TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 1(33) Yhteinen kirkkovaltuusto Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 1(33) Aika Torstai klo Paikka Osallistujat Näsin seurakuntasali Jäsenet Mäki, Kalle puheenjohtaja Haanpää, Liisa Hilliaho, Arja Laaksonen, Raimo Päätalo, Heikki Järvinen, Asko Järvinen, Kati Poussa, Mauri Pälä, Anni Rauhala, Leena Rusi, Riitta-Liisa Skyttä, Juha-Pekka Tala, Yrjö Aarnio, Antero Alajoki, Asko Koivisto, Sirpa Parviola, Jarno Simelius, Maija Ilvesmäki, Ritva-Liisa Kristeri, Lasse Maakanen, Rea Jumppanen, Piippa Luokkala, Anni Salmenpohja, Juhani Sompa-Hokkanen, Riitta Tuhkanen-Mattila, Marja-Sinikka Attila, Marja Harju-Autti, Raisa Heinivaho, Matti Karttunen, Elina Koivisto, Kaarlo Korpinen, Tapio Käkelä, Valto Suban, Johanna Vartinen, Erkki Ylijoki, Kalevi Alaja, Riitta Punkari, Antti Uusitalo, Pekka Cederqvist, Hans Törn, Tage Matti Kulkkaan varajäsenenä, poistui klo 19.45/ 21 käsittelyn aikana Miska Paulorinteen varajäsenenä - poistui klo 20.12/ 21 käsittelyn aikana - poistui klo 20.20/ 21 käsittelyn aikana - poistui klo 20.35/ 22 käsittelyn aikana - poistui klo 20.50/ 23 käsittelyn aikana - poistui klo 21.10/ 23 käsittelyn aikana - poistui klo 21.10/ 23 käsittelyn aikana - poistui klo 19.40/ 21 käsittelyn aikana - poistui klo 19.40/ 21 käsittelyn aikana - poistui klo 20.10/ 21 käsittelyn aikana - poistui klo 21.50/ 26 käsittelyn aikana - poistui klo 21.50/ 26 käsittelyn aikana

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 2(33) Kallio, Ari Kinnunen, Tuija Tarkkala, Janne Karvo, Marja Kivimäki, Anna Lipponen, Varpu Koski, Kirsi Launis, Jukka Salmi, Janica Sippola, Marja-Leena Poissa: Kulkas, Matti Asula-Myllynen, Ritva Paulorinne, Miska Petäjä, Jukka Aaltonen, Tarmo Korpela, Helka Ahonen, Valtteri Eskelinen, Tiina Kilpinen, Suvi Tomi, Miika Louhivuori, Ulla - saapui klo 19.20/ 21 käsittelyn aikana puheenjohtaja, 26 Kalle Mäen puheenvuoron ajan - saapui klo 18.45/ 21 käsittelyn aikana, poistui klo 21.15/ 23 käsittelyn aikana - poistui klo 21.15/ 23 käsittelyn aikana Muut osallistujat Mäkinen, Jussi yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Vuorio, Juha kirkkoherra Järvinen, Veli-Pekka kirkkoherra Rantala, Kim kirkkoherra Hallikainen, Olli kirkkoherra Ilveskoski, Matti hallintojohtaja, ei läsnä 27 käsittelyn aikana Takala, Timo yhteisen seurakuntatyön johtaja Bragge, Birgitta talouspäällikkö Mukari, Eija henkilöstöpäällikkö Niemi, Pekka kiinteistöpäällikkö Jylhäsalo, Virve vt. viestintäpäällikkö Säynätjoki, Mari tilintarkastaja, 21 Antila, Päivi pöytäkirjanpitäjä

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 3(33) Allekirjoitukset Kalle Mäki puheenjohtaja Marja Karvo puheenjohtaja, 26 Kalle Mäen puheenvuoron ajan Päivi Antila pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Paikka ja aika Tampereella toukokuun päivänä 2014 Juhani Salmenpohja Janica Salmi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Hallintopalvelut, virastopäivinä klo Todistaa Päivi Antila pöytäkirjanpitäjä

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 4(33) Käsitellyt asiat 13 Kokouksen avaus 5 14 Vapautuksen myöntäminen esteen ilmoittaneille ja läsnäolevien toteaminen 5 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 16 Pöytäkirjantarkastajat 5 17 Käsittelyjärjestys 6 18 Kirkkovaltuutettujen aloitteet 6 19 Ilmoitusasioita 6 20 Talousraportti Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstökertomus Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstösuunnitelma Suunnitelman mukaisten poistoaikojen tarkistaminen lukien Yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaon vahvistaminen vaalikaudelle Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän leirikeskussuunnitelma Eron myöntäminen hallintojohtaja Matti Ilveskoskelle Valitusosoitus ja kokouksen päätös 31

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 5(33) 13 Kokouksen avaus Messukylän seurakunnan kirkkoherra Juha Vuorio piti alkuhartauden. Puheenjohtaja avasi kokouksen. 14 Vapautuksen myöntäminen esteen ilmoittaneille ja läsnäolevien toteaminen Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet esteen saapumiselleen tähän kokoukseen ja heille oli kutsuttu varajäsen: Aitolahden seurakunta Matti Kulkas varajäsen Raimo Laaksonen Harjun seurakunta Miska Paulorinne varajäsen Kati Järvinen Jukka Petäjä varajäsen - Kalevan seurakunta Helka Korpela varajäsen - Pyynikin seurakunta Tiina Eskelinen varajäsen - Viinikan seurakunta Ulla Louhivuori varajäsen - Esteen ilmoittaneille myönnettiin vapautus tästä kokouksesta. Suoritettiin nimenhuuto läsnä olevien toteamiseksi. 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista oli lähetetty kirkkovaltuutetuille Kokouksesta oli kuulutettu viikon ajan ennen kokousta Seurakuntien talon ilmoitustaululla pidetyllä kuulutuksella. Kun kokouksessa oli läsnä 49 valtuutettua 60:stä, kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 16 Pöytäkirjantarkastajat Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Juhani Salmenpohja ja Janica Salmi. Heidät valittiin samalla toimimaan tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 6(33) 17 Käsittelyjärjestys Käsittelyjärjestykseksi hyväksyttiin esityslista. 18 Kirkkovaltuutettujen aloitteet Aloitteita ei ollut. 19 Ilmoitusasioita 1. Messukylän seurakunnasta yhteiseen kirkkovaltuustoon valittu Mira Saarinen on eronnut yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä muutettuaan pois Messukylän seurakunnan alueelta. Hänen tilalleen on yhteisen kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi kutsuttu DI Valto Käkelä. 2. Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu aiemmin päätetyn lisäksi Syksyllä 2014 yhteisen kirkkovaltuuston kokouspäivät ovat torstait 18.9., ja Maanantaina klo pidetään kasvatuksen seminaari Aleksanterin kirkon kryptassa. Ilmoitusasiat todettiin ja merkittiin tiedoksi.

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 7(33) D:TAL: 151/041/ Talousraportti Esittely Yleistä alkuvuoden taloudesta Kansantalouden kasvuennusteita on vuoden 2013 aikana jouduttu tarkistamaan vuoden alussa ennustetuista luvuista. Euroalueen velkakriisin helpottuminen ei vielä ole poistanut uhkia reaalitaloudelle. Vuoden 2013 BKT:n laskuksi arvioidaan - 1,2 % (VM ). Työttömyys on kääntynyt nousuun, mutta työttömyysprosentin kasvu on kuitenkin ollut alle prosentin luokkaa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa koko maassa 8,2 %. Pirkanmaan työllisyystilanne on huonompi kuin koko maan tilanne ja työttömyysaste oli vuoden lopussa 14,8 %. Tampereella vastaava luku oli vielä korkeampi 17,1 %. Talouskehitys Tampereen talousalueella on jatkunut valtakunnallista kehitystä seuraten. Kehitys on siis varsin tyydyttävää, vaikka työttömyysluvut Tampereella ovat edelleen valtakunnan keskiarvoja selvästi korkeampia. Kasvukeskuksena Tampereella kuitenkin verotulojen kehitys säilynee tyydyttävänä. Eri toimijoiden laatimat Suomen talousennusteet vuodelle 2014 poikkeavat jossain määrin toisistaan. Ensi vuosi tulee VM:n mukaan olemaan edelleen talouden kehityksen osalta epävarmuuden vuosi, mutta kasvua ennustetaan kuitenkin toteutuvan 0,8 %. Koko maan seurakuntien taloudellinen tilanne Seurakuntien taloudellinen kehitys noudattaa yleistä talouskehitystä. Vuosi 2013 oli verotulojen osalta selkeästi nousun vuosi. Seurakunnille tilitettiin kirkollisverotuloja yhteensä 6,2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Yhteisöverojen tilitykset nousivat myös 6,8 %. Vuoden 2014 osalta verotuloarviot ovat rohkaisevia. Neljän ensimmäisen kuukauden tilitysten määrän kehitys on kirkollisverojen osalta +1,2 %, ja yhteisövero-osuuden osalta +49,5 % edelliseen vuoteen nähden. Lisäksi voidaan tulevaisuuden epävarmuustekijöistä todeta, että kirkon osuus yhteisöveron tuotosta oli 2,15 % vuonna 2013, mutta vuoden 2014 aikana se on 2,81 %. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Vuonna 2013 kirkollisverotulojen kertymän muutos Tampereella oli valtakunnallista kasvua suurempi eli kasvu oli 6,7 % (koko kirkossa +6,2 %). Yhteisövero-osuus puolestaan nousi 11,2 % (+6,8 %) vuoteen 2012 verrattuna. Jäsenmäärän laskun vaikutus näyttäisi ainakin tilapäisesti taittuneen, koska kaupungin verotulojen kehitys oli vuonna 2013 sellai-

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 8(33) nen, että kunnallisverojen kasvu oli +6,0 % ja yhteisövero-osuuden kasvu +17,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2014 neljän ensimmäisen kuukauden tilitysten määrien kehitys Tampereella on ollut kirkollisveroissa +0,5 % ja yhteisövero-osuudessa + 58,5 % eli yhteensä + 5,0 %. Talousarviossa arvioitiin kirkollisverojen määrän vähentyvän -4,5 % vuoden 2013 toteutuneeseen nähden. Vastaavasti yhteisövero-osuuden arvioitiin vähentyvän vuoden 2013 toteutuneeseen nähden -27,2 %. Liite 1 Liite 2 Muuten seurakuntayhtymän talous on kehittynyt suunnilleen talousarvion mukaisesti. Liitteen lopussa on mukana myös investointien toteutuma. Liitteenä on myös raportti Tampereen seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan kehittymisestä. Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että talousraportti merkitään tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2014 9(33) D:TAL: 384/043/ Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 Esittely Kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 :n 1 ja 2 momenteissa todetaan: Kirkkoneuvoston on laadittava kultakin kalenterivuodelta toimintakertomus seurakunnan hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta maaliskuun loppuun mennessä sekä annettava se kirkkovaltuuston käsiteltäväksi ohjesäännössä mainittuna aikana. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista seurakunnan talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa tai taseen liitetiedoissa. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 9 :n 2 momentti kuuluu: Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimintakertomus. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi seurakuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2013 kokouksessaan sekä allekirjoitti tilinpäätöksen. Toimintakertomus ja tilinpäätös lähetettiin tilintarkastajien tarkastettavaksi. Samalla yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että tilikauden tuloksesta esitetään siirrettäväksi peruskorjausrahastoon ja tilikauden ylijäämä määrältään ,77 esitetään siirrettäväksi yli- /alijäämätilille omaan pääomaan. Tilintarkastajat ovat tarkastaneet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Liite 3 Liite 4 Kokoukseen oli kutsuttu tilintarkastajat Frans Kärki ja Mari Säynätjoki esittelemään tilintarkastuksesta tehtyä muistiota. Vuoden 2013 toimintakertomus ja tasekirja on liitteenä.

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, 1. että merkitään tiedoksi tilintarkastajien muistio 2. että käsitellään vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös 3. että siirretään tilikauden tuloksesta peruskorjausrahastoon 4. että siirretään tilikauden ylijäämä ,77 yli-/alijäämätilille omaan pääomaan 5. että käsitellään tilintarkastuskertomus vuodelta että vahvistetaan vuoden 2013 tilinpäätös 7. että päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille vuodelta Käsittely Yleiskeskustelun aluksi hallintojohtaja Matti Ilveskoski esitteli pääpiirteittäin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sisältöä. Tämän jälkeen KHT tilintarkastaja Mari Säynätjoki KPMG Oy:stä kertoi tilintarkastuksen perusteista ja käytännöistä. Hän esitteli tilintarkastuksesta laaditun muistion ja havaintoja seurakuntayhtymän tarkastuksesta. Yleiskeskustelun aikana puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Antti Punkari, Anni Pälä, Yrjö Tala, Riitta Alaja, Marja-Sinikka Tuhkanen- Mattila, Asko Alajoki ja Juha-Pekka Skyttä sekä hallintojohtaja Matti Ilveskoski ja yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala. Puheenvuoroissa otettiin kantaa mm. toimintatilastoihin, Silta-lehteen ja paikallisseurakuntien painottamiseen toimintakertomuksen rakenteessa. Toiminnassa nähtiin monia hyviä asioita, kuten nuorten aikuisten toiminta ja partiotoiminta. Myös viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa suuren joukon ihmisiä. Asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä merkittiin tiedoksi tilintarkastajien muistio, 1. ponsi. Toimintakertomus ja tilinpäätös käsiteltiin ja hyväksyttiin osakokonaisuuksina. Ensin käsiteltiin ja hyväksyttiin päätösehdotuksen ponnet Edelleen käsiteltiin ja hyväksyttiin ponnet 5-7.

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto 1. merkitsi tiedoksi tilintarkastajien muistion 2. käsitteli vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 3. päätti, että siirretään tilikauden tuloksesta peruskorjausrahastoon 4. päätti, että siirretään tilikauden ylijäämä ,77 yli- /alijäämätilille omaan pääomaan 5. käsitteli tilintarkastuskertomuksen vuodelta vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen 7. myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (KL 24:4).

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:TAL: 150/029/ Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2013 Esittely Seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2000 lähtien. Tavoitteena on antaa kootusti tietoa erilaisista henkilöstöön liittyvistä asioista ja toimia yhtenä välineenä henkilöstösuunnittelulle sekä työn, työyhteisön, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja henkilöstön kehittämiselle. Henkilöstökertomukseen on kerätty muun muassa henkilöstön rakennetta, työkykyä, vapaiden käyttöä ja henkilöstöinvestointeja kuvaavia tunnuslukuja. Lisäksi on kerrottu työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, yhteistoiminnasta ja tasa-arvoasioista. Vuoden 2013 henkilöstökertomus vastaa rakenteeltaan aiempien vuosien kertomuksia, joten vertailua edellisten vuosien tietoihin on mahdollista tehdä. Kirkkohallituksen antaman suosituksen mukaan henkilöstökertomuksessa esitetyissä lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joiden palvelussuhde oli voimassa Henkilöstön kokonaislukumäärään sisältyvät näin myös erilaisilla virka- tai työvapailla tuolloin olleet henkilöt sekä heidän sijaisensa. Vuonna 2013 seurakuntayhtymässä tehtiin työtä 586 henkilötyövuoden verran, mikä on jonkin verran vähemmän kuin viime vuonna 2012 (601 henkilötyövuotta). Suurin osa, 534 henkilötyövuotta, kertyi päätoimisista viroista ja työsuhteista. Kesä- ja kausityöntekijöiden osuus oli 52 henkilötyövuotta. Vuoden 2013 lopussa vakituisessa päätoimisessa virka- tai työsuhteessa oli 501 henkilöä (v / 521) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 84 henkilöä (v / 95). Yhden henkilötyövuoden hinnaksi tuli laskennallisesti euroa. Naisia henkilöstöstä oli 72 % ja miehiä 28 %. Seurakuntayhtymässä on paljon pitkään palvelussuhteessa ollutta henkilökuntaa, ja tämä näkyy osaltaan myös ikärakenteessa. Naisten keski-ikä oli 48 vuotta ja miesten 49 vuotta. Henkilöstö on hyvin koulutettua ja yli puolet on suorittanut vähintään alemman korkea-asteen koulutuksen. Liite 5 Liitteenä on henkilöstökertomus vuodelta Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2013 merkitään tiedoksi.

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Käsittely Keskustelun aikana puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Riitta Alaja, Raisa Harju-Autti, Asko Järvinen, Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila ja Elina Karttunen sekä henkilöstöpäällikkö Eija Mukari. Puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota hengelliseen työhön ydintoimintana, henkilöstön jakautumiseen työntekijäryhmittäin, henkilökunnan määrän vähenemiseen ja lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:TAL: 85/011/ Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstösuunnitelma Esittely Liite 6 Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli henkilöstösuunnitelmaa kokouksessaan 6.3. ja päätti pyytää yhteistä kirkkovaltuustoa varten henkilöstösuunnitelmasta lausunnon yhteistyötoimikunnalta. Yhteistyötoimikunta käsitteli ja hyväksyi henkilöstösuunnitelman kokouksessaan Henkilöstösuunnitelma astuu voimaan, kun yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt sen. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä. Henkilöstösuunnittelutyöryhmän kannan mukaan henkilöstösuunnitelman tekstiosuus on hyvä saada käytännön toimintaa palvelemaan mahdollisimman pian. Henkilöstösuunnitelman erillisenä liitteenä olleen palvelussuhteiden vähennysmahdollisuuksia koskevan excel-taulukon osalta päädyttiin siihen, että vähennysmahdollisuuksiin palataan siinä vaiheessa, kun koko organisaation rakennetta koskevat päätökset on tehty. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 6.3. että henkilöstösuunnitelmaan erillisenä liitteenä merkitty (excel-liite 1) erotetaan varsinaisen henkilöstösuunnitelman käsittelystä siten, että palvelussuhteiden vähennysmahdollisuuslaskelman jatkotyöstämiseen palataan, kun seurakuntayhtymän uusi perussääntö on hyväksytty. Tämä mahdollistaa sen, että seurakunnissa ja muissa isommissa kokonaisuuksissa voidaan aiempaa konkreettisemmin miettiä ja suunnitella vähennyksiä, kun on tiedossa mitä resursseja missäkin kokonaisuudessa on käytössä ja hallinnassa. Jokaisen yksikön on kuitenkin toiminnassaan suhtauduttava vastuullisesti henkilötyövuosien vähentämiseen jo ennen varsinaisen päätöksen tekemistä henkilötyövuosien vähennysmahdollisuuksista. Henkilöstösuunnitelma kuuluu organisaatioiden lakisääteisiin suunnitelmiin. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä, johon kuuluvat: henkilöstöpäällikkö Eija Mukari (pj), talouspäällikkö Birgitta Bragge, kirkkoherra Antero Eskolin, hallintojohtaja Matti Ilveskoski, yhteiskunnallisen työn pastori Juha Mattila, yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Anne Karhola on valmistellut henkilöstösuunnitelman liitteineen. Laadittu henkilöstösuunnitelma sisältää ne periaatteet, joita noudatetaan henkilöstöä koskevista asioista päätettäessä. Suunnitelma kuvaa osaltaan myös sitä, millainen työnantaja seurakuntayhtymä haluaa olla. Johdonmukainen ja selkeä työnantajapolitiikka takaa henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt henkilöstöpolitiikan, jonka tämän henkilöstösuunnitelman on ajateltu korvaavan. Henkilöstösuunnitelman osaksi on liitetty nyt erillisenä oleva ohjeistus koulutusperiaatteista, jota on myös ollut tarpeen päivittää joltain osin.

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Hyväksytyn strategian mukaan vuonna 2009 tehdyssä tarkastelussa todettiin, että Tampereen seurakunnista pitäisi vähentää vuoteen 2015 mennessä 100 henkilötyövuotta (htv) vähenevien verotulojen vuoksi. Henkilöstösuunnittelutyöryhmän tehtäväksi annettiin sovittaa pitkäjänteisesti tehtävien ja henkilöstön määrä strategiaan ja taloudellisiin tavoitteisiin. Yhteistyössä yksiköiden kanssa työryhmän tehtäväksi annettiin osoittaa konkreettisesti miten vielä noin 80 htv:n vähennys saadaan tehtyä. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä esitti, että yksiköille annettava aikataulu vähennyksissä olisi vuoden 2016 loppuun mennessä, koska tämä mahdollistaa suunnitelmallisen ja hallitun palvelussuhteiden vähentämisen. Vähennystarpeet pyritään hyvissä ajoin ennakoimaan, jotta henkilöstöllä on halutessaan mahdollisuus esim. kouluttaa itseään muihin tehtäviin. Onnistuneet ja mahdollisimman hyvin henkilöstön huomioivat ratkaisut vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja mielikuviin pitkälle tulevaisuuteen. Henkilöstövähennykset on tarkoitus mahdollisimman pitkälti toteuttaa eläköitymiset ja henkilöstön siirtymiset toisiin työpaikkoihin hyödyntäen eli jättämällä tällöin tehtäviä täyttämättä ja järjestelemällä ja suunnittelemalla töitä uudelleen. Henkilöstömäärän supistuessa on tärkeää huomioida suunnittelussa erityisesti se, mitä jatkossa jätetään tekemättä tai mistä toiminnoista mahdollisesti luovutaan. Työmäärän- ja kuormituksen jakautuminen tasapuolisesti kaikille työntekijöille on huomioitava entistä enemmän. Kenellekään ei saa muodostua sellaista työmäärää, johon normaali työaika ei pääsääntöisesti riitä. Yksikkö- ja seurakuntarajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus sekä henkilöstöresurssien käytön että yhteisen toiminnan järjestämisen osalta ovat jatkossa välttämättömiä. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä osaavampaa ja sitoutuneempaa työvoimaa. Tällöin myös työnantajakuvalla ja noudatettavalla henkilöstöpolitiikalla on tärkeä merkitys. Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että hyväksytään liitteenä oleva henkilöstösuunnitelma. Käsittely Yleiskeskustelun aikana valtuutettu Heikki Päätalo ehdotti 8. sivun numerolla 1. merkittyä kohtaa muutettavaksi muotoon Käytetään tarvittaessa koeaikaa, joka määräytyy virkasäännön tai työsopimuslain perusteella. Juha-Pekka Skyttä kannatti ehdotusta. Edelleen Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila ehdotti s. 13 luettelon 5. kohdan termin ikääntyneille korvaamista muotoon työntekijöille, neljänneksi viimeisen kappaleen poistamista sekä viimeisen kappaleen lyhentämistä vain ensimmäiseen lauseeseen. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty kannatettu muutosehdotus, ja siitä oli äänestettävä. Äänestys hyväksyttiin tehtäväksi kät-

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) tennostolla. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston pohjaehdotusta, äänestävät jaa ja Heikki Päätalon muutosehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritettiin kättennostoäänestys, jossa annettiin 21 jaa -ääntä ja 12 ei -ääntä. Näin pohjaehdotus hyväksyttiin. Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (KL 24:4).

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:TAL: 153/041/ Suunnitelman mukaisten poistoaikojen tarkistaminen lukien Esittely Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan taseeseen ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina tuloslaskelmaan kuluksi. Seurakuntayhtymän pysyviin vastaaviin kuuluvat useampana kuin yhtenä tilikautena palvelutuotannossa käytettävät hyödykkeet tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta olennaisuuden periaatetta noudattaen. Tavoitteena on, että pysyvien vastaavien hankintamenot kirjataan poistoina kuluiksi niiden vaikutusaikana, tase antaa oikeat tiedot seurakuntayhtymän pysyvien vastaavien poistamatta olevista hankintamenoista ja että pysyvien vastaavien osakirjanpito sisältää tarvittavat tiedot seurakuntayhtymän pysyviin vastaaviin kuuluvista hyödykkeistä. Vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa, joka on yleensä lyhyempi kuin tekninen pitoaika. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet ja poistosuunnitelman muutoksen sekä päättää taseeseen merkittävien pysyvien vastaavien aktivointirajan. Suunnitelmapoistoilla tarkoitetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan tehtäviä poistoja, jotka tehdään pysyvien vastaavien eristä tilikauden tuloksesta riippumatta. Seurakuntayhtymän suuruus, jäsenmäärän lisääntyminen tai vähentyminen sekä lähimenneisyydessä tapahtuneet investoinnit ja tulevat investointitarpeet vaikuttavat siihen, miten seurakuntayhtymä määrittelee riittävän korkean, mutta kohtuullisen poistotason. Pysyvien vastaavien hankintamenolla tarkoitetaan pääsääntöisesti hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneita muuttuvia menoja. Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen muuttuviin menoihin verrattuna, saadaan myös kiinteiden menojen määrä lukea hankintamenoon. Tämä on voitava osoittaa kustannuslaskelman tms. laskelmien avulla. Jos pysyvien vastaavien hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei saa vähentää valtiolle tilitettävää veroa laskettaessa, luetaan myös arvonlisäveron osuus hankintahinnasta hankintamenoon. Poistolaskennan arvoperustana on hankintamenon määrä, josta on vähennetty hankintahintaan saatu avustus tai muu rahoitusosuus. Kun pysyvien vastaavien hankintameno katetaan kokonaan tai osittain varauksella tai rahastolla, suunnitelmapoistojen arvoperustana on koko hankintameno. Poistojen vaikutus tilikauden tulokseen ko. hankintamenojen osalta eliminoituu poistoerokirjauksella.

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Investointihankkeen poistojen kattaminen osaksi tai kokonaan peruskorjausrahastosta päätetään kunkin hankkeen osalta talousarvion hyväksymisvaiheessa. Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 33/2009 mukaan talousarviota sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa investointiosaan merkitään a) perusparannusmenot, joiden arvioitu euromäärä ylittää valtuuston päättämän aktivointirajan b) hankinnat tai hankeryhmät (esim. koneet, laitteet ja kalustot), joiden arvioitu hankintahinta ylittää valtuuston päättämän aktivointirajan sekä c) seurakunnan/seurakuntayhtymän oman harkinnan mukaan suuret korjausmenot. Hankinnan perusteina ovat korjausmenon merkittävä vaikutus seurakunnan rahavirtaan sekä vuosikatteen ja tilikauden tuloksen vertailukelpoisuus eri vuosien kesken. Korjaus- ja huoltomenoja, joiden seurauksena hyödykkeen tulojen tai palvelujen tuottamiskyky voidaan säilyttää ennallaan ja jotka ovat euromäärältään pienehköjä tai tavanomaisia, käsitellään tilikauden toimintamenona. Perusparantamisella tarkoitetaan kiinteistön laatutason muuttamista olennaisesti alkuperäistä tasoa paremmaksi. Perusparantaminen voi kohdistua olemassa oleviin korjauskohteisiin kuten peruskorjauskin tai perusparantamishankkeen myötä kiinteistöön liitetään tai rakennetaan jotain uutta. Perusparannushankkeita ovat esimerkiksi hissin rakentaminen hissittömään rakennukseen tai koneellisen ilmanvaihdon rakentaminen painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle. Peruskorjauksella tarkoitetaan suhteellisen suurta ja erillistä hanketta, jossa korjataan tai uusitaan kiinteistön olemassa olevia rakenteita, rakennusosia, kalusteita, varusteita, järjestelmiä ja laitteita. Kiinteistössä ilmenee terveellisyys- ja turvallisuusriskejä tai toiminnalliset vaatimukset eivät enää vastaa tarpeita. Pysyviin vastaaviin aktivoidun hyödykkeen perusparannus- tai peruskorjausmeno voidaan lisätä hyödykkeen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata hyödykeryhmään omaksi poistokohteeksi. Erikseen aktivoidulle perusparannusmenolle määritellään oma poistosuunnitelma. Perusparannusmenon vaikutusaika voi olla sama kuin perusparannetun hyödykkeen taloudellinen pitoaika. Erityisesti tällöin perusparannusmeno voidaan lisätä hyödykkeen poistamattomaan hankintamenoon ja poistaa sen jäljellä olevana taloudellisena pitoaikana. Jos perusparannusmeno olennaisesti pidentää hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa vastaavasti. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta ei tehdä suunnitelmapoistoja, mutta osakehuoneiston perusparannusmeno voi-

19 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) daan kirjata pysyvien vastaavien aineettomiin hyödykkeisiin ja poistaa suunnitelman mukaan. Poistojen tekeminen aloitetaan sen kuukauden alusta alkaen, jonka aikana hyödyke on otettu seurakuntayhtymän käyttöön. Jos hyödyke myydään tai luovutetaan, suunnitelmapoisto tehdään myynti- tms. tapahtumakuukauden loppuun saakka. Hyödykkeen myyntivoitto tai -tappio lasketaan vähentämällä myyntihinnasta myydyn hyödykkeen poistamaton hankintameno, josta on sitä ennen vähennetty ko. tilikauden suunnitelmapoisto myyntikuukauden loppuun saakka. Yleisimmät poistomenetelmät suunnitelmapoistojen tekemisessä ovat tasa- ja menojäännöspoisto sekä käytön mukainen poisto. Tasapoistomenetelmässä poisto lasketaan jakamalla hankintameno arvioidulle taloudelliselle pitoajalle. Menojäännöspoistomenetelmässä poisto lasketaan hankintamenon kulloinkin poistamatta olevasta osasta saman poistoprosentin mukaan. Käytön mukaista poistomenetelmää käytetään lähinnä luonnonvaroista. Seurakuntayhtymässä on ollut käytössä seuraavat poistoajat lukien (YKV ). Kaikissa hyödykeryhmissä on ollut käytössä tasapoistomenetelmä. Aineettomat hyödykkeet poistoaika (vuotta) ja poistomenetelmä Aineettomat oikeudet ATK-ohjelmien käyttöoikeus 3 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot 3 tasapoisto ATK-ohjelmat 3 tasapoisto Osakehuoneistojen peruskorjausmenot 5-20 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 0-5 tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoja Hautausmaat Hautausmaiden maa- ja vesialueet ei poistoja Siunauskappelit 50 tasapoisto Hautaustoimen muut rakennukset 15 tasapoisto

20 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Hautaustoimen kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto Siunauskappelien urut 15 tasapoisto Raskaat koneet ja kalusto 10 tasapoisto Kuljetusvälineet 5 tasapoisto Hautaustoimen koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto Rakennukset Kirkot 60 tasapoisto Seurakuntatalot 30 tasapoisto Kappelit 50 tasapoisto Leiri- ja kurssikeskukset 20 tasapoisto Asuinrakennukset 30 tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 30 tasapoisto Huolto- ja talousrakennukset 15 tasapoisto Muut rakennukset 15 tasapoisto Perusparannukset 5-30 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15 tasapoisto Urut 15 tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto Koneet ja kalusto Raskaat koneet ja kalusto 10 tasapoisto Kuljetusvälineet 5 tasapoisto Atk-laitteistot 3 tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Sakraali-, arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset työt ja hankinnat käytön mukaan ei poistoa ei poistoa Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Asunto-osakkeet Kiinteistöosakkeet ei poistoa ei poistoa ei poistoa

21 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Poistoajoiksi ehdotetaan lukien poistoaika (vuotta) ja (Kirkkohallituksen Aineettomat hyödykkeet poistomenetelmä ohjeellinen suositus, vuotta) Aineettomat oikeudet ATK-ohjelmien käyttöoikeus 3 tasapoisto (2-5) Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot 3 tasapoisto (2-5) ATK-ohjelmat 3 tasapoisto (2-5) Osakehuoneistojen peruskorjausmenot 5-20 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-5 tasapoisto (2-5) Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoja (ei poistoja) Hautausmaat Hautausmaiden maa- ja vesialueet ei poistoja (ei poistoja) Krematoriot 15 tasapoisto Hautaustoimen muut rakennukset 15 tasapoisto (10-20) (esim. varastot, kylmiöt) Hautaustoimen kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto (10-30) Raskaat koneet ja kalusto 10 tasapoisto Kuljetusvälineet 5 tasapoisto (5-10) Hautaustoimen koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto (3-5) Rakennukset Kirkot 60 tasapoisto (40-70) Seurakuntatalot 30 tasapoisto (30-50) Siunauskappelit 50 tasapoisto (30-50) Siunauskappelien urut 15 tasapoisto (15-30) Leiri- ja kurssikeskukset 20 tasapoisto (20-40) Asuinrakennukset 30 tasapoisto (20-40) Hallinto- ja laitosrakennukset 30 tasapoisto (20-40) Huolto- ja talousrakennukset 15 tasapoisto (10-20) Muut rakennukset 15 tasapoisto (10-20) Perusparannukset 5-30 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15 tasapoisto (15-30)

22 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Urut 15 tasapoisto (15-30) Muut kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto (10-30) Koneet ja kalusto Raskaat koneet ja kalusto 10 tasapoisto Kuljetusvälineet 5 tasapoisto (5-10) Atk-laitteistot 3 tasapoisto (3-5) Muut koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto (5-10) Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukaan (käytön mukaan) Sakraali-, arvo- ja taide-esineet ei poistoa (ei poistoa) Keskeneräiset työt ja hankinnat ei poistoa (ei poistoa) Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa (ei poistoa) Asunto-osakkeet ei poistoa (ei poistoa) Kiinteistöosakkeet ei poistoa (ei poistoa) Poistosuunnitelman muutos koskee vuonna 2015 ja sen jälkeen valmistuvien ja aktivoitavien hyödykkeiden poistoja. Olennaisimmat muutokset voimassa olevaan poistosuunnitelmaan ovat: siunauskappeleiden ja siunauskappeleiden urkujen siirto hautaustoimesta kiinteistöihin ja muiden pitkävaikutteisten menojen minimipoistoajan muuttaminen lukien pysyvien vastaavien aktivointiraja on euroa, paitsi koneiden ja kaluston osalta euroa. Aktivointiraja on nyt ollut euroa. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 10/2005 suositellaan seurakunnan aktivointirajaksi euroa, mutta suurilla seurakunnilla raja on usein korkeampi. Aktivointiraja määritellään kirjanpitoon kirjattavan arvon mukaan, ts. arvonlisäverollisena, jos kustannukset kirjataan arvonlisäverollisena ja arvonlisäverottomana, jos kustannuksista saadaan vähentää arvonlisävero. Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että hyväksytään seurakuntayhtymän omaisuuden poistoajoiksi lukien esittelyssä esitetyt sekä käyttöomaisuuden aktivointirajaksi euroa, paitsi koneiden ja kaluston osalta euroa.

23 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntayhtymän omaisuuden poistoajoiksi lukien esittelyssä esitetyt sekä käyttöomaisuuden aktivointirajaksi euroa, paitsi koneiden ja kaluston osalta euroa. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (KL 24:4).

24 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:TAL: 152/001/ Yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaon vahvistaminen vaalikaudelle Esittely Säännöstausta Kirkkojärjestyksen 10 luvun 9 :n mukaan seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan 51 jäsentä, mikäli seurakuntien yhteinen väkiluku on Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa viimeistään vaalivuoden kesäkuussa kirkkolain 11 luvun 7 3 momentin mukaan kutakin vaalikautta varten seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten paikkojen jaon. Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa ja muut paikat jaetaan seurakuntien väkilukujen suhteessa. Seurakuntien väkiluku ja paikkajako Tässä käytetty seurakuntien väkiluku on tieto tilanteesta Laskelman mukaan yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jako muodostuu uudessa seurakuntarakenteessa seuraavaksi. väkiluku perus- paikat/ kokonaiset paikkaluku paikat jäsenluku paikat Eteläinen , Harju , Messukylä , Ruotsalainen , Tuomiokirkko , Yhteensä Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaoksi vaalikaudelle vahvistetaan seuraava jako: Eteläinen seurakunta 11 paikkaa Harjun seurakunta 11 paikkaa Messukylän seurakunta 14 paikkaa Ruotsalainen seurakunta 2 paikkaa Tuomiokirkkoseurakunta 13 paikkaa

25 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaoksi vaalikaudelle vahvistetaan seuraava jako: Eteläinen seurakunta 11 paikkaa Harjun seurakunta 11 paikkaa Messukylän seurakunta 14 paikkaa Ruotsalainen seurakunta 2 paikkaa Tuomiokirkkoseurakunta 13 paikkaa Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (KL 24:4).

26 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:KII: 173/729/ Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän leirikeskussuunnitelma Esittely Liite 7 Liite 8 Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan seurakuntayhtymälle liitteenä olevan leirikeskussuunnitelman. Samalla yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Julkujärven ja Pättinniemen leirikeskusten kehittämisestä tehdään yleissuunnitelmat. Yleissuunnitelmien laatimisen tavoitteena oli tarkentaa vielä käyttäjien tarpeita ja käytön tärkeysjärjestystä jatkosuunnittelun ja investointipäätösten pohjaksi sekä selvittää kumpi keskus sopii paremmin kehittämiskohteeksi tulevaisuuden toimintaa varten. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti syksyllä 2013 työryhmän laatimaan yleissuunnitelmia ja ne valmistuivat helmikuussa Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli yleissuunnitelmaa kokouksessaan ja totesi keskustelussa, että yleissuunnitelmassa esitetyt linjaukset voivat olla pohjana jatkovalmistelulle hyväksyttyä leirikeskussuunnitelmaa tarkentaen. Yleissuunnitelma on nyt vietävissä yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Samalla on tehtävissä myös linjaukset jatkotoimenpiteiksi. Leirikeskussuunnitelman linjaukset ovat pääosin esitetty sen Tiivistelmä -osassa. Näitä voidaan täydentää yleissuunnitelman peruslinjauksilla tulevaisuuden leiritoimintaa silmällä pitäen: - Yksi tasokas suurleirikeskus, jossa voidaan pitää 3-4 leiriä samanaikaisesti. Keskus tulee suunnitella niin, että se tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollistaa sujuvasti myös pienempien ryhmien lyhytaikaisen käytön. - Kaksi elämysleirikeskusta, joista toisessa voidaan pitää leiriä kahdelle ryhmälle samanaikaisesti. - Edellä kuvattu perusmitoitus mahdollistaisi 6 7 ryhmän samanaikaiset leirit omissa leirikeskuksissa. - Työryhmän arvion mukaan on tarkoituksenmukaista ja mahdollista tähdätä yhden suurleirikeskuksen rakentamiseen. Investoinnin tulee tapahtua vaiheittain ja sen taloudellinen toteuttaminen edellyttää samalla luopumista osasta nykyistä leirikeskuskapasiteettia. - Tulevat leirikeskusinvestoinnit tulee toteuttaa Pättinniemeen yleissuunnitelmassa esitetyillä perusteilla. Edellä olevien linjausten mukaan toimittaessa omaa leirikeskuskapasiteettia tulee voimakkaasti supistaa. Jäljelle jäävän kapasiteetin ylittävät ruuhka-aikojen tarpeet voidaan hyvin hoitaa ostamalla leirikeskusaikaa olemassa olevista, muiden seurakuntien tai yhteisöjen omistamista keskuksista. Selvityksiä lähiympäristön käytettävissä olevasta kapasiteetista on tehty joitakin vuosia sitten. Nämä selvitykset on myös tarpeen päivittää mahdollisimman pian.

27 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Yhteenvetona leirikeskussuunnitelman ja kahden leirikeskuksen yleissuunnitelman linjauksista on esitettävissä leirikeskustoiminnan kehittämiselle leirikeskusten osalta seuraavaa: 1. Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään yleissuunnitelmassa esitetyillä periaatteilla seurakuntayhtymän pääleirikeskus 2. Rajalan leirikeskusta kehitetään eräleirikeskuksen periaatteilla 3. Isosaaren leirikeskusta käytetään perinteisillä tavoilla suorittaen toiminnan kannalta vain välttämättömät peruskorjaukset 4. Luhtaanrannan leirikeskus toimii jatkossa päiväkävijöiden leiripaikkana, johon tehdään vain kevyitä, käytön ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä peruskorjauksia 5. Julkujärven ja Lähteenmäen leirikeskukset pyritään vuokraamaan tai myymään sopivalle käyttäjäyhteisölle 6. Ilkon ja Torpan kurssikeskuksia voidaan käyttää muutamia vuosia ilman merkittäviä parannusinvestointeja Pättinniemen leirikeskuksen rakentamisen aikana. Kummankin kurssikeskuksen tulevaisuuteen vaikuttavat myös alueiden maankäytön muutokset, joiden vaikutuksesta niiden käytettävyys vaikeutuu. Kummastakin voidaan myös sopivan tilaisuuden tullen luopua. Näillä periaatteilla seurakuntayhtymän leirikeskuskapasiteetti on kehitettävissä tulevaisuuden käytön tarpeet huomioiden taloudellisesti realistisilla ratkaisuilla. Ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, että 1. merkitään Julkujärven ja Pättinniemen leirikeskusten yleissuunnitelma tiedoksi 2. hyväksytään seurakuntayhtymän leirikeskusten toiminnan kehittämiselle seuraavat periaatteet: - Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään yleissuunnitelmassa esitetyillä periaatteilla seurakuntayhtymän pääleirikeskus - Rajalan leirikeskusta kehitetään eräleirikeskuksen periaatteilla - Isosaaren leirikeskusta käytetään perinteisillä tavoilla suorittaen toiminnan kannalta vain välttämättömät peruskorjaukset - Luhtaanrannan leirikeskus toimii jatkossa päiväkävijöiden leiripaikkana, johon tehdään vain kevyitä, käytön ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä peruskorjauksia - Julkujärven ja Lähteenmäen leirikeskukset pyritään vuokraamaan tai myymään sopivalle käyttäjäyhteisölle - Ilkon ja Torpan kurssikeskuksia voidaan käyttää muutamia vuosia ilman merkittäviä parannusinvestointeja Pättinniemen leirikeskuksen rakentamisen aikana. Kummankin kurssikeskuksen tulevaisuuteen vaikuttavat myös alueiden maankäytön muutokset, joiden vaikutuksesta niiden

28 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) käytettävyys vaikeutuu. Kummastakin voidaan myös sopivan tilaisuuden tullen luopua. Käsittely Yleiskeskustelun aikana valtuutettu Juha-Pekka Skyttä esitti päätösehdotuksen 2. pontta muutettavaksi seuraavaan muotoon: 2. Hyväksytään seurakuntayhtymän leirikeskusten toiminnan kehittämiselle seuraavat periaatteet: - Pättiniemen leirikeskuksesta kehitetään yleissuunnitelmassa esitetyillä periaatteilla seurakuntayhtymän pääleirikeskus. - Julkujärven ja Lähteenmäen leirikeskukset pyritään vuokraamaan tai myymään sopivalle käyttäjäyhteisölle. - Ilkon kurssikeskusta voidaan käyttää muutamia vuosia ilman merkittäviä perusparannusinvestointeja Pättiniemen leirikeskuksen rakentamisen aikana. Leirikeskuksen tulevaisuuteen vaikuttaa alueen maankäytön muutokset. Ilkosta voidaan myös luopua sopivan tilaisuuden tullen. - Muiden leirikeskusten osalta toimitaan vuonna 2012 hyväksytyn leirikeskusstrategian mukaisesti. Marja-Leena Sippola, Kalle Mäki ja Elina Karttunen kannattivat ehdotusta. Kalle Mäen puheenvuoron ajan puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Marja Karvo. Hyväksyttiin 1. ponsi. Käsiteltäessä 2. pontta puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty kannatettu muutosehdotus, ja siitä oli äänestettävä. Äänestys hyväksyttiin tehtäväksi kättennostolla. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston pohjaehdotusta, äänestävät jaa ja Juha-Pekka Skytän muutosehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritettiin kättennostoäänestys, jossa annettiin 23 jaa -ääntä ja 8 ei - ääntä. Näin pohjaehdotus hyväksyttiin. Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto 1. merkitsi Julkujärven ja Pättinniemen leirikeskusten yleissuunnitelman tiedoksi 2. hyväksyi seurakuntayhtymän leirikeskusten toiminnan kehittämiselle seuraavat periaatteet: - Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään yleissuunnitelmassa esitetyillä periaatteilla seurakuntayhtymän pääleirikeskus - Rajalan leirikeskusta kehitetään eräleirikeskuksen periaatteilla - Isosaaren leirikeskusta käytetään perinteisillä tavoilla suorittaen toiminnan kannalta vain välttämättömät peruskorjaukset - Luhtaanrannan leirikeskus toimii jatkossa päiväkävijöiden leiripaikkana, johon tehdään vain kevyitä, käytön ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä peruskorjauksia

29 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) - Julkujärven ja Lähteenmäen leirikeskukset pyritään vuokraamaan tai myymään sopivalle käyttäjäyhteisölle - Ilkon ja Torpan kurssikeskuksia voidaan käyttää muutamia vuosia ilman merkittäviä parannusinvestointeja Pättinniemen leirikeskuksen rakentamisen aikana. Kummankin kurssikeskuksen tulevaisuuteen vaikuttavat myös alueiden maankäytön muutokset, joiden vaikutuksesta niiden käytettävyys vaikeutuu. Kummastakin voidaan myös sopivan tilaisuuden tullen luopua. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (KL 24:4).

30 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) D:TAL: 94/022/ Eron myöntäminen hallintojohtaja Matti Ilveskoskelle Esittely Liite 9 Hallintojohtaja Matti Ilveskoski on osoittanut yhteiselle kirkkovaltuustolle anomuksen, jossa hän anoo eroa hallintojohtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta lukien. Anomus on liitteenä. Hallintojohtajan viran tehtävänkuvasta ja täyttämisen aikataulusta päätetään erikseen. Ehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, - että hallintojohtaja Matti Ilveskoskelle myönnetään ero virastaan lukien vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta. Merkittiin, että Matti Ilveskoski ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että hallintojohtaja Matti Ilveskoskelle myönnetään ero virastaan lukien vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

31 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) 28 Valitusosoitus ja kokouksen päätös Puheenjohtaja antoi kirkkolain mukaisen valitusosoituksen ja päätti kokouksen. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet VALITUSOSOITUS Pöytäkirjan pykälät Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 27, 28 Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom :n mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)

32 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/ (33) Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Telekopio: Puhelin: Sähköposti: Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 21, 23, 24, 25, 26 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläpuisto 2 C, Tampere Postiosoite: Eteläpuisto 2 C, Tampere Telekopio: (03) Sähköposti: tampere.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), Helsinki Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Telekopio: (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5 Telekopio: Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika 14 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta