SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA"

Transkriptio

1

2 SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA Tiivistelmä Yhteistyöohjelma linjaa suuntaa ja toimia Monipuolinen tuotantorakenne ja osaajaverkosto Valtakunnallisia kärkialoja ja maakunnallisia yrityksiä Toimijoita ja kumppaneita Toimintaympäristö muuttuu Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön Visio tulevaisuudesta, tavoitteet ja strategia Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin Markkinatuntemuksen ja -mahdollisuuksien hyödyntäminen Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka-ainetuotanto Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen Toteuttaminen yhteistyönä Liite Koulutus-, tutkimus- ja muita kehittäjäorganisaatioita, rahoittajia Pyhäjärvi-instituutin julkaisusarja B:13, 2006

3 Tiivistelmä Satakunta entistä vahvemmaksi elintarvikemaakunnaksi Satakunta on vahva elintarvikemaakunta, raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin, tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Alan toimijoiden yritysten, kehittäjien, rahoittajien kanssa yhdessä laadittu ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella Painopisteet ja toimenpiteet Vision ja tavoitteiden toteuttamista edistetään seuraavilla neljällä painopistealueella ja tarkemmilla kehittämiskohteilla ja toimenpiteillä. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. Tavoite Tavoitteena on, että maakunnan yritykset ovat vahvoja toimijoita omalla sektorillaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena on, että jalostusyritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto ovat selvästi lähtötilannetta suuremmat, maakuntaan syntyy korkeatasoisia uusia omiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita, elintarvikeketjun rajapinnassa oleville aloille syntyy uudenlaista yritystoimintaa ja tuotteita, laatuketjut varmistavat tuoteturvallisuuden pellolta pöytään. Toteuttaminen ja seuranta Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelman toteutus ulottuu seitsemälle vuodelle. Kehittämiskohteita ja toimenpiteitä viedään eteenpäin yhteistyössä valikoidusti. Rahoituslähteinä käytetään etenkin Suomessa laadittuja EU-ohjelmia (erityisesti Länsi-Suomen tavoiteohjelma / EAKR, ESR -varat), Manner-Suomen maaseutuohjelma, mutta myös EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa ja muita EU-ohjelmia sekä kansallisia ja maakunnallisia rahoituslähteitä. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan etukäteen asetettujen määrällisten ja laadullisten mittarien avulla.

4 1 Yhteistyöohjelma linjaa suuntaa ja toimia Satakunta on vahva elintarvikemaakunta raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin, tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella Maakunnallisia elintarvikealan ohjelmia on laadittu eri maakunnissa Elintarvikealan osaamiskeskus ELOn toimintana ja Pyhäjärvi-instituutti alueelona on koordinoinut työtä Satakunnassa. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet alan yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja muut elintarviketalouteen liittyvät toimijat. Ohjelma kattaa elintarvikeketjun kokonaisuutena painottuen kuitenkin ketjuun jalostuksesta eteenpäin. ( Alkutuotantoa ja sen kehittämistä on laajemmin käsitelty mm. Satakunnan maaseutuohjelmassa ). Ennen uuden ohjelman laatimista arvioitiin edellisen ohjelman toteutumista. Keskeisinä tuloksina pidettiin elintarvikealan vahvistumista Satakunnassa ja myös sen tärkeyden entistä parempaa tiedostamista. Yritysten omilla panoksilla ja yritysten sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöllä (hanke- ja palvelutoiminnalla) on voitu edistää alan osaamista, kehitystä ja kilpailukykyä. Ohjelman tausta-aineistona ovat olleet valtakunnalliset ja alueelliset tutkimukset, selvitykset ja ohjelmat, tilastoaineisto, yritys-/ asiantuntijahaastattelut sekä aivoriihiseminaarit. aivoriihiseminaari ( yrityksiä, kehittäjiä, muita toimijoita) ohjelmaluonnoksen valmistelu kannanotot ja korjaukset ohjelmaehdotukseen ( lausunnot) ohjelman sisällön ja ulkoasun viimeistely ohjelman julkaisu, tiedottaminen ja jakelu Ohjelman toteuttaminen tapahtuu yrittäjien, yritysten, kehittäjäorganisaatioiden, viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyönä. Ohjelma ulottuu vuoteen 2013, mutta viimeistään vuonna 2010 on tarpeen tehdä välitarkastelu, arvioida tuloksia ja tarvittaessa korjata toimenpiteiden suuntaamista. Toteuttaminen ja seuranta Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelmatyö on koostunut seuraavista vaiheista tammi lokakuussa 2006: tausta-aineiston koonti, haastattelut, nykytilan kuvaus edellisen ohjelman arviointi, toimintaympäristön muutos, alustava SWOT yritys- ja kehittäjätapaaminen strategiset tavoitteet, kehittämisen painopisteet

5 2 Satakunnassa monipuolinen tuotantorakenne ja osaajaverkosto 2.1 Valtakunnallisia kärkialoja ja maakunnallisia yrityksiä Elintarvikesektorin ydinalat (maatalous ja jalostus) työllistivät Suomessa vuonna 2006 yhteensä n henkeä, josta alkutuotanto n ja jalostus n Vuodesta 1995 alkutuotannon työpaikat ovat koko maassa vähentyneet n. 35 % ja elintarviketeollisuuden n. 7 %. Tuotannon brutto- ja jalostusarvolla mitattuna elintarviketeollisuus on maan neljänneksi suurin teollisuudenala. Tuotannon bruttoarvo on lähes 10 mrd. euroa ja jalostusarvo runsaat 2 mrd. euroa (2004) Bruttoarvosta kotimaan myynnin osuus on lähes 90 %. Satakunta tuottaa ja jalostaa Satakunnassa elintarviketaloudella on suuri merkitys koko aluetalouden kannalta. Maatalouden ja elintarvikkeiden tuotannon ja jalostuksen arvo on maan keskitasoa korkeampi. Maataloudessa työpaikkoja (2006 ) on n ) ja elintarvikkeiden jalostuksessa n ). Kun elintarviketaloutta tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena (klusterina), maatalouden panosten valmistus (mm. koneet, laitteet, lannoitteet) ja toisaalta elintarvikeketjun muut osat ( kauppa, ravitsemistoiminta, oheisteollisuus, huolto, valvonta jne.) elintarviketalous työllistää Satakunnassa toistakymmentätuhatta ihmistä 3). viljan viljelyala ha (v.2005 ), (7.5 %), josta ohraa 44 %, kauraa 34 %, kevätvehnää 9 %, ruista 1 % avomaavihanneksia ha (26 %, teollisuusvihanneksista 74 %) perunaa ha (16 %) sokerijuurikasta ha (25 %) nautoja (3 %) siipikarjaa (22 %) sikoja (14 %) Maatilojen tuloista (yht. 412 milj. euroa v ) 36 % tuli myyntituloista, 27 % tulotuista, 8 % metsätuloista ja 29 % sivuansioista ja liitännäiselinkeinoista. Satakunnan elintarvikeklusteri 2006 Maatalouden työllisten määrä on Satakunnassa vähentynyt viime vuosina maan keskimääräistä tahtia. Satakunnan maatalouden rakennetta ja ominaispiirteitä kuvaavat vuoden 2004 (osin 2005) tiedot 4). 1-3) Tilastokeskuksen alueella työssäkäyvät, 4) Maatilatilastollinen vuosikirja maatiloja yhteensä (7 % koko maan tiloista) keskikoko 31 ha (vajaa ha alle maan keskitason) viljeltyä peltoa ha (6.4 % koko maasta), josta luomua 5 % (7,2 %)

6 Satakunnan vahvoja perusaloja ovat avomaan vihannesten, perunan, sokerijuurikkaan ja siipikarjan tuotanto. Viljoista ohra ja kaura ovat tärkeimmät. Myös sikataloudella on suuri merkitys. Maidontuotanto on sen sijaan selvästi alle maan keskitasoa, mutta maakunnallisesti merkittävää. Olennainen piirre Satakunnalle on eri alojen sopimustuotanto, jossa alkutuotanto (raaka-aineiden tuottaminen) ja jalostava teollisuus toimivat kiinteässä suhteessa. Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvanut Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärä on pysynyt Satakunnassa ennallaan vuoteen 2005 saakka. Tuotannon volyymi on kasvanut maan keskiarvoa paremmin. Satakunnan suhteellinen osuus elintarvikemaakuntana onkin vahvistunut. Yhteensä jalostusyritysten luku on pari sataa, kun mukana ovat pienet maatilasidonnaiset yritykset 1). Yrityksistä yli 20 henkeä työllistäviä on 18. Satakuntalaisessa sopimustuotannossa suurimmilla yrityksillä on laaja vaikutus. Keskisuuret ja pienet monipuolistavat valikoimaa ja alueellista jakaumaa. Teurastamot ja lihanjalostus, leipomot sekä vihannesten ja marjojen jalostus ovat merkittävimmät alat yritysten lukumäärän mukaan. Elintarvikejalostuksen toimipaikkojen liikevaihto Satakunnassa on yhteensä n. 500 milj. euroa. Elintarvikejalostusyritykset Satakunnassa vuoden 2006 alussa 1) Satakunnassa yritysrakenteessa on sekä suurten konsernien yksiköitä (pääpaikka muualla) että alueellisia yrityksiä. Oman alansa suomalaisia kärkialoja on monta: Lännen tehtaat Oyj on vihannespakasteiden ohella monialainen elintarvikekonserni, HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminta on alansa markkinajohtaja, Mykora Oy markkinoi valtaosan maan viljellyistä sienistä, Saarioisten Säilyke Oy:llä on mittava valikoima vihannes- ja marjajalosteita. Satakunnassa tulee jatkamaan koko maan ainoa sokeritehdas Sucros Oy. Muita yli 50 henkeä työllistäviä jalostusyrityksiä ovat Lihajaloste Korpela Oy, Kivikylän kotipalvaamo Oy, Huhtahyvät Oy, Porin Leipä Oy, Fazer Leipomot Oy/Ulvila, Osuuskunta Satamaito, Sinebrychoff Oy/Porin Olut. Tätä yrityskantaa täydentävät monet pienemmät lihanjalostajat, leipomot, kalanjalostajat ja muut valmistajat. Alueellisesti elintarvikejalostuksen työpaikoista on maaseudulla n. 1700, keskuksissa n. 400 ja vajaat pari sataa vuorovaikutusalueilla. Seutukunnittain tilanne on seuraava: Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat seutukunnittain v Seutukunta Alkutuotanto Jalostus Työpaikkoja Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta TOIMIALA HENKILÖSUURUUSLUOKKA Koko Satakunta 1) < > YHT Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Viljatuotteiden jalostus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus Yhteensä ) Tilastokeskuksen yritysrekisteri + Pyhäjärvi-instituutin kartoitus 2006 Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto, alueella työssäkäyvä väestö Satakunnan seutukunnista Rauman seutukunnassa (Pyhäjärviseudulla) on eniten elintarviketeollisuuden työpaikkoja runsas 1100, jossa on ollut selvää kasvua. Muissa seutukunnissa (Porin ja Pohjois-Satakunnan) jalostuksen työpaikkojen määrä on vähentynyt tuotannon tehostamisen myötä. Alueet ovat tuotantorakenteeltaan erilaistuneet mm luonnon edellytysten perusteella. Porin seutukunnassa keskeisiä ovat viljantuotanto ja sen rinnalla myös monipuolinen erikoiskasvien mm. vihannesten tuotanto, jossa alueella

7 on myös jalostusta. Seutukuntaan tulee jalostettavaksi paljolti Pohjois-Satakunnassa tuotettu maito. Pohjois-Satakunnassa on myös mittava kasvihuonevihanneskeskittymä. Rauman seutukunnassa elintarvikkeiden jalostus painottuu Pyhäjärviseudulle, jossa on useita eri alojen valtakunnallisia kärkiyrityksiä; pakastevihannekset, (ml valmisruoka) eri muodoissa, valkoinen liha (siipikarjatuotteet), viljellyt sienet ja sokerin jalostus. Kun tähän lisätään ( Porin seutukunnasta) Huittisten elintarviketuotanto, muodostuu eteläisestä Satakunnasta yksi maan merkittävimmistä elintarvikekeskittymistä. Satakunta viljelee, kasvattaa ja jalostaa monia raakaaineita ja tuotteita yli oman kulutuksensa. Maakunnassa tuotetaan yli kaksi kolmannesta suomalaisista vihannesjalosteista ja yli puolet valkoisesta (siipikarjan) lihasta. Myös sianlihaa kasvatetaan selvästi yli maakunnan oman tarpeen. Maataloustuotannon ohella alkutuotantoon kuuluu kalastus merialueella ja Pyhäjärvellä, joka tuottaa kymmenesosan koko maan sisävesikalasta. Elintarvikeklusteriin läheisesti luettavia aloja Satakunnassa ovat erityisesti lannoitteiden valmistus, rehuteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus ja huolto sekä pakkausteollisuus. 2.2 Toimijoita ja kumppaneita Satakunnassa on monipuolinen toimijaverkosto, joka osallistuu elintarviketalouden kehittämiseen. Tärkeimpiä toimijoita ovat: Elintarvikealaan ( ja osin ympäristöalaan) erikoistuneet kehittäjäorganisaatiot: Pyhäjärvi-instituutti (täydennyskoulutus, hanketoiminta, kehityspalvelut, julkaisut) Satafood ry (alan kehityspalvelut, hanketoiminta) Molemmilla on monipuolinen kumppanuus maakunnan ulkopuolisten koulutus-, tutkimus- tai kehittämisyksiköiden kanssa ( eri yliopistot ja korkeakoulut, MTT, VTT ym.). Erityisesti alkutuotannossa ja maaseutuyrittäjyydessä työtä tekevät ProAgria Satakunta (neuvonta, hanketoiminta) Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (perus- ja täydennyskoulutus) Elintarvike- ja ravitsemisalan ammatillista koulutusta antavat Porin ja Rauman ammattiopistot (elintarvike/ravitsemisala, perusopetus) Porin Aikuiskoulutuskeskus (ravitsemisalan aikuiskoulutus) Elintarvikealaan liittyvissä yksittäisissä koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeissa ovat mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK ), ( liiketalous, merenkulku ja tekniikka) Turun kauppakorkeakoulu / Porin yksikkö ( liiketoimintaosaaminen ) Prizztech Oy Jatkossa kumppaneita kehitystyössä voivat olla korkeakouluyksiköistä myös Tampereen teknillisen yliopiston Porin ja Rauman yksiköt, sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (Pori / Rauma). Elintarvikealaa palvelevia elintarvikelaboratorioita ovat Porilab, Rauman elintarvikelaboratorio, Satalab. Elintarvikevalvojat kunnissa kuuluvat osana alan toimijoihin. Elintarvikealan kehitys- ja hanketoiminnan rahoittajia maakunnassa ovat erityisesti Satakunnan TE -keskus (maaseutu-, yritys- ja työvoimaosastot), Satakuntaliitto, Tekes, Finnvera Kunnat ja kuntien kehittämiskeskukset, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, Porin seudun kehittämiskeskus POSEK ja Rauman seudun kehityskeskus RSK, osallistuvat elintarvikealan kehitystyöhän ja palveluihin monin tavoin. Alkutuotannossa alan edunvalvonnassa ja kehitystyössä toimii MTK Satakunta. Satakunnan ja Rauman Kauppakamarit osallistuvat erityisesti elinkeinon edunvalvontaan liittyviin asioihin. Alueelliset toimijat ovat yhteistyöverkostossa kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa kohderyhmille tarjolla olevaa osaamista.

8 3 Toimintaympäristö muuttuu Satakuntalaiseen elintarviketuotannon toimintaympäristöön kohdistuu paljolti samat muutospaineet kuin Suomessa yleensä. Samalla kuitenkin maakunnan omat ominaisuudet vaikuttavat siihen miten muutokset heijastuvat maakuntaan, miten niihin varaudutaan ja miten niitä hyödynnetään. Suurella varmuudella ennakoitavia ruoan tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat: tuotanto-olosuhteet eivät oleellisesti muutu (ilmastonmuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä) väestön määrä Suomessa pysyy nykyisellään, ikärakenne vanhenee, talouksien määrä kasvaa, mutta koko pienenee Talouden kehitys (kansantalous/yritystalous/kotitaloudet) vaikuttaa oleellisesti kulutukseen ja tuotantoon. Vallitsevana odotuksena on ostovoiman edelleen lisääntyminen tai ainakin säilyminen lähivuosina. Seuraavista keskipitkän aikavälin tekijöistä useat koskevat yhteiskuntaa laajemminkin ja elintarvikealaa yleensä. Tekijöiden vaikutukset tosin vaihtelevat eri toimialoilla, alkutuotannossa tai jalostuksessa tai erikokoisissa yrityksissä. Erot korostuvat, kun muutostekijät kytketään yksittäisen yrityksen strategioihin. Talous, markkinat, kauppa maailmankauppa vapautuu edelleen, uusia tuotteita, nykyisiä halvemmin hinnoin, mutta myös mahdollisuuksia Euroopan sisämarkkinoiden laajentuminen kiristää kilpailua, lisää tuontia, tuo uusia markkinoita, lisää yritysten etabloitumista alueella tuotetut elintarvikkeet myydään edelleen pääosin kotimaahan, mutta vienti kasvaa ja yritysten etabloituminen lähialueille jatkuu kaupan keskittyminen jatkuu, kauppaketjujen koko kasvaa, samoin ostoerät tavarantoimittajilta, kauppakohtaiset toimituserät osin pienenevät hyllytilan rajallisuuden takia hintapaineita toimittavalle teollisuudelle ja alkutuottajille logistiikkaketjut pitenevät myymäläyksiköt suurenevat erityisesti keskustojen reunamilla, samalla erityyppisiä pieniäkin myymälöitä kuluttajien jakaantuminen erityyppisiin ryhmiin luo markkinoita räätälöidylle tuotannolle tuotevalikoimissa tapahtuu toisaalta keskittymistä ( kansainvälinen, kansallinen ja kaupan oma merkki valtaavat hyllytilan), toisaalta tulee lisää erikoistuotteita ja uusia toimintamalleja (myydään hyllytilaa) tuotteiden kiertonopeusvaatimukset lisääntyvät ja asiakaskäyttäytymisen seuranta tehostuu, asiakkaiden itsepalvelu lisääntyy tuotemerkkien (brändien) merkitys kasvaa Arvot ja kulutustottumukset terveellisyys- ja hyvinvointinäkökulmat (keveys ym.) korostuvat sekä tuotannon eettisyys korostuvat helppokäyttöiset ja käyttövalmiit /pitkälle jalostetut tuotteet valtaavat alaa ( toisaalta ateriakokonaisuudet, toisaalta välipalatuotteet) käyttäytyminen ja valinnat eri tilanteissa vaihtelevat ( arki, juhla, ateria, välipalat) ruokailu kodin ulkopuolella kasvaa, ammattikeittiöt valmistavat entistä suuremman osan aterioista tuoreissa kasvis- ja lihatuotteissa kotimaisuus on edelleen tärkeä valintaperuste kuluttajalle kotimaisuuden arvo säilyy korkealla väestön vanhemmissa ikäryhmissä, nuorten ikäryhmien kuluttajakäyttäytymisessä kotimaisuuden merkitys vähenee erityisesti pitkälle jalostettujen tuotteiden osalta hinnan merkitys vähenee ostopäätöksen teossa elintason nousun myötä, mutta suurperheillä ja pienituloisilla hinta edelleen ratkaiseva tekijä luomu- ja lähiruokakiinnostus kasvaa uudelleen kuluttajakenttä segmentoituu entistä pienempiin osiin elintarviketurvallisuus ja laatuasiat korostuvat entisestään

9 Alkutuotanto / raaka-aineet maailmanlaajuisilta markkinoilta tulevat raaka-aineet vaikeuttavat kotimaista tuotantoa ( punainen liha, valkoinen liha, eräät vihannekset, leipävilja, meijerijalosteet ) EU:n maatalouspolitiikan muutokset ja tukien vähentyminen heikentävät alkutuotannon toimintaedellytyksiä kansallinen tukipolitiikka voi palautua korvaamaan kustannuksia/tukia, kun EU-rahoitus vähenee myyntitulojen osuus maataloustuottajien tuloista laskee, tukien osuus kasvaa, tukijärjestelmät monimutkaistuvat, epävarmuus tuotantoedellytyksistä lisääntyy tilojen lukumäärä laskee ja koko kasvaa, tarvitaan lisää liiketoimintaosaamista ja yhteistyötä Teknologia teknologian kehitys luo uusia sovellutuksia ruokatuotantoon (alkutuotanto, jalostus, jakelu) lisääntyvät yleisesti alkutuotannossa otetaan lisääntyvästi käyttöön informaatioteknologia (reaaliaikainen tiedonsiirto tuottajalta teollisuuteen ja kauppaan, ohjaus- ja valvontajärjestelmät, tuholaistorjunta ja kasvinsuojelu) elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus lisääntyvät elintarvikkeiden turvallisuutta ja jäljitettävyyttä lisäävät teknologiat yleistyvät (älykkäät ja aktiiviset pakkaukset, uudet materiaalit, tunnistusjärjestelmät, diagnostiikka) bioprosessit, erotusteknologia, bioteknologian sovellukset otetaan laajemmin käyttöön Institutionaaliset tekijät uusiutunut ja uusiutuva (EU) lainsäädäntö aiheuttaa lisää vaatimuksia ketjun toimijoille maailmankaupan vapautuminen ja EU:n maatalouspolitiikka ohjaavat tuotannon suuntaamista tukien ja säännösten kautta (ks. myös edellä talous, markkinat) ruoan arvonlisäveron alennus ja sen vaikutukset ovat tutkimuksen ja keskustelun kohteena; alennus vaikuttaisi ruoan hintaa alentavasti ja ketjun kilpailukykyä lisäävästi ruokapalvelut hakevat uusia malleja Ympäristö ympäristöasiat korostuvat edelleen kaikessa toiminnassa asettaen sekä uusia vaatimuksia että tuoden mahdollisuuksia tuotantoketjujen kehitykseen ja markkinointiin kehityksen kohteina ovat sekä alkutuotantoon (maa, vedet, kasvit, eläimet ) että jalostusprosesseihin ja koko elinkaariin liittyvien ympäristörasitusten, vähentäminen, erityiskohteena vesistöjen suojelu, kunto ja kunnostus ympäristölainsäädäntö tiukkenee, lannoite- ja torjunta-aineiden käyttöä pyritään vähentämään optimoinnin avulla käyttöön ekotehokkaita toimintamalleja, uusia innovaatioita mahdollisuuksia liiketoiminnalle varaudutaan ilmastonmuutokseen

10 4 Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön Alla on esitetty yhteenveto Satakunnan elintarvikealan vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista ( SWOT -analyysi ). Vahvuudet Hyvä raaka-ainepohja terveellisille elintarvikkeille: vihannekset, valkoinen liha (siipikarja, kala), viljellyt sienet, vilja (kaura) Vahvoja tuotemerkkejä valtakunnallisesti Vahva Satakunnan ruokamaakuntaidentiteetti maakunnan sisällä; kaupoissa satakuntalaisia tuotteita yli valtakunnan tason Syvällinen tuote- ja tuotanto-osaaminen; useita kasvu- ja kärkialoja Valmistusteknologian korkea taso (pakasteet, säilykkeet, valmisruoka, siipikarjatuotteet, lasinalaisviljely) Vahvat laatu- ja toimitusketjut sopimustuotannossa Kestävän kehityksen mukaisia tuotantoketjuja ja -menetelmiä Kehittyneitä elintarvikealan sivuvirta-, tuotantomenetelmä- ja prosessiratkaisuja Vahva teollisuus- ja osaamispohja oheisaloilla Kehittyneet osaamis- ja asiantuntijaverkostot ja yhteistyö valtakunnallisten tutkimusverkostojen kanssa Julkisten rahoittajatahojen sitoutuminen osaamisja innovaatiokeskusten kehittämiseen Mahdollisuudet Olemassa olevat ja vahvat tuotantoalat antavat mahdollisuuden luoda Satakunnasta johtava terveyttä edistävien ja keveiden elintarvikkeiden tuottaja ja jalostaja Hyvä raaka-ainepohja antaa mahdollisuuden hyödyntää nykyisiä ja tulevia kulutustrendejä (ravitsemusedut, hyvinvointi) Valmisruoka- ja erikoistuotteiden kysyntä Erilaisten palveluiden yhdistäminen perusruoan kanssa Markkinointiyhteistyö kauppaketjujen ja yksittäisten kauppojen kanssa (paikallisuuden korostaminen, imagotyön jalostaminen) Yhteistyö alan yritysten kanssa ja toimialat ylittävän yhteistyön hyödyntäminen (esim. kansainväliset pakkausyritykset, kemiallinen metsäteollisuuden komponentit ym.) Tuoteturvallisuus- ja jäljitettävyysratkaisut: RFID, logistiikka, ICT, alkuperä ja jäljitettävyys Alueen korkeakoulujen markkinointiosaaminen Ympäristötekijöiden huomioiminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja muuttaminen kilpailueduksi ( mm. vesiensuojelulliset toimenpiteet ym.) Sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteiden raaka-aineeksi (rehu, biopolttoaine) ja bioenergian käyttö Parhaiden tekniikoiden (BAT) käyttöönotto ja soveltaminen liiketoiminnassa 10 10

11 Heikkoudet Yritysten koko ja kilpailukyky suhteessa kv. yrityksiin Paikallisten ja pienten yritysten heikko näkyvyys, tunnettuus ja pääsy keskitetyn kaupan valikoimiin Satakunta ei ole valtakunnallisesti brändi Kärkiyritysten verkostojen vähäisyys Kasvuhaluisten pienjalostusyritysten vähäisyys Raaka-aineyksiköiden koko ei vielä kilpailukykyinen. Luomutuotanto ei houkuttele. Liian pieni kysyntä Pienten yritysten tutkimus- ja kehittämisresurssien vaatimattomuus Ympäristöystävällisten menetelmien käyttö ei houkuttele taloudellisesti Ei alueellista pääomasijoituskapasiteettia merkittäviin tuotekehitys- ja laajennusinvestointeihin Korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus ja pysyvyys Tutkimus- ja kehittämistyön kaupallisen hyödyntämisen vaikeus Uhat Kv. kilpailun myötä tarjonta / tuonti lisääntyy Säilyvien tuotteiden hintakilpailukyvyn aleneminen Kaupan keskittyminen ja valikoimapolitiikka Halpuuden ihannointi, kaupan merkit tuontituotteina, brändihuutokaupat Kuluttajien käyttäytymisen ennakoinnin vaikeus Maan tuottokyvyn heikkeneminen, säävaihteluiden kasvu Alan kiinnostavuuden lasku, työvoiman saatavuus ja osaaminen PK- yrittäjien resurssipula Kiristyvät lainsäädäntövaatimukset Uuden kalliin teknologian hyödynnettävyys Kv. maatalouspolitiikan muutokset; halpatuonti lisääntyy, kilpailukykyisen raaka-aineen saatavuus Kotimaisen tuotannon turvallisuusimagon menettäminen Maakunnan väestön väheneminen, ostovoiman laskeminen 11

12 5 Visio, strategia ja tavoitteet Satakunnan elintarvikealan kehitys perustetaan alueen vahvuuksiin, tuleviin mahdollisuuksiin ja koko elintarvikeklusterin kehittämiseen. Seuraavassa on esitetty tavoitteellinen suunta/tila Visio ja sitä toteuttava strategia: tuotantoketjut toimivat ympäristön kannalta kestävästi ja eettisesti korkeatasoisesti, ympäristörasitus vesiin, maaperään ja ilmaan on nykyistä pienempi laatuketjut varmistavat tuoteturvallisuuden pellolta pöytään elintarvikeketjun rajapinnassa oleville vuorovaikutusalueille on syntynyt uudenlaista yritystoimintaa ja tuotteita Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. kehittynyt osaamis- ja innovaatioympäristö toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa elintarvikeketjussa ja sen rajapinnassa toimivien yritysten kanssa, kehittyvä klusteritoiminta tuo lisäarvoa toimijoille satakuntalaiset kuluttajat tiedostavat elintarvikkeiden arvoketjun merkityksen Tavoitteiden seuranta ja niiden toteutumista koskevat mittarit mainitaan luvussa Tavoitteet Elintarvikealan kehitystavoitteet ovat elintarvikeklusterin kokonaisuutta koskevia, määrällisiä tai laadullisia tavoitteita. Jaksolle tavoitteita ovat yrityskanta on monipuolinen ja monialainen ja kasvuyritykset ovat vahvoja toimijoita omalla sektorillaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti jalostusyritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto ovat selvästi lähtötilannetta suuremmat ja maakunnan suhteellinen osuus visiossa määritellyissä tuotteissa on kasvanut suhteessa muihin maakuntiin. Yritysten luku- ja työntekijämäärä on vähintään nykytasolla maakuntaan on kehitetty vahvaa markkinatuntemusta hyödyntäen uusia alueen omiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita ja tuotteiden komponentteja nykyiset valtakunnalliset kärkialat ovat edelleen vahvistuneet kotimarkkinoilla, terveyttä edistävät tuotteet ja tuotantomenetelmät ovat merkittäviä vientituotteita. elintarvikeketju on kilpailukykyinen ja sen jokainen osa taloudellisesti kannattava, kotimaisen ja erityisesti satakun talaisen raaka-aineen ja työn osuus on mahdollisimman suuri 6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Vision ja tavoitteiden toteuttamista edistetään seuraavalla neljällä painopistealueella ja tarkemmilla kehittämiskohteilla ja toimenpiteillä. Toteuttajiksi on ketjun yritysten ohella esitetty maakunnallisia kehittäjiä, osin myös kumppaneita muualta. 6.1 Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin 6.2 Markkinatuntemuksen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen 6.3 Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka -ainetuotanto. 6.4 Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen 12

13 6.1 Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin KEHITTÄMIS- KOHTEET Asiakas/ markkinalähtöiset tuotteet Laadukkaat ja turvalliset tuotteet Teknologian, teknologiasovellusten ja automaation kehittäminen Ympäristöllinen kestävyys KEHITTÄMISTOIMENPITEET Jatkuvan ja pitkäjänteisen tuotekehityksen tukeminen ennakoiva tuotekehitys ja uusien kulutustrendien luominen yhdistämällä mielihyvän ja edullisuuden mielikuvat ruoasta terveyttä edistävien, uusien, hyvinvointia tuottavien elintarvikkeiden kehittäminen ravitsemuksellisesti järkevien ruokien kehittäminen terveysvaikutteisten tuotteiden huomioiminen tuotekehityksessä kansainvälisten yhteyksien lisääminen tuotekehityksen tueksi Yritysten laadunhallinta-järjestelmien käyttöönoton edistäminen ja ylläpito analyysipalvelujen kustannusten alentaminen yritystenvälinen yhteistyö perusomavalvonnan kuntoon saattaminen edullisten ja helppokäyttöisten analyysimenetelmien kehittäminen pienten yritysten käyttöön Toimitusketjun (kylmäketjujen) varmentaminen asiakkaalle asti pakkausindikaattorien kehittäminen pakkauksiin kylmäketjujen testaaminen ja kehittäminen Raaka-aineiden alkuperän korostaminen Uudet puolivalmisteet ( Kypsennystä vaille valmiit -tuotteet ) Reaaliaikaisten hygienia- ja laadunmääritysteknologioiden kehittäminen ja edistäminen osana tuoteturvallisuutta Säilyvyyden parantaminen ja laadun seuranta pakkausteknologia- ja indikaattorisovelluksilla Jäljitettävyyssovellukset Sähköinen kaupankäynti internetissä ja logistiikan järjestäminen Kestävän kehityksen huomioiminen koko ketjussa pellolta pöytään (ip- ja luomutuotanto, ekotehokkuus, tuotteiden elinkaaritutkimukset, ekopakkaukset ) Sivuvirtojen synnyn minimointi ja syntyvien sivuvirtojen hyötykäytön edistäminen yhteistyö ja verkostoituminen sivuvirtojen tehokas lajittelu kompostoinnin keskittäminen ja biokaasun tuottaminen TOTETTAJAT/VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Tutkimuslaitokset (VTT, LTK, TY / FFF, markkinatutkimuslaitokset) Kauppakorkeakoulut (Turku, Vaasa) Ammattikorkeakoulut ( Satafood, Pyhäjärvi-instituutti ) Osaamiskeskukset Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset ( VTT) Yliopistot (Helsinki, Turku ) Tutkimuslaitokset (VTT) (Pyhäjärvi-instituutti) Osaamiskeskukset Kehitt.organisaatiot (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Finfood Tutkimuslaitokset ( VTT ) Teknillinen korkeakoulu Ammattikorkeakoulut Pakkausalan yhdistykset ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ) Tutkimuslaitokset (MTT, VTT) Teknillinen korkeakoulu ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ) Osaamiskeskukset 13

14 6.2 Markkinatuntemuksen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen KEHITTÄMIS- KOHTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Yritysten markkinointi ja liiketoimintaosaaminen Markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja tukeminen yritysten aktivoiminen / aktivoituminen (esim. tuotteiden tarjoaminen kaupoille) tuotteen yhteyteen luodaan kaupalle tai asiakkaalle lisäarvoa tuottava lisäpalvelu tuote-esittelyt lanseerausvaiheessa innovatiiviset pakkaukset Markkinatuntemuksen ja kuluttajatarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen markkinatutkimus ja kuluttaja-analyysit Kaupan markkinatiedon siirto yrityksille t&k:n tueksi (omassa tuoteryhmässä) yhteistyön parantaminen kauppojen ja yritysten välillä Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Ammattikorkeakoulut Finfood ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ruoka-Suomi Markkinatutkimuslaitokset Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Kaupat ja yritykset Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) 14 Verkostoitumismahdollisuuksien hyödyntäminen tuottajaorganisaatioiden tai vastaavien myyntikeskittymien muodostaminen Puutarhaliitto (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti) 14

15 6.2.2 Ruokamaakuntaidentiteetti Alueellisuuden korostaminen ja imagotyön jatkokehittäminen osana satakuntalaisten tuotteiden tunnettuutta ja imagoa Satakunnasta. -kampanjan tyyppisen toiminnan edistäminen Erikoistuminen markkinoinnissa ja tuotannossa maakunnan terveyttä edistäviin tuotteisiin Kuluttajien arvoketjutietoisuuden nostaminen elintarvikealan vaikutus maakunnan työllisyydelle ja rahavirtoihin keskustelun synnyttäminen koko ketjussa maakuntakohtaisten menuiden luominen ja realisointi eri PR-yhteyksissä (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ammattikorkeakoulu (SAMK) Kauppakorkeakoulu (Pori/Turku) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT, TY/FFF) Rahoittajaorganisaatiot (maakunnan liitot, TE -keskus, Tekes) Rahoittajaorganisaatiot Ruoka-Suomi Informaatioteknologiaratkaisut (tuottaja kauppa) Sähköisten tilausjärjestelmien & jakelulogistiikan kehittäminen ja yhteensovittaminen ketjussa tuottajaorganisaatiot/ myyntikeskittymät logistisen yhteistyön lisääminen Tuoteturvallisuus- ja jäljitettävyysratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa ketjun läpinäkyvyys lisäpalveluksi asiakkaalle Teknillinen korkeakoulu Ammattikorkeakoulut Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT) Yliopistot ( Tampere/ Rauma) ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Kansainväliset markkinat Erikoistuotteiden kehittämiseen, tuottamiseen ja jalostamiseen panostaminen (luomu, allergiatuotteet, funktionaaliset ja terveyttä edistävät tuotteet) Tuotantomenetelmien ja palvelujen tuotteistus ja kaupallistaminen Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT, TY/FFF) Järjestöt (allergialiitto, luomuliitto) Rahoittajaorganisaatiot (maakunnan liitot, TE -keskus, Tekes, Finnvera) Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Maakohtaisen vienti- ja markkinatuntemuksen lisääminen maakohtaiset markkina- ja kuluttajatutkimukset Kansainvälisiin EU hankkeisiin osallistuminen (partneritoiminta, vientirenkaat) Kauppakorkeakoulu (Pori) Markkinatutkimuslaitokset Finfood, (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Tutkimuslaitokset (VTT) EU-toimistot Osaamiskeskukset 15

16 6.3 Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka aine-tuotanto 16 KEHITTÄMIS- KOHTEET Tulevaisuutta ennakoivat ja markkinalähtöiset ajattelu ja toiminta Laatu, puhtaus, eettisyys, turvallisuus Kannattavuuden ja tehokkuuden parantaminen Ympäristömuutosten huomioonottaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kuluttajarakenteen muutos huomioon koko ketjun toiminnassa kuluttajakäyttäytymisen selvitykset laajasti hyötykäyttöön ja levitykseen Markkinatuntemuksen lisääminen alkutuotannossa raaka-ainetuottajien yhteiset koulutustilaisuudet kaupan ja jalostusteollisuuden kanssa toimialakohtaiset asiakastapaamiset/ senssit Raaka-ainetuotannon riskien ymmärtäminen osana koko ketjun toimintaa. Yritysten laadunhallinta-järjestelmien käyttöönoton edistäminen ja ylläpito yritysten välinen yhteistyö perusomavalvonnan kuntoon saattaminen edullisten ja helppokäyttöisten analyysimenetelmien kehittäminen pienten yritysten käyttöön Toimitusketjun (kylmäketjujen) varmentaminen asiakkaalle asti pakkausindikaattorien kehittäminen pakkauksiin kylmäketjujen testaaminen ja kehittäminen Raaka-aineiden alkuperän korostaminen Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen yritysten verkostoitumismallien kehittäminen (urakointi- ja koneketju ym. yhteistyömuotojen kehittäminen) yhteistyön tiivistäminen alkutuotanto/teollisuus kustannustehokkuuden merkityksen korostaminen Panostaminen tutkimukseen uusien teknologioiden hyödyntäminen mobiilitekniikan käytön lisääminen raaka-aineen laadun hallinnassa informaatiohallintateknologioiden kehittäminen tutkimuksen suuntaaminen satakuntalaisille tuotannonaloille ( esim. tuorevihanneslajike tutkimus ) Ympäristölainsäädännön toteutus yrittäjien tietotaidon ja osaamisen varmistus ympäristölainsäädännöstä ympäristöinvestointien käytön edistäminen (maa, vesi, ilma) Sivuvirtojen käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen Tuotannon ja vesiensuojelun yhteensovittaminen parhailla käytännöillä TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Kauppakorkeakoulu (Pori / Turku) Yliopistot (Helsinki, Vaasa) Ammattikorkeakoulut Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT, HY), kehittäjäorganisaatiot (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood, ProAgria, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto) Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT) Yliopistot (Helsinki, Turku) Tutkimuslaitokset (VTT) Kehitt.organisaatiot ( ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Finfood Kauppakorkeakoulu (Pori /Turku), Ammattikorkeakoulu (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT, MTT) Teknilliset yliopistot / korkeakoulut (Tampere, Helsinki) ( ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ympäristökeskus (LOS) Korkeakoulut (TKK) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT) Pyhäjärvi-instituutti MTT, LOS, ProAgria 16

17 6.4 Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen KEHITTÄMIS- KOHTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Tutkimus- ja osaamistiedon tuottaminen Maakunnan oman tietotuotannon lisääminen ja oikea kohdentaminen tutkimuksen erikoistuminen, tiedon soveltaminen elintarvikealalle painopisteeksi poikkitieteellinen yhteistyö eri alojen yhteiset teematilaisuudet, osaamiskeskusyhteistyö yrityksissä olevan hiljaisen tiedon hyödyntäminen Eri alojen vuorovaikutuspintojen ja leikkauskohtien hyödyntäminen ( kemian-, metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus) Systemaattisen kansainvälisen perusosaamisen kehittäminen yhteydet kansainvälisiin toimijoihin benchmarking Satakuntalaiset tutkimus- ja kehittämisyksiköt TuKKK, TKKK, AMK, kehittäjäorganisaatiot, Tekes Maakunnalliset toimijat, kehittäjäorganisaatiot ja rahoittajat Osaamiskeskukset Osaamiskeskukset Alan kehityspalvelut, konsultointi ja neuvonta Elintarvikepalveluiden ja tiedonsiirto käyttäjille palveluiden tuotteistaminen työnjako ja erikoistuminen kansainvälisistä palveluista ja kokemuksista oppiminen ja niiden hyödyntäminen Maakunnalliset toimijat, kehittäjäorganisaatiot ja rahoittajat Osaamiskeskukset, aluekeskustoiminta Koulutustoiminta Ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen ja suuntaaminen perusopetuksen työelämälähtöinen kehittäminen Suunnitelmallinen täydennyskoulutus tarpeiden päivittäminen ja yrityslähtöisesti yrittäjäkoulutus henkilöstökoulutus (koul. kokonaisuudet, erityisalueiden teemat; mm liiketoimintaosaaminen) oppisopimuskoulutuksen kehittäminen työssä oppimisjärjestelmän hyödyntäminen työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen (henkinen ja fyysinen jaksamisen, motivaation ja itsetunnon kehittäminen Kansainvälisen tiedon ja osaamisen siirto ulkomaiset työjaksot Oppilaitokset (Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) Oppilaitokset (Huittisten ammattija yrittäjäopisto, Porin ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Pyhäjärviinstituutti) Oppisopimuskeskukset Järjestöt ja koulutusyksiköt Osaamiskeskukset, yritykset kehittäjäorganisaatiot Rahoitusjärjestelmä ja - palvelut Eri tilanteisiin sopivien rahoitusinstrumenttien ylläpito ja kehittäminen palveluiden hyvä tuotteistaminen ja niistä viestinnän kehittäminen Laajojen hankkeiden kehittäminen hankesuunnitelmien laatiminen toimijoiden yhteistyönä Rahoittajat ja kehityskeskukset (TE -keskus; eri osastot, Tekes, Finvera, muut ) 17

18 7 Toteuttaminen ja seuranta 18 Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelman toteutus ulottuu seitsemälle vuodelle. Kehittämiskohteita ja toimenpiteitä viedään eteenpäin yhteistyössä valikoidusti. Rahoituslähteinä käytetään etenkin Suomessa laadittuja EU-ohjelmia ( erityisesti Länsi-Suomen tavoiteohjelma / EAKR, ESR -varat), Manner-Suomen maaseutuohjelma, mutta myös EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa ja muita EU-ohjelmia sekä kansallisia ja maakunnallisia rahoituslähteitä. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan etukäteen asetettujen määrällisten ja laadullisten mittarien avulla. Osin mittarit voivat olla samoja kuin edellä mainituissa ohjelmissa. Yrityksiltä ja toimijoilta kerätään vuosittain luottamuksellisesti tietoja, joista muodostetaan toimialakohtaista tietoa. Seurantaa tehdään koko yrityskentästä, mutta erityisesti Satakunnan kärkialoilta. Mittarit on asetettu seuraaville toimialoille (teolliset kasvikset, avomaan tuorekasvikset, viljellyt sienet, kasvihuonetuotanto, valkoinen liha (broileri ja kalkkuna ), leipomotuotteet). Määrälliset mittarit (prosentuaalinen kasvu/lasku), verrattuna v tasoon: satakuntalaisten raaka-aineiden käyttö valituilla toimialoilla (kokonaismäärä ja suhteellinen määrä) satakuntalaisten tuotteiden määrä tuoteryhmittäin kaupassa (alue, maa) liikevaihdon muutos valituilla kärkialoilla uutuustuotteiden määrä yritysten lukumäärä kokoluokittain työntekijämäärä viennin volyymin muutokset kehittämishankkeiden määrä ja niihin osallistuneiden yritysten määrä. Laadulliset mittarit: asiakastyytyväisyystutkimukset / reklamaatioiden määrä koulutuspäivien / koulutettujen määrä tuotteiden maakunnallinen ja valtakunnallinen tunnet tuus ( markkinatutkimukset) kehittämishankkeiden määrä ja niihin osallistuneiden yritysten määrä kehittämishankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus ympäristönsuojelulliset vaikutukset toimenpiteet (esim. vesiensuojelulliset toimenpiteet ja niiden vaikutus, sivuvirtojen hyödyntämisaste) Vuosi 2006 toimii mittaustulosten vertauskohtana. Tiedot kerätään keväisin huhtikuun loppuun mennessä vuosittain. Jatkuvan vuosittaisen arvioinnin ohella on tarpeen tehdä välitarkastelu v. 2010, jolloin ohjelman tekemiseen osallistuneet kokoontuvat arvioimaan ohjelman toteutumista ja mahdollista tarkistamista loppukaudelle. 18

19 Liite Elintarvike- ja ravitsemisalan koulutusja kehittämispalvelut Satakunnassa Perusopetus ja aikuisopetus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, maatila- ja puutarhatalous Kauvatsantie 189, KOKEMÄKI Puh. (02) , Faksi (02) Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti PL 6, KANKAANPÄÄ Puh. (02) , faksi (02) Porin ammattiopisto Elintarvike ja biotekniikka Rautatienpuistokatu 5, PORI Puh. (02) , faksi, (02) Liisankatu 20, PORI Rauman ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Suojantie 2, RAUMA Puh. (02) , faksi (02) Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala PL 87, KOKEMÄKI Puh. (02) , faksi (02) Porin aikuiskoulutuskeskus Ravitsemisala Otavankatu 5A, PORI Puh (02) , faksi (02) Korkeakouluopetus, tutkimus- ja kehitys Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuisto 3, PORI Liiketalous, tietojenkäsittely, matkailu, kulttuuri, tekniikka, merenkulku, viestintä, kuvataide PORI, RAUMA, HUITTINEN, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö PL 170, PORI Puh. (02) , faksi (02) Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkö PL 300, PORI Puh. (02) Rauman yksikkö Kalliokatu 2, RAUMA Puh. (02) Elintarvikealan kehityspalvelut Pyhäjärvi-instituutti Sepäntie 127, KAUTTUA Puh. (02) , faksi (02) Satafood ry Risto Rytinkatu 70 C, HUITTINEN Puh. (02) , faksi (02) Maaseutuneuvonta ProAgria Satakunnan Maaseutukeskus Itsenäisyydenkatu 35A, PORI Puh. (02) Seudulliset yrityspalvelut Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Torikatu 7A, KANKAANPÄÄ Puh. (02) , faksi (02) Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, POSEK Antinkatu 2, PORI Puh. (02) , faksi (02) Rauman Seudun Kehitys Oy, RSK Valtakatu 2, RAUMA Puh. (02) , faksi (02) Rahoitus- ja kehityspalvelut Finnvera Oyj Porin aluekonttori Valtakatu 6, 2800 Pori Puh Satakunnan TE -keskus (maaseutuosasto, yritysosasto, työvoimaosasto) Pohjoisranta 11E, PORI Puh , faksi Teknologiakehittämiskeskus Tekes Satakunta Pohjoisranta 11E, PORI Puh Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D PORI Puh. (02) , faksi (02) Prizztech Oy Teknologiakeskus Pripoli Tiedepuisto 4, PORI Puh. (02) , faksi (02)

20 P J G. F I Satakunta entistä vahvemmaksi elintarvikemaakunnaksi Satakunta on vahva elintarvikemaakunta, raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. Alan toimijoiden yritysten, kehittäjien, rahoittajien kanssa yhdessä laadittu ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot