arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta"

Transkriptio

1 ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti-. kilpailu vmnna '^ luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtyksellisjjs, muttarnjostiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. m c

2

3 (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta arkkitehtuurikohteet 1 ^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34. arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen rakennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen v Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmasta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muistuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asemakaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna Paaovessa on nahtavissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus Hesperian puistossa sijaitsi 1800-luvun alkupuolelta ravintola Hesperia "Landhaus zum Vergniigen", jonka kanta-asiakkaaksi mainitaan mm. Aleksis Kivi 1860-luvulla. Puistossa toimi tuolloin myos tivoli. Kaksikerroksinen, puurakenteinen ravintolarakennus purettiin v. 1964, sita ennen se ehti toimia mm. koulunaja sairaalana. Finlandia-talon tontilla sijaitsi ennen rakentamista pallokentta, joua pelattiin mm. jaakiekkoa ja pesapalloa viela 60-luvulla. Finlandia-talo kongressisiipineen on ainoa toteutunut osa Alvar Aallon keskustasuunnitelmaa vuosilta Rakennuksen julkisivut ovat valkoista Carraran marmoriaja mustaa graniittia, marmorit uusittiin 1990-luvun lopulla. Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Karamzininkatu 2 arkkitehti E.B.Lohrmann Renessanssityyiinen huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesapaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin viela kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympariston kunnostamista englantilaisen puiston tapaan, ja huvilan puistosta sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytarpuoli Aurora Karamzin os. Stjemvall ( )jJ' kaunotarja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. enffiinoi keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Traskandan kartanossa. Jaatytaan varakkaaksi leskeksi toisesta avioliitostaan venalaisen Karamzinin kanssa han omistautui hyvantekevaisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen'1-^67. Karamzinin mukaan on nimetty seka Aurorankatu etta Karamzininkatu.^, / hfiror^' Hakasalmen huvilan olti^kaupunkis,89^5akaupunginmuseon haltuun se tuli vuonna Rakennuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria on sailynyt HelsingissaVairi muutam aharvoja esimerkkeja. Museokadun ja Aurorankadun nsteyksesta vol nahda yhtaaikaisesti useita julkisia rakennuksia: Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Soderlund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1919), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo. Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 arkkitehti Sigurd Frosterus Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevst sarttalle tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» koristeineen ja pilastereineen ovat myoh isjugendtyylisia., isustuksista mainittakooapaaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. syntysanat. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBtu 6 - Ediis <untakatu 1 arkkitehti J. S. Siren Lantisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa"v3rten. Edtjskuntataloa oli suunniteitu jo vuoden 1906 valtiopaivauudistul^isesta saakka. Oli kayty kakst arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkiritomejii Borg' Siren, Aberg -toimiston ehdotukselle. J. Si Sirenin toteutunut kuutiomaiseksi kiteyty^ nyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klas^ismia monumentaalisena. Edustan jyhkeat portaat ja pylvaikko viestivat vallasta ja.itsenaisyydesta ajattoman arkkitehtuurin keinoin. Eduskuntatalon suunnitteluja rakentaminen oli vuosicn mittainen projekti, jossa eri taiteen alojen edustajattekivatrakennuksesta kokonaistaideteoksen. "~ Eduskuntatalon ediistallc on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat. Eduskuntatalon takana sijaitsevan lisarakennuksen on suunnitellut Arlckit^htitoimisto Pitkanefi-Laiho-Raunio ja se on rakennettu vuosjna ^7-J, As Oy Aurorankatu 9, Aurorankafy*^ 5 rakennusmestari Emit SvensSoihi911 As Oy Ncrvanderinkatu 5, fvtlforankatu II - Nervanderinkatu 5 \ rakennusmestariemilsvensson, 1914 (korotus-33) Aurorankadun' asuintalojen myohaisjugendtyyiisissa julki- "Sivuissa on rurisaasti jugendiin kuuluvia elain-ja kasviaiheita seka JoTftassigmili) viittaavia geometrisia aiheita. Aurorankatu 9:n sisaankayntk kii^ssa). Lisaa suunnittelijasta kohdassa 37. Taidehalli, Nervanderinkatu 3 arkkitehdit JaH Eklund ja H tiding Ekelund, 1928 Suomen Taiteilijaseura sai 1916 kaupungilta tontin Nervanderinkadulta ja seuraavana vuonna Jarl Eklund voitti suunnittelukilpailunklassistisellaehdotuksellaan. Hanketta paastiinaloittamaan vasta l927,jolloinkutsukilpailunperusteellatilattiin piirustukset Jarl Eklundiltaja Hilding Ekelundilta yhdessa. R,akennuksen epasymmetrinen katujulkisivu kuvastaa ulospain sisatilan salijakoa. Taidehalli on 20-liivun klassismin paateoksia Suomessa, vaikka se jo osittain ilmentaakin fiinktionalismia. Nahtavissa on italialaisen kansanrakentamisen, architettura minoren vaikutus, kuten monissa Ekelundin 20-luvun toissa, mm. Toolon kirkossa. J r w? M A A. Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1

4 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 arkkitehti Usko Nystrom, 1911 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulkisivuissa on runsaasti koristeaiheita. Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 f'^arkkitehdit L. P.Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ''" '"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen 9mi: istaja. Puutarhat havitettiin lopuuisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset arkkitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskasta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- ^ kennus toimi vuosina kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- I ^ \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe. Maaston korkeusero nakyy myos Temppelikatu 1 :n talon julkisivussa ja korttelin pihoissa. Temppelikatu 1 edustaa myohaisjugendia, vaikka sisaltaakin klassisia elementteja. Julkisivuissa on koristellut klassistiset pilasterit kapiteeleineen. Monista Etu-T66l6n taloista loytyy antiikista peraisin olevia omamentteja, pilastereita, friiseja ym. rakennusosia - vanhaa kertaavien tyylien kaytossa niiden merkitys hamartyi ja niita on usein kaytetty pelkkana koristeena. Suomalainen yhteiskoulu, nyk. Museovirasto, Nervanderinkatu 13 arkkitehti Vaind Vahakallio Suomalaisen Yhteiskoulun entinen koulutalo on tyyiiltaan fiinktionalistinen. Gunnar Finne on veistanyt paasisaankaynnin Tiedonpuu-reliefit. Nykyisin talo on Museoviras- \ton kaytossa. Temppeliaukio Temppeliaukion kalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympariston puolustusjarjestelmaa. Suurta kirkkoa, temppelia, kallioille suuniteltiin asemakaavassa jo varhain, mutta kirkon rakentaminen tapahtui lopulta vasta 60-luvulla. Eduskun- ' tatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirenin kilpailuehdotuksen pohjaltaaloitettiinjo rakentaminen v. 1939, mutta sota keskeytti tyot. Toololaiset eivat olisi halunneet luopua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkia. Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin vaestonsuoja, laajennettu suoja on nykyaan tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunniteltaessa luotiin yhtenaista taustaa tulevalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaat kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja muodostavat samalla Oksasenkadulle paateaiheen. Portaat jouduttiin rakentamaan maaston hankalien korkeuserojen vuoksi. Temppelikatu 4A:ta valaisee kiinalaistienkinen lytity > Temppeliaukion kirkko arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turistinahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat peruskalliota ja louhittua kivea. AsOySammonkatul, Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunkikuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammonpuiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin kohoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistettyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuinarkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) muodostaa jatkeen kaareutuvalle Temppelikadulle lahes saumattomasti. Aikaisemmin rakennuksilla oli myos yhteneva tiilikatto, kunnes Temppelikatu 17:n katto muutettiin peltiseksiv OKO-pankin talo, Arkadiankatu 23 - Runeberginkatu 23 arkkitehti Toivo Paatela, 1932 Punatiilisessa Osuuspankkien keskuspankin paakonttorissa yhdistyvat klassismin ja funktionalismin piirteet 30-luvun urbaanille liiketaloarkkitehtuurille sopivalla arvokkaalla tavalla. Pankkitalo on sukua saman suunnittelijan Mikonkatu 9:ssa sijainneelle Atlas-pankille, mutta ilmentaajo enemman uutta tyylia, funkista. Rakennus on julkisivuistaan sopeutettu klassistisiin naapurirakennuksiin. Keltainen lippakioski Helsingin kaupungin rakennuskonttori arkkitehti Gunnar Taucher/Hilding Ekelund, lukujen tyyppikioski Myohaisfunktionalistinen isolippainen makeis-ja virvoitusjuomakioski edustaa reipasta 40-lukua. Kioskeja on sailynyt iloksemme kaytossajoitakin kappaleita. Samaan tyyppiin perustuvia kioskeja loytyy reitin varrelta Ostrobotnian kulmalta ja Mika Waltarin puistikosta. Helsingin kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, 1950 Kauppakorkeakoulun tontilla sijaitsivat 1890-luvulla pystytetyt koleraparakit. Vuosien varrella parakit palvelivat erilaisia kulkutauteja sairastavia seka myos tilapaisasuntoa tarvitsevia helsinkilaisia. Parakeissa toimi lisaksi poliisimaneesi, jonka tiloissa v perustettu Helsingin Kisa-Veikot sai talvisin harjoitella. Kauppakorkeakoulun rakentaminen ajoittui sodan jalkeiseen jalleenrakentamiskauteen. Sotavuosien yli jatkuneesta funktionalismista kertoo rakennuksen massoittelu erikorkuisine volyymeineen. Juhlasalin massa tyontyy sisapihan keskelle. Tiilijulkisivut ja reliefit liittavat arkkitehtuurin 40-luvun romanttiseen suuntaukseen. Kauppaa ja elinkeinoja kuvaavat reliefit ovat Michael Schilkinin vuodelta Nykyisin rakennus kuuluu kansainvaliseen docomomo-rekisteriin eli modemin arkkitehtuurin suojelukohteisiin. Tilat on peruskorjattu 1990-luvun lopulla.

5 arkkitehtuurikohteet IHMIM arkkitehtuurikohteet tlmllmm Svenska Handelshogskolan, Runeberginkatu 10 - Arkadiankatu 22 - Lapuankatu 1 - Perlionkatu 7 arkkitehti Kurt Simberg, Hankenin paarakennus edustaa 1950-iuvun korkeakoulurakentamista, jossa muodot ovat pelkistettyja. Runkorakenteena on kaytetty terasbetonia. Talo muodostaa yhdessa lahikortteleiden kanssa monipuolisen koulurakennuskokonaisuuden. Rakennus sisaisi valmistuttuaan varsinaisten opetustilojen lisaksi ylioppilaskunnan tiloja, ravintolan, pienen opiskelijakodin, henkilokunnan asuntoja seka vuokrattavaa toimistotilaa. Hanken on peruskorjattu 1990-luvun lopulla. TYLY, (Toolon ylaasteja lukio) Arkadiankatu 26 arkkitehdit Yrjd Sadeniemi, Hjalmar Aberg, Elli Ruuth 1930 Koulurakennus valmistui Suomalaisen poikalyseon, ent. Helsingin Koelyseon kayttoon. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, seka katu- etta pihajulkisivuissa on keskirisaliitit paatykolmioineen. Sisustuksen suunnitteli arkkitehti Elli Ruuth ja huonekalut valmistettiin Helsingin keskusvankilassa. Koulupihan terassointi graniittisine kivimuureineen kuuluu pihakokonaisuuteen. Rakennuksessa toimii nykyisin Etu-Toolon ylaaste ja lukio. Kayttoon jaanyt lyhenne TYLY tulee Toolon yhteislyseo -nimesta. Samaa tyylia edustaa viereisen tontin (Arkadiankatu 24 - Lapuankatu 2) Ruotsalaisen tyttokoulun rakennus, jossa sittemmin toimi pitkaan Ranskalais-suomalainen koulu. Koulutalot ovat samojen suurmittelijoiden piirtamiaja ne valmistuivatkin samanaikaisesti. Nykyisin Ruotsalaisen tyttokoulun rakennuksessa on Kauppakorkeakoulun tilo ja- Koulukortteliin sijoittuu myos funktionalistinen Ada Aijalan Koulu Osakeyhti- 6n talo {arkkitehti Armas Rankka, 1938), jossa toimi Arkadian yhteislyseo ja nykyaan Kapylan iltaoppikoulu. Koulukortteli taydentyi viela ravintolakoulu Perholla (arkkitehtiaarneervi, opetusravintola. ^ > Ilmarinkatu /957), jonka katutason kerroksessa toimii Umarinkadun yhtensisesss rakennusrivistossa nahtava klassistinen punatiiliarkkitehtuuri syntyi Etu-To6l6n toisen rakennusvaiheen aikana vuosina ja kukoisti viela 30-luvulla rakennettaessa Mechelininkadun taloja. Arkkitehdit omaksuivat vaihtelevia muuraustapoja Hollannista ja Saksasta. Umarinkadun jaarkadiankadun kulmatalon (ratennw^eitan O. J. Wiljanen, /92<S) sisaankaynteja reunustavat pilasterit ovat varsin erikoiset: tiilimuuraus kiertyy spiraalimaisesti ulospain. Umarinkadun ja Mechelininkadun korttelit ymparistoineen muodostavat ainutlaatuisen punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuuden. ^^cfc Chydenia, (Tyttonorssi) Ilmarinkatu Runeberginkatu arkkitehti Onni Tarjanne, 1923 Rakennus suunniteltiin Helsingin suomalaiselle Tyttonormaalilyseolle eli Tyttonorssille, joka oli perustettu v Arkkitehtina toimi YIeisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja, professori Onni Tarjanne (Tornqvist). Nykyisin koulutalossa on Kauppakorkeakoulun tiloja. Rakennus kuuluu Sammonpuistoa ymparoivaan tiiliarkkitehtuurikokonaisuuteen. Vainamoisenkatu Etu-Toolon liintiset korttelit rakennettiin paaosin vasta 1930-luvulla ja ne edustavat jo funktionalismin Mechelininkadun kuilusta aikakautta. siirrytaan Vainamoisenkadun puolelle rauhallisiin tunnelmiin - kolmikerroksisena rakennetulta kadulta avautuu pitkat nakymat kallioiden ja Vainamoisen kentan yli kohti Hietaniemen krematoriota ja hautausmaata. "...Uusi Helsinki, joka on kasvanut jo paljon suuremmaksi kuin vanhemmat osat Kaivopuisto, Katajanokka, Eira, Kruununhaka, tekee talonsa sileiksi kuin laatikot, kiinnittdd kuin kylpyammeita niiden kylkiin: jokaiselle perheelle oman parvekkeen, tai tydntad osan huoneesta ulos ikkunasta, niin ettd se muodostaa erddnlaisen kuistin..." ote Helvi Hamaiainen: Saadyllinen murhenaytelma As.Oy Pergolan porttikaytava. 9^29 Hietaniemen krematorion kappeli, Hietaniemenkatu - Krematoriontie arkkitehti Bertel Liljeqvlst, 1926 Krematorion kappelia kiertaa juhlallinen hevosenkengan muotoincn Krematoriontie. Vastustustakin herattanytpolttohautaustuli mahdolliseksi vuonna 1889,jolloinperustettiin Suomen ruumiinpolttoyhdistys, nykyinen Helsingin krematorioyhdistys. Krematorion piirustukset tilattiin Eliel Saariselta 1915, mutta suureellisen suunnitelman sijaan toteutettiin lopulta Bertel Liljeqvistin klassistinen, vaatimattomampi raken- Sammonkadun suuntainen nakyma Temppeliaukion kallioilta: oikealla asuintalo As Oy Sammonkatu 1, vasemmalla As Oy Helsingin Virkamies. As Oy Pergola Bost Ab, Vainamoisenkatu 29, '12^ arkkitehti Sven Kuhlefelt, 1934 As Oy Pergolan sisapihalla on pergolan kattama kiveys ja pihan suihkukaivossa iloitsee Felix Nylundin veistama kalapoikahahmo. Asunnoissa on erikoisia rahaa saastelematta tehtyja pikku mukavuuksia, kuten kattolsmmitys, milla valtetadn epaesteettiset patterit; ylosaukeavat ikkunat, ylimmissa asunnoissa kattoikkunat. 30- luvulla luksusta oli myos asuntojen jaakaapit. Talon jatehuolto tapahtui vaijerivetoisilla vaunuilla, jotka talonmies tyhjensi.

6 arkkitehtuurikohteet 9r5[^ Sonckin kortteli, Mechelininkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Eteiainen Hesperiankatu arkkitehti Lars Sonck, (Elias Paalanen. Vdino Toivio. Aarre Ekman, F. Aug. Virta, O. J. Wiljanen ). Museokadun loppupaan yhtenaiset korttelit kaartuvat kauniisti muodostaen harmonisen katutilan. Nk. Sonckin korttelin lapikuljettavassa avopihassa toteutuu Suomessa harvinainen suurkortteli, joita Etu-To61o6n pyrittiin alunperin rakentamaan. Lars Sonckin piirustusten mukaan toteutetuissa asuintaloissa on tasakorkea raystaslinja seka yhtenevat julkisivujen perusjaot ja aukotukset. Taloille antaa yksilollisyytta klassististen omamenttien ja koristeaiheiden varioiminen julkisivuissa. Sonckin 'oma yhtyma Ab Laurentius osti alunperin koko korttelin tontit, mutta joutui rahavaikeuksissa myymaan tontit yksityisille asuntoyhtioille. Talojen suuimittelijat noudattivat Soncin laatimia piirustuksia. As Oy Mursu, Museokatu 44, '.j arkkitehti W.G. Palmqvist Sonckin korttelia vastapaata on samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluva yhtenainen avokortteli. Museokatu 44:n piharakennuksessa toimi elokuvateatteri Cinema talon valmistumisesta alkaen. Talon alemmissakerroksissa toimi vuodesta -39 yieinen sauna. Molemmat ovat lopettaneet toimintansa, elokuvateatteri vasta 90-luvulla. ^ > Toolon viiskulma Caloniuksen kadun ja Runeberginkadun risteysta kutsutaan usein Toolon viiskulmaksi. ICulmatalon, joka toimii maamerkkina lahestyttaessa Runeberginkatua Taka-Toolon suunnasta, rakennuttivat Kansa ja Elanto yhdessa {arkkitehti Aarne Sarvela, laajennus 1929). Elannon talona tunnetun kulmatalon katolla oleva valomainos oli kaupunkikuvallisesti tarkea elementti. Muutaman puun elavoittama aukio katujen kulmauksessa on nimetty pakinoitsija Sasu Punasen mukaan. arkkitehtuurikohteet Elite j a Reitzin siiatio. As Oy Hesperiankatu 22, Eteiainen Hesperiankatu 22 - Apollonkatu 23 arkkitehti Jalmari Peltonen, 1938 Kortteli pysyi pitkaan rakentamattomina hankalan maaston vuoksi. Tonteilla sijaitsi muutamia Bergan huvila-alueen puutaloja. Etu-Toolon nuoriso huvitteli kallioilla rakentamalla talvisin hyppyrimakia jyrkkaan rinteeseen. Korttelin nuorin rakennus on Reitzin saation omistama tyyiikas fiankistalo, joka tunnetaan parhaiten taiteilijaravintola Elitesta. Talon rakennuttanut rakennusmestari Lauri Reitz ansaitsi gryndaamalla suuren omaisuuden, jonka han sijoitti taiteeseen ja antiikkiin. Perheen ylimman kerroksen asunnossa, joka on muutettu kotimuseoksi, on nahtavissa saation kokoelmat. Ravintola Elite on tullut tunnetuksi asiakkaistaan taiteilijakoti Lallukan asukkaista, joista Tauno Paloja Matti Pellonpaa ovat saaneet nimilaatat kantapoytaansa. Eliten sisustus on sailynyt lahes alkuperaisessa funkisasussa. Talossa toimi lisaksi Hesperiankadun puolella elokuvateatteri Ritz,joka muutettiin 80-luvulla biljardisaliksi. Eliten ulkoterassi on toiminut vuodesta -39, se oli ensimmaisia kortteliravintolan yhteyteen avattuja terasseja. Suosittu terassi ulottui ennen koko puistikkoon, nykyiselle Mika Waltarin muistomerkille saakka {Kuningasajatus, Veikko Hirvimdki 1985) Lallukan taiteilijakoti, Eteiainen Hesperiankatu 14-Apollonkatu 13 arkkitehti Gosta Juslen Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista jarjestettiin vuonna arkkitehtikilpailu, jonka perusteella toteutettiin Gosta Juslenin ehdotus. H:n muotoinen rakennus yitaa Apollonkadulta korttelin lapi Etelaiselle Hesperiankadulle. Katujen valinen korkeusero on perati 11 m, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki luvun rakentamisesta. Hesperiankadun puolelle sijoittuvat ateljeet nakyvatjulkisivussa. Samasta korttelista mainitsemisen arvoinen on viela Apollon yhteiskoulun rakennus, Apollonkatu \ Vdlikangas. /956),jonkakomeapaaportasnakyy lasiseinan lapi Minervanaukiolle. j o Olaus Petri-kyrkan, Minervankatu 6-Apollonkatu arkkitehti Ture Ryberg, 1932 Kirkko oli kuudes ulkomailla asuville ruotsalaisille rakennettu kirkko ja sai nimensa Ruotsin uskonpuhdistajan mukaan. Kirkon suunnittelija Ture Ryberg toimi Tukholman kuninkaallisen rakennushallituksen arkkitehtina. Sakraalirakennuksen askeettisuus viittaavarhaisrenessanssin Italiaan. Minervankadun puolella toimii vanhainkoti Olaus Petri -Hemmet (arkkitehdit Bertel Liljeqvlst ja Arne Helander, 1947). Puhelinkeskus, Runeberginkatu 43 - Apollonkatu 20 - Oksasenkatu 10 arkkitehti Lars Sonek 1915 ( ) Lars Sonck suunnitteli Korkeavuorenkadulle Helsingin Puhelinyhdistyksen talon ja samaan tyyliin jykevia puhelinkeskuksia ympari laajenevaa kaupunkia. Toolon puhelinkeskuksen vanhin osa on kapea erkkerijulkisivuinen rakennus Waltarin puistikon puolella. Sonck suunnitteli itse myos seuraavat laajennukset Oksasenkadun ja Runeberginkadun puolelle. Kokonaisuus on noppamainen raskaine raystaslinjoineen, symmetrisia erkkereita ja ikkunaryhmia koristavat jykevat ornamgntit, jotka kuuluvat varhaisempaan kansallisromanttiseen tyylikauteen. JSfc*' ^ 10 Toolon puhelinkeskus> :Karhulalon karhuveistos 11 Olaus Petri -kirkko Minervanaukiolla.

7 arkkitehtuurikohteet Minervaskolan (Privata Svenska Flickskolan i Helsingfors), Apollonkatu 12 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, 1929 Yksityisen tyttokoulun hienostunut arkkitehtuuri on niukahkoa 20-luvun klassismia ja kuuluu Eva Kuhlefeltin varhaistuotantoon. Minervanaukion puoleisen julkisivun medaljongit esittavat Apolloa ja Minervaa. Apollonmaen puoleisessajulkisivussa on lisaksi kaksi koulutyota kuvaavaa reliefia. Koulutalo rakennettiin v perustetulle ruotsinkieliselle tyttokoululle, joka 40-luvulla muutti nimensa Laguska skolaniksi. Koulutalon ja kirkon reunustama rauhallinen Minervanaukio on Etu-Toolon viehattavimpia paikkoja.. i arkkitehtuurikohteet Ml iff, r Kristuskyrkan, Vanrikki Stoolin katu 6.' rakennusmestaria.v. Willberg, 1928 Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tarkea, korkea tomi kohoaa maen paalla piirtaen piikin kaupungin silhuettiin. Vanrikki Stoolin kadun jaapollonkadun risteyksessa on aistittavissa ripaus romanttista nakemysta maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonc itse myos piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina , mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syista pienempi kirkko,jonka piirtaminen lankesi Atte Willbergille. Sanotaan, etta kirkon tomin esikuva loytyy Tukholman kaupungintalosta. Kristuskirkko kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle ja monitoimirakennukseen kuuluu lisaksi asuintaloja vanhainkoti. Aiemmin talossa toimi Concordia-sairaala. Punatiiliset, 20-luvun klassismia edustavat rakennukset, mukaan lukien asuintaloksi muutettu Tekniska laroverket, muodostavat arkkitehtonisesti ehjan kokonaisuuden Apollonmaelle. Kansanvalistusseuran talo, Museokatu 18 - Cygnaeuksenkatu 4 rakennusmestari Emil Svensson, 1912 Kansanvalistusseuran saation omistaman talon julkisivuissa on muutamia kansallisromanttisia kasvi-ja elainaiheita, joista karhu on erityisen suomalainen hahmo. Talo edustaa myohaisjugendia. Museokadun puoleinen paasisaankaynti on varsin huomiota herattavan suurieleinen. Asuintalo Tunturikatu I - Cygnaeuksenkatu 2 on myos Emil Svenssonin samaan aikaan valmistunut suunnittelutyo. Asuintalonjulkisivuja koristavat linnutja kavyt. Rakennusmestari Svensson oli tuottelias suunnittelija, joka vaikutti Etu-Toolon rakentamiseen seka 10-luvun, etta 20-luvun rakennusvaiheiden aikana. Tunturikatu tekee mutkan maaston korkeimmalla kohdalla. Nykays on jaanne asemakaavaehdotuksessa tavoitellusta epasaannollisesta, "keskiaikaisesta" kaupunkirakenteesta, jossa katutilaan luodaan keinotekoisesti vaihtelua ja yllatyksellisyytta. Tunturikatu 7 ja 4 muodostavat kadunpaatteet, mika on huomioitu asuintalojen massoittelussaja julkisivujen jasentelyssa. (ylia) ToeiSnkatu 7 Karhuaihe Kansanvalistusseuran talon julkisivussa > ^t^fc As Oy Tusculum Bost Ab, Toolonkatu 8 - Cygnaeuksenkatu 7 arkkitehti Gustaf Estlander, 1911 Kansallismuseon lahikorttelit valmistuivat kokonaan Etu-T6616n ensimmaisen rakennusvaiheen aikana 1910-luvun alussa. Tusculumin talo edustaa tyylillisesti myohaisjugendia samoin kuin koko Cygnaeuksenkadun samanaikaisesti rakennettu patka. Cygnaeuksenkadun puolella talon julkisivua on vedetty sisaanpain, jotta tontin teravaan kulmaan sijoittuville asunnoille on saatu tyydyttavat valaistusolosuhteet. Samaa keinoa on kaytetty muutamassa muussa ensimmaisen rakennusvaiheen asuintalossa. Bost AbToliigatan 7, Toolonkatu 7 arkkitehti Sigurd Frosterus, 1910 Tooloon. Katujulkisivuissa on kaytetty poikkeuksellisesti fajanssikaakeleita. Toolonkatu 7 valmistui ensimmaisena uuden kaavan mukaisena asuintalona Etu- Pihajulkisivu on katujulkisivua vapaamuotoisempi ja sommittelultaan jugendhenkisempi. Frosterus perusti itse talon rakentaneen yhtion vastavalmistuneeseen taloon. ja muutti perheineen Alvar Aalto asui nuorena arkkitehtiopiskelijana vuokralla eraassa talon asunnoista. Aallon kerrotaan olleen kuriton vuokralainen, joka jatti jalkeensa tussitahroja ja maksamattomia vuokria. Sigurd Frosterus ( ) suunnitteli myos asuintalon Toolonkatu 6:eenja Museokatu 3 :een, mutta hanen tunnetuin tyonsa Helsingissa on Stockmannin tavaratalon vanhin osa. Frosterus j oh ti Suomessa rationaalista, saksalaisvaikutteista arkkitehtuurinakokulmaa, joka ohjasi tyylillisesti jugendarkkitehtuurista 20-luvun klassismiin. Kansanvalistusseuran talon sisaankaynti Museokadulla Koristeaitie Nervanderink.5 > x2- Kouluty6ta kuvaava relief! Minervaskolanin julkisivussa. Krislus-kirkko on yksi Etu-T66lbn nakyvimmista maamerkeista > 13

8 Hhyiloiden T66I6,4- Etu-Toolon kaupunginosa rajoittuu lannessa Talvallahteen, idassa ' T66lonlahteen, pohjoisessa Hesperiankatuihin ja etelassa Rautatiekatuihin. T66I6 tunnettiin kylana jo 1500-luvulla ennen Helsingin kaupungin perustamista. Kylan on arveitu saaneen nimensa Toolojoesta 'PSJSuojoki). Viela 1700-luvun lopulla Toolo oli lahes rakentamaton alue, 4'v!jjonka malsemaa hallitsivat metsat, kalliot, haka-ja laidunmaat seka,suot. Ymparisto muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun maita otettiin, : yiljely-ja huvilakayttoon. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (F/a/Wah/), Hietakannas (Sandnas) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huvila-alueilla oli lukuisia vuokravilloja, joissa vahavarainen vaki asui tilvlisti. Kun Kansallismuseon rakentamista alettiin suunnitella, tekivat huolestuneet Tallgrenin vuokravillojen asukkaat senaatille anomuksen, jossa toivottlin museon tontilla olevien talojen sailyttamista viela muutamia vuosia, jottei yli 150 tyolaisperhetta jaisi asunnottomaksl. Huviloiden aika muokkasi malsemaa esikaupunkimaiseksi, puistotja puutarhat korvasivat metsat ja pellot. Yksityisten puutarhojen lisaksi Toolossa oil myos muutama suuri kauppapuutarha Leppasuon ja Arkadian alueilla. Venalaisten omistajien vuoksi puutarhoja kutsuttiin "ryssien kaalimalksi". Toolon alueelle sijoittui myos pienteollisuutta ja joitakin julkisia laitoksia, kuten venalainen sotllassairaala ja kaupungin koleraparakit. Tilliruukkl oil perustettu Tooloon jo vuonna 1643 vauhdittamaan kaupungin siirtoa Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle. Toolonlahdella sijaitsi sokeritehdas, Hesperian puistossa saippua-, suopa-ja kynttilatehdas, pelikorttitehdas seka sailyketehdas. Hietanlemessa toimi Sanduddin tapettitehdas ja Taivallahden pohjukassa teurastamo, jonne elaimet kuljetettiin nykyisen Museokadun tienoilla kulkenutta tieta pitkin. Arkadian alueella toimi myos 1900-luvun alkupuolella meijeri. Ensimmainen asemakaava Toolon alueelle syntyi kaupunglninsinoori Otto Ehrstromin johdolla jo vuonna 1883 tarpeesta ratkaista Helsingin tyovaeston asunto-ongelma. Suunnitelma perustui perinteiseen ruutukorttelimalliin, joka sovelfui varsin huonosti Toolon makiseen maastoon. Kritiikkia alueen ruutukaavoitusta kohtaan syntyi, kun itavaltalaisen Camillo Sitten edustama pittoresklin ja vaihtelevaan kaupunkikuvaan tahtaava suunnittelumalli tavoitti Suomen. Nuoren polven arkkitehti Lars Sonck aloltti vuonna 1898 lehtiklrjoituksellaan keskustelun, joka johll vanhan kaavan hylkaamiseen ja Suomen ensimmaisen asemakaavakilpailun jarjestamiseen. Kilpailu pidettiin , ja sen tuloksena lopullisen kaavan laativat Gustaf Nystrom ja Lars Sonck. Vuonna 1906 vahvistetusta asemakaavasta tuli synteesi, vanhemman ja uudemman arkkitehtisukupolven ajatuksista muokattu kompromissi, jossa Sonckin tavoittelema kaupunkikuvan yllatyksellisyys ja vaihtelevuus oil selvasti laimentunut, katujen linjoista oli tullut suoraviivaisempia ja korttelikoko oli kasvanut. Umplkorttelelhin perustuva yhtenainen kaupunkikuva saiiyi suunnlttelun kantavana ideana, vaikka rakentamlsen tyyii muuntui ajan myota. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Toolon kaavaa vuonna Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 20-luvun klassismia myos asemakaavoltus palasi saannolllsempiln muotoihin, akseleihin ja symmetriaan. suurkortteleiden kaupunginosa Yksi Toolon asemakaavan keskeisista tavoitteista oli valoisien ja avarlen suurkorttelipihojen luominen. Nystromin ja Sonckin kaavan vahvistamisen jalkeen asemakaavatoimlkunta hloi kortteleiden sisaisia rakennusrajoja tonttikohtaisesti maastoon soveltuvaksi. Main haluttiin varmlstaa, etta myos pihan puolen asunnot saisivat riittavasti valoa. Tonttikohtaislsta aidoista luopumista suositeltiin, mutta tarvlttaessa paatettiln sallia kevyet, enintaan metrin korkuiset aidat. Kaupungin uusi rakennusjarjestys, joka vahvlstettiln 1917, pyrki takaamaan suurkortteliidean toteutumisen: naapuritonttien yhteiset plhamaat sallittiin sopimuksella, joka tallennettiin maistraatin poytaklrjaan. Suurkortteliajatus pohjautui koko korttelin kokoiseen yhteiseen istutettuun piha-alueeseen - ideaan, joka ei koskaan toteutunut toisaalta tonttlen korkeuserojen vuoksi, toisaalta taloyhtloiden halusta aidata oma pihansa. Myohemmin plhoille sijoitetut autopalkat valtasivat useimpien taloyhtloiden tontit. Oikeastaan vain Mechelininkadun, Etelaisen Hesperiankadun, Runeberginkadun ja Museokadun rajoittama suurkortteli edustaa toteutuneenaja sailyneena kaunista ajatusta.. Vaikka vuoden 1883 asemakaava oli laadittu tyovaenasuntojen rakentamlseksi, ymmarrettiin plan Etu-Toolon tonttien arvonnousu kaupungin laajentuessa pohjoiseen. Tyovaen kaupunglnosaa alettiin jo vuosisadan alussa tyontaa kauas Vallilaan ja Etu-T66l66n suunniteltiinkin nytjulklsten rakennusten sljoittamlsta luvun huviloiden Toolossa valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja kasityon palveluksessa. Uusien kerrostalojen rakentamlsen myota alueesta muodostui virkamiesten ja keskiluokan tolmihenklloiden vakavarainen kaupunginosa. Kaupunkikuvaa tuli leimaamaan... porvarillinen arvokkuus, asunnot mitoitettiin valjemmiksl ja edustavimmat huoneet avattlin llmansuunnasta rlippumatta kadulle. _ Etu-Toolon tonttlen myynti ja rakentaminen tapahtui paaosin " perustajaurakointina. Ensimmainen tehokkaan rakentamis nkausi ajoittui 1910-luvun alkuun ja edusti tyylillisesti myohaisjiigendia. Asuntotuotanto hiipui vuosikymmenen lopulla ensimm'aista j., maailmansotaa seuranneen laman vuoksi, mutta vilkastuijalleenisluvun puolivalin aikoihin, jolloin tyyii-lhanteet olivat muuttutreet, Suuri osa asuintaloista suunniteltiin rakennusmestarien toimesta arkkitehltefo viitoittamaan tyyliin. Etu-T66l6n 1910-luvulla rakennettu asuntoarkkitehtuuri edustaa jo myohaisjugendia, koristeaiheet ovat maltillisia ja ennakolvat siirtymaa kohti 20-luvun klassisismia. Valstyvan jugendajan toololaistalojen julkisivut ovat muutamaa karhu- ja kapyalhetta lukuun ottamatta riisuttuja kansallisromanttisista alheista, koristeornamentit perustuvat paaosin abstrakteihin kuviolhin ja ikkunoiden seka erkkereiden sommittelu on saannolllsta. Rakentamlsen kaynnlstyessa uudelleen 1920-luvun puolivalissa, olivat arkkitehtuurin suuntaviivat muuttuneet. Etu-T66l6n katunakymille onkin tyypilllsta kahden tyyiikauden sopuisa lomittuminen. Kortteleiden arvokkaimmat kulmatontit on paaosin rakennettu 10-luvun alussa myohaisjugendtyyiiin ja niita yhdistavat kadunpatkat on taydennetty 20- luvun lopun klassisismia edustavilla rakennuksilla. Uusia vaikutteita haettiin niin antiikin klassisista pylvasjarjestelmista, renessanssista ja Italian kansanrakentamisesta kuin tutusta emplresta. Esikuvan monllle arkkitehtuurin ilmioille tarjosi Ruotsi, ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostettiin muutoinkin itsenaisyyden ensivuosikymmenlna. 15

9 Runsas rakentaminen edellytti valvontaa. Etu-T66l6ssa otettiin kayttoon uusi ylitenaistamiskeino vuoden 1923 jalkeen: tonttien ostajat joutuivat sitoutumaan korttelikohtaisesti vahvistettuihin julkisivukaavioihin. Tasta syysta moni Toolon 20-luvulla rakennetuista kadunpatkista noudattaa yhtenevaa kattokulmaa, raystaslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. Rakennukset ovat lahes poikkeuksetta 6-7 kerroksisia. Klassistinen tyyii antoi hedelmallisen pohjan yhtenaisyydelle, julkisivun sommittelu lahti katunakymasta - ei sisatilasta. Julkisivukaavioita laati Etu-T66loa varten muun muassa arkkitehti Birger Brunila, kaytanto jai pois vasta 30-luvun loppupuolella. Yhtenaisyys ei kuitenkaan merkinnyt tylsaa kaupunkikuvaa. Vaihtelevuus saiiyi niin kasityovaltaisen rakentamistavan kuin yksilollisen koristelunkin anslosta.jfc^^un kaupunkikuvasta on loydettavissa monia klassisia aiherta; r tlaljonkeja, frontoneita eli paatykolmioita, pilastereita ja orrt^mermeja. Koristelu on tavallis.mmwi": keskitetty kehystamaan ovia ja i k ^ u n p i t a,, 0 ' ; : ^..jotta tonttien paaluttajat jmmdrtdisivdt, ettd luonto on paras kotimme ja ettd kaikki, mikd tdhtdd sen kauneuden ja kikittelevdn vaihtelevaisuuden sdiiyttdmiseen on osaltaan kohottava esteettistd tunnetta ja vahvistava rakkautta kotiseutua ja omaa kaupunkia kohtaan." Lars Sonck artikkelissaan Modern vandalism: Helsingfors stadsplan, julkaistu v Camillo Sitten henkeen kirjoitetussa artikkelissa Sonck kritisoi insinoorien laatimia asemakaavoja. Herannvt keskustelu iohti looulta Suomen ehsimmaiseen asemakaavakilpailij p, ^nka pbhjalta^kaascitettiin Tpof&i:,;.. Omaperainen toololainen piirre on runsas-turrtmaksi pdlte&p tiilen kaytto puhtaakslmuuratuissa julkisivuissa. Vuosisadan vaihteessa oli tehty tiilijulkislvuja vain vahan. Syyna oil seka tuontitirlen korkea hinta etta punatiilen assosioltuminen teollisuusrakentamiseen. 2l>lwtilla jalleen suosituksl tulleen tiilirakentamisen esikuvana toimi hollatitilainen ja tanskalainen asuntoarkkitehtuuri. Tlilijulkislvuista tehtiln sileita ja;>' muurlmaisia, joita saannollisesti sommitellut ikkunat aukottavaf'.r;' Ornamentin ja korlstelun ksytt^tojoittui muurausteknilkoihip;1stiempi julkisivujen tarkastelu paljastaa niburareiden taituruuden,^;::c- Punatiilikaupunkiaj^oitittiin jo po-luvjjila synkaksi, mytf^p'ihan'pc^jst ovat aina purigmtaloissa vaateiksii^attuja; ^^^^_,^''" N -tslao-luvun kulues.sa-klafeastivfitif^liyffi'as^mansa, mutta perkistyi v^i,»\5'-r»*? vahitellen. Koristeaiheet muuttuivartyyiltellym/niksi ja silean seinapinnan ala rakennusten julkisivuissa kasvoi. Vuosikymmenen lopun tyylia on kutsuttu abstraktiksi, pelkistetyksitai riisutuksi klassismiksi, f T^Ma^sWrtyma funktioriaiismiin ei oilut suuri. Funkiksen toiminnasta ja ; rakennuksen sisaisista tarpeista lahteriyt, valoa ja hygieniaa korjis,tiiv«a<, (^j>jj^,^5.suunnittelu ehti vaikuttaa Etu-T66l6n viimeisiin, 30-luvulla - ' -rakennettuihin kortteleihin lahinna kaupunginosan lansi-ja : 'RDlHoislaidoilla, mutta puhkesi lois'tobn vasta Taka-Tooloa rakennettaessa. Vl;OR(ST0 ii Talonrakennustaita lirnj j»tadulla vuonna Rakennus^^tari llmari Tikan perh# tyorariflla. Lahde: Helsingin kaupungirsriuseon arkisto. > < kartta: Etu^dldn huvila- - asutuksen aij^an 1800-luvun " -l'-.. lopulla.

10 m oppaan suunnittelu: O Piritla Hannuia ja Marja Salonen, ArKkitehlitoimisto Hannuia & Saionen TOolO-Seura ry, oppaan vaiokuvat. ptirrokset ja graafinen suunnittelu: Piritta Hannuia ja Marja Saionen ', 2. painos vuonna 2006 ToOlci-Seura ry/ympsristcjtoimikunta Saanut Helsingin rakennusvalvonnan ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukea. lisaa tietoa: Ars Suomen (aide 4, 19G9, toim. Saime Sarajas-Korte & al., Weilin+Goas, Espoo, Ars Suomon (aide 5, 1990, toim. Saime Sarajas-Korte & au Weilin+GOOs, Espoo Hackzell, Kaija, Viertotlet^ itaan ja lanteen. Helsingin vanhoja korifeleita 3. Sanoma Osakeytitio, Hameenlinna Ilonen, An/i, 1990, Arkkitehtuunopas Helsinki. Espoo, Kauniainen. Vantaa. Otava, Moortiouse. Jonathan, Carapetian, Michael & Ahtoia-Moorhouse, Leena, 1987, Helsingin Jugendarkkitehtuuri Otava Nikuta, Riitta, 1981, YtitenSinen kaupunkikuva suomalaisen kaupunklrakentamisen ihanteistaja paam&arista, esimerkkein^ Helsingin Etu-T6ol6 ja uusi Valuta, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon in\/entoin!ikor(is(o. Etu-Todlo m O 0)

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta Eteläesplanadi 8 Helsinki ydinkeskusta Vuoden 2016 lopussa vapautuva arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa. Uuden käyttäjän tarpeen mukaan muunneltavia toimistotiloja 50 300 henkilön organisaatiolle.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Vuokraus: Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen, 0400-688 861 Mats Kuhlefelt, 0400-500 285 www.senaatinnotariaatti.fi Insinöörinkatu 7 B, 00880 Helsinki Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN 17.8.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / MINNA CANTHIN KATU 11 EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 10.6.2015 Minna Canthin katu 11 asemakaavan muutosehdotuksen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi 17.12.2007 Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi XI 174-1(Kyttälän kaupunginosa) osoite: Rautatienkatu 21 omistaja: kiinteistöosakeyhtiö Kansalliset Liikekiinteistöt

Lisätiedot