Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset Vähäsantanen Saku Karppinen Ari Laamanen Jani-Petri Pernell Jenita, Aalto-Setälä Ville Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A12/2006 ISSN ISBN

2 Copyright Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri, Pernell Jenita, Aalto-Setälä Ville Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ISSN ISBN

3 3 TIIVISTELMÄ Tutkimukset tavoitteet Tutkimuksessa pyritään ensiksikin kuvaamaan Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitystä vuosina Analyysi on pääosin kvantitatiivista. Tutkimuksessa ei kuvata yksittäisten yliopistokeskusyksiköiden toimintaa, vaan yliopistokeskusyksikköä kokonaisuutena. Samalla tutkimuksessa kuvataan joidenkin sellaisten keskeisten makrotaloudellisten muuttujien arvonlisäys, t&k-menot, koulutustaso, työllisyys, väestön muutokset kehitystä Satakunnassa ja Porin seudulla, joihin Porin yliopistokeskustoiminnalla voidaan odottaa olevan vaikutusta pitkällä aikavälillä. Toiseksi tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan kvantitatiivisesti Porin yliopistokeskuksen kysyntäperusteisia henkilökunnan, opiskelijoiden ja muun yliopistollisen toiminnan aikaansaamia alueellisia välittömiä ja kerrannaisia vaikutuksia Satakunnan kokonaistuotannon arvoon käyttäen lähtökohtatietoina tätä tutkimusta varten koottua tilastoaineistoa vuosilta ja huomioiden Satakunnan aluetalouden keskeiset ominaispiirteet. Kolmanneksi tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan talousteorialähtöisesti Porin yliopistokeskustoiminnan yliopistollisiin perustehtäviin liittyvien tuotosten - tutkimus, siihen perustuva koulutus ja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen - potentiaalista vaikutusta alueen resurssiperustaan. Tällä odotetaan olevan edelleen oleellista vaikutusta Satakunnan pidemmän tähtäimen kestävän taloudellisen menestyksen kannalta. Perusaineisto ja menetelmät Tätä tutkimusta varten kerätty tilastoaineisto koostuu viideltä Porin yliopistokeskusyksiköltä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK), Turun yliopisto (TY), Tampereen yliopisto (TaY) ja Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) kerätystä 184 perusmuuttujasta, joiden aikasarjaulottuvuus on pisimmillään 18 vuotta. Perusaineiston tietosoluja on siten lähes seitsemäntoistatuhatta. Toimintakuvauksen yhteydessä esitetään keskeisten muuttujien aikasarjagraafit siten, että ne on luokiteltu yliopistollisten perustehtävien mukaan. Porin yliopistokeskustoiminnan aikaansaamia välittömiä, epäsuoria ja kerrannaisia kokonaiskysyntävaikutuksia on arvioitu Satakunnan alueelle soveltuvalla alueellisella keynesiläisellä kerroinvaikutusmallilla. Tutkimuksen tarjontavaikutusarvioiden keskeiset tarkastelukohteet perustuvat alueellisen talouskasvun teoreettiseen kirjallisuuteen. Varsinainen yliopistollisen toiminnan tuotosten analyysi niiden potentiaalinen merkitys aluetaloudellisen menestyksen kannalta Satakunnassa tehdään alaa käsittelevään suomalaiseen ja kansainväliseen empiiriseen kirjallisuuteen nojautuen. Tämän osion tuloksia ei pyritä esittämään tarkkoina kvantitatiivisina arvioina. Aineistoon, tutkimuksen laajuuteen ja toiminnan todellisiin pidempiaikaisiin vaikutuksiin liittyvien rajoitusten vuoksi tässä ei siis tehdä ekonometrisiä mallituksia. Keskeiset tulokset Toiminnan kehitys Keskeisenä tuloksena Porin yliopistokeskuksen kvantitatiivisiin arvioihin perustuvan toimintakuvauksen perusteella voidaan nähdä, että kaikilla yliopistollisen toiminnan perusalueilla toiminta on kasvanut nopeasti. Erityisesti tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan määrän vuosittainen kasvu 2000-luvulla on ollut ripeää (lähes

4 4 nelinkertaistunut), vaikkakin henkilötyövuosina mitattu kasvu on ollut vain kolminkertainen. Suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen vuosittainen määrä on kasvanut niin ikään nopeasti vuoteen 2001 saakka. Siirtyminen ylioppilaspohjaiseen sisäänottoon on pidentänyt valmistumisaikoja ja toisaalta kolmessa uusimmassa yliopistokeskusyksikössä (TY, TaiK ja TaY) valmistuneita ei ollut vuoteen 2004 mennessä. Perustutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamien opintoviikkojen määrät ovat tasaisesti kasvaneet koko tarkasteluperiodin aikana. Toiminnan ulkopuolinen rahoitus on nimellisin suurein viisinkertaistunut vuosien välisenä aikana. Yliopistokeskuksille ominainen verkostomainen toiminta on monitieteisten ja ylialueellisten t&k-hankkeiden (tutkimus- ja kehittämishankkeiden) osalta lisääntynyt moninkertaisiksi ja opetuksessa ristiinopiskelun kasvu on ollut ripeää vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen ristiinopiskelun opintoviikkomäärät ovat merkittävästi vähentyneet. Syynä ovat olleet yhteisten pakollisten opintojaksojen väheneminen ja perustutkintojen valinnaisten opintojen väheneminen. Alueellista yhteiskunnallista vuorovaikutusta on tutkimuksessa mitattu tutkimusaktiivisuudella (t&k-hankkeet ja - menot) ja täydennys- sekä avoimen yliopiston opinnoilla. Vuodesta 1995 t&k-menot ovat nimellisesti viisinkertaistuneet vuoteen 2003 mennessä ja täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät ovat kasvaneet 1990-luvun alun reilusta 200:sta yli 1400:aan vuonna Tämän jälkeen koulutukseen osallistujien määrä on pudonnut runsaaseen 500:aan vuosina 2003 ja Avoimen yliopiston opintojaksotarjonta on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, mutta suoritetut kokonaisopintoviikot ovat pysyneet alle 2000 opintoviikossa muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Avoimen yliopiston opetustarjonnasta tiedottaminen on tässä suhteessa oleellisessa asemassa. Porin yliopistokeskuksen muut aluetaloudelliset nykyvaikutukset (2004) ovat merkittäviä maksettujen palkkojen (vajaa 5 miljoonaa ) ja kunnallisverojen osalta (vajaa ) sekä työllisyysvaikutuksen osalta (vajaa 200). Valtaosa näistä vaikutuksista kohdistuu Porin seutukuntaan ja Porin kaupunkiin. Alueelliselle yliopistokeskustoiminnalle keskeisiä alueellisia verkostotoimintoja, osaamisen kasvua, erikoistumista tukevaa sekä alueen vetovoimaa mittaavien toimintojen kvantitatiivista aineistopohjaista kuvausta ei tämän tutkimuksen yhteydessä voitu tehdä. Näiden vaikutusten pitäisi kuitenkin näkyä pidemmällä tähtäimellä epäsuorasti alueen tuottavuuskehityksessä, jota tarkastellaan erikseen tarjontavaikutusten yhteydessä. Kysyntävaikutukset Porin yliopistokeskuksen toiminnan kysyntäperusteinen välitön vaikutus Satakunnan aluetalouteen on 8,2 8,5 miljoonan euron välillä. Kun huomioidaan opiskelijatulosta tulevat epäsuorat vaikutukset, ei-satakuntalaisen henkilökunnan erilainen tulovaikutus verrattuna satakuntalaiseen henkilökuntaan ja toiminnan aiheuttamat kerrannaiset kysyntävaikutukset, niin kokonaisvaikutus Satakunnan bruttotuotoksen arvoon on välillä 11,1 12,2 miljoonaa euroa vuoden 2004 perusaineistolla mitaten. Tutkimuksessa saatiin keynesiläisen peruskertoimen vaihteluväliksi 1,07 1,1 ja kokonaistulokertoimen vaihteluväliksi 1,34 1,45. Toisin sanoen jokainen Porin yliopistokeskuksen toiminnan aikaansaama välitön kysyntävaikutus kasvaa noin 40 % Satakunnan taloudessa kerroinprosessin seurauksena. Porin yliopistokeskuksen toiminnallinen menoperusta on hieman yli 10 miljoonaa euroa, josta välitön tulovaikutus Satakuntaan on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan tutkinto-opiskelijoiden aikaansaamat tulovirrat, Satakunnassa summa nousee 11 miljoonaan euroon. Kaikkea tuloa ei käytetä Satakunnassa. Porin yliopistokeskuksen vuosittainen kokonaiskysyntävaikutus (2004)

5 on 0,5 % Porin seutukunnan ja 0,2 % Satakunnan perushintaisesta bruttoarvonlisäyksestä (2003). 5 Tarjontavaikutukset Porin yliopistokeskuksen koulutustoiminnalla voidaan arvioida ainakin lyhyellä aikavälillä olevan positiivisia vaikutuksia ympäröivän alueen koulutustasoon. Pitkän aikavälin vaikutus ei ole näin selvä. Porin seutukunnassa korkeasti koulutettujen osuus koko väestöstä on kasvanut hitaammin kuin vanhoissa yliopistoseutukunnissa ja yliopistokeskusseutukunnissa keskimäärin, mutta nopeammin kuin seutukunnissa, joissa ei ole yliopistoyksiköitä. Yliopistokeskuksen vaikutuksia ympäröivän alueen tietoresurssin kasvuun ei voida olemassa olevien aineistojen ja aiempien tutkimusten perusteella arvioida, mutta tutkimuksen rahoitusrakenne yliopistokeskuksessa on alueellisen tietoresurssin kasvua ajatelleen suotuisampi kuin vanhoissa yliopistoissa. Porin yliopistokeskus näyttää ainakin lyhyellä aikavälillä vaikuttaneen positiivisesti ympäröivän alueen korkeasti koulutettujen työllisten määrään. Korkeasti koulutettujen työllisyysasteen analyysi osoittaa, että yliopistokeskusta ympäröivä alue, Porin seutukunta ja Satakunta, on kyennyt tehokkaasti hyödyntämään alueella olevan korkeasti koulutetun työvoiman. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa lisäävästä vaikutuksesta ei löydetty viitteitä, vaikka kansainvälisten empiiristen tutkimusten mukaan yliopistotoiminta lisää yritysten innovointialttiutta sekä suoraan että epäsuorasti lisäämällä yritysten omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistokeskuksen vaikutukset ympäröivän alueen elinkeinorakenteeseen ja sen muutokseen ovat epäselviä. ICT-alaan kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut ovat kehittyneet alueella suotuisasti ja koko maan kehitykseen nähden vertailukelpoisesti yliopistokeskuksen toiminnan aikana. Yliopistokeskuksen osuutta kehitykseen on vaikea arvioida, koska kehitys on ollut yhtäaikaista alan yleisen noususuhdanteen kanssa. Yrittäjyyden ja uuden elinkeinotoiminnan osalta koko aluetalouden tasolla näkyviä, selkeästi Porin yliopistokeskuksen toimintaan liittyviä positiivisia vaikutuksia ei kyetä havaitsemaan. Tulos on osittain sopusoinnussa teorian ja aiempien yrittäjyyttä koskevien tutkimustulosten kanssa: on havaittu, että Suomessa koulutustaso vähentää yksilöiden halukkuutta ryhtyä yrittäjiksi. Koska ympäröivä aluetalous näyttäisi kykenevän hyödyntämään Porin yliopistokeskuksen tuottaman inhimillisen pääoman resurssin koulutettujen ihmisten osaamisen on todennäköistä, että näiden henkilöiden korkeamman tulotason kautta yliopistokeskuksella on vaikutusta myös koko aluetalouden ansiotasoon. Kansainvälisten tutkimusten perusteella vaikutus voi ulottua myös matalamman koulutustason työntekijöiden palkkatasoon. Yliopistokeskuksen tutkimustoiminnan rahoitusrakenne tukee positiivisten ansiotasovaikutusten syntymistä etenkin yrityksissä, jotka kykenevät hyödyntämään yliopistokeskuksessa tuotettua tutkimustietoa. Avainsanat: Porin yliopistokeskus, toiminnan kehitys, aluetalous, kysyntävaikutukset, tarjontavaikutukset, Satakunta

6 6 ESIPUHE Tietoperusteisen, alueiden erityisominaisuuksiin perustuvan talouskasvun ja työllisyyden korostuessa globaalin kilpailun olosuhteissa yliopistojen ja yliopistokeskusten roolin odotetaan nousevan merkittävään asemaan. Alueelliset yliopistokeskukset (kuusi kappaletta Suomessa) toteuttavat konkreettisella tavalla yliopistojen ns. kolmatta tehtävää. Vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa edistetään yliopistollisten perustehtävien, tutkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen, yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Samalla yliopistokeskuspaikkakuntien elinkeinoelämän ja aluekehittäjien odotukset yliopistotoimintojen merkityksestä aluekehityksen kannalta ovat kasvaneet ja alueellinen tuki yliopistokeskuksille on ollut merkittävää. Yliopistokeskukset ovat vasta 2000-luvun ilmiö Suomen yliopistokentässä ja joissakin suhteissa ainutlaatuisia maailmanlaajuisesti. Niiden alueellisia talousvaikutuksia ei ole juurikaan kvantitatiivisesti ja kokonaisvaltaisesti tutkittu, vaikka niiden oikeutusta on perusteltu nimenomaan alueellisesta näkökulmasta. Käsillä oleva tutkimus tarkastelee monessa suhteessa Suomen suurimman yliopistokeskuksen, Porin yliopistokeskuksen, toiminnan kasvua vuodesta 1987 lähtien. Tutkimusta varten yliopistokeskuksen yksiköiltä kerättiin mittava tilastollinen aineisto. Siinä on 18 vuoden aikasarjaulottuvuus ( ) sisältäen viisi yliopistoyksikköä ja 184 muuttujaa. Osa havainnoista jouduttiin keräämään manuaalisesti ja yksitellen yliopistokeskusyksiköiden ja niiden emokorkeakoulujen arkistoista. Tässä tutkimuksessa toiminnan kuvauksen lisäksi arvioidaan talousteorialähtöisesti yliopistokeskuksen vaikutuksia Satakunnan aluetalouteen. Tutkimus käynnistyi vuonna Yliopistokeskuksen johdon rooli on ollut oleellinen tutkimuksen käynnistämisessä, sen lisäresursoinnissa ja aktiivisessa ohjaavassa panostuksessa yliopistokeskusyksiköiden suuntaan aineiston keruuvaiheen yhteydessä. TuKKK, Porin yksikön Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen johtajan Ville Aalto-Setälän rooli on ollut keskeinen tutkimuksen toteutumisen kannalta. Tutkija Saku Vähäsantanen toimi tutkimushankkeeseen liittyvänä projektivastuullisena vetäjänä. Hän kokosi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön taloustieteen tutkijaryhmän toteuttamaan tutkimushankettaan. Tutkimusryhmä toimi tiiviissä yhteistyössä ja jokaisella tutkimusryhmän jäsenellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisesti koko tutkimuksen asiasisältöön. Silti valmisteluvaiheen työnjakoa voitaisiin kuvata seuraavalla tavalla. Saku Vähäsantanen paneutui erityisesti Satakunnan taloutta sekä Porin yliopistokeskuksen historiaa, kehitystä ja nykytilaa tarkasteleviin osioihin (luvut 2 ja luvun 3 alkuosa). Ari Karppinen keskittyi yliopistokeskustoiminnan synnyttämän alueellisen kysynnän kerrannaisvaikutusanalyysiin (luku 4) sekä ohjasi työn rakenteeseen, talousteoreettiseen näkökulmaan ja aineiston muuttujavalintoihin liittyvissä asioissa. Jani-Petri Laamanen vastasi yliopistollisen toiminnan tuotosten

7 7 aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelusta (luku 5) ja ohjasi työn tilastollista kokoamista ja analysointia. Jenita Pernell vastasi itsenäisesti aineiston keräämisestä yliopistokeskusyksiköiltä ja tämän perusteella hän tuotti aggregatiiviset toimintakuvausgraafit sekä viimeisteli tutkimuksen ulkoasua. Tutkimusjohtaja Ville Aalto-Setälä keskittyi muuttoliikeanalyysiin. Porin yliopistokeskuksen yksiköt ovat osoittaneet ymmärtävää suhtautumista sekä tehneet arvokasta ja pyyteetöntä työtä aineistomme kokoamiseksi. Ilman tätä panosta tutkimusta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Porin yliopistokeskuksen johtajan Martti Sinisalmen sekä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön johtajan, professori Heli Hookanan jatkuva kannustava suhtautuminen ja hyvä yhteistyömme tutkimushankkeen aikana ovat olleet merkittäviä tutkimuksen toteuttamisen kannalta. Monitieteisen tutkimusyksikkömme jatkuva kollegapalaute on ollut ensiarvoisen tärkeää tutkimuksen moniulotteisen näkökulman hallinnassa. Käytännön hallinnolliseen toteuttamiseen ovat osallistuneet niin yksikkömme kuin emokorkeakoulumme hallintohenkilökunta. Tämän panoksen merkitystä ei koskaan voida yliarvioida. Tutkimus on osa ESR-rahoitteisesta projektia Tieteellinen aluetutkimustoiminta ja maakunnan kehittämistä palvelevan tiedon tuotanto, jota ovat rahoittaneet Satakuntaliitto, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Rauman Seudun Kehitys Oy. Tutkimus on saanut erillisrahoitusta myös Porin yliopistokeskukselta. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimuksemme valmistumista edesauttaneita henkilöitä ja tahoja. Porissa, 31. maaliskuuta 2006 Saku Vähäsantanen Ari Karppinen Jani-Petri Laamanen Jenita Pernell Ville Aalto-Setälä

8 8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ESIPUHE KUVIOLUETTELO...11 TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuskohdetta käsittelevää aiempaa kirjallisuutta Menetelmät ja aineistokuvaus Keskeiset tulokset Tutkimuksen kulku TALOUSTEORIANÄKÖKULMA, PORIN YLIOPISTOKESKUS JA SATAKUNTA Talousteorianäkökulma Yleistä talousteoriaa Osaamisen merkitys alueellisessa kilpailukyvyssä Yliopistokeskukset yliopistojärjestelmässä ja Porin yliopistokeskus Taustaa Yliopistokeskusten rahoitusrakenne Porin yliopistokeskuksen historiaa Nykytila Satakunnan ja Porin seudun talous Väestökehitys Satakunnan seutukuntien elinkeinorakenteet ja arvonlisäys Työllisyyden kehitys Tutkimus- ja kehitysmenot Koulutustaso PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINNAN KUVAUS Muuttujaluokitus ja aineisto Tutkimus Tutkimusjulkaisut Tutkimus- ja kehittämishankkeet...55

9 Tutkimus- ja kehittämishenkilökunta Tutkimusvolyymi ( ) Opetus Suoritetut tutkinnot Täydennyskoulutus Avoin yliopisto Opiskelijamäärät Opintosuoritukset opintoviikkoina Ristiinopiskelu Muu yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suora tulovaikutus Työllisyysvaikutus Muuttoliikevaikutus Investoinnit Osaamispääoman kasvu Verkostoituminen Erikoistumista tukeva toiminta Vetovoimavaikutus PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUEELLISET KYSYNTÄVAIKUTUKSET Taustaa teoreettisesta lähestymistavasta Alueellinen kokonaiskysyntämalli Porin yliopistokeskuksen kerroinmallin estimointi Tarkastelu ja vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUETALOUDELLISET TARJONTAVAIKUTUKSET TARJONTAVAIKUTUSTEN MÄÄRITELMÄ, ERITTELY JA VAIKUTUSPROSESSI Tarjontavaikutusten määritelmä Tarjontavaikutusten erittelyn teoreettiset lähtökohdat Koulutustoiminnan aluetaloudellinen vaikutusprosessi Tutkimustoiminnan aluetaloudellinen vaikutusprosessi PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUETALOUDELLISTEN TARJONTAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointimenetelmä Inhimillisen pääoman varanto ja tietoresurssi Inhimillisen pääoman hyödyntäminen...125

10 Yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Talouden rakennemuutos Uuden elinkeinotoiminnan syntyminen Työllisten ansiotaso Tuottavuus ja talouskasvu Tarjontavaikutukset: Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1 YLIOPISTOKOULUTUS JA TALOUSKASVU MAAKUNNITTAIN LIITE 2 KERROIN- JA KOKONAISVAIKUTUSTEN JOHTAMINEN...159

11 11 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Yliopistokeskuksen alueelliset talousvaikutukset Kuvio vuotiaiden nettomassamuutto Porissa Kuvio vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto Poriin Kuvio 4 Porin kaupungin muuttovoitto kuukausittain tammikuu 2000 joulukuu Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Arvonlisäys henkeä kohden Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa. Vuoden 2003 tieto on ennakkotieto Työttömyysaste Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa Luvut perustuvat työministeriön tietoihin, eivätkä ole virallisia Työllisyysaste Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa Luvut on laskettu Tilastokeskuksen kunkin vuoden lopullisten työvoimatietojen perusteella, eivätkä ole virallisia. Vuoden 2004 tieto on ennakkotieto Kuvio 8 T&k-menot Satakunnassa lajeittain Kuvio 9 T&k-menot/arvonlisäys Satakunnassa ja koko maassa Kuvio 10 T&k-menot asukasta kohti seutukunnittain Kuvio vuotta täyttäneiden koulutustason kehitys Kuvio 12 Kuvio 13 Kuvio 14 Kuvio 15 Koulutuksen toimialan työpaikkojen kehitys Satakunnassa, Porin seutukunnassa sekä Porin kaupungissa vuosina Vuoden 2003 tiedot ovat ennakkotietoja Yliopisto-opiskelijoiden määrä suhteessa kaupungin tai seutukunnan väkilukuun vuonna Porin yliopistokeskuksessa julkaistujen tutkimusten määrät vuosina Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lukumäärä Porin yliopistokeskuksessa vuosina

12 12 Kuvio 16 Kuvio 17 Kuvio 18 Kuvio 19 Kuvio 20 Kuvio 21 Kuvio 22 Kuvio 23 Kuvio 24 Kuvio 25 Kuvio 26 Kuvio 27 Kuvio 28 Kuvio 29 Tutkimus- ja kehittämishankkeet tyypin mukaan jaoteltuina monitieteisiin, ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan määrä Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilötyövuosien määrä Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan koulutustaso Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Porin yliopistokeskuksessa vuosina Porin yliopistokeskuksessa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot Porin yliopistokeskuksessa suoritetut lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Täydennyskoulutuksen pitkäaikaisten koulutusten määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutuksen lyhytkestoisten kurssien määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutuksen kurssipäivien määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät Porin yliopistokeskuksessa Avoimen yliopiston toteutunut koulutus opintojaksojen lukumäärällä mitattuna Porin yliopistokeskuksessa Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintoviikkojen lukumäärä Porin yliopistokeskuksessa Avoimen yliopiston opiskelijamäärät Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 30 Opiskelijamäärien kehitys Porin yliopistokeskuksessa

13 13 Kuvio 31 Jatko-opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 32 Kuvio 33 Kuvio 34 Ylimääräisten opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Perustutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintoviikot Porin yliopistokeskuksessa Ristiinopiskeluna suoritetut opintoviikot Porin yliopistokeskuksessa72 Kuvio 35 Porin yliopistokeskuksen rahoitusrakenne Kuvio 36 Kuvio 37 Kuvio 38 Kuvio 39 Porin yliopistokeskuksessa Satakuntaan ja muualle Suomeen maksetut palkat Porin yliopistokeskuksessa Satakuntaan maksetut palkat seutukunnittain Porin yliopistokeskuksessa maksetuista palkoista Satakuntaan ja muualle Suomeen maksetut kunnallisverot Porin yliopistokeskuksessa maksetuista palkoista Satakuntaan maksetut kunnallisverot seutukunnittain jaoteltuina Kuvio 40 Porin yliopistokeskuksen henkilökunnan määrä Kuvio 41 Porin yliopistokeskuksen henkilötyövuodet Kuvio 42 Kuvio 43 Kuvio 44 Kuvio 45 Satakunnassa asuvan henkilökunnan määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnassa asuvan henkilökunnan osuuden kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnan ulkopuolelta tulleiden uusien opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnan ulkopuolelta tulleiden uusien opiskelijoiden osuus kaikista uusista opiskelijoista Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 46 Porin yliopistokeskuksessa tehdyt investoinnit vuosilta

14 14 Kuvio 47 Porin yliopistokeskuksessa maksetut tilavuokrat, vuosilta ei tietoja saatavilla. Tilavuokrat perustuvat tehtyihin vuokrasopimuksiin ja sisältävät vain vuokrakulut Kuvio 48 Satakunnan alueelle työllistyneet vastavalmistuneet prosentteina (TTY ja TuKKK) Kuvio 49 Maakuntaohjelmien painotukset Kuvio 50 Porin yliopistokeskuksen kvantifioidut kysyntävaikutukset Kuvio 51 Koulutuksen aluetaloudellinen vaikutusprosessi Kuvio 52 Tutkimuksen aluetaloudellinen vaikutusprosessi Kuvio 53 Kuvio 54 Kuvio 55 Kuvio 56 Kuvio 57 Kuvio 58 Kuvio 59 Porin yliopistokeskuksessa tuotetut tutkinnot ja korkeakoulutettujen määrän muutos Porin seutukunnassa Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen omaavien osuus yli 19-vuotiaasta väestöstä seutukunnissa 1984, 1988, 1992, 1996, 2000 ja Porin yliopistokeskuksessa tuotettujen tutkintojen ja korkeakoulutettujen työllisten määrän muutos Porin seutukunnassa Työllisten osuus korkeakoulutetuista Porin seutukunnassa, Satakunnassa ja koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus tehdyistä henkilötyövuosista yrityssektorilla Porin seutukunnassa, Satakunnassa ja koko maassa ICT-alan osuus tehdyistä henkilötyövuosissa Porin seutukunnassa ja koko maassa Yrittäjien (pl. maa- ja metsätalousyrittäjät) osuus väestöstä seutukunnissa

15 15 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko 3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (Tilastokeskus 2005) Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (Tilastokeskus 2005) Perinteisten yliopistokaupunkien ja -seutukuntien sekä Porin yliopistoopiskelijoiden määrän suhde kaupungin ja seutukunnan väkilukuun vuonna (Tilastokeskus ja KOTA-tietokanta 2005) Taulukko 4 Porin yliopistokeskuksen toiminnallinen menoperusta (t ), Taulukko 5 Porin yliopistokeskuksen välitön, Satakuntaan kohdistuva bruttotulovaikutus ja epäsuora opiskelijatulovaikutus t, Taulukko 6 Parametriarviot Taulukko 7 Porin yliopistokeskuksen minimi- ja maksimi aluetaloudelliset kysyntävaikutukset Taulukko 8 Alueellisia tulokertoimia Taulukko 9 Yliopistotoiminnan tarjontavaikutukset aiemmissa tutkimuksissa.. 107

16 16 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Globaalitalouden olosuhteissa alueet voivat toimia erityisinä talouskasvun vetureina (ks. esim. Krugman 1991, 2000; Krugman & Venables 1995; Porter 1990, 2000, 2003; Scott & Storper 2003, Sbergami 2002; Venables 1996). Tämän katsotaan edellyttävän ensiksikin osaamisen jatkuvaa parantamista ja tuloksekasta tutkimus- ja kehitystoimintaa alueellisella tasolla, mutta myös tietämyksen globaalin ja alueellisen siirtämisen ja muiden lähellä toimimisesta syntyvien taloudellisten etujen tehokasta hyödyntämistä. Alueiden keskeistä taloudellista merkitystä korostaa myös unionitason aluepolitiikan uudistettu tavoitelinjaus (EU komissio 2005a). Siinä alun perin alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen tähtäävän koheesiopolitiikan edellytetään entistä tehokkaammin tukevan sellaisia alueellisia toimintoja 1, jotka hyödyntävät alueiden omaa kasvupotentiaalia ja jotka edistävät erityisesti tietoperusteista aluetaloudellista muutosta. Tämän osaltaan uskotaan tehostavan koko unionin aluetta koskevan ns. Lissabonin strategian tavoitteisiin pääsemistä 2. Myös kansallisen tason aluepolitiikan ja alueellisten toimijoiden tulisi tukea entistä voimakkaammin keskeisiä alueellisia kasvutoimintoja. (EU Komissio 2005b.) Yliopistojen keskeinen merkitys alueiden taloudelliselle kehitykselle on yleisesti tunnustettu (ks. esim. Audretsch, Lehmann & Warning 2003; EU komissio 2003, 2005c 2005b; Garlick 1998; OECD 2005a, 2005b; VN 2004a). Pyrkimys tieteellisesti korkeatasoisen, alueellisesti kattavan ja vuorovaikutteisesti toimivan korkeakoululaitoksen kehittämiseen on maassamme keskeisessä asemassa 3. Samalla kun on periaatteessa tunnustettu yliopistojen rooli kestävän taloudellisen menestyksen ja pysyvien työpaikkojen luomisen kannalta sekä se, että olisi entistä tärkeämpää arvioida yliopistotoimintojen alueellista vaikuttavuutta, on jouduttu tunnustamaan luotettavan arvioinnin vaikeus (ks. esim. Arbo 2005; Florax & Waldorf 2005; Goddard 2005; Goldstein 2005; Koschatsky & Hemer 2005; Lengyel 2005; Ponds, Oort, Frenken & 1 Tällaisia toimintoja ovat alueellinen innovointitoiminta, tietoon perustuva talous, koulutukseen perustuva inhimillinen pääoma, yrittäjyys, pk-yritysten toiminta ja riskipääoman saatavuus (EU Komissio 2005b). 2 Euroopan unioni kokonaisuudessaan ei ole tähän mennessä edistynyt toivottavalla tavalla Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Päinvastoin tuottavuusero Yhdysvaltoihin näyttää kasvaneen. 3 Opetusministeriön Koulutus- ja ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 vuodelta 2003 esittää korkeakoulujen kehittämisen visiona, että Kansainvälisesti korkeatasoinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja on voimakas vaikuttaja alueellisessa kehittämisessä. (OPM 2003, 13)

17 17 Thissen 2005; Varga & Parag 2005). Koska epävarmuuden merkitys on suuri yliopistojen aluevaikutusten tarkastelemisessa, on usein järkevää pyrkiä lähestymään tutkimuskohdetta jostakin keskeisestä ja täsmällisemmin määritellystä näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Porin yliopistokeskuksen aluetaloudellisia vaikutuksia modernin aluetaloustieteen näkökulmasta (ks. tarkemmin luku 2.1). Yliopistokeskukset ovat osa nykyistä korkeakoulujärjestelmäämme. Idea eri yliopistojen alueellisten erillisyksikköjen kokoamisesta yliopistokeskuksen sateenvarjon alle hahmottui selkeästi korkeakoululaitoksen alueellista kehittämistä selvittäneen työryhmän muistiossa vuonna 2001 (OPM 2001). Virallisesti maamme kuusi yliopistokeskusta (Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella) on perustettu vuonna Yliopistokeskusjärjestelmän kautta toteutuva yliopistollisen tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen marssi eiyliopistomaakuntakeskuksiin ja niiden vaikutusalueille on siten vasta aluillaan, eikä sen pidemmän tähtäimen vaikutuksia ole suinkaan kaikilta osin saavutettu. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö edellä mainituilla paikkakunnilla ole ollut yliopistotoimintaa jo paljon aiemmin ja etteikö sillä olisi saatu hyvin tunnustettu asema osaamiseen perustuvassa maakuntien kehittämistyössä valtakunnallisesti. (ks. Valtiovarainvaliokunta 2005; Valtiontilintarkastajat 2004; Alueellistamisen koordinaatioryhmä 2004.) Satakuntaan yritettiin saada omaa korkeakoulua useaan otteeseen ja 70- luvuilla. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Osittain syynä oli aluepolitiikka, eli korkeakoulut nähtiin tarpeellisempina Pohjois- ja Itä-Suomessa. Osittain kyse oli ilmeisesti myös siitä, ettei asiasta saavutettu maakunnallista yksimielisyyttä. Satakunta alkoi kärsiä muuttotappiosta 1970-luvun loppupuolella ja samalla alueen elinkeinoelämän työvoiman tarve väheni. Satakunnassa oli paljon raskasta teollisuutta, jolla oli vaikeuksia menestyä. Lisäksi maakunta jäi jälkeen väestön koulutustasossa ja näin elinkeinoelämä kärsi innovaatioiden sekä uuden luomisen puutteesta. Satakunnan akateemisella koulutuksella on kuitenkin pitkä historia. Rauman vuonna 1894 perustettu opettajankoulutusseminaari liitettiin Turun yliopistoon vuonna 1974, jolloin se muutettiin Rauman opettajankoulutuslaitokseksi. Porissa varsinainen yliopistotoiminta käynnistyi 1983 Tampereen teknillisen korkeakoulun (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) tutkimus- ja koulutustoiminnalla. Tutkintokoulutus diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987 insinöörien muuntokoulutuksella. Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK) aloitti merkonomien ja tradenomien muuntokoulutuksen kauppatieteiden maistereiksi vuonna Vuonna 2001 aloitettiin ylioppilaspohjainen koulutus niin teknillisellä kuin kaupallisellakin puolella. Samaan aikaan tutkintokoulutuksensa aloitti Turun yliopiston (TY) humanistinen tiedekunta. Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) aloitti toimintansa Porissa vuonna 2002 ja ensimmäiset opiskelijat otettiin sisään vuonna 2004 suorittamaan

18 18 kandidaatin tutkintoa. Myös Tampereen yliopistossa (TaY) aloittivat ensimmäiset yhteiskuntatieteiden opiskelijat vuonna Syksyllä 2005 Porin yliopistokeskuksessa oli opiskelijoita yhteensä noin 2400 ja henkilökuntaa noin 190. Yliopistokeskus sijoittuu Porin kahdenkymmenen suurimman työnantajan joukkoon ja opiskelija- sekä henkilökuntamäärällä mitattu potentiaalinen työvoimavaikutus (noin 2590) on jo Satakunnankin mittakaavassa maakunnan suurimpia. Nykyisen laajuinen yliopistokeskustoiminta saa aikaan myös merkittäviä alueellisia kysyntävaikutuksia. Henkilökunnan ja yliopistokeskusyksiköiden hyödykeja palveluostot Satakunnassa, mutta myös opiskelijoiden aikaansaama paikallinen kulutus kerrannaisvaikutuksineen lienee merkittävä alueelliseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttava tekijä Satakunnassa. Nykyglobalisaation olosuhteissa yliopistotoiminnan aikaansaamaa lisäkysyntää voidaan pitää suhteellisen pysyvänä verrattuna vastaavaan yritystoimintaan, koska yliopistolliset yksiköt eivät ole yrityksiin nähden sijainnillisesti niin herkkäliikkeisiä. Porin yliopistokeskustoiminnalla on lisäksi vaikutusta paikalliseen verokertymään ja toiminta tuo alueelle ulkopuolista rahoitusta. Porin yliopistokeskustoiminnalla voidaan odottaa olevan oma erityinen vaikutuksensa Satakunnan alueen tietopohjaisiin taloudellisen menestyksen edellytyksiin 4. Alueen koulutustasoa kuvaava korkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osuus on Satakunnassa varsin merkittävästi valtakunnallisen keskitason alapuolella. Arvioitaessa alueellista korkeakoulutason koulutustarjontapotentiaalia vertaamalla yliopisto-opiskelijoiden määriä (perus- ja jatkotutkinnot sekä avoin yliopisto) kaupunkien ja niitä ympäröivien seutukuntien väkilukuihin, havaitaan, että Porin kaupungin ja seutukunnan suhdeluku jää edelleen selvästi alle perinteisten yliopistokaupunkien ja niiden seutukuntien vastaavan suhteen (tarkasteluvuosi 2004). Satakunnan alueen tiedon tuottamispanostusta kuvaava t&k-investointiastemuuttuja (tutkimus- ja kehitysmenot/kokonaistuotoksen arvo) on niin ikään varsin merkittävästi valtakunnallisen keskitason alapuolella. Satakunnan t&k-toiminta tapahtuu pääsääntöisesti yrityksissä (81 % t&k-menoista vuonna 2004). Koko maassa yksityissektorin t&k-menojen osuus on hieman Lissabonin strategian asettaman alarajatavoitteen yläpuolella eli noin 2/3. Silti Satakunnan innovatiivisuus ei poikkea juurikaan maan keskiarvosta, kun sitä mitataan haettujen patenttien lukumäärällä 4 Liitteessä 1 on tarkasteltu erikseen yliopistokoulutuksen ja maakunnittaisen talouskasvun yhteyksiä.

19 19 tuhanteen työikäiseen suhteutettuna (Satakunnan talous 2004) 5. Koulutuksen, t&ktoiminnan ja innovatiivisuuden alueelliselle kasvattamiselle ja yliopistollisen tiedon hyödyntämiselle paikallisesti on ominaista, että ne eivät tapahdu hetkessä. Niinpä niiden vaikutukset alueen talouskehitykseen realisoituvat yleensä pidemmällä aikavälillä kuin esimerkiksi yliopistotoiminnan välittömät kysyntävaikutukset. On siis syytä pitää mielessä, että Porin yliopistokeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset eivät tässä suhteessa ole vielä kaikilta osin realisoituneet. Suomen 20 maakunnasta Satakunta on asukasluvultaan seitsemänneksi suurin. Satakunta on ollut jo pitkään muuttotappioaluetta, mutta viime vuosina negatiivinen väestökehitys on tasaantunut. Syynä on negatiivisen tulomuuton lisäksi syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Porin seudulla väestön väheneminen on kuitenkin lähes pysähtynyt viime vuosina ja Porin kaupunki on ajoittain saanut muuttovoittoa. Satakunnan seutukuntien (Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan) elinkeinorakenteet poikkeavat toisistaan. Rauman seutukunnassa teollisuus on edelleen merkittävin työllistäjä ja teollisuusaste on Raumalla maan korkeimpia. Porin seudun työpaikkojen toimialarakenne taas muistuttaa hyvin pitkälti koko maan rakennetta, jossa palvelusektori on merkittävin työllistäjä. Pohjois-Satakunnassa alkutuotanto on edelleen suhteellisen merkittävässä asemassa työllistäjänä yhteiskunnallisten palveluiden ja teollisuuden ohella. (Karppinen & Vähäsantanen 2005; Satamittari 2006). Satakunta on ollut jo pitkään rakennemuutosalue, jossa teollisuustyöpaikat vähenevät ja samalla palvelusektorin työpaikat lisääntyvät esimerkiksi Porin seudulla palvelusektorin työpaikkojen nettolisäys on ollut lähes 24 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla Satakunnan ja Porin seudun työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömyys ovat koko maan keskiarvoa merkittävästi korkeammalla tasolla. Nykyisin yliopistollisen toiminnan yhtenä perustehtävänä on toimia tiiviissä vuoropuhelussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Porin yliopistokeskuksen tapauksessa se tarkoittaa erityisesti toimintaa, joka edistää omalta osaltaan Satakuntaa ja Porin seutua vastaamaan globalisaation mukanaan tuoman alueellisen rakennemuutoksen haasteeseen. Keskeistä tälle on uudenlaisen toiminnan luominen kasvaville ja työllistäville toimialoille ja pyrkimys tuoda yliopistollista osaamista olemassa olevien toimintojen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Yliopistokeskuksen toiminnan tulosten alueellisen vaikuttavuuden vahvistumiseen vaikuttavat paitsi 5 Innovatiivisuuden määritteleminen ja mittaaminen on varsin ongelmallista. Usein käytetään patenttihakemusten tai myönnettyjen patenttien määrää joissakin patenttivirastoissa (tyypillisesti Euroopassa tai Yhdysvalloissa) innovatiivisuuden mittarina lukujen helpon saatavuuden vuoksi. Viimemainitussa on kyse tuloksellisten innovaatioiden mittaamisesta. Tällaisissa mittareissa kuitenkin jää monenlaiset alueen taloudelliselle menestykselle ehkäpä tärkeätkin innovaatiotoiminnat huomiotta, kuten esim. sosiaaliset innovaatiot tai ylipäätään innovatiivinen toiminta, jossa tuloksen omistusoikeuden määrittäminen on hankalaa. Tässä esitetty innovaatiomittari ei sisällä Euroopan patenttiviraston patenttihakemuksia.

20 20 alueellisen yliopistotoiminnan määrä ja laatu itsessään, myös alueen yritysten ja ihmisten halukkuus ja kyky sekä soveltaa että hyödyntää yliopistollista toimintaa. Verkostoitunut ja aktiivinen alueellinen yhteistyö tehostaa molemmansuuntaista tiedon siirtämistä ja luo siten onnistumisen edellytyksiä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on arvioida kvantitatiivisesti Porin yliopistokeskuksen toimintaa ja sen aluetaloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Vaikutuksista korostuvat aluetaloudelliset kysyntä- ja tarjontavaikutukset. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Kuinka suuret ovat Porin yliopistokeskuksen kysyntäperusteiset suorat, epäsuorat ja kerrannaiset talousvaikutukset Satakunnan kokonaistuotoksen arvoon? Missä määrin yliopistokeskustoiminta on vahvistanut satakuntalaista osaamisresurssiperustaa? Miten yliopistokeskustoiminnan perustuotokset eli tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat kehittyneet? Kuinka yliopistokeskus ja sen yksiköt toimivat verkostoituneesti tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnassa? Tarkasteltavat aluetaloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääosin koko Satakuntaan. Joidenkin muuttujien (muuttoliike, kunnallisverokertymät ja maksetut palkat) osalta tarkastellaan vaikutuksia seutukunnittain tai pelkästään Porin kaupungin osalta. Yksiköiden toimintaa kuvaava tilastoaineisto ulottuu laajimmillaan vuodesta 1987 vuoteen Jokaisen yksikön toimintaa kuvataan niiden aloitusvuodesta lähtien (ks. luku 1.1). Aluetaloudellisia vaikutuksia ja yliopistollista toimintaa ei ole tässä tutkimuksessa arvioitu eri yksiköiden osalta erikseen, vaikkakin tarvittava perusaineisto on kerätty yksiköittäin ja toiminnoittain. Kaikkia Porin yliopistokeskuksen toiminnallisia vaikutuksia erityisesti verkostoulkoisvaikutuksen osalta - ei ole voitu määrällisesti arvioida. Toisaalta toimintaa kuvaavasta koko muuttujajoukosta (ks. luku 3) ei ole saatu tilastollista aineistoa (so. erikoistumista tukeva toiminta ja vetovoimavaikutus ).

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Yliopistokeskuksella on neljän emoyliopiston voimavarat ja osaaminen käytössään.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin.

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Jorma Auvinen Yliopiston merkitys Savonlinnalle Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Tähän ilmiöön on liittynyt myös voimakas väestön keskittyminen muutamiin keskuksiin.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot