Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Toukokuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Toukokuu 2006"

Transkriptio

1 Jukka Korhonen KONTAKTEISTA PUUKAUPPAA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jukka Korhonen Koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke Kontakteista puukauppaa Tiivistelmä Opinnäytteessä tutkittiin ostoesimiesten tyytyväisyyttä kontaktoritoimintaan ja sen kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksen kohteena olivat Metsäliitto Osuuskunnan Mikkelin- ja Lappeenrannanpiirin ostoesimiehet. Kaikkien heidän alueilla oli toimintaa jo kokeiltu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Kvalitatiivisella tutkimuksella tarkoitetaan haastatteluihin tai kokemukseen perustuvaa tutkimusta. Kvalitatiivista tutkimusta käytetään, kun haastateltavien lukumäärä on niin pieni, ettei määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen käyttö ole mahdollista. Haastattelujen perusteella kontaktoritoiminta koettiin toimivaksi. Toiminnan uutuudesta johtuen myös kehitettävää löytyi. Kuitenkin toiminnan toivottiin jatkuvan. Työssä ei tutkittu toiminnan tuloksellisuutta eikä asiakkaiden mielipiteitä. Opinnäytetyön osana on kontaktorin työohje, jonka tarkoitus on opastaa uutta kontaktoria Asiasanat (avainsanat) suoramarkkinointi, segmentointi, puheluhaastattelu, puukauppa Sivumäärä Kieli URN 23 s.+ liitteet 1 s. suomi URN:NBN:fi: mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyön mukana seuraa kontaktorin työohje.. Kokeilun uutuudesta johtuen opinnäytetyö on salainen vuoteen saakka. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäliitto Osuuskunta

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 29, 2006 Author Jukka Korhonen Degree programme Forestry Name of the bachelor's thesis From contacts to deals Abstract The bachelor s thesis was studied contactor activity which is a new way of Metsäliitto to serve their members. The research was started in Mikkeli in spring The practical part of the bachelor thesis was carried out in March 2006 by interviewing eleven purchase managers of Metsäliitto. The interviews were carried out by using interview forms. The aims of the interviewing were to find out the satisfaction to contactor activity and targets for development. On the basis of the interviews the contactor activity was found to be functioning well. Of course there was plenty of room for progress, because the activity is so new. However, purchase managers hoped that the activity can be continued. A part of the thesis is a contactor s working instructions. Its purpose is to guide the new contactor in his work. Subject headings, (keywords) direct marketing, segmentation, telephone interview, wood trade Pages Language URN 23 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:FI: Mamk-opinn Remarks, notes on appendices Contactor s working instructions follows with the bachelor s thesis. Because activity is so new, it is secret until the year May 29, Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by Metsäliitto Osuuskunta

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO HUOMIOITAVAA SUORAMARKKINOINNISSA Suoramainonta on tehokas tapa markkinoida Telemarkkinointi Telemarkkinointi osana suoramarkkinointia Puheluun valmistautuminen Soittaessa huomioitavia asioita SEGMENTOINTI PUUNHANKINNASSA Segmentoinnin perusta Segmentointiin vaikuttavat tekijät Segmentoinnin vaiheet ja hyödyt Asiakasrekisterit suoramarkkinoinnin ja segmentoinnin perustana TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET Ostoesimiesten ajatuksia ja jäsenten palautetta Tilakäynneistä Segmentoinnin kehitys Palaverit Ajatuksia ja kehittämisideoita POHDINTA Iän ja kontaktoritoiminnan onnistumisen vaikutus Tyytyväisyys ja kehittäminen Työohjeesta...22 LÄHTEET...24 LIITTEET...25

5 1 JOHDANTO 1 Työn lähtökohtana oli tuottaa työohje Metsäliitto Osuuskunnan keväällä 2005 aloitetusta kontaktoritoiminnasta. Työssä tutkitaan myös ostoesimiesten reaktioita toimintaan ja tyytyväisyyttä toimintatapoihin. Kontaktoritoiminnassa kontaktorilla tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa yhteyttä puunmyyjiin ja pyrkii sopimaan vierailuajan tilalle ostoesimiehen puolesta. Kontaktoritoiminta on uusi kokeiluasteella oleva tapa markkinoida puunhankintapalveluita. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Metsäliitosta ja saada aktivoitua uinuvia jäseniä puukauppaan. Tulevaisuudessa mahdollisesti kontaktoritoimintaa voidaan hyödyntää myös uusien jäsenien hankinnassa. Työssä kerrotaan mitä suoramarkkinointi on ja mitä sen toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon. Suoramarkkinoinnin lisäksi käsitellään lähemmin myös tele- eli puhelinmarkkinointia ja sen toteutusta. Viitekehyksessä käsitellään myös segmentointia ja sen toteutusta, lähinnä siltä kannalta, että jokainen ymmärtäisi mistä on kyse ja miksi asiakkaita on ryhmiteltävä. Työhön liittyy tutkimus, jossa puhelinhaastattelun avulla pyrittiin selvittämään ostoesimiesten ajatuksia ja kokemuksia toiminnasta. Maaliskuussa 2006 otin yhteyttä kahteentoista ostoesimieheen, joiden alueella kontaktoritoimintaa on kokeiltu. Yksi ostoesimiehistä ei halunnut osallistua haastatteluun, koska hänen alueellaan kokeilua oli lykätty myöhemmäksi. Muittenkin alueilla kontaktoritoiminta oli eri vaiheissa, kun se jossain oli jo saatu päätökseen niin, toisaalla sitä oltiin vasta aloittelemassa. Ostoesimiehet olivat Mikkelin ja Lappeenrannan piirien alueelta. Kaikkien alueella oli kontaktorina toiminut Vesa Martikkala Mikkelin piiriltä. Työhön liittyy oleellisena osana myös työohje, joka helpottaa ja opastaa uuden kontaktorin tutustumista aloittamaansa työhön. Työohje myös yhtenäistää toimintatavan, jotta se olisi koko maassa samankaltainen. Työohjeessa on myös kerrottu millainen tulisi kontaktorin työtilan olla ja mitä materiaalia hänellä tulisi olla käytettävissä. Liitteenä on myös puhelua koskeva suunnitelma Jukka Lahtisen ja Antti Isoviidan kirjasta Asiakaspalvelu ja markkinointi. Opinnäytetyön aiheena kontaktoritoiminta on haastava ja mielenkiintoinen, sillä siitä ei ole aiempaa kirjallista tai tutkimuksellista tietoa. Jäsenten kokemuksia toiminnasta on kartoitettu Tiina Liuskin ja Tanja Turusen opinnäytetyössä.

6 2 HUOMIOITAVAA SUORAMARKKINOINNISSA Suoramainonta on tehokas tapa markkinoida Markkinoinniksi kutsutaan organisoitua hyvän vaikutuksen antamista kanssaihmisille. Markkinointi on vuorovaikutuksen tietoista hallintaa, jonka avulla pyritään ymmärtämään markkinoita ja toimimaan markkinoilla oikein. (Ålander 1998, 16.) Suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, jossa tuotteita tai palveluita tarjotaan kuluttajille suoraan kotiin, työpaikalle tai muualla kuin yrityksen virallisella toimipaikalla. Suomessa perinteisiä suoramarkkinointituotteita ovat kirjat, lehdet ja ilmakuvat. Alkuinvestoinnit suoramarkkinoinnissa ovat erittäin pienet. Suoramyyjistä Suomessa yli 90 prosenttia tekee työtä sivutoimisesti. (Aavameri & Kiiskinen 2004, ) Suoramainonta on monipuolinen ja kustannuksiinsa nähden tehokas väline. Suoramainonta sopii yhtä hyvin organisaatiolle, jonka kohderyhmä on pieni kuin organisaation jonka kohderyhmä on koko kansa. Suoramainontaa voidaan käyttää kuluttajien lisäksi myös yrityksille. (Sigfridsson 1991, 19.) Suoramarkkinointi on markkinointikentässä erikoisuus, sillä se voidaan laskea markkinointitavaksi, -kanavaksi tai välineeksi. Ennen kaikkea suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan systemaattisen myynnin lisäksi muuhunkin palautteeseen pyrkivää markkinointia. Suoramarkkinoinnissa pyritään mahdollisimman suoraan ja yksilölliseen kontaktiin kohderyhmän kanssa ja pyydetään heiltä oman toiminnan kehittämiseen tähtäävää tietoa. (Ålander 1998, 16.) Suoramainonnassa tiettyjen alueiden tai kohderyhmien valinta on mahdollista ja se pienentää hukkaprosenttia. Kohderyhmille voidaan myös välittää erilaisia viestejä eri aikoina. Joustavuus ja nopeus ovatkin tämän tavan vahvuuksia. (Sigfridsson 1991, ) Suoramarkkinoinnissa periaatteessa kaikki on mitattavissa kuten heränneen kiinnostuksen määrä, toteutunut myynti, saadun palautteen määrä, kustannukset saatua palautetta ja kauppaa kohden ja niin edelleen. tämän vuoksi suoramarkkinointi on tiedontuottajana ylivertainen markkinointitapa. Sitä paitsi suoramarkkinointi tarjoaa mahdollisuuden hankkia haluttua tietoa kysymällä sitä suoraan. Näin suoramarkkinoinnin kautta saadaan faktojen rinnalle tärkeää ja hyödyllistä tietoa kohderyhmän arvoista, tottumuksista ja preferensseistä. (Ålander 1998, 16.)

7 3 Kaikkein merkittävin suoramarkkinoinnin tuottama etu on sen kumulatiivisuus. Systemaattisesti ja suunnitellen jatkuvasti toteutettu suoramarkkinointi tuottaa organisaatiolle asiakkaiden todellisuuteen perustuvaa tietoa, jota muilla ei ole. (Ålander 1998, 17.) Metsäalalla suoramarkkinointia on erilaisissa lehdissä julkaistut mainokset ja osoitteellista suoramarkkinointia on puunmyyjille lähetetyt kirjeet ja kanta-asiakas- tai Metsäliitto Osuuskunnan tapauksessa jäsenlehdet. Yksittäistä kirjettä tai lehteä ei kuitenkaan voida lukea suoramarkkinoinniksi, vaan se on ennemminkin prosessin alku. Minkään yksittäisen toimenpiteen tuloksista ei voida päätellä suoramarkkinoinnin toimivuutta kyseisellä toimialalla. Suoramarkkinoinnin toimivuutta voidaan arvioida vasta pitkäjännitteisen toiminnan myötä toisin sanoen entistä systemaattisempaa ja hallitumpaa tiedon hankintaa ja suunnitellumpaa hyödyntämistä. (Ålander 1998, 17.) Metsäliitto Osuuskunnan kontaktoritoiminnan yhteydessä on kuntien ulkopuolella asuville tilanomistajille lähetetty saatekirje, jossa kerrotaan maanomistajiin ottavan yhteyttä lomakauden aikana. Kontaktori Martikkala (2006) kertoo olevan tehokkaampaa markkinoida tilakäyntejä, kun ihmiset ovat muutenkin enemmän tiloillaan lomailemassa. 2.2 Telemarkkinointi Telemarkkinointi osana suoramarkkinointia Telemarkkinointi on osa suoramarkkinointia. Tapana se ei ole uusi, mutta viime vuosina sitä on alettu menestyksekkäästi käyttää myös business-to-business- myynnissä. Kontaktihinta telemarkkinoinnissa on melko korkea, mutta sitä voidaan käyttää työtaakan keventämiseen tai asiakaspotentiaalin haravointiin. Nykyisin välineen ymmärtäminen ja käyttö ovat lisääntyneet ja monet yritykset ovat erikoistuneet telemarkkinointiin. (Sigfridsson 1991, ) Puhelinmarkkinointi on yksi telemarkkinoinnin osa-alue. Puhelinmarkkinointi voidaan jakaa kahteen eri osaan, passiiviseen ja aktiiviseen. Passiivisessa puhelinmarkkinoinnissa asiakas ottaa yhteyttä markkinoijaan. Passiivinen markkinointi on kaksivaiheista. Puhelua edeltävässä vaiheessa asiakas aktivoidaan soittamaan. Puhelinmarkkinoijan työ alkaa, kun hän vastaa puhelimeen. Aktiivisessa puhelinmarkkinoijassa kontaktin

8 ottaja on palvelun tarjoaja. Hän ottaa yhteyttä rajattuun tai rajaamattomaan kohderyhmään. (Lahtinen & Isoviita 1999, 83. ) 4 Passiivinen puhelinmarkkinointi on ollut metsäalalla käytössä jo pitkän aikaa, sillä lähinnä puunmyyjät ovat ottaneet itse yhteyttä, kun heillä on ollut puunmyyntitarvetta. Lisäksi jotkut metsänhoitoyhdistykset ja UPM-Metsä ovat herätelleet uinuvia puunmyyjiä. Nykyisin puunmyynnin ja myyjien muuttumisesta johtuen on Metsäliitto Osuuskunta aloittanut Mikkelin piirillä keväällä 2005 kontaktorikokeilun, jossa hyödynnetään aktiivista puhelinmarkkinointia. Toisin sanoen markkinointihenkilö on ottanut yhteyttä puunmyyjiin ja tiedustellut heidän puunmyyntiaikeitaan ja pyrkinyt sopimaan alueen ostoesimiehelle tilakäynnin asianomaiselle tilalle. Kontaktorin olisi hyvä osallistua puhelinmarkkinointia valmentavalle kurssille. Siellä saa hyviä vihjeitä miten toimia ja kehittää itseään. Metsäliiton kaikki nykyisin toimivat kontaktorit (Kuva 1) ovat olleet tällaisella kurssilla ja kertoivat oppineensa siellä monia hyödyllisiä asioita. KUVA 1. Mikkelin piirin kontaktori Vesa Martikkala Puheluun valmistautuminen Osalle ihmisistä kynnys hoitaa asioita puhelimessa on suuri, vaikka soittaminen periaatteessa on yksinkertaista. Oikein käytettynä puhelin on tehokas ja nopea viestintävä-

9 5 line, mutta heikosti hyödynnettynä se voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Markkinoijan on valmistauduttava huolellisesti puheluun. Soittamisen ongelmia on, että osa ihmisistä pitää puhelimen soimista häiriönä ja ettei puhelimessa nähdä olosuhteita ja tilannetta, jossa asiakas on. Puhelimessa ei voida hyödyntää eleviestinnän etuja eikä voi tulkita asiakkaan eleitä. Puhelimessa on asiakkaan helpompi sanoa ei. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Koska puhelimessa ei voi harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nähdä asiakasta on soittajan muistettava, että kuulokkeen toisessa päässä on henkilö, eikä puhuta harjoiteltua myyntipuhetta vain itselle tai kuulokkeelle. Keskustelukumppani tulisi kuvitella eteensä ja puhua hänelle. Puhelimessa keskitytään puhumiseen ja äänellisten tehokeinojen käyttämiseen. Puhelimessa on käytettävä sanoja, jotka kumpikin ymmärtää samalla tavalla, ja on puhuttava muutenkin korostetun selvästi. Puhelin ei ole kokemattoman viestijän väline. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Ennen soittoa markkinoijan kannattaa listata asiakkaat, joille aikoo soittaa. Kannattavaa on myös asettaa itselle tavoitteet, kuinka monta soittoa hän aikoo soittaa ja montako tapaamista olisi pystyttävä sopimaan. Listasta on varmistettava, että on käytettävissä oikeat yhteystiedot ja asiakastiedot, onko asioinut aikaisemmin ja millä tavalla. Pöydälle varataan kalenteri, kyniä, paperia ja tiedot tuotteesta. Markkinoijan on vahvasti uskottava onnistumiseensa tavoitteessaan ja että soittoaika on sopivin asiakkaan ja oman tunnelman kannalta. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Soittaessa huomioitavia asioita Ääni on puhelinmarkkinoijan tärkein työväline, joten sen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Äänen tulisi kuulostaa myönteiseltä, kohteliaalta ja innostuneelta. Äänen voimakkuus, ääntämisen selkeys ja puheen sopiva nopeus asiakkaan ja tilanteen mukaan ovat hyviä tehokeinoja. Myös keskeisten sanojen toisto ja taukojen pitäminen sopivasti vaikuttavat tuloksiin. Puhelimessa on puhuttava tavanomaisella ja selvällä äänellä. Nimet ja numerot sekä puhelun aikana sovitut asiat on toistettava ja esimerkiksi kauppaa koskevat tiedot on syytä tarkistaa. Yleensä aloitteen puhelun lopettamisesta tekee soittaja. (Lahtinen & Isoviita 1999, )

10 6 Puheen epäselvyys johtuu usein veltosta ja huolimattomasta ääntämisestä. Lihasjännittymät synnyttävät taas liian kovan tai muutoin epämiellyttävän äänen. Pallean heikko tai taitamaton käyttö taas aiheuttaa heikon puheäänen. Lattea, väritön ja monotoninen ääni on yleensä vain piintynyt tottumus, kun taas korkea ääni on suurelta osin synnynnäinen ominaisuus. Suurin osa puheeseen ja äänenkäyttöön liittyvistä virheistä ja puutteista on korjattavissa. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Puhelimessa on vältettävä epätarkkoja ilmaisuja kuten esimerkiksi jos, ehkä, mahdollisesti, ja monimutkaisia sanoja ja lauseita sekä ammattisanastoa. Myös arkipäiväisten sanojen käyttö kuten mä tykkään, alatyylin ilmausten, voimasanojen käyttö ja asiakkaan kuulusteleminen puhelimessa herättävät kielteisiä reaktioita. Pahin virhe kuitenkin on unohtaa asiakkaan vastausten kuunteleminen, joka johtaa nopeasti puhelun lopettamiseen. Jokainen puhelu ja asiakas ovat erilaisia, eikä asiakas useimmiten osaa odottaa soittoa. Asiakkaalla voi olla muuta tekemistä ja mikä tahansa soitto häiritsee. Kokeneet puhelinmyyjät ovat havainneet, että asiakkaan äänestä kuultava hajamielisyys ja vastahakoisuus eivät aina tarkoita kiinnostuksen puutetta, vaan asiakas voi innostua, kun puhelinmyyjä jatkaa lannistumatta keskustelua. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) Lannistumattomuus onkin yksi puhelinmarkkinoijan tärkeimpiä ominaisuuksia, kuitenkaan markkinoija ei saa olla tyrkyttävä. Hänen on aistittava tilanne herkästi ja lopetettava puhelu. Toinen tärkeä asia, joka puhelinmarkkinoijan on tiedostettava, on selkeä näkemys ja tavoite puhelun sisällöstä, kulusta ja tavoitteista. Markkinoijalla on ennalta suunniteltu kaava puhelun kulusta, jota ei kuitenkaan tule noudattaa orjallisesti vaan soveltaen. (Lahtinen & Isoviita 1999, ) 3 SEGMENTOINTI PUUNHANKINNASSA 3.1 Segmentoinnin perusta Segmentoinnin eli markkinoiden lohkomisen tarkoituksena on jakaa asiakkaat ryhmiin, joiden tarpeet ovat riittävän yhtenäiset. Segmentoidessa pyritään eri ryhmille tuottamaan heidän tarpeiden mukaisia palveluita. Yritys voi rajautua palvelemaan vain jotain tiettyä asiakasryhmää tai voi palvella useita ryhmiä, jokaiselle ryhmälle raken-

11 7 netulla palvelupaketilla. Aina segmentointi ei ole mahdollista esimerkiksi julkisella sektorilla ei terveydenhoitopalveluita pystytä rajaamaan tietylle ryhmälle, vaan asiakasryhmänä toimii koko kansa. (Ylikoski 1999, ) Metsäalalla kuten julkisella sektorillakin tiettyjä ryhmiä ei voi sulkea kaiken palvelun ulkopuolelle. Puumäristä huolimatta kaikkia myyjiä arvostetaan samalla tavalla. Segmentoinnilla tavoitellaan myynti- tai kannattavuustavoitteiden saavuttamista, ja metsäalalla ostotavoitteiden saavuttamista. Segmentoinnilla päästään eroon massamarkkinoinnista. (Lahtinen & Isoviita 1999, 120.) Metsäalan erikoisuutena on, että asiakkaita ovat tehtaat ja puunmyyjät. Metsäalalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana voitu puunmyyjät rajata helposti pinta-ala- ja myyntiverollisiin, johtuen verotustavan muutoskaudesta, joka päättyi vuoden 2005 loppuun. Yksi asiakasryhmien perusta voi olla myös suhde metsään, toisin sanoen asuuko puunmyyjä tilalla vai ei. Metsäliitto Osuuskunta voi myös jaotella puunmyyjiä sen perusteella ovatko he jäseniä vai ei tai onko heillä Metsäliiton kanssa Jespuukauppasopimus. Segmentointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Varmin keino on segmentoida asiakkaita perusteellisen markkinatutkimuksen perusteella, toki tämä on myös kallista. Toisaalta asiakkaat voidaan ryhmitellä pelkän intuition pohjalta, mutta riski epäonnistua on suuri ja markkinoinnin tulokset jäävät heikommiksi kuin jos ei olisi segmentoitu lainkaan. (Ylikoski 1999, ) Asiakkaita on nykyisin alettu ryhmitellä myös asiakassuhteen vaiheiden perusteella (Lahtinen & Isoviita 1999, 120). Esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunnalla puunmyyjistä osa on jäseniä ja osa Jes-myyjiä eli jäsenetusopimusmyyjiä, kun taas osa myyjistä ei ole sitoutunut Metsäliittoon mitenkään. 3.2 Segmentointiin vaikuttavat tekijät Lähtökohtana segmentoinnille ovat palveluita tai tuotteita käyttävien ominaisuudet. Näin luodaan yleiskuva, kuka ja millainen on potentiaalinen asiakas. Tutkimusten avulla selvitetään millaiset ovat myyjän tarpeet ja millaisia palveluita he arvostavat sekä heidän myyntikäyttäytymistään. Lisäksi selvitetään kuinka paljon potentiaalisia myyjiä kuuluu segmenttiin ja millaiset ovat heidän puunmyyntitarpeensa. Vasta tämän

12 8 jälkeen voidaan suorittaa segmentteihin jako. Segmentointi voidaan tehdä useiden eri tekijöiden perusteella, mutta tavallisia tekijöitä ovat potentiaalisten käyttäjien ominaisuudet, asiakkaiden palvelun käytöstä tavoittelemat hyödyt sekä palvelun käyttöön liittyvät tekijät. (Ylikoski 1999, 49.) Segmentoitaessa käytetään yleensä aina hyväksi demografisia tekijöitä, joita ovat kuluttajan sukupuoli, ikä, koulutus, tulot, perhesuhteet, perheen elämänvaihe, asuinpaikka jne. Edellä mainittuja kutsutaan potentiaalisten käyttäjien ominaisuuksiksi. Varsinkin palveluyritykset pyrkivät tarjoamaan palveluitaan tietyn alueen ihmisille ja asiakkaat ryhmitellään usein iän ja sukupuolen perusteella tarkempiin ryhmiin. Segmentoinnissa oleellista on usean tekijän samanaikainen käyttö. Potentiaalisten käyttäjien ominaisuuksia kuvaa myös elämäntyyli eli life-style, jolla tarkoitetaan miten kuluttaja elää. Elämäntyyli vaikuttaa siihen mitä tuotteita ja palveluita kuluttaja käyttää sekä niiden käytön ajankohtaan. (Ylikoski 1999, 49-51) Eräs ostoesimiehistä kertoi, että useat uinuvat jäsenet ovat vanhempia ja varakkaampia jäseniä, joilla kulut ovat melko pienet. Tämä saattaa olla syy miksi heillä ei ole ollut tarvetta tehdä puukauppoja tällä vuosituhannella. Kuluttajat käyttävät erilaisia palveluita siitä syystä, että niistä on heille jotakin hyötyä. Asiakkaan tavoitteleman hyödyn perusteella heitä voidaan ryhmitellä. Jotkin hakevat vain tiettyä hyötyä kuten laatua, taloudellisuutta tai hyvää palvelua, ja toiset hakevat useita hyötyjä yhtä aikaa. Kuitenkaan pelkkä hyötyjen tunnistaminen ei riitä, vaan on tiedettävä myös keitä erilaisia hyötyjä hakevat ihmiset ovat. Tällöin tunnistettuihin hyötyihin yhdistetään kuluttajia kuvaavat demografiset ja elämäntyylimuuttujat. (Ylikoski 1999, ) Metsäalalla palveluissa on eroja. Maanomistaja voi solmia yhtiön kanssa hoitosopimuksen, jolloin toimihenkilö hoitaa sopimuksesta riippuen puukaupalliset ja metsänhoidolliset asiat. Kolmas segmentointitekijöiden ryhmä liittyy palvelukäyttöön. Käyttökelpoisia segmentointitekijöitä ovat mm. palvelujen käytön määrä, käyttöhalukkuus, käyttöuseus, asiakasuskollisuus ja asennoituminen palveluun. Segmentointitekijänä voidaan metsäalalla käyttää myös esimerkiksi puunmyyntikykyä. Yhdistettäessä nämä kolme edellä mainittua tekijää saadaan kuva tiettyyn segmenttiin kuuluvasta tyypillisestä asiakkaasta ja kuten edellä on mainittu metsäalalla myös puunmyyjästä. (Ylikoski 1999, )

13 3.3 Segmentoinnin vaiheet ja hyödyt 9 Kun kaikki segmentointitekijät on kartoitettu (kuvio 1.), organisaation on tehtävä valinta mitä asiakasryhmiä se aikoo ruveta palvelemaan. Tässä vaiheessa organisaation tulisi myös miettiä kuinka se aikoo erottua muista. Kohderyhmien valintaa edeltää kiinnostavuuden arviointi, jolloin pohditaan organisaation tavoitteiden ja resurssien yhteensopivuutta ja segmenttien kasvu-, kannattavuus- ja kilpailunäkymiä. (Ylikoski 1999, 54.) Asiakasryhmien koon on oltava riittävän suuri, jotta niille olisi järkevää ryhtyä luomaan räätälöityjä palveluita. Ryhmät on myös pystyttävä tavoittamaan riittävän tehokkaasti. Tässä vaiheessa on ottava huomioon myös eettiset näkökohdat, varsinkin tämä koskee tilanteita joissa kohteena ovat vanhukset, lapset tai muut erikoisryhmät. (Ylikoski 1999, 56.) Tällaisia tilanteita toki metsäalalla tulee harvoin vastaan. Kuinka pitkälle segmentointi olisi vietävä, riippuu pelkästään organisaation tavoitteista ja voimavaroista. Segmentointi ei saa olla ristiriidassa tavoitteiden kanssa ja organisaation tulisi keskittyä niihin asiakasryhmien palvelemiseen, joihin sillä on paras osaaminen ja parhaat voimavarat. Eri ryhmien kiinnostavuutta arvioidessa saadaan selville myös ryhmien tärkeysjärjestys. Kiinnostavuuden arvioinnissa saattavat tulla esille myös ryhmät, joiden tarpeet eivät täysin tyydyty. Valinta tulisi kohdentaa alueisiin joilla ei ole runsaasti kilpailijoita tai joilla on tyydyttämätöntä kysyntää. (Ylikoski 1999, 56.)

14 10 KUVIO 1. Segmentoinnin vaihe kaavio (Lahtinen & Isoviita 2001, 95). Seuraava vaihe segmentoinnissa on asemointi. Asemoinnilla tarkoitetaan, että organisaatio kehittää palveluitaan erottuakseen kilpailijoistaan asiakkaiden silmissä. Asemointi toteutetaan asiakkaalle tärkeiden ominaisuuksien suhteen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi palvelun laatu, palvelun sujuvuus tai asianmukaiset toimitilat. Viestinnän ja palvelun avulla asiakkaalle syntyy tietty kuva palvelusta ja sen tuottajasta. Kuitenkin on huomioitava, että kilpailijoilla voi olla samat resurssit ja hyvät ominaisuudet, joten niiden avulla kilpaileminen ei onnistu. Tällöin voivat asiakkaalle vähemmän tärkeät tekijät antaa mahdollisuuden erottua massasta. Tällainen erilaistaminen onkin tapa erottua kilpailijoista. ( Ylikoski 1999, ) Eräs tapa, jolla Metsäliitto erona muihin on, että jäsenet voivat sijoittaa pääomiaan Osuuskuntaan ja saavat nykyisin sijoitukselleen paremman koron kuin pankkitileiltä. Aivan erityinen merkitys on luovalla ajattelulla, joka on tehokas keino nykyisin kun tilanteet muuttuvat nopeasti ja arvaamattomasti. Luovuus erilaisuuden perustana ja rajat ylittävä ajattelu ovat mitä suomalaisinta. Analyysi- ja suunnitteluvaltainen ajatte-

15 11 lu etenee suunnitellussa järjestyksessä ja pilkkoo maailmaa osiin sekä pohtii ja jahkailee, mutta toimiiko muuttuvan alan menestyjä näin. Ei, koska maailma hänen ympärillään muuttuu niin nopeasti, ettei sellaiseen ole aikaa. (Mannermaa 1993, ) Harvat yritykset pystyvät markkinoimaan ilman segmentointia. Onnistunut segmentointi mahdollistaa keskittymisen, jolloin yritys voi toimia kapasiteettinsa rajoissa. Onnistuneella segmentoinnilla voidaan säästää voimavaroja, kun yritys voi kohdentaa taloudelliset ja henkiset voimavaransa kannattaville tuote- ja markkina- alueille. Segmentointi onnistuessaan mahdollistaa myös edullisen panos-tuotos suhteen, kun yritys voi suunnitella oikean tuotteen tai palvelun oikealle asiakasryhmälle ja markkinoida sen tehokkaasti sekä edullisesti. Onnistunut segmentointi myös parantaa kannattavuutta ja mahdollistaa asiakaskeskeisen markkinointiajattelun toteuttamisen. (Lampikoski, Suvanto ja Vahvaselkä 1990, 99.) Metsäalan laajasta myyjäkunnasta johtuen on ja olisi syytä lisätä markkinointia eri kanavien kautta. Eri-ikäisiin ja tilanteissa oleviin myyjiin saadaan tällöin varmasti yhteys. 3.4 Asiakasrekisterit suoramarkkinoinnin ja segmentoinnin perustana Metsäliitto Osuuskunnan Sap-järjestelmässä on tiedot jäsenistä. Järjestelmästä löytyvät yhteystietojen lisäksi tilatiedot ja puunmyyntitiedot viime vuosilta. Järjestelmän avulla voidaan tehdä myös erilaisia segmentointeja omistajan sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. Myyjiä voidaan ryhmitellä myös tilakoon mukaan. Ikävä kyllä myyjiä ei voida enää jakaa pinta-ala- ja myyntiverollisiin, toteaa kontaktori Vesa Martikkala. Järjestelmä voi myös erotella jäsenet ja Jes-puukauppasopimuksen tehneet. Näiden tietojen avulla saadaan puunmyyjät ryhmiteltyä useisiin erilaisiin asiakasryhmiin, joille voidaan suunnata erilaisia palveluita tai markkinointia. (Martikkala 2006.) Sapin lisäksi Metsäliitossa on käytössä potentiaalisia puunmyyjiä sisältävä rekisteri Potti. Potin tiedot on kerätty erilaisissa markkinointi tapahtumien yhteydessä täytetyistä arvontalipukkeista (kuva 2), joihin on halutessaan voinut lisätä yhteydenottopyynnön tai -kiellon, ettei yhteystietoja saa käyttää markkinointi tarkoitukseen. Mikkelin piirillä Potin läpi käynti ja päivitys ovat toimistonhoitaja Riitta Auvisen ja ostoesimies Katja Tarvaisen vastuulla. Mielestäni on hyvä, että jokainen ostoesimies ottaisi itse

16 yhteyttä alueensa potentiaalisiin puunmyyjiin. Silloin jää yksi välikäsi pois. (Martikkala 2006.) 12 KUVA 2. Rullaati Rullaa tapahtuma Pieksämäellä.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Keskiviikko4 Asiakastutkimuksien analyysi ja kiteytys. Jamk Innovointipäivät

Keskiviikko4 Asiakastutkimuksien analyysi ja kiteytys. Jamk Innovointipäivät Keskiviikko4 Asiakastutkimuksien analyysi ja kiteytys Jamk Innovointipäivät Asiakasymmärryksen kiteyttäminen Olemme tehneet juuri asiakastutkimuksia toimeksiantajan kuvaamissa kohderyhmissä ymmärtääksemme

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009 Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita asiakaskokemusta k k kehittämällä Sanna Aalto 29.9.2009 09/16/2009 Asiakaskokemus Asiakaskokemuksen perustana yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

Pikaopas kohti parempaa asiakkuudenhallintaa

Pikaopas kohti parempaa asiakkuudenhallintaa Pikaopas kohti parempaa asiakkuudenhallintaa CRM yksi tärkeimpiä työvälineitäsi Asiakkuudenhallinnan järjestelmä on yksi tärkeimmistä kasvavan yrityksen työvälineistä. Lyhenne CRM tulee sanoista Customer

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Conjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05

Conjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint-analyysi Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint: Taustaa 1 Conjoint-analyysi esiintyi ensimmäistä kertaa markkinatutkimuksessa 70-luvulla

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005 T-121.110 Laskari 9: Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet Kevät 2005 Vuorovaikutteinen prototyyppi Prototyypin vaatimuksena on vuorovaikutteisuus reagoi käyttäjän toimintoihin Prototyypin saa

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Miten päästä työhaastatteluun? Aseina hakemus, CV ja puhelin Näytä motivaatiosi! - Hakupapereissa: sanavalinnat, yleisvire tekstissä, käytä myönteisiä

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY KURSSIPLANNER OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY ASIANTUNTEMUS / ELÄMÄNKOKEMUS: Missä itse olet onnistunut, menestynyt tai mitä olet saavuttanut, missä olet erityisen hyvä (ja tiedät että kaikki

Lisätiedot

PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo

PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo 24.10.2016 15.3.2017 Mikä on PK-rekrykoulutus? PK-rekrykoulutusohjelma on jo 9 kertaa toteutettu projekti- ja kehitysosaamisen koulutusohjelma, jossa mukaan lähteneet PK-yritykset

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot