SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA"

Transkriptio

1

2 SATAKUNTA VAHVA ELINTARVIKEMAAKUNTA Tiivistelmä Yhteistyöohjelma linjaa suuntaa ja toimia Monipuolinen tuotantorakenne ja osaajaverkosto Valtakunnallisia kärkialoja ja maakunnallisia yrityksiä Toimijoita ja kumppaneita Toimintaympäristö muuttuu Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön Visio tulevaisuudesta, tavoitteet ja strategia Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin Markkinatuntemuksen ja -mahdollisuuksien hyödyntäminen Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka-ainetuotanto Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen Toteuttaminen yhteistyönä Liite Koulutus-, tutkimus- ja muita kehittäjäorganisaatioita, rahoittajia Pyhäjärvi-instituutin julkaisusarja B:13, 2006

3 Tiivistelmä Satakunta entistä vahvemmaksi elintarvikemaakunnaksi Satakunta on vahva elintarvikemaakunta, raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin, tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Alan toimijoiden yritysten, kehittäjien, rahoittajien kanssa yhdessä laadittu ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella Painopisteet ja toimenpiteet Vision ja tavoitteiden toteuttamista edistetään seuraavilla neljällä painopistealueella ja tarkemmilla kehittämiskohteilla ja toimenpiteillä. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. Tavoite Tavoitteena on, että maakunnan yritykset ovat vahvoja toimijoita omalla sektorillaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena on, että jalostusyritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto ovat selvästi lähtötilannetta suuremmat, maakuntaan syntyy korkeatasoisia uusia omiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita, elintarvikeketjun rajapinnassa oleville aloille syntyy uudenlaista yritystoimintaa ja tuotteita, laatuketjut varmistavat tuoteturvallisuuden pellolta pöytään. Toteuttaminen ja seuranta Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelman toteutus ulottuu seitsemälle vuodelle. Kehittämiskohteita ja toimenpiteitä viedään eteenpäin yhteistyössä valikoidusti. Rahoituslähteinä käytetään etenkin Suomessa laadittuja EU-ohjelmia (erityisesti Länsi-Suomen tavoiteohjelma / EAKR, ESR -varat), Manner-Suomen maaseutuohjelma, mutta myös EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa ja muita EU-ohjelmia sekä kansallisia ja maakunnallisia rahoituslähteitä. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan etukäteen asetettujen määrällisten ja laadullisten mittarien avulla.

4 1 Yhteistyöohjelma linjaa suuntaa ja toimia Satakunta on vahva elintarvikemaakunta raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin, tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella Maakunnallisia elintarvikealan ohjelmia on laadittu eri maakunnissa Elintarvikealan osaamiskeskus ELOn toimintana ja Pyhäjärvi-instituutti alueelona on koordinoinut työtä Satakunnassa. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet alan yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja muut elintarviketalouteen liittyvät toimijat. Ohjelma kattaa elintarvikeketjun kokonaisuutena painottuen kuitenkin ketjuun jalostuksesta eteenpäin. ( Alkutuotantoa ja sen kehittämistä on laajemmin käsitelty mm. Satakunnan maaseutuohjelmassa ). Ennen uuden ohjelman laatimista arvioitiin edellisen ohjelman toteutumista. Keskeisinä tuloksina pidettiin elintarvikealan vahvistumista Satakunnassa ja myös sen tärkeyden entistä parempaa tiedostamista. Yritysten omilla panoksilla ja yritysten sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöllä (hanke- ja palvelutoiminnalla) on voitu edistää alan osaamista, kehitystä ja kilpailukykyä. Ohjelman tausta-aineistona ovat olleet valtakunnalliset ja alueelliset tutkimukset, selvitykset ja ohjelmat, tilastoaineisto, yritys-/ asiantuntijahaastattelut sekä aivoriihiseminaarit. aivoriihiseminaari ( yrityksiä, kehittäjiä, muita toimijoita) ohjelmaluonnoksen valmistelu kannanotot ja korjaukset ohjelmaehdotukseen ( lausunnot) ohjelman sisällön ja ulkoasun viimeistely ohjelman julkaisu, tiedottaminen ja jakelu Ohjelman toteuttaminen tapahtuu yrittäjien, yritysten, kehittäjäorganisaatioiden, viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyönä. Ohjelma ulottuu vuoteen 2013, mutta viimeistään vuonna 2010 on tarpeen tehdä välitarkastelu, arvioida tuloksia ja tarvittaessa korjata toimenpiteiden suuntaamista. Toteuttaminen ja seuranta Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelmatyö on koostunut seuraavista vaiheista tammi lokakuussa 2006: tausta-aineiston koonti, haastattelut, nykytilan kuvaus edellisen ohjelman arviointi, toimintaympäristön muutos, alustava SWOT yritys- ja kehittäjätapaaminen strategiset tavoitteet, kehittämisen painopisteet

5 2 Satakunnassa monipuolinen tuotantorakenne ja osaajaverkosto 2.1 Valtakunnallisia kärkialoja ja maakunnallisia yrityksiä Elintarvikesektorin ydinalat (maatalous ja jalostus) työllistivät Suomessa vuonna 2006 yhteensä n henkeä, josta alkutuotanto n ja jalostus n Vuodesta 1995 alkutuotannon työpaikat ovat koko maassa vähentyneet n. 35 % ja elintarviketeollisuuden n. 7 %. Tuotannon brutto- ja jalostusarvolla mitattuna elintarviketeollisuus on maan neljänneksi suurin teollisuudenala. Tuotannon bruttoarvo on lähes 10 mrd. euroa ja jalostusarvo runsaat 2 mrd. euroa (2004) Bruttoarvosta kotimaan myynnin osuus on lähes 90 %. Satakunta tuottaa ja jalostaa Satakunnassa elintarviketaloudella on suuri merkitys koko aluetalouden kannalta. Maatalouden ja elintarvikkeiden tuotannon ja jalostuksen arvo on maan keskitasoa korkeampi. Maataloudessa työpaikkoja (2006 ) on n ) ja elintarvikkeiden jalostuksessa n ). Kun elintarviketaloutta tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena (klusterina), maatalouden panosten valmistus (mm. koneet, laitteet, lannoitteet) ja toisaalta elintarvikeketjun muut osat ( kauppa, ravitsemistoiminta, oheisteollisuus, huolto, valvonta jne.) elintarviketalous työllistää Satakunnassa toistakymmentätuhatta ihmistä 3). viljan viljelyala ha (v.2005 ), (7.5 %), josta ohraa 44 %, kauraa 34 %, kevätvehnää 9 %, ruista 1 % avomaavihanneksia ha (26 %, teollisuusvihanneksista 74 %) perunaa ha (16 %) sokerijuurikasta ha (25 %) nautoja (3 %) siipikarjaa (22 %) sikoja (14 %) Maatilojen tuloista (yht. 412 milj. euroa v ) 36 % tuli myyntituloista, 27 % tulotuista, 8 % metsätuloista ja 29 % sivuansioista ja liitännäiselinkeinoista. Satakunnan elintarvikeklusteri 2006 Maatalouden työllisten määrä on Satakunnassa vähentynyt viime vuosina maan keskimääräistä tahtia. Satakunnan maatalouden rakennetta ja ominaispiirteitä kuvaavat vuoden 2004 (osin 2005) tiedot 4). 1-3) Tilastokeskuksen alueella työssäkäyvät, 4) Maatilatilastollinen vuosikirja maatiloja yhteensä (7 % koko maan tiloista) keskikoko 31 ha (vajaa ha alle maan keskitason) viljeltyä peltoa ha (6.4 % koko maasta), josta luomua 5 % (7,2 %)

6 Satakunnan vahvoja perusaloja ovat avomaan vihannesten, perunan, sokerijuurikkaan ja siipikarjan tuotanto. Viljoista ohra ja kaura ovat tärkeimmät. Myös sikataloudella on suuri merkitys. Maidontuotanto on sen sijaan selvästi alle maan keskitasoa, mutta maakunnallisesti merkittävää. Olennainen piirre Satakunnalle on eri alojen sopimustuotanto, jossa alkutuotanto (raaka-aineiden tuottaminen) ja jalostava teollisuus toimivat kiinteässä suhteessa. Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvanut Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärä on pysynyt Satakunnassa ennallaan vuoteen 2005 saakka. Tuotannon volyymi on kasvanut maan keskiarvoa paremmin. Satakunnan suhteellinen osuus elintarvikemaakuntana onkin vahvistunut. Yhteensä jalostusyritysten luku on pari sataa, kun mukana ovat pienet maatilasidonnaiset yritykset 1). Yrityksistä yli 20 henkeä työllistäviä on 18. Satakuntalaisessa sopimustuotannossa suurimmilla yrityksillä on laaja vaikutus. Keskisuuret ja pienet monipuolistavat valikoimaa ja alueellista jakaumaa. Teurastamot ja lihanjalostus, leipomot sekä vihannesten ja marjojen jalostus ovat merkittävimmät alat yritysten lukumäärän mukaan. Elintarvikejalostuksen toimipaikkojen liikevaihto Satakunnassa on yhteensä n. 500 milj. euroa. Elintarvikejalostusyritykset Satakunnassa vuoden 2006 alussa 1) Satakunnassa yritysrakenteessa on sekä suurten konsernien yksiköitä (pääpaikka muualla) että alueellisia yrityksiä. Oman alansa suomalaisia kärkialoja on monta: Lännen tehtaat Oyj on vihannespakasteiden ohella monialainen elintarvikekonserni, HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminta on alansa markkinajohtaja, Mykora Oy markkinoi valtaosan maan viljellyistä sienistä, Saarioisten Säilyke Oy:llä on mittava valikoima vihannes- ja marjajalosteita. Satakunnassa tulee jatkamaan koko maan ainoa sokeritehdas Sucros Oy. Muita yli 50 henkeä työllistäviä jalostusyrityksiä ovat Lihajaloste Korpela Oy, Kivikylän kotipalvaamo Oy, Huhtahyvät Oy, Porin Leipä Oy, Fazer Leipomot Oy/Ulvila, Osuuskunta Satamaito, Sinebrychoff Oy/Porin Olut. Tätä yrityskantaa täydentävät monet pienemmät lihanjalostajat, leipomot, kalanjalostajat ja muut valmistajat. Alueellisesti elintarvikejalostuksen työpaikoista on maaseudulla n. 1700, keskuksissa n. 400 ja vajaat pari sataa vuorovaikutusalueilla. Seutukunnittain tilanne on seuraava: Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat seutukunnittain v Seutukunta Alkutuotanto Jalostus Työpaikkoja Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta TOIMIALA HENKILÖSUURUUSLUOKKA Koko Satakunta 1) < > YHT Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Viljatuotteiden jalostus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus Yhteensä ) Tilastokeskuksen yritysrekisteri + Pyhäjärvi-instituutin kartoitus 2006 Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto, alueella työssäkäyvä väestö Satakunnan seutukunnista Rauman seutukunnassa (Pyhäjärviseudulla) on eniten elintarviketeollisuuden työpaikkoja runsas 1100, jossa on ollut selvää kasvua. Muissa seutukunnissa (Porin ja Pohjois-Satakunnan) jalostuksen työpaikkojen määrä on vähentynyt tuotannon tehostamisen myötä. Alueet ovat tuotantorakenteeltaan erilaistuneet mm luonnon edellytysten perusteella. Porin seutukunnassa keskeisiä ovat viljantuotanto ja sen rinnalla myös monipuolinen erikoiskasvien mm. vihannesten tuotanto, jossa alueella

7 on myös jalostusta. Seutukuntaan tulee jalostettavaksi paljolti Pohjois-Satakunnassa tuotettu maito. Pohjois-Satakunnassa on myös mittava kasvihuonevihanneskeskittymä. Rauman seutukunnassa elintarvikkeiden jalostus painottuu Pyhäjärviseudulle, jossa on useita eri alojen valtakunnallisia kärkiyrityksiä; pakastevihannekset, (ml valmisruoka) eri muodoissa, valkoinen liha (siipikarjatuotteet), viljellyt sienet ja sokerin jalostus. Kun tähän lisätään ( Porin seutukunnasta) Huittisten elintarviketuotanto, muodostuu eteläisestä Satakunnasta yksi maan merkittävimmistä elintarvikekeskittymistä. Satakunta viljelee, kasvattaa ja jalostaa monia raakaaineita ja tuotteita yli oman kulutuksensa. Maakunnassa tuotetaan yli kaksi kolmannesta suomalaisista vihannesjalosteista ja yli puolet valkoisesta (siipikarjan) lihasta. Myös sianlihaa kasvatetaan selvästi yli maakunnan oman tarpeen. Maataloustuotannon ohella alkutuotantoon kuuluu kalastus merialueella ja Pyhäjärvellä, joka tuottaa kymmenesosan koko maan sisävesikalasta. Elintarvikeklusteriin läheisesti luettavia aloja Satakunnassa ovat erityisesti lannoitteiden valmistus, rehuteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus ja huolto sekä pakkausteollisuus. 2.2 Toimijoita ja kumppaneita Satakunnassa on monipuolinen toimijaverkosto, joka osallistuu elintarviketalouden kehittämiseen. Tärkeimpiä toimijoita ovat: Elintarvikealaan ( ja osin ympäristöalaan) erikoistuneet kehittäjäorganisaatiot: Pyhäjärvi-instituutti (täydennyskoulutus, hanketoiminta, kehityspalvelut, julkaisut) Satafood ry (alan kehityspalvelut, hanketoiminta) Molemmilla on monipuolinen kumppanuus maakunnan ulkopuolisten koulutus-, tutkimus- tai kehittämisyksiköiden kanssa ( eri yliopistot ja korkeakoulut, MTT, VTT ym.). Erityisesti alkutuotannossa ja maaseutuyrittäjyydessä työtä tekevät ProAgria Satakunta (neuvonta, hanketoiminta) Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (perus- ja täydennyskoulutus) Elintarvike- ja ravitsemisalan ammatillista koulutusta antavat Porin ja Rauman ammattiopistot (elintarvike/ravitsemisala, perusopetus) Porin Aikuiskoulutuskeskus (ravitsemisalan aikuiskoulutus) Elintarvikealaan liittyvissä yksittäisissä koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeissa ovat mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK ), ( liiketalous, merenkulku ja tekniikka) Turun kauppakorkeakoulu / Porin yksikkö ( liiketoimintaosaaminen ) Prizztech Oy Jatkossa kumppaneita kehitystyössä voivat olla korkeakouluyksiköistä myös Tampereen teknillisen yliopiston Porin ja Rauman yksiköt, sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (Pori / Rauma). Elintarvikealaa palvelevia elintarvikelaboratorioita ovat Porilab, Rauman elintarvikelaboratorio, Satalab. Elintarvikevalvojat kunnissa kuuluvat osana alan toimijoihin. Elintarvikealan kehitys- ja hanketoiminnan rahoittajia maakunnassa ovat erityisesti Satakunnan TE -keskus (maaseutu-, yritys- ja työvoimaosastot), Satakuntaliitto, Tekes, Finnvera Kunnat ja kuntien kehittämiskeskukset, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, Porin seudun kehittämiskeskus POSEK ja Rauman seudun kehityskeskus RSK, osallistuvat elintarvikealan kehitystyöhän ja palveluihin monin tavoin. Alkutuotannossa alan edunvalvonnassa ja kehitystyössä toimii MTK Satakunta. Satakunnan ja Rauman Kauppakamarit osallistuvat erityisesti elinkeinon edunvalvontaan liittyviin asioihin. Alueelliset toimijat ovat yhteistyöverkostossa kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa kohderyhmille tarjolla olevaa osaamista.

8 3 Toimintaympäristö muuttuu Satakuntalaiseen elintarviketuotannon toimintaympäristöön kohdistuu paljolti samat muutospaineet kuin Suomessa yleensä. Samalla kuitenkin maakunnan omat ominaisuudet vaikuttavat siihen miten muutokset heijastuvat maakuntaan, miten niihin varaudutaan ja miten niitä hyödynnetään. Suurella varmuudella ennakoitavia ruoan tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat: tuotanto-olosuhteet eivät oleellisesti muutu (ilmastonmuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä) väestön määrä Suomessa pysyy nykyisellään, ikärakenne vanhenee, talouksien määrä kasvaa, mutta koko pienenee Talouden kehitys (kansantalous/yritystalous/kotitaloudet) vaikuttaa oleellisesti kulutukseen ja tuotantoon. Vallitsevana odotuksena on ostovoiman edelleen lisääntyminen tai ainakin säilyminen lähivuosina. Seuraavista keskipitkän aikavälin tekijöistä useat koskevat yhteiskuntaa laajemminkin ja elintarvikealaa yleensä. Tekijöiden vaikutukset tosin vaihtelevat eri toimialoilla, alkutuotannossa tai jalostuksessa tai erikokoisissa yrityksissä. Erot korostuvat, kun muutostekijät kytketään yksittäisen yrityksen strategioihin. Talous, markkinat, kauppa maailmankauppa vapautuu edelleen, uusia tuotteita, nykyisiä halvemmin hinnoin, mutta myös mahdollisuuksia Euroopan sisämarkkinoiden laajentuminen kiristää kilpailua, lisää tuontia, tuo uusia markkinoita, lisää yritysten etabloitumista alueella tuotetut elintarvikkeet myydään edelleen pääosin kotimaahan, mutta vienti kasvaa ja yritysten etabloituminen lähialueille jatkuu kaupan keskittyminen jatkuu, kauppaketjujen koko kasvaa, samoin ostoerät tavarantoimittajilta, kauppakohtaiset toimituserät osin pienenevät hyllytilan rajallisuuden takia hintapaineita toimittavalle teollisuudelle ja alkutuottajille logistiikkaketjut pitenevät myymäläyksiköt suurenevat erityisesti keskustojen reunamilla, samalla erityyppisiä pieniäkin myymälöitä kuluttajien jakaantuminen erityyppisiin ryhmiin luo markkinoita räätälöidylle tuotannolle tuotevalikoimissa tapahtuu toisaalta keskittymistä ( kansainvälinen, kansallinen ja kaupan oma merkki valtaavat hyllytilan), toisaalta tulee lisää erikoistuotteita ja uusia toimintamalleja (myydään hyllytilaa) tuotteiden kiertonopeusvaatimukset lisääntyvät ja asiakaskäyttäytymisen seuranta tehostuu, asiakkaiden itsepalvelu lisääntyy tuotemerkkien (brändien) merkitys kasvaa Arvot ja kulutustottumukset terveellisyys- ja hyvinvointinäkökulmat (keveys ym.) korostuvat sekä tuotannon eettisyys korostuvat helppokäyttöiset ja käyttövalmiit /pitkälle jalostetut tuotteet valtaavat alaa ( toisaalta ateriakokonaisuudet, toisaalta välipalatuotteet) käyttäytyminen ja valinnat eri tilanteissa vaihtelevat ( arki, juhla, ateria, välipalat) ruokailu kodin ulkopuolella kasvaa, ammattikeittiöt valmistavat entistä suuremman osan aterioista tuoreissa kasvis- ja lihatuotteissa kotimaisuus on edelleen tärkeä valintaperuste kuluttajalle kotimaisuuden arvo säilyy korkealla väestön vanhemmissa ikäryhmissä, nuorten ikäryhmien kuluttajakäyttäytymisessä kotimaisuuden merkitys vähenee erityisesti pitkälle jalostettujen tuotteiden osalta hinnan merkitys vähenee ostopäätöksen teossa elintason nousun myötä, mutta suurperheillä ja pienituloisilla hinta edelleen ratkaiseva tekijä luomu- ja lähiruokakiinnostus kasvaa uudelleen kuluttajakenttä segmentoituu entistä pienempiin osiin elintarviketurvallisuus ja laatuasiat korostuvat entisestään

9 Alkutuotanto / raaka-aineet maailmanlaajuisilta markkinoilta tulevat raaka-aineet vaikeuttavat kotimaista tuotantoa ( punainen liha, valkoinen liha, eräät vihannekset, leipävilja, meijerijalosteet ) EU:n maatalouspolitiikan muutokset ja tukien vähentyminen heikentävät alkutuotannon toimintaedellytyksiä kansallinen tukipolitiikka voi palautua korvaamaan kustannuksia/tukia, kun EU-rahoitus vähenee myyntitulojen osuus maataloustuottajien tuloista laskee, tukien osuus kasvaa, tukijärjestelmät monimutkaistuvat, epävarmuus tuotantoedellytyksistä lisääntyy tilojen lukumäärä laskee ja koko kasvaa, tarvitaan lisää liiketoimintaosaamista ja yhteistyötä Teknologia teknologian kehitys luo uusia sovellutuksia ruokatuotantoon (alkutuotanto, jalostus, jakelu) lisääntyvät yleisesti alkutuotannossa otetaan lisääntyvästi käyttöön informaatioteknologia (reaaliaikainen tiedonsiirto tuottajalta teollisuuteen ja kauppaan, ohjaus- ja valvontajärjestelmät, tuholaistorjunta ja kasvinsuojelu) elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus lisääntyvät elintarvikkeiden turvallisuutta ja jäljitettävyyttä lisäävät teknologiat yleistyvät (älykkäät ja aktiiviset pakkaukset, uudet materiaalit, tunnistusjärjestelmät, diagnostiikka) bioprosessit, erotusteknologia, bioteknologian sovellukset otetaan laajemmin käyttöön Institutionaaliset tekijät uusiutunut ja uusiutuva (EU) lainsäädäntö aiheuttaa lisää vaatimuksia ketjun toimijoille maailmankaupan vapautuminen ja EU:n maatalouspolitiikka ohjaavat tuotannon suuntaamista tukien ja säännösten kautta (ks. myös edellä talous, markkinat) ruoan arvonlisäveron alennus ja sen vaikutukset ovat tutkimuksen ja keskustelun kohteena; alennus vaikuttaisi ruoan hintaa alentavasti ja ketjun kilpailukykyä lisäävästi ruokapalvelut hakevat uusia malleja Ympäristö ympäristöasiat korostuvat edelleen kaikessa toiminnassa asettaen sekä uusia vaatimuksia että tuoden mahdollisuuksia tuotantoketjujen kehitykseen ja markkinointiin kehityksen kohteina ovat sekä alkutuotantoon (maa, vedet, kasvit, eläimet ) että jalostusprosesseihin ja koko elinkaariin liittyvien ympäristörasitusten, vähentäminen, erityiskohteena vesistöjen suojelu, kunto ja kunnostus ympäristölainsäädäntö tiukkenee, lannoite- ja torjunta-aineiden käyttöä pyritään vähentämään optimoinnin avulla käyttöön ekotehokkaita toimintamalleja, uusia innovaatioita mahdollisuuksia liiketoiminnalle varaudutaan ilmastonmuutokseen

10 4 Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön Alla on esitetty yhteenveto Satakunnan elintarvikealan vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista ( SWOT -analyysi ). Vahvuudet Hyvä raaka-ainepohja terveellisille elintarvikkeille: vihannekset, valkoinen liha (siipikarja, kala), viljellyt sienet, vilja (kaura) Vahvoja tuotemerkkejä valtakunnallisesti Vahva Satakunnan ruokamaakuntaidentiteetti maakunnan sisällä; kaupoissa satakuntalaisia tuotteita yli valtakunnan tason Syvällinen tuote- ja tuotanto-osaaminen; useita kasvu- ja kärkialoja Valmistusteknologian korkea taso (pakasteet, säilykkeet, valmisruoka, siipikarjatuotteet, lasinalaisviljely) Vahvat laatu- ja toimitusketjut sopimustuotannossa Kestävän kehityksen mukaisia tuotantoketjuja ja -menetelmiä Kehittyneitä elintarvikealan sivuvirta-, tuotantomenetelmä- ja prosessiratkaisuja Vahva teollisuus- ja osaamispohja oheisaloilla Kehittyneet osaamis- ja asiantuntijaverkostot ja yhteistyö valtakunnallisten tutkimusverkostojen kanssa Julkisten rahoittajatahojen sitoutuminen osaamisja innovaatiokeskusten kehittämiseen Mahdollisuudet Olemassa olevat ja vahvat tuotantoalat antavat mahdollisuuden luoda Satakunnasta johtava terveyttä edistävien ja keveiden elintarvikkeiden tuottaja ja jalostaja Hyvä raaka-ainepohja antaa mahdollisuuden hyödyntää nykyisiä ja tulevia kulutustrendejä (ravitsemusedut, hyvinvointi) Valmisruoka- ja erikoistuotteiden kysyntä Erilaisten palveluiden yhdistäminen perusruoan kanssa Markkinointiyhteistyö kauppaketjujen ja yksittäisten kauppojen kanssa (paikallisuuden korostaminen, imagotyön jalostaminen) Yhteistyö alan yritysten kanssa ja toimialat ylittävän yhteistyön hyödyntäminen (esim. kansainväliset pakkausyritykset, kemiallinen metsäteollisuuden komponentit ym.) Tuoteturvallisuus- ja jäljitettävyysratkaisut: RFID, logistiikka, ICT, alkuperä ja jäljitettävyys Alueen korkeakoulujen markkinointiosaaminen Ympäristötekijöiden huomioiminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja muuttaminen kilpailueduksi ( mm. vesiensuojelulliset toimenpiteet ym.) Sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteiden raaka-aineeksi (rehu, biopolttoaine) ja bioenergian käyttö Parhaiden tekniikoiden (BAT) käyttöönotto ja soveltaminen liiketoiminnassa 10 10

11 Heikkoudet Yritysten koko ja kilpailukyky suhteessa kv. yrityksiin Paikallisten ja pienten yritysten heikko näkyvyys, tunnettuus ja pääsy keskitetyn kaupan valikoimiin Satakunta ei ole valtakunnallisesti brändi Kärkiyritysten verkostojen vähäisyys Kasvuhaluisten pienjalostusyritysten vähäisyys Raaka-aineyksiköiden koko ei vielä kilpailukykyinen. Luomutuotanto ei houkuttele. Liian pieni kysyntä Pienten yritysten tutkimus- ja kehittämisresurssien vaatimattomuus Ympäristöystävällisten menetelmien käyttö ei houkuttele taloudellisesti Ei alueellista pääomasijoituskapasiteettia merkittäviin tuotekehitys- ja laajennusinvestointeihin Korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus ja pysyvyys Tutkimus- ja kehittämistyön kaupallisen hyödyntämisen vaikeus Uhat Kv. kilpailun myötä tarjonta / tuonti lisääntyy Säilyvien tuotteiden hintakilpailukyvyn aleneminen Kaupan keskittyminen ja valikoimapolitiikka Halpuuden ihannointi, kaupan merkit tuontituotteina, brändihuutokaupat Kuluttajien käyttäytymisen ennakoinnin vaikeus Maan tuottokyvyn heikkeneminen, säävaihteluiden kasvu Alan kiinnostavuuden lasku, työvoiman saatavuus ja osaaminen PK- yrittäjien resurssipula Kiristyvät lainsäädäntövaatimukset Uuden kalliin teknologian hyödynnettävyys Kv. maatalouspolitiikan muutokset; halpatuonti lisääntyy, kilpailukykyisen raaka-aineen saatavuus Kotimaisen tuotannon turvallisuusimagon menettäminen Maakunnan väestön väheneminen, ostovoiman laskeminen 11

12 5 Visio, strategia ja tavoitteet Satakunnan elintarvikealan kehitys perustetaan alueen vahvuuksiin, tuleviin mahdollisuuksiin ja koko elintarvikeklusterin kehittämiseen. Seuraavassa on esitetty tavoitteellinen suunta/tila Visio ja sitä toteuttava strategia: tuotantoketjut toimivat ympäristön kannalta kestävästi ja eettisesti korkeatasoisesti, ympäristörasitus vesiin, maaperään ja ilmaan on nykyistä pienempi laatuketjut varmistavat tuoteturvallisuuden pellolta pöytään elintarvikeketjun rajapinnassa oleville vuorovaikutusalueille on syntynyt uudenlaista yritystoimintaa ja tuotteita Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. kehittynyt osaamis- ja innovaatioympäristö toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa elintarvikeketjussa ja sen rajapinnassa toimivien yritysten kanssa, kehittyvä klusteritoiminta tuo lisäarvoa toimijoille satakuntalaiset kuluttajat tiedostavat elintarvikkeiden arvoketjun merkityksen Tavoitteiden seuranta ja niiden toteutumista koskevat mittarit mainitaan luvussa Tavoitteet Elintarvikealan kehitystavoitteet ovat elintarvikeklusterin kokonaisuutta koskevia, määrällisiä tai laadullisia tavoitteita. Jaksolle tavoitteita ovat yrityskanta on monipuolinen ja monialainen ja kasvuyritykset ovat vahvoja toimijoita omalla sektorillaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti jalostusyritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto ovat selvästi lähtötilannetta suuremmat ja maakunnan suhteellinen osuus visiossa määritellyissä tuotteissa on kasvanut suhteessa muihin maakuntiin. Yritysten luku- ja työntekijämäärä on vähintään nykytasolla maakuntaan on kehitetty vahvaa markkinatuntemusta hyödyntäen uusia alueen omiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita ja tuotteiden komponentteja nykyiset valtakunnalliset kärkialat ovat edelleen vahvistuneet kotimarkkinoilla, terveyttä edistävät tuotteet ja tuotantomenetelmät ovat merkittäviä vientituotteita. elintarvikeketju on kilpailukykyinen ja sen jokainen osa taloudellisesti kannattava, kotimaisen ja erityisesti satakun talaisen raaka-aineen ja työn osuus on mahdollisimman suuri 6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Vision ja tavoitteiden toteuttamista edistetään seuraavalla neljällä painopistealueella ja tarkemmilla kehittämiskohteilla ja toimenpiteillä. Toteuttajiksi on ketjun yritysten ohella esitetty maakunnallisia kehittäjiä, osin myös kumppaneita muualta. 6.1 Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin 6.2 Markkinatuntemuksen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen 6.3 Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka -ainetuotanto. 6.4 Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen 12

13 6.1 Jalostustuotteiden kehittäminen innovatiivisin ja tehokkain tuotantomenetelmin KEHITTÄMIS- KOHTEET Asiakas/ markkinalähtöiset tuotteet Laadukkaat ja turvalliset tuotteet Teknologian, teknologiasovellusten ja automaation kehittäminen Ympäristöllinen kestävyys KEHITTÄMISTOIMENPITEET Jatkuvan ja pitkäjänteisen tuotekehityksen tukeminen ennakoiva tuotekehitys ja uusien kulutustrendien luominen yhdistämällä mielihyvän ja edullisuuden mielikuvat ruoasta terveyttä edistävien, uusien, hyvinvointia tuottavien elintarvikkeiden kehittäminen ravitsemuksellisesti järkevien ruokien kehittäminen terveysvaikutteisten tuotteiden huomioiminen tuotekehityksessä kansainvälisten yhteyksien lisääminen tuotekehityksen tueksi Yritysten laadunhallinta-järjestelmien käyttöönoton edistäminen ja ylläpito analyysipalvelujen kustannusten alentaminen yritystenvälinen yhteistyö perusomavalvonnan kuntoon saattaminen edullisten ja helppokäyttöisten analyysimenetelmien kehittäminen pienten yritysten käyttöön Toimitusketjun (kylmäketjujen) varmentaminen asiakkaalle asti pakkausindikaattorien kehittäminen pakkauksiin kylmäketjujen testaaminen ja kehittäminen Raaka-aineiden alkuperän korostaminen Uudet puolivalmisteet ( Kypsennystä vaille valmiit -tuotteet ) Reaaliaikaisten hygienia- ja laadunmääritysteknologioiden kehittäminen ja edistäminen osana tuoteturvallisuutta Säilyvyyden parantaminen ja laadun seuranta pakkausteknologia- ja indikaattorisovelluksilla Jäljitettävyyssovellukset Sähköinen kaupankäynti internetissä ja logistiikan järjestäminen Kestävän kehityksen huomioiminen koko ketjussa pellolta pöytään (ip- ja luomutuotanto, ekotehokkuus, tuotteiden elinkaaritutkimukset, ekopakkaukset ) Sivuvirtojen synnyn minimointi ja syntyvien sivuvirtojen hyötykäytön edistäminen yhteistyö ja verkostoituminen sivuvirtojen tehokas lajittelu kompostoinnin keskittäminen ja biokaasun tuottaminen TOTETTAJAT/VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Tutkimuslaitokset (VTT, LTK, TY / FFF, markkinatutkimuslaitokset) Kauppakorkeakoulut (Turku, Vaasa) Ammattikorkeakoulut ( Satafood, Pyhäjärvi-instituutti ) Osaamiskeskukset Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset ( VTT) Yliopistot (Helsinki, Turku ) Tutkimuslaitokset (VTT) (Pyhäjärvi-instituutti) Osaamiskeskukset Kehitt.organisaatiot (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Finfood Tutkimuslaitokset ( VTT ) Teknillinen korkeakoulu Ammattikorkeakoulut Pakkausalan yhdistykset ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ) Tutkimuslaitokset (MTT, VTT) Teknillinen korkeakoulu ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ) Osaamiskeskukset 13

14 6.2 Markkinatuntemuksen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen KEHITTÄMIS- KOHTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Yritysten markkinointi ja liiketoimintaosaaminen Markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja tukeminen yritysten aktivoiminen / aktivoituminen (esim. tuotteiden tarjoaminen kaupoille) tuotteen yhteyteen luodaan kaupalle tai asiakkaalle lisäarvoa tuottava lisäpalvelu tuote-esittelyt lanseerausvaiheessa innovatiiviset pakkaukset Markkinatuntemuksen ja kuluttajatarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen markkinatutkimus ja kuluttaja-analyysit Kaupan markkinatiedon siirto yrityksille t&k:n tueksi (omassa tuoteryhmässä) yhteistyön parantaminen kauppojen ja yritysten välillä Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Ammattikorkeakoulut Finfood ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ruoka-Suomi Markkinatutkimuslaitokset Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Kaupat ja yritykset Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) 14 Verkostoitumismahdollisuuksien hyödyntäminen tuottajaorganisaatioiden tai vastaavien myyntikeskittymien muodostaminen Puutarhaliitto (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti) 14

15 6.2.2 Ruokamaakuntaidentiteetti Alueellisuuden korostaminen ja imagotyön jatkokehittäminen osana satakuntalaisten tuotteiden tunnettuutta ja imagoa Satakunnasta. -kampanjan tyyppisen toiminnan edistäminen Erikoistuminen markkinoinnissa ja tuotannossa maakunnan terveyttä edistäviin tuotteisiin Kuluttajien arvoketjutietoisuuden nostaminen elintarvikealan vaikutus maakunnan työllisyydelle ja rahavirtoihin keskustelun synnyttäminen koko ketjussa maakuntakohtaisten menuiden luominen ja realisointi eri PR-yhteyksissä (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ammattikorkeakoulu (SAMK) Kauppakorkeakoulu (Pori/Turku) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT, TY/FFF) Rahoittajaorganisaatiot (maakunnan liitot, TE -keskus, Tekes) Rahoittajaorganisaatiot Ruoka-Suomi Informaatioteknologiaratkaisut (tuottaja kauppa) Sähköisten tilausjärjestelmien & jakelulogistiikan kehittäminen ja yhteensovittaminen ketjussa tuottajaorganisaatiot/ myyntikeskittymät logistisen yhteistyön lisääminen Tuoteturvallisuus- ja jäljitettävyysratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa ketjun läpinäkyvyys lisäpalveluksi asiakkaalle Teknillinen korkeakoulu Ammattikorkeakoulut Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT) Yliopistot ( Tampere/ Rauma) ( Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Kansainväliset markkinat Erikoistuotteiden kehittämiseen, tuottamiseen ja jalostamiseen panostaminen (luomu, allergiatuotteet, funktionaaliset ja terveyttä edistävät tuotteet) Tuotantomenetelmien ja palvelujen tuotteistus ja kaupallistaminen Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT, TY/FFF) Järjestöt (allergialiitto, luomuliitto) Rahoittajaorganisaatiot (maakunnan liitot, TE -keskus, Tekes, Finnvera) Kauppakorkeakoulut (Pori, Turku) Maakohtaisen vienti- ja markkinatuntemuksen lisääminen maakohtaiset markkina- ja kuluttajatutkimukset Kansainvälisiin EU hankkeisiin osallistuminen (partneritoiminta, vientirenkaat) Kauppakorkeakoulu (Pori) Markkinatutkimuslaitokset Finfood, (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Tutkimuslaitokset (VTT) EU-toimistot Osaamiskeskukset 15

16 6.3 Tulevaisuutta ennakoiva, kannattava ja kestävä raaka aine-tuotanto 16 KEHITTÄMIS- KOHTEET Tulevaisuutta ennakoivat ja markkinalähtöiset ajattelu ja toiminta Laatu, puhtaus, eettisyys, turvallisuus Kannattavuuden ja tehokkuuden parantaminen Ympäristömuutosten huomioonottaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kuluttajarakenteen muutos huomioon koko ketjun toiminnassa kuluttajakäyttäytymisen selvitykset laajasti hyötykäyttöön ja levitykseen Markkinatuntemuksen lisääminen alkutuotannossa raaka-ainetuottajien yhteiset koulutustilaisuudet kaupan ja jalostusteollisuuden kanssa toimialakohtaiset asiakastapaamiset/ senssit Raaka-ainetuotannon riskien ymmärtäminen osana koko ketjun toimintaa. Yritysten laadunhallinta-järjestelmien käyttöönoton edistäminen ja ylläpito yritysten välinen yhteistyö perusomavalvonnan kuntoon saattaminen edullisten ja helppokäyttöisten analyysimenetelmien kehittäminen pienten yritysten käyttöön Toimitusketjun (kylmäketjujen) varmentaminen asiakkaalle asti pakkausindikaattorien kehittäminen pakkauksiin kylmäketjujen testaaminen ja kehittäminen Raaka-aineiden alkuperän korostaminen Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen yritysten verkostoitumismallien kehittäminen (urakointi- ja koneketju ym. yhteistyömuotojen kehittäminen) yhteistyön tiivistäminen alkutuotanto/teollisuus kustannustehokkuuden merkityksen korostaminen Panostaminen tutkimukseen uusien teknologioiden hyödyntäminen mobiilitekniikan käytön lisääminen raaka-aineen laadun hallinnassa informaatiohallintateknologioiden kehittäminen tutkimuksen suuntaaminen satakuntalaisille tuotannonaloille ( esim. tuorevihanneslajike tutkimus ) Ympäristölainsäädännön toteutus yrittäjien tietotaidon ja osaamisen varmistus ympäristölainsäädännöstä ympäristöinvestointien käytön edistäminen (maa, vesi, ilma) Sivuvirtojen käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen Tuotannon ja vesiensuojelun yhteensovittaminen parhailla käytännöillä TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Kauppakorkeakoulu (Pori / Turku) Yliopistot (Helsinki, Vaasa) Ammattikorkeakoulut Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT, HY), kehittäjäorganisaatiot (Pyhäjärvi-instituutti, Satafood, ProAgria, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto) Osaamiskeskukset Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT) Yliopistot (Helsinki, Turku) Tutkimuslaitokset (VTT) Kehitt.organisaatiot ( ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Finfood Kauppakorkeakoulu (Pori /Turku), Ammattikorkeakoulu (ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (VTT, MTT) Teknilliset yliopistot / korkeakoulut (Tampere, Helsinki) ( ProAgria, Pyhäjärvi-instituutti, Satafood) Ympäristökeskus (LOS) Korkeakoulut (TKK) Valtakunnalliset tutkimuslaitokset (MTT) Pyhäjärvi-instituutti MTT, LOS, ProAgria 16

17 6.4 Osaamis- ja innovaatioympäristön ja klusteritoiminnan vahvistaminen KEHITTÄMIS- KOHTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOTEUTTAJAT / VASTUUTAHOT (yritysten kumppanina) Tutkimus- ja osaamistiedon tuottaminen Maakunnan oman tietotuotannon lisääminen ja oikea kohdentaminen tutkimuksen erikoistuminen, tiedon soveltaminen elintarvikealalle painopisteeksi poikkitieteellinen yhteistyö eri alojen yhteiset teematilaisuudet, osaamiskeskusyhteistyö yrityksissä olevan hiljaisen tiedon hyödyntäminen Eri alojen vuorovaikutuspintojen ja leikkauskohtien hyödyntäminen ( kemian-, metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus) Systemaattisen kansainvälisen perusosaamisen kehittäminen yhteydet kansainvälisiin toimijoihin benchmarking Satakuntalaiset tutkimus- ja kehittämisyksiköt TuKKK, TKKK, AMK, kehittäjäorganisaatiot, Tekes Maakunnalliset toimijat, kehittäjäorganisaatiot ja rahoittajat Osaamiskeskukset Osaamiskeskukset Alan kehityspalvelut, konsultointi ja neuvonta Elintarvikepalveluiden ja tiedonsiirto käyttäjille palveluiden tuotteistaminen työnjako ja erikoistuminen kansainvälisistä palveluista ja kokemuksista oppiminen ja niiden hyödyntäminen Maakunnalliset toimijat, kehittäjäorganisaatiot ja rahoittajat Osaamiskeskukset, aluekeskustoiminta Koulutustoiminta Ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen ja suuntaaminen perusopetuksen työelämälähtöinen kehittäminen Suunnitelmallinen täydennyskoulutus tarpeiden päivittäminen ja yrityslähtöisesti yrittäjäkoulutus henkilöstökoulutus (koul. kokonaisuudet, erityisalueiden teemat; mm liiketoimintaosaaminen) oppisopimuskoulutuksen kehittäminen työssä oppimisjärjestelmän hyödyntäminen työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen (henkinen ja fyysinen jaksamisen, motivaation ja itsetunnon kehittäminen Kansainvälisen tiedon ja osaamisen siirto ulkomaiset työjaksot Oppilaitokset (Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) Oppilaitokset (Huittisten ammattija yrittäjäopisto, Porin ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Pyhäjärviinstituutti) Oppisopimuskeskukset Järjestöt ja koulutusyksiköt Osaamiskeskukset, yritykset kehittäjäorganisaatiot Rahoitusjärjestelmä ja - palvelut Eri tilanteisiin sopivien rahoitusinstrumenttien ylläpito ja kehittäminen palveluiden hyvä tuotteistaminen ja niistä viestinnän kehittäminen Laajojen hankkeiden kehittäminen hankesuunnitelmien laatiminen toimijoiden yhteistyönä Rahoittajat ja kehityskeskukset (TE -keskus; eri osastot, Tekes, Finvera, muut ) 17

18 7 Toteuttaminen ja seuranta 18 Ohjelman toteutusvastuu on elintarvikealan koko ketjulla. Maakunnallisten rahoittajien ja seudullisten kehittämiskeskusten vastuuna on ohjata kehittämisresursseja ohjelman painopistealueiden mukaisiin toimenpiteisiin. Ketjun muiden toimijoiden kumppaneina ne tarjoavat kehitystyölle omaa ja verkostoasiantuntemusta, sekä elintarvikesisältöjen kehittämiseen että rahoitusmahdollisuuksien ja projektien hallintaan. Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot voivat vastata hankkeista, jotka vaativat erikoisosaamista ja veisivät yrityksiltä aikaa muulta työltä. Ohjelman toteutus ulottuu seitsemälle vuodelle. Kehittämiskohteita ja toimenpiteitä viedään eteenpäin yhteistyössä valikoidusti. Rahoituslähteinä käytetään etenkin Suomessa laadittuja EU-ohjelmia ( erityisesti Länsi-Suomen tavoiteohjelma / EAKR, ESR -varat), Manner-Suomen maaseutuohjelma, mutta myös EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa ja muita EU-ohjelmia sekä kansallisia ja maakunnallisia rahoituslähteitä. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan etukäteen asetettujen määrällisten ja laadullisten mittarien avulla. Osin mittarit voivat olla samoja kuin edellä mainituissa ohjelmissa. Yrityksiltä ja toimijoilta kerätään vuosittain luottamuksellisesti tietoja, joista muodostetaan toimialakohtaista tietoa. Seurantaa tehdään koko yrityskentästä, mutta erityisesti Satakunnan kärkialoilta. Mittarit on asetettu seuraaville toimialoille (teolliset kasvikset, avomaan tuorekasvikset, viljellyt sienet, kasvihuonetuotanto, valkoinen liha (broileri ja kalkkuna ), leipomotuotteet). Määrälliset mittarit (prosentuaalinen kasvu/lasku), verrattuna v tasoon: satakuntalaisten raaka-aineiden käyttö valituilla toimialoilla (kokonaismäärä ja suhteellinen määrä) satakuntalaisten tuotteiden määrä tuoteryhmittäin kaupassa (alue, maa) liikevaihdon muutos valituilla kärkialoilla uutuustuotteiden määrä yritysten lukumäärä kokoluokittain työntekijämäärä viennin volyymin muutokset kehittämishankkeiden määrä ja niihin osallistuneiden yritysten määrä. Laadulliset mittarit: asiakastyytyväisyystutkimukset / reklamaatioiden määrä koulutuspäivien / koulutettujen määrä tuotteiden maakunnallinen ja valtakunnallinen tunnet tuus ( markkinatutkimukset) kehittämishankkeiden määrä ja niihin osallistuneiden yritysten määrä kehittämishankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus ympäristönsuojelulliset vaikutukset toimenpiteet (esim. vesiensuojelulliset toimenpiteet ja niiden vaikutus, sivuvirtojen hyödyntämisaste) Vuosi 2006 toimii mittaustulosten vertauskohtana. Tiedot kerätään keväisin huhtikuun loppuun mennessä vuosittain. Jatkuvan vuosittaisen arvioinnin ohella on tarpeen tehdä välitarkastelu v. 2010, jolloin ohjelman tekemiseen osallistuneet kokoontuvat arvioimaan ohjelman toteutumista ja mahdollista tarkistamista loppukaudelle. 18

19 Liite Elintarvike- ja ravitsemisalan koulutusja kehittämispalvelut Satakunnassa Perusopetus ja aikuisopetus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, maatila- ja puutarhatalous Kauvatsantie 189, KOKEMÄKI Puh. (02) , Faksi (02) Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti PL 6, KANKAANPÄÄ Puh. (02) , faksi (02) Porin ammattiopisto Elintarvike ja biotekniikka Rautatienpuistokatu 5, PORI Puh. (02) , faksi, (02) Liisankatu 20, PORI Rauman ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Suojantie 2, RAUMA Puh. (02) , faksi (02) Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala PL 87, KOKEMÄKI Puh. (02) , faksi (02) Porin aikuiskoulutuskeskus Ravitsemisala Otavankatu 5A, PORI Puh (02) , faksi (02) Korkeakouluopetus, tutkimus- ja kehitys Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuisto 3, PORI Liiketalous, tietojenkäsittely, matkailu, kulttuuri, tekniikka, merenkulku, viestintä, kuvataide PORI, RAUMA, HUITTINEN, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö PL 170, PORI Puh. (02) , faksi (02) Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkö PL 300, PORI Puh. (02) Rauman yksikkö Kalliokatu 2, RAUMA Puh. (02) Elintarvikealan kehityspalvelut Pyhäjärvi-instituutti Sepäntie 127, KAUTTUA Puh. (02) , faksi (02) Satafood ry Risto Rytinkatu 70 C, HUITTINEN Puh. (02) , faksi (02) Maaseutuneuvonta ProAgria Satakunnan Maaseutukeskus Itsenäisyydenkatu 35A, PORI Puh. (02) Seudulliset yrityspalvelut Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Torikatu 7A, KANKAANPÄÄ Puh. (02) , faksi (02) Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, POSEK Antinkatu 2, PORI Puh. (02) , faksi (02) Rauman Seudun Kehitys Oy, RSK Valtakatu 2, RAUMA Puh. (02) , faksi (02) Rahoitus- ja kehityspalvelut Finnvera Oyj Porin aluekonttori Valtakatu 6, 2800 Pori Puh Satakunnan TE -keskus (maaseutuosasto, yritysosasto, työvoimaosasto) Pohjoisranta 11E, PORI Puh , faksi Teknologiakehittämiskeskus Tekes Satakunta Pohjoisranta 11E, PORI Puh Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D PORI Puh. (02) , faksi (02) Prizztech Oy Teknologiakeskus Pripoli Tiedepuisto 4, PORI Puh. (02) , faksi (02)

20 P J G. F I Satakunta entistä vahvemmaksi elintarvikemaakunnaksi Satakunta on vahva elintarvikemaakunta, raaka-aineiden tuottaja ja jalostaja. Vahvan aseman turvaamiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan alalla aktiivista kehitystyötä. Tässä elintarvikealan kehittämisohjelmassa luodaan visio, tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi Satakunnassa. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Visiota toteuttava strategia Elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, laatuun, ennakoivaan tuotekehitykseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotantoketjuja kehitetään ympäristön kannalta kestävin menetelmin. Monipuolinen yritysverkosto maan kärkiyrityksineen toimii kiinteässä yhteistyössä keskenään ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muodostaen innovatiivisen elintarvikeklusterin. Alan toimijoiden yritysten, kehittäjien, rahoittajien kanssa yhdessä laadittu ohjelma ohjaa kehittämistyötä, täydentää ja syventää EU-ohjelmia kaudella

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

Satakunta panostaa ruokaketjuun

Satakunta panostaa ruokaketjuun Satakunta panostaa ruokaketjuun Satakunnan ruokaketju kasvaa Suomen suurimmaksi. Kasvu haetaan sekä viennistä että paikallisen ja suomalaisen markkinaosuuden lisäämisestä. Kasvun perustana ovat puhtaat

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 19.11.2008, Rovaniemi Jussi Veijola MTT Kasvintuotannon tutkimus, Rovaniemi Esityksen sisältö Elintarvikealan

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! 15.10.2015 TKI foorumi Satakuntaliitto Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1 Järvikalaa -NAM 1.1.2015 31.12.2016,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot