Jussi Koivuniemi. Pirkkala-forum Pirkkala 90 vuotta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Koivuniemi. Pirkkala-forum 3.5.2012. Pirkkala 90 vuotta"

Vilho Seppälä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jussi Koivuniemi Pirkkala-forum Pirkkala 90 vuotta

2 Pirkkalan maalaiskunnan synty 1867 kunnallinen itsehallinto (1865) siirsi maalliset tehtävät seurakunnalta kunnallishallinnolle Pirkkala kuului vuoteen 1870 saakka kahteen lääniin Kuntia syntyi lisää palvelut vähäisiä Ylöjärvi itsenäistyi 1869 syynä mm. pitkät etäisyydet 1865 Pirkkalassa oli 2898 asukasta (eteläpuolella 1051 ja pohjoispuolella 1847) Lähes kaikki saivat elantonsa maataloudesta Ankara alku nälkävuodet tappoivat noin 15 % väestöstä

3 Pirkkalankylää 1920-luvulla. Pirkkala-Seuran kotiseutuarkisto.

4 Pirkkala, Nokia ja esikaupunkialueet Teollisuus hajotti kuntakokonaisuuden 1869 Nokian puuhiomo käynnistyi ja 1904 kumitehdas Kunnan pohjoispuolelle kasvoi vahva tehdasyhdyskunta Pori-Tampere rautatien merkitys 1890-luvulla Tampereen asutus alkaa levittäytyä Pispalaan --- ns. Tampereen läntiset esikaupunkialueet Liikenteellisesti syrjässä oleva Pyhäjärven eteläpuoli jäi Pyhäjärven sahaa lukuun ottamatta ennalleen

5 Pirkkalan teollisuutyöntekijät vuonna 1915 Etelä-Pirkkala; 38 Esikaupunkialueet; 292 Nokia; 542

6 Pirkkalan väkiluku Esikaupunkialueet Nokia Etelä-Pirkkala

8 Eteläpuoli eriytyy kunnan painopiste siirtyy teollistumisen seurauksena Pyhäjärven pohjoispuolelle Vuosina Nokian väkiluku nelinkertaistui, esikaupunkialueiden lähes kaksikymmenkertaistui mutta Etelä- Pirkkalan vain kaksinkertaistui Vuonna 1871 eteläpuolella asui kolmasosa, vuonna 1915 enää 12 % kunnan väestöstä Rautatiekin keskitti toimintoja kunnan pohjoispuolelle Kunnan kokoukset pidettiin järven pohjoispuolella Pyhäjärven eteläpuoli jäi syrjään maatalousalueeksi Järvestä tuli nyt enemmän erottava tekijä Yhteiskunnallinen eriytyminen Nokialla elettiin tehtaan pillin tahdissa

9 Kunnan erisuuntainen kehitys jakautumisen syynä teollisuus- ja maatalous-pirkkala kunnallinen päätösvalta keskittyi pohjoispuolelle pappila eteläpuolella, kirkko pohjoispuolella kunnanvaltuusto 1907 ( valtuutetusta 5 oli kunnan eteläpuolelta) Eteläpuolella kaivattiin päätösvaltaa ei haluttu tehdasyhdyskuntien maksumiehiksi Pohjoispuolen tehdasyhteisöt koettiin vieraiksi Eteläpuolella valta oli veronmaksukyvyn mukaisesti talollisilla

11 Jako Seurakunnallinen jako ensin Asia oli ensin esillä Sankilan talolla pidetyssä kokouksessa Seurakuntajako hyväksyttiin elokuussa 1918 nimiksi Pirkkala ja Nokia Nokialla nimi ja omaisuudenjako hiersi asiasta valitettiin ja seurakuntien nimet muutettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaksi Seurakuntien toiminta alkoi toukokuussa 1921 Kunnallinen jako määräytyi seurakunnallisen jaon mukaan Etelä-Pirkkalan kunta 1922 Molemmat halusivat jakoa Etelä-Pirkkala sai kunnallisverokertymän mukaisesti runsaan 10 % kunnan omaisuudesta ja alueellaan olevan kiinteän omaisuuden Etelä-Pirkkalan väkiluku oli 12 % ja pinta-ala 35 % vanhasta pitäjästä

12 Pirkkalan vuonna 1921 valmistunut kirkko 1970-luvulla. Pekka Tarvonen. Pirkkalan kunta.

13 pieni maalaiskunta 1737 asukasta tyypillinen suomalainen maatalousyhteiskunta Pirkkalan kirkon sijainti kuvasi kunnan asutuksen luonnetta Yhteydet Tampereelle olivat löyhät asutus alkoi levitä Pirkkalan rajan tuntumaan Härmälään 1920-luvun jälkipuolella Pirkkala-nimi vuonna 1938, kun Nokian kauppalakysymys ja esikaupunkikysymys ratkaistiin Nokialaiset halusivat taas Pirkkala-nimen Valtioneuvosto ratkaisi asian eteläpuolen eduksi

14 Valtion lentokonetehdas ja lentokenttä Tampereelle Pirkkalan rajalle 1936 > Valmet > Cargotec Etelä-Pirkkala puolsi hanketta alue oli ollut vuoteen 1912 saakka Pirkkalaa Haikka ja Killo olivat lentokonetehtaalaisten alueita >>> valtio osti Haikasta 40 ha:n alueen 162 omakotitaloa varten Sodan jälkeen lentokonetehtaalaisten, rintamamiesten ja siirtoväen asuttaminen Kunnan painopiste siirtyi lähemmäksi Tampereen rajaa ja yhteys Tampereen elinkeinoelämään vahvistui jo vuonna 1960 lähes kaksi kolmasosaa pirkkalalaisista kävi töissä Tampereella Asukasluku alkoi nousta vuosina se kaksinkertaistui, Haikka oli selkeästi suurin taajama

15 Valmetin lentokonetehdas vuonna Aaro Kemppainen. (repro)

16 Valmet Perhelehti 3/1960.

17 Teollistuva Pirkkala Lentokonetehtaan vaikutus oli vahva Partolan Kenkätehdas Pyhäjärven Saha Oy lopetti 1950-luvulla Sotien jälkeen myös pk-teollisuutta Teollisuudesta jo 1930-luvun lopulla hallitseva elinkeino työpaikoista suuri osa Tampereella Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus oli 1980-luvun alussa Hämeen läänin pienin, 43 % Vuonna 1990 omavaraisuus oli 58 % Palvelut suurimmaksi elinkeinoksi ja kunta suurimmaksi työllistäjäksi

18 Lentokentästä tuli Pirkkalan vahvuus 1970-luvun lopulla Härmälän kentän laajentamisesta luovuttiin 1964 Yhteys Tampereeseen kasvoi (Tampereen lentokenttä) Rajasalmen silta yhdisti Nokian ja Pirkkalan 1974 Läntinen ohitustie 1983 Pirkkalan eristyneisyys päättyi Keskustan tieolot selkiytyivät 1970-luvulta lähtien 2000-luvulla Pirkkalan liikenteellinen asema oli loistava, mutta monet ohittivat huomaamattaan Pirkkalan Liikenneyhteyksien koheneminen liitti kuntaa tiiviimmin koko Tampereen seutukuntaan Antoi elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia

19 Tampere-Pirkkalan lentokenttä 1980-luvulla. Pirkkalan kunta.

20 Rajasalmen sillan rakennustyötä 1970-luvun alussa. Pirkkalan kunta.

21 prosenttia Pirkkalan väestö elinkeinon mukaan muut palvelut liikenne kauppa rakennus teollisuus maatalous

22 Kuntakeskus Suupalle jo vuonna 1922 Uusi kunnantalo 1964 Lakisääteiset opetus-, terveys- ja sosiaalipalvelut laajenivat voimakkaasti 1970-luvulta lähtien Peruskoulun kokeilukunta vuonna 1967 Lainoittajasta aktiiviseksi asutustoiminnan järjestäjäksi kaavoitus ja uusia taajamia Kerrostaloja 1960-luvun lopulta lähtien Loukonlahden aluerakennussopimus 1967 Palveluista Pirkkalan vahvuus ja mainosvaltti luvun kasvuhakuisuudessa Partolaan kauppakeskus keskustan uudistus

23 Kehittyvää Pirkkalaa 1970-luvulla. Koulukeskus ja kerrostaloja. Pirkkalan kunta.

24 Loukonlahtea 1970-luvulla. Etualalla on vuonna 1949 valmistunut Nuolialan koulu. Pekka Tarvonen. Pirkkalan kunta.

Pirkkalan rooli viihtyisänä ja turvallisena asuinkuntana Tampereen palvelujen kainalossa alkoi kehittyä 1970- luvulta lähtien Sama kehitys kuin muissakin Tampereen naapurikunnissa Teollisuuden

25 Pirkkalan rooli viihtyisänä ja turvallisena asuinkuntana Tampereen palvelujen kainalossa alkoi kehittyä luvulta lähtien Sama kehitys kuin muissakin Tampereen naapurikunnissa Teollisuuden rakennemuutos uhkasi pirkkalaisiakin, mutta Pirkkalasta tuli muun muassa uuden teknologian osaajien asuinpaikka Kurikan alue uuden kasvun hyvänä esimerkkinä Kasvukunnan ongelmat Nuori väestörakenne voimavarana Keskimääräistä hyvätuloisempaa väkeä, jopa eläkeläiset olivat Pirkkalassa maakunnan hyvätuloisimpia vuonna 2011

26 Pirkkalan väkiluku

27 Miksi Pirkkalaan muutettiin? Hyvä sijainti, imago, palvelut ja kaavoitus Tampereen kasvun turvaaja muiden kehyskuntien tavoin Tarjosi kaivattuja asuinpaikkoja Tampereella työssäkäyville jo 1930-luvun lopulta lähtien Kysyntää oli rauhallisista omakoti- ja rivitaloasunnoista Pirkkalasta käydään kehyskunnista eniten töissä Tampereella Kunta on kasvanut kiinni kaupunkiin

28 Kehyskunnilla menee liian hyvin vrt luvun alkupuolen esikaupunkiongelmat Kuntaliitoksia tehtiin aiemmin liitoskunnan huonon kunnon tai liiallisten rasitusten takia sotien jälkeen Tampere, Kangasala, Nokia ja Ylöjärvi ovat kasvaneet liitosten kautta Kuntien lisääntyneet tehtävät: liitokset vai yhteistyö Suurten keskusten lähiöiksi vai kaupunkiseudun toimivia lähikuntia? Kunnallisen demokratian kohtalo Pirkkala vuonna 2022?

Samankaltaiset tiedostot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli