Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa. Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa. Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta"

Transkriptio

1 Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009

2 Malla Paajanen - Mikko Laukkanen Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 5/2009 MEE Publications Innovation 5/2009 Tekijät Författare Authors Malla Paajanen & Mikko Laukkanen Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö, Arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa: Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Suomessa Tiivistelmä Referat Abstract TEM yhteistyössä Matkailun verkostoyliopiston kanssa (MAVY) toteutti perusselvityksen Suomen korkeakouluissa tehtävästä matkailututkimuksesta. Perusselvityksen tavoitteena oli matkailututkimuksen perustilan ja tulevaisuuden näkymien selvittäminen korkeakoulujen näkökulmasta. Koko maan kattavaa tietoa matkailututkimuksen tilasta tarvitaan mm. valtakunnallisen matkailun strategiatyön tueksi. Perusselvitys toteutettiin Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) CEMATtutkimuskeskuksessa touko-syyskuun aikana v Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Petri Raivo (MAVY), Lea Häyhä (TEM), Jaakko Lehtonen (MEK), Jarkko Saarinen (OY), Auvo Kostiainen (TY), Mika Tonder (EKAMK), Taru Keronen (Area) ja Riitta Kosonen (HSE). Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kesäkuussa toteutettiin sähköinen kyselytutkimus webropolkyselylomakkeella (http://www.webropol.fi/), jonka kohteena olivat matkailun opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat asiantuntijat matkailun opetusta antavissa korkeakouluissa. Otos koostui 31 yliopistojen edustajasta (joista 15 vastasi kyselylomakkeeseen) sekä ammattikorkeakoulun edustajasta (joista 17 vastasi kyselyyn). Aineistoksi saatiin yhteensä 32 vastausta. Korkeakoulujen vastausprosentiksi muodostui 57,5%. Toinen aineistonkeruu toteutettiin ryhmäkeskusteluna, johon osallistui ohjausryhmän jäseniä sekä muita asiantuntijoita matkailualan keskeisistä sidosryhmistä. Ryhmäkeskustelussa käytiin läpi sähköisellä kyselylomakkeella saatuja alustavia tuloksia ja työstettiin näistä yhteisiä näkemyksiä korkeakouluissa tehdyn matkailututkimuksen tilasta, haasteista ja tulevaisuudesta. Tuloksina nousivat esiin erityisesti seuraavat aihepiirit: Tutkimuksen ja tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö Korkeakoulujen tutkimusteemat Triple helix yhteistyö Korkeakoulujen sisäinen työnjako Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde Lähtökohdat laajan tutkimusyhteistyön luomiseksi Matkailututkimuksen voimavarat korkeakouluissa Korkeakouluissa tehtävän matkailututkimuksen merkitys valtakunnallisen matkailustrategian jalkauttamisessa Valmistunut selvitys valaisee korkeakoulujen tutkimusprofiilia, asenteita, näkemyksiä ja resursseja matkailututkimuksen alalla. Perusselvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä mm. valtakunnallisen matkailututkimusstrategian suunnittelu- ja kehitystyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Lea Häyhä, puh Asiasanat Nyckelord Key words Matkailututkimus, korkeakoulu, tutkimusyhteistyö, Suomen matkailustrategia ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 45 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price Julkaisija Utgivare Published by työ- ja elinkeinoministeriö, arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by

5

6 Esipuhe Vielä parikymmentä vuotta sitten oli tavanomaista, että matkailualalla toimiva henkilö oli itseoppinut ja hänen ratkaisunsa perustuivat omaan kokemukseen ja niin sanottuun mutu-tuntumaan ( musta tuntuu ). Matkailuelinkeino on noista ajoista kehittynyt Suomessa, ja samaan aikaan ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvanut. Enää eivät vanhat tiedot riitä, vaan Suomi kilpailee menestyksekkäästi muiden matkailumaiden joukossa. Jotta kilpailussa pärjättäisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksellisen ja tutkimuksellisen infrastruktuurin pitää olla kunnossa. Korkeakoulutasoista matkailuopetusta annetaankin Suomessa monessa oppilaitoksessa. Sekä ammatillisen että tieteellisen korkeakouluopetuksen tulisi ammattikorkeakoululain ( /351) ja yliopistolain ( /45) mukaan perustua tutkimukseen. Toisin sanoen matkailuopetuksen pitää perustua matkailututkimukseen. Näin voidaan varmistaa, että opetettu asia on totuudenmukainen ja perustuu parhaimpaan mahdolliseen tietoon. Ilman korkeatasoista matkailututkimusta ei ole korkeatasoista matkailuopetusta. Matkailututkimuksen merkitys elinkeinon kannalta ei kuitenkaan redusoidu pelkästään opetukseen. Matkailututkimus tuottaa tietoa, jota elinkeino voi hyödyntää päivittäisessä toiminnassaan. Yritykset haluavat esimerkiksi tietää, millaisia tuotteita asiakkaat haluavat, millaiset kohteet menestyvät kilpailussa tai miten matkailu muuttuu tulevaisuudessa. Edellä olleiden esimerkkien mukainen toiminta luokittuu useimmiten soveltavaksi tutkimukseksi. Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Soveltava tutkimus varsinkin alueellisessa kontekstissa on suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä vastuutettu erityisesti ammattikorkeakouluille, mutta myös yliopistojen yhteydessä puhutaan niin sanotusta kolmannesta tehtävästä. Yliopistojen tulee edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Matkailututkimus mielletäänkin usein soveltavaksi alaksi, jonka tuloksia hyödynnetään matkailun edistämisessä, sääntelyssä ja hallinnoimisessa. Matkailututkimuksen sisällä tehdään kuitenkin myös perustutkimusta. Ilman perustutkimusta ei olisi soveltavaa tutkimusta, sillä jälkimmäinen pohjautuu perustutkimukseen. Osa perustutkimuksesta voi olla kriittistä, matkailun aiheuttamista ongelmista kertovaa. Osa siitä on hyödynnettävissä matkailun edistämisessä ja matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantamisessa. Vaikka perustutkimuksessa pyrkimyksenä on löytää uutta tietoa ilman suoranaista pyrkimystä tiedon hyödynnettävyyteen, sen avulla luodaan kuitenkin tietopohja, josta soveltava tutkimus voi tarpeen mukaan poimia menetelmiä ja malleja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toisin sanoen perustutkimus luo pohjan soveltavalle tutkimukselle. Valtaosan matkailun perustutkimuksesta tekevät yliopistot, joskaan matkailututkimuksessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijaot eivät ole jäykät, kuten

7 tämä raportti osoittaa. Tiedon siirron ja tutkimuksenteon osaamisen kannalta tämä lienee hyvä asia ja tuskin uhkaa suomalaista korkeakoulujen duaalimallia. Jotta pystyttäisiin vastaamaan niihin kysymyksiin, joita suomalainen matkailuelinkeino esittää, ja jotta vastauksissa olisi huomioitu Suomen olosuhteet, nimenomaan suomalaisen matkailututkimuksen pitää olla laadukasta. Tämän takaamiseksi koko tutkimusketjun on oltava kunnossa. Pitää olla riittävän korkeatasoista perustutkimusta, mutta myös kekseliästä soveltavaa tutkimusta, joka vastaa matkailukentän tarpeisiin. Tämä selvitys tarkastelee, millaista matkailututkimusta Suomessa tehdään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ja millaisia mahdollisuuksia sillä on vastata matkailuelinkeinon tarpeisiin huomioiden sekä perus- että soveltavan tutkimuksen. Selvitettäviä asioita ovat sekä tutkimuksen resurssit, panostukset että tulokset. Lisäksi raportissa keskitytään yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja pohditaan tutkimuksen kansainvälisyyttä. Nykyään laadukas perustutkimus on usein synonyymi kansainväliselle tutkimukselle ja hyvää soveltavaa tutkimusta tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Selvityksen mukaan matkailututkimuksessa on yhä ongelmia erityisesti arvostuksessa ja rahoituksessa. Kansainvälisyyskin voisi olla paremmalla tasolla, ja monesti matkailututkimus on yhden yksittäisen tutkijan vastuulla, eikä sitä ole kirjattu laitoksen strategiaan. Kuitenkin esimerkiksi yhteistyöhön suhtaudutaan positiivisesti ja monista muista aloista poiketen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset reviiriristiriidat ovat vähäiset. Suhtautuminen matkailututkimuksen tulevaisuuteen on varovaisen positiivista. Näyttää kuitenkin siltä, että toimijoiden välinen yhteinen tahtotila voisi olla saavutettavissa. Toivottavasti tämä selvitys auttaa omalta osaltaan työssä entistä laadukkaamman matkailututkimuksen puolesta. Lisäksi se on tarkoitettu työkaluksi mahdollisen kansallisen matkailututkimusstrategian luomiseksi. Aika näyttää, onko aika kypsä sen laatimiselle. Savonlinna ANTTI HONKANEN Professori Matkailualan verkostoyliopiston johtaja Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos/joensuun yliopisto, Savonlinna

8 Sisällysluettelo 1. Perusselvityksen tavoitteet ja toteutus Menetelmä Sähköinen kyselylomake Ryhmäkeskustelu Ryhmäkeskustelun tausta Ryhmäkeskustelun tulokset Yhteistyö eri tahojen välillä Eri tahojen roolit ja työnjako Teemat matkailualan tutkimuksessa Johtopäätökset Taulukko 1: Sähköisen kyselylomakkeen otokseen valitut yliopistot ja ammattikorkeakoulut... 9 Taulukko 2: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen käyttämät julkaisutyypit Taulukko 3: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen julkaisutuotanto... 22

9 1. Perusselvityksen tavoitteet ja toteutus Käsillä olevan perusselvityksen tavoitteena on tuottaa uutta ja konkreettista tietoa siitä, mikä on matkailuopetusta tarjoavissa korkeakouluissa nykyinen matkailututkimuksen tila ja sisältö, hyödynnettävyys, resurssit, rakenne ja kehitystarpeet. Matkailututkimuksen sisältöä ja tilaa on selvitetty korkeakouluissa työskentelevien matkailun tutkijoiden ja opettajien näkökulmasta. Selvitystyö on toteutettu Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY)1 ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta Helsingin kauppakorkeakoulun CEMAT-yksikössä kesän ja syksyn 2008 aikana. Perusselvityksen tavoitteena on luoda konkreettinen ja perustava katsaus suomalaisen matkailututkimuksen nykytilaan, kehittämistarpeeseen ja mahdollisuuksiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Tutkimus on rajattu korkeakouluissa tapahtuvaan matkailututkimukseen. Koska kyseessä on alallaan ensimmäinen perusselvitys, työ palvelee kansallista matkailun ja matkailututkimuksen strategiatyötä erityisesti luomalla työkaluja strategian jalkauttamiseksi matkailun moninaisten toimijoiden keskuudessa. Aikanaan tähän strategiatyöhön kuuluvia aiheita ovat mahdollisesti mm.: tutkimusohjelman sisältö ja rahoitus, tutkimuksen hyödynnettävyys, kansainvälisten tutkimusyhteyksien luominen sekä matkailun triple helix yhteistyö Menetelmä Sähköisen kyselylomakkeen kohderyhmänä olivat kaikki matkailun opetusta antavat korkeakoulut Suomessa (ks. Taulukko 1). Selvitystyö toteutettiin kaksiosaisena aineistonkeruuna. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä strukturoituna webropol-kyselytutkimuksena. Kyselylomake kattoi kaikki selvityksen tavoitteiksi asetetut osa-alueet muotoiltuna kohderyhmän taustoja vastaavaksi. Selvityksen toisessa vaiheessa sähköistä kyselytutkimusta täydensi asiantuntijaryhmäkeskustelu, johon kutsuttiin korkeakouluissa tapahtuvan matkailututkimuksen kannalta oleellisia tahoja. 1 Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) yhdistää 1 suomalaisen yliopiston matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen. Se tukee matkailun monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumista, edistää kansallista alan osaamista ja monipuolistaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Lähde: MAVY:n verkkosivut 2 Triple helix kolmoiskierre tarkoittaa yliopistojen, muun julkisen sektorin ja yritysmaailman välistä yhteistyötä. 8

10 Taulukko 1: Sähköisen kyselylomakkeen otokseen valitut yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistot 1 Helsingin kauppakorkeakoulu 2 Helsingin yliopisto 3 Joensuun yliopisto 4 Jyväskylän yliopisto 5 Kuopion yliopisto Lapin yliopisto 7 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 8 Oulun yliopisto 9 Sibelius-Akatemia 10 Svenska handelshögskolan 11 Taideteollinen korkeakoulu 12 Tampereen yliopisto 13 Turun kauppakorkeakoulu 14 Turun yliopisto 15 Vaasan yliopisto 1 Åbo Akademi Ammattikorkeakoulut 1 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsinki 2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Matkailun yksikkö, Imatra 3 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsinki 4 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Porvoon yksikkö 5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Jyväskylä Kajaanin ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma, Kajaani 7 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Pietarsaari 8 Lahden ammattikorkeakoulu, Matkailun laitos 9 Laurea-ammattikorkeakoulu, Järvenpää 10 Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara 11 Laurea-ammattikorkeakoulu, Kerava 12 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkeli 13 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere, Ikaalinen 14 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuu, Nurmes 15 Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 17 Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio 18 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kauhajoki 19 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kauhava 20 Turun ammattikorkeakoulu, Turku 21 Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa 22 Yrkeshögskolan Novia, Åbo 23 Högskolan på Åland, Mariehamn Selvityksen etenemistä ohjasi ja valvoi tarkoitusta varten koottu ohjausryhmä, joka oli aktiivisesti mukana hankkeen eri vaiheissa. Kyselylomakeluonnoksen tarkan läpikäynnin lisäksi yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja yritysmaailmaa edustaneet henkilöt antoivat arvokkaan panoksensa asiantuntijoiden ryhmäkeskusteluun sekä 9

11 loppuraportin viimeistelyyn. Ohjausryhmään kuuluivat toimeksiantajien edustajina johtaja, professori Petri Raivo / Antti Honkanen ( lähtien) (MAVY /Joensuun yliopisto, matkailun opetus- ja tutkimuslaitos) ja erityisasiantuntija Lea Häyhä (TEM) ja kutsuttuina edustajina professori Antti Haahti (Lapin yliopisto), toimitusjohtaja Taru Keronen (AREA), professori Auvo Kostiainen (Turun yliopisto), ylijohtaja Jaakko Lehtonen (MEK), professori Jarkko Saarinen sekä yliopettaja Mika Tonder (Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu) sekä johtaja Riitta Kosonen (HSE, CEMAT). Kyselytutkimuksen toteutuksessa käytettiin kotimaista Webropol-ohjelmaa (www. webropol.fi). Ohjelman avulla luotiin kyselylomake, joka perustui alustaviin keskusteluihin tutkijoiden ja ohjausryhmän jäsenten välillä siitä, mitkä ovat aiheeseen liittyviä oleellisia kysymyksiä. Ensimmäinen versio kyselylomakkeesta käytiin perusteellisesti läpi ohjausryhmän kokouksessa. Tällöin mietittiin etenkin sitä, kuinka muotoillaan kysymykset siten, että vastaukset ovat mahdollisimman laadukkaita ja minkä tyyppisiin kysymyksiin voidaan olettaa vastaajien pystyvän vastaamaan. Tämä auttoi suuresti kyselylomakkeen rakenteen selkeyttämissä ja luettavuuden parantamisessa. Kyselytutkimuksen otokseen valikoitiin mukaan matkailun tutkimuksen ja opetuksen piiriin kuuluvia asiantuntijoita kaikista kotimaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, joissa tarjotaan matkailualan opetusta ja/tai tehdään matkailualan tutkimusta. Kyselylomakkeet lähetettiin sähköpostitse vastaajille kesällä Osoitteistoa jouduttiin hieman täydentämään tutkimuksen edetessä eri henkilöiden ehdottaessa uusia nimiä mukaan tutkimukseen. Nimiä lisättiin pitkin syksyä, ja henkilöille lähetettiin jälkikäteen sähköpostitse kyselylomakkeet. Kahteen eri otteeseen lähetettiin karhupostit niille, jotka siihen mennessä eivät olleet vielä vastanneet. Lopullisessa otoksessa yliopistojen edustajia oli mukana 31 henkilöä kuudestatoista eri yliopistosta. Näistä 15 vastasi kyselylomakkeeseen. Vastaajat edustivat kymmentä eri yliopistoa. Ammattikorkeakouluja oli mukana 24. Näistä henkilökohtaisen kyselylomakkeen sai henkilöä, joista vastasi 17. Nämä vastaajat edustivat kolmeatoista eri ammattikorkeakoulua. Näin ollen saadaan vastauksien kokonaismääräksi 32 ja otoksen kooksi 97. Tämä tarkoittaa, että kyselytutkimuksen henkilöiden vastausprosentti oli 33 %. Tutkimuksen kannalta oleellisempi on korkeakoulujen edustettavuus. Korkeakoulujen vastausprosentiksi saadaan 57,5 % (neljästäkymmenestä korkeakoulusta vastauksia saatiin kahdestakymmenestäkolmesta). 10

12 2. Sähköinen kyselylomake Raportin tässä osassa käydään läpi sähköisen kyselylomakkeen avulla saatua aineistoa. Aineiston keskeisiä havaintoja esitellään kyselylomakkeen rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Sähköisen kyselylomakkeen aineisto ja ryhmäkeskustelun aineisto kootaan yhteen raportin johtopäätöksissä. Kysymys 1: Kyselyyn vastanneiden edustamat korkeakoulut ja vastaajaprofiili? Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 32 henkilöä. Heidän edustamansa yliopistot ja ammattikorkeakoulut jakautuvat seuraavasti: 15 vastausta 10:stä eri yliopistosta 17 vastausta 13:sta eri ammattikorkeakouluyksiköstä Vastaajien työnimikkeet jakautuvat seuraavasti: Professori (9 vastaajaa) Johtaja (9 vastaajaa) Koulutuspäällikkö (tai muu päällikkötaso, 5 vastaajaa) Lehtori (5 vastaajaa) Yliopettaja (4 vastaajaa) Kysymys 2: Miten kuvaat omaa toimenkuvaasi matkailun opetuksen ja/tai tutkimuksen parissa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Ensisijaisesti matkailun opetusta 12.5 % (2) Ensisijaisesti matkailun tutkimusta 3.1 % (3) Yhtä paljon matkailun opetusta ja tutkimusta 21.9 % (4) Yksikön johtamistehtävät, joista matkailun opetukseen ja tutkimukseen liittyvää 28.1 % (5) Muu, mikä? 15. % Vastaajien keskuudessa ensisijaisesti opetukseen tai tutkimukseen keskittyvien toimenkuvien määrä on vähäinen. Opetuksen ja tutkimuksen toimenkuvat ovat tyypillisesti yhdistyneet. Noin kolmannes vastaajista työskentelee korkeakoulussaan yksikön johtamistehtävissä, ja tähän toimenkuvaan sisältyy matkailun opetusta ja tutkimusta keskimäärin 40 % työajasta. Matkailun opetuksen ja tutkimuksen osuus toimenkuvassa kuitenkin vaihtelee suuresti. Matkailun opetusta ja/tai tutkimusta on enimmillään 90 % ja vähimmillään 10 % työajasta. Tämä kävi ilmi vastaajien antamissa lisätiedoissa. Viidelle vastaajalle (jotka olivat valinneet vaihtoehdon muu, 11

13 mikä? ) työtehtävät matkailun parissa ovat vain pienehkö osa muuta toimenkuvaa. Matkailuun liittyvät työtehtävät koostuvat tällöin opetuksesta, tutkimuksesta, rahoitushankkeiden valmistelusta ja/tai kehittämistyöstä. Kysymys 3: Mitä matkailun koulutusta korkeakoulusi tarjoaa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Restonomi (AMK) 5.3 % (2) Restonomi (YAMK) 31.3 % (3) Yliopiston tarjoamat matkailualan opinnot osana kandidaatin/maisterin tutkintoa (4) Matkailualan opinnot matkailun verkostoyliopistossa (MAVY) 25 % 40. % (5) Yksittäisiä matkailun kursseja/opintojaksoja 59.4 % () Yliopiston tarjoamat matkailualan opinnot ja ohjaus osana lisensiaatin/tohtorin tutkintoa 28.1 % Ammattikorkeakouluissa matkailun koulutusohjelmia on tarjolla sekä alemmassa (amk) että ylemmässä (yamk) ammattikorkeakoulututkinnossa. Näissä koulutusohjelmissa korkeakoulu vastaa itse matkailun opetuksen järjestämisestä. Kaikki kyselyyn osallistuneet yliopistot ovat mukana jäseninä matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) toiminnassa. Yliopistot ovat kanavoineet matkailualan opetuksen MAVY:n kautta tapahtuvaksi siten, että opiskelijat suorittavat tutkinto-ohjelmaansa sisällytettävän sivuaine- tai opintokokonaisuuden. Joillakin yliopistoilla on lisäksi tarjolla omia yksittäisiä matkailualan kursseja. Kaikilla otoksen yliopistoilla on valmius antaa ohjausta jatko-opiskeluun liittyvään matkailututkimukseen. Kysymys 4: Miten matkailututkimus sisältyy yksikkösi/laitoksesi tutkimustehtävään? Korkeakoulut jakautuvat selkeästi kahteen eri ryhmään sen suhteen, miten matkailututkimuksen merkitys on tunnustettu organisaatiossa. Matkailukoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa matkailu on kirjattu järjestelmällisesti osaksi korkeakoulun alueellista opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävää, jota toteutetaan yhteistyössä paikallisen matkailuelinkeinon kanssa. Yliopistojen joukossa matkailututkimus sen sijaan on tyypillisesti matkailuilmiöstä kiinnostuneiden yksittäisten tieteenharjoittajien varassa joilla voi sinänsä olla laitoksensa täysi tuki eikä matkailua ole erityisesti otettu osaksi yliopiston tutkimustehtävää. Ainoastaan Lapin yliopistossa matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnassa ja Joensuun yliopistossa matkailun opetus- ja tutkimuslaitoksessa sekä Oulun yliopistossa luonnontieteellisessä tiedekunnassa maantieteen laitoksella matkailu on kirjattu yksikön tutkimusstrategiaan. 12

14 Kysymys 5: Mitä seuraavista tutkimustyypeistä korkeakoulussasi tuotetaan? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Opiskelijoiden laatimat erilaiset harjoitustyöt osana matkailun opintojaksoja 87.5 % (2) Opiskelijoiden lopputyöt, kuten gradut tai opinnäytteet 100 % (3) Lisensiaatin tutkimukset ja tohtorin väitöskirjat 4.9 % (4) Opettajien/tutkijoiden oppikirjatuotanto 4.9 % (5) Opettajien/tutkijoiden matkailun perustutkimus 75 % () Opettajien/tutkijoiden osallistuminen kotimaisiin matkailututkimuksen seminaareihin ja konferensseihin 90. % (7) Opettajien/tutkijoiden osallistuminen kansainvälisiin matkailututkimuksen seminaareihin ja konferensseihin 78.1 % (8) Yrityksille tilaustyönä toteutettavat selvitykset 81.3 % (9) Osallistuminen kansallisiin hankkeisiin 2.5 % (10) Osallistuminen kansainvälisiin tutkimusryhmiin (11) Muu, mikä? 21.9 % 50 % Kysymyksen 5 avulla haluttiin tuoda esiin yleiskuva ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tapahtuvasta matkailututkimuksesta tyypeittäin. Kysymyksen avulla kartoitettiin sekä opiskelijoiden että opettaja-/tutkijakunnan keskuudessa tuotettavaa matkailututkimusta. Opiskelijoiden tuotannossa korostuvat lopputyöt sekä erilaisten matkailukurssien harjoitustyöraportit läpi koko korkeakoulusektorin. Lisäksi yliopistoissa jatko-opiskelijoiden tuottamat matkailuaiheiset opinnäytetyöt (lisensiaatintyöt tai väitöstutkimukset) ovat keskeisessä roolissa. Kaikilla otoksen yliopistoilla on valmius tuottaa näitä jatko-tutkintojen opinnäytteitä matkailun alalla. Opettajien ja tutkijoiden tuotannossa korostuvat alan tutkijatapaamisissa esitetyt työpaperit/esitelmät sekä yrityksille tilaustyönä toteutettavat selvitykset. Aineisto ei kuitenkaan kerro tarkemmin, minkä tyyppisistä työpapereista ja/tai esitelmistä tuotanto koostuu. Puolet kaikista otoksen korkeakouluista raportoi osallistuvansa kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Kaikki ammattikorkeakoulujen edustajat vastasivat korkeakoulunsa tekevän tilaustutkimusta yrityksille. Yliopistojen keskuudessa tämän tutkimustuotannon osuus oli hieman matalampi: 10 yhteensä 15:stä yliopiston edustajasta vastasi yliopistonsa tuottavan tilaustutkimusta yrityksille. Kaikki yliopistojen edustajat yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat tuottavansa matkailun perustutkimusta. 13

15 Kysymys : Miten kuvailisit korkeakoulussasi tehtävää matkailututkimusta? Kysymykseen vastanneet: 17 (1) Matkailututkimus tähtää uuden opetusmateriaalin tuottamiseen ja/tai päivittämiseen (2) Matkailututkimus osallistuu korkeakoulun ja elinkeinon/alueorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön paikallisesti/alueellisesti. (3) Matkailututkimus osallistuu korkeakoulun ja elinkeinon väliseen yhteistyöhön kansallisesti/kansainvälisesti % 94.1 % 82.4 % (4) Matkailututkimus tähtää perustutkimukseen 47.1 % Vain noin puolet vastasi kysymykseen, joten yleistettävää kokonaiskuvaa ei voida muodostaa. Tärkeimmäksi matkailututkimuksen tavoitteeksi näyttää nousevan korkeakoulun ja matkailuelinkeinon ja/tai alueorganisaatioiden välinen yhteistyö. Kaikki kysymykseen vastanneet yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat korkeakoulunsa tekevän tutkimusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa paikallisella ja/tai alueellisella tasolla. Lähes yhtä yleistä on vastaava tutkimusyhteistyö kansainvälisellä tasolla, sillä vain kolme vastaajaa jätti tämän vaihtoehdon täyttämättä. Noin puolet vastanneista ilmoitti matkailututkimuksen tähtäävän uuden oppimateriaalin tuottamiseen ja/tai perustutkimukseen. Kysymys 7: Mitkä ovat omassa korkeakoulussasi matkailututkimuksen keskeiset tieteenalat? Yliopistojen keskuudessa matkailututkimuksen tieteenalat ovat edustettuna seuraavasti (ryhmiteltyinä): Luonnontieteet (erityisesti maantiede, aluetiede, ekologia ja ympäristönhoito) Kauppatieteet (erityisesti markkinointi, talousmaantiede) Historia ja etnologia Sosiologia ja taloussosiologia Kulttuuri ja antropologia Kielitieteet Oikeustiede Taidehallinto Kasvatustiede Useissa ammattikorkeakoulujen edustajien vastauksissa matkailututkimuksen todettiin olevan lähinnä monitieteistä ja yhtä monessa vastauksessa todettiin, ettei tieteenalojen tarkastelu päde ammattikorkeakouluympäristössä. Lisäksi todettiin, että ammattikorkeakouluissa matkailututkimus on mukana koulutusalojen kehittämistyössä. Ammattikorkeakoulujen monitieteisyys onkin tulkittava lähinnä soveltavaksi tutkimusotteeksi eikä monitieteiseksi tutkimusotteeksi, jossa hyödynnettäisiin 14

16 eri tieteenalojen metodologioita ja diskursseja. Ammattikorkeakoulujen vastauksissa tuotiin erikseen esiin seuraavat tieteenalat: Sosiologia Liiketaloustieteet (markkinointi, yrittäjyys) Kysymys 8: Mitkä ovat omassa korkeakoulussasi matkailututkimuksen keskeiset aiheet? Vastauksissa nousi esiin monipuolinen ja laaja joukko matkailututkimuksen teemoja. Yksittäisinä mainittuja tutkimusteemoja kertyi yhteensä yli kuusikymmentä. Aineiston analysointivaiheessa vastauksissa esiin nousseita tutkimusteemoja ja Suomen matkailustrategiaa3 katsottiin rinnakkain. Matkailustrategia tarjoaa luontevan kehikon laajempien tutkimusaiheiden muodostamiseksi. Seuraavassa yhteenvedossa korkeakoulujen tutkimusteemat on ryhmitelty matkailustrategian mukaisesti kuuteen eri ryhmään: Puhdas luonto, suomalainen kulttuuri ja kestävä matkailu Ote Suomen matkailustrategian visiosta: yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita. Tämän aihepiirin tutkimusteemoja nousi esiin vastauksissa seuraavasti: Kestävä matkailu (4) Ekomatkailu (3) Matkailun ympäristövaikutukset (2) Ilmastonmuutos ja matkailu Kulttuurimatkailu (8) Luontomatkailu (7) Maaseutumatkailu (3) Liikuntamatkailu (2) Saaristomatkailu Kannattava ja tuottava matkailuelinkeino Valtakunnallisen matkailustrategian päämääränä on luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittämiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle. Sähköinen liiketoiminta (4) Matkailun liiketoimintaosaaminen (3) Matkailu työnä ja ammattina (3) Vastuullinen liiketoiminta matkailussa (2) Venäjän rajan läheisyys, gateway-ajattelu 3 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille , KTM Julkaisuja 21/

17 Matkailun kausiluonteisuus Palvelujen, tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen Matkailustrategian tavoitteena on kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille. Matkailun palvelujen tuotteistaminen ja tuotekehitys () Palveludesign: palveluprosessien kehittäminen ja johtaminen (5) Matkailumarkkinointi (5) Brändijohtaminen Elämysjohtaminen IT-teknologia ja matkailun markkinointiviestintä Nousevat matkailumarkkinat Asiakaslähtöisyys Matkailustrategian arvoissa korostetaan tyytyväisten asiakkaiden merkitystä elinkeinon menestyksen taustalla: Tärkeää on ymmärtää asiakkaan arvonmuodostus ja laatuodotukset. Matkailijan kuluttajakäyttäytyminen (3) Asiakaslähtöinen liiketoiminta ja sen kehittäminen Matkailun asiakastietämyksen hallinta Asiakastyytyväisyys Matkailun kehittäminen ja turvallisuus Matkailustrategian päämääränä on aikaansaada tuloksellinen verkostomainen, yli hallinto- ja aluerajat ylittävä ja ennakoiva matkailun pitkäntähtäimen kehittämisen toimintatapa. Lisäksi matkailustrategiassa todetaan: Turvallisuus on maamme matkailun kehittymisen peruspilari. Matkailun alueelliset vaikutukset ja aluekehitys (8) Matkailu ja verkostoituminen (2) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun opetus Turvallisuusala Matkailun ilmiöt Vastauksissa tuotiin esiin myös seuraavat tutkimusteemat, jotka eivät suoranaisesti kuulu edellä mainittuihin aihepiireihin vaan edustavat matkailuun liittyviä aikaan, paikkaan ja tapoihin liittyviä ilmiöitä. Tapahtumamatkailu (2) Lähialuematkailu Kokous- ja kongressimatkailu 1

18 Yhteisöperusteinen matkailu Festivaalit, musiikkimaailmaan liittyvät teemat Maailmanperintökohteet Paikallisuus matkailussa (2) Postmoderni turismi Matkailun historian vaiheet ja ilmiöt Elämys- ja hyvinvointimatkailu Elämyksellisyys Kysymys 9: Arvioi annetulla asteikolla, kuinka korkeakoulusi matkailututkimus jakautuu perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä? Yliopistojen piirissä matkailututkimus on painottunut perustutkimukseen, mutta myös soveltavan tutkimuksen rooli on ilmeinen. Vastauksissa oli kohtalaisesti vaihtelua. Perustutkimuksen merkitys nähdään edustavan enimmillään % (4 havaintoa otoksessa) ja vähimmillään vain 20 % tehdystä matkailututkimuksesta. Keskimääräisesti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde yliopistoissa on 0/40. Ammattikorkeakoulujen keskuudessa matkailututkimuksen pääpaino on odotetusti soveltavassa tutkimuksessa. Myös ammattikorkeakoulujen vastauksissa oli jonkin verran hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulujen edustaja ilmoitti soveltavan tutkimuksen osuudeksi vain 20 %, mutta tämä oli kokonaisuudessa selvä poikkeus, sillä kaikkien muiden ammattikorkeakoulujen vastauksissa soveltavan tutkimuksen osuus oli vähintään 50 % ja enimmillään jopa 100 %. Keskimääräisesti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde ammattikorkeakouluissa on 20/80. Kysymys 10: Osallistuuko matkailuelinkeino toimijana tutkimusyhteistyöhön organisaatiosi kanssa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Matkailuyritysten kanssa paikallisesti tehtävä tutkimusyhteistyö on merkittävä osa korkeakoulussa tapahtuvaa tutkimustuotantoa (2) Olemme mukana alueellisissa/valtakunnallisissa matkailututkimushankkeissa, joihin myös elinkeino osallistuu toimijana (3) Olemme mukana kansainvälisissä matkailutu tkimushankkeissa, joihin myös elinkeino osallistuu toimijana (4) Elinkeinon kanssa tapahtuva tutkimusyhteistyö on vähäistä 5. % 75 % 40. % 15. % Yleisimmin korkeakouluissa tehdään alueellista ja/tai valtakunnallista tutkimusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa. Reilu kolmannes korkeakouluista raportoi myös tekevänsä vastaavaa yhteistyötä kansainvälisesti. Alle viidennes korkeakouluista ilmoitti tekevänsä vain vähän yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa. 17

19 Kysymys 11: Arvioi, kuinka yleisesti elinkeino osallistuu toimijana organisaatiosi matkailututkimushankkeisiin. Yliopistojen edustajien arviot elinkeinon osallistumisesta matkailututkimushankkeisiin vaihteli merkittävästi. Pienimmillään elinkeinon osallistuminen arvioitiin vain %:n tasolle (neljässä yliopistossa). Enimmillään elinkeinon nähtiin osallistuvan 90 %:iin tehdystä tutkimuksesta (kahdessa yliopistossa). Keskimäärin elinkeino osallistuu 40 %:iin yliopistojen matkailututkimushankkeista. Ammattikorkeakoulujen tekemässä matkailututkimuksessa elinkeino on hyvin yleisesti mukana. Yhteensä jopa kahdeksan ammattikorkeakoulua arvioi elinkeinon osallistuvan %:iin kaikista matkailututkimushankkeista. Pienimmillään elinkeinon arvioitiin osallistuvan vain %:iin kaikista matkailututkimushankkeista (kahdessa ammattikorkeakoulussa). Keskimäärin elinkeino osallistuu 8 %:iin kaikista ammattikorkeakoulujen matkailututkimushankkeista. Kysymys 12: Mitkä seuraavista organisaatioista ovat sellaisia, joiden kanssa korkeakoulullasi on meneillään tai on ollut yhteistyötä matkailututkimuksen alalla viimeisten kolmen vuoden aikana (vv )? Yhteensä 7 vastaajaa oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen, joten yhteenveto vastauksista on vain suuntaa antava. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötahojen neljän kärki erottui seuraavasti: Kunta, kaupunki tai muu alueorganisaatio Yliopistot Matkailuyritykset ja niiden toimialaryhmät Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen piiristä 9 vastaajaa ja yliopistojen piiristä 4 vastaajaa ilmoitti korkeakoulunsa tekevän yhteistyötä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kanssa. Läpi korkeakoulusektorin tapahtuva tutkimusyhteistyö on siis yleistä ja ammattikorkeakoulujen keskuudessa hieman yleisempää kuin yliopistojen keskuudessa. Yhteistyö ministeriöiden kanssa on myös varsin yleistä läpi korkeakoulusektorin. Yhteensä 1 vastaajaa koko otoksessa ilmoitti korkeakoulunsa tekevän yhteistyötä jonkin ministeriön (tai joidenkin ministeriöiden) kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Muista korkeakoulujen yhteistyötahoista mainittiin eri säätiöt, tiehallinto, Finpro, VTT, osaamiskeskukset sekä EU. Vain yhden korkeakoulun edustaja ilmoitti, että tutkimusyhteistyö matkailun alalla on olematonta. Kysymyksen yhteydessä tiedusteltiin lisäksi, tapahtuuko yhteistyö paikallisesti, alueellisesti tai kansainvälisesti. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ollessa yleistä kansainvälinen yhteistyö osoittautui hyvin vähäiseksi. Kansain- 18

20 välisistä yhteistyömuodoista mainittiin lähinnä Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet (7 mainintaa otoksessa), joissa on mukana kansainvälisiä partnereita. Kysymykseen vastanneet: 25 (1) Suomen Akatemia 28 % (2) Työ- ja elinkeinoministeriö (ent. KTM, Työministeriö, Sisäasiainministeriö) 40 % (3) Jokin muu ministeriö, mikä? 24 % (4) Matkailun edistämiskeskus 48 % (5) TEKES 20 % () Matkailuyritykset ja niiden toimialaryhmät 0 % (7) Kunta, kaupunki tai muu alueorganisaatio 8 % (8) Ammattikorkeakoulut 5 % (9) Yliopistot 4 % (10) MAVY 3 % (11) Suomen matkailututkimuksen seura 32 % (12) Muu, mikä? 32 % (13) Ei yhteistyötä matkailututkimuksen alalla 4 % Kysymys 13: Millainen on matkailun opetuksen ja tutkimuksen työnjako korkeakoulussasi? Kysymykseen vastanneet: 31 (1) Matkailun opetuksen ja tutkimuksen toimenkuvat ovat täysin erilliset (2) Matkailun opetuksen ja tutkimuksen raja on joustava (3) Opetushenkilökunta voi sisällyttää matkailututkimusta työaikasuunnitelmaansa (4) Tutkimushenkilökunta voi sisällyttää matka iluopetusta työaikasuunnitelmaansa (5) Organisaatiossa toimii matkailuun erikoistunut tutkimusryhmä / -ryhmiä () Organisaatiossa toimii matkailuun erikoistunut tutkimuslaitos 3.2 % 83.9 % 87.1 % 41.9 % 38.7 % 9.7 % Matkailun opetuksen ja tutkimuksen välinen työnjako korkeakouluissa on joustava. Ainoastaan yksi vastaaja ilmoitti edustavansa korkeakoulua, jossa matkailun tutkimus ja opetus ovat toimenkuvina täysin erilliset. Sanallisissa lisätiedoissa moni vastaaja toi esille joustavuuden välttämättömyyden. Matkailun opetuksen ja tutkimuksen henkilökuntaa on lukumääräisesti niin vähän, että tiimissä työt on jaettava joustavasti, jotta kaikki tarpeellinen ehdittäisiin tehdä. 19

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen verkosto

Lapsuudentutkimuksen verkosto Lapsuudentutkimuksen verkosto Verkosto NYT Tapaaminen 11.-12.10.2007 12.10.2007 NR 11.10.2007 Organisaatio verkostossa Valtakunnallinen ohjausryhmä (11 hlöä) Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt - (LANKA)

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot