Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa

Transkriptio

1 terveydenhuolto Max Karukivi LT, kliininen opettaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatrian yksikkö Anna Mäkelä LL, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatrian yksikkö Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu LT, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, toimialuejohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa Valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan psykiatristen avohoitopalvelujen kehittämistä. Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehostettiin nuorten pääsyä kiireelliseen hoidontarpeen arviointiin perustamalla jalkautuva akuuttityöryhmä. Yli puolella arvioiduista nuorista ei todettu tarvetta erikoissairaanhoitoon. Lyhyt interventio riitti auttamaan monia oireilevia nuoria. Nuorille tarvitaan joustavia avopalveluja, joissa kynnys on matala ja hoitoonpääsy nopea. Vertaisarvioitu VV Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon palvelut noin asukkaalle. Nuorisopsykiatrian vastuualueelle kuuluvat vuotiaiden vuodeosastohoito vuotiaiden avohoitopalvelut. Ikärajat noudattavat nuoruusiän kehitykseen perustuvaa sosiaali- ja terveysministeriön suositusta ja ne ovat valtakunnallisesti vertailtuna kattavat (1). Näihin ikäryhmiin kuuluvia nuoria on sairaanhoitopiirissä yhteensä noin Valtakunnallisen Mieli 2009-ohjelman linjausten mukaisesti Satakunnan sairaanhoitopiiri on sitoutunut lisäämään ja kehittämään psykiatrista avohoitoa sekä vähentämään vastaavasti laitoshoidon sairaansijoja (2). Pyrkimys avohoitopainotteisuuteen sekä tarve parantaa nuorten pääsyä kiireelliseen hoidontarpeen arviointiin johtivat merkittäviin muutoksiin nuorisopsykiatrian vastuualueella vuoden 2012 alusta. Toinen nuorisopsykiatrian ympärivuorokautisista osastoista muutettiin päiväosastoksi ja vapautuneet resurssit suunnattiin jalkautuvan akuuttityöryhmän perustamiseen. Selvitys kuvaa ryhmän toiminnan käynnistämistä ja ensimmäisen vuoden tuloksia. Laitospainotteisuudesta avohoitoon 2000-luvun alussa nuorisopsykiatrian hoitotakuun toteutumista auditoinut NUOTTAprojekti totesi Satakunnassa olevan valtakunnallista keskiarvoa hieman enemmän sairaansijoja (1). Seuraavina vuosina ero korostui laitoshoidon osuuden supistuessa useimmissa sairaanhoitopiireissä (3). Myös Satakunnassa nuo risopsykiatrian sairaansijat otettiin kriittiseen tarkasteluun, ja palveluja haluttiin monipuolistaa paremmin nuorten tarpeita vastaaviksi. Uudistusta suunniteltaessa vuonna 2011 nuorisopsykiatrian vastuualueella toimi kaksi ympärivuorokautista osastoa: 8-paikkainen suljettu osasto Harjavallassa ja 8-paikkainen avoosasto Porissa. Vuodeosastojen käytön huomattiin kääntyneen laskuun (kuvio 1), samalla kun avohoidon lähetemäärät olivat lisääntyneet selvästi (kuvio 2). Näillä lähetemäärillä Satakunnassa palvelujen pariin hakeutuu vuosittain noin 2,5 % vuotiaista. Yleisesti arvioidaan noin viidenneksen tästä ikäryhmästä olevan psykiatrisen hoidon tarpeessa jossain vaiheessa kehitystään, jolloin vuosittain palveluja tarvitsisi noin 2 % nuorista (4). Terveydenhuoltolakiin kirjattu hoitotakuu määrää, että alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja arvion perusteella tarpeelliseksi katsottu hoito kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta (5). Erityistä haastetta poliklinikoilla aiheuttavat kiireelliseksi (1 7 vrk) arvioidut lähetteet. Satakunnassa päätettiin muuttaa ympärivuorikautinen avo-osasto päiväosastoksi ja suunnata näin vapautuvat resurssit nuorten avohoidon kehittämiseen. Suurin tarve oli nopeuttaa kiireellistä hoidontarpeen arviointia ja hoidon käynnistymistä. Koko sairaanhoitopiiriä palvelemaan perustettiin jalkautuva akuuttityöryhmä, jonka nähtiin parantavan ennen kaikkea kriisissä olevien nuorten tilannetta ja samalla helpottavan lähetepaineita nuorisopsykiatrian vastuualueelle kuuluvissa alueellisissa työryhmissä. Uudistukset monipuolistivat avohoidon 2524

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Pylkkänen K. Hoitotakuu nuorisopsykiatriassa. NUOTTAprojektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:13 (tarkistettu ). get_file?folderid=28707&name=dl FE-4104.pdf 2 Mieli työryhmä. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3 (tarkistettu ). stm.fi/pr /passthru. pdf 3 Rautiainen H, Pelanteri S. Psykiatrinen erikoissairaanhoito Tilastoraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012:3 ( tarkistettu ). tilastotiedotteet/2012/tr03_12.pdf 4 Pylkkänen K, Laukkanen E. Nuoret eivät pelkää hakeutua mielenterveyspalveluihin. Suom Lääkäril 2011;66: Terveydenhuoltolaki 1326/ Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. (tarkistettu ). 6 Vidqvist K-L, Korhonen A, Kukkurainen ML, Vuorimaa H, Luosujärvi R. Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita. Suom Lääkäril 2012;67: Haapasalo-Pesu K-M. Vastaanottoryhmä hoitotakuun toteutumisen turvaajana. Suom Lääkäril 2006;61: Laukkanen E, Hintikka JJ, Kylmä J, Kekkonen V, Marttunen M. A brief intervention is sufficient for many adolescents seeking help from low threshold adolescent psychiatric services. BMC Health Serv Res 2010;10: Andrade AR, Lambert EW, Bickman L. Dose effect in child psychotherapy: outcomes associated with negligible treatmenr. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Max Karukivi: tutkija lääketutkimuksessa (Parexel/Pfizer). Anna Mäkelä, Kirsi-Maria Haapasalo- Pesu: ei sidonnaisuuksia. palveluvalikoimaa vuoden 2012 alusta lukien (kuvio 3). Ryhmän toimintaperiaate Akuuttityöryhmä sijoitettiin Porin nuorisopsykiatrian poliklinikan yhteyteen ja sen sovittiin toimivan virka-aikana. Toiminta-ajatuksena oli vastata nimenomaan kiireellistä hoitoa tarvitsevien ei hoidossa jo olevien nuorten tarpeisiin. Ryhmän henkilöstöresursseiksi sovittiin yksi lääkäri ja kolme sairaanhoitajaa. Sosiaalityöntekijän ja psykologin työpanosten määrät päätetään myöhemmin. Ryhmän tavoitteeksi asetettiin käyntiä vuodessa. Hoidontarpeen arvion ja mahdollisen hoitointervention tavoitteet asetettiin ryhmässä, keskeisesti lääkärin ja nuorta tapaavan työntekijän toimesta. Arvion runkona käytettiin avohoidon yleistä keskimäärin viidestä käynnistä koostuvaa tutkimusjaksoa, mutta se sovittiin yksilöllisesti joskus lyhyemmäksikin. Kattavien esitietojen ja ajankohtaisen oirekuvan kartoittamisen lisäksi arvioinnissa käytettiin oirekyselylomakkeita, ja osalle nuorista tehtiin diagnostinen haastattelu (Kiddie-SADS tai SCID-I/II). Arvioon kuului myös vanhempien tapaaminen erityisesti alaikäisten nuorten tapauksissa. Jalkautuva työ keskitettiin arvion alkuvaiheeseen, esimerkiksi silloin kun nuori oli eristäytynyt kotiinsa. Kotikäyntien määrälle ei asetettu varsinaista ylärajaa, mutta tavoite oli saada nuoret käymään poliklinikalla, mikä on usein hoidollisestikin mielekäs interventio. Kotikäynnillä oli aina mukana kaksi työntekijää. Jalkautuvan työn henkilöresurssit eivät riittäneet tukemaan esimerkiksi huonosti hoitoon sitoutuvien potilaiden hoitoa. Jo hoidossa olevien nuorten avohoidon tehostamiseen oli nyt käytettävissä konkreettinen vaihtoehto, päiväosasto. Lähetteet tulivat akuuttityöryhmään aluetyöryhmistä lääkärien arvion perusteella, mutta myös suoraan lähettävältä taholta mm. puhelinkonsultaatioiden perusteella. Mieli 2009-ohjelman tavoitteiden mukaisesti akuuttityöryhmä pyrki olemaan helposti perustason toimijoiden konsultoitavissa. Aluetyöryhmissä kului usein runsaasti resursseja nuoriin, joiden asioita oli käsitelty jo ennen hoitoon tuloa yhteistyössä esim. lastensuojelun, koulun ja somaattisen hoidon kanssa. Tällöin joustava aikataulu sekä valmius jalkautua saattoivat merkittävästi helpottaa yhteistyötä ja tiedonkeruuta. Keskeinen keino arvion laatimisessa oli nuoren verkoston aktiivinen hyökuvio 1. Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian avo-osaston ja suljetun osaston hoitopäivät vuosina Hoitopäiviä kuvio Avo-osasto Suljettu osasto Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian avohoitoon tulevien lähetteiden lukumäärät vuosina Lähetteitä

3 terveydenhuolto Tavallisimmat diagnoosit olivat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä. kuvio 3. Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian vastuualueen palvelut vuoden 2012 alusta. Avohoito Osastohoito Aluetyöryhmät Yhteiset työryhmät Päiväosasto (8 paikkaa) Kuntoutumisyksikkö (5 + 1 paikkaa) Suljettu osasto (8 paikkaa) Porin työryhmät (2) Jalkautuva akuuttityöryhmä Rauman työryhmä Silta-N-työryhmä 1 Harjavalta-Huittisten työryhmä Toiminnallinen avohoito 2 Kankaanpään työryhmä 1 Satakunnan ulkopuolelta sairaanhoitopiirin alueelle sijoitettujen nuorten avohoidosta vastaava ryhmä 2 Toiminnallisista eli esim. ryhmämuotoisista hoidoista vastaava ryhmä dyntäminen, joten näiden nuorten katsottiin sopivan akuuttityöryhmän profiiliin tietyissä kiireettömissäkin tapauksissa. Tehtäväalueen laajentaminen Koska suunnitteluvaiheessa ei ollut mahdollista tarkkaan arvioida akuuttityöryhmän todellisia resurssitarpeita ja painopistealueita, sovittiin niiden tarkistamisesta toiminnan käynnistyttyä. Esiin nousikin mielenterveyshäiriöiden riskiryhmä, jota palvelujärjestelmässä ei ole otettu riittävästi huomioon: pitkäaikaissairaat nuoret (6). Erityisesti lastentaudeilta tuli konsultaatiopyyntöjä tällaisista nuorista, joiden luokse toivottiin tehtävän kotikäyntejä, sillä he eivät useinkaan halunneet tulla nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Tämän pohjalta ryhdyimme kehittämään ns. yleissairaalanuorisopsykiatrista toimintaa, joka mahdollistaa joustavan konsultoinnin somaattisille erikoisaloille. Toukokuusta 2012 alkaen akuuttityöryhmään keskitettiin kiireellisyydestä riippumatta ne lähetteet, joissa nuorella oli vaikea pitkäaikaissairaus tai kyseessä oli vahva epäily psykosomaattisista oireista. Myös varusmiespalvelua suorittavien kiireelliset arviot ohjattiin ryhmään. Akuuttityöryhmän tehtäväaluetta laajentamalla vähennettiin resurssitarpeen vaihtelua ja toiminnan ennakoitavuus parani sekä laadullisesti että määrällisesti. Tällä ajatuksella sovittiin toukokuussa 2012 myös siitä, että kukin hoitajista otti itselleen tietyn joukon pidempiaikaista avohoitokontaktia tarvitsevista nuorista. Heinäkuussa hoitajien määrä väheni kolmesta kahteen. Toiminnan tulokset Vuoden 2012 aikana akuuttityöryhmässä käsiteltiin yhteensä 205 lähetettä, joista 116 (57 %) koski tyttöjä ja 89 (43 %) poikia. Lähetteistä 4 oli päivystyksellisiä, kiireellisiä (1 7 vrk) 123 ja kiireettömiä 78. Nuorten kotipaikka oli useimmiten Pori ympäryskuntineen. Runsaasti lähetteitä akuuttityöryhmälle tuli terveyskeskuksista ja somaattisilta erikoisaloilta sekä Nuorten vastaanotosta (kuvio 4), joka on Porin, Ulvilan ja Merikarvian yhteinen matalan kynnyksen palvelu vuotiaille nuorille (7). Akuuttityöryhmän perustamisen jälkeen 2526

4 tieteessä Pohdinta Niin valtakunnalliset avohoidon kehittämistavoitteet kuin nuorten muuttuvat tarpeet edellyttävät nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmän uudistamista. Satakunnassa tämä johti jalkautuvan akuuttityöryhmän perustamiseen. Toimintatapa rakennettiin vastaamaan paikallisiin tarpeisiin, joskin samantapaisia malleja on muuallakin käytössä. Koska resurssit ovat rajalliset, ovat projektit usein ainoa tapa kehittää uutta. Usein toiminta jää kuitenkin juurtumatta, jolloin se loppuu projektin päättyessä. Akuuttityöryhmästä muodostui välittömästi osa palvelujärjestelmää, mikä haastoi sen löytämään tehokkaan toimintatavan mahdollisimman nopeasti. Siksi oli järkekuvio 4. Akuuttityöryhmään vuonna 2012 tulleet lähetteet lähettävän tahon mukaan. Porin terveyskeskus Muut terveyskeskukset Lasten somaattiset erikoisalat Muut somaattiset erikoisalat Niinisalon varuskunta Nuorten vastaanotto Yksityislääkärit Lastenpsykiatria Aikuispsykiatria Suljettu osasto Koululääkärit Muut Lähetteiden lukumäärä uusien asiakkaiden määrä Nuorten vastaanotossa väheni hieman, mutta kokonaiskäyntimäärä pysyi ennallaan. Lähetteet käsiteltiin ryhmässä päivittäin. Sen jälkeen otettiin yhteyttä nuoreen tai hänen huoltajaansa ensikäyntiajan sopimiseksi ja samalla nuoren vointi tarkistettiin puhelimitse. Kiireelliset potilaat kyettiin pääsääntöisesti tapaamaan viikon kuluessa. Ryhmällä oli vuoden 2012 aikana 179 ensikäyntiä ja jalkautuvaa työtä tehtiin 39 nuoren luo. Kaikkiaan käyntejä oli eli vuositavoite ylitettiin 12 %:lla. Keskimäärin oli 12 käyntiä nuorta kohden. Valtaosassa tapauksia oli kyse noin viiden käynnin mittaisesta arviointijaksosta, mutta runsaasti käyntejä tarvinneet nuoret nostivat keskiarvoa. Monen nuoren hoitoa jatkettiin arvion laatimisen jälkeenkin akuuttityöryhmässä. Tammikuuhun 2013 mennessä oli 151 (74 %) nuoren asia saatettu loppuun ryhmässä. Näistä 20 arvion teko keskeytyi nuoren lopettaessa käynnit omasta aloitteestaan esimerkiksi vointinsa kohennuttua. Yhteensä 22 nuoren arviointi jäi tekemättä, kun nuori esimerkiksi kieltäytyi vastaanottoajasta tai halusi odottaa aikaa omaan aluetyöryhmään. Arvioiduista nuorista 51 % oli vuotiaita ja lähes saman verran oli täysiikäisiä. Liitännäissairastavuus oli odotettua vähäisempää, sillä 124 nuorella (82 %) todettiin vain yksi kliininen diagnoosi. Diagnoosit perustuvat kuitenkin pääosin kliiniseen arvioon ja vain osalle tehtiin strukturoitu diagnostinen haastattelu. Tavallisimmat diagnoosit olivat odotetusti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä, mutta huomattavan suurella osalla nuorista ei voitu todeta selvää psykiatrista diagnoosia (kuvio 5). 61 nuorella (56 %) ei katsottu olevan aihetta erikoissairaanhoitoon ja 48 (44 %) tarvitsi nuorisopsykiatrista jatkohoitoa. Vaikeista tai muuten pidempiaikaista hoitoa edellyttävistä häiriöistä (vähintään keskivaikeat masennukset, vaikeat ahdistuneisuushäiriöt tai mahdolliset psykoosisairaudet) kärsivät nuoret ohjattiin osasto- tai päiväosastohoitoon (n = 7), aluetyöryhmiin (n = 37), aikuisten kuntoutustyöryhmään (n = 1) tai yksityispuolen terapiaan (n = 3). Nuoret, joiden diagnoosiksi on merkitty psykiatrinen arvio, eivät jatkaneet erikoissairaanhoidossa (kuvio 5). Toisessa projektissa seurasimme suljetun osaston käyttöä ennen toisen ympärivuorokautisen osaston muuttamista päiväosastoksi (maalis joulukuu 2011) ja sen jälkeen (tammi elokuu 2012). Akuuttityöryhmän kannalta olennaisin muutos tapahtui siinä, oliko osastolle tulevalla nuorella ollut aiempi avohoitokontakti erikoissairaanhoitoon vai ei. Ennen uudistusta 51 %:lla nuorista oli ollut avohoitokontakti, mutta sen jälkeen 79 %:lla. Vastaavasti aiemmalla jaksolla avohoitoon oltiin yhteydessä ennen hoitoon toimittamista 41 %:ssa tapauksista ja jälkimmäisellä 58 %:ssa. 2527

5 terveydenhuolto kuvio 5. Akuuttityöryhmässä vuonna 2012 arvioitujen nuorten yhteenlasketut kliiniset psykiatriset diagnoosit kliinisten arvioiden perusteella. Mielialahöiriöt (F3X.X) Ahdistuneisuushäiriöt (F4X.X) Psykoottiset häiriöt (F2X.X) Päihde- ja riippuvuushäiriöt (F1X.X ja F63) Käytöshäiriöt (F91 F92) Hyperkineettiset häiriöt (F90.X) Lievä kehitysvamma (F70.X) ja muut kehityshäiriöt (F8X.X) Syömishäiriöt (F50) Persoonallisuushäiriöt (F60 F61) Muut diagnoosit Perheeseen ja olosuhteisiin liittyvät diagnoosit (Z6X.X) Psykiatrinen arvio (Z00.4 ja Z03.2) English summary > in english Adolescent psychiatric open care enhanced by an acute care team in Satakunta Diagnoosien lukumäärä vää antaa ryhmälle mahdollisuus tarkentaa tehtävä aluettaan todellisten tarpeiden selkiytyessä käytännön työssä. Toimintalukujen valossa ryhmä toteutti tavoitteensa ja sen resurssit olivat riittävät. Akuuttityöryhmää perustettaessa oli olennaisen tärkeää huomioida olemassa olevat nuorisoja aikuispsykiatrian palvelut sekä koko palvelujärjestelmän tarpeet. Yhteistyö somaattisen hoidon kanssa sujuvoitui, kun konsultaatiokäyntejä nuorten luo voitiin tehdä tarvittaessa nopeastikin. Psykiatrisessa hoidossa jo olevien nuorten hoidon jatkuvuus parani, mihin oli mahdollisesti myötävaikuttanut aluetyöryhmien resurssien vapautuminen näiden nuorten hoitoon akuuttityöryhmän huolehtiessa uusista kriisipotilaista. Toimintatapa ja yhteistyömuodot vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. Huomionarvoista on, että vain 44 %:ssa tehdyistä arvioista nuoren katsottiin tarvitsevan psykiatrista jatkohoitoa. Osa nuorista oli arvion perusteella melko lieväoireisia tai paremmin autettavissa esimerkiksi sosiaalitoimen keinoin. Nuorten vastaanotossa aiemmin tehdyssä seurannassa noin % nuorista tarvitsi erikoissairaanhoitoa (7). Samankaltaista mallia Itä-Suomessa soveltanut Sihti-hanke on myös vakiintunut kuntatason toiminnaksi. Laukkasen ym. (2010) tutkimuksessa korkeintaan viiden käynnin mittainen arvio- ja interventiojakso oli riittävä 37 %:lle työryhmässä arvioiduista nuorista (8). Nämä ovat kuitenkin kuntatasoon liittyviä toimintamalleja, kun taas Satakunnan akuuttityöryhmä kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lisäksi osalla nuorista hoito jatkui arvion laatimisen jälkeenkin akuuttityöryhmässä, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vaikeat ja usein kroonisluonteiset mielenterveyden häiriöt vaatinevat jatkossakin pitkäkestoista, tiivistä hoitoa nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Lyhyt, fokusoitu interventio saattaa kuitenkin olla riittävä huomattavalle osalle psykiatrian palvelujen pariin tulevista nuorista (9). Tutkimustieto samoin kuin Satakunnan akuuttityöryhmän kokemukset osoittavat, että nuorten kriisitilanteet ja niistä kumpuavat mieliala-, ahdistuneisuus- ja käytösoireet ovat monesti hallittavissa kevyemmilläkin hoitomalleilla. Sekä nuorten itsensä että palvelujen maksajatahon kannalta on mielekästä, että perinteisen avohoidon rinnalla on tarjolla joustavia palveluja, joissa kynnys on matala ja nuori ongelmineen kohdataan nopeasti. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemalla voidaan säästää niin inhimillistä kärsimystä kuin kustannuksiakin. Kehittämistyön ei pidä rajoittua ainoastaan erikoissairaanhoidon tai yksittäisten kuntien palveluihin. Mieli 2009-ohjelma ja vireillä oleva SOTE-uudistus kannustavat miettimään palvelujen kehittämistä yli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen. Tässä selvityksessä suuri osa arvioiduista nuorista todettiin varsin lieväoireisiksi, mikä korostaa lähellä nuorta olevien perustason palvelujen yhteistyötä sekä niiden kehittämistä entistä vahvemmiksi ja laadukkaammiksi. n Kirjoittajat haluavat lämpimästi kiittää akuuttija jalkautuvan työryhmän työntekijöitä sekä kaikkia yhteistyötahoja. 2528

6 tieteessä english summary Max Karukivi M.D., Ph.D. University of Turku, Unit of Adolescent Psychiatry Satakunta Hospital District, Unit of Adolescent Psychiatry Anna Mäkelä Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu Adolescent psychiatric open care enhanced by an acute care team in Satakunta According to national definitions of policy, Satakunta Hospital District is committed to further developing open psychiatric care and, correspondingly, reducing the number of hospital beds. The emphasis on open care and the need to improve young people s access to urgent assessment of need for treatment led to significant changes in the Unit of Adolescent Psychiatry in the beginning of One of the 24-h adolescent psychiatric wards was changed into a day ward, and the released resources were used for founding a mobile acute care team. The present article reports on how the team began its work and the first-year results. The acute care team formed a seamless part of the service system, and it modified the field of its activity according to needs seen in practice. The figures for the first year prove that the team achieved its aims. The target number of visits was exceeded by 12%, co-operation with somatic health care became smoother, and the continuity of care of adolescents already in psychiatric care improved as the acute care team took care of new patients in crisis. The report shows that more than half (56%) of the adolescents assessed by the acute care team were found to have no need for specialized care. Many had relatively mild symptoms, and a short intervention or social welfare measures were sufficient for them. For young people, flexible open care services are needed with a low threshold of access and quickly available treatment. 2528a