arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta
|
|
- Merja Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti-. kilpailu vmnna '^ luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtyksellisjjs, muttarnjostiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. m c
2
3 (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta arkkitehtuurikohteet 1 ^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34. arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen rakennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen v Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmasta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muistuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asemakaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna Paaovessa on nahtavissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus Hesperian puistossa sijaitsi 1800-luvun alkupuolelta ravintola Hesperia "Landhaus zum Vergniigen", jonka kanta-asiakkaaksi mainitaan mm. Aleksis Kivi 1860-luvulla. Puistossa toimi tuolloin myos tivoli. Kaksikerroksinen, puurakenteinen ravintolarakennus purettiin v. 1964, sita ennen se ehti toimia mm. koulunaja sairaalana. Finlandia-talon tontilla sijaitsi ennen rakentamista pallokentta, joua pelattiin mm. jaakiekkoa ja pesapalloa viela 60-luvulla. Finlandia-talo kongressisiipineen on ainoa toteutunut osa Alvar Aallon keskustasuunnitelmaa vuosilta Rakennuksen julkisivut ovat valkoista Carraran marmoriaja mustaa graniittia, marmorit uusittiin 1990-luvun lopulla. Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Karamzininkatu 2 arkkitehti E.B.Lohrmann Renessanssityyiinen huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesapaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin viela kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympariston kunnostamista englantilaisen puiston tapaan, ja huvilan puistosta sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytarpuoli Aurora Karamzin os. Stjemvall ( )jJ' kaunotarja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. enffiinoi keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Traskandan kartanossa. Jaatytaan varakkaaksi leskeksi toisesta avioliitostaan venalaisen Karamzinin kanssa han omistautui hyvantekevaisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen'1-^67. Karamzinin mukaan on nimetty seka Aurorankatu etta Karamzininkatu.^, / hfiror^' Hakasalmen huvilan olti^kaupunkis,89^5akaupunginmuseon haltuun se tuli vuonna Rakennuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria on sailynyt HelsingissaVairi muutam aharvoja esimerkkeja. Museokadun ja Aurorankadun nsteyksesta vol nahda yhtaaikaisesti useita julkisia rakennuksia: Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Soderlund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1919), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo. Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 arkkitehti Sigurd Frosterus Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevst sarttalle tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» koristeineen ja pilastereineen ovat myoh isjugendtyylisia., isustuksista mainittakooapaaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. syntysanat. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBtu 6 - Ediis <untakatu 1 arkkitehti J. S. Siren Lantisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa"v3rten. Edtjskuntataloa oli suunniteitu jo vuoden 1906 valtiopaivauudistul^isesta saakka. Oli kayty kakst arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkiritomejii Borg' Siren, Aberg -toimiston ehdotukselle. J. Si Sirenin toteutunut kuutiomaiseksi kiteyty^ nyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klas^ismia monumentaalisena. Edustan jyhkeat portaat ja pylvaikko viestivat vallasta ja.itsenaisyydesta ajattoman arkkitehtuurin keinoin. Eduskuntatalon suunnitteluja rakentaminen oli vuosicn mittainen projekti, jossa eri taiteen alojen edustajattekivatrakennuksesta kokonaistaideteoksen. "~ Eduskuntatalon ediistallc on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat. Eduskuntatalon takana sijaitsevan lisarakennuksen on suunnitellut Arlckit^htitoimisto Pitkanefi-Laiho-Raunio ja se on rakennettu vuosjna ^7-J, As Oy Aurorankatu 9, Aurorankafy*^ 5 rakennusmestari Emit SvensSoihi911 As Oy Ncrvanderinkatu 5, fvtlforankatu II - Nervanderinkatu 5 \ rakennusmestariemilsvensson, 1914 (korotus-33) Aurorankadun' asuintalojen myohaisjugendtyyiisissa julki- "Sivuissa on rurisaasti jugendiin kuuluvia elain-ja kasviaiheita seka JoTftassigmili) viittaavia geometrisia aiheita. Aurorankatu 9:n sisaankayntk kii^ssa). Lisaa suunnittelijasta kohdassa 37. Taidehalli, Nervanderinkatu 3 arkkitehdit JaH Eklund ja H tiding Ekelund, 1928 Suomen Taiteilijaseura sai 1916 kaupungilta tontin Nervanderinkadulta ja seuraavana vuonna Jarl Eklund voitti suunnittelukilpailunklassistisellaehdotuksellaan. Hanketta paastiinaloittamaan vasta l927,jolloinkutsukilpailunperusteellatilattiin piirustukset Jarl Eklundiltaja Hilding Ekelundilta yhdessa. R,akennuksen epasymmetrinen katujulkisivu kuvastaa ulospain sisatilan salijakoa. Taidehalli on 20-liivun klassismin paateoksia Suomessa, vaikka se jo osittain ilmentaakin fiinktionalismia. Nahtavissa on italialaisen kansanrakentamisen, architettura minoren vaikutus, kuten monissa Ekelundin 20-luvun toissa, mm. Toolon kirkossa. J r w? M A A. Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1
4 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 arkkitehti Usko Nystrom, 1911 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulkisivuissa on runsaasti koristeaiheita. Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 f'^arkkitehdit L. P.Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ''" '"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen 9mi: istaja. Puutarhat havitettiin lopuuisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset arkkitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskasta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- ^ kennus toimi vuosina kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- I ^ \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe. Maaston korkeusero nakyy myos Temppelikatu 1 :n talon julkisivussa ja korttelin pihoissa. Temppelikatu 1 edustaa myohaisjugendia, vaikka sisaltaakin klassisia elementteja. Julkisivuissa on koristellut klassistiset pilasterit kapiteeleineen. Monista Etu-T66l6n taloista loytyy antiikista peraisin olevia omamentteja, pilastereita, friiseja ym. rakennusosia - vanhaa kertaavien tyylien kaytossa niiden merkitys hamartyi ja niita on usein kaytetty pelkkana koristeena. Suomalainen yhteiskoulu, nyk. Museovirasto, Nervanderinkatu 13 arkkitehti Vaind Vahakallio Suomalaisen Yhteiskoulun entinen koulutalo on tyyiiltaan fiinktionalistinen. Gunnar Finne on veistanyt paasisaankaynnin Tiedonpuu-reliefit. Nykyisin talo on Museoviras- \ton kaytossa. Temppeliaukio Temppeliaukion kalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympariston puolustusjarjestelmaa. Suurta kirkkoa, temppelia, kallioille suuniteltiin asemakaavassa jo varhain, mutta kirkon rakentaminen tapahtui lopulta vasta 60-luvulla. Eduskun- ' tatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirenin kilpailuehdotuksen pohjaltaaloitettiinjo rakentaminen v. 1939, mutta sota keskeytti tyot. Toololaiset eivat olisi halunneet luopua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkia. Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin vaestonsuoja, laajennettu suoja on nykyaan tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunniteltaessa luotiin yhtenaista taustaa tulevalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaat kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja muodostavat samalla Oksasenkadulle paateaiheen. Portaat jouduttiin rakentamaan maaston hankalien korkeuserojen vuoksi. Temppelikatu 4A:ta valaisee kiinalaistienkinen lytity > Temppeliaukion kirkko arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turistinahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat peruskalliota ja louhittua kivea. AsOySammonkatul, Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunkikuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammonpuiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin kohoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistettyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuinarkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) muodostaa jatkeen kaareutuvalle Temppelikadulle lahes saumattomasti. Aikaisemmin rakennuksilla oli myos yhteneva tiilikatto, kunnes Temppelikatu 17:n katto muutettiin peltiseksiv OKO-pankin talo, Arkadiankatu 23 - Runeberginkatu 23 arkkitehti Toivo Paatela, 1932 Punatiilisessa Osuuspankkien keskuspankin paakonttorissa yhdistyvat klassismin ja funktionalismin piirteet 30-luvun urbaanille liiketaloarkkitehtuurille sopivalla arvokkaalla tavalla. Pankkitalo on sukua saman suunnittelijan Mikonkatu 9:ssa sijainneelle Atlas-pankille, mutta ilmentaajo enemman uutta tyylia, funkista. Rakennus on julkisivuistaan sopeutettu klassistisiin naapurirakennuksiin. Keltainen lippakioski Helsingin kaupungin rakennuskonttori arkkitehti Gunnar Taucher/Hilding Ekelund, lukujen tyyppikioski Myohaisfunktionalistinen isolippainen makeis-ja virvoitusjuomakioski edustaa reipasta 40-lukua. Kioskeja on sailynyt iloksemme kaytossajoitakin kappaleita. Samaan tyyppiin perustuvia kioskeja loytyy reitin varrelta Ostrobotnian kulmalta ja Mika Waltarin puistikosta. Helsingin kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, 1950 Kauppakorkeakoulun tontilla sijaitsivat 1890-luvulla pystytetyt koleraparakit. Vuosien varrella parakit palvelivat erilaisia kulkutauteja sairastavia seka myos tilapaisasuntoa tarvitsevia helsinkilaisia. Parakeissa toimi lisaksi poliisimaneesi, jonka tiloissa v perustettu Helsingin Kisa-Veikot sai talvisin harjoitella. Kauppakorkeakoulun rakentaminen ajoittui sodan jalkeiseen jalleenrakentamiskauteen. Sotavuosien yli jatkuneesta funktionalismista kertoo rakennuksen massoittelu erikorkuisine volyymeineen. Juhlasalin massa tyontyy sisapihan keskelle. Tiilijulkisivut ja reliefit liittavat arkkitehtuurin 40-luvun romanttiseen suuntaukseen. Kauppaa ja elinkeinoja kuvaavat reliefit ovat Michael Schilkinin vuodelta Nykyisin rakennus kuuluu kansainvaliseen docomomo-rekisteriin eli modemin arkkitehtuurin suojelukohteisiin. Tilat on peruskorjattu 1990-luvun lopulla.
5 arkkitehtuurikohteet IHMIM arkkitehtuurikohteet tlmllmm Svenska Handelshogskolan, Runeberginkatu 10 - Arkadiankatu 22 - Lapuankatu 1 - Perlionkatu 7 arkkitehti Kurt Simberg, Hankenin paarakennus edustaa 1950-iuvun korkeakoulurakentamista, jossa muodot ovat pelkistettyja. Runkorakenteena on kaytetty terasbetonia. Talo muodostaa yhdessa lahikortteleiden kanssa monipuolisen koulurakennuskokonaisuuden. Rakennus sisaisi valmistuttuaan varsinaisten opetustilojen lisaksi ylioppilaskunnan tiloja, ravintolan, pienen opiskelijakodin, henkilokunnan asuntoja seka vuokrattavaa toimistotilaa. Hanken on peruskorjattu 1990-luvun lopulla. TYLY, (Toolon ylaasteja lukio) Arkadiankatu 26 arkkitehdit Yrjd Sadeniemi, Hjalmar Aberg, Elli Ruuth 1930 Koulurakennus valmistui Suomalaisen poikalyseon, ent. Helsingin Koelyseon kayttoon. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, seka katu- etta pihajulkisivuissa on keskirisaliitit paatykolmioineen. Sisustuksen suunnitteli arkkitehti Elli Ruuth ja huonekalut valmistettiin Helsingin keskusvankilassa. Koulupihan terassointi graniittisine kivimuureineen kuuluu pihakokonaisuuteen. Rakennuksessa toimii nykyisin Etu-Toolon ylaaste ja lukio. Kayttoon jaanyt lyhenne TYLY tulee Toolon yhteislyseo -nimesta. Samaa tyylia edustaa viereisen tontin (Arkadiankatu 24 - Lapuankatu 2) Ruotsalaisen tyttokoulun rakennus, jossa sittemmin toimi pitkaan Ranskalais-suomalainen koulu. Koulutalot ovat samojen suurmittelijoiden piirtamiaja ne valmistuivatkin samanaikaisesti. Nykyisin Ruotsalaisen tyttokoulun rakennuksessa on Kauppakorkeakoulun tilo ja- Koulukortteliin sijoittuu myos funktionalistinen Ada Aijalan Koulu Osakeyhti- 6n talo {arkkitehti Armas Rankka, 1938), jossa toimi Arkadian yhteislyseo ja nykyaan Kapylan iltaoppikoulu. Koulukortteli taydentyi viela ravintolakoulu Perholla (arkkitehtiaarneervi, opetusravintola. ^ > Ilmarinkatu /957), jonka katutason kerroksessa toimii Umarinkadun yhtensisesss rakennusrivistossa nahtava klassistinen punatiiliarkkitehtuuri syntyi Etu-To6l6n toisen rakennusvaiheen aikana vuosina ja kukoisti viela 30-luvulla rakennettaessa Mechelininkadun taloja. Arkkitehdit omaksuivat vaihtelevia muuraustapoja Hollannista ja Saksasta. Umarinkadun jaarkadiankadun kulmatalon (ratennw^eitan O. J. Wiljanen, /92<S) sisaankaynteja reunustavat pilasterit ovat varsin erikoiset: tiilimuuraus kiertyy spiraalimaisesti ulospain. Umarinkadun ja Mechelininkadun korttelit ymparistoineen muodostavat ainutlaatuisen punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuuden. ^^cfc Chydenia, (Tyttonorssi) Ilmarinkatu Runeberginkatu arkkitehti Onni Tarjanne, 1923 Rakennus suunniteltiin Helsingin suomalaiselle Tyttonormaalilyseolle eli Tyttonorssille, joka oli perustettu v Arkkitehtina toimi YIeisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja, professori Onni Tarjanne (Tornqvist). Nykyisin koulutalossa on Kauppakorkeakoulun tiloja. Rakennus kuuluu Sammonpuistoa ymparoivaan tiiliarkkitehtuurikokonaisuuteen. Vainamoisenkatu Etu-Toolon liintiset korttelit rakennettiin paaosin vasta 1930-luvulla ja ne edustavat jo funktionalismin Mechelininkadun kuilusta aikakautta. siirrytaan Vainamoisenkadun puolelle rauhallisiin tunnelmiin - kolmikerroksisena rakennetulta kadulta avautuu pitkat nakymat kallioiden ja Vainamoisen kentan yli kohti Hietaniemen krematoriota ja hautausmaata. "...Uusi Helsinki, joka on kasvanut jo paljon suuremmaksi kuin vanhemmat osat Kaivopuisto, Katajanokka, Eira, Kruununhaka, tekee talonsa sileiksi kuin laatikot, kiinnittdd kuin kylpyammeita niiden kylkiin: jokaiselle perheelle oman parvekkeen, tai tydntad osan huoneesta ulos ikkunasta, niin ettd se muodostaa erddnlaisen kuistin..." ote Helvi Hamaiainen: Saadyllinen murhenaytelma As.Oy Pergolan porttikaytava. 9^29 Hietaniemen krematorion kappeli, Hietaniemenkatu - Krematoriontie arkkitehti Bertel Liljeqvlst, 1926 Krematorion kappelia kiertaa juhlallinen hevosenkengan muotoincn Krematoriontie. Vastustustakin herattanytpolttohautaustuli mahdolliseksi vuonna 1889,jolloinperustettiin Suomen ruumiinpolttoyhdistys, nykyinen Helsingin krematorioyhdistys. Krematorion piirustukset tilattiin Eliel Saariselta 1915, mutta suureellisen suunnitelman sijaan toteutettiin lopulta Bertel Liljeqvistin klassistinen, vaatimattomampi raken- Sammonkadun suuntainen nakyma Temppeliaukion kallioilta: oikealla asuintalo As Oy Sammonkatu 1, vasemmalla As Oy Helsingin Virkamies. As Oy Pergola Bost Ab, Vainamoisenkatu 29, '12^ arkkitehti Sven Kuhlefelt, 1934 As Oy Pergolan sisapihalla on pergolan kattama kiveys ja pihan suihkukaivossa iloitsee Felix Nylundin veistama kalapoikahahmo. Asunnoissa on erikoisia rahaa saastelematta tehtyja pikku mukavuuksia, kuten kattolsmmitys, milla valtetadn epaesteettiset patterit; ylosaukeavat ikkunat, ylimmissa asunnoissa kattoikkunat. 30- luvulla luksusta oli myos asuntojen jaakaapit. Talon jatehuolto tapahtui vaijerivetoisilla vaunuilla, jotka talonmies tyhjensi.
6 arkkitehtuurikohteet 9r5[^ Sonckin kortteli, Mechelininkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Eteiainen Hesperiankatu arkkitehti Lars Sonck, (Elias Paalanen. Vdino Toivio. Aarre Ekman, F. Aug. Virta, O. J. Wiljanen ). Museokadun loppupaan yhtenaiset korttelit kaartuvat kauniisti muodostaen harmonisen katutilan. Nk. Sonckin korttelin lapikuljettavassa avopihassa toteutuu Suomessa harvinainen suurkortteli, joita Etu-To61o6n pyrittiin alunperin rakentamaan. Lars Sonckin piirustusten mukaan toteutetuissa asuintaloissa on tasakorkea raystaslinja seka yhtenevat julkisivujen perusjaot ja aukotukset. Taloille antaa yksilollisyytta klassististen omamenttien ja koristeaiheiden varioiminen julkisivuissa. Sonckin 'oma yhtyma Ab Laurentius osti alunperin koko korttelin tontit, mutta joutui rahavaikeuksissa myymaan tontit yksityisille asuntoyhtioille. Talojen suuimittelijat noudattivat Soncin laatimia piirustuksia. As Oy Mursu, Museokatu 44, '.j arkkitehti W.G. Palmqvist Sonckin korttelia vastapaata on samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluva yhtenainen avokortteli. Museokatu 44:n piharakennuksessa toimi elokuvateatteri Cinema talon valmistumisesta alkaen. Talon alemmissakerroksissa toimi vuodesta -39 yieinen sauna. Molemmat ovat lopettaneet toimintansa, elokuvateatteri vasta 90-luvulla. ^ > Toolon viiskulma Caloniuksen kadun ja Runeberginkadun risteysta kutsutaan usein Toolon viiskulmaksi. ICulmatalon, joka toimii maamerkkina lahestyttaessa Runeberginkatua Taka-Toolon suunnasta, rakennuttivat Kansa ja Elanto yhdessa {arkkitehti Aarne Sarvela, laajennus 1929). Elannon talona tunnetun kulmatalon katolla oleva valomainos oli kaupunkikuvallisesti tarkea elementti. Muutaman puun elavoittama aukio katujen kulmauksessa on nimetty pakinoitsija Sasu Punasen mukaan. arkkitehtuurikohteet Elite j a Reitzin siiatio. As Oy Hesperiankatu 22, Eteiainen Hesperiankatu 22 - Apollonkatu 23 arkkitehti Jalmari Peltonen, 1938 Kortteli pysyi pitkaan rakentamattomina hankalan maaston vuoksi. Tonteilla sijaitsi muutamia Bergan huvila-alueen puutaloja. Etu-Toolon nuoriso huvitteli kallioilla rakentamalla talvisin hyppyrimakia jyrkkaan rinteeseen. Korttelin nuorin rakennus on Reitzin saation omistama tyyiikas fiankistalo, joka tunnetaan parhaiten taiteilijaravintola Elitesta. Talon rakennuttanut rakennusmestari Lauri Reitz ansaitsi gryndaamalla suuren omaisuuden, jonka han sijoitti taiteeseen ja antiikkiin. Perheen ylimman kerroksen asunnossa, joka on muutettu kotimuseoksi, on nahtavissa saation kokoelmat. Ravintola Elite on tullut tunnetuksi asiakkaistaan taiteilijakoti Lallukan asukkaista, joista Tauno Paloja Matti Pellonpaa ovat saaneet nimilaatat kantapoytaansa. Eliten sisustus on sailynyt lahes alkuperaisessa funkisasussa. Talossa toimi lisaksi Hesperiankadun puolella elokuvateatteri Ritz,joka muutettiin 80-luvulla biljardisaliksi. Eliten ulkoterassi on toiminut vuodesta -39, se oli ensimmaisia kortteliravintolan yhteyteen avattuja terasseja. Suosittu terassi ulottui ennen koko puistikkoon, nykyiselle Mika Waltarin muistomerkille saakka {Kuningasajatus, Veikko Hirvimdki 1985) Lallukan taiteilijakoti, Eteiainen Hesperiankatu 14-Apollonkatu 13 arkkitehti Gosta Juslen Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista jarjestettiin vuonna arkkitehtikilpailu, jonka perusteella toteutettiin Gosta Juslenin ehdotus. H:n muotoinen rakennus yitaa Apollonkadulta korttelin lapi Etelaiselle Hesperiankadulle. Katujen valinen korkeusero on perati 11 m, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki luvun rakentamisesta. Hesperiankadun puolelle sijoittuvat ateljeet nakyvatjulkisivussa. Samasta korttelista mainitsemisen arvoinen on viela Apollon yhteiskoulun rakennus, Apollonkatu \ Vdlikangas. /956),jonkakomeapaaportasnakyy lasiseinan lapi Minervanaukiolle. j o Olaus Petri-kyrkan, Minervankatu 6-Apollonkatu arkkitehti Ture Ryberg, 1932 Kirkko oli kuudes ulkomailla asuville ruotsalaisille rakennettu kirkko ja sai nimensa Ruotsin uskonpuhdistajan mukaan. Kirkon suunnittelija Ture Ryberg toimi Tukholman kuninkaallisen rakennushallituksen arkkitehtina. Sakraalirakennuksen askeettisuus viittaavarhaisrenessanssin Italiaan. Minervankadun puolella toimii vanhainkoti Olaus Petri -Hemmet (arkkitehdit Bertel Liljeqvlst ja Arne Helander, 1947). Puhelinkeskus, Runeberginkatu 43 - Apollonkatu 20 - Oksasenkatu 10 arkkitehti Lars Sonek 1915 ( ) Lars Sonck suunnitteli Korkeavuorenkadulle Helsingin Puhelinyhdistyksen talon ja samaan tyyliin jykevia puhelinkeskuksia ympari laajenevaa kaupunkia. Toolon puhelinkeskuksen vanhin osa on kapea erkkerijulkisivuinen rakennus Waltarin puistikon puolella. Sonck suunnitteli itse myos seuraavat laajennukset Oksasenkadun ja Runeberginkadun puolelle. Kokonaisuus on noppamainen raskaine raystaslinjoineen, symmetrisia erkkereita ja ikkunaryhmia koristavat jykevat ornamgntit, jotka kuuluvat varhaisempaan kansallisromanttiseen tyylikauteen. JSfc*' ^ 10 Toolon puhelinkeskus> :Karhulalon karhuveistos 11 Olaus Petri -kirkko Minervanaukiolla.
7 arkkitehtuurikohteet Minervaskolan (Privata Svenska Flickskolan i Helsingfors), Apollonkatu 12 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, 1929 Yksityisen tyttokoulun hienostunut arkkitehtuuri on niukahkoa 20-luvun klassismia ja kuuluu Eva Kuhlefeltin varhaistuotantoon. Minervanaukion puoleisen julkisivun medaljongit esittavat Apolloa ja Minervaa. Apollonmaen puoleisessajulkisivussa on lisaksi kaksi koulutyota kuvaavaa reliefia. Koulutalo rakennettiin v perustetulle ruotsinkieliselle tyttokoululle, joka 40-luvulla muutti nimensa Laguska skolaniksi. Koulutalon ja kirkon reunustama rauhallinen Minervanaukio on Etu-Toolon viehattavimpia paikkoja.. i arkkitehtuurikohteet Ml iff, r Kristuskyrkan, Vanrikki Stoolin katu 6.' rakennusmestaria.v. Willberg, 1928 Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tarkea, korkea tomi kohoaa maen paalla piirtaen piikin kaupungin silhuettiin. Vanrikki Stoolin kadun jaapollonkadun risteyksessa on aistittavissa ripaus romanttista nakemysta maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonc itse myos piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina , mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syista pienempi kirkko,jonka piirtaminen lankesi Atte Willbergille. Sanotaan, etta kirkon tomin esikuva loytyy Tukholman kaupungintalosta. Kristuskirkko kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle ja monitoimirakennukseen kuuluu lisaksi asuintaloja vanhainkoti. Aiemmin talossa toimi Concordia-sairaala. Punatiiliset, 20-luvun klassismia edustavat rakennukset, mukaan lukien asuintaloksi muutettu Tekniska laroverket, muodostavat arkkitehtonisesti ehjan kokonaisuuden Apollonmaelle. Kansanvalistusseuran talo, Museokatu 18 - Cygnaeuksenkatu 4 rakennusmestari Emil Svensson, 1912 Kansanvalistusseuran saation omistaman talon julkisivuissa on muutamia kansallisromanttisia kasvi-ja elainaiheita, joista karhu on erityisen suomalainen hahmo. Talo edustaa myohaisjugendia. Museokadun puoleinen paasisaankaynti on varsin huomiota herattavan suurieleinen. Asuintalo Tunturikatu I - Cygnaeuksenkatu 2 on myos Emil Svenssonin samaan aikaan valmistunut suunnittelutyo. Asuintalonjulkisivuja koristavat linnutja kavyt. Rakennusmestari Svensson oli tuottelias suunnittelija, joka vaikutti Etu-Toolon rakentamiseen seka 10-luvun, etta 20-luvun rakennusvaiheiden aikana. Tunturikatu tekee mutkan maaston korkeimmalla kohdalla. Nykays on jaanne asemakaavaehdotuksessa tavoitellusta epasaannollisesta, "keskiaikaisesta" kaupunkirakenteesta, jossa katutilaan luodaan keinotekoisesti vaihtelua ja yllatyksellisyytta. Tunturikatu 7 ja 4 muodostavat kadunpaatteet, mika on huomioitu asuintalojen massoittelussaja julkisivujen jasentelyssa. (ylia) ToeiSnkatu 7 Karhuaihe Kansanvalistusseuran talon julkisivussa > ^t^fc As Oy Tusculum Bost Ab, Toolonkatu 8 - Cygnaeuksenkatu 7 arkkitehti Gustaf Estlander, 1911 Kansallismuseon lahikorttelit valmistuivat kokonaan Etu-T6616n ensimmaisen rakennusvaiheen aikana 1910-luvun alussa. Tusculumin talo edustaa tyylillisesti myohaisjugendia samoin kuin koko Cygnaeuksenkadun samanaikaisesti rakennettu patka. Cygnaeuksenkadun puolella talon julkisivua on vedetty sisaanpain, jotta tontin teravaan kulmaan sijoittuville asunnoille on saatu tyydyttavat valaistusolosuhteet. Samaa keinoa on kaytetty muutamassa muussa ensimmaisen rakennusvaiheen asuintalossa. Bost AbToliigatan 7, Toolonkatu 7 arkkitehti Sigurd Frosterus, 1910 Tooloon. Katujulkisivuissa on kaytetty poikkeuksellisesti fajanssikaakeleita. Toolonkatu 7 valmistui ensimmaisena uuden kaavan mukaisena asuintalona Etu- Pihajulkisivu on katujulkisivua vapaamuotoisempi ja sommittelultaan jugendhenkisempi. Frosterus perusti itse talon rakentaneen yhtion vastavalmistuneeseen taloon. ja muutti perheineen Alvar Aalto asui nuorena arkkitehtiopiskelijana vuokralla eraassa talon asunnoista. Aallon kerrotaan olleen kuriton vuokralainen, joka jatti jalkeensa tussitahroja ja maksamattomia vuokria. Sigurd Frosterus ( ) suunnitteli myos asuintalon Toolonkatu 6:eenja Museokatu 3 :een, mutta hanen tunnetuin tyonsa Helsingissa on Stockmannin tavaratalon vanhin osa. Frosterus j oh ti Suomessa rationaalista, saksalaisvaikutteista arkkitehtuurinakokulmaa, joka ohjasi tyylillisesti jugendarkkitehtuurista 20-luvun klassismiin. Kansanvalistusseuran talon sisaankaynti Museokadulla Koristeaitie Nervanderink.5 > x2- Kouluty6ta kuvaava relief! Minervaskolanin julkisivussa. Krislus-kirkko on yksi Etu-T66lbn nakyvimmista maamerkeista > 13
8 Hhyiloiden T66I6,4- Etu-Toolon kaupunginosa rajoittuu lannessa Talvallahteen, idassa ' T66lonlahteen, pohjoisessa Hesperiankatuihin ja etelassa Rautatiekatuihin. T66I6 tunnettiin kylana jo 1500-luvulla ennen Helsingin kaupungin perustamista. Kylan on arveitu saaneen nimensa Toolojoesta 'PSJSuojoki). Viela 1700-luvun lopulla Toolo oli lahes rakentamaton alue, 4'v!jjonka malsemaa hallitsivat metsat, kalliot, haka-ja laidunmaat seka,suot. Ymparisto muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun maita otettiin, : yiljely-ja huvilakayttoon. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (F/a/Wah/), Hietakannas (Sandnas) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huvila-alueilla oli lukuisia vuokravilloja, joissa vahavarainen vaki asui tilvlisti. Kun Kansallismuseon rakentamista alettiin suunnitella, tekivat huolestuneet Tallgrenin vuokravillojen asukkaat senaatille anomuksen, jossa toivottlin museon tontilla olevien talojen sailyttamista viela muutamia vuosia, jottei yli 150 tyolaisperhetta jaisi asunnottomaksl. Huviloiden aika muokkasi malsemaa esikaupunkimaiseksi, puistotja puutarhat korvasivat metsat ja pellot. Yksityisten puutarhojen lisaksi Toolossa oil myos muutama suuri kauppapuutarha Leppasuon ja Arkadian alueilla. Venalaisten omistajien vuoksi puutarhoja kutsuttiin "ryssien kaalimalksi". Toolon alueelle sijoittui myos pienteollisuutta ja joitakin julkisia laitoksia, kuten venalainen sotllassairaala ja kaupungin koleraparakit. Tilliruukkl oil perustettu Tooloon jo vuonna 1643 vauhdittamaan kaupungin siirtoa Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle. Toolonlahdella sijaitsi sokeritehdas, Hesperian puistossa saippua-, suopa-ja kynttilatehdas, pelikorttitehdas seka sailyketehdas. Hietanlemessa toimi Sanduddin tapettitehdas ja Taivallahden pohjukassa teurastamo, jonne elaimet kuljetettiin nykyisen Museokadun tienoilla kulkenutta tieta pitkin. Arkadian alueella toimi myos 1900-luvun alkupuolella meijeri. Ensimmainen asemakaava Toolon alueelle syntyi kaupunglninsinoori Otto Ehrstromin johdolla jo vuonna 1883 tarpeesta ratkaista Helsingin tyovaeston asunto-ongelma. Suunnitelma perustui perinteiseen ruutukorttelimalliin, joka sovelfui varsin huonosti Toolon makiseen maastoon. Kritiikkia alueen ruutukaavoitusta kohtaan syntyi, kun itavaltalaisen Camillo Sitten edustama pittoresklin ja vaihtelevaan kaupunkikuvaan tahtaava suunnittelumalli tavoitti Suomen. Nuoren polven arkkitehti Lars Sonck aloltti vuonna 1898 lehtiklrjoituksellaan keskustelun, joka johll vanhan kaavan hylkaamiseen ja Suomen ensimmaisen asemakaavakilpailun jarjestamiseen. Kilpailu pidettiin , ja sen tuloksena lopullisen kaavan laativat Gustaf Nystrom ja Lars Sonck. Vuonna 1906 vahvistetusta asemakaavasta tuli synteesi, vanhemman ja uudemman arkkitehtisukupolven ajatuksista muokattu kompromissi, jossa Sonckin tavoittelema kaupunkikuvan yllatyksellisyys ja vaihtelevuus oil selvasti laimentunut, katujen linjoista oli tullut suoraviivaisempia ja korttelikoko oli kasvanut. Umplkorttelelhin perustuva yhtenainen kaupunkikuva saiiyi suunnlttelun kantavana ideana, vaikka rakentamlsen tyyii muuntui ajan myota. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Toolon kaavaa vuonna Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 20-luvun klassismia myos asemakaavoltus palasi saannolllsempiln muotoihin, akseleihin ja symmetriaan. suurkortteleiden kaupunginosa Yksi Toolon asemakaavan keskeisista tavoitteista oli valoisien ja avarlen suurkorttelipihojen luominen. Nystromin ja Sonckin kaavan vahvistamisen jalkeen asemakaavatoimlkunta hloi kortteleiden sisaisia rakennusrajoja tonttikohtaisesti maastoon soveltuvaksi. Main haluttiin varmlstaa, etta myos pihan puolen asunnot saisivat riittavasti valoa. Tonttikohtaislsta aidoista luopumista suositeltiin, mutta tarvlttaessa paatettiln sallia kevyet, enintaan metrin korkuiset aidat. Kaupungin uusi rakennusjarjestys, joka vahvlstettiln 1917, pyrki takaamaan suurkortteliidean toteutumisen: naapuritonttien yhteiset plhamaat sallittiin sopimuksella, joka tallennettiin maistraatin poytaklrjaan. Suurkortteliajatus pohjautui koko korttelin kokoiseen yhteiseen istutettuun piha-alueeseen - ideaan, joka ei koskaan toteutunut toisaalta tonttlen korkeuserojen vuoksi, toisaalta taloyhtloiden halusta aidata oma pihansa. Myohemmin plhoille sijoitetut autopalkat valtasivat useimpien taloyhtloiden tontit. Oikeastaan vain Mechelininkadun, Etelaisen Hesperiankadun, Runeberginkadun ja Museokadun rajoittama suurkortteli edustaa toteutuneenaja sailyneena kaunista ajatusta.. Vaikka vuoden 1883 asemakaava oli laadittu tyovaenasuntojen rakentamlseksi, ymmarrettiin plan Etu-Toolon tonttien arvonnousu kaupungin laajentuessa pohjoiseen. Tyovaen kaupunglnosaa alettiin jo vuosisadan alussa tyontaa kauas Vallilaan ja Etu-T66l66n suunniteltiinkin nytjulklsten rakennusten sljoittamlsta luvun huviloiden Toolossa valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja kasityon palveluksessa. Uusien kerrostalojen rakentamlsen myota alueesta muodostui virkamiesten ja keskiluokan tolmihenklloiden vakavarainen kaupunginosa. Kaupunkikuvaa tuli leimaamaan... porvarillinen arvokkuus, asunnot mitoitettiin valjemmiksl ja edustavimmat huoneet avattlin llmansuunnasta rlippumatta kadulle. _ Etu-Toolon tonttlen myynti ja rakentaminen tapahtui paaosin " perustajaurakointina. Ensimmainen tehokkaan rakentamis nkausi ajoittui 1910-luvun alkuun ja edusti tyylillisesti myohaisjiigendia. Asuntotuotanto hiipui vuosikymmenen lopulla ensimm'aista j., maailmansotaa seuranneen laman vuoksi, mutta vilkastuijalleenisluvun puolivalin aikoihin, jolloin tyyii-lhanteet olivat muuttutreet, Suuri osa asuintaloista suunniteltiin rakennusmestarien toimesta arkkitehltefo viitoittamaan tyyliin. Etu-T66l6n 1910-luvulla rakennettu asuntoarkkitehtuuri edustaa jo myohaisjugendia, koristeaiheet ovat maltillisia ja ennakolvat siirtymaa kohti 20-luvun klassisismia. Valstyvan jugendajan toololaistalojen julkisivut ovat muutamaa karhu- ja kapyalhetta lukuun ottamatta riisuttuja kansallisromanttisista alheista, koristeornamentit perustuvat paaosin abstrakteihin kuviolhin ja ikkunoiden seka erkkereiden sommittelu on saannolllsta. Rakentamlsen kaynnlstyessa uudelleen 1920-luvun puolivalissa, olivat arkkitehtuurin suuntaviivat muuttuneet. Etu-T66l6n katunakymille onkin tyypilllsta kahden tyyiikauden sopuisa lomittuminen. Kortteleiden arvokkaimmat kulmatontit on paaosin rakennettu 10-luvun alussa myohaisjugendtyyiiin ja niita yhdistavat kadunpatkat on taydennetty 20- luvun lopun klassisismia edustavilla rakennuksilla. Uusia vaikutteita haettiin niin antiikin klassisista pylvasjarjestelmista, renessanssista ja Italian kansanrakentamisesta kuin tutusta emplresta. Esikuvan monllle arkkitehtuurin ilmioille tarjosi Ruotsi, ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostettiin muutoinkin itsenaisyyden ensivuosikymmenlna. 15
9 Runsas rakentaminen edellytti valvontaa. Etu-T66l6ssa otettiin kayttoon uusi ylitenaistamiskeino vuoden 1923 jalkeen: tonttien ostajat joutuivat sitoutumaan korttelikohtaisesti vahvistettuihin julkisivukaavioihin. Tasta syysta moni Toolon 20-luvulla rakennetuista kadunpatkista noudattaa yhtenevaa kattokulmaa, raystaslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. Rakennukset ovat lahes poikkeuksetta 6-7 kerroksisia. Klassistinen tyyii antoi hedelmallisen pohjan yhtenaisyydelle, julkisivun sommittelu lahti katunakymasta - ei sisatilasta. Julkisivukaavioita laati Etu-T66loa varten muun muassa arkkitehti Birger Brunila, kaytanto jai pois vasta 30-luvun loppupuolella. Yhtenaisyys ei kuitenkaan merkinnyt tylsaa kaupunkikuvaa. Vaihtelevuus saiiyi niin kasityovaltaisen rakentamistavan kuin yksilollisen koristelunkin anslosta.jfc^^un kaupunkikuvasta on loydettavissa monia klassisia aiherta; r tlaljonkeja, frontoneita eli paatykolmioita, pilastereita ja orrt^mermeja. Koristelu on tavallis.mmwi": keskitetty kehystamaan ovia ja i k ^ u n p i t a,, 0 ' ; : ^..jotta tonttien paaluttajat jmmdrtdisivdt, ettd luonto on paras kotimme ja ettd kaikki, mikd tdhtdd sen kauneuden ja kikittelevdn vaihtelevaisuuden sdiiyttdmiseen on osaltaan kohottava esteettistd tunnetta ja vahvistava rakkautta kotiseutua ja omaa kaupunkia kohtaan." Lars Sonck artikkelissaan Modern vandalism: Helsingfors stadsplan, julkaistu v Camillo Sitten henkeen kirjoitetussa artikkelissa Sonck kritisoi insinoorien laatimia asemakaavoja. Herannvt keskustelu iohti looulta Suomen ehsimmaiseen asemakaavakilpailij p, ^nka pbhjalta^kaascitettiin Tpof&i:,;.. Omaperainen toololainen piirre on runsas-turrtmaksi pdlte&p tiilen kaytto puhtaakslmuuratuissa julkisivuissa. Vuosisadan vaihteessa oli tehty tiilijulkislvuja vain vahan. Syyna oil seka tuontitirlen korkea hinta etta punatiilen assosioltuminen teollisuusrakentamiseen. 2l>lwtilla jalleen suosituksl tulleen tiilirakentamisen esikuvana toimi hollatitilainen ja tanskalainen asuntoarkkitehtuuri. Tlilijulkislvuista tehtiln sileita ja;>' muurlmaisia, joita saannollisesti sommitellut ikkunat aukottavaf'.r;' Ornamentin ja korlstelun ksytt^tojoittui muurausteknilkoihip;1stiempi julkisivujen tarkastelu paljastaa niburareiden taituruuden,^;::c- Punatiilikaupunkiaj^oitittiin jo po-luvjjila synkaksi, mytf^p'ihan'pc^jst ovat aina purigmtaloissa vaateiksii^attuja; ^^^^_,^''" N -tslao-luvun kulues.sa-klafeastivfitif^liyffi'as^mansa, mutta perkistyi v^i,»\5'-r»*? vahitellen. Koristeaiheet muuttuivartyyiltellym/niksi ja silean seinapinnan ala rakennusten julkisivuissa kasvoi. Vuosikymmenen lopun tyylia on kutsuttu abstraktiksi, pelkistetyksitai riisutuksi klassismiksi, f T^Ma^sWrtyma funktioriaiismiin ei oilut suuri. Funkiksen toiminnasta ja ; rakennuksen sisaisista tarpeista lahteriyt, valoa ja hygieniaa korjis,tiiv«a<, (^j>jj^,^5.suunnittelu ehti vaikuttaa Etu-T66l6n viimeisiin, 30-luvulla - ' -rakennettuihin kortteleihin lahinna kaupunginosan lansi-ja : 'RDlHoislaidoilla, mutta puhkesi lois'tobn vasta Taka-Tooloa rakennettaessa. Vl;OR(ST0 ii Talonrakennustaita lirnj j»tadulla vuonna Rakennus^^tari llmari Tikan perh# tyorariflla. Lahde: Helsingin kaupungirsriuseon arkisto. > < kartta: Etu^dldn huvila- - asutuksen aij^an 1800-luvun " -l'-.. lopulla.
10 m oppaan suunnittelu: O Piritla Hannuia ja Marja Salonen, ArKkitehlitoimisto Hannuia & Saionen TOolO-Seura ry, oppaan vaiokuvat. ptirrokset ja graafinen suunnittelu: Piritta Hannuia ja Marja Saionen ', 2. painos vuonna 2006 ToOlci-Seura ry/ympsristcjtoimikunta Saanut Helsingin rakennusvalvonnan ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukea. lisaa tietoa: Ars Suomen (aide 4, 19G9, toim. Saime Sarajas-Korte & al., Weilin+Goas, Espoo, Ars Suomon (aide 5, 1990, toim. Saime Sarajas-Korte & au Weilin+GOOs, Espoo Hackzell, Kaija, Viertotlet^ itaan ja lanteen. Helsingin vanhoja korifeleita 3. Sanoma Osakeytitio, Hameenlinna Ilonen, An/i, 1990, Arkkitehtuunopas Helsinki. Espoo, Kauniainen. Vantaa. Otava, Moortiouse. Jonathan, Carapetian, Michael & Ahtoia-Moorhouse, Leena, 1987, Helsingin Jugendarkkitehtuuri Otava Nikuta, Riitta, 1981, YtitenSinen kaupunkikuva suomalaisen kaupunklrakentamisen ihanteistaja paam&arista, esimerkkein^ Helsingin Etu-T6ol6 ja uusi Valuta, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon in\/entoin!ikor(is(o. Etu-Todlo m O 0)
Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous
Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotKuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta
Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie
LisätiedotYMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT
YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotTÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013
TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 Projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus 2 Yleiskaava 2002 3 Kesä 2012 pohjoisesta Kartta v.1869, rautatie avattiin 1862 Kartta 1909 5 Kuva
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori
1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia
LisätiedotLETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA
ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut
LisätiedotMURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotMARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos
MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 Käyttötarkoituksen muutos TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA Yhteensä neljä arvorakennusta: Bruttoala: 13 380 m2 Huoneistoala:
Lisätiedot1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotKOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
LisätiedotHELSINKI. Länsi-Helsinki. Alue. Temppeliaukion kirkko, Suomen kansallismuseo, Eduskuntalo. Matkailukohteet. Useita raitiotielinjoja.
HELSINKI Alue Länsi-Helsinki 11 12 8 7 6 4 1 5 2 3 Matkailukohteet Julkinen liikenne Temppeliaukion kirkko, Suomen kansallismuseo, Eduskuntalo Useita raitiotielinjoja Liikenteen ongelmakohdat Arkadiankatu,
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotOSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA
OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT
LisätiedotKaavahankkeen yleiskuvaus:
Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
Lisätiedotpostin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP
6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotKRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus
ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus
LisätiedotC&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632
C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST
LisätiedotKiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (7) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (7) 17 Kaupunginmun johtokunnan lausunto Taka-Töölön korttelin 464 tontin 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15 asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto antoi seuraavan lausunnon
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotPöytäkirja 13/2017 :t Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa
Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, puheenjohtaja Pasi Timo, rakennusvalvontajohtajan vs. Matti Karjanoja, lupapäällikön
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotRASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu
Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein
LisätiedotMyllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE
Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE
LisätiedotKIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje
Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS VAIHTOEHTO C 25.5.2009 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 2 KOHDEALUE Selvityksen
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
LisätiedotSuunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva
Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotHerttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään
Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,
LisätiedotKiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan
Lisätiedottapiola - otsolahden suojeluraportti
tapiola - otsolahden suojeluraportti 21.08.2000 KOHDENUMERO 30 KOHTEEN NIMI pientalo OSOITE Nallenpolku 7 rakennusvuosi 1961 SUUNNITTELIJA Elma Lindroos, arkkitehti käyttötarkoitus kytketty pientalo Loivalla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1304 Taka-Töölön tontin 507/12 ja Vuosaaren tontin 54200/1 (Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset) rakennuskiellon pidentäminen (nro 12156 ja 12157) HEL 2012-013440
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotPORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209
PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotVäinö Pokki, rakennuslupajaoston puheenjohtaja
Aika klo 8.30 10.30 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Hannu Jaakkola, arkkitehti Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.
LisätiedotH E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a
S E N A A T T I M Y Y : H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T 1 7 1 0 7 j a 1 7 1 1 0 A S U I N K E R R O S TA L O KO R T T E L I T K E S K I - PA S I L A S S A RATAPIHAKORTTELIT, PASILA VALLILA
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotPetra Tammisto, maisema-arkkitehti Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti
Aika klo 8.30 10.24 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Puheenjohtaja Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, puheenjohtaja
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotHONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja
LisätiedotPöytäkirja 3/2018 :t Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa
Aika klo 9.30 12.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, puheenjohtaja Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja, varapuheenjohtaja
LisätiedotOFFSET PORIN AARRE - SATAKUNNAN MUSEON LAAJENNUS OFFSET
1/6 OFFSET Offset on uuden ajan innovatiivinen museo. Nykyinen museo ja sen ympärille tuleva puurakenteinen laajennus jatkavat vanhan Porin kaupunkikuvaan sopivaa pienimittakaa vaista kaupunkitilaa. Uusi
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
LisätiedotVelkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen
Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotI I I 4.1 4.1 3.1 4.2 4.7 4.5 4.0 ulkoterassi 4.8 Annankatu 4.8 5.0 3.6 4.9 6 9 2.2 Hallituskatu 4.9 2.3 2.5 I 2.5 Panimokuja 2.8 4.8 Museonpuisto Asukkaat 5.8 6.8 6.8 2.5 Eteläranta 3.2 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotRobert Wilson/ Tapio Wirkkalan puisto
Robert Wilson/ Tapio Wirkkalan puisto Puiston avajaiset 22.10.2012 Polku Punaiset kivipaadet kuva: Päivi Kiuru kuva: Päivi Kiuru TAPIO WIRKKALAN PUISTO Kun Robert Wilson piirsi puiston suunnitelman, se
LisätiedotSELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu
FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331
LisätiedotAALTO-passi. Oma nimi:
AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan
LisätiedotKANKAAN PIIPPURANTA JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU - 1 / 6 Fabregas
KAUPUNKIKUVA JA ARKKITEHTUURI Kilpailuehdotuksen perusajatuksena on rakennusten väleihin muodostuvien erihenkisten pihojen sarja. Asuinrakennukset muodostavat talopareja, joiden syleissä olevat pihat ovat
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
Lisätiedot49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS
49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS KORTTELI 49338 Rakennusten massoittelu- ja aukotusperiaate MASSOITTELU JA JULKISIVUT Materiaaleina ja teknisinä ratkaisuina käytetään kestäviä
LisätiedotAsunto Oy Raahen Keskustan Portti
Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle
LisätiedotMellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
Lisätiedot