arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta"

Transkriptio

1 ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti-. kilpailu vmnna '^ luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtyksellisjjs, muttarnjostiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. m c

2

3 (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta arkkitehtuurikohteet 1 ^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34. arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen rakennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen v Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmasta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muistuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asemakaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna Paaovessa on nahtavissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus Hesperian puistossa sijaitsi 1800-luvun alkupuolelta ravintola Hesperia "Landhaus zum Vergniigen", jonka kanta-asiakkaaksi mainitaan mm. Aleksis Kivi 1860-luvulla. Puistossa toimi tuolloin myos tivoli. Kaksikerroksinen, puurakenteinen ravintolarakennus purettiin v. 1964, sita ennen se ehti toimia mm. koulunaja sairaalana. Finlandia-talon tontilla sijaitsi ennen rakentamista pallokentta, joua pelattiin mm. jaakiekkoa ja pesapalloa viela 60-luvulla. Finlandia-talo kongressisiipineen on ainoa toteutunut osa Alvar Aallon keskustasuunnitelmaa vuosilta Rakennuksen julkisivut ovat valkoista Carraran marmoriaja mustaa graniittia, marmorit uusittiin 1990-luvun lopulla. Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Karamzininkatu 2 arkkitehti E.B.Lohrmann Renessanssityyiinen huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesapaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin viela kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympariston kunnostamista englantilaisen puiston tapaan, ja huvilan puistosta sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytarpuoli Aurora Karamzin os. Stjemvall ( )jJ' kaunotarja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. enffiinoi keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Traskandan kartanossa. Jaatytaan varakkaaksi leskeksi toisesta avioliitostaan venalaisen Karamzinin kanssa han omistautui hyvantekevaisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen'1-^67. Karamzinin mukaan on nimetty seka Aurorankatu etta Karamzininkatu.^, / hfiror^' Hakasalmen huvilan olti^kaupunkis,89^5akaupunginmuseon haltuun se tuli vuonna Rakennuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria on sailynyt HelsingissaVairi muutam aharvoja esimerkkeja. Museokadun ja Aurorankadun nsteyksesta vol nahda yhtaaikaisesti useita julkisia rakennuksia: Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Soderlund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1919), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo. Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 arkkitehti Sigurd Frosterus Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevst sarttalle tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» koristeineen ja pilastereineen ovat myoh isjugendtyylisia., isustuksista mainittakooapaaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. syntysanat. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBtu 6 - Ediis <untakatu 1 arkkitehti J. S. Siren Lantisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa"v3rten. Edtjskuntataloa oli suunniteitu jo vuoden 1906 valtiopaivauudistul^isesta saakka. Oli kayty kakst arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkiritomejii Borg' Siren, Aberg -toimiston ehdotukselle. J. Si Sirenin toteutunut kuutiomaiseksi kiteyty^ nyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klas^ismia monumentaalisena. Edustan jyhkeat portaat ja pylvaikko viestivat vallasta ja.itsenaisyydesta ajattoman arkkitehtuurin keinoin. Eduskuntatalon suunnitteluja rakentaminen oli vuosicn mittainen projekti, jossa eri taiteen alojen edustajattekivatrakennuksesta kokonaistaideteoksen. "~ Eduskuntatalon ediistallc on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat. Eduskuntatalon takana sijaitsevan lisarakennuksen on suunnitellut Arlckit^htitoimisto Pitkanefi-Laiho-Raunio ja se on rakennettu vuosjna ^7-J, As Oy Aurorankatu 9, Aurorankafy*^ 5 rakennusmestari Emit SvensSoihi911 As Oy Ncrvanderinkatu 5, fvtlforankatu II - Nervanderinkatu 5 \ rakennusmestariemilsvensson, 1914 (korotus-33) Aurorankadun' asuintalojen myohaisjugendtyyiisissa julki- "Sivuissa on rurisaasti jugendiin kuuluvia elain-ja kasviaiheita seka JoTftassigmili) viittaavia geometrisia aiheita. Aurorankatu 9:n sisaankayntk kii^ssa). Lisaa suunnittelijasta kohdassa 37. Taidehalli, Nervanderinkatu 3 arkkitehdit JaH Eklund ja H tiding Ekelund, 1928 Suomen Taiteilijaseura sai 1916 kaupungilta tontin Nervanderinkadulta ja seuraavana vuonna Jarl Eklund voitti suunnittelukilpailunklassistisellaehdotuksellaan. Hanketta paastiinaloittamaan vasta l927,jolloinkutsukilpailunperusteellatilattiin piirustukset Jarl Eklundiltaja Hilding Ekelundilta yhdessa. R,akennuksen epasymmetrinen katujulkisivu kuvastaa ulospain sisatilan salijakoa. Taidehalli on 20-liivun klassismin paateoksia Suomessa, vaikka se jo osittain ilmentaakin fiinktionalismia. Nahtavissa on italialaisen kansanrakentamisen, architettura minoren vaikutus, kuten monissa Ekelundin 20-luvun toissa, mm. Toolon kirkossa. J r w? M A A. Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1

4 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 arkkitehti Usko Nystrom, 1911 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulkisivuissa on runsaasti koristeaiheita. Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 f'^arkkitehdit L. P.Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ''" '"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen 9mi: istaja. Puutarhat havitettiin lopuuisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset arkkitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskasta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- ^ kennus toimi vuosina kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- I ^ \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe. Maaston korkeusero nakyy myos Temppelikatu 1 :n talon julkisivussa ja korttelin pihoissa. Temppelikatu 1 edustaa myohaisjugendia, vaikka sisaltaakin klassisia elementteja. Julkisivuissa on koristellut klassistiset pilasterit kapiteeleineen. Monista Etu-T66l6n taloista loytyy antiikista peraisin olevia omamentteja, pilastereita, friiseja ym. rakennusosia - vanhaa kertaavien tyylien kaytossa niiden merkitys hamartyi ja niita on usein kaytetty pelkkana koristeena. Suomalainen yhteiskoulu, nyk. Museovirasto, Nervanderinkatu 13 arkkitehti Vaind Vahakallio Suomalaisen Yhteiskoulun entinen koulutalo on tyyiiltaan fiinktionalistinen. Gunnar Finne on veistanyt paasisaankaynnin Tiedonpuu-reliefit. Nykyisin talo on Museoviras- \ton kaytossa. Temppeliaukio Temppeliaukion kalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympariston puolustusjarjestelmaa. Suurta kirkkoa, temppelia, kallioille suuniteltiin asemakaavassa jo varhain, mutta kirkon rakentaminen tapahtui lopulta vasta 60-luvulla. Eduskun- ' tatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirenin kilpailuehdotuksen pohjaltaaloitettiinjo rakentaminen v. 1939, mutta sota keskeytti tyot. Toololaiset eivat olisi halunneet luopua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkia. Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin vaestonsuoja, laajennettu suoja on nykyaan tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunniteltaessa luotiin yhtenaista taustaa tulevalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaat kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja muodostavat samalla Oksasenkadulle paateaiheen. Portaat jouduttiin rakentamaan maaston hankalien korkeuserojen vuoksi. Temppelikatu 4A:ta valaisee kiinalaistienkinen lytity > Temppeliaukion kirkko arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turistinahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat peruskalliota ja louhittua kivea. AsOySammonkatul, Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunkikuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammonpuiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin kohoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistettyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuinarkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) muodostaa jatkeen kaareutuvalle Temppelikadulle lahes saumattomasti. Aikaisemmin rakennuksilla oli myos yhteneva tiilikatto, kunnes Temppelikatu 17:n katto muutettiin peltiseksiv OKO-pankin talo, Arkadiankatu 23 - Runeberginkatu 23 arkkitehti Toivo Paatela, 1932 Punatiilisessa Osuuspankkien keskuspankin paakonttorissa yhdistyvat klassismin ja funktionalismin piirteet 30-luvun urbaanille liiketaloarkkitehtuurille sopivalla arvokkaalla tavalla. Pankkitalo on sukua saman suunnittelijan Mikonkatu 9:ssa sijainneelle Atlas-pankille, mutta ilmentaajo enemman uutta tyylia, funkista. Rakennus on julkisivuistaan sopeutettu klassistisiin naapurirakennuksiin. Keltainen lippakioski Helsingin kaupungin rakennuskonttori arkkitehti Gunnar Taucher/Hilding Ekelund, lukujen tyyppikioski Myohaisfunktionalistinen isolippainen makeis-ja virvoitusjuomakioski edustaa reipasta 40-lukua. Kioskeja on sailynyt iloksemme kaytossajoitakin kappaleita. Samaan tyyppiin perustuvia kioskeja loytyy reitin varrelta Ostrobotnian kulmalta ja Mika Waltarin puistikosta. Helsingin kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, 1950 Kauppakorkeakoulun tontilla sijaitsivat 1890-luvulla pystytetyt koleraparakit. Vuosien varrella parakit palvelivat erilaisia kulkutauteja sairastavia seka myos tilapaisasuntoa tarvitsevia helsinkilaisia. Parakeissa toimi lisaksi poliisimaneesi, jonka tiloissa v perustettu Helsingin Kisa-Veikot sai talvisin harjoitella. Kauppakorkeakoulun rakentaminen ajoittui sodan jalkeiseen jalleenrakentamiskauteen. Sotavuosien yli jatkuneesta funktionalismista kertoo rakennuksen massoittelu erikorkuisine volyymeineen. Juhlasalin massa tyontyy sisapihan keskelle. Tiilijulkisivut ja reliefit liittavat arkkitehtuurin 40-luvun romanttiseen suuntaukseen. Kauppaa ja elinkeinoja kuvaavat reliefit ovat Michael Schilkinin vuodelta Nykyisin rakennus kuuluu kansainvaliseen docomomo-rekisteriin eli modemin arkkitehtuurin suojelukohteisiin. Tilat on peruskorjattu 1990-luvun lopulla.

5 arkkitehtuurikohteet IHMIM arkkitehtuurikohteet tlmllmm Svenska Handelshogskolan, Runeberginkatu 10 - Arkadiankatu 22 - Lapuankatu 1 - Perlionkatu 7 arkkitehti Kurt Simberg, Hankenin paarakennus edustaa 1950-iuvun korkeakoulurakentamista, jossa muodot ovat pelkistettyja. Runkorakenteena on kaytetty terasbetonia. Talo muodostaa yhdessa lahikortteleiden kanssa monipuolisen koulurakennuskokonaisuuden. Rakennus sisaisi valmistuttuaan varsinaisten opetustilojen lisaksi ylioppilaskunnan tiloja, ravintolan, pienen opiskelijakodin, henkilokunnan asuntoja seka vuokrattavaa toimistotilaa. Hanken on peruskorjattu 1990-luvun lopulla. TYLY, (Toolon ylaasteja lukio) Arkadiankatu 26 arkkitehdit Yrjd Sadeniemi, Hjalmar Aberg, Elli Ruuth 1930 Koulurakennus valmistui Suomalaisen poikalyseon, ent. Helsingin Koelyseon kayttoon. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, seka katu- etta pihajulkisivuissa on keskirisaliitit paatykolmioineen. Sisustuksen suunnitteli arkkitehti Elli Ruuth ja huonekalut valmistettiin Helsingin keskusvankilassa. Koulupihan terassointi graniittisine kivimuureineen kuuluu pihakokonaisuuteen. Rakennuksessa toimii nykyisin Etu-Toolon ylaaste ja lukio. Kayttoon jaanyt lyhenne TYLY tulee Toolon yhteislyseo -nimesta. Samaa tyylia edustaa viereisen tontin (Arkadiankatu 24 - Lapuankatu 2) Ruotsalaisen tyttokoulun rakennus, jossa sittemmin toimi pitkaan Ranskalais-suomalainen koulu. Koulutalot ovat samojen suurmittelijoiden piirtamiaja ne valmistuivatkin samanaikaisesti. Nykyisin Ruotsalaisen tyttokoulun rakennuksessa on Kauppakorkeakoulun tilo ja- Koulukortteliin sijoittuu myos funktionalistinen Ada Aijalan Koulu Osakeyhti- 6n talo {arkkitehti Armas Rankka, 1938), jossa toimi Arkadian yhteislyseo ja nykyaan Kapylan iltaoppikoulu. Koulukortteli taydentyi viela ravintolakoulu Perholla (arkkitehtiaarneervi, opetusravintola. ^ > Ilmarinkatu /957), jonka katutason kerroksessa toimii Umarinkadun yhtensisesss rakennusrivistossa nahtava klassistinen punatiiliarkkitehtuuri syntyi Etu-To6l6n toisen rakennusvaiheen aikana vuosina ja kukoisti viela 30-luvulla rakennettaessa Mechelininkadun taloja. Arkkitehdit omaksuivat vaihtelevia muuraustapoja Hollannista ja Saksasta. Umarinkadun jaarkadiankadun kulmatalon (ratennw^eitan O. J. Wiljanen, /92<S) sisaankaynteja reunustavat pilasterit ovat varsin erikoiset: tiilimuuraus kiertyy spiraalimaisesti ulospain. Umarinkadun ja Mechelininkadun korttelit ymparistoineen muodostavat ainutlaatuisen punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuuden. ^^cfc Chydenia, (Tyttonorssi) Ilmarinkatu Runeberginkatu arkkitehti Onni Tarjanne, 1923 Rakennus suunniteltiin Helsingin suomalaiselle Tyttonormaalilyseolle eli Tyttonorssille, joka oli perustettu v Arkkitehtina toimi YIeisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja, professori Onni Tarjanne (Tornqvist). Nykyisin koulutalossa on Kauppakorkeakoulun tiloja. Rakennus kuuluu Sammonpuistoa ymparoivaan tiiliarkkitehtuurikokonaisuuteen. Vainamoisenkatu Etu-Toolon liintiset korttelit rakennettiin paaosin vasta 1930-luvulla ja ne edustavat jo funktionalismin Mechelininkadun kuilusta aikakautta. siirrytaan Vainamoisenkadun puolelle rauhallisiin tunnelmiin - kolmikerroksisena rakennetulta kadulta avautuu pitkat nakymat kallioiden ja Vainamoisen kentan yli kohti Hietaniemen krematoriota ja hautausmaata. "...Uusi Helsinki, joka on kasvanut jo paljon suuremmaksi kuin vanhemmat osat Kaivopuisto, Katajanokka, Eira, Kruununhaka, tekee talonsa sileiksi kuin laatikot, kiinnittdd kuin kylpyammeita niiden kylkiin: jokaiselle perheelle oman parvekkeen, tai tydntad osan huoneesta ulos ikkunasta, niin ettd se muodostaa erddnlaisen kuistin..." ote Helvi Hamaiainen: Saadyllinen murhenaytelma As.Oy Pergolan porttikaytava. 9^29 Hietaniemen krematorion kappeli, Hietaniemenkatu - Krematoriontie arkkitehti Bertel Liljeqvlst, 1926 Krematorion kappelia kiertaa juhlallinen hevosenkengan muotoincn Krematoriontie. Vastustustakin herattanytpolttohautaustuli mahdolliseksi vuonna 1889,jolloinperustettiin Suomen ruumiinpolttoyhdistys, nykyinen Helsingin krematorioyhdistys. Krematorion piirustukset tilattiin Eliel Saariselta 1915, mutta suureellisen suunnitelman sijaan toteutettiin lopulta Bertel Liljeqvistin klassistinen, vaatimattomampi raken- Sammonkadun suuntainen nakyma Temppeliaukion kallioilta: oikealla asuintalo As Oy Sammonkatu 1, vasemmalla As Oy Helsingin Virkamies. As Oy Pergola Bost Ab, Vainamoisenkatu 29, '12^ arkkitehti Sven Kuhlefelt, 1934 As Oy Pergolan sisapihalla on pergolan kattama kiveys ja pihan suihkukaivossa iloitsee Felix Nylundin veistama kalapoikahahmo. Asunnoissa on erikoisia rahaa saastelematta tehtyja pikku mukavuuksia, kuten kattolsmmitys, milla valtetadn epaesteettiset patterit; ylosaukeavat ikkunat, ylimmissa asunnoissa kattoikkunat. 30- luvulla luksusta oli myos asuntojen jaakaapit. Talon jatehuolto tapahtui vaijerivetoisilla vaunuilla, jotka talonmies tyhjensi.

6 arkkitehtuurikohteet 9r5[^ Sonckin kortteli, Mechelininkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Eteiainen Hesperiankatu arkkitehti Lars Sonck, (Elias Paalanen. Vdino Toivio. Aarre Ekman, F. Aug. Virta, O. J. Wiljanen ). Museokadun loppupaan yhtenaiset korttelit kaartuvat kauniisti muodostaen harmonisen katutilan. Nk. Sonckin korttelin lapikuljettavassa avopihassa toteutuu Suomessa harvinainen suurkortteli, joita Etu-To61o6n pyrittiin alunperin rakentamaan. Lars Sonckin piirustusten mukaan toteutetuissa asuintaloissa on tasakorkea raystaslinja seka yhtenevat julkisivujen perusjaot ja aukotukset. Taloille antaa yksilollisyytta klassististen omamenttien ja koristeaiheiden varioiminen julkisivuissa. Sonckin 'oma yhtyma Ab Laurentius osti alunperin koko korttelin tontit, mutta joutui rahavaikeuksissa myymaan tontit yksityisille asuntoyhtioille. Talojen suuimittelijat noudattivat Soncin laatimia piirustuksia. As Oy Mursu, Museokatu 44, '.j arkkitehti W.G. Palmqvist Sonckin korttelia vastapaata on samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluva yhtenainen avokortteli. Museokatu 44:n piharakennuksessa toimi elokuvateatteri Cinema talon valmistumisesta alkaen. Talon alemmissakerroksissa toimi vuodesta -39 yieinen sauna. Molemmat ovat lopettaneet toimintansa, elokuvateatteri vasta 90-luvulla. ^ > Toolon viiskulma Caloniuksen kadun ja Runeberginkadun risteysta kutsutaan usein Toolon viiskulmaksi. ICulmatalon, joka toimii maamerkkina lahestyttaessa Runeberginkatua Taka-Toolon suunnasta, rakennuttivat Kansa ja Elanto yhdessa {arkkitehti Aarne Sarvela, laajennus 1929). Elannon talona tunnetun kulmatalon katolla oleva valomainos oli kaupunkikuvallisesti tarkea elementti. Muutaman puun elavoittama aukio katujen kulmauksessa on nimetty pakinoitsija Sasu Punasen mukaan. arkkitehtuurikohteet Elite j a Reitzin siiatio. As Oy Hesperiankatu 22, Eteiainen Hesperiankatu 22 - Apollonkatu 23 arkkitehti Jalmari Peltonen, 1938 Kortteli pysyi pitkaan rakentamattomina hankalan maaston vuoksi. Tonteilla sijaitsi muutamia Bergan huvila-alueen puutaloja. Etu-Toolon nuoriso huvitteli kallioilla rakentamalla talvisin hyppyrimakia jyrkkaan rinteeseen. Korttelin nuorin rakennus on Reitzin saation omistama tyyiikas fiankistalo, joka tunnetaan parhaiten taiteilijaravintola Elitesta. Talon rakennuttanut rakennusmestari Lauri Reitz ansaitsi gryndaamalla suuren omaisuuden, jonka han sijoitti taiteeseen ja antiikkiin. Perheen ylimman kerroksen asunnossa, joka on muutettu kotimuseoksi, on nahtavissa saation kokoelmat. Ravintola Elite on tullut tunnetuksi asiakkaistaan taiteilijakoti Lallukan asukkaista, joista Tauno Paloja Matti Pellonpaa ovat saaneet nimilaatat kantapoytaansa. Eliten sisustus on sailynyt lahes alkuperaisessa funkisasussa. Talossa toimi lisaksi Hesperiankadun puolella elokuvateatteri Ritz,joka muutettiin 80-luvulla biljardisaliksi. Eliten ulkoterassi on toiminut vuodesta -39, se oli ensimmaisia kortteliravintolan yhteyteen avattuja terasseja. Suosittu terassi ulottui ennen koko puistikkoon, nykyiselle Mika Waltarin muistomerkille saakka {Kuningasajatus, Veikko Hirvimdki 1985) Lallukan taiteilijakoti, Eteiainen Hesperiankatu 14-Apollonkatu 13 arkkitehti Gosta Juslen Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista jarjestettiin vuonna arkkitehtikilpailu, jonka perusteella toteutettiin Gosta Juslenin ehdotus. H:n muotoinen rakennus yitaa Apollonkadulta korttelin lapi Etelaiselle Hesperiankadulle. Katujen valinen korkeusero on perati 11 m, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki luvun rakentamisesta. Hesperiankadun puolelle sijoittuvat ateljeet nakyvatjulkisivussa. Samasta korttelista mainitsemisen arvoinen on viela Apollon yhteiskoulun rakennus, Apollonkatu \ Vdlikangas. /956),jonkakomeapaaportasnakyy lasiseinan lapi Minervanaukiolle. j o Olaus Petri-kyrkan, Minervankatu 6-Apollonkatu arkkitehti Ture Ryberg, 1932 Kirkko oli kuudes ulkomailla asuville ruotsalaisille rakennettu kirkko ja sai nimensa Ruotsin uskonpuhdistajan mukaan. Kirkon suunnittelija Ture Ryberg toimi Tukholman kuninkaallisen rakennushallituksen arkkitehtina. Sakraalirakennuksen askeettisuus viittaavarhaisrenessanssin Italiaan. Minervankadun puolella toimii vanhainkoti Olaus Petri -Hemmet (arkkitehdit Bertel Liljeqvlst ja Arne Helander, 1947). Puhelinkeskus, Runeberginkatu 43 - Apollonkatu 20 - Oksasenkatu 10 arkkitehti Lars Sonek 1915 ( ) Lars Sonck suunnitteli Korkeavuorenkadulle Helsingin Puhelinyhdistyksen talon ja samaan tyyliin jykevia puhelinkeskuksia ympari laajenevaa kaupunkia. Toolon puhelinkeskuksen vanhin osa on kapea erkkerijulkisivuinen rakennus Waltarin puistikon puolella. Sonck suunnitteli itse myos seuraavat laajennukset Oksasenkadun ja Runeberginkadun puolelle. Kokonaisuus on noppamainen raskaine raystaslinjoineen, symmetrisia erkkereita ja ikkunaryhmia koristavat jykevat ornamgntit, jotka kuuluvat varhaisempaan kansallisromanttiseen tyylikauteen. JSfc*' ^ 10 Toolon puhelinkeskus> :Karhulalon karhuveistos 11 Olaus Petri -kirkko Minervanaukiolla.

7 arkkitehtuurikohteet Minervaskolan (Privata Svenska Flickskolan i Helsingfors), Apollonkatu 12 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, 1929 Yksityisen tyttokoulun hienostunut arkkitehtuuri on niukahkoa 20-luvun klassismia ja kuuluu Eva Kuhlefeltin varhaistuotantoon. Minervanaukion puoleisen julkisivun medaljongit esittavat Apolloa ja Minervaa. Apollonmaen puoleisessajulkisivussa on lisaksi kaksi koulutyota kuvaavaa reliefia. Koulutalo rakennettiin v perustetulle ruotsinkieliselle tyttokoululle, joka 40-luvulla muutti nimensa Laguska skolaniksi. Koulutalon ja kirkon reunustama rauhallinen Minervanaukio on Etu-Toolon viehattavimpia paikkoja.. i arkkitehtuurikohteet Ml iff, r Kristuskyrkan, Vanrikki Stoolin katu 6.' rakennusmestaria.v. Willberg, 1928 Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tarkea, korkea tomi kohoaa maen paalla piirtaen piikin kaupungin silhuettiin. Vanrikki Stoolin kadun jaapollonkadun risteyksessa on aistittavissa ripaus romanttista nakemysta maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonc itse myos piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina , mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syista pienempi kirkko,jonka piirtaminen lankesi Atte Willbergille. Sanotaan, etta kirkon tomin esikuva loytyy Tukholman kaupungintalosta. Kristuskirkko kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle ja monitoimirakennukseen kuuluu lisaksi asuintaloja vanhainkoti. Aiemmin talossa toimi Concordia-sairaala. Punatiiliset, 20-luvun klassismia edustavat rakennukset, mukaan lukien asuintaloksi muutettu Tekniska laroverket, muodostavat arkkitehtonisesti ehjan kokonaisuuden Apollonmaelle. Kansanvalistusseuran talo, Museokatu 18 - Cygnaeuksenkatu 4 rakennusmestari Emil Svensson, 1912 Kansanvalistusseuran saation omistaman talon julkisivuissa on muutamia kansallisromanttisia kasvi-ja elainaiheita, joista karhu on erityisen suomalainen hahmo. Talo edustaa myohaisjugendia. Museokadun puoleinen paasisaankaynti on varsin huomiota herattavan suurieleinen. Asuintalo Tunturikatu I - Cygnaeuksenkatu 2 on myos Emil Svenssonin samaan aikaan valmistunut suunnittelutyo. Asuintalonjulkisivuja koristavat linnutja kavyt. Rakennusmestari Svensson oli tuottelias suunnittelija, joka vaikutti Etu-Toolon rakentamiseen seka 10-luvun, etta 20-luvun rakennusvaiheiden aikana. Tunturikatu tekee mutkan maaston korkeimmalla kohdalla. Nykays on jaanne asemakaavaehdotuksessa tavoitellusta epasaannollisesta, "keskiaikaisesta" kaupunkirakenteesta, jossa katutilaan luodaan keinotekoisesti vaihtelua ja yllatyksellisyytta. Tunturikatu 7 ja 4 muodostavat kadunpaatteet, mika on huomioitu asuintalojen massoittelussaja julkisivujen jasentelyssa. (ylia) ToeiSnkatu 7 Karhuaihe Kansanvalistusseuran talon julkisivussa > ^t^fc As Oy Tusculum Bost Ab, Toolonkatu 8 - Cygnaeuksenkatu 7 arkkitehti Gustaf Estlander, 1911 Kansallismuseon lahikorttelit valmistuivat kokonaan Etu-T6616n ensimmaisen rakennusvaiheen aikana 1910-luvun alussa. Tusculumin talo edustaa tyylillisesti myohaisjugendia samoin kuin koko Cygnaeuksenkadun samanaikaisesti rakennettu patka. Cygnaeuksenkadun puolella talon julkisivua on vedetty sisaanpain, jotta tontin teravaan kulmaan sijoittuville asunnoille on saatu tyydyttavat valaistusolosuhteet. Samaa keinoa on kaytetty muutamassa muussa ensimmaisen rakennusvaiheen asuintalossa. Bost AbToliigatan 7, Toolonkatu 7 arkkitehti Sigurd Frosterus, 1910 Tooloon. Katujulkisivuissa on kaytetty poikkeuksellisesti fajanssikaakeleita. Toolonkatu 7 valmistui ensimmaisena uuden kaavan mukaisena asuintalona Etu- Pihajulkisivu on katujulkisivua vapaamuotoisempi ja sommittelultaan jugendhenkisempi. Frosterus perusti itse talon rakentaneen yhtion vastavalmistuneeseen taloon. ja muutti perheineen Alvar Aalto asui nuorena arkkitehtiopiskelijana vuokralla eraassa talon asunnoista. Aallon kerrotaan olleen kuriton vuokralainen, joka jatti jalkeensa tussitahroja ja maksamattomia vuokria. Sigurd Frosterus ( ) suunnitteli myos asuintalon Toolonkatu 6:eenja Museokatu 3 :een, mutta hanen tunnetuin tyonsa Helsingissa on Stockmannin tavaratalon vanhin osa. Frosterus j oh ti Suomessa rationaalista, saksalaisvaikutteista arkkitehtuurinakokulmaa, joka ohjasi tyylillisesti jugendarkkitehtuurista 20-luvun klassismiin. Kansanvalistusseuran talon sisaankaynti Museokadulla Koristeaitie Nervanderink.5 > x2- Kouluty6ta kuvaava relief! Minervaskolanin julkisivussa. Krislus-kirkko on yksi Etu-T66lbn nakyvimmista maamerkeista > 13

8 Hhyiloiden T66I6,4- Etu-Toolon kaupunginosa rajoittuu lannessa Talvallahteen, idassa ' T66lonlahteen, pohjoisessa Hesperiankatuihin ja etelassa Rautatiekatuihin. T66I6 tunnettiin kylana jo 1500-luvulla ennen Helsingin kaupungin perustamista. Kylan on arveitu saaneen nimensa Toolojoesta 'PSJSuojoki). Viela 1700-luvun lopulla Toolo oli lahes rakentamaton alue, 4'v!jjonka malsemaa hallitsivat metsat, kalliot, haka-ja laidunmaat seka,suot. Ymparisto muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun maita otettiin, : yiljely-ja huvilakayttoon. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (F/a/Wah/), Hietakannas (Sandnas) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huvila-alueilla oli lukuisia vuokravilloja, joissa vahavarainen vaki asui tilvlisti. Kun Kansallismuseon rakentamista alettiin suunnitella, tekivat huolestuneet Tallgrenin vuokravillojen asukkaat senaatille anomuksen, jossa toivottlin museon tontilla olevien talojen sailyttamista viela muutamia vuosia, jottei yli 150 tyolaisperhetta jaisi asunnottomaksl. Huviloiden aika muokkasi malsemaa esikaupunkimaiseksi, puistotja puutarhat korvasivat metsat ja pellot. Yksityisten puutarhojen lisaksi Toolossa oil myos muutama suuri kauppapuutarha Leppasuon ja Arkadian alueilla. Venalaisten omistajien vuoksi puutarhoja kutsuttiin "ryssien kaalimalksi". Toolon alueelle sijoittui myos pienteollisuutta ja joitakin julkisia laitoksia, kuten venalainen sotllassairaala ja kaupungin koleraparakit. Tilliruukkl oil perustettu Tooloon jo vuonna 1643 vauhdittamaan kaupungin siirtoa Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle. Toolonlahdella sijaitsi sokeritehdas, Hesperian puistossa saippua-, suopa-ja kynttilatehdas, pelikorttitehdas seka sailyketehdas. Hietanlemessa toimi Sanduddin tapettitehdas ja Taivallahden pohjukassa teurastamo, jonne elaimet kuljetettiin nykyisen Museokadun tienoilla kulkenutta tieta pitkin. Arkadian alueella toimi myos 1900-luvun alkupuolella meijeri. Ensimmainen asemakaava Toolon alueelle syntyi kaupunglninsinoori Otto Ehrstromin johdolla jo vuonna 1883 tarpeesta ratkaista Helsingin tyovaeston asunto-ongelma. Suunnitelma perustui perinteiseen ruutukorttelimalliin, joka sovelfui varsin huonosti Toolon makiseen maastoon. Kritiikkia alueen ruutukaavoitusta kohtaan syntyi, kun itavaltalaisen Camillo Sitten edustama pittoresklin ja vaihtelevaan kaupunkikuvaan tahtaava suunnittelumalli tavoitti Suomen. Nuoren polven arkkitehti Lars Sonck aloltti vuonna 1898 lehtiklrjoituksellaan keskustelun, joka johll vanhan kaavan hylkaamiseen ja Suomen ensimmaisen asemakaavakilpailun jarjestamiseen. Kilpailu pidettiin , ja sen tuloksena lopullisen kaavan laativat Gustaf Nystrom ja Lars Sonck. Vuonna 1906 vahvistetusta asemakaavasta tuli synteesi, vanhemman ja uudemman arkkitehtisukupolven ajatuksista muokattu kompromissi, jossa Sonckin tavoittelema kaupunkikuvan yllatyksellisyys ja vaihtelevuus oil selvasti laimentunut, katujen linjoista oli tullut suoraviivaisempia ja korttelikoko oli kasvanut. Umplkorttelelhin perustuva yhtenainen kaupunkikuva saiiyi suunnlttelun kantavana ideana, vaikka rakentamlsen tyyii muuntui ajan myota. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Toolon kaavaa vuonna Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 20-luvun klassismia myos asemakaavoltus palasi saannolllsempiln muotoihin, akseleihin ja symmetriaan. suurkortteleiden kaupunginosa Yksi Toolon asemakaavan keskeisista tavoitteista oli valoisien ja avarlen suurkorttelipihojen luominen. Nystromin ja Sonckin kaavan vahvistamisen jalkeen asemakaavatoimlkunta hloi kortteleiden sisaisia rakennusrajoja tonttikohtaisesti maastoon soveltuvaksi. Main haluttiin varmlstaa, etta myos pihan puolen asunnot saisivat riittavasti valoa. Tonttikohtaislsta aidoista luopumista suositeltiin, mutta tarvlttaessa paatettiln sallia kevyet, enintaan metrin korkuiset aidat. Kaupungin uusi rakennusjarjestys, joka vahvlstettiln 1917, pyrki takaamaan suurkortteliidean toteutumisen: naapuritonttien yhteiset plhamaat sallittiin sopimuksella, joka tallennettiin maistraatin poytaklrjaan. Suurkortteliajatus pohjautui koko korttelin kokoiseen yhteiseen istutettuun piha-alueeseen - ideaan, joka ei koskaan toteutunut toisaalta tonttlen korkeuserojen vuoksi, toisaalta taloyhtloiden halusta aidata oma pihansa. Myohemmin plhoille sijoitetut autopalkat valtasivat useimpien taloyhtloiden tontit. Oikeastaan vain Mechelininkadun, Etelaisen Hesperiankadun, Runeberginkadun ja Museokadun rajoittama suurkortteli edustaa toteutuneenaja sailyneena kaunista ajatusta.. Vaikka vuoden 1883 asemakaava oli laadittu tyovaenasuntojen rakentamlseksi, ymmarrettiin plan Etu-Toolon tonttien arvonnousu kaupungin laajentuessa pohjoiseen. Tyovaen kaupunglnosaa alettiin jo vuosisadan alussa tyontaa kauas Vallilaan ja Etu-T66l66n suunniteltiinkin nytjulklsten rakennusten sljoittamlsta luvun huviloiden Toolossa valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja kasityon palveluksessa. Uusien kerrostalojen rakentamlsen myota alueesta muodostui virkamiesten ja keskiluokan tolmihenklloiden vakavarainen kaupunginosa. Kaupunkikuvaa tuli leimaamaan... porvarillinen arvokkuus, asunnot mitoitettiin valjemmiksl ja edustavimmat huoneet avattlin llmansuunnasta rlippumatta kadulle. _ Etu-Toolon tonttlen myynti ja rakentaminen tapahtui paaosin " perustajaurakointina. Ensimmainen tehokkaan rakentamis nkausi ajoittui 1910-luvun alkuun ja edusti tyylillisesti myohaisjiigendia. Asuntotuotanto hiipui vuosikymmenen lopulla ensimm'aista j., maailmansotaa seuranneen laman vuoksi, mutta vilkastuijalleenisluvun puolivalin aikoihin, jolloin tyyii-lhanteet olivat muuttutreet, Suuri osa asuintaloista suunniteltiin rakennusmestarien toimesta arkkitehltefo viitoittamaan tyyliin. Etu-T66l6n 1910-luvulla rakennettu asuntoarkkitehtuuri edustaa jo myohaisjugendia, koristeaiheet ovat maltillisia ja ennakolvat siirtymaa kohti 20-luvun klassisismia. Valstyvan jugendajan toololaistalojen julkisivut ovat muutamaa karhu- ja kapyalhetta lukuun ottamatta riisuttuja kansallisromanttisista alheista, koristeornamentit perustuvat paaosin abstrakteihin kuviolhin ja ikkunoiden seka erkkereiden sommittelu on saannolllsta. Rakentamlsen kaynnlstyessa uudelleen 1920-luvun puolivalissa, olivat arkkitehtuurin suuntaviivat muuttuneet. Etu-T66l6n katunakymille onkin tyypilllsta kahden tyyiikauden sopuisa lomittuminen. Kortteleiden arvokkaimmat kulmatontit on paaosin rakennettu 10-luvun alussa myohaisjugendtyyiiin ja niita yhdistavat kadunpatkat on taydennetty 20- luvun lopun klassisismia edustavilla rakennuksilla. Uusia vaikutteita haettiin niin antiikin klassisista pylvasjarjestelmista, renessanssista ja Italian kansanrakentamisesta kuin tutusta emplresta. Esikuvan monllle arkkitehtuurin ilmioille tarjosi Ruotsi, ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostettiin muutoinkin itsenaisyyden ensivuosikymmenlna. 15

9 Runsas rakentaminen edellytti valvontaa. Etu-T66l6ssa otettiin kayttoon uusi ylitenaistamiskeino vuoden 1923 jalkeen: tonttien ostajat joutuivat sitoutumaan korttelikohtaisesti vahvistettuihin julkisivukaavioihin. Tasta syysta moni Toolon 20-luvulla rakennetuista kadunpatkista noudattaa yhtenevaa kattokulmaa, raystaslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. Rakennukset ovat lahes poikkeuksetta 6-7 kerroksisia. Klassistinen tyyii antoi hedelmallisen pohjan yhtenaisyydelle, julkisivun sommittelu lahti katunakymasta - ei sisatilasta. Julkisivukaavioita laati Etu-T66loa varten muun muassa arkkitehti Birger Brunila, kaytanto jai pois vasta 30-luvun loppupuolella. Yhtenaisyys ei kuitenkaan merkinnyt tylsaa kaupunkikuvaa. Vaihtelevuus saiiyi niin kasityovaltaisen rakentamistavan kuin yksilollisen koristelunkin anslosta.jfc^^un kaupunkikuvasta on loydettavissa monia klassisia aiherta; r tlaljonkeja, frontoneita eli paatykolmioita, pilastereita ja orrt^mermeja. Koristelu on tavallis.mmwi": keskitetty kehystamaan ovia ja i k ^ u n p i t a,, 0 ' ; : ^..jotta tonttien paaluttajat jmmdrtdisivdt, ettd luonto on paras kotimme ja ettd kaikki, mikd tdhtdd sen kauneuden ja kikittelevdn vaihtelevaisuuden sdiiyttdmiseen on osaltaan kohottava esteettistd tunnetta ja vahvistava rakkautta kotiseutua ja omaa kaupunkia kohtaan." Lars Sonck artikkelissaan Modern vandalism: Helsingfors stadsplan, julkaistu v Camillo Sitten henkeen kirjoitetussa artikkelissa Sonck kritisoi insinoorien laatimia asemakaavoja. Herannvt keskustelu iohti looulta Suomen ehsimmaiseen asemakaavakilpailij p, ^nka pbhjalta^kaascitettiin Tpof&i:,;.. Omaperainen toololainen piirre on runsas-turrtmaksi pdlte&p tiilen kaytto puhtaakslmuuratuissa julkisivuissa. Vuosisadan vaihteessa oli tehty tiilijulkislvuja vain vahan. Syyna oil seka tuontitirlen korkea hinta etta punatiilen assosioltuminen teollisuusrakentamiseen. 2l>lwtilla jalleen suosituksl tulleen tiilirakentamisen esikuvana toimi hollatitilainen ja tanskalainen asuntoarkkitehtuuri. Tlilijulkislvuista tehtiln sileita ja;>' muurlmaisia, joita saannollisesti sommitellut ikkunat aukottavaf'.r;' Ornamentin ja korlstelun ksytt^tojoittui muurausteknilkoihip;1stiempi julkisivujen tarkastelu paljastaa niburareiden taituruuden,^;::c- Punatiilikaupunkiaj^oitittiin jo po-luvjjila synkaksi, mytf^p'ihan'pc^jst ovat aina purigmtaloissa vaateiksii^attuja; ^^^^_,^''" N -tslao-luvun kulues.sa-klafeastivfitif^liyffi'as^mansa, mutta perkistyi v^i,»\5'-r»*? vahitellen. Koristeaiheet muuttuivartyyiltellym/niksi ja silean seinapinnan ala rakennusten julkisivuissa kasvoi. Vuosikymmenen lopun tyylia on kutsuttu abstraktiksi, pelkistetyksitai riisutuksi klassismiksi, f T^Ma^sWrtyma funktioriaiismiin ei oilut suuri. Funkiksen toiminnasta ja ; rakennuksen sisaisista tarpeista lahteriyt, valoa ja hygieniaa korjis,tiiv«a<, (^j>jj^,^5.suunnittelu ehti vaikuttaa Etu-T66l6n viimeisiin, 30-luvulla - ' -rakennettuihin kortteleihin lahinna kaupunginosan lansi-ja : 'RDlHoislaidoilla, mutta puhkesi lois'tobn vasta Taka-Tooloa rakennettaessa. Vl;OR(ST0 ii Talonrakennustaita lirnj j»tadulla vuonna Rakennus^^tari llmari Tikan perh# tyorariflla. Lahde: Helsingin kaupungirsriuseon arkisto. > < kartta: Etu^dldn huvila- - asutuksen aij^an 1800-luvun " -l'-.. lopulla.

10 m oppaan suunnittelu: O Piritla Hannuia ja Marja Salonen, ArKkitehlitoimisto Hannuia & Saionen TOolO-Seura ry, oppaan vaiokuvat. ptirrokset ja graafinen suunnittelu: Piritta Hannuia ja Marja Saionen ', 2. painos vuonna 2006 ToOlci-Seura ry/ympsristcjtoimikunta Saanut Helsingin rakennusvalvonnan ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukea. lisaa tietoa: Ars Suomen (aide 4, 19G9, toim. Saime Sarajas-Korte & al., Weilin+Goas, Espoo, Ars Suomon (aide 5, 1990, toim. Saime Sarajas-Korte & au Weilin+GOOs, Espoo Hackzell, Kaija, Viertotlet^ itaan ja lanteen. Helsingin vanhoja korifeleita 3. Sanoma Osakeytitio, Hameenlinna Ilonen, An/i, 1990, Arkkitehtuunopas Helsinki. Espoo, Kauniainen. Vantaa. Otava, Moortiouse. Jonathan, Carapetian, Michael & Ahtoia-Moorhouse, Leena, 1987, Helsingin Jugendarkkitehtuuri Otava Nikuta, Riitta, 1981, YtitenSinen kaupunkikuva suomalaisen kaupunklrakentamisen ihanteistaja paam&arista, esimerkkein^ Helsingin Etu-T6ol6 ja uusi Valuta, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon in\/entoin!ikor(is(o. Etu-Todlo m O 0)

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 Projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus 2 Yleiskaava 2002 3 Kesä 2012 pohjoisesta Kartta v.1869, rautatie avattiin 1862 Kartta 1909 5 Kuva

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

HELSINKI. Länsi-Helsinki. Alue. Temppeliaukion kirkko, Suomen kansallismuseo, Eduskuntalo. Matkailukohteet. Useita raitiotielinjoja.

HELSINKI. Länsi-Helsinki. Alue. Temppeliaukion kirkko, Suomen kansallismuseo, Eduskuntalo. Matkailukohteet. Useita raitiotielinjoja. HELSINKI Alue Länsi-Helsinki 11 12 8 7 6 4 1 5 2 3 Matkailukohteet Julkinen liikenne Temppeliaukion kirkko, Suomen kansallismuseo, Eduskuntalo Useita raitiotielinjoja Liikenteen ongelmakohdat Arkadiankatu,

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU - 1 / 6 Fabregas

KANKAAN PIIPPURANTA JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU - 1 / 6 Fabregas KAUPUNKIKUVA JA ARKKITEHTUURI Kilpailuehdotuksen perusajatuksena on rakennusten väleihin muodostuvien erihenkisten pihojen sarja. Asuinrakennukset muodostavat talopareja, joiden syleissä olevat pihat ovat

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

LUONNOS 26.6.2015 PORVOON KESKUSTAN KIINTEISTÖJEN KAAVOITUSTILANNE JA KÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN SELVITTÄMINEN

LUONNOS 26.6.2015 PORVOON KESKUSTAN KIINTEISTÖJEN KAAVOITUSTILANNE JA KÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN SELVITTÄMINEN LUONNOS 26.6.2015 PORVOON KESKUSTAN KIINTEISTÖJEN KAAVOITUSTILANNE JA KÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN SELVITTÄMINEN PORVOON KAUPUNGIN KIINTEISTÖJÄ KESKUSTASSA KAUPUNGINTALO LUNDINKADUN TERVEYSKESKUS LINNANKOSKENKADUN

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Katuajoreitti 1 Kruununhaka

Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Simonkatu (pyörätie) Annankatu Kalevankatu Aleksanterinkatu * Pohjoisranta (pyörätie) Liisankatu Snellmaninkatu * (tai Mariankatu) Kirkkokatu Unioninkatu

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinumero Y-tunnus

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinumero Y-tunnus 1 (5) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TÖÖLÖ, ULLAKKO- JA HISSIMUUTOS Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on pyytänyt kaupunginmuseon ennakkolausuntoa koskien Asunto-Osakeyhtiö Töölön (Mannerheimintie

Lisätiedot

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos 1.4.2014 Hämeenlinna Tämä asiakirja liittyy asemakaavakarttaan 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot