Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Toukokuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Toukokuu 2006"

Transkriptio

1 Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jukka Korhonen Koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke Kontakteista puukauppaa Tiivistelmä Opinnäytteessä tutkittiin ostoesimiesten tyytyväisyyttä kontaktoritoimintaan ja sen kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksen kohteena olivat Metsäliitto Osuuskunnan Mikkelin- ja Lappeenrannanpiirin ostoesimiehet. Kaikkien heidän alueilla oli toimintaa jo kokeiltu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Kvalitatiivisella tutkimuksella tarkoitetaan haastatteluihin tai kokemukseen perustuvaa tutkimusta. Kvalitatiivista tutkimusta käytetään, kun haastateltavien lukumäärä on niin pieni, ettei määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen käyttö ole mahdollista. Haastattelujen perusteella kontaktoritoiminta koettiin toimivaksi. Toiminnan uutuudesta johtuen myös kehitettävää löytyi. Kuitenkin toiminnan toivottiin jatkuvan. Työssä ei tutkittu toiminnan tuloksellisuutta eikä asiakkaiden mielipiteitä. Opinnäytetyön osana on kontaktorin työohje, jonka tarkoitus on opastaa uutta kontaktoria Asiasanat (avainsanat) suoramarkkinointi, segmentointi, puheluhaastattelu, puukauppa Sivumäärä Kieli URN 23 s.+ liitteet 1 s. suomi URN:NBN:fi: mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyön mukana seuraa kontaktorin työohje.. Kokeilun uutuudesta johtuen opinnäytetyö on salainen vuoteen saakka. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäliitto Osuuskunta

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 29, 2006 Author Jukka Korhonen Degree programme Forestry Name of the bachelor's thesis From contacts to deals Abstract The bachelor s thesis was studied contactor activity which is a new way of Metsäliitto to serve their members. The research was started in Mikkeli in spring The practical part of the bachelor thesis was carried out in March 2006 by interviewing eleven purchase managers of Metsäliitto. The interviews were carried out by using interview forms. The aims of the interviewing were to find out the satisfaction to contactor activity and targets for development. On the basis of the interviews the contactor activity was found to be functioning well. Of course there was plenty of room for progress, because the activity is so new. However, purchase managers hoped that the activity can be continued. A part of the thesis is a contactor s working instructions. Its purpose is to guide the new contactor in his work. Subject headings, (keywords) direct marketing, segmentation, telephone interview, wood trade Pages Language URN 23 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:FI: Mamk-opinn Remarks, notes on appendices Contactor s working instructions follows with the bachelor s thesis. Because activity is so new, it is secret until the year May 29, Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by Metsäliitto Osuuskunta

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO HUOMIOITAVAA SUORAMARKKINOINNISSA Suoramainonta on tehokas tapa markkinoida Telemarkkinointi Telemarkkinointi osana suoramarkkinointia Puheluun valmistautuminen Soittaessa huomioitavia asioita SEGMENTOINTI PUUNHANKINNASSA Segmentoinnin perusta Segmentointiin vaikuttavat tekijät Segmentoinnin vaiheet ja hyödyt Asiakasrekisterit suoramarkkinoinnin ja segmentoinnin perustana TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET Ostoesimiesten ajatuksia ja jäsenten palautetta Tilakäynneistä Segmentoinnin kehitys Palaverit Ajatuksia ja kehittämisideoita POHDINTA Iän ja kontaktoritoiminnan onnistumisen vaikutus Tyytyväisyys ja kehittäminen Työohjeesta...22 LÄHTEET...24 LIITTEET...25

5 1 JOHDANTO 1 Työn lähtökohtana oli tuottaa työohje Metsäliitto Osuuskunnan keväällä 2005 aloitetusta kontaktoritoiminnasta. Työssä tutkitaan myös ostoesimiesten reaktioita toimintaan ja tyytyväisyyttä toimintatapoihin. Kontaktoritoiminnassa kontaktorilla tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa yhteyttä puunmyyjiin ja pyrkii sopimaan vierailuajan tilalle ostoesimiehen puolesta. Kontaktoritoiminta on uusi kokeiluasteella oleva tapa markkinoida puunhankintapalveluita. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Metsäliitosta ja saada aktivoitua uinuvia jäseniä puukauppaan. Tulevaisuudessa mahdollisesti kontaktoritoimintaa voidaan hyödyntää myös uusien jäsenien hankinnassa. Työssä kerrotaan mitä suoramarkkinointi on ja mitä sen toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon. Suoramarkkinoinnin lisäksi käsitellään lähemmin myös tele- eli puhelinmarkkinointia ja sen toteutusta. Viitekehyksessä käsitellään myös segmentointia ja sen toteutusta, lähinnä siltä kannalta, että jokainen ymmärtäisi mistä on kyse ja miksi asiakkaita on ryhmiteltävä. Työhön liittyy tutkimus, jossa puhelinhaastattelun avulla pyrittiin selvittämään ostoesimiesten ajatuksia ja kokemuksia toiminnasta. Maaliskuussa 2006 otin yhteyttä kahteentoista ostoesimieheen, joiden alueella kontaktoritoimintaa on kokeiltu. Yksi ostoesimiehistä ei halunnut osallistua haastatteluun, koska hänen alueellaan kokeilua oli lykätty myöhemmäksi. Muittenkin alueilla kontaktoritoiminta oli eri vaiheissa, kun se jossain oli jo saatu päätökseen niin, toisaalla sitä oltiin vasta aloittelemassa. Ostoesimiehet olivat Mikkelin ja Lappeenrannan piirien alueelta. Kaikkien alueella oli kontaktorina toiminut Vesa Martikkala Mikkelin piiriltä. Työhön liittyy oleellisena osana myös työohje, joka helpottaa ja opastaa uuden kontaktorin tutustumista aloittamaansa työhön. Työohje myös yhtenäistää toimintatavan, jotta se olisi koko maassa samankaltainen. Työohjeessa on myös kerrottu millainen tulisi kontaktorin työtilan olla ja mitä materiaalia hänellä tulisi olla käytettävissä. Liitteenä on myös puhelua koskeva suunnitelma Jukka Lahtisen ja Antti Isoviidan kirjasta Asiakaspalvelu ja markkinointi. Opinnäytetyön aiheena kontaktoritoiminta on haastava ja mielenkiintoinen, sillä siitä ei ole aiempaa kirjallista tai tutkimuksellista tietoa. Jäsenten kokemuksia toiminnasta on kartoitettu Tiina Liuskin ja Tanja Turusen opinnäytetyössä.

6 2 HUOMIOITAVAA SUORAMARKKINOINNISSA Suoramainonta on tehokas tapa markkinoida Markkinoinniksi kutsutaan organisoitua hyvän vaikutuksen antamista kanssaihmisille. Markkinointi on vuorovaikutuksen tietoista hallintaa, jonka avulla pyritään ymmärtämään markkinoita ja toimimaan markkinoilla oikein. (Ålander 1998, 16.) Suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, jossa tuotteita tai palveluita tarjotaan kuluttajille suoraan kotiin, työpaikalle tai muualla kuin yrityksen virallisella toimipaikalla. Suomessa perinteisiä suoramarkkinointituotteita ovat kirjat, lehdet ja ilmakuvat. Alkuinvestoinnit suoramarkkinoinnissa ovat erittäin pienet. Suoramyyjistä Suomessa yli 90 prosenttia tekee työtä sivutoimisesti. (Aavameri & Kiiskinen 2004, ) Suoramainonta on monipuolinen ja kustannuksiinsa nähden tehokas väline. Suoramainonta sopii yhtä hyvin organisaatiolle, jonka kohderyhmä on pieni kuin organisaation jonka kohderyhmä on koko kansa. Suoramainontaa voidaan käyttää kuluttajien lisäksi myös yrityksille. (Sigfridsson 1991, 19.) Suoramarkkinointi on markkinointikentässä erikoisuus, sillä se voidaan laskea markkinointitavaksi, -kanavaksi tai välineeksi. Ennen kaikkea suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan systemaattisen myynnin lisäksi muuhunkin palautteeseen pyrkivää markkinointia. Suoramarkkinoinnissa pyritään mahdollisimman suoraan ja yksilölliseen kontaktiin kohderyhmän kanssa ja pyydetään heiltä oman toiminnan kehittämiseen tähtäävää tietoa. (Ålander 1998, 16.) Suoramainonnassa tiettyjen alueiden tai kohderyhmien valinta on mahdollista ja se pienentää hukkaprosenttia. Kohderyhmille voidaan myös välittää erilaisia viestejä eri aikoina. Joustavuus ja nopeus ovatkin tämän tavan vahvuuksia. (Sigfridsson 1991, ) Suoramarkkinoinnissa periaatteessa kaikki on mitattavissa kuten heränneen kiinnostuksen määrä, toteutunut myynti, saadun palautteen määrä, kustannukset saatua palautetta ja kauppaa kohden ja niin edelleen. tämän vuoksi suoramarkkinointi on tiedontuottajana ylivertainen markkinointitapa. Sitä paitsi suoramarkkinointi tarjoaa mahdollisuuden hankkia haluttua tietoa kysymällä sitä suoraan. Näin suoramarkkinoinnin kautta saadaan faktojen rinnalle tärkeää ja hyödyllistä tietoa kohderyhmän arvoista, tottumuksista ja preferensseistä. (Ålander 1998, 16.)

7 3 Kaikkein merkittävin suoramarkkinoinnin tuottama etu on sen kumulatiivisuus. Systemaattisesti ja suunnitellen jatkuvasti toteutettu suoramarkkinointi tuottaa organisaatiolle asiakkaiden todellisuuteen perustuvaa tietoa, jota muilla ei ole. (Ålander 1998, 17.) Metsäalalla suoramarkkinointia on erilaisissa lehdissä julkaistut mainokset ja osoitteellista suoramarkkinointia on puunmyyjille lähetetyt kirjeet ja kanta-asiakas- tai Metsäliitto Osuuskunnan tapauksessa jäsenlehdet. Yksittäistä kirjettä tai lehteä ei kuitenkaan voida lukea suoramarkkinoinniksi, vaan se on ennemminkin prosessin alku. Minkään yksittäisen toimenpiteen tuloksista ei voida päätellä suoramarkkinoinnin toimivuutta kyseisellä toimialalla. Suoramarkkinoinnin toimivuutta voidaan arvioida vasta pitkäjännitteisen toiminnan myötä toisin sanoen entistä systemaattisempaa ja hallitumpaa tiedon hankintaa ja suunnitellumpaa hyödyntämistä. (Ålander 1998, 17.) Metsäliitto Osuuskunnan kontaktoritoiminnan yhteydessä on kuntien ulkopuolella asuville tilanomistajille lähetetty saatekirje, jossa kerrotaan maanomistajiin ottavan yhteyttä lomakauden aikana. Kontaktori Martikkala (2006) kertoo olevan tehokkaampaa markkinoida tilakäyntejä, kun ihmiset ovat muutenkin enemmän tiloillaan lomailemassa. 2.2 Telemarkkinointi Telemarkkinointi osana suoramarkkinointia Telemarkkinointi on osa suoramarkkinointia. Tapana se ei ole uusi, mutta viime vuosina sitä on alettu menestyksekkäästi käyttää myös business-to-business- myynnissä. Kontaktihinta telemarkkinoinnissa on melko korkea, mutta sitä voidaan käyttää työtaakan keventämiseen tai asiakaspotentiaalin haravointiin. Nykyisin välineen ymmärtäminen ja käyttö ovat lisääntyneet ja monet yritykset ovat erikoistuneet telemarkkinointiin. (Sigfridsson 1991, ) Puhelinmarkkinointi on yksi telemarkkinoinnin osa-alue. Puhelinmarkkinointi voidaan jakaa kahteen eri osaan, passiiviseen ja aktiiviseen. Passiivisessa puhelinmarkkinoinnissa asiakas ottaa yhteyttä markkinoijaan. Passiivinen markkinointi on kaksivaiheista. Puhelua edeltävässä vaiheessa asiakas aktivoidaan soittamaan. Puhelinmarkkinoijan työ alkaa, kun hän vastaa puhelimeen. Aktiivisessa puhelinmarkkinoijassa kontaktin

8 ottaja on palvelun tarjoaja. Hän ottaa yhteyttä rajattuun tai rajaamattomaan kohderyhmään. (Lahtinen & Isoviita 1999, 83. ) 4 Passiivinen puhelinmarkkinointi on ollut metsäalalla käytössä jo pitkän aikaa, sillä lähinnä puunmyyjät ovat ottaneet itse yhteyttä, kun heillä on ollut puunmyyntitarvetta. Lisäksi jotkut metsänhoitoyhdistykset ja UPM-Metsä ovat herätelleet uinuvia puunmyyjiä. Nykyisin puunmyynnin ja myyjien muuttumisesta johtuen on Metsäliitto Osuuskunta aloittanut Mikkelin piirillä keväällä 2005 kontaktorikokeilun, jossa hyödynnetään aktiivista puhelinmarkkinointia. Toisin sanoen markkinointihenkilö on ottanut yhteyttä puunmyyjiin ja tiedustellut heidän puunmyyntiaikeitaan ja pyrkinyt sopimaan alueen ostoesimiehelle tilakäynnin asianomaiselle tilalle. Kontaktorin olisi hyvä osallistua puhelinmarkkinointia valmentavalle kurssille. Siellä saa hyviä vihjeitä miten toimia ja kehittää itseään. Metsäliiton kaikki nykyisin toimivat kontaktorit (Kuva 1) ovat olleet tällaisella kurssilla ja kertoivat oppineensa siellä monia hyödyllisiä asioita. KUVA 1. Mikkelin piirin kontaktori Vesa Martikkala Puheluun valmistautuminen Osalle ihmisistä kynnys hoitaa asioita puhelimessa on suuri, vaikka soittaminen periaatteessa on yksinkertaista. Oikein käytettynä puhelin on tehokas ja nopea viestintävä-

9 5 line, mutta heikosti hyödynnettynä se voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Markkinoijan on valmistauduttava huolellisesti puheluun. Soittamisen ongelmia on, että osa ihmisistä pitää puhelimen soimista häiriönä ja ettei puhelimessa nähdä olosuhteita ja tilannetta, jossa asiakas on. Puhelimessa ei voida hyödyntää eleviestinnän etuja eikä voi tulkita asiakkaan eleitä. Puhelimessa on asiakkaan helpompi sanoa ei. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Koska puhelimessa ei voi harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nähdä asiakasta on soittajan muistettava, että kuulokkeen toisessa päässä on henkilö, eikä puhuta harjoiteltua myyntipuhetta vain itselle tai kuulokkeelle. Keskustelukumppani tulisi kuvitella eteensä ja puhua hänelle. Puhelimessa keskitytään puhumiseen ja äänellisten tehokeinojen käyttämiseen. Puhelimessa on käytettävä sanoja, jotka kumpikin ymmärtää samalla tavalla, ja on puhuttava muutenkin korostetun selvästi. Puhelin ei ole kokemattoman viestijän väline. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Ennen soittoa markkinoijan kannattaa listata asiakkaat, joille aikoo soittaa. Kannattavaa on myös asettaa itselle tavoitteet, kuinka monta soittoa hän aikoo soittaa ja montako tapaamista olisi pystyttävä sopimaan. Listasta on varmistettava, että on käytettävissä oikeat yhteystiedot ja asiakastiedot, onko asioinut aikaisemmin ja millä tavalla. Pöydälle varataan kalenteri, kyniä, paperia ja tiedot tuotteesta. Markkinoijan on vahvasti uskottava onnistumiseensa tavoitteessaan ja että soittoaika on sopivin asiakkaan ja oman tunnelman kannalta. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Soittaessa huomioitavia asioita Ääni on puhelinmarkkinoijan tärkein työväline, joten sen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Äänen tulisi kuulostaa myönteiseltä, kohteliaalta ja innostuneelta. Äänen voimakkuus, ääntämisen selkeys ja puheen sopiva nopeus asiakkaan ja tilanteen mukaan ovat hyviä tehokeinoja. Myös keskeisten sanojen toisto ja taukojen pitäminen sopivasti vaikuttavat tuloksiin. Puhelimessa on puhuttava tavanomaisella ja selvällä äänellä. Nimet ja numerot sekä puhelun aikana sovitut asiat on toistettava ja esimerkiksi kauppaa koskevat tiedot on syytä tarkistaa. Yleensä aloitteen puhelun lopettamisesta tekee soittaja. (Lahtinen & Isoviita 1999, )

10 6 Puheen epäselvyys johtuu usein veltosta ja huolimattomasta ääntämisestä. Lihasjännittymät synnyttävät taas liian kovan tai muutoin epämiellyttävän äänen. Pallean heikko tai taitamaton käyttö taas aiheuttaa heikon puheäänen. Lattea, väritön ja monotoninen ääni on yleensä vain piintynyt tottumus, kun taas korkea ääni on suurelta osin synnynnäinen ominaisuus. Suurin osa puheeseen ja äänenkäyttöön liittyvistä virheistä ja puutteista on korjattavissa. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Puhelimessa on vältettävä epätarkkoja ilmaisuja kuten esimerkiksi jos, ehkä, mahdollisesti, ja monimutkaisia sanoja ja lauseita sekä ammattisanastoa. Myös arkipäiväisten sanojen käyttö kuten mä tykkään, alatyylin ilmausten, voimasanojen käyttö ja asiakkaan kuulusteleminen puhelimessa herättävät kielteisiä reaktioita. Pahin virhe kuitenkin on unohtaa asiakkaan vastausten kuunteleminen, joka johtaa nopeasti puhelun lopettamiseen. Jokainen puhelu ja asiakas ovat erilaisia, eikä asiakas useimmiten osaa odottaa soittoa. Asiakkaalla voi olla muuta tekemistä ja mikä tahansa soitto häiritsee. Kokeneet puhelinmyyjät ovat havainneet, että asiakkaan äänestä kuultava hajamielisyys ja vastahakoisuus eivät aina tarkoita kiinnostuksen puutetta, vaan asiakas voi innostua, kun puhelinmyyjä jatkaa lannistumatta keskustelua. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Lannistumattomuus onkin yksi puhelinmarkkinoijan tärkeimpiä ominaisuuksia, kuitenkaan markkinoija ei saa olla tyrkyttävä. Hänen on aistittava tilanne herkästi ja lopetettava puhelu. Toinen tärkeä asia, joka puhelinmarkkinoijan on tiedostettava, on selkeä näkemys ja tavoite puhelun sisällöstä, kulusta ja tavoitteista. Markkinoijalla on ennalta suunniteltu kaava puhelun kulusta, jota ei kuitenkaan tule noudattaa orjallisesti vaan soveltaen. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) 3 SEGMENTOINTI PUUNHANKINNASSA 3.1 Segmentoinnin perusta Segmentoinnin eli markkinoiden lohkomisen tarkoituksena on jakaa asiakkaat ryhmiin, joiden tarpeet ovat riittävän yhtenäiset. Segmentoidessa pyritään eri ryhmille tuottamaan heidän tarpeiden mukaisia palveluita. Yritys voi rajautua palvelemaan vain jotain tiettyä asiakasryhmää tai voi palvella useita ryhmiä, jokaiselle ryhmälle raken-

11 7 netulla palvelupaketilla. Aina segmentointi ei ole mahdollista esimerkiksi julkisella sektorilla ei terveydenhoitopalveluita pystytä rajaamaan tietylle ryhmälle, vaan asiakasryhmänä toimii koko kansa. (Ylikoski 1999, ) Metsäalalla kuten julkisella sektorillakin tiettyjä ryhmiä ei voi sulkea kaiken palvelun ulkopuolelle. Puumäristä huolimatta kaikkia myyjiä arvostetaan samalla tavalla. Segmentoinnilla tavoitellaan myynti- tai kannattavuustavoitteiden saavuttamista, ja metsäalalla ostotavoitteiden saavuttamista. Segmentoinnilla päästään eroon massamarkkinoinnista. (Lahtinen & Isoviita 1999, 120.) Metsäalan erikoisuutena on, että asiakkaita ovat tehtaat ja puunmyyjät. Metsäalalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana voitu puunmyyjät rajata helposti pinta-ala- ja myyntiverollisiin, johtuen verotustavan muutoskaudesta, joka päättyi vuoden 2005 loppuun. Yksi asiakasryhmien perusta voi olla myös suhde metsään, toisin sanoen asuuko puunmyyjä tilalla vai ei. Metsäliitto Osuuskunta voi myös jaotella puunmyyjiä sen perusteella ovatko he jäseniä vai ei tai onko heillä Metsäliiton kanssa Jespuukauppasopimus. Segmentointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Varmin keino on segmentoida asiakkaita perusteellisen markkinatutkimuksen perusteella, toki tämä on myös kallista. Toisaalta asiakkaat voidaan ryhmitellä pelkän intuition pohjalta, mutta riski epäonnistua on suuri ja markkinoinnin tulokset jäävät heikommiksi kuin jos ei olisi segmentoitu lainkaan. (Ylikoski 1999, ) Asiakkaita on nykyisin alettu ryhmitellä myös asiakassuhteen vaiheiden perusteella (Lahtinen & Isoviita 1999, 120). Esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunnalla puunmyyjistä osa on jäseniä ja osa Jes-myyjiä eli jäsenetusopimusmyyjiä, kun taas osa myyjistä ei ole sitoutunut Metsäliittoon mitenkään. 3.2 Segmentointiin vaikuttavat tekijät Lähtökohtana segmentoinnille ovat palveluita tai tuotteita käyttävien ominaisuudet. Näin luodaan yleiskuva, kuka ja millainen on potentiaalinen asiakas. Tutkimusten avulla selvitetään millaiset ovat myyjän tarpeet ja millaisia palveluita he arvostavat sekä heidän myyntikäyttäytymistään. Lisäksi selvitetään kuinka paljon potentiaalisia myyjiä kuuluu segmenttiin ja millaiset ovat heidän puunmyyntitarpeensa. Vasta tämän

12 8 jälkeen voidaan suorittaa segmentteihin jako. Segmentointi voidaan tehdä useiden eri tekijöiden perusteella, mutta tavallisia tekijöitä ovat potentiaalisten käyttäjien ominaisuudet, asiakkaiden palvelun käytöstä tavoittelemat hyödyt sekä palvelun käyttöön liittyvät tekijät. (Ylikoski 1999, 49.) Segmentoitaessa käytetään yleensä aina hyväksi demografisia tekijöitä, joita ovat kuluttajan sukupuoli, ikä, koulutus, tulot, perhesuhteet, perheen elämänvaihe, asuinpaikka jne. Edellä mainittuja kutsutaan potentiaalisten käyttäjien ominaisuuksiksi. Varsinkin palveluyritykset pyrkivät tarjoamaan palveluitaan tietyn alueen ihmisille ja asiakkaat ryhmitellään usein iän ja sukupuolen perusteella tarkempiin ryhmiin. Segmentoinnissa oleellista on usean tekijän samanaikainen käyttö. Potentiaalisten käyttäjien ominaisuuksia kuvaa myös elämäntyyli eli life-style, jolla tarkoitetaan miten kuluttaja elää. Elämäntyyli vaikuttaa siihen mitä tuotteita ja palveluita kuluttaja käyttää sekä niiden käytön ajankohtaan. (Ylikoski 1999, 49-51) Eräs ostoesimiehistä kertoi, että useat uinuvat jäsenet ovat vanhempia ja varakkaampia jäseniä, joilla kulut ovat melko pienet. Tämä saattaa olla syy miksi heillä ei ole ollut tarvetta tehdä puukauppoja tällä vuosituhannella. Kuluttajat käyttävät erilaisia palveluita siitä syystä, että niistä on heille jotakin hyötyä. Asiakkaan tavoitteleman hyödyn perusteella heitä voidaan ryhmitellä. Jotkin hakevat vain tiettyä hyötyä kuten laatua, taloudellisuutta tai hyvää palvelua, ja toiset hakevat useita hyötyjä yhtä aikaa. Kuitenkaan pelkkä hyötyjen tunnistaminen ei riitä, vaan on tiedettävä myös keitä erilaisia hyötyjä hakevat ihmiset ovat. Tällöin tunnistettuihin hyötyihin yhdistetään kuluttajia kuvaavat demografiset ja elämäntyylimuuttujat. (Ylikoski 1999, ) Metsäalalla palveluissa on eroja. Maanomistaja voi solmia yhtiön kanssa hoitosopimuksen, jolloin toimihenkilö hoitaa sopimuksesta riippuen puukaupalliset ja metsänhoidolliset asiat. Kolmas segmentointitekijöiden ryhmä liittyy palvelukäyttöön. Käyttökelpoisia segmentointitekijöitä ovat mm. palvelujen käytön määrä, käyttöhalukkuus, käyttöuseus, asiakasuskollisuus ja asennoituminen palveluun. Segmentointitekijänä voidaan metsäalalla käyttää myös esimerkiksi puunmyyntikykyä. Yhdistettäessä nämä kolme edellä mainittua tekijää saadaan kuva tiettyyn segmenttiin kuuluvasta tyypillisestä asiakkaasta ja kuten edellä on mainittu metsäalalla myös puunmyyjästä. (Ylikoski 1999, )

13 3.3 Segmentoinnin vaiheet ja hyödyt 9 Kun kaikki segmentointitekijät on kartoitettu (kuvio 1.), organisaation on tehtävä valinta mitä asiakasryhmiä se aikoo ruveta palvelemaan. Tässä vaiheessa organisaation tulisi myös miettiä kuinka se aikoo erottua muista. Kohderyhmien valintaa edeltää kiinnostavuuden arviointi, jolloin pohditaan organisaation tavoitteiden ja resurssien yhteensopivuutta ja segmenttien kasvu-, kannattavuus- ja kilpailunäkymiä. (Ylikoski 1999, 54.) Asiakasryhmien koon on oltava riittävän suuri, jotta niille olisi järkevää ryhtyä luomaan räätälöityjä palveluita. Ryhmät on myös pystyttävä tavoittamaan riittävän tehokkaasti. Tässä vaiheessa on ottava huomioon myös eettiset näkökohdat, varsinkin tämä koskee tilanteita joissa kohteena ovat vanhukset, lapset tai muut erikoisryhmät. (Ylikoski 1999, 56.) Tällaisia tilanteita toki metsäalalla tulee harvoin vastaan. Kuinka pitkälle segmentointi olisi vietävä, riippuu pelkästään organisaation tavoitteista ja voimavaroista. Segmentointi ei saa olla ristiriidassa tavoitteiden kanssa ja organisaation tulisi keskittyä niihin asiakasryhmien palvelemiseen, joihin sillä on paras osaaminen ja parhaat voimavarat. Eri ryhmien kiinnostavuutta arvioidessa saadaan selville myös ryhmien tärkeysjärjestys. Kiinnostavuuden arvioinnissa saattavat tulla esille myös ryhmät, joiden tarpeet eivät täysin tyydyty. Valinta tulisi kohdentaa alueisiin joilla ei ole runsaasti kilpailijoita tai joilla on tyydyttämätöntä kysyntää. (Ylikoski 1999, 56.)

14 10 KUVIO 1. Segmentoinnin vaihe kaavio (Lahtinen & Isoviita 2001, 95). Seuraava vaihe segmentoinnissa on asemointi. Asemoinnilla tarkoitetaan, että organisaatio kehittää palveluitaan erottuakseen kilpailijoistaan asiakkaiden silmissä. Asemointi toteutetaan asiakkaalle tärkeiden ominaisuuksien suhteen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi palvelun laatu, palvelun sujuvuus tai asianmukaiset toimitilat. Viestinnän ja palvelun avulla asiakkaalle syntyy tietty kuva palvelusta ja sen tuottajasta. Kuitenkin on huomioitava, että kilpailijoilla voi olla samat resurssit ja hyvät ominaisuudet, joten niiden avulla kilpaileminen ei onnistu. Tällöin voivat asiakkaalle vähemmän tärkeät tekijät antaa mahdollisuuden erottua massasta. Tällainen erilaistaminen onkin tapa erottua kilpailijoista. ( Ylikoski 1999, ) Eräs tapa, jolla Metsäliitto erona muihin on, että jäsenet voivat sijoittaa pääomiaan Osuuskuntaan ja saavat nykyisin sijoitukselleen paremman koron kuin pankkitileiltä. Aivan erityinen merkitys on luovalla ajattelulla, joka on tehokas keino nykyisin kun tilanteet muuttuvat nopeasti ja arvaamattomasti. Luovuus erilaisuuden perustana ja rajat ylittävä ajattelu ovat mitä suomalaisinta. Analyysi- ja suunnitteluvaltainen ajatte-

15 11 lu etenee suunnitellussa järjestyksessä ja pilkkoo maailmaa osiin sekä pohtii ja jahkailee, mutta toimiiko muuttuvan alan menestyjä näin. Ei, koska maailma hänen ympärillään muuttuu niin nopeasti, ettei sellaiseen ole aikaa. (Mannermaa 1993, ) Harvat yritykset pystyvät markkinoimaan ilman segmentointia. Onnistunut segmentointi mahdollistaa keskittymisen, jolloin yritys voi toimia kapasiteettinsa rajoissa. Onnistuneella segmentoinnilla voidaan säästää voimavaroja, kun yritys voi kohdentaa taloudelliset ja henkiset voimavaransa kannattaville tuote- ja markkina- alueille. Segmentointi onnistuessaan mahdollistaa myös edullisen panos-tuotos suhteen, kun yritys voi suunnitella oikean tuotteen tai palvelun oikealle asiakasryhmälle ja markkinoida sen tehokkaasti sekä edullisesti. Onnistunut segmentointi myös parantaa kannattavuutta ja mahdollistaa asiakaskeskeisen markkinointiajattelun toteuttamisen. (Lampikoski, Suvanto ja Vahvaselkä 1990, 99.) Metsäalan laajasta myyjäkunnasta johtuen on ja olisi syytä lisätä markkinointia eri kanavien kautta. Eri-ikäisiin ja tilanteissa oleviin myyjiin saadaan tällöin varmasti yhteys. 3.4 Asiakasrekisterit suoramarkkinoinnin ja segmentoinnin perustana Metsäliitto Osuuskunnan Sap-järjestelmässä on tiedot jäsenistä. Järjestelmästä löytyvät yhteystietojen lisäksi tilatiedot ja puunmyyntitiedot viime vuosilta. Järjestelmän avulla voidaan tehdä myös erilaisia segmentointeja omistajan sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. Myyjiä voidaan ryhmitellä myös tilakoon mukaan. Ikävä kyllä myyjiä ei voida enää jakaa pinta-ala- ja myyntiverollisiin, toteaa kontaktori Vesa Martikkala. Järjestelmä voi myös erotella jäsenet ja Jes-puukauppasopimuksen tehneet. Näiden tietojen avulla saadaan puunmyyjät ryhmiteltyä useisiin erilaisiin asiakasryhmiin, joille voidaan suunnata erilaisia palveluita tai markkinointia. (Martikkala 2006.) Sapin lisäksi Metsäliitossa on käytössä potentiaalisia puunmyyjiä sisältävä rekisteri Potti. Potin tiedot on kerätty erilaisissa markkinointi tapahtumien yhteydessä täytetyistä arvontalipukkeista (kuva 2), joihin on halutessaan voinut lisätä yhteydenottopyynnön tai -kiellon, ettei yhteystietoja saa käyttää markkinointi tarkoitukseen. Mikkelin piirillä Potin läpi käynti ja päivitys ovat toimistonhoitaja Riitta Auvisen ja ostoesimies Katja Tarvaisen vastuulla. Mielestäni on hyvä, että jokainen ostoesimies ottaisi itse

16 yhteyttä alueensa potentiaalisiin puunmyyjiin. Silloin jää yksi välikäsi pois. (Martikkala 2006.) 12 KUVA 2. Rullaati Rullaa tapahtuma Pieksämäellä.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Postiluukku on mieluinen i media Suoramainonnalla puhuttelet henkilökohtaisesti ja erotut joukosta aktivoit it asiakkaasi

Lisätiedot

Uudet kirjat raportti. Oma nimi

Uudet kirjat raportti. Oma nimi Uudet kirjat raportti Oma nimi 23.9.2014 Sisällys 1 Asiakassuhdemarkkinointi... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kohderyhmä... 1 1.3 Suoramarkkinointi... 1 1.4 Liittyminen... 1 2 Portfolioteoria... 1 2.1 Kirjakerhon

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ Mikä Puhelintarjonnan rajoituspalvelu eli Robinson- palvelu on? Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö Onnistu myynnissä Sisällysluettelo Alkusanat 1. Myynnin sisältö Myyntiä myyntiviestinnällä Myynnin perusmuodot Yrityksiin suuntautuva edustajamyynti Ovelta ovelle myynti Kotiesittelymyynti Verkostomarkkinointi

Lisätiedot

Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin.

Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin. Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Markkinointi-instituutti Pirjo Hallipelto pirjo.hallipelto@markinst.fi p. 040 7321 784 Faunatar Johanna Valo Liiketalouden perustutkinto,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Miksi digitaalinen suora? 1. Kustannustekijät 2. Kuluttajakäyttäytyminen 3. Nopeus 4. Kohdennettavuus (Lähde: Digibarometri-tutkimus 2009) Tärkein verkkokauppaan

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin.

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN ONNISTUNEITA TUOTETIEDUSTELUJA

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ/MARKKINOINTI Markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot:

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: A1. Yrityksen liikeidea 7 p Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: - yritys on verkkokauppa - yrityksen tarjoamat tuotteet liittyvät kodinsisustukseen,

Lisätiedot

2013 Asiakaspalvelun työvälineet. Cuuma Communications Oy

2013 Asiakaspalvelun työvälineet. Cuuma Communications Oy 2013 Asiakaspalvelun työvälineet Cuuma Communications Oy Ratkaisut kaikkiin tarpeisiin Päätelaitteet Laadukkaan asiakaspalvelun lähtökohtana on laadukas ääni ja helppokäyttöiset työkalut. 710 720 760 820

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

ZEF Arviointikone. Parhaat arvioinnin tulokset

ZEF Arviointikone. Parhaat arvioinnin tulokset ZEF Arviointikone Parhaat arvioinnin tulokset Valmiit sovellukset - Työyhteisön hyvinvointi - Asiakastyytyväisyys - Riskiarvioinnit - Laatuarvioinnit - Strategia-arvioinnit - Innovaatioarvioinnit - Mielipidevertailut

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

MelbaEasy. Esite 09Q1

MelbaEasy. Esite 09Q1 MelbaEasy Esite 09Q1 Sisällysluettelo MelbaEasy esittely...1 MelbaEasy perustoiminnot...2 Yritys- ja henkilörekisteri...2 Hakutoiminto...3 a)a)aktiviteettien hallinta...4 Raportit...5 MelbaEasy lisätoiminnot...9

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi?

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mitä teet ensimmäiseksi, kun etsit tietoa jostain asiasta? Luultavimmin Google- haun, etkä ole ainut: ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin käyttämään sähköisiä

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Käyttäjät ovat tyytyväisiä

Käyttäjät ovat tyytyväisiä ZEF Arviointikone Valmiit sovellukset - Työyhteisön hyvinvointi - Asiakastyytyväisyys - Riskiarvioinnit - Laatuarvioinnit - Strategia-arvioinnit - Innovaatioarvioinnit - Mielipidevertailut - Hankearvioinnit

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA

Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA TaikuriLaurila Rementor Maagisesti erottuva ja tehokas messumyynnin koulutuskokonaisuus

Lisätiedot

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009 Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita asiakaskokemusta k k kehittämällä Sanna Aalto 29.9.2009 09/16/2009 Asiakaskokemus Asiakaskokemuksen perustana yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot