Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset Vähäsantanen Saku Karppinen Ari Laamanen Jani-Petri Pernell Jenita, Aalto-Setälä Ville Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A12/2006 ISSN ISBN

2 Copyright Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri, Pernell Jenita, Aalto-Setälä Ville Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ISSN ISBN

3 3 TIIVISTELMÄ Tutkimukset tavoitteet Tutkimuksessa pyritään ensiksikin kuvaamaan Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitystä vuosina Analyysi on pääosin kvantitatiivista. Tutkimuksessa ei kuvata yksittäisten yliopistokeskusyksiköiden toimintaa, vaan yliopistokeskusyksikköä kokonaisuutena. Samalla tutkimuksessa kuvataan joidenkin sellaisten keskeisten makrotaloudellisten muuttujien arvonlisäys, t&k-menot, koulutustaso, työllisyys, väestön muutokset kehitystä Satakunnassa ja Porin seudulla, joihin Porin yliopistokeskustoiminnalla voidaan odottaa olevan vaikutusta pitkällä aikavälillä. Toiseksi tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan kvantitatiivisesti Porin yliopistokeskuksen kysyntäperusteisia henkilökunnan, opiskelijoiden ja muun yliopistollisen toiminnan aikaansaamia alueellisia välittömiä ja kerrannaisia vaikutuksia Satakunnan kokonaistuotannon arvoon käyttäen lähtökohtatietoina tätä tutkimusta varten koottua tilastoaineistoa vuosilta ja huomioiden Satakunnan aluetalouden keskeiset ominaispiirteet. Kolmanneksi tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan talousteorialähtöisesti Porin yliopistokeskustoiminnan yliopistollisiin perustehtäviin liittyvien tuotosten - tutkimus, siihen perustuva koulutus ja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen - potentiaalista vaikutusta alueen resurssiperustaan. Tällä odotetaan olevan edelleen oleellista vaikutusta Satakunnan pidemmän tähtäimen kestävän taloudellisen menestyksen kannalta. Perusaineisto ja menetelmät Tätä tutkimusta varten kerätty tilastoaineisto koostuu viideltä Porin yliopistokeskusyksiköltä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK), Turun yliopisto (TY), Tampereen yliopisto (TaY) ja Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) kerätystä 184 perusmuuttujasta, joiden aikasarjaulottuvuus on pisimmillään 18 vuotta. Perusaineiston tietosoluja on siten lähes seitsemäntoistatuhatta. Toimintakuvauksen yhteydessä esitetään keskeisten muuttujien aikasarjagraafit siten, että ne on luokiteltu yliopistollisten perustehtävien mukaan. Porin yliopistokeskustoiminnan aikaansaamia välittömiä, epäsuoria ja kerrannaisia kokonaiskysyntävaikutuksia on arvioitu Satakunnan alueelle soveltuvalla alueellisella keynesiläisellä kerroinvaikutusmallilla. Tutkimuksen tarjontavaikutusarvioiden keskeiset tarkastelukohteet perustuvat alueellisen talouskasvun teoreettiseen kirjallisuuteen. Varsinainen yliopistollisen toiminnan tuotosten analyysi niiden potentiaalinen merkitys aluetaloudellisen menestyksen kannalta Satakunnassa tehdään alaa käsittelevään suomalaiseen ja kansainväliseen empiiriseen kirjallisuuteen nojautuen. Tämän osion tuloksia ei pyritä esittämään tarkkoina kvantitatiivisina arvioina. Aineistoon, tutkimuksen laajuuteen ja toiminnan todellisiin pidempiaikaisiin vaikutuksiin liittyvien rajoitusten vuoksi tässä ei siis tehdä ekonometrisiä mallituksia. Keskeiset tulokset Toiminnan kehitys Keskeisenä tuloksena Porin yliopistokeskuksen kvantitatiivisiin arvioihin perustuvan toimintakuvauksen perusteella voidaan nähdä, että kaikilla yliopistollisen toiminnan perusalueilla toiminta on kasvanut nopeasti. Erityisesti tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan määrän vuosittainen kasvu 2000-luvulla on ollut ripeää (lähes

4 4 nelinkertaistunut), vaikkakin henkilötyövuosina mitattu kasvu on ollut vain kolminkertainen. Suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen vuosittainen määrä on kasvanut niin ikään nopeasti vuoteen 2001 saakka. Siirtyminen ylioppilaspohjaiseen sisäänottoon on pidentänyt valmistumisaikoja ja toisaalta kolmessa uusimmassa yliopistokeskusyksikössä (TY, TaiK ja TaY) valmistuneita ei ollut vuoteen 2004 mennessä. Perustutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamien opintoviikkojen määrät ovat tasaisesti kasvaneet koko tarkasteluperiodin aikana. Toiminnan ulkopuolinen rahoitus on nimellisin suurein viisinkertaistunut vuosien välisenä aikana. Yliopistokeskuksille ominainen verkostomainen toiminta on monitieteisten ja ylialueellisten t&k-hankkeiden (tutkimus- ja kehittämishankkeiden) osalta lisääntynyt moninkertaisiksi ja opetuksessa ristiinopiskelun kasvu on ollut ripeää vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen ristiinopiskelun opintoviikkomäärät ovat merkittävästi vähentyneet. Syynä ovat olleet yhteisten pakollisten opintojaksojen väheneminen ja perustutkintojen valinnaisten opintojen väheneminen. Alueellista yhteiskunnallista vuorovaikutusta on tutkimuksessa mitattu tutkimusaktiivisuudella (t&k-hankkeet ja - menot) ja täydennys- sekä avoimen yliopiston opinnoilla. Vuodesta 1995 t&k-menot ovat nimellisesti viisinkertaistuneet vuoteen 2003 mennessä ja täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät ovat kasvaneet 1990-luvun alun reilusta 200:sta yli 1400:aan vuonna Tämän jälkeen koulutukseen osallistujien määrä on pudonnut runsaaseen 500:aan vuosina 2003 ja Avoimen yliopiston opintojaksotarjonta on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, mutta suoritetut kokonaisopintoviikot ovat pysyneet alle 2000 opintoviikossa muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Avoimen yliopiston opetustarjonnasta tiedottaminen on tässä suhteessa oleellisessa asemassa. Porin yliopistokeskuksen muut aluetaloudelliset nykyvaikutukset (2004) ovat merkittäviä maksettujen palkkojen (vajaa 5 miljoonaa ) ja kunnallisverojen osalta (vajaa ) sekä työllisyysvaikutuksen osalta (vajaa 200). Valtaosa näistä vaikutuksista kohdistuu Porin seutukuntaan ja Porin kaupunkiin. Alueelliselle yliopistokeskustoiminnalle keskeisiä alueellisia verkostotoimintoja, osaamisen kasvua, erikoistumista tukevaa sekä alueen vetovoimaa mittaavien toimintojen kvantitatiivista aineistopohjaista kuvausta ei tämän tutkimuksen yhteydessä voitu tehdä. Näiden vaikutusten pitäisi kuitenkin näkyä pidemmällä tähtäimellä epäsuorasti alueen tuottavuuskehityksessä, jota tarkastellaan erikseen tarjontavaikutusten yhteydessä. Kysyntävaikutukset Porin yliopistokeskuksen toiminnan kysyntäperusteinen välitön vaikutus Satakunnan aluetalouteen on 8,2 8,5 miljoonan euron välillä. Kun huomioidaan opiskelijatulosta tulevat epäsuorat vaikutukset, ei-satakuntalaisen henkilökunnan erilainen tulovaikutus verrattuna satakuntalaiseen henkilökuntaan ja toiminnan aiheuttamat kerrannaiset kysyntävaikutukset, niin kokonaisvaikutus Satakunnan bruttotuotoksen arvoon on välillä 11,1 12,2 miljoonaa euroa vuoden 2004 perusaineistolla mitaten. Tutkimuksessa saatiin keynesiläisen peruskertoimen vaihteluväliksi 1,07 1,1 ja kokonaistulokertoimen vaihteluväliksi 1,34 1,45. Toisin sanoen jokainen Porin yliopistokeskuksen toiminnan aikaansaama välitön kysyntävaikutus kasvaa noin 40 % Satakunnan taloudessa kerroinprosessin seurauksena. Porin yliopistokeskuksen toiminnallinen menoperusta on hieman yli 10 miljoonaa euroa, josta välitön tulovaikutus Satakuntaan on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan tutkinto-opiskelijoiden aikaansaamat tulovirrat, Satakunnassa summa nousee 11 miljoonaan euroon. Kaikkea tuloa ei käytetä Satakunnassa. Porin yliopistokeskuksen vuosittainen kokonaiskysyntävaikutus (2004)

5 on 0,5 % Porin seutukunnan ja 0,2 % Satakunnan perushintaisesta bruttoarvonlisäyksestä (2003). 5 Tarjontavaikutukset Porin yliopistokeskuksen koulutustoiminnalla voidaan arvioida ainakin lyhyellä aikavälillä olevan positiivisia vaikutuksia ympäröivän alueen koulutustasoon. Pitkän aikavälin vaikutus ei ole näin selvä. Porin seutukunnassa korkeasti koulutettujen osuus koko väestöstä on kasvanut hitaammin kuin vanhoissa yliopistoseutukunnissa ja yliopistokeskusseutukunnissa keskimäärin, mutta nopeammin kuin seutukunnissa, joissa ei ole yliopistoyksiköitä. Yliopistokeskuksen vaikutuksia ympäröivän alueen tietoresurssin kasvuun ei voida olemassa olevien aineistojen ja aiempien tutkimusten perusteella arvioida, mutta tutkimuksen rahoitusrakenne yliopistokeskuksessa on alueellisen tietoresurssin kasvua ajatelleen suotuisampi kuin vanhoissa yliopistoissa. Porin yliopistokeskus näyttää ainakin lyhyellä aikavälillä vaikuttaneen positiivisesti ympäröivän alueen korkeasti koulutettujen työllisten määrään. Korkeasti koulutettujen työllisyysasteen analyysi osoittaa, että yliopistokeskusta ympäröivä alue, Porin seutukunta ja Satakunta, on kyennyt tehokkaasti hyödyntämään alueella olevan korkeasti koulutetun työvoiman. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa lisäävästä vaikutuksesta ei löydetty viitteitä, vaikka kansainvälisten empiiristen tutkimusten mukaan yliopistotoiminta lisää yritysten innovointialttiutta sekä suoraan että epäsuorasti lisäämällä yritysten omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistokeskuksen vaikutukset ympäröivän alueen elinkeinorakenteeseen ja sen muutokseen ovat epäselviä. ICT-alaan kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut ovat kehittyneet alueella suotuisasti ja koko maan kehitykseen nähden vertailukelpoisesti yliopistokeskuksen toiminnan aikana. Yliopistokeskuksen osuutta kehitykseen on vaikea arvioida, koska kehitys on ollut yhtäaikaista alan yleisen noususuhdanteen kanssa. Yrittäjyyden ja uuden elinkeinotoiminnan osalta koko aluetalouden tasolla näkyviä, selkeästi Porin yliopistokeskuksen toimintaan liittyviä positiivisia vaikutuksia ei kyetä havaitsemaan. Tulos on osittain sopusoinnussa teorian ja aiempien yrittäjyyttä koskevien tutkimustulosten kanssa: on havaittu, että Suomessa koulutustaso vähentää yksilöiden halukkuutta ryhtyä yrittäjiksi. Koska ympäröivä aluetalous näyttäisi kykenevän hyödyntämään Porin yliopistokeskuksen tuottaman inhimillisen pääoman resurssin koulutettujen ihmisten osaamisen on todennäköistä, että näiden henkilöiden korkeamman tulotason kautta yliopistokeskuksella on vaikutusta myös koko aluetalouden ansiotasoon. Kansainvälisten tutkimusten perusteella vaikutus voi ulottua myös matalamman koulutustason työntekijöiden palkkatasoon. Yliopistokeskuksen tutkimustoiminnan rahoitusrakenne tukee positiivisten ansiotasovaikutusten syntymistä etenkin yrityksissä, jotka kykenevät hyödyntämään yliopistokeskuksessa tuotettua tutkimustietoa. Avainsanat: Porin yliopistokeskus, toiminnan kehitys, aluetalous, kysyntävaikutukset, tarjontavaikutukset, Satakunta

6 6 ESIPUHE Tietoperusteisen, alueiden erityisominaisuuksiin perustuvan talouskasvun ja työllisyyden korostuessa globaalin kilpailun olosuhteissa yliopistojen ja yliopistokeskusten roolin odotetaan nousevan merkittävään asemaan. Alueelliset yliopistokeskukset (kuusi kappaletta Suomessa) toteuttavat konkreettisella tavalla yliopistojen ns. kolmatta tehtävää. Vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa edistetään yliopistollisten perustehtävien, tutkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen, yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Samalla yliopistokeskuspaikkakuntien elinkeinoelämän ja aluekehittäjien odotukset yliopistotoimintojen merkityksestä aluekehityksen kannalta ovat kasvaneet ja alueellinen tuki yliopistokeskuksille on ollut merkittävää. Yliopistokeskukset ovat vasta 2000-luvun ilmiö Suomen yliopistokentässä ja joissakin suhteissa ainutlaatuisia maailmanlaajuisesti. Niiden alueellisia talousvaikutuksia ei ole juurikaan kvantitatiivisesti ja kokonaisvaltaisesti tutkittu, vaikka niiden oikeutusta on perusteltu nimenomaan alueellisesta näkökulmasta. Käsillä oleva tutkimus tarkastelee monessa suhteessa Suomen suurimman yliopistokeskuksen, Porin yliopistokeskuksen, toiminnan kasvua vuodesta 1987 lähtien. Tutkimusta varten yliopistokeskuksen yksiköiltä kerättiin mittava tilastollinen aineisto. Siinä on 18 vuoden aikasarjaulottuvuus ( ) sisältäen viisi yliopistoyksikköä ja 184 muuttujaa. Osa havainnoista jouduttiin keräämään manuaalisesti ja yksitellen yliopistokeskusyksiköiden ja niiden emokorkeakoulujen arkistoista. Tässä tutkimuksessa toiminnan kuvauksen lisäksi arvioidaan talousteorialähtöisesti yliopistokeskuksen vaikutuksia Satakunnan aluetalouteen. Tutkimus käynnistyi vuonna Yliopistokeskuksen johdon rooli on ollut oleellinen tutkimuksen käynnistämisessä, sen lisäresursoinnissa ja aktiivisessa ohjaavassa panostuksessa yliopistokeskusyksiköiden suuntaan aineiston keruuvaiheen yhteydessä. TuKKK, Porin yksikön Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen johtajan Ville Aalto-Setälän rooli on ollut keskeinen tutkimuksen toteutumisen kannalta. Tutkija Saku Vähäsantanen toimi tutkimushankkeeseen liittyvänä projektivastuullisena vetäjänä. Hän kokosi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön taloustieteen tutkijaryhmän toteuttamaan tutkimushankettaan. Tutkimusryhmä toimi tiiviissä yhteistyössä ja jokaisella tutkimusryhmän jäsenellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisesti koko tutkimuksen asiasisältöön. Silti valmisteluvaiheen työnjakoa voitaisiin kuvata seuraavalla tavalla. Saku Vähäsantanen paneutui erityisesti Satakunnan taloutta sekä Porin yliopistokeskuksen historiaa, kehitystä ja nykytilaa tarkasteleviin osioihin (luvut 2 ja luvun 3 alkuosa). Ari Karppinen keskittyi yliopistokeskustoiminnan synnyttämän alueellisen kysynnän kerrannaisvaikutusanalyysiin (luku 4) sekä ohjasi työn rakenteeseen, talousteoreettiseen näkökulmaan ja aineiston muuttujavalintoihin liittyvissä asioissa. Jani-Petri Laamanen vastasi yliopistollisen toiminnan tuotosten

7 7 aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelusta (luku 5) ja ohjasi työn tilastollista kokoamista ja analysointia. Jenita Pernell vastasi itsenäisesti aineiston keräämisestä yliopistokeskusyksiköiltä ja tämän perusteella hän tuotti aggregatiiviset toimintakuvausgraafit sekä viimeisteli tutkimuksen ulkoasua. Tutkimusjohtaja Ville Aalto-Setälä keskittyi muuttoliikeanalyysiin. Porin yliopistokeskuksen yksiköt ovat osoittaneet ymmärtävää suhtautumista sekä tehneet arvokasta ja pyyteetöntä työtä aineistomme kokoamiseksi. Ilman tätä panosta tutkimusta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Porin yliopistokeskuksen johtajan Martti Sinisalmen sekä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön johtajan, professori Heli Hookanan jatkuva kannustava suhtautuminen ja hyvä yhteistyömme tutkimushankkeen aikana ovat olleet merkittäviä tutkimuksen toteuttamisen kannalta. Monitieteisen tutkimusyksikkömme jatkuva kollegapalaute on ollut ensiarvoisen tärkeää tutkimuksen moniulotteisen näkökulman hallinnassa. Käytännön hallinnolliseen toteuttamiseen ovat osallistuneet niin yksikkömme kuin emokorkeakoulumme hallintohenkilökunta. Tämän panoksen merkitystä ei koskaan voida yliarvioida. Tutkimus on osa ESR-rahoitteisesta projektia Tieteellinen aluetutkimustoiminta ja maakunnan kehittämistä palvelevan tiedon tuotanto, jota ovat rahoittaneet Satakuntaliitto, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Rauman Seudun Kehitys Oy. Tutkimus on saanut erillisrahoitusta myös Porin yliopistokeskukselta. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimuksemme valmistumista edesauttaneita henkilöitä ja tahoja. Porissa, 31. maaliskuuta 2006 Saku Vähäsantanen Ari Karppinen Jani-Petri Laamanen Jenita Pernell Ville Aalto-Setälä

8 8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ESIPUHE KUVIOLUETTELO...11 TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuskohdetta käsittelevää aiempaa kirjallisuutta Menetelmät ja aineistokuvaus Keskeiset tulokset Tutkimuksen kulku TALOUSTEORIANÄKÖKULMA, PORIN YLIOPISTOKESKUS JA SATAKUNTA Talousteorianäkökulma Yleistä talousteoriaa Osaamisen merkitys alueellisessa kilpailukyvyssä Yliopistokeskukset yliopistojärjestelmässä ja Porin yliopistokeskus Taustaa Yliopistokeskusten rahoitusrakenne Porin yliopistokeskuksen historiaa Nykytila Satakunnan ja Porin seudun talous Väestökehitys Satakunnan seutukuntien elinkeinorakenteet ja arvonlisäys Työllisyyden kehitys Tutkimus- ja kehitysmenot Koulutustaso PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINNAN KUVAUS Muuttujaluokitus ja aineisto Tutkimus Tutkimusjulkaisut Tutkimus- ja kehittämishankkeet...55

9 Tutkimus- ja kehittämishenkilökunta Tutkimusvolyymi ( ) Opetus Suoritetut tutkinnot Täydennyskoulutus Avoin yliopisto Opiskelijamäärät Opintosuoritukset opintoviikkoina Ristiinopiskelu Muu yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suora tulovaikutus Työllisyysvaikutus Muuttoliikevaikutus Investoinnit Osaamispääoman kasvu Verkostoituminen Erikoistumista tukeva toiminta Vetovoimavaikutus PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUEELLISET KYSYNTÄVAIKUTUKSET Taustaa teoreettisesta lähestymistavasta Alueellinen kokonaiskysyntämalli Porin yliopistokeskuksen kerroinmallin estimointi Tarkastelu ja vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUETALOUDELLISET TARJONTAVAIKUTUKSET TARJONTAVAIKUTUSTEN MÄÄRITELMÄ, ERITTELY JA VAIKUTUSPROSESSI Tarjontavaikutusten määritelmä Tarjontavaikutusten erittelyn teoreettiset lähtökohdat Koulutustoiminnan aluetaloudellinen vaikutusprosessi Tutkimustoiminnan aluetaloudellinen vaikutusprosessi PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN ALUETALOUDELLISTEN TARJONTAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointimenetelmä Inhimillisen pääoman varanto ja tietoresurssi Inhimillisen pääoman hyödyntäminen...125

10 Yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Talouden rakennemuutos Uuden elinkeinotoiminnan syntyminen Työllisten ansiotaso Tuottavuus ja talouskasvu Tarjontavaikutukset: Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1 YLIOPISTOKOULUTUS JA TALOUSKASVU MAAKUNNITTAIN LIITE 2 KERROIN- JA KOKONAISVAIKUTUSTEN JOHTAMINEN...159

11 11 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Yliopistokeskuksen alueelliset talousvaikutukset Kuvio vuotiaiden nettomassamuutto Porissa Kuvio vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto Poriin Kuvio 4 Porin kaupungin muuttovoitto kuukausittain tammikuu 2000 joulukuu Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Arvonlisäys henkeä kohden Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa. Vuoden 2003 tieto on ennakkotieto Työttömyysaste Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa Luvut perustuvat työministeriön tietoihin, eivätkä ole virallisia Työllisyysaste Satakunnassa ja sen seutukunnissa sekä koko maassa Luvut on laskettu Tilastokeskuksen kunkin vuoden lopullisten työvoimatietojen perusteella, eivätkä ole virallisia. Vuoden 2004 tieto on ennakkotieto Kuvio 8 T&k-menot Satakunnassa lajeittain Kuvio 9 T&k-menot/arvonlisäys Satakunnassa ja koko maassa Kuvio 10 T&k-menot asukasta kohti seutukunnittain Kuvio vuotta täyttäneiden koulutustason kehitys Kuvio 12 Kuvio 13 Kuvio 14 Kuvio 15 Koulutuksen toimialan työpaikkojen kehitys Satakunnassa, Porin seutukunnassa sekä Porin kaupungissa vuosina Vuoden 2003 tiedot ovat ennakkotietoja Yliopisto-opiskelijoiden määrä suhteessa kaupungin tai seutukunnan väkilukuun vuonna Porin yliopistokeskuksessa julkaistujen tutkimusten määrät vuosina Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lukumäärä Porin yliopistokeskuksessa vuosina

12 12 Kuvio 16 Kuvio 17 Kuvio 18 Kuvio 19 Kuvio 20 Kuvio 21 Kuvio 22 Kuvio 23 Kuvio 24 Kuvio 25 Kuvio 26 Kuvio 27 Kuvio 28 Kuvio 29 Tutkimus- ja kehittämishankkeet tyypin mukaan jaoteltuina monitieteisiin, ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan määrä Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilötyövuosien määrä Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan koulutustaso Porin yliopistokeskuksessa vuosina Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Porin yliopistokeskuksessa vuosina Porin yliopistokeskuksessa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot Porin yliopistokeskuksessa suoritetut lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Täydennyskoulutuksen pitkäaikaisten koulutusten määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutuksen lyhytkestoisten kurssien määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutuksen kurssipäivien määrät Porin yliopistokeskuksessa Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät Porin yliopistokeskuksessa Avoimen yliopiston toteutunut koulutus opintojaksojen lukumäärällä mitattuna Porin yliopistokeskuksessa Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintoviikkojen lukumäärä Porin yliopistokeskuksessa Avoimen yliopiston opiskelijamäärät Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 30 Opiskelijamäärien kehitys Porin yliopistokeskuksessa

13 13 Kuvio 31 Jatko-opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 32 Kuvio 33 Kuvio 34 Ylimääräisten opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Perustutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintoviikot Porin yliopistokeskuksessa Ristiinopiskeluna suoritetut opintoviikot Porin yliopistokeskuksessa72 Kuvio 35 Porin yliopistokeskuksen rahoitusrakenne Kuvio 36 Kuvio 37 Kuvio 38 Kuvio 39 Porin yliopistokeskuksessa Satakuntaan ja muualle Suomeen maksetut palkat Porin yliopistokeskuksessa Satakuntaan maksetut palkat seutukunnittain Porin yliopistokeskuksessa maksetuista palkoista Satakuntaan ja muualle Suomeen maksetut kunnallisverot Porin yliopistokeskuksessa maksetuista palkoista Satakuntaan maksetut kunnallisverot seutukunnittain jaoteltuina Kuvio 40 Porin yliopistokeskuksen henkilökunnan määrä Kuvio 41 Porin yliopistokeskuksen henkilötyövuodet Kuvio 42 Kuvio 43 Kuvio 44 Kuvio 45 Satakunnassa asuvan henkilökunnan määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnassa asuvan henkilökunnan osuuden kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnan ulkopuolelta tulleiden uusien opiskelijoiden määrän kehitys Porin yliopistokeskuksessa Satakunnan ulkopuolelta tulleiden uusien opiskelijoiden osuus kaikista uusista opiskelijoista Porin yliopistokeskuksessa Kuvio 46 Porin yliopistokeskuksessa tehdyt investoinnit vuosilta

14 14 Kuvio 47 Porin yliopistokeskuksessa maksetut tilavuokrat, vuosilta ei tietoja saatavilla. Tilavuokrat perustuvat tehtyihin vuokrasopimuksiin ja sisältävät vain vuokrakulut Kuvio 48 Satakunnan alueelle työllistyneet vastavalmistuneet prosentteina (TTY ja TuKKK) Kuvio 49 Maakuntaohjelmien painotukset Kuvio 50 Porin yliopistokeskuksen kvantifioidut kysyntävaikutukset Kuvio 51 Koulutuksen aluetaloudellinen vaikutusprosessi Kuvio 52 Tutkimuksen aluetaloudellinen vaikutusprosessi Kuvio 53 Kuvio 54 Kuvio 55 Kuvio 56 Kuvio 57 Kuvio 58 Kuvio 59 Porin yliopistokeskuksessa tuotetut tutkinnot ja korkeakoulutettujen määrän muutos Porin seutukunnassa Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen omaavien osuus yli 19-vuotiaasta väestöstä seutukunnissa 1984, 1988, 1992, 1996, 2000 ja Porin yliopistokeskuksessa tuotettujen tutkintojen ja korkeakoulutettujen työllisten määrän muutos Porin seutukunnassa Työllisten osuus korkeakoulutetuista Porin seutukunnassa, Satakunnassa ja koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus tehdyistä henkilötyövuosista yrityssektorilla Porin seutukunnassa, Satakunnassa ja koko maassa ICT-alan osuus tehdyistä henkilötyövuosissa Porin seutukunnassa ja koko maassa Yrittäjien (pl. maa- ja metsätalousyrittäjät) osuus väestöstä seutukunnissa

15 15 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko 3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (Tilastokeskus 2005) Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (Tilastokeskus 2005) Perinteisten yliopistokaupunkien ja -seutukuntien sekä Porin yliopistoopiskelijoiden määrän suhde kaupungin ja seutukunnan väkilukuun vuonna (Tilastokeskus ja KOTA-tietokanta 2005) Taulukko 4 Porin yliopistokeskuksen toiminnallinen menoperusta (t ), Taulukko 5 Porin yliopistokeskuksen välitön, Satakuntaan kohdistuva bruttotulovaikutus ja epäsuora opiskelijatulovaikutus t, Taulukko 6 Parametriarviot Taulukko 7 Porin yliopistokeskuksen minimi- ja maksimi aluetaloudelliset kysyntävaikutukset Taulukko 8 Alueellisia tulokertoimia Taulukko 9 Yliopistotoiminnan tarjontavaikutukset aiemmissa tutkimuksissa.. 107

16 16 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Globaalitalouden olosuhteissa alueet voivat toimia erityisinä talouskasvun vetureina (ks. esim. Krugman 1991, 2000; Krugman & Venables 1995; Porter 1990, 2000, 2003; Scott & Storper 2003, Sbergami 2002; Venables 1996). Tämän katsotaan edellyttävän ensiksikin osaamisen jatkuvaa parantamista ja tuloksekasta tutkimus- ja kehitystoimintaa alueellisella tasolla, mutta myös tietämyksen globaalin ja alueellisen siirtämisen ja muiden lähellä toimimisesta syntyvien taloudellisten etujen tehokasta hyödyntämistä. Alueiden keskeistä taloudellista merkitystä korostaa myös unionitason aluepolitiikan uudistettu tavoitelinjaus (EU komissio 2005a). Siinä alun perin alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen tähtäävän koheesiopolitiikan edellytetään entistä tehokkaammin tukevan sellaisia alueellisia toimintoja 1, jotka hyödyntävät alueiden omaa kasvupotentiaalia ja jotka edistävät erityisesti tietoperusteista aluetaloudellista muutosta. Tämän osaltaan uskotaan tehostavan koko unionin aluetta koskevan ns. Lissabonin strategian tavoitteisiin pääsemistä 2. Myös kansallisen tason aluepolitiikan ja alueellisten toimijoiden tulisi tukea entistä voimakkaammin keskeisiä alueellisia kasvutoimintoja. (EU Komissio 2005b.) Yliopistojen keskeinen merkitys alueiden taloudelliselle kehitykselle on yleisesti tunnustettu (ks. esim. Audretsch, Lehmann & Warning 2003; EU komissio 2003, 2005c 2005b; Garlick 1998; OECD 2005a, 2005b; VN 2004a). Pyrkimys tieteellisesti korkeatasoisen, alueellisesti kattavan ja vuorovaikutteisesti toimivan korkeakoululaitoksen kehittämiseen on maassamme keskeisessä asemassa 3. Samalla kun on periaatteessa tunnustettu yliopistojen rooli kestävän taloudellisen menestyksen ja pysyvien työpaikkojen luomisen kannalta sekä se, että olisi entistä tärkeämpää arvioida yliopistotoimintojen alueellista vaikuttavuutta, on jouduttu tunnustamaan luotettavan arvioinnin vaikeus (ks. esim. Arbo 2005; Florax & Waldorf 2005; Goddard 2005; Goldstein 2005; Koschatsky & Hemer 2005; Lengyel 2005; Ponds, Oort, Frenken & 1 Tällaisia toimintoja ovat alueellinen innovointitoiminta, tietoon perustuva talous, koulutukseen perustuva inhimillinen pääoma, yrittäjyys, pk-yritysten toiminta ja riskipääoman saatavuus (EU Komissio 2005b). 2 Euroopan unioni kokonaisuudessaan ei ole tähän mennessä edistynyt toivottavalla tavalla Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Päinvastoin tuottavuusero Yhdysvaltoihin näyttää kasvaneen. 3 Opetusministeriön Koulutus- ja ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 vuodelta 2003 esittää korkeakoulujen kehittämisen visiona, että Kansainvälisesti korkeatasoinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja on voimakas vaikuttaja alueellisessa kehittämisessä. (OPM 2003, 13)

17 17 Thissen 2005; Varga & Parag 2005). Koska epävarmuuden merkitys on suuri yliopistojen aluevaikutusten tarkastelemisessa, on usein järkevää pyrkiä lähestymään tutkimuskohdetta jostakin keskeisestä ja täsmällisemmin määritellystä näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Porin yliopistokeskuksen aluetaloudellisia vaikutuksia modernin aluetaloustieteen näkökulmasta (ks. tarkemmin luku 2.1). Yliopistokeskukset ovat osa nykyistä korkeakoulujärjestelmäämme. Idea eri yliopistojen alueellisten erillisyksikköjen kokoamisesta yliopistokeskuksen sateenvarjon alle hahmottui selkeästi korkeakoululaitoksen alueellista kehittämistä selvittäneen työryhmän muistiossa vuonna 2001 (OPM 2001). Virallisesti maamme kuusi yliopistokeskusta (Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella) on perustettu vuonna Yliopistokeskusjärjestelmän kautta toteutuva yliopistollisen tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen marssi eiyliopistomaakuntakeskuksiin ja niiden vaikutusalueille on siten vasta aluillaan, eikä sen pidemmän tähtäimen vaikutuksia ole suinkaan kaikilta osin saavutettu. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö edellä mainituilla paikkakunnilla ole ollut yliopistotoimintaa jo paljon aiemmin ja etteikö sillä olisi saatu hyvin tunnustettu asema osaamiseen perustuvassa maakuntien kehittämistyössä valtakunnallisesti. (ks. Valtiovarainvaliokunta 2005; Valtiontilintarkastajat 2004; Alueellistamisen koordinaatioryhmä 2004.) Satakuntaan yritettiin saada omaa korkeakoulua useaan otteeseen ja 70- luvuilla. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Osittain syynä oli aluepolitiikka, eli korkeakoulut nähtiin tarpeellisempina Pohjois- ja Itä-Suomessa. Osittain kyse oli ilmeisesti myös siitä, ettei asiasta saavutettu maakunnallista yksimielisyyttä. Satakunta alkoi kärsiä muuttotappiosta 1970-luvun loppupuolella ja samalla alueen elinkeinoelämän työvoiman tarve väheni. Satakunnassa oli paljon raskasta teollisuutta, jolla oli vaikeuksia menestyä. Lisäksi maakunta jäi jälkeen väestön koulutustasossa ja näin elinkeinoelämä kärsi innovaatioiden sekä uuden luomisen puutteesta. Satakunnan akateemisella koulutuksella on kuitenkin pitkä historia. Rauman vuonna 1894 perustettu opettajankoulutusseminaari liitettiin Turun yliopistoon vuonna 1974, jolloin se muutettiin Rauman opettajankoulutuslaitokseksi. Porissa varsinainen yliopistotoiminta käynnistyi 1983 Tampereen teknillisen korkeakoulun (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) tutkimus- ja koulutustoiminnalla. Tutkintokoulutus diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987 insinöörien muuntokoulutuksella. Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK) aloitti merkonomien ja tradenomien muuntokoulutuksen kauppatieteiden maistereiksi vuonna Vuonna 2001 aloitettiin ylioppilaspohjainen koulutus niin teknillisellä kuin kaupallisellakin puolella. Samaan aikaan tutkintokoulutuksensa aloitti Turun yliopiston (TY) humanistinen tiedekunta. Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) aloitti toimintansa Porissa vuonna 2002 ja ensimmäiset opiskelijat otettiin sisään vuonna 2004 suorittamaan

18 18 kandidaatin tutkintoa. Myös Tampereen yliopistossa (TaY) aloittivat ensimmäiset yhteiskuntatieteiden opiskelijat vuonna Syksyllä 2005 Porin yliopistokeskuksessa oli opiskelijoita yhteensä noin 2400 ja henkilökuntaa noin 190. Yliopistokeskus sijoittuu Porin kahdenkymmenen suurimman työnantajan joukkoon ja opiskelija- sekä henkilökuntamäärällä mitattu potentiaalinen työvoimavaikutus (noin 2590) on jo Satakunnankin mittakaavassa maakunnan suurimpia. Nykyisen laajuinen yliopistokeskustoiminta saa aikaan myös merkittäviä alueellisia kysyntävaikutuksia. Henkilökunnan ja yliopistokeskusyksiköiden hyödykeja palveluostot Satakunnassa, mutta myös opiskelijoiden aikaansaama paikallinen kulutus kerrannaisvaikutuksineen lienee merkittävä alueelliseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttava tekijä Satakunnassa. Nykyglobalisaation olosuhteissa yliopistotoiminnan aikaansaamaa lisäkysyntää voidaan pitää suhteellisen pysyvänä verrattuna vastaavaan yritystoimintaan, koska yliopistolliset yksiköt eivät ole yrityksiin nähden sijainnillisesti niin herkkäliikkeisiä. Porin yliopistokeskustoiminnalla on lisäksi vaikutusta paikalliseen verokertymään ja toiminta tuo alueelle ulkopuolista rahoitusta. Porin yliopistokeskustoiminnalla voidaan odottaa olevan oma erityinen vaikutuksensa Satakunnan alueen tietopohjaisiin taloudellisen menestyksen edellytyksiin 4. Alueen koulutustasoa kuvaava korkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osuus on Satakunnassa varsin merkittävästi valtakunnallisen keskitason alapuolella. Arvioitaessa alueellista korkeakoulutason koulutustarjontapotentiaalia vertaamalla yliopisto-opiskelijoiden määriä (perus- ja jatkotutkinnot sekä avoin yliopisto) kaupunkien ja niitä ympäröivien seutukuntien väkilukuihin, havaitaan, että Porin kaupungin ja seutukunnan suhdeluku jää edelleen selvästi alle perinteisten yliopistokaupunkien ja niiden seutukuntien vastaavan suhteen (tarkasteluvuosi 2004). Satakunnan alueen tiedon tuottamispanostusta kuvaava t&k-investointiastemuuttuja (tutkimus- ja kehitysmenot/kokonaistuotoksen arvo) on niin ikään varsin merkittävästi valtakunnallisen keskitason alapuolella. Satakunnan t&k-toiminta tapahtuu pääsääntöisesti yrityksissä (81 % t&k-menoista vuonna 2004). Koko maassa yksityissektorin t&k-menojen osuus on hieman Lissabonin strategian asettaman alarajatavoitteen yläpuolella eli noin 2/3. Silti Satakunnan innovatiivisuus ei poikkea juurikaan maan keskiarvosta, kun sitä mitataan haettujen patenttien lukumäärällä 4 Liitteessä 1 on tarkasteltu erikseen yliopistokoulutuksen ja maakunnittaisen talouskasvun yhteyksiä.

19 19 tuhanteen työikäiseen suhteutettuna (Satakunnan talous 2004) 5. Koulutuksen, t&ktoiminnan ja innovatiivisuuden alueelliselle kasvattamiselle ja yliopistollisen tiedon hyödyntämiselle paikallisesti on ominaista, että ne eivät tapahdu hetkessä. Niinpä niiden vaikutukset alueen talouskehitykseen realisoituvat yleensä pidemmällä aikavälillä kuin esimerkiksi yliopistotoiminnan välittömät kysyntävaikutukset. On siis syytä pitää mielessä, että Porin yliopistokeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset eivät tässä suhteessa ole vielä kaikilta osin realisoituneet. Suomen 20 maakunnasta Satakunta on asukasluvultaan seitsemänneksi suurin. Satakunta on ollut jo pitkään muuttotappioaluetta, mutta viime vuosina negatiivinen väestökehitys on tasaantunut. Syynä on negatiivisen tulomuuton lisäksi syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Porin seudulla väestön väheneminen on kuitenkin lähes pysähtynyt viime vuosina ja Porin kaupunki on ajoittain saanut muuttovoittoa. Satakunnan seutukuntien (Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan) elinkeinorakenteet poikkeavat toisistaan. Rauman seutukunnassa teollisuus on edelleen merkittävin työllistäjä ja teollisuusaste on Raumalla maan korkeimpia. Porin seudun työpaikkojen toimialarakenne taas muistuttaa hyvin pitkälti koko maan rakennetta, jossa palvelusektori on merkittävin työllistäjä. Pohjois-Satakunnassa alkutuotanto on edelleen suhteellisen merkittävässä asemassa työllistäjänä yhteiskunnallisten palveluiden ja teollisuuden ohella. (Karppinen & Vähäsantanen 2005; Satamittari 2006). Satakunta on ollut jo pitkään rakennemuutosalue, jossa teollisuustyöpaikat vähenevät ja samalla palvelusektorin työpaikat lisääntyvät esimerkiksi Porin seudulla palvelusektorin työpaikkojen nettolisäys on ollut lähes 24 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla Satakunnan ja Porin seudun työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömyys ovat koko maan keskiarvoa merkittävästi korkeammalla tasolla. Nykyisin yliopistollisen toiminnan yhtenä perustehtävänä on toimia tiiviissä vuoropuhelussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Porin yliopistokeskuksen tapauksessa se tarkoittaa erityisesti toimintaa, joka edistää omalta osaltaan Satakuntaa ja Porin seutua vastaamaan globalisaation mukanaan tuoman alueellisen rakennemuutoksen haasteeseen. Keskeistä tälle on uudenlaisen toiminnan luominen kasvaville ja työllistäville toimialoille ja pyrkimys tuoda yliopistollista osaamista olemassa olevien toimintojen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Yliopistokeskuksen toiminnan tulosten alueellisen vaikuttavuuden vahvistumiseen vaikuttavat paitsi 5 Innovatiivisuuden määritteleminen ja mittaaminen on varsin ongelmallista. Usein käytetään patenttihakemusten tai myönnettyjen patenttien määrää joissakin patenttivirastoissa (tyypillisesti Euroopassa tai Yhdysvalloissa) innovatiivisuuden mittarina lukujen helpon saatavuuden vuoksi. Viimemainitussa on kyse tuloksellisten innovaatioiden mittaamisesta. Tällaisissa mittareissa kuitenkin jää monenlaiset alueen taloudelliselle menestykselle ehkäpä tärkeätkin innovaatiotoiminnat huomiotta, kuten esim. sosiaaliset innovaatiot tai ylipäätään innovatiivinen toiminta, jossa tuloksen omistusoikeuden määrittäminen on hankalaa. Tässä esitetty innovaatiomittari ei sisällä Euroopan patenttiviraston patenttihakemuksia.

20 20 alueellisen yliopistotoiminnan määrä ja laatu itsessään, myös alueen yritysten ja ihmisten halukkuus ja kyky sekä soveltaa että hyödyntää yliopistollista toimintaa. Verkostoitunut ja aktiivinen alueellinen yhteistyö tehostaa molemmansuuntaista tiedon siirtämistä ja luo siten onnistumisen edellytyksiä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on arvioida kvantitatiivisesti Porin yliopistokeskuksen toimintaa ja sen aluetaloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Vaikutuksista korostuvat aluetaloudelliset kysyntä- ja tarjontavaikutukset. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Kuinka suuret ovat Porin yliopistokeskuksen kysyntäperusteiset suorat, epäsuorat ja kerrannaiset talousvaikutukset Satakunnan kokonaistuotoksen arvoon? Missä määrin yliopistokeskustoiminta on vahvistanut satakuntalaista osaamisresurssiperustaa? Miten yliopistokeskustoiminnan perustuotokset eli tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat kehittyneet? Kuinka yliopistokeskus ja sen yksiköt toimivat verkostoituneesti tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnassa? Tarkasteltavat aluetaloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääosin koko Satakuntaan. Joidenkin muuttujien (muuttoliike, kunnallisverokertymät ja maksetut palkat) osalta tarkastellaan vaikutuksia seutukunnittain tai pelkästään Porin kaupungin osalta. Yksiköiden toimintaa kuvaava tilastoaineisto ulottuu laajimmillaan vuodesta 1987 vuoteen Jokaisen yksikön toimintaa kuvataan niiden aloitusvuodesta lähtien (ks. luku 1.1). Aluetaloudellisia vaikutuksia ja yliopistollista toimintaa ei ole tässä tutkimuksessa arvioitu eri yksiköiden osalta erikseen, vaikkakin tarvittava perusaineisto on kerätty yksiköittäin ja toiminnoittain. Kaikkia Porin yliopistokeskuksen toiminnallisia vaikutuksia erityisesti verkostoulkoisvaikutuksen osalta - ei ole voitu määrällisesti arvioida. Toisaalta toimintaa kuvaavasta koko muuttujajoukosta (ks. luku 3) ei ole saatu tilastollista aineistoa (so. erikoistumista tukeva toiminta ja vetovoimavaikutus ).

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 1 Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009 2012 Tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2 TUTKIMUKSEN PERUSTARKOITUS

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot