa muovitekniikan verkostossa. Verkoston merkittävänä tehtävänä on vahvistaa korkeatasoista muovitekniikan tutkimusta ja lisätä alan yritysyhteistyötä. Verkoston koordinaattorina toimivan Tampereen teknillisen yliopiston yksikkö aloitti toimintansa Mikkelissä keväällä 2009 ja sen sijaintipaikka on ammattikorkeakoulun historiallinen kasarmin kampus. Verkostoa tukevana professorina toimii prof. Mikael Skrifvars ja Mikkelin alueellisena tutkimusjohtajana Kari Dufva. TTY:n Mikkelin yksikkö täydentää ammattikorkeakoulun materiaaliteknologian tutkimusta erityisesti komposiittien alalla, ja tarjoaa alueen yrityksille laajan osaamisverkoston emoyliopiston sekä muiden Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion etäyksiköiden kautta. Mikkelin yksikön osaamisalueita ovat rakenteiden lujuuslaskenta, mallintaminen ja simulointi. Yksikön tavoitteena on tarjota yrityksille uutta osaamista ja ratkaisuja yritysten tarpeista lähtevän tieteellisen tutkimuksen avulla. Etelä-Savon YES-keskus aloittaa toimintansa syksyllä 2009 Etelä-Savon YES-keskus on osa valtakunnallista YES-keskusten verkostoa. YES-keskus on yrittäjyyskasvatuksen, aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden ja ammatillisen osaamisen kehitystukea kouluille tarjoava alueellinen keskus. YESkeskus tarjoaa konkreettisia yrittäjyyskasvatuspalveluja erityisesti perusasteelle, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Palvelut sisältävät materiaaleja, opettajien koulutuksia, kouluyritysyhteistyön mentorointia ja yrittäjäkontakteja sekä Opetussuunnitelmien kehittämispalveluja. Tavoitteena on myös synnyttää verkostoja oppilaitosten välillä. Toimintaan kuuluvat myös Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistopalvelut. YES-keskusten palvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia. HSE Pienyrityskeskus on saanut rahoitusta Etelä- Savoon perustettavalle YES-keskukselle kolmivuotisen hankkeen puitteissa. Etelä-Savossa rahoittajaviranomainen on Itä-Suomen lääninhallitus ja toiminta on osin ESR-rahoitteista. Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, , TUKI Tutkimuksesta kilpailukykyä elintarvikeketjun yrityksille Etelä-Savon elintarvikeketjussa toimivat yritykset voivat jatkossa hyödyntää tutkimusta toimintansa kehittämisessä entistä johdonmukaisemmin. Tutkimuksesta kilpailukykyä TUKI-hankkeen tavoitteena on löytää yrittäjämäinen toimintatapa tutkimusyhteistyön aloittamiseen ja toteuttamiseen, jotta alueella tarjolla oleva tutkimustieto ja -taito kohtaisivat yritysten osaamistarpeet. Uutta toimintamallia kehitetään kolmen hanketoimijan voimin. Hanketta koordinoivan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Mikkelin yksikkö. Tutkimusryhmään kuuluvat Marjo Särkkä-Tirkkonen (Ruralia-instituutti), Sari Iivonen (Ruralia-instituutti), professori Paula Kyrö (HSE Pienyrityskeskus), Mia Kuisma (MTT Mikkeli) ja Sinikka Mynttinen (HSE Pienyrityskeskus). Kuvasta puuttuvat MTT Mikkelin Helena Kahiluoto ja Marja Knuuttila. Mikkelin yliopistokeskus järjestää kaikille avoimet ja maksuttomat STUDIA GENERALIA -luennot Ti klo 16:30 18:00 KORRUPTIO VENÄJÄLLÄ VTT, Erikoistutkija Ilmari Larjavaara, Itä-Suomen Yliopisto Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio Lönnrotinkatu 5, Ti klo 16:30 18:00 NIKOLAI GOGOL Jukka Tikka, toimitusjohtaja, Länsi-Savo Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-Sali Raatihuoneenkatu 6, To klo 16:30 18:00 VENÄLÄINEN ELOKUVA YHTEISKUNNAN PEILINÄ FL, Venäjä-tutkija Pentti Stranius Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio Lönnrotinkatu 5, Järjestäjät: Mikkelin yliopistokeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Suomi Venäjä Seura ja Etelä-Savon kauppakamari Tervetuloa! I

4 Mikkeli tarvitsee ARJEN UUDISTAJIA Soile Kuitunen uskoo yhdessä tekemisen voimaan myös koulutuksen saralla. Iso kehityspolitiikka on kaupungin rakenteisiin vaikuttamista. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa kaupunkikeskustan ja campusalueen uudistamista ja liikenneyhteyksien parantamista. Sen rinnalla on paljon pieniä, arjesta kumpuavia asioita, joiden kautta eläminen muuttuu helpommaksi ja viihtyvyys kasvaa. Esimerkkinä pienistä asioista Kuitunen mainitsee kävelykadulle pystytetyt panna-pelin ja kiipeilylaivan. Pieniä juttuja, joilla voi olla yllättävänkin suuri merkitys mielikuvan ja kaupungin imagon muovautumisessa. Mikkelin kivijalkoja ovat osaaminen, innovaatio ja uudistaminen. Ne syntyvät sekä isoista että pienistä asioista, ja niiden syntyyn me jokainen voimme vaikuttaa. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kannustaa mikkeliläisiä yhdessä vaikuttamaan kaupungin vetovoiman ja kiinnostavuuden lisäämiseen.... Soile Kuitusen mielestä arjen kehittämisessä mikkeliläiset ovat olleetkin ketteriä ja joustavia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella olemme onnistuneet luomaan uusia, toimivia käytäntöjä, joiden avulla on saatu syntymään merkittäviäkin säästöjä. Kaupunkina olemme kuin notkea pienyritys, riittävän pieni, mutta kuitenkin resursseiltaan tarpeeksi iso. Yliopistokeskus on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä, jonka toimintoihin Kuitunen panostaisi jatkossa nykyistäkin enemmän. Erityisesti hän peräänkuuluttaa yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön merkitystä. Jos haluamme olla kehittyvä kaupunki, meillä on oltava tietty sivistyksen ja osaamisen taso, ja siinä tehtävässä oppilaitoksemme ovat avainroolissa. Osaamista on myös kyettävä uudistamaan ja päivittämään, ja sitä kautta vauhdittamaan alueen elinkeinoelämän kasvua. Soile Kuitunen uskoo vakaasti, että tälläkin saralla on alkamassa uusi aika. Kumppanuusajattelu on yleistymässä myös oppilaitosmaailmassa, ja sitä kautta tutkimusta ja koulutusta päästään aikaisempaa enemmän hyödyntämään myös käytännössä. Ja kun olemme onnistuneet nostamaan osaamis- ja innovaatiotason riittävän korkealle, saamme houkuteltua tänne entistä enemmän myös ns. luovan luokan paluumuuttajia. Mallia asioiden eteenpäin viemiseksi voisi Soile Kuitusen mielestä ottaa vaikkapa Turusta, jossa yliopistollinen tutkimus on liitetty osaksi kaupungin kehittämistä. Yliopistolla tehtävä tutkimus on linkitetty osaksi kaupungin kehittämisteemoja. Sama malli voisi toimia myös Mikkelissä. Tutkimuskohteita voitaisiin katsoa kokonaisuuksina ja liittää ne osaksi kaupungin kehittämistä, Kuitunen ehdottaa. Parhaillaan valmistumassa oleva kaupunkistrategia sisältää paljon hyviä aihioita, jota kautta kaupunkia voidaan kehittää entistä paremmaksi ja houkuttelevammaksi. Potentiaalia täällä on, elämänmeno meillä on mutkatonta ja sosiaalinen yhteisö toimiva ja tiivis. On pitkälti kiinni meistä itsestämme, että osaamme hyödyntää ja edelleenkehittää vahvuuksiamme, kehitysjohtaja kannustaa. TT Arvioinnin tulokset odotetusti hyviä Arviointi tehtiin opetusministeriön toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli vahvistaa yliopistokeskusten kehittämistä. Malisen mielestä arvioinnin tulokset olivat Mikkelin kohdalla kannustavia ja vahvistivat uskoa siihen, että keskuksen valitsema suunta on ollut oikea. Raportin mukaan Mikkelin yliopistokeskus on onnistunut luomaan keskuksen toimijoille yhtenäisen ilmeen ja viestinyt sitä näkyvästi ulospäin. Myös yhteistyö alueen yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa sai kiitosta. Tämä on ollut yksi toiminnan lähtökohta alusta pitäen. Tutkimushankkeissa on lähes poikkeuksetta ollut yhteistyökumppaneina alueen yrityksiä. Esimerkiksi yhtenä osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston "Elinkaariarviointi bioenergiatutkimuksessa -hanketta tehdään Mikkelin seudun jätehuollon elinkaarimallinnus. Hankkeessa selvitetään Mikkelin seudun jätehuoltoyhtiön Metsäsairila Oy:n kanssa alueen jätehuollon nykyiset ympäristövaikutukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet erityisesti jätteiden energiahyötykäytön ja ilmastovaikutusten osalta. Mikkelin yliopistokeskuksen oma strategiatyö valmistui vuonna 2008, ja sen tavoitteet ovat Malisen mukaan samansuuntaisia arviointiraportin suositusten kanssa. Omissa tavoitteissammekin ykkössijalla on ollut alueen tarpeisiin vastaaminen ja yhteistyön tiivistäminen entisestään. Niin ikään sisäisen yhteistyön ja tutkimusyksiköiden keskinäisen tiedonkulun parantaminen on kirjattu strategiaan, Malinen mainitsee. Suomen yliopistokeskuksista tämän vuoden alussa laadittu arviointi ei tuonut suuria yllätyksiä Mikkelin yliopistokeskukselle. Arviointiraportin vahvuudet ja kehittämiskohteet ovat olleet pääosin tiedossamme, toteaa Mikkelin yliopistokeskuksen vs. pääsihteeri Matti Malinen. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön arviointiraportissa ehdotettiin systematisointia ja konkreettisia yhteistyömuotoja. AMK-yhteistyössä onkin tapahtunut arvioinnin teon jälkeen paljon. Arviointiraportissa otettiin kantaa myös Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä järjestettävään koulutukseen. Kertaluontoisista maisteriohjelmista arviointiryhmä suositteli luopumaan kokonaan. Nihkeä suhtautuminen yllätti, Malinen myöntää. Myönteistä hänen mukaansa kuitenkin on, että englanninkielinen BScBA-koulutusohjelma arvioitiin laadukkaaksi ja tehokkaaksi. Arvioinnin päätösseminaarissakin ohjelman todettiin olevan erityislaatuinen. Raportissa suositeltiin ohjelman ja alueen elinkeinoelämän yhteyksien tiivistämistä entisestään. Yliopistokeskuksen arviointiaineisto koostui erilaisista dokumenteista, yliopistokeskuksen itsearvioinneista, kyselyistä ja arviointivierailuista. Arviointi uusitaan kolmen vuoden päästä. TT 4 Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö on pieni mutta tehokas. Kuvassa vasemmalta suunnittelusihteeri Ulla Jurvanen, vs. pääsihteeri Matti Malinen ja vs. suunnittelija Sirpa Taskinen.

5 Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat ovat yhdistäneet osaamisensa selvittääkseen, voisiko maakuntaan perustaa jätteitä polttoaineenaan hyödyntävän biojalostamon. Maan hallitus on sitoutunut nostamaan Suomen johtavaksi luonnonvaroja ja materiaaleja kestävästi ja taloudellisesti hyödyntäväksi maaksi. JaloJäte-hanke kokoaa MUCin toimijat: BIOJALOSTAMOA suunnitellaan Mikkelin seudulle Arvioiden mukaan 90 prosenttia luonnonvaroista muuttuu tällä hetkellä jätteeksi jo tuotteiden ja ravinnon valmistusprosessien aikana eikä jätettä osata hyötykäyttää uudelleen raaka-aineeksi. Nyt on saavutettu laaja yhteiskunnallinen ymmärrys, että talous rakentuu luonnonvarojen järkevälle käytölle. Ilmastonmuutos, Itämeren tila, energiakysymykset, vastuullinen kuluttaminen sekä hyödyntämättömät jätebiomassat ovat saaneet myös eteläsavolaiset tutkimuslaitokset liikkeelle. MTT Mikkeli koordinoi laajaa tutkimushanketta, JaloJätettä, jonka pohjalta halutaan luoda erilaisia kestäviä malleja biojalostamojen perustamiselle. Myös useat Etelä-Savossa toimivat yritykset, joista useimmat ovat valtakunnallisia, ovat innostuneet mukaan. Tällä hetkellä puolet biopolttoaineen raakaaineesta tulee metsästä, vaikka elintarvikeketjussa syntyvät sivutuotteet tarjoaisivat energiatehokkaan lisäresurssin, jota hyödyntämällä voidaan myös korvata lannoitevalmistuksen energiaa ja puhdistaa vesistöjä, hanketta vetävä erikoistutkija MMT Helena Kahiluoto MTT Mikkelistä arvioi. Vaihtoehdot puntarissa JaloJäte-projektissa etsitään malleja siihen, miten elintarvikeketjun eloperäinen jäte ja sen sivuvirrat voidaan muuttaa energiaksi, kierrätyslannoitteiksi ja jätteenkäsittelypalveluiksi. Parhaillaan selvitetään viittä eri osa-aluetta. MTT tutkii biomassan saatavuutta. Tutkittavaa biomassaa ovat muun muassa olki, lanta, elintarvikejalostuksen jätteet ja ruokohelpi. Lisäksi kiinnostavia ovat vesistöbiomassat eli vesistökasvustot ja roskakalat. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat selvittävät erilaisia teknologiavaihtoehtoja. Professori Markku Virtasen ryhmä HSE Pienyrityskeskuksessa pohtii jätteen hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja. Selvitettävänä on muun muassa minkälaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia vesistöbiomassojen korjuu ja kuljetus tarjoaisivat. Erilaiset kuljetusketjut tarjoavat oman haasteensa. Esimerkiksi oljen määrä on suuri, mutta se on hajallaan, joten keräyksen ja kuljetuksen hintaa pitäisi pystyä alentamaan. Toisaalta kaikkea olkea ei voida kerätä, ettei maa köyhdy. Ongelmana on myös jätteitä hyödyntävän liiketoiminnan kestävyyden arviointi, kun liiketoimintaa ei vielä ole, professori Virtanen havainnollistaa ongelmakenttää. Mukana tutkimusyhteistyössä on myös Suomen ympäristökeskus SYKE, jonka kanssa tutkitaankin juuri biojalostamomallien kokonaiskestävyyttä. Helena Kahiluoto arvioi, että jätevirtojen hyödyntäminen on tehotonta. Jätettä päätyy vielä kaatopaikoille ja maantäyttöön, eikä lantaa tai maatalouden vesimassoja vielä hyödynnetä. Karvalakista Roll Royceen JaloJäte luo ja vertailee vaihtoehtoisia biojalostamomalleja, joiden pohjaksi arvioidaan alueen toimijoiden ulottuvilla olevat jätemassat, soveltuvat teknologiat ja erilaisten tuotteiden markkinat. Mallit poikkeavat keskittyneisyydeltään, alueelliselta jalostusasteeltaan, markkinoiltaan, organisaatioltaan ja investointitasoltaan. Investoinnit voivat vaihdella karvalakista Rolls Royceen. Toimijoiden välistä synergiaa maksimoidaan, ja paikallinen tarkastelu antaa eväitä päätöksentekijöille. Etelä-Savoa varten kehitettävät mallit ovat myöhemmin sovellettavissa myös muualle maahan. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa. Mikkelin yliopistokeskuksen Tiedepäivässä keskusteltiin laajasti uusiutuvaan energiaan liittyvästä tutkimuksesta. PK } JaloJäte Biojalostamomallit vaihtelevat investoinneiltaan. Pääasia on, että alueen toimijoille ja päätöksentekijöille saadaan eväät valintojen tekoon, MMT Helena Kahiluoto sanoo. Tutkimuspartnerit: MTT, koordinaattori, Helena Kahiluoto, MTT, Miia Kuisma ja ryhmä HSE Pienyrityskeskus Markku Virtanen ja ryhmä LUT Mika Horttanainen ja ryhmä SYKE Juha Grönroos ja ryhmä Yritykset: SOK, Osuuskauppa Suur-Savo Järvi-Suomen Portti Osuuskunta Lassila & Tikanoja Oyj Biolan Oy, St1 Biofuels Oy Suur-Savon Sähkö Oy / Suur-Savon Energiasäätiö MHG Systems Oy Rahoittajat: Tekes, yritykset, MTT ja SYKE

6 Luomutuotanto esittäytyy verkossa Luomutuotteiden käyttö on reippaassa kasvussa. Ruralia-instituutti tekee parhaillaan uudentyyppistä oppimisympäristöä verkkoon viljelijöille ja neuvojille.... Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhtenä painopistealana on luomuviljelyn opetus, tutkimus ja kehittäminen. Uusimmassa kehityshankkeessa syntyy uudenlaisia tiedonvälityksen malleja luomualalle yhteistyössä viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden kanssa. Useita alan oppikirjoja kirjoittanut erikoissuunnittelija Jukka Rajala arvioi, että luomuviljalla on nyt hyvät vientinäkymät. Myös lihan, kananmunien ja rypsin kysyntä kasvaa. Eteläsavolaiset luomutilat tunnetaan maidontuotannon ja puutarhakasvien viljelymenetelmien kehittäjinä. Porkkanan, sipulin ja keräkaalin viljelytekniikkaa on kehitetty pitkälle. Esimerkkinä innovatiivisuudesta on rikkaruohojen torjuntamenetelmistä saatu patentti. Uusinta tietoa levittää keväällä 2009 alkanut Luomutietoverkko-hanke, joka tuottaa viljelijöille verkkoon koulutuspaketteja ja vahvistaa neuvojien osaamista. Hyödynnämme sosiaalisen median uusia välineitä, Jukka Rajala kuvaa. Laajaan tietopakettiin kootaan hankeverkoston tuottamat aineistot, kalvosarjat ja tutkijoiden tekemät tutkimustiivistelmät. Netistä voi kuunnella myös asiantuntijoiden ja viljelijöiden haastatteluja. Verkkopedagogisista ratkaisuista vastaa erikoissuunnittelija Harri Hakala. Haastattelemme asiantuntijoita eri teemoista, ja aineisto palastellaan minuutin multimediaesityksiksi, joissa asia ja ääni saa tuekseen kuvitusta ja tekstejä, Rajala kertoo. Puheenvuoro viljelijöille Käytännön osaamista esitellään haastattelemalla viljelijöitä hyvistä käytännöistä ja kuvaamalla kasvukaudella eri työvaiheita. Verkkoympäristössä käsitellään luomuviljelyä, kotieläintuotantoa, kasvintuotantoa ja -suojelua, taloutta, ympäristöä ja kestävää kehitystä. Ajankohtainen aihe on valkuaisrehun tuotanto. Nykyään yleisesti rehuksi käytettävän soijan viljely tuhoaa muun muassa sademetsiä. Toisaalta rehuomavaraisuuden toivotaan nousevan. Hanke antaa kasvot myös luomuvalkuaisrehun tuottajille. Puheenvuoroja saavat muun muassa rypsin, herneen ja härkäpavun viljelijät. Kannustamme rehua tuottavia ja ostavia viljelijöitä yhteistyöhön ja verkostoitumaan niin, että maito- ja lihatiloille pystytään toimittamaan rehua kerralla 40 tonnin kuorma, jotta kuljetusketjusta tulee kannattava. } Erikoissuunnittelija Jukka Rajala arvioi, että luomuviljalla on nyt hyvät vientinäkymät. Valtioneuvoston suosituksen mukaan vuodesta 2010 alkaen julkinen sektori painottaa kestävää kehitystä kaikissa hankinnoissaan. Käytännössä luomuruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa tarjotaan valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa ja määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä. Toivotaan, että päätös piristää alaa. Haluaisimme lähi- ja luomuruoan markkinoinnin osaksi tätäkin hanketta. Luomutietoverkkohankkeen tarkoituksena on aktivoida viljelijöitä myös luomulähiruokatoimituksiin. Luomukauraa ja -vehnää viljelevän Jukka Rajalan käsialaa on alan perusteos Luonnonmukainen maatalous. Hän myös pitää verkossa luomutietopankkia. Luomutietoverkko: Luomutietopankki: Hanke ajoittuu vuosille Sitä rahoittavat EU:n Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma ja Hämeen TE-keskus valtakunnallisena hankkeena. PK Virtaava yhteiskunta haastaa vanhat rakenteet Etelä-Savo on Hyyryläisestä hyvä esimerkki hajakeskittyneestä aluerakenteesta, jolla on omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa nykymaailmassa, missä kaikki virtaa ja liikkuu. Nyt virtaa tieto ja sen on virrattava voimakkaasti. Mielestäni tärkein aluepoliittinen kysymys on saada koko maahan nykyaikaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet. Pitkään aluetutkimuksessa mukana ollut Hyyryläinen näkee, että globalisaation uusin aalto muuttaa yhteiskunnan rakenteita verkostomaiseen suuntaan. Hierarkisilla rakenteilla ei enää pärjätä. Ne paikkakunnat kehittyvät, jotka osaavat verkostoitua. Emme myöskään tiedä, miten kuntien rooli muuttuu. Jatkossa ne pystyvät hoitamaan velvoitteensa nykyistäkin huonommin, mikäli toimintatapoja ei muuteta. Oleellista on rakentaa uusia kumppanuuksia sekä kehittämiseen että palvelutuotantoon. Maailma on siis verkottumassa kaikilla aloilla ja kaikissa toiminnoissa. Uusi maailma ei ole kaoottinen, mutta se on monisyinen, eikä noudata tuttuja organisaatiorajoja. Ympäristön muutos tuo käyttöömme uudet työtavat ja -välineet. Foorumissa voi osallistua Esimerkiksi Mikkelin kehittämisen tulevaisuustyökaluksi on luotu kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin maaseutukaupunki Mikkelin verkkofoorumi, Makami, jossa voi vaihtaa ajatuksia, saada tukea ja kritiikkiä. Suomalainen verkottunut aluerakennemalli on ainutlaatuinen. Nyt olisi pohdittava sen kehittämistä eikä lähdettävä matkimaan maailman keskittyviä metropoleja, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja HT Torsti Hyyryläinen sanoo. Verkkofoorumeissa esimerkiksi kylien asioista voidaan keskustella isolla joukolla laajasti yli rajojen. Foorumien perustaminen on ilmaista ja ne toimivat, kunhan ihmiset haluavat osallistua. Makamilaiset ovat järjestäneet kylissä kehittämisiltoja yhdessä Ruralia-instituutin, Mikkelin kaupungin ja ProAgrian kanssa ja laatineet ideoiden pohjalta kehittämisstrategian. Näillä uusilla foorumeilla kunnan virkamiehetkin voivat kohdata kyläläiset kehittämiskumppaneina. Kyläläisten kanssa on oltava vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Heidät on pidettävä tyytyväisinä, niin he vapautuvat toimimaan omaehtoisesti. Nykyään kylä voi perustaa viikossa verkkoon vaikka tonttimarkkinointisivuston, kuten Makamissa on tapahtunut. Vanhassa maailmassa olisi ensin kirjoitettu kuntaan anomus ja jääty odottamaan, että virkamiehet toteuttavat asian. Kakkosasunnoista tulee mobiilin yhteiskunnan kannalta oleellisia paikkoja, ja ne ovat yksi peruste ylläpitää hajautettua palvelurakennetta maakunnissa, Torsti Hyyryläinen sanoo. Monissa kansainvälisissä ja valtakunnallisissa maaseudun kehittämisverkostoissa toimiva Hyyryläinen uskoo, että hajautettu palvelutuotanto on Etelä- Savon vahvuus jatkossakin. Tulevaisuudessa ihmiset ovat nomadeja eli paimentolaisia, joiden työ ja asuminen muuttuvat liikkuvaksi. Verkostoituneet kylät voivat kehittyä myös erilaisten elämänkulkujen laskeutumisalustoiksi, joista nykyistä useammin vuokrataan asuntoja ja niihin tullaan työskentelemään ja hiljentymään. Makami:

7 Vilkas puheensorina täyttää pienen kahvihuoneen, ja mielipiteitä vaihdetaan niin edellispäivän töistä kuin Suomen koleasta alkukesän säästä. Koolla on seitsemän huipputason Marie Curie -tutkijaa, jotka työskentelevät Kuopion yliopiston Mikkelin yksikön Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa. Kokemustenvaihto on tärkeää Adriana Ferancova kehuu mikkeliläistä tutkimusilmapiiriä avoimeksi ja itsenäiseksi. Mikkelissä työskentelevät tutkijat osallistuvat EU-puiteohjelmarahoitteiseen Marie Curien nimeä kantavaan tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on tietotaidon siirtäminen, kokemustenvaihto tutkijoiden kesken ja oman osaamisen vahvistaminen. Aihealueet ovat nanoteknologia ja sen sovellukset ympäristötekniikkaan sekä ioniliikkuvuusspektrometria. Tutkimuskohteet linkittyvät Mikkelin yksikössä tehtävään muuhun alueelliseen tutkimukseen ja alueen yritysten tarpeisiin. Koko hanke on rakennettu siten, että se kohdentyy alueellisten toimijoiden tarpeisiin ja tukee heidän liiketoimintaansa, kertoo hankkeen vetäjä, professori Mika Sillanpää Soveltavan ympäristökemian laboratoriosta. Hanke on nelivuotinen, ja kaikkiaan Mikkelissä työskentelee sinä aikana 12 tutkijaa. Suurin osa tutkijoista on Mikkelissä 1 2 vuotta, muutaman periodi kestää kolme kuukautta. Hakijoita Mikkelin tutkimushankkeeseen oli yli 700, ja hakemuspapereita kertyi Mika Sillanpään työpöydälle kymmenen mapillisen verran. Mukana oli oman alansa maailman huippututkijoita, joista valitsin meille parhaiten sopivat tutkijat. Kaikki valitut ovat meillä tehtävän tutkimuksen huippuosaajia, kokeneita senioritason tutkijoita. Rekrytointi on painottunut hankkeen loppuvaiheeseen eli eniten tutkijoita Mikkelissä on tämän ja ensi vuoden aikana. Mikkelin hankkeeseen osallistuu poikkeuksellisen iso määrä tutkijoita Euroopan ulkopuolelta. Yleinen sääntö kyseisessä tutkimusohjelmassa on, että vain kolmasaosa tutkijoista voi olla muualta kuin Euroopasta. Me saimme poikkeusluvan, koska ympäristöteknologian nanosovellusten tutkimus on pitkälti keskittynyt Aasiaan. Tutkijoistamme 70 prosenttia tuleekin Aasiasta. KANSAINVÄLISTÄ meininkiä On hienoa saada työskennellä eri maista tulevien tutkijoiden kanssa. Laboratorion tekninen taso on korkea ja ilmapiiri hyvä, toteaa Alexander Tolstoguzov, kotimaassaan Venäjällä uransa aloittanut tutkija, joka on viimeiset 15 vuotta työskennellyt Italiassa useissa eri yliopistoissa. Suomen visiitti on hänelle ensimmäinen. Kaunis maa, ja merkityksellinen sikäli, että olen nyt lähellä omaa kotimaatani. Vaimoni on Karjalasta, ja hän tuntee olonsa täällä erityisen kotoisaksi, Tolstoguzov mainitsee. Intiasta Suomeen ja Mikkeliin ovat tulleet Rengaraj Selvaraj ja Amit Bhatnagar, joista viimeksi mainittu harmittelee vierailunsa lyhyttä kestoa. Olen vain kolme kuukautta, mutta mielelläni olisin pidempään. Olen aina ollut kiinnostunut eurooppalaisesta kulttuurista, ja Suomesta suuntaan Hampuriin jatkamaan täällä aloittamaani tutkimusta, Amit Bhatnagar kertoo. Selvaraj puolestaan viipyy Mikkelissä kaksi vuotta. Nanomateriaaleihin erikoistunut tutkija on kiertänyt luennoimassa ja tehnyt tutkimustyötä kotimaansa Intian lisäksi muun muassa Etelä-Koreassa, Hong Kongissa ja Ranskassa. Suomeen mies tuli Omanista. Yhteistyö eri maista tulleiden Marie Curie -tutkijoiden kesken on sujunut hyvin. Kuvassa vasemmalta Amit Bhatnagar, Adriana Ferancova, Tonni Kurniawan ja Wei Liu. Indonesialainen Tonni Kurniawan toteaa Mikkelin visiitin olevan erinomainen tilaisuus tavata tutkijoita eri puolilta maailmaa ja luoda suhteita. Oman tietämyksen laajentaminen ja tiedon vaihtaminen puolin ja toisin on oman tutkimuksen ohella tämän jakson merkittävimpiä asioita. Kurniawan on työskennellyt valmistumisensa jälkeen muun muassa Hong Kongissa ja Taiwanissa. Eurooppaan ja Suomeen hän haki, koska oli kuullut täkäläisen tutkimuksen korkeasta tasosta. Enkä ole joutunut pettymään, hän myhäilee. Samaa mieltä on kiinalainen Wei Liu, jonka mielestä suomalaiseen kulttuuriin on ollut helppo sopeutua. Niin monet osaavat englantia, ihmiset ovat kaupoissa ystävällisiä ja luonto on kaunis. Slovakialainen Adriana Ferancova ja puolalainen Jaroslaw Puton ovat molemmat Mikkelissä kaksi vuotta. Ferancovan kausi alkoi tammikuussa, Puton puolestaan on lopettelemassa Mikkelin jaksoaan ja palaa syksyllä kotimaahansa. Molemmat eurooppalaiset tutkijat pitävät Mikkelin yksikön työskentelyolosuhteita hyvinä. Laboratorio on hyvin varusteltu, ilmapiiri on hyvä ja asiat hoituvat. Työtä saa tehdä itsenäisesti ja tuloksia vertaillaan avoimesti. TT Intialainen Rengaraj Selvaraj on ennen Suomeen tuloaan kiertänyt luennoimassa nanomateriaaleista eri puolilla maailmaa. Toimivaa yhteistyötä Soveltavan ympäristökemian laboratorioon onkin tiivistynyt melkoinen määrä nanoteknologian ja ioniliikkuvusspektrometrian tietämystä. Myös julkaisutoiminta on ollut aktiivista, ja vierailevat tutkijat ovat esitelleet tutkimustuloksiaan useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Yhteistyö tutkijoiden välillä toimii hyvin, ja eri puolilta maailmaa tulevat tutkijat toteavat olosuhteiden ja ilmapiirin olevan hyvä.

8 FT Petri Parvinen kehottaa yrityksiä jatkamaan kasvuaan kuin lamaa ei olisikaan, jos yrityksen kassa ja vakavaraisuus ovat kunnossa. Terve riskinotto kasvattaa myyntiä Äskettäin Marketing Spirit -kirjan julkaissut Parvinen liikkuu paljon maailmalla, kouluttaa erilaisia ryhmiä ja on mukana seitsemässä eri alojen yrityksessä. Hänen mielestään taloustaantuma kannattaa suhteuttaa oman yrityksen vinkkeliin. Myyntiponnistusten vähentäminen on hänestä hyvin lyhytnäköistä. Kun liikkuu yrityksissä myyntireissuilla, huomaa, ettei siellä ole juuri muita samalla asialla. Nyt onkin hyvä aika lisätä myyntikäyntejä. Myynti on usein tulospalkattua, joten bonuksia maksetaan vain toteutuneista kaupoista. Myyntikuluja leikkaamalla voi säästää korkeintaan kilometrikorvauksissa. Kannattaa tehdä toisin Jos yrityksen kassa ja vakavaraisuus ovat kunnossa, Parvinen kehottaa yrityksiä jatkamaan kasvuaan niin kuin lamaa ei olisikaan. Kannattaa ottaa riskejä, eikä pelätä epäonnistumisia. Kun yrityksessä on hyvä itsetunto ja halua kasvaa, voi omat toimet mitoittaa tähän maailmanaikaan eikä miettiä muita. Positiivista näkyvyyttä saa tekemällä asiat toisin kuin muut. Parvisesta positiivinen poikkeus olivat kala-alan yrityksen käymät maan lyhyimmät ytneuvottelut. Lomautusten sijaan yritys antoi kaikille vakituisille työntekijöille lisää palkallista kesälomaa työssäolovuosien mukaan. Tämä on paitsi tervettä vastuunkantoa, myös mahtava pr-temppu. Facebookiin on syntynyt yritykselle yli 2000 jäsenen arvostusryhmä. Verkko tuo uusia haasteita Parvinen pohdiskelee, että jokaisesta lamasta yhteiskunta nousee erilaisena, muttei kuitenkaan yllättävällä tavalla erilaisena. Yritysten pitäisi yrittää realisoida muutosodotukset. Esimerkiksi digitalisoituminen vähentää tavaran määrää. Ihmiset arvostavat jatkossa enemmän aikaa ja palvelukykyä. Myynnillä hän ennakoi olevan suuria haasteita edessään. Kun myyntitilanteet siirtyvät yhä enemmän verkkoon, verkkokauppaan on kehitettävä uusia toimintatapoja. Asiakas on saatava tekemään myyntipäätöksiä verkossa eli on luotava tarjous ei toistu -tilanteita. Monet myös ostavat, ettei myyjälle tulisi paha mieli. Tämäkin pitäisi pystyä siirtämään verkkokauppaan. Hyvätkin asiakkuudet voivat myös mädäntyä, joten asiakassuhdetta on syytä syventää ja ruokkia vaikka ilmaispalveluin, antamalla alennuksia, myönnytyksiä ja aikaa. Myynti vaatii ennen kaikkea tiukkaa priorisointia eli päätetään, että näihin keskityn ja nämä hoidan, jos työvoima ei riitä muuhun. Avainasiakkuuksien priorisoinnista saa korkean tuoton, jos siinä onnistuu, ja tuplahyödyn, jos aikaa on käytettävissä vähän. Vertaistukea ja kenttäkeikkoja Tutkimusten mukaan yrittäjät ja yritykset eivät tunne asiakkaitaan, eivät toimi asiakaslähtöisesti ja hoitavat asiakassuhteitaan usein mutu-tuntumalla tilannekohtaisesti. Yrityksiltä kaivataan nyt tervettä hyökkäysmentaliteettia. Myyntikäyntejä kannattaa lisätä, kun muut ovat niitä vähentäneet ja hakea koulutuksista uusia työkaluja, HSE Pienyrityskeskuksen professori FT Petri Parvinen kannustaa.... Näihin haasteisiin vastaa HSE Pienyrityskeskuksessa meneillään oleva laaja myynnin valmennushanke Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä. Parvinen kehottaakin yrityksiä hakemaan valmennuksista uusia työkaluja. Nyt on hyvä aika analysoida myynnin heikkouksia. Tehdäänkö tarpeeksi myyntimatkoja, toimiiko asiakastietokanta ja priorisointi ja onko myyntityössä tarpeeksi monta ihmistä? Myyntikoulutuksilla on lyhyt takaisinmaksuaika, sillä ne lisäävät myyntiä. Etelä-Savossa toteutettava hanke valmentaa elinvoimaisia yrityksiä, joilla on vienti- ja kasvumahdollisuuksia. Voimakkaan kasvupotentiaalin omaavien yritysten myyntityö auditoidaan, heikkoudet analysoidaan ja etsitään niihin ratkaisut. Yritykset pääsevät kehittämään yritys- ja asiakasosaamistaan sekä saavat käytännön työkaluja ja toimintatapoja, joiden avulla ne oppivat tuntemaan asiakkaitaan syvällisemmin. Asiakaslähtöiseen myyntiin ja ammattimaiseen myyntityöhön kannustavat myös vertaistuki ja asiakaskäyntien analysointi. Yritykset pohtivat haasteita ja jakavat hyviä käytäntöjä teemaringeissä niin, että mukana ovat tiettyjen teemojen kannalta oleelliset avainhenkilöt. Ideana on, että voimme myös jalkautua kentälle eli lähteä mukaan myyntikäynneille tapaamaan asiakkaita. Vuoden 2010 loppuun kestävää hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto, Itä-Suomen lääninhallitus ja osallistujayritykset. PK Asennetta asiakaspalveluun klo 9 16 Mikkelissä Onnistunut asiakaspalvelu perustuu oikeaan asenteeseen. Asiakkaat arvostavat palvelu- ja myyntihenkisyyttä ja palvelutyön tuottavuus kasvaa. Valmennuspäivä motivoi tarkastelemaan omaa palveluasennetta ja tarjoaa käyttökelpoisia välineitä oman asenteen virittämiseen asiakkaan taajuudelle. Tuloksellisen myyntityön perustat klo 9 16 Mikkelissä Tuloksellinen myyntityö perustuu järjestelmälliseen myyntiprosessin hallintaan. Menestyvä myyjä hallitsee työssään kolme osa-aluetta, jotka ovat omien tuotteiden ja tarjottavien ratkaisujen tuntemus, asiakkaan tarpeiden ja ostoprosessin ymmärtäminen sekä käytännön myyntitaidot. Asiakkaan hyöty kaupan perustana klo 9 16 Mikkelissä Valmennuspäivän jälkeen - osaat kartoittaa asiakkaan tarpeet ja hyödyn, jota hän tavoittelee Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä HSE Pienyrityskeskus Projektipäällikkö Heli Aaltonen puh , s-posti: HSE Pienyrityskeskus järjestää syksyllä 2009 osana Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä -hanketta seuraavat tilaisuudet: - osaat argumentoida - osaat luontevasti saattaa kaupan loppuun. Haastava myyntitilanne haltuun klo 9 16 Mikkelissä Valmennuspäivän jälkeen - kohtaat haasteelliset myyntitilanteet varmemmin ja hyödynnät argumentoinnin taitojasi paremmin - hallitset myyntityöhön liittyvää tunnetason epävarmuutta paremmin - osaat onnistuneesti hoitaa reklamaatiotilanteet. Koulutuspäivien hinta 85 euroa per päivä. Ilmoittautuminen verkossa, Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Kuva: Petri Parvisen arkisto

9 Pursialassa vaalitaan kulttuurihistoriaa Miltä tuntuisi päästä kokeilemaan melkein 1000 vuotta vanhan pergamentin pintaa? Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen konservaattorit tekevät sitä työkseen. Mikkelissä puhdistetaan ja digitoidaan keskiaikaista pergamenttikokoelmaa tutkijoiden käyttöön ja 1400-luvulta peräisin olevien pergamenttien konservointi liittyy Kansalliskirjaston tutkimusprojektiin, jossa perehdytään Suomen keskiajan kirjalliseen kulttuuriin. Päämateriaalina ovat Kansalliskirjaston kokoelmissa säilytettävät yli pergamenttifragmenttilehteä, jotka vuoden pituisen projektin aikana kuljetetaan Mikkeliin konservoitaviksi ja digitoitaviksi. Sen jälkeen aineisto palautetaan takaisin, ja digitaalinen tallenne tulee Helsinkiin tutkijoiden käyttöön. Pergamentit ovat peräisin keskiajalta, ja suurin osa niistä on katolilaisten pappien Suomeen tuomaa kirkollista materiaalia, kirkko- ja messukäsikirjoja. Kun kirkon omaisuus Kustaa Vaasan aikaan siirtyi valtiolle, vanhoista kirjoista haluttiin päästä eroon ja niitä käytettiin voutien tilikirjojen kansitäytteinä. Se oli onni, sillä siten ne säilyivät jälkipolville. Tilikirjat kulkeutuivat Ruotsiin, josta ne Suomen sodan jälkeen siirrettiin takaisin Suomeen, senaatin arkistoon ja sieltä 1800-luvulla Helsingin yliopiston kirjastoon. Jo silloin pergamentteja alettiin purkaa tilikirjoista, kertoo konservaattori Heidi Törrönen, joka johtaa konservointityötä Mikkelissä. Kirkollisen materiaalin lisäksi aineistossa on kanoniseen oikeuteen ja luonontieteeseen liittyvää materiaalia. Mikkelin Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sai ensimmäisen 70 kappaleen pergamenttierän kesän alussa. Eläimen vuodasta valmistettu pergamentti on jo ikänsäkin puolesta haasteellinen materiaali, joka vaatii konservaattorilta huolellista ja yksilöllistä käsittelyä. Materiaali on hyvin eritasoista kunnoltaan ja kooltaan, ja jokaiseen paperiin pitää suhtautua yksilönä, kertoo konservaattori Marleena Vihakara, joka yhdessä Törrösen ja Wiebke Findeisenin kanssa vastaa aineiston konservoinnista. Ensimmäiseksi kukin pergamentti dokumentoidaan valokuvaamalla ja siitä tehdään kuntoarvio. Sen jälkeen pergamentin pinta puhdistetaan käyttämällä erilaisia, eläinten karvoista tehtyjä pehmeitä harjoja ja lateksisientä, minkä jälkeen pergamentti voidaan suoristaa. Valtaosa keskiajalta säilyneistä pergamenteista on kirkollista materiaalia. Pergamentit ovat hauraita ja harjauksessa on oltava varovainen, ettei teksti vahingoitu, Vihakara muistuttaa. Pergamentti reagoi myös herkästi ympäristön olosuhteisiin, joten lämpötilan ja ilman kosteuden kanssa on oltava tarkka. Aineiston kuljetuslaatikotkin pitää suunnitella siten, etteivät lämpötilan vaihtelut kuljetuksen aikana pääse vaurioittamaan pergamentteja. Tämä on tarkkaa työtä ja vaatii pitkää pinnaa, tässä tuntee itsensä melkein salapoliisiksi, Törrönen naurahtaa. Heidi Törrösen (vas.) ja Marleena Vihakaran mielestä melkein 1000 vuotta vanhojen pergamenttien puhdistaminen on kunniatehtävä. Kun pergamentit on konservoitu, ne siirtyvät digitointilaitoksen puolelle, jossa jokainen lehti skannataan yksitellen. Aineistoa tutkitaan jatkuvasti, joten myös sen kierto on jatkuvaa. Kaikkinensa koko materiaalin konservointi ja digitointi vie arviolta vuoden verran. Sen jälkeen tutkitaan vain digitoitua aineistoa, alkuperäiseen ei enää kosketa, Törrönen kertoo. Konservaattorille pergamentin käsittely on harvinaista herkkua. Oikea paperikonservaattorin unelma. Harvoin pääsee työskentelemään näin vanhan ja vaativan materiaalin kanssa, ja juuri se tuo työhön ihanan historiallisen säväyksen, Marleena Vihakara mainitsee. Pergamenttien pelastaminen ja arkistointi jälkipolvien käyttöön on Törrösen ja Vihakaran mielestä kunniatehtävä. Keskiaikaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tuo konservaattorit myös osaksi kansainvälistä tiedeyhteisöä, sillä projektissa on yhteistyökumppaneina joukko eurooppalaisia tutkimusyhteisöjä. TT tutkimustoiminta/pergamentit.html Keskiajan kirjallista kulttuuria etsimässä Suomen keskiajan kirjallinen kulttuuri - hankkeessa etsitään vastauksia kysymyksiin miten, missä, milloin ja mitä Suomessa kirjoitettiin ja luettiin keskiajalla. Tärkeimpänä lähdemateriaalina ovat Kansalliskirjaston käsikirjoituskokelmissa säilytettävät yli pergamenttifragmenttia, jotka muodostavat suurimman osan Suomessa säilyneestä keskiaikaisesta kirjallisesta materiaalista. Fragmenttilehdet koostuvat noin keskiaikaisesta käsikirjoituksesta, ja fragmenttien koko vaihtelee yksittäisistä lehdistä joihinkin kymmeniin lehtiin. Tutkimushanke hakee vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen kulttuurin varhaisimpiin aikoihin ja niiden myöhempään kehitykseen: miten, milloin ja missä tekstejä keskiajan Suomessa kirjoitettiin, mitä materiaali kertoo keskiaikaisen kirjallisuuden vastaanotosta Suomessa ja mitä tekstien leviäminen kertoo varhaisimmista suomalaisista kirjallisista mieltymyksistä.

10 Viidettä kertaa Mikkelissä luennoinut kalifornialaisprofessori: Tutkimuksen määrä ja laatu tekevät vaikutuksen Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvin vaikuttava. Täällä ymmärretään, että koulutus on tie tulevaisuuteen, professori Cynthia Wagner Weick sanoo. Wagner Weick luennoi strategisesta johtamisesta ensimmäistä kertaa Mikkelin ammattikorkeakoulun englanninkielisellä kesälukukaudella 15 vuotta sitten. Kaikkiaan hän ehti opettaa 90-luvulla Mikkelissä neljä kertaa ja ihastua luontoon, avoimeen maisemaan, ystävällisyyteen ja elämän helppouteen. Moniin ihmiskunnan ongelmiin löytyy lähitulevaisuudessa ratkaisu nano-, materiaali-, bio- ja informaatioteknologiasta. Kukapa olisi uskonut 10 vuotta sitten, että täällä on nyt loistavaa tutkimusta näillä kaikilla alueilla, professori Cynthia Wagner Weick hämmästelee. Viime kesänä Wagner Weick opetti Helsingin kauppakorkeakoulun kansainväliselle BScBA-ohjelmalle suunnittelemaansa International Technology Venturing -kurssia, joka antaa opiskelijoille työkaluja teknologisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotteistamiseen. Haluan bisnes-opiskelijoiden ymmärtävän tieteen ja teknologian merkityksen ja oppivan keräämään uusista innovaatioista tietoja, analysoimaan niitä ja tekemään raportteja. Pienryhmät tutustuivat neljään paikalliseen tutkimushankkeeseen. Aiheita olivat jätevesien puhdistus nanoteknologian avulla, keuhkosyövän havaitsemismenetelmät, dna:ta hyödyntävä täsmälääkitys ja kasviuutteen käyttömahdollisuudet kosmetiikkateollisuudessa. Katse tulevaisuuteen Analysoimme markkinoita, rahoituspohjaa ja teknologiaa. Paikalliset asiantuntijat kertoivat suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä, teollisoikeuksista ja rahoitusmahdollisuuksista. Kukin pienryhmä teki projektistaan liiketoimintasuunnitelman ja esitteli sen paikalliselle tuomaristolle. Kolmea innovaatioista tutkitaan Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemian laitoksella ja yhtä MTT Mikkelissä. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda innovaatioille markkinat, joita ei vielä ole. He joutuivat katsomaan tulevaisuutta maalauksena, jonka he itse maalaavat. Liiketaloutta ja biologiaa opiskellut tohtori Wagner Weick opettaa Kaliforniassa yksityisessä University of the Pacific Stockton -yliopistossa globaalia liiketaloutta, strategista johtamista sekä innovaatioiden johtamista ja kaupallistamista, mistä häneltä ilmestyy kirja ensi vuonna. Mikkeliin hän palaa aina, kun kutsu käy. Minulle tämä on intuitiivinen kaupunki, joka kehittyy tyylikkäästi; klassinen rakennuskanta solahtaa hienosti yhteen modernin arkkitehtuurin kanssa vaikkapa Matkakeskuksessa. Koen oloni kodikkaaksi ja minulla on täällä tilaa ajatella. PK Mikkelistä jäi hyvä fiilis Paljasjalkainen helsinkiläispoika oli kuullut Mikkelin koulutuksesta tuttavaperheen lapsilta, jotka olivat opiskelleet Etelä-Savossa. Aidosti kansainvälinen ilmapiiri, intensiivinen opiskelu ja täysin englanninkielinen koulutus ratkaisi asian ja sulki muut vaihtoehdot pois. Menin lukion jälkeen armeijaan, ja sinne tuli tieto pääsystä Mikkeliin. Koulutus oli vaihtunut Sirosen armeijavuotena BBA-ohjelmasta viralliseksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnoksi (BScBA), mikä teki opintojen aloittamisesta entistäkin mieluisamman. Sironen aloitti englanninkielisen opiskelun kouluenglannilla. Kaupunkina Mikkeli oli hänelle niin ikään uusi. Olihan se tosi jännää, muutin koko elämäni Mikkeliin, jota en tuntenut ja josta en tuntenut juuri ketään. Intissä oli sentään muutama mikkeliläinen, mutta opiskelukaverit olivat kaikki tuntemattomia. Odotukset opetukseen suhteen olivat Sirosella korkealla eikä hän joutunut niissä pettymään. Ulkomaisten professorien luennot olivat suurimmaksi osaksi hyvin korkeatasoisia. Kolmen viikon periodiopetus sopi minulle hyvin, ja asiat tulivat hoidettua ajallaan. Erona perinteiseen korkeakouluopetukseen olikin juuri opiskelun intensiivisyys ja tietynlainen koulumaisuus. Opetusta myös kehitettiin kaiken aikaa, ja palautetta kerättiin sekä opettajilta että opiskelijoilta. Opiskelun etuihin kuului myös pakollinen ulkomaanvaihto, jonka Sironen suoritti Western Washington -yliopistossa Bellinghamissa lähellä Seattlea Yhdysvalloissa. Opiskelu Mikkelissä antoi Sirosen kokemuksen mukaan erinomaisen pohjan maisterin opinnoille, joita hän parhaillaan suorittaa. Mikkelin kansainvälinen kauppatieteellinen koulutus oli helsinkiläiselle Vesa Siroselle toive jo lukioaikana. Toive toteutui ja odotukset koulutuksen suhteen täyttyivät. Oikeastaan opin kaiken olennaisen Mikkelissä. BScBA-tutkinto on ollut vahva pohja, jolle maisteriohjelma antaa syventävän lisän, Sironen kuvaa. Jo Mikkelin vuosina Vesa Sironen perehtyi it-puolen asioihin, ja opintojen jälkeen hakeutui alalle töihin. Sain kuitenkin kokeneemmalta kollegalta neuvon, että jos jossakin vaiheessa haluaa suuntautua bisnespuolelle, se kannattaa tehdä mahdollisimman varhain. Sironen otti neuvosta vaarin, ja on sittemmin työskennellyt liikkeenjohdon konsultoinnin parissa eri yrityksissä. Viime vuoden lopulla Sironen perusti oman yrityksen, jonka puitteissa hän laatii yrityksille erityyppisiä analyyseja, kilpailukartoituksia ja markkinaselvityksiä. Töitä riittää taantumasta huolimatta. Mikkelin vuodet olivat minulle henkilökohtaisesti kasvun paikka ja erittäin hieno juttu. Lämpimästi voin suositella sitä kaikille kansainvälistä ja korkeatasoista kauppatieteen koulutusta suunnitteleville. Sirosen mielestä Mikkelin opiskelun SE juttu oli nimenomaan sijainti pienellä paikkakunnalla. Positiivisessa mielessä oli pakko olla yhdessä, ja sitä kautta sai enemmän irti sekä opiskelusta että muusta elämästä. Mikkeli oli minulle hyvä kaupunki, ja voisin jossakin elämänvaiheessa kuvitella asuvanikin siellä. TT Vesa Siroselle jäi Mikkelistä myönteinen mielikuva ja mukavat muistot.

11 Mitä tekemistä nanoteknologialla on maidon säilyvyydelle? Varsin paljon, jos asiaa kysyy asiaan vihkiytyneiltä tutkijoilta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään, miten ohutkalvopinnotteita voitaisiin hyödyntää pakkausteknologiassa. YHTEISTYÖ avaa uusia näköaloja A tomitason päällystys (atomic layer deposition ALD) on erittäin ohut, tasainen ja hallittu päällystekerros, jonka avulla voidaan muita päällysteitä paremmin estää kosteuden ja hapen läpäisyä. Pakkausmateriaaleissa tämä on erityisen tärkeää. Mitä tiiviimpi pakkaus, sen pidempi on tuotteen myynti- ja käytettävyysaika, tutkija Tommi Kääriäinen selvittää. Kääriäisen ja muiden Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin ASTRaL -yksikön tutkijoiden vastuulla projektissa on selvittää ALD-teknologian käyttömahdollisuudet pakkausmateriaaleissa. Pakkausteknologisen tietämyksen tutkimukseen tuo Tampereen teknillisen yliopiston tutkijaryhmä. Tekes-rahoitteinen CALD (Continuous atomic layer deposition process) hanke on kaksivuotinen, ja sen tavoitteena on kehittää ALD-päällysteestä pakkausmateriaaleihin soveltuva pintamateriaali. Säästöjä luvassa Cald-tutkimusprojektiin osallistuvat Mikkelistä tutkijat Philipp Maydannik (ylhäällä vas.) ja Tommi Kääriäinen (alh. oik.) ja Tampereelta Kimmo Lahtinen (ylh. oik.) ja Petri Johansson. ASTRaL-yksikössä on jo useita vuosia tehty ALDpäällystykseen liittyvää tutkimusta. Pakkausmateriaaleihin tekniikkaa ollaan nyt yhdistämässä ensimmäistä kertaa. Haasteena on saada ALD-päällystys jatkuvatoimiseksi prosessiksi. Tähän mennessä ALD-menetelmä on toiminut eräperusteisesti eli kalvoa on voitu pinnoittaa vain erissä. Sellaisena menetelmä ei sovellu pakkausteknologian käyttöön, mutta jatkuvatoimisena prosessina sitä voitaisiin soveltaa erilaisilla pakkauslinjoilla, Kääriäinen selvittää. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden Kimmo Lahtisen ja Petri Johanssonin osaamisaluetta ovat pakkausmateriaalit, joiden ominaisuuksia ja yhteensopivuuksia on tutkittu jo pitkään. Hyviä tuloksia on saavutettu muillakin menetelmillä, mutta uskomme ALDpinnoituksen tuovan pakkauksiin huomattavaa lisäarvoa, Kimmo Lahtinen mainitsee. ALD-päällystyksellä pakkaukselle saadaan luotua erittäin tiivis kalvo. Sekä neste- että kuivapakkauksille asetetaan nykyään hyvin korkeita laatuvaatimuksia, jotta tuotteet pysyisivät vahingoittumattomina mahdollisimman pitkään. Varsinkin nestepakkauksissa tavoitteisiin on monesti päästy alumiinin avulla. Sen korvaaminen ALD-pinnoitteella olisi kovan luokan juttu, toteaa Petri Johansson. ALD-menetelmään siirtyminen toisi pakkausteollisuudelle myös huomattavia materiaalisäästöjä. Johansson lisää. Sujuvaa yhteistyötä ALD-menetelmän hyödyntäminen pakkausteollisuudessa toisi mukanaan myös muita etuja. Monissa pakkausmateriaaleissa ongelmana on ollut printattavuus eli pakkausmateriaaliin voi olla vaikea saada näyttävää ja pysyvää tekstiä. ALD-päällystys voisi ratkaista tämänkin ongelman, Tommi Kääriäinen mainitsee. Ja mahdollisessa jatkohankkeessa voitaisiin ominaisuuksia etsiä ja kehittää lisää, tutkijat visioivat. Mahdottomana ei pidetä sitäkään, että pakkausmateriaalin pintaan voitaisiin lisätä erilaisia funktionaalisia ominaisuuksia. Ohutkalvopinnoite voisi toimia sensorina, joka paljastaa milloin tuotteen läpäisevyys on liian suurella tasolla eli milloin tuotetta ei enää voi käyttää, Kääriäinen visioi. Yhteistyö kahden eri tutkijaryhmän välillä on toiminut hyvin, ja asiat ovat hoituneet välimatkasta huolimatta. Olemme tavanneet säännöllisesti, ja jatkuvassa yhteydessä ollaan sähköpostien välityksellä, tutkijat kertovat. Yhteistyötä on helpottanut roolien ja ydinosaamisalueiden selkeys. Mikkelissä prosessoidaan uutta materiaalia, Tampereella mitataan tuloksia ja testataan materiaalin toimivuutta. Keskustelut ovat olleet hedelmällisiä ja tekee hyvää liikkua joskus pois omalta mukavuusalueelta ja katsoa asioita eri näkökulmasta, toteaa Tommi Kääriäinen. Yhteistyötä on helpottanut myös se, että tässä projektissa tutkijat ovat samassa maassa ja puhuvat samaa kieltä. Aina sekään ei ole itsestäänselvyys. TT (toiminnalliset materiaalit) ALD-menetelmään siirtyminen merkitsisi pakkausteollisuudelle isoja kustannussäästöjä, mainitsee tutkija Tommi Kääriäinen.

12 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS PALVELUKSESSANNE Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7 puh. (015) ruralia Helsingin yliopisto Kansallinen digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 puh. (015) kirjastoala/dimiko.html Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7 puh pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulu Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Lönnrotinkatu 5 puh. (015) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Prikaatinkatu 3E puh. (05) Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Patteristonkatu 1 puh Mikkelin yliopistokeskus Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu 7 puh Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto Lönnrotinkatu 7 puh , puh Avoinna ma-pe 9 11 ja Yliopistollista opetusta pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta Avoimen yliopiston opintoja Mikkelissä HUMANISTINEN KOULUTUSALA Yhteisöviestinnän perusopinnot (25 op) (JY) KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) järjestämä koulutus: Johtamisen perusteet, kirjatentti, 6 op Projektijohtaminen, kirjatentti, 6 op Laskentatoimen perusteet, 6 op Markkinoinnin perusteet, 6 op Kvantitatiivinen analyysi taloustieteissä (matematiikkaa ja tilastotiedettä), 6 op Kansantaloustieteen perusteet, verkkokurssi, 6 op Principles of Economics, web course, 6 ects Principles of Economics, 6 ects Yritysjuridiikan perusteet ja liike-elämän etiikka, 6 op Operations Management, 6 ects English Business Communication, 6 ects - avoimen yliopiston kautta on mahdollista osallistua erillisellä hakemuksella HSE:n kansainvälisen liiketoiminnan (BScBA) kandidaattiohjelman opintojaksoihin Mikkelissä. TALOUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Asiakaspalvelun ja markkinoinnin perusopinnot (25 27 op) (JY) Henkilöstöjohtamisen perusopinnot (28 30 op) (JY) YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Etiikka I (2 op) (KY) Psykologian perusopinnot (25 op) (JY) Sosiaalityön aineopinnot (60 op) (KY) Sosiaalityön perusopinnot (25 op) (KY) Sosiaalihallintotieteen perusopinnot (26 op) (KY) Sosiaalityön kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) (KY) Tieteenfilosofia (2 op) (KY) Työ ja organisaatiopsykologia (25 op) (JoY) Yhteiskuntafilosofia (2 op) (KY) KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Puheviestintä (2 op)(ky) Kirjoitusviestintä (2 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden englanti (4 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden ruotsi (3 op)(ky) Englannin tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito (3 op) (HY) Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (3 op) (HY) MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti: Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden perus- ja aineopinnot (HY) op Perusopinnot 25 op - Johdanto luonnonmukaiseen maa- ja elintarviketalouteen, 3 op - Luonnonmukaisen tuotannon kestävyys tilatasolla, 3 op - Luomukasvintuotanto, 5 op - Luomuelintarvikeketjut, 3 op - Luomutuotteiden markkinoinnin perusteet, 5 op - Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden peruskirjallisuus, 1 6 op - Harjoittelu, 3 op Aineopinnot (25+) 35 op - Organic Quality, 8 op - Organic Food Systems, 8 op: tämän korvaa opintojakso AEKO501 Sustainability in Agri- Food Systems, 5 10 op - Case Study, 8 op - Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden aineopintojen kirjallisuus, 3 9 op - Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden projektityöt, 2 8 op Osuustoiminnan ja yhteisötalouden perusopinnot + 5 op aineopintokurssi Perusopinnot 25 op - Yhteisötalouden ja osuustoiminnan perusteet 5 op Useista opintokokonaisuuksista on mahdollista suorittaa myös erillisiä opintojaksoja. Tarjolla on myös runsaasti ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä valmentavaa opetusta. Eri yliopistojen tenttejä on mahdollista suorittaa Mikkelissä etätentteinä. Lisätietoja osoitteessa ja - Osuuskunta yritysmuotona ja sen erityispiirteet 5 op - Osuustoiminta yrittäjyyden ja liiketoiminnan suunnittelussa 5 op - Yhteisötalouden organisaatiot ja osuustoiminta 5 op - Osuuskunta sosioekonomisten ongelmien ratkaisukeinona ja kehittämisen välineenä 5 op Aineopinnot - Paikallistalouden kestävä kehittäminen 5 op, MENETELMÄOPINNOT Haastattelututkimus (5 op) (KY) Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin (5 op) (KY) Tilastollinen ohjelmistokurssi (2 op) (KY) Tilastotieteen johdantokurssi (5 op) (KY) Tilastotieteen peruskurssi (4 op) (KY) KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Erityispedagogiikan peruskurssi (5 op) (JY) Erityispedagogiikan aineopinnot (35 op) (JY) Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) (JY) Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) (JY) OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Hallinto-oikeuden perusopinnot (25 op) (JoY) Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet (3op) (TaY) Potilas- ja lääkintäoikeus (4 op) (LY) Rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) (JoY) TERVEYSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Hoitotieteen aineopinnot (60 op) (KY) Terveyshallintotieteen aineopinnot (60 op) (KY) Terveyshallintotieteen perusopinnot (26 op) (KY) Terveystieteiden kandidaatintutkielma ja seminaari (pääaineena hoitotiede) (10 op) (KY) LÄÄKETIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntalääketieteen perusopinnot (25 op) (KY)

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot