Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa. Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa. Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta"

Transkriptio

1 Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009

2 Malla Paajanen - Mikko Laukkanen Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 5/2009 MEE Publications Innovation 5/2009 Tekijät Författare Authors Malla Paajanen & Mikko Laukkanen Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö, Arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa: Perusselvitys matkailututkimuksen tilanteesta, sisällöstä ja kehitystarpeesta Suomessa Tiivistelmä Referat Abstract TEM yhteistyössä Matkailun verkostoyliopiston kanssa (MAVY) toteutti perusselvityksen Suomen korkeakouluissa tehtävästä matkailututkimuksesta. Perusselvityksen tavoitteena oli matkailututkimuksen perustilan ja tulevaisuuden näkymien selvittäminen korkeakoulujen näkökulmasta. Koko maan kattavaa tietoa matkailututkimuksen tilasta tarvitaan mm. valtakunnallisen matkailun strategiatyön tueksi. Perusselvitys toteutettiin Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) CEMATtutkimuskeskuksessa touko-syyskuun aikana v Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Petri Raivo (MAVY), Lea Häyhä (TEM), Jaakko Lehtonen (MEK), Jarkko Saarinen (OY), Auvo Kostiainen (TY), Mika Tonder (EKAMK), Taru Keronen (Area) ja Riitta Kosonen (HSE). Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kesäkuussa toteutettiin sähköinen kyselytutkimus webropolkyselylomakkeella (http://www.webropol.fi/), jonka kohteena olivat matkailun opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat asiantuntijat matkailun opetusta antavissa korkeakouluissa. Otos koostui 31 yliopistojen edustajasta (joista 15 vastasi kyselylomakkeeseen) sekä ammattikorkeakoulun edustajasta (joista 17 vastasi kyselyyn). Aineistoksi saatiin yhteensä 32 vastausta. Korkeakoulujen vastausprosentiksi muodostui 57,5%. Toinen aineistonkeruu toteutettiin ryhmäkeskusteluna, johon osallistui ohjausryhmän jäseniä sekä muita asiantuntijoita matkailualan keskeisistä sidosryhmistä. Ryhmäkeskustelussa käytiin läpi sähköisellä kyselylomakkeella saatuja alustavia tuloksia ja työstettiin näistä yhteisiä näkemyksiä korkeakouluissa tehdyn matkailututkimuksen tilasta, haasteista ja tulevaisuudesta. Tuloksina nousivat esiin erityisesti seuraavat aihepiirit: Tutkimuksen ja tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö Korkeakoulujen tutkimusteemat Triple helix yhteistyö Korkeakoulujen sisäinen työnjako Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde Lähtökohdat laajan tutkimusyhteistyön luomiseksi Matkailututkimuksen voimavarat korkeakouluissa Korkeakouluissa tehtävän matkailututkimuksen merkitys valtakunnallisen matkailustrategian jalkauttamisessa Valmistunut selvitys valaisee korkeakoulujen tutkimusprofiilia, asenteita, näkemyksiä ja resursseja matkailututkimuksen alalla. Perusselvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä mm. valtakunnallisen matkailututkimusstrategian suunnittelu- ja kehitystyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Lea Häyhä, puh Asiasanat Nyckelord Key words Matkailututkimus, korkeakoulu, tutkimusyhteistyö, Suomen matkailustrategia ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 45 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price Julkaisija Utgivare Published by työ- ja elinkeinoministeriö, arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by

5

6 Esipuhe Vielä parikymmentä vuotta sitten oli tavanomaista, että matkailualalla toimiva henkilö oli itseoppinut ja hänen ratkaisunsa perustuivat omaan kokemukseen ja niin sanottuun mutu-tuntumaan ( musta tuntuu ). Matkailuelinkeino on noista ajoista kehittynyt Suomessa, ja samaan aikaan ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvanut. Enää eivät vanhat tiedot riitä, vaan Suomi kilpailee menestyksekkäästi muiden matkailumaiden joukossa. Jotta kilpailussa pärjättäisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksellisen ja tutkimuksellisen infrastruktuurin pitää olla kunnossa. Korkeakoulutasoista matkailuopetusta annetaankin Suomessa monessa oppilaitoksessa. Sekä ammatillisen että tieteellisen korkeakouluopetuksen tulisi ammattikorkeakoululain ( /351) ja yliopistolain ( /45) mukaan perustua tutkimukseen. Toisin sanoen matkailuopetuksen pitää perustua matkailututkimukseen. Näin voidaan varmistaa, että opetettu asia on totuudenmukainen ja perustuu parhaimpaan mahdolliseen tietoon. Ilman korkeatasoista matkailututkimusta ei ole korkeatasoista matkailuopetusta. Matkailututkimuksen merkitys elinkeinon kannalta ei kuitenkaan redusoidu pelkästään opetukseen. Matkailututkimus tuottaa tietoa, jota elinkeino voi hyödyntää päivittäisessä toiminnassaan. Yritykset haluavat esimerkiksi tietää, millaisia tuotteita asiakkaat haluavat, millaiset kohteet menestyvät kilpailussa tai miten matkailu muuttuu tulevaisuudessa. Edellä olleiden esimerkkien mukainen toiminta luokittuu useimmiten soveltavaksi tutkimukseksi. Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Soveltava tutkimus varsinkin alueellisessa kontekstissa on suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä vastuutettu erityisesti ammattikorkeakouluille, mutta myös yliopistojen yhteydessä puhutaan niin sanotusta kolmannesta tehtävästä. Yliopistojen tulee edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Matkailututkimus mielletäänkin usein soveltavaksi alaksi, jonka tuloksia hyödynnetään matkailun edistämisessä, sääntelyssä ja hallinnoimisessa. Matkailututkimuksen sisällä tehdään kuitenkin myös perustutkimusta. Ilman perustutkimusta ei olisi soveltavaa tutkimusta, sillä jälkimmäinen pohjautuu perustutkimukseen. Osa perustutkimuksesta voi olla kriittistä, matkailun aiheuttamista ongelmista kertovaa. Osa siitä on hyödynnettävissä matkailun edistämisessä ja matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantamisessa. Vaikka perustutkimuksessa pyrkimyksenä on löytää uutta tietoa ilman suoranaista pyrkimystä tiedon hyödynnettävyyteen, sen avulla luodaan kuitenkin tietopohja, josta soveltava tutkimus voi tarpeen mukaan poimia menetelmiä ja malleja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toisin sanoen perustutkimus luo pohjan soveltavalle tutkimukselle. Valtaosan matkailun perustutkimuksesta tekevät yliopistot, joskaan matkailututkimuksessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijaot eivät ole jäykät, kuten

7 tämä raportti osoittaa. Tiedon siirron ja tutkimuksenteon osaamisen kannalta tämä lienee hyvä asia ja tuskin uhkaa suomalaista korkeakoulujen duaalimallia. Jotta pystyttäisiin vastaamaan niihin kysymyksiin, joita suomalainen matkailuelinkeino esittää, ja jotta vastauksissa olisi huomioitu Suomen olosuhteet, nimenomaan suomalaisen matkailututkimuksen pitää olla laadukasta. Tämän takaamiseksi koko tutkimusketjun on oltava kunnossa. Pitää olla riittävän korkeatasoista perustutkimusta, mutta myös kekseliästä soveltavaa tutkimusta, joka vastaa matkailukentän tarpeisiin. Tämä selvitys tarkastelee, millaista matkailututkimusta Suomessa tehdään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ja millaisia mahdollisuuksia sillä on vastata matkailuelinkeinon tarpeisiin huomioiden sekä perus- että soveltavan tutkimuksen. Selvitettäviä asioita ovat sekä tutkimuksen resurssit, panostukset että tulokset. Lisäksi raportissa keskitytään yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja pohditaan tutkimuksen kansainvälisyyttä. Nykyään laadukas perustutkimus on usein synonyymi kansainväliselle tutkimukselle ja hyvää soveltavaa tutkimusta tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Selvityksen mukaan matkailututkimuksessa on yhä ongelmia erityisesti arvostuksessa ja rahoituksessa. Kansainvälisyyskin voisi olla paremmalla tasolla, ja monesti matkailututkimus on yhden yksittäisen tutkijan vastuulla, eikä sitä ole kirjattu laitoksen strategiaan. Kuitenkin esimerkiksi yhteistyöhön suhtaudutaan positiivisesti ja monista muista aloista poiketen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset reviiriristiriidat ovat vähäiset. Suhtautuminen matkailututkimuksen tulevaisuuteen on varovaisen positiivista. Näyttää kuitenkin siltä, että toimijoiden välinen yhteinen tahtotila voisi olla saavutettavissa. Toivottavasti tämä selvitys auttaa omalta osaltaan työssä entistä laadukkaamman matkailututkimuksen puolesta. Lisäksi se on tarkoitettu työkaluksi mahdollisen kansallisen matkailututkimusstrategian luomiseksi. Aika näyttää, onko aika kypsä sen laatimiselle. Savonlinna ANTTI HONKANEN Professori Matkailualan verkostoyliopiston johtaja Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos/joensuun yliopisto, Savonlinna

8 Sisällysluettelo 1. Perusselvityksen tavoitteet ja toteutus Menetelmä Sähköinen kyselylomake Ryhmäkeskustelu Ryhmäkeskustelun tausta Ryhmäkeskustelun tulokset Yhteistyö eri tahojen välillä Eri tahojen roolit ja työnjako Teemat matkailualan tutkimuksessa Johtopäätökset Taulukko 1: Sähköisen kyselylomakkeen otokseen valitut yliopistot ja ammattikorkeakoulut... 9 Taulukko 2: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen käyttämät julkaisutyypit Taulukko 3: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen julkaisutuotanto... 22

9 1. Perusselvityksen tavoitteet ja toteutus Käsillä olevan perusselvityksen tavoitteena on tuottaa uutta ja konkreettista tietoa siitä, mikä on matkailuopetusta tarjoavissa korkeakouluissa nykyinen matkailututkimuksen tila ja sisältö, hyödynnettävyys, resurssit, rakenne ja kehitystarpeet. Matkailututkimuksen sisältöä ja tilaa on selvitetty korkeakouluissa työskentelevien matkailun tutkijoiden ja opettajien näkökulmasta. Selvitystyö on toteutettu Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY)1 ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta Helsingin kauppakorkeakoulun CEMAT-yksikössä kesän ja syksyn 2008 aikana. Perusselvityksen tavoitteena on luoda konkreettinen ja perustava katsaus suomalaisen matkailututkimuksen nykytilaan, kehittämistarpeeseen ja mahdollisuuksiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Tutkimus on rajattu korkeakouluissa tapahtuvaan matkailututkimukseen. Koska kyseessä on alallaan ensimmäinen perusselvitys, työ palvelee kansallista matkailun ja matkailututkimuksen strategiatyötä erityisesti luomalla työkaluja strategian jalkauttamiseksi matkailun moninaisten toimijoiden keskuudessa. Aikanaan tähän strategiatyöhön kuuluvia aiheita ovat mahdollisesti mm.: tutkimusohjelman sisältö ja rahoitus, tutkimuksen hyödynnettävyys, kansainvälisten tutkimusyhteyksien luominen sekä matkailun triple helix yhteistyö Menetelmä Sähköisen kyselylomakkeen kohderyhmänä olivat kaikki matkailun opetusta antavat korkeakoulut Suomessa (ks. Taulukko 1). Selvitystyö toteutettiin kaksiosaisena aineistonkeruuna. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä strukturoituna webropol-kyselytutkimuksena. Kyselylomake kattoi kaikki selvityksen tavoitteiksi asetetut osa-alueet muotoiltuna kohderyhmän taustoja vastaavaksi. Selvityksen toisessa vaiheessa sähköistä kyselytutkimusta täydensi asiantuntijaryhmäkeskustelu, johon kutsuttiin korkeakouluissa tapahtuvan matkailututkimuksen kannalta oleellisia tahoja. 1 Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) yhdistää 1 suomalaisen yliopiston matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen. Se tukee matkailun monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumista, edistää kansallista alan osaamista ja monipuolistaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Lähde: MAVY:n verkkosivut 2 Triple helix kolmoiskierre tarkoittaa yliopistojen, muun julkisen sektorin ja yritysmaailman välistä yhteistyötä. 8

10 Taulukko 1: Sähköisen kyselylomakkeen otokseen valitut yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistot 1 Helsingin kauppakorkeakoulu 2 Helsingin yliopisto 3 Joensuun yliopisto 4 Jyväskylän yliopisto 5 Kuopion yliopisto Lapin yliopisto 7 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 8 Oulun yliopisto 9 Sibelius-Akatemia 10 Svenska handelshögskolan 11 Taideteollinen korkeakoulu 12 Tampereen yliopisto 13 Turun kauppakorkeakoulu 14 Turun yliopisto 15 Vaasan yliopisto 1 Åbo Akademi Ammattikorkeakoulut 1 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsinki 2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Matkailun yksikkö, Imatra 3 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsinki 4 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Porvoon yksikkö 5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Jyväskylä Kajaanin ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma, Kajaani 7 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Pietarsaari 8 Lahden ammattikorkeakoulu, Matkailun laitos 9 Laurea-ammattikorkeakoulu, Järvenpää 10 Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara 11 Laurea-ammattikorkeakoulu, Kerava 12 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkeli 13 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere, Ikaalinen 14 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuu, Nurmes 15 Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 17 Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio 18 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kauhajoki 19 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kauhava 20 Turun ammattikorkeakoulu, Turku 21 Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa 22 Yrkeshögskolan Novia, Åbo 23 Högskolan på Åland, Mariehamn Selvityksen etenemistä ohjasi ja valvoi tarkoitusta varten koottu ohjausryhmä, joka oli aktiivisesti mukana hankkeen eri vaiheissa. Kyselylomakeluonnoksen tarkan läpikäynnin lisäksi yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja yritysmaailmaa edustaneet henkilöt antoivat arvokkaan panoksensa asiantuntijoiden ryhmäkeskusteluun sekä 9

11 loppuraportin viimeistelyyn. Ohjausryhmään kuuluivat toimeksiantajien edustajina johtaja, professori Petri Raivo / Antti Honkanen ( lähtien) (MAVY /Joensuun yliopisto, matkailun opetus- ja tutkimuslaitos) ja erityisasiantuntija Lea Häyhä (TEM) ja kutsuttuina edustajina professori Antti Haahti (Lapin yliopisto), toimitusjohtaja Taru Keronen (AREA), professori Auvo Kostiainen (Turun yliopisto), ylijohtaja Jaakko Lehtonen (MEK), professori Jarkko Saarinen sekä yliopettaja Mika Tonder (Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu) sekä johtaja Riitta Kosonen (HSE, CEMAT). Kyselytutkimuksen toteutuksessa käytettiin kotimaista Webropol-ohjelmaa (www. webropol.fi). Ohjelman avulla luotiin kyselylomake, joka perustui alustaviin keskusteluihin tutkijoiden ja ohjausryhmän jäsenten välillä siitä, mitkä ovat aiheeseen liittyviä oleellisia kysymyksiä. Ensimmäinen versio kyselylomakkeesta käytiin perusteellisesti läpi ohjausryhmän kokouksessa. Tällöin mietittiin etenkin sitä, kuinka muotoillaan kysymykset siten, että vastaukset ovat mahdollisimman laadukkaita ja minkä tyyppisiin kysymyksiin voidaan olettaa vastaajien pystyvän vastaamaan. Tämä auttoi suuresti kyselylomakkeen rakenteen selkeyttämissä ja luettavuuden parantamisessa. Kyselytutkimuksen otokseen valikoitiin mukaan matkailun tutkimuksen ja opetuksen piiriin kuuluvia asiantuntijoita kaikista kotimaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, joissa tarjotaan matkailualan opetusta ja/tai tehdään matkailualan tutkimusta. Kyselylomakkeet lähetettiin sähköpostitse vastaajille kesällä Osoitteistoa jouduttiin hieman täydentämään tutkimuksen edetessä eri henkilöiden ehdottaessa uusia nimiä mukaan tutkimukseen. Nimiä lisättiin pitkin syksyä, ja henkilöille lähetettiin jälkikäteen sähköpostitse kyselylomakkeet. Kahteen eri otteeseen lähetettiin karhupostit niille, jotka siihen mennessä eivät olleet vielä vastanneet. Lopullisessa otoksessa yliopistojen edustajia oli mukana 31 henkilöä kuudestatoista eri yliopistosta. Näistä 15 vastasi kyselylomakkeeseen. Vastaajat edustivat kymmentä eri yliopistoa. Ammattikorkeakouluja oli mukana 24. Näistä henkilökohtaisen kyselylomakkeen sai henkilöä, joista vastasi 17. Nämä vastaajat edustivat kolmeatoista eri ammattikorkeakoulua. Näin ollen saadaan vastauksien kokonaismääräksi 32 ja otoksen kooksi 97. Tämä tarkoittaa, että kyselytutkimuksen henkilöiden vastausprosentti oli 33 %. Tutkimuksen kannalta oleellisempi on korkeakoulujen edustettavuus. Korkeakoulujen vastausprosentiksi saadaan 57,5 % (neljästäkymmenestä korkeakoulusta vastauksia saatiin kahdestakymmenestäkolmesta). 10

12 2. Sähköinen kyselylomake Raportin tässä osassa käydään läpi sähköisen kyselylomakkeen avulla saatua aineistoa. Aineiston keskeisiä havaintoja esitellään kyselylomakkeen rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Sähköisen kyselylomakkeen aineisto ja ryhmäkeskustelun aineisto kootaan yhteen raportin johtopäätöksissä. Kysymys 1: Kyselyyn vastanneiden edustamat korkeakoulut ja vastaajaprofiili? Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 32 henkilöä. Heidän edustamansa yliopistot ja ammattikorkeakoulut jakautuvat seuraavasti: 15 vastausta 10:stä eri yliopistosta 17 vastausta 13:sta eri ammattikorkeakouluyksiköstä Vastaajien työnimikkeet jakautuvat seuraavasti: Professori (9 vastaajaa) Johtaja (9 vastaajaa) Koulutuspäällikkö (tai muu päällikkötaso, 5 vastaajaa) Lehtori (5 vastaajaa) Yliopettaja (4 vastaajaa) Kysymys 2: Miten kuvaat omaa toimenkuvaasi matkailun opetuksen ja/tai tutkimuksen parissa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Ensisijaisesti matkailun opetusta 12.5 % (2) Ensisijaisesti matkailun tutkimusta 3.1 % (3) Yhtä paljon matkailun opetusta ja tutkimusta 21.9 % (4) Yksikön johtamistehtävät, joista matkailun opetukseen ja tutkimukseen liittyvää 28.1 % (5) Muu, mikä? 15. % Vastaajien keskuudessa ensisijaisesti opetukseen tai tutkimukseen keskittyvien toimenkuvien määrä on vähäinen. Opetuksen ja tutkimuksen toimenkuvat ovat tyypillisesti yhdistyneet. Noin kolmannes vastaajista työskentelee korkeakoulussaan yksikön johtamistehtävissä, ja tähän toimenkuvaan sisältyy matkailun opetusta ja tutkimusta keskimäärin 40 % työajasta. Matkailun opetuksen ja tutkimuksen osuus toimenkuvassa kuitenkin vaihtelee suuresti. Matkailun opetusta ja/tai tutkimusta on enimmillään 90 % ja vähimmillään 10 % työajasta. Tämä kävi ilmi vastaajien antamissa lisätiedoissa. Viidelle vastaajalle (jotka olivat valinneet vaihtoehdon muu, 11

13 mikä? ) työtehtävät matkailun parissa ovat vain pienehkö osa muuta toimenkuvaa. Matkailuun liittyvät työtehtävät koostuvat tällöin opetuksesta, tutkimuksesta, rahoitushankkeiden valmistelusta ja/tai kehittämistyöstä. Kysymys 3: Mitä matkailun koulutusta korkeakoulusi tarjoaa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Restonomi (AMK) 5.3 % (2) Restonomi (YAMK) 31.3 % (3) Yliopiston tarjoamat matkailualan opinnot osana kandidaatin/maisterin tutkintoa (4) Matkailualan opinnot matkailun verkostoyliopistossa (MAVY) 25 % 40. % (5) Yksittäisiä matkailun kursseja/opintojaksoja 59.4 % () Yliopiston tarjoamat matkailualan opinnot ja ohjaus osana lisensiaatin/tohtorin tutkintoa 28.1 % Ammattikorkeakouluissa matkailun koulutusohjelmia on tarjolla sekä alemmassa (amk) että ylemmässä (yamk) ammattikorkeakoulututkinnossa. Näissä koulutusohjelmissa korkeakoulu vastaa itse matkailun opetuksen järjestämisestä. Kaikki kyselyyn osallistuneet yliopistot ovat mukana jäseninä matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) toiminnassa. Yliopistot ovat kanavoineet matkailualan opetuksen MAVY:n kautta tapahtuvaksi siten, että opiskelijat suorittavat tutkinto-ohjelmaansa sisällytettävän sivuaine- tai opintokokonaisuuden. Joillakin yliopistoilla on lisäksi tarjolla omia yksittäisiä matkailualan kursseja. Kaikilla otoksen yliopistoilla on valmius antaa ohjausta jatko-opiskeluun liittyvään matkailututkimukseen. Kysymys 4: Miten matkailututkimus sisältyy yksikkösi/laitoksesi tutkimustehtävään? Korkeakoulut jakautuvat selkeästi kahteen eri ryhmään sen suhteen, miten matkailututkimuksen merkitys on tunnustettu organisaatiossa. Matkailukoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa matkailu on kirjattu järjestelmällisesti osaksi korkeakoulun alueellista opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävää, jota toteutetaan yhteistyössä paikallisen matkailuelinkeinon kanssa. Yliopistojen joukossa matkailututkimus sen sijaan on tyypillisesti matkailuilmiöstä kiinnostuneiden yksittäisten tieteenharjoittajien varassa joilla voi sinänsä olla laitoksensa täysi tuki eikä matkailua ole erityisesti otettu osaksi yliopiston tutkimustehtävää. Ainoastaan Lapin yliopistossa matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnassa ja Joensuun yliopistossa matkailun opetus- ja tutkimuslaitoksessa sekä Oulun yliopistossa luonnontieteellisessä tiedekunnassa maantieteen laitoksella matkailu on kirjattu yksikön tutkimusstrategiaan. 12

14 Kysymys 5: Mitä seuraavista tutkimustyypeistä korkeakoulussasi tuotetaan? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Opiskelijoiden laatimat erilaiset harjoitustyöt osana matkailun opintojaksoja 87.5 % (2) Opiskelijoiden lopputyöt, kuten gradut tai opinnäytteet 100 % (3) Lisensiaatin tutkimukset ja tohtorin väitöskirjat 4.9 % (4) Opettajien/tutkijoiden oppikirjatuotanto 4.9 % (5) Opettajien/tutkijoiden matkailun perustutkimus 75 % () Opettajien/tutkijoiden osallistuminen kotimaisiin matkailututkimuksen seminaareihin ja konferensseihin 90. % (7) Opettajien/tutkijoiden osallistuminen kansainvälisiin matkailututkimuksen seminaareihin ja konferensseihin 78.1 % (8) Yrityksille tilaustyönä toteutettavat selvitykset 81.3 % (9) Osallistuminen kansallisiin hankkeisiin 2.5 % (10) Osallistuminen kansainvälisiin tutkimusryhmiin (11) Muu, mikä? 21.9 % 50 % Kysymyksen 5 avulla haluttiin tuoda esiin yleiskuva ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tapahtuvasta matkailututkimuksesta tyypeittäin. Kysymyksen avulla kartoitettiin sekä opiskelijoiden että opettaja-/tutkijakunnan keskuudessa tuotettavaa matkailututkimusta. Opiskelijoiden tuotannossa korostuvat lopputyöt sekä erilaisten matkailukurssien harjoitustyöraportit läpi koko korkeakoulusektorin. Lisäksi yliopistoissa jatko-opiskelijoiden tuottamat matkailuaiheiset opinnäytetyöt (lisensiaatintyöt tai väitöstutkimukset) ovat keskeisessä roolissa. Kaikilla otoksen yliopistoilla on valmius tuottaa näitä jatko-tutkintojen opinnäytteitä matkailun alalla. Opettajien ja tutkijoiden tuotannossa korostuvat alan tutkijatapaamisissa esitetyt työpaperit/esitelmät sekä yrityksille tilaustyönä toteutettavat selvitykset. Aineisto ei kuitenkaan kerro tarkemmin, minkä tyyppisistä työpapereista ja/tai esitelmistä tuotanto koostuu. Puolet kaikista otoksen korkeakouluista raportoi osallistuvansa kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Kaikki ammattikorkeakoulujen edustajat vastasivat korkeakoulunsa tekevän tilaustutkimusta yrityksille. Yliopistojen keskuudessa tämän tutkimustuotannon osuus oli hieman matalampi: 10 yhteensä 15:stä yliopiston edustajasta vastasi yliopistonsa tuottavan tilaustutkimusta yrityksille. Kaikki yliopistojen edustajat yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat tuottavansa matkailun perustutkimusta. 13

15 Kysymys : Miten kuvailisit korkeakoulussasi tehtävää matkailututkimusta? Kysymykseen vastanneet: 17 (1) Matkailututkimus tähtää uuden opetusmateriaalin tuottamiseen ja/tai päivittämiseen (2) Matkailututkimus osallistuu korkeakoulun ja elinkeinon/alueorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön paikallisesti/alueellisesti. (3) Matkailututkimus osallistuu korkeakoulun ja elinkeinon väliseen yhteistyöhön kansallisesti/kansainvälisesti % 94.1 % 82.4 % (4) Matkailututkimus tähtää perustutkimukseen 47.1 % Vain noin puolet vastasi kysymykseen, joten yleistettävää kokonaiskuvaa ei voida muodostaa. Tärkeimmäksi matkailututkimuksen tavoitteeksi näyttää nousevan korkeakoulun ja matkailuelinkeinon ja/tai alueorganisaatioiden välinen yhteistyö. Kaikki kysymykseen vastanneet yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat korkeakoulunsa tekevän tutkimusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa paikallisella ja/tai alueellisella tasolla. Lähes yhtä yleistä on vastaava tutkimusyhteistyö kansainvälisellä tasolla, sillä vain kolme vastaajaa jätti tämän vaihtoehdon täyttämättä. Noin puolet vastanneista ilmoitti matkailututkimuksen tähtäävän uuden oppimateriaalin tuottamiseen ja/tai perustutkimukseen. Kysymys 7: Mitkä ovat omassa korkeakoulussasi matkailututkimuksen keskeiset tieteenalat? Yliopistojen keskuudessa matkailututkimuksen tieteenalat ovat edustettuna seuraavasti (ryhmiteltyinä): Luonnontieteet (erityisesti maantiede, aluetiede, ekologia ja ympäristönhoito) Kauppatieteet (erityisesti markkinointi, talousmaantiede) Historia ja etnologia Sosiologia ja taloussosiologia Kulttuuri ja antropologia Kielitieteet Oikeustiede Taidehallinto Kasvatustiede Useissa ammattikorkeakoulujen edustajien vastauksissa matkailututkimuksen todettiin olevan lähinnä monitieteistä ja yhtä monessa vastauksessa todettiin, ettei tieteenalojen tarkastelu päde ammattikorkeakouluympäristössä. Lisäksi todettiin, että ammattikorkeakouluissa matkailututkimus on mukana koulutusalojen kehittämistyössä. Ammattikorkeakoulujen monitieteisyys onkin tulkittava lähinnä soveltavaksi tutkimusotteeksi eikä monitieteiseksi tutkimusotteeksi, jossa hyödynnettäisiin 14

16 eri tieteenalojen metodologioita ja diskursseja. Ammattikorkeakoulujen vastauksissa tuotiin erikseen esiin seuraavat tieteenalat: Sosiologia Liiketaloustieteet (markkinointi, yrittäjyys) Kysymys 8: Mitkä ovat omassa korkeakoulussasi matkailututkimuksen keskeiset aiheet? Vastauksissa nousi esiin monipuolinen ja laaja joukko matkailututkimuksen teemoja. Yksittäisinä mainittuja tutkimusteemoja kertyi yhteensä yli kuusikymmentä. Aineiston analysointivaiheessa vastauksissa esiin nousseita tutkimusteemoja ja Suomen matkailustrategiaa3 katsottiin rinnakkain. Matkailustrategia tarjoaa luontevan kehikon laajempien tutkimusaiheiden muodostamiseksi. Seuraavassa yhteenvedossa korkeakoulujen tutkimusteemat on ryhmitelty matkailustrategian mukaisesti kuuteen eri ryhmään: Puhdas luonto, suomalainen kulttuuri ja kestävä matkailu Ote Suomen matkailustrategian visiosta: yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita. Tämän aihepiirin tutkimusteemoja nousi esiin vastauksissa seuraavasti: Kestävä matkailu (4) Ekomatkailu (3) Matkailun ympäristövaikutukset (2) Ilmastonmuutos ja matkailu Kulttuurimatkailu (8) Luontomatkailu (7) Maaseutumatkailu (3) Liikuntamatkailu (2) Saaristomatkailu Kannattava ja tuottava matkailuelinkeino Valtakunnallisen matkailustrategian päämääränä on luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittämiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle. Sähköinen liiketoiminta (4) Matkailun liiketoimintaosaaminen (3) Matkailu työnä ja ammattina (3) Vastuullinen liiketoiminta matkailussa (2) Venäjän rajan läheisyys, gateway-ajattelu 3 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille , KTM Julkaisuja 21/

17 Matkailun kausiluonteisuus Palvelujen, tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen Matkailustrategian tavoitteena on kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille. Matkailun palvelujen tuotteistaminen ja tuotekehitys () Palveludesign: palveluprosessien kehittäminen ja johtaminen (5) Matkailumarkkinointi (5) Brändijohtaminen Elämysjohtaminen IT-teknologia ja matkailun markkinointiviestintä Nousevat matkailumarkkinat Asiakaslähtöisyys Matkailustrategian arvoissa korostetaan tyytyväisten asiakkaiden merkitystä elinkeinon menestyksen taustalla: Tärkeää on ymmärtää asiakkaan arvonmuodostus ja laatuodotukset. Matkailijan kuluttajakäyttäytyminen (3) Asiakaslähtöinen liiketoiminta ja sen kehittäminen Matkailun asiakastietämyksen hallinta Asiakastyytyväisyys Matkailun kehittäminen ja turvallisuus Matkailustrategian päämääränä on aikaansaada tuloksellinen verkostomainen, yli hallinto- ja aluerajat ylittävä ja ennakoiva matkailun pitkäntähtäimen kehittämisen toimintatapa. Lisäksi matkailustrategiassa todetaan: Turvallisuus on maamme matkailun kehittymisen peruspilari. Matkailun alueelliset vaikutukset ja aluekehitys (8) Matkailu ja verkostoituminen (2) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun opetus Turvallisuusala Matkailun ilmiöt Vastauksissa tuotiin esiin myös seuraavat tutkimusteemat, jotka eivät suoranaisesti kuulu edellä mainittuihin aihepiireihin vaan edustavat matkailuun liittyviä aikaan, paikkaan ja tapoihin liittyviä ilmiöitä. Tapahtumamatkailu (2) Lähialuematkailu Kokous- ja kongressimatkailu 1

18 Yhteisöperusteinen matkailu Festivaalit, musiikkimaailmaan liittyvät teemat Maailmanperintökohteet Paikallisuus matkailussa (2) Postmoderni turismi Matkailun historian vaiheet ja ilmiöt Elämys- ja hyvinvointimatkailu Elämyksellisyys Kysymys 9: Arvioi annetulla asteikolla, kuinka korkeakoulusi matkailututkimus jakautuu perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä? Yliopistojen piirissä matkailututkimus on painottunut perustutkimukseen, mutta myös soveltavan tutkimuksen rooli on ilmeinen. Vastauksissa oli kohtalaisesti vaihtelua. Perustutkimuksen merkitys nähdään edustavan enimmillään % (4 havaintoa otoksessa) ja vähimmillään vain 20 % tehdystä matkailututkimuksesta. Keskimääräisesti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde yliopistoissa on 0/40. Ammattikorkeakoulujen keskuudessa matkailututkimuksen pääpaino on odotetusti soveltavassa tutkimuksessa. Myös ammattikorkeakoulujen vastauksissa oli jonkin verran hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulujen edustaja ilmoitti soveltavan tutkimuksen osuudeksi vain 20 %, mutta tämä oli kokonaisuudessa selvä poikkeus, sillä kaikkien muiden ammattikorkeakoulujen vastauksissa soveltavan tutkimuksen osuus oli vähintään 50 % ja enimmillään jopa 100 %. Keskimääräisesti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde ammattikorkeakouluissa on 20/80. Kysymys 10: Osallistuuko matkailuelinkeino toimijana tutkimusyhteistyöhön organisaatiosi kanssa? Kysymykseen vastanneet: 32 (1) Matkailuyritysten kanssa paikallisesti tehtävä tutkimusyhteistyö on merkittävä osa korkeakoulussa tapahtuvaa tutkimustuotantoa (2) Olemme mukana alueellisissa/valtakunnallisissa matkailututkimushankkeissa, joihin myös elinkeino osallistuu toimijana (3) Olemme mukana kansainvälisissä matkailutu tkimushankkeissa, joihin myös elinkeino osallistuu toimijana (4) Elinkeinon kanssa tapahtuva tutkimusyhteistyö on vähäistä 5. % 75 % 40. % 15. % Yleisimmin korkeakouluissa tehdään alueellista ja/tai valtakunnallista tutkimusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa. Reilu kolmannes korkeakouluista raportoi myös tekevänsä vastaavaa yhteistyötä kansainvälisesti. Alle viidennes korkeakouluista ilmoitti tekevänsä vain vähän yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa. 17

19 Kysymys 11: Arvioi, kuinka yleisesti elinkeino osallistuu toimijana organisaatiosi matkailututkimushankkeisiin. Yliopistojen edustajien arviot elinkeinon osallistumisesta matkailututkimushankkeisiin vaihteli merkittävästi. Pienimmillään elinkeinon osallistuminen arvioitiin vain %:n tasolle (neljässä yliopistossa). Enimmillään elinkeinon nähtiin osallistuvan 90 %:iin tehdystä tutkimuksesta (kahdessa yliopistossa). Keskimäärin elinkeino osallistuu 40 %:iin yliopistojen matkailututkimushankkeista. Ammattikorkeakoulujen tekemässä matkailututkimuksessa elinkeino on hyvin yleisesti mukana. Yhteensä jopa kahdeksan ammattikorkeakoulua arvioi elinkeinon osallistuvan %:iin kaikista matkailututkimushankkeista. Pienimmillään elinkeinon arvioitiin osallistuvan vain %:iin kaikista matkailututkimushankkeista (kahdessa ammattikorkeakoulussa). Keskimäärin elinkeino osallistuu 8 %:iin kaikista ammattikorkeakoulujen matkailututkimushankkeista. Kysymys 12: Mitkä seuraavista organisaatioista ovat sellaisia, joiden kanssa korkeakoulullasi on meneillään tai on ollut yhteistyötä matkailututkimuksen alalla viimeisten kolmen vuoden aikana (vv )? Yhteensä 7 vastaajaa oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen, joten yhteenveto vastauksista on vain suuntaa antava. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötahojen neljän kärki erottui seuraavasti: Kunta, kaupunki tai muu alueorganisaatio Yliopistot Matkailuyritykset ja niiden toimialaryhmät Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen piiristä 9 vastaajaa ja yliopistojen piiristä 4 vastaajaa ilmoitti korkeakoulunsa tekevän yhteistyötä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kanssa. Läpi korkeakoulusektorin tapahtuva tutkimusyhteistyö on siis yleistä ja ammattikorkeakoulujen keskuudessa hieman yleisempää kuin yliopistojen keskuudessa. Yhteistyö ministeriöiden kanssa on myös varsin yleistä läpi korkeakoulusektorin. Yhteensä 1 vastaajaa koko otoksessa ilmoitti korkeakoulunsa tekevän yhteistyötä jonkin ministeriön (tai joidenkin ministeriöiden) kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Muista korkeakoulujen yhteistyötahoista mainittiin eri säätiöt, tiehallinto, Finpro, VTT, osaamiskeskukset sekä EU. Vain yhden korkeakoulun edustaja ilmoitti, että tutkimusyhteistyö matkailun alalla on olematonta. Kysymyksen yhteydessä tiedusteltiin lisäksi, tapahtuuko yhteistyö paikallisesti, alueellisesti tai kansainvälisesti. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ollessa yleistä kansainvälinen yhteistyö osoittautui hyvin vähäiseksi. Kansain- 18

20 välisistä yhteistyömuodoista mainittiin lähinnä Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet (7 mainintaa otoksessa), joissa on mukana kansainvälisiä partnereita. Kysymykseen vastanneet: 25 (1) Suomen Akatemia 28 % (2) Työ- ja elinkeinoministeriö (ent. KTM, Työministeriö, Sisäasiainministeriö) 40 % (3) Jokin muu ministeriö, mikä? 24 % (4) Matkailun edistämiskeskus 48 % (5) TEKES 20 % () Matkailuyritykset ja niiden toimialaryhmät 0 % (7) Kunta, kaupunki tai muu alueorganisaatio 8 % (8) Ammattikorkeakoulut 5 % (9) Yliopistot 4 % (10) MAVY 3 % (11) Suomen matkailututkimuksen seura 32 % (12) Muu, mikä? 32 % (13) Ei yhteistyötä matkailututkimuksen alalla 4 % Kysymys 13: Millainen on matkailun opetuksen ja tutkimuksen työnjako korkeakoulussasi? Kysymykseen vastanneet: 31 (1) Matkailun opetuksen ja tutkimuksen toimenkuvat ovat täysin erilliset (2) Matkailun opetuksen ja tutkimuksen raja on joustava (3) Opetushenkilökunta voi sisällyttää matkailututkimusta työaikasuunnitelmaansa (4) Tutkimushenkilökunta voi sisällyttää matka iluopetusta työaikasuunnitelmaansa (5) Organisaatiossa toimii matkailuun erikoistunut tutkimusryhmä / -ryhmiä () Organisaatiossa toimii matkailuun erikoistunut tutkimuslaitos 3.2 % 83.9 % 87.1 % 41.9 % 38.7 % 9.7 % Matkailun opetuksen ja tutkimuksen välinen työnjako korkeakouluissa on joustava. Ainoastaan yksi vastaaja ilmoitti edustavansa korkeakoulua, jossa matkailun tutkimus ja opetus ovat toimenkuvina täysin erilliset. Sanallisissa lisätiedoissa moni vastaaja toi esille joustavuuden välttämättömyyden. Matkailun opetuksen ja tutkimuksen henkilökuntaa on lukumääräisesti niin vähän, että tiimissä työt on jaettava joustavasti, jotta kaikki tarpeellinen ehdittäisiin tehdä. 19

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi

1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi 1 I Perustiedot Kysymykset 1-4 on tarkoitettu kaikille kyselyyn vastaaville. 1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi www-sivut 2. Kyselyyn vastaajan

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot