KULTTUURIVIENNIN LIIKETOIMINTAMALLIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIVIENNIN LIIKETOIMINTAMALLIT"

Transkriptio

1 KULTTUURIVIENNIN LIIKETOIMINTAMALLIT Delicate Services Oy Markus Leikola Päivikki Leroux Toukokuu

2 TIIVISTELMÄ Delicate Services Oy teki Tekesin toimeksiannosta selvityksen suomalaisen kulttuuriviennin liiketoimintamalleista. Selvitys on osa Kauppa- ja teollisuusministeriön, Opetusministeriön ja Ulkoministeriön yhteistyötä suomalaisen kulttuuriviennin edistämiseksi. Selvityksen kohteena on kulttuuriviennin ammattimainen liiketoiminta ilman tiukkaa toimialarajausta. Selvityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kulttuuriviennin liiketoiminnan edistämiseksi. Kulttuuriviennin kasvun mahdollistaa alan kansainvälisen kaupan ja kuluttajakäyttäytymisen voimakas rakennemuutos, joka synnyttää mahdollisuuksia myös suomalaisille, kansainvälistyville yrityksille. Selvityksessä esitetään malli kulttuuriviennin evoluutiolle: kulttuuriviennin yritysten kansainvälistymisen edellytyksinä ovat alatoimialan identiteetin kehittyneisyys, liiketoimintakypsyys, markkinoiden tuntemus sekä ansaintalogiikkojen ja jakeluteiden olemassaolo. Selvityksen perusteella kulttuuriviennin edistämiseksi olisi tärkeää vahvistaa yritysten liiketoimintaosaamista ja lisätä kulttuurin toimijoiden kansainvälistämiskoulutusta sekä lyhyemmillä että pitemmillä koulutuskokonaisuuksilla sekä kasvattaa kansainvälistämisen parissa toimivien henkilöiden toimialatietämystä. Myös tuottaja- ja harjoittelijavaihtoa tulisi lisätä. Lisäksi tulisi kohentaa yritysten edellytyksiä luoda alun alkaen kansainvälisille markkinoille suunnattuja tuotteita ilman edeltävää kotimarkkinoiden myyntipohjaa. Eri alatoimialojen tulisi lisätä keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Avainasemassa tässä ovat alan toimijat ja heidän organisaationsa. Selvityksessä ehdotetaan filmikomission eli ulkomaisten kuvausten Suomeen hankkimista edistävän toimiston perustamista jatkoselvityksen pohjalta. Selvityksessä on mallinnettu yrityksille rakennettava yhden luukun koulutus- mentorointi-, rahoitus- ja markkinaselvitysmoduleista koostuva kaksivuotinen kansainvälistymis-palvelu. Ehdotukset eivät edellytä yhteiskunnalta suurta lisärahoitusta, vaan olemassa olevien keinojen käyttämistä koordinoidummin. Markkinoinnin ja myynnin keinovalikoimat vaihtelevat alatoimialoittain, mutta selvityksessä tähdennetään osuvien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöä. Puutteena nähdään se, että Suomessa on kulttuuriviennin alueella varsin vähän pk-yritysten kansainvälistymistä yleensä edistävää klusterinmuodostusta. Selvityksessä esitetään lukuisia esimerkkejä erilaisista kansainvälistymistavoista. Selvityksessä on benchmarkattu Ruotsin ja Ranskan kulttuurivientiä. Ruotsin menestystekijöitä ovat mm. kulttuurimyönteinen ja kansainvälinen asenneilmasto, tutkimus ja tilastointi, kulttuuriviennin esikuvat, aluekehityksen keinovalikoiman käyttö sekä suhteellisen isojen markkinointipanosten käyttö. Ranskan menestystekijöitä ovat julkisen vallan merkittävä taloudellinen ja moraali panostus, avaintoimialojen kypsyysaste, koulutusaste, yksittäiset henkilöt, tilastointi ja verkottuminen. Vaikka vain 12 Suomen kulttuuriviennin kärkiyrityksistä yltää miljoonaluokan vientiin, ne toimivat useilla eri alatoimialoilla, ja näin ollen pohja on lavea. Kärkiyritykset hallitsevat myös markkinoilla menestymistä edesauttavien monimediastrategioiden luomisen ja toteuttamisen, - 2 -

3 mutta niiden vientiorientaatio vaihtelee: 40 %:lla yrityksistä viennin osuus on yli 50 % liikevaihdosta, kolmanneksella taas alle 10 %. Avainsanat: kansainvälistyminen, vienti, kulttuuri, viihde, media, pk-yritykset, vienninedistäminen

4 SUMMARY Delicate Services Oy was commissioned by Finnish Funding Agency for Technology and Innovation TEKES to conduct a study of the business models of Finnish cultural exports. The study is a part of the joint governmental framework of the Ministry of Trade and Industry, Ministry of Education and Ministry for Foreign Affairs in promoting cultural exports. The scope of the study is the professional business of cultural exports with no strict definition of culture. The goal of the study was to find feasible measures for the advancement of cultural export business. The growth of cultural exports is enabled by a major change in the international trade and consumer behaviour in the field. A model for the evolution of cultural export is presented: prerequisites are the developmental stage of the identity of a sub-industry, maturity of business know-how, knowledge of markets and the existence of revenue logics and distribution channels. In order to strengthen the base for cultural exports it would be important to enhance the business skills of companies and increase both short and long term training of cultural operators in international business, as well as raise the industry know-how amongst internationalisation professionals. Exchange and opportunities of internships for producers, trainees and other personnel should be increased. There should also be more opportunities for companies to create products aimed to international markets without having to gather domestic sales revenue before going to international markets. Information exchange of best practices and developing co-operation between different subindustries is important. Key position holders here are the field actors and their organisations. It is also suggested, that a Finnish Film Commission should be founded. Companies should have a new programme of internationalising their operations, with a unified structure of training, mentoring, financing, market research and other associated modules. The recommendations do not require major additional investments from the government, but rather a more coordinated use of presently available instruments. The repertoire of marketing and sales tools varies from sub-industry to another, but it is important to use a correct and cost-efficient mix of the tools. A lack of the kind of cluster formation that usually enables SME s to internationalise their operations in the field of culture exports is a disadvantage in Finland. Several examples of various ways of internationalisation are presented. A benchmark study of Swedish and French cultural exports is included in the study. Success factors of Sweden include a culturally inclined and internationally favourable opinion climate, research and statistics, well-known examples of cultural export, usage of regional development, and considerable marketing investments. Success factors of France include significant financial and moral investment by the government, maturity level of key subindustries, level of education, personalities, statistics and networking

5 Although only a dozen companies exceed the level of 1 million euros of annual exports, the top companies represent a broad range of different sub-industries. The top enterprises also master multi-media strategies that facilitate success in the international market. Their export orientation varies, though: the top 40 % gain more than 50 % of their revenue from exports, the lowest 1/3 less than 10 %. Keywords: internationalising, export, culture, entertainment, media, SME, trade promotion

6 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 SUMMARY...4 SISÄLLYSLUETTELO...6 ESIPUHE TOIMEKSIANTO JA TEHTÄVÄNASETTELU SELVITYKSEN VIITEKEHYS KULTTUURIVIENNIN JA LÄHIKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY SUOMALAISEN KULTTUURIVIENNIN ONGELMAKOKONAISUUKSIEN TARKASTELUA KULTTUURITEOLLISUUDEN KANSAINVÄLISEN KAUPAN MURROS LIIKETOIMINTAMALLIEN RAKENNEMUUTOS VETURIALAT, MUUT ALATOIMIALAT JA MONIMEDIAKONSEPTIT KULTTUURITOIMIALAN KANSAINVÄLISEN KAUPAN RAKENNEMUUTOS KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMISEN MURROS BENCHMARKAUS VERROKKIMAISTA TAVOITE RUOTSI PIENI EUROOPPALAINEN MAA, JOKA TUNNISTAA VALTAVIRRAT Ruotsin kulttuurivienti Kehitystoimenpiteet Tulokset ja menestystekijät Asenneilmasto kulttuurimyönteinen ja kansainvälinen Tutkimus Esikuvat Aluekehitys Isot markkinointipanokset RANSKA SUURI EUROOPPALAINEN MAA, JOLLA KULTTUURIVIENNIN POLIITTINEN AGENDA Ranskan kulttuurivienti Kehitystoimenpiteet Tulokset ja menestystekijät Julkisen vallan panos taloudellisesti ja moraalisesti merkittävä Vanhimmat ja suurimmat alatoimialat myös merkittävimmät viejät Korkea koulutustaso koko toimialalla Laaja-alaiset avainhenkilöt innovaattoreina, liikemiehinä ja verkottajina Tilastointi perustana markkinatuntemukselle Verkottuminen KULTTUURIVIENNIN LIIKETOIMINNAN EVOLUUTIO SUOMESSA KULTTUURIVIENNIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE VIENTIKELPOISUUDEN RAKENTUMINEN MALLI KOKO TOIMIALAKENTÄLLE Alatoimialan identiteetin muodostuminen Alatoimialan kärkiyritysten liiketoimintakypsyyden saavuttaminen

7 4.2.3 Markkinatuntemuksen riittävän tason saavuttaminen Jakeluteiden ja ansaintalogiikoiden kypsyys ja kohtaaminen Kärkiyritysten sekä klusterien kansainvälistymisstrategioiden luominen Operatiiviset toimenpiteet kotimaassa ja ulkomailla KULTTUURIVIENNIN KÄRKIYRITYKSET SUOMALAISEN KULTTUURIVIENNIN RAKENNEPIIRTEITÄ KULTTUURIVIENNIN MÄÄRÄ SUOMESSA KULTTUURIVIENTI KANSANTALOUDESSA MARKKINOINNIN JA MYYNNIN PULLONKAULOJA MARKKINOINNIN JA MYYNNIN KÄSITTEELLINEN JA TOIMINNALLINEN EROTTAMINEN MARKKINOINNIN STRATEGIAVALINTOJA MYYNNIN STRATEGIAVALINTOJA TAPAHTUMAT PROMOOTION YTIMESSÄ: KOHTI TÄSMÄKEINOJEN VALIKOIMAA Festivaalit Festivaalien ja marketien yhdistelmätapahtumat Marketit ja messut Roadshowt Konferenssit Omat tapahtumat sekä delegaatioiden kutsumiset SUOMALAISEN KULTTUURIVIENNIN KLUSTERINRAKENNUKSEN ERITYISONGELMIA CASEJA INNOVATIIVISISTA KANSAINVÄLISTYMISTAVOISTA SULAKE: HABBO HOTEL VIRTUAALIYHTEISÖLLE VETOAPUA MEDIAPARTNEREILLA Ansaintalogiikka Partneristrategia Differoituminen ja positiointi Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehitys TERO SAARINEN COMPANY ESITTÄVÄLLE TAITEELLE LISÄANSAINTALOGIIKKOJA Ansaintalogiikka Differoituminen ja positiointi Partneristrategia Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehitys WSOY: SALAINEN AAPINEN VIENTIÄ PISA-TULOSTEN TUOTTEISTAMISELLA Ansaintalogiikka Differoituminen ja positiointi Partneristrategia Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehitys BLIND SPOT: JADESOTURI GENREN UUDISTAMISELLA LAAJA RAHOITUSPOHJA Ansaintalogiikka Differointi ja positiointi Partneristrategia Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehittäminen

8 6.5. EPIDEM ZOT: RED CAPS ISOMPIIN PROJEKTEIHIN PELKISTYMÄLLÄ KEHITYSYHTIÖKSI Ansaintalogiikka Differointi ja positiointi Partneristrategia Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehittäminen UNILUMI ARKTINEN SIJAINTI KILPAILUKYKYTEKIJÄNÄ Ansaintalogiikka Differointi ja positiointi Partneristrategia Uusien markkinoiden penetrointi Tuotanto ja tuoteportfolion kehittäminen SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET KULTTUURIVIENNIN EDELLYTYSTEN LUOMINEN JA VAHVISTAMINEN Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Koulutuksen kehittäminen Viennin kulttuurikoulutus Kulttuurin vientikoulutus Kansainvälisten koulutuspaikkojen lisääminen Kansainvälinen vaihto Harjoittelijavaihto Tuottaja- ja muu ammattilaisvaihto Tarvitaan enemmän kansainvälisille markkinoille suunnattuja tuotteita Tapahtumaosallistumisen ja -järjestämisen kehittäminen Verotuksen kehittäminen Suomi-kuvan tuotteistuksen kehittäminen KLUSTERIKEHITYKSEEN SUUNTAUTUVAT TÄSMÄTOIMENPITEET Alatoimialakohtaiset toimenpiteet Alatoimialojen välinen monenkeskinen yhteistyö Alatoimialojen välinen kahdenkeskinen yhteistyö Suuryritysten ympärille rakentuva toiminta Kehitysprojekti: Audiovisual Location Finland YKSITTÄISIIN YRITYKSIIN KOHDISTUVAT TÄSMÄTOIMENPITEET Pk-yritysten viennin kehittämisohjelma: mallinnetuksi toimintatavaksi LOPUKSI...99 KIRJALLISET LÄHTEET

9 Esipuhe Delicate Services Oy on Tekesin toimeksiannosta tehnyt Kulttuuriviennin liiketoimintamallien selvitysprojektin. Tarkastelun näkökulmana on Suomessa toimivien kulttuuritoimialojen ja kulttuurituotannon yritysten liiketoimintamahdollisuudet. Kulttuurivientiin liittyy paljon myyttejä perinteisimmillään luova toiminta ja liiketoiminta nähdään vastakkaisina ja niiden välinen ristiriita sovittamattomana. Totta on, että monista muista liiketoiminnan alueista poiketen kulttuurituotteiden ja palveluiden tarjonnalla voidaan vaikuttaa poikkeuksellisen paljon kysyntään, ja perusteellinenkaan markkinatutkimus ei kykene selvittämään kaikkia kysyntään vaikuttavia seikkoja, koska luovan toiminnan seurauksena syntyvät tuotteet ja palvelut ovat usein uusia ja poikkeuksellisia. Nekin vastaavat kyllä joihinkin tarpeisiin, mutta nämä ovat usein laajoja ja epämääräisesti hahmottuvia eipä kulttuuritoiminnan kentällä itselläänkään tulla koskaan pääsemään yksimielisyyteen siitä, mikä on taidetta, mikä viihdettä, mikä informaatiota ja mikä itseisarvoa, mikä on perustellusti liiketoimintaa kannattavaa tai kannattamatonta mikä taas sivistysyhteiskunnan keskeiseen tunnusmerkistöön kuuluvaa kulttuuriperintöä ja mikä molempia. Lisäksi lainsäätäjä sekä kulloinenkin yhteiskuntamoraali on aina kiinnostunut sisällön, vaikuttavuuden, lastensuojelun, yllyttämisen, irstauden, propagandan ja laajimmillaan hyvän maun, sanalla sanoen merkityksen, rajankäynnistä. Kulttuuritoiminnan rajat ylittävä alue, kulttuurivienti ei edes ole vain kaksijakoinen kenttä. Ei-kaupallisen, taiteellispainotteisen toiminnan ja liiketaloudellisesti hoidetun toiminnan ohella on vielä kolmaskin kenttä: taloudellisesti merkittävä, ei-liiketoiminnallinen osa-alue. Sama asia toisin sanoin: jos Leif Segerstam tai Esa-Pekka Salonen olisivat luonnollisten henkilöiden sijaan oikeushenkilöitä, molemmat sijoittuisivat tämän selvityksen kulttuuriviennin kärkiyritysten listalle vaivatta. Samaan aikaan kuitenkin kulttuurituotannon liiketoimintaan pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin liiketoimintaan samassa yhteiskunnassa. Iso osa kansainvälistymisen ja viennin ongelmista on yhteisiä muiden toimialojen kanssa, osa taas kulttuurin toimialakentälle ominaisia. Myyttejä tälläkin alueella liikkuu paljon, iso osa liittyen (toimialana nuoren) kulttuurituotannon kaupan esteisiin alkaen siitä, että suomalainen taide on liian halpaa, että se kävisi ulkomailla kaupaksi, tai että poliittisen eliitin kylmäkiskoisuus näkyy suoraan siinä, ettei suomalainen kulttuuri käy kaupaksi maailmalla (Vänskä 2006). Suomalainen kulttuuri käy kaupaksi ulkomailla jo nyt. Potentiaalia on kuitenkin paljon enempään, mutta sen saamiseksi käyttöön tarvitaan myyttien sijaan tietoa. Toivottavasti tämä selvitys edesauttaa ja helpottaa viennin tehostamisessa tarvittavaa systemaattista työtä. Selvitystyössä tarkasteltavia aiheita ovat: kansainvälisen liiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksien tarkastelu - 9 -

10 kulttuuritoimialojen ja kulttuurituotannon välilliset vaikutukset eri alojen innovaatioihin ja kansainväliseen liiketoimintaan kansainvälisen liiketoiminnan mallit ja ansaintalogiikat kansainvälisen liiketoiminnan vaatiman rahoituksen tarkastelu tuotteiden ja palveluiden kehityksen ja tuotteistuksen näkökulma kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen yhteistyön tarkastelu johtopäätökset ja ehdotukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on kartoittaa ne alueet, joissa suomalaisilla yrityksillä vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Selvityksessä pyritään löytämään ne kulttuuritoimialojen ja kulttuurituotannon liiketoiminta-alueet, joihin panostamalla voidaan edistää alan liiketoimintaa ja saada aikaan liikevaihdon kasvua. Työ on suoritettu lokakuun 2005 ja huhtikuun 2006 välisenä aikana. Työhön ovat osallistuneet asiakasvastuullisena konsulttina Markus Leikola ja avustavana konsulttina Päivikki Leroux Delicate Services Oy:n Pariisin toimistosta. Projektilla on ollut korvaamattomana tukenaan laajapohjainen ohjausryhmä: teknologiajohtaja Eero Silvennoinen (pj), Tekes, ohjelmajohtaja Irina Blomqvist, Culminatum Oy:n Digitaalisen median, sisällöntuotannon ja oppimispalveluiden osaamiskeskus, teknologia-asiantuntija Mari Isbom, Tekes, erityisavustaja Jyri Järvihaavisto, KTM, neuvotteleva virkamies Raila Kehälinna, KTM, neuvotteleva virkamies Hannele Koivunen, OpM, ylitarkastaja Petra Tarjanne, KTM, yksikön päällikkö Petri Tuomi-Nikula sekä UM yksikön päällikkö Paula Tuomikoski, OpM. Kiitos kaikille antoisista sekä monen- että kahdenvälisistä keskusteluista. Työn kuluessa on haastateltu lukuisia henkilöitä kotimaassa ja ulkomailla. Erityiset kiitokset ajankäytöstä ja arvokkaasta panoksesta seuraaville: toiminnanjohtaja Paulina Ahokas, Musex; ohjelmajohtaja Pirjo Airaksinen, Nelonen; toiminnanjohtaja Kai Amberla, Musiikin tiedotuskeskus; konsultti Timo Argillander, Digital Media Finland; erityisasiantuntija Kimmo Aulake, Opetusministeriö; toimitusjohtaja Iiris Autio, Tero Saarinen Company; päätoimittaja Sarah Baisley, Animation World Network; toiminnanjohtaja Mathieu Béjot, TVFI Television France International; toimitusjohtaja Carey Bohn, Mainstream Media Group; toiminnanjohtaja Pierre Carde, Lyon Game; projektipäällikkö Carin Daal, Konkurrens- och Kunskapsstiftelse; perustaja Jeff Greenfield, Green Tentacle; toiminnanjohtaja Marit Hohtokari, SATU; toimitusjohtaja Lauri Hyvärinen, Frozenbyte; tuottaja Jari Cyde Hyttinen, Provisual; tuottaja Tero Kaukomaa, Blind Spot; foreign rights manager Hanna Kjellberg, Otava; foreign rights manager Sirkku Klemola, WSOY; vanhempi tutkija Rauli Kohvakka, Tilastokeskus; toimitusjohtaja Juha Koivisto, Unilumi; toimitusjohtaja Pekka Korpela, Talvi; kansanedustaja Irina Krohn, SES; tuottaja Risto Kuulasmaa, Rabbit Films; kustannuspäällikkö Ritva Lantz, WSOY; senior vice president Jeremy Laws, Universal Studios; projektikoordinaattori Tuula Leinonen, Animaation kärkihanke; toimitusjohtaja Alex Lightman, Innofone; virkamiessihteeri Stefan Lindström, Ulkoministeriö; ohjelmamyyjä Seija Liuhto, Yle Export; päällikkö Päivi Moore, Yle Export; konsultti Panu Mustonen, HorizontalC; toimitusjohtaja Jouni Mykkänen, SES; media- attasea Vincent Nicolas, Ranskan suurlähetystö Helsingissä; toimitusjohtaja Jari

11 Pekka Rautamaa, Publicis Helsinki; vice president Paul Reinhardt, Global Inventures; luova johtaja Vesa Ristimäki, PopZoo; toimitusjohtaja Ken Rutkowski, Refresh IQ; asiantuntija Pernilla Rydmark, Vinnova; koulutuspäällikkö Marja-Liisa Sarkki, Fintra; johtaja Iris Schwank, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI; vanhempi partneri Andrea Shreeman, Mobile Magic Studios; projektipäällikkö Annika Sjöstrand, Svenska Exportrådet; toimitusjohtaja Timo Soininen, Sulake; koulutuspäällikkö Silja Suntola, Sibelius-Akatemia; apulaispääkonsuli Rene Söderman, Suomen Los Angelesin pääkonsulaatti; johtava konsultti Esa Tanskanen, Finpro; lehtori Päivi Tenhunen-Marttala, Stadia; perustaja Robert Tercek, Multimedia Networks; toimitusjohtaja Juha Tiihonen, Starcut; vastaava tuottaja Saku Tuominen, Broadcasters; kulttuuriviennin päällikkö Kirsi Tykkyläinen, SES; toimitusjohtaja Sinikka Virkkunen, MTL; toimitusjohtaja Tero Virtala, Red Lynx; pääkonsuli Manu Virtamo, pääkonsuli, Suomen Los Angelesin pääkonsulaatti; toimitusjohtaja Mikael Wahlforss, Epidem ZOT; toimitusjohtaja Per-Erik Wallin, Ruotsin Filmikomissio; CIMO-harjoittelija Johanna Weiste, Finpro France, asiantuntija Joe Wojdacz, Autodesk Media and Entertainment Division; konsernijohtaja Antti Öhrling, Contra. Työssä on käytetty hyväksi kulloinkin saatavilla olevia tilastoja, jos kohta alan tilastointi niin kotimaassa, ulkomailla kuin kansainvälisestikin on monesti vajavaista, puutteellista, päällekkäistä tai summittaista, ja ennen kaikkea riippuvaista kulloinkin käytetyistä määritelmistä. Tässä selvityksessä ei tilastotiedon käytön yhteydessä käydä läpi määritelmäperusteita juurikaan, vaan numeroiden funktio on antaa suuntaa: kertoa suuruusluokista ja kehitystrendeistä. Vastuu kaikista puutteellisuuksista ja virheistä numerotiedoissa on luonnollisesti vain selvityksen tekijöillä. Tämän raportin osana oleva kulttuurivientiyritysten taulukko (ks. 4.4.) on ensimmäinen laatuaan ja lähtökohtaisesti puutteellinen. Sen keskeinen tavoite on se, että se on ylipäätään olemassa. Erityiset kiitokset niille lukuisille kulttuurivientiyritysten toimitusjohtajille, talouspäälliköille ja tuntemattomaksi jääville tilitoimistoille, jotka ovat käyttäneet kymmeniä tunteja palkatonta työtä auttaakseen kartoittamaan kuka, miten ja kuinka paljon Suomesta oikein kulttuuria vie. Teidän työnne ansiosta meillä on käytössämme kansainvälisestikin ainutlaatuista dataa. Culminatum Oy on ilmoittanut hoitavansa taulukon täydentämisen ja ajan tasalla pitämisen, ja sen reaaliaikainen versio on nähtävissä Culminatumin internet-osoitteessa Helsingissä Markus Leikola Päivikki Leroux Delicate Services Oy

12 1. Toimeksianto ja tehtävänasettelu 1.1. Selvityksen viitekehys Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteinen Kulttuurivientihanke toimi ajalla Kulttuurivientihankkeen pohjalta on käynnistetty kulttuuriviennin kehittämisohjelman laatiminen sekä muita kulttuurivientiä kehittäviä toimenpiteitä, joista tämä selvitys on yksi. Kulttuurivientihanke toteutettiin avoimena prosessina, johon eri toimijat saattoivat osallistua verkossa. Kulttuurivientihankkeen selvitysmies Hannele Koivusen loppuraportti Onko kulttuurilla vientiä? toimenpide-ehdotuksineen luovutettiin ja kulttuurivienti oli aiheena opetusministeriön Kaukametsä -seminaarissa Kajaanissa Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö jatkoivat kulttuuriviennin kehittämistoimia käynnistääkseen hankeraportissa tehtyjen ehdotusten toimeenpanon. Opetusministeriön työjärjestysasetuksen muutoksella perustettiin kulttuurivientiyksikkö, jonka toiminta käynnistyi lukien. Yksikkö valmisteli syyskauden aikana kulttuuriviennin kehittämistoimenpidesuunnitelmat, jotka otettiin osaksi opetusministeriön vuoden 2006 tulossuunnitelmaa. Valtion vuoden 2005 talousarviossa kulttuurivientiin osoitetut määrärahat jaettiin. Yksi tuen saajista oli Music Export Finland, jolle myönnettiin avustusta tammikuussa 2006 järjestetyn kansainvälisen MIDEM-musiikkimessujen avajaisillan valmisteluihin. Hanketta tukivat myös kauppa- ja teollisuusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Kulttuurivientihankkeen ehdotuksiin liittyen opetusministeriössä laadittiin myös strategiset linjaukset Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tukemiseksi. Kulttuuriviennin kehittämisohjelmaa vuosille laaditaan poikkihallinnollisena yhteistyönä. Kulttuuriviennin kehittämisohjelman laatimiseksi on asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuina opetus-, ulkoasiain-, kauppa- ja teollisuus- sekä valtiovarainministeriöt ja MEK, Finpro ja TEKES. Työryhmän tavoitteena on työryhmän osapuolten välisen yhteistyön avulla tukea kulttuurin toimialan kehittymistä tasa-arvoiseksi vientialaksi muiden vientialojen joukkoon ja siten edistää toimialan työpaikkojen lisääntymistä ja liiketoiminnan ja -vaihdon vahvistumista. Kulttuuriviennin kehittämisohjelman lisäksi työryhmän tehtävänä on toimia ministeriöiden asiantuntijana kulttuurivientihankkeiden tukipäätöksiä tehtäessä, tehdä esitys kulttuuriviennin ohjaus- ja rahoitusperustaksi sekä valmistella kulttuuriviennin kansainvälisen vienninedistämisen ohjelma esiteltäväksi vuonna 2006 kauppa- ja teollisuusministeriön vientifoorumilla

13 Tätä selvitystyötä on tehty kiinteässä yhteistyössä Kulttuuriviennin kehittämisohjelman laatimisen kanssa. Kulttuuriviennin kehittämisohjelman laatimisen lisäksi tukiverkostotoimintaa kehitetään promovoimaan markkinakysynnän ulkopuolella olevia tuotteita, pyritään nostamaan kulttuuri- ja taidealan liiketalousosaamista ja edistetään kulttuurin matkailullista tuotteistusta tavoitteena taiteen ja kulttuurin alan työpaikkojen lisääntyminen ja vientitulojen kasvu ja Suomen kulttuurisen tunnettuuden lisääminen. Kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia on asetettu selvittämään työryhmä, jonka tavoitteena on ministeriöiden, Tilastokeskuksen ja muiden asianosaisten tahojen yhteistyön avulla kehittää yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana toimivan kulttuurin toimialan taloutta koskevan tilastollisen tiedon saatavuutta ja kattavuutta. Kulttuuriviennin kansallista tukiverkostoa ja palvelurakennetta kehittävä työryhmän tehtävänä on kehittää kulttuuriviennin tukiverkoston toimintatapoja ja eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä kulttuuriviennin palvelurakenteen muodostavaksi toimintamalliksi. Kaikista näistä ja vastaisista toimenpiteistä löytyy tietoa mm. Opetusministeriön wwwsivuilta Kulttuuriviennin ja lähikäsitteiden määrittely Alalla käytetään lukuisia rinnakkaisia ja päällekkäisiä käsitteitä, osittain johtuen erilaisista historiallisista perinteistä ja osittain johtuen eri käyttötarkoituksista. Kulttuuriviennin käsite liittyy kulttuurituotannon moninaiseen käsiteverkostoon ja sen voidaan arkipuheessa ajatella tarkoittavan kulttuurituotannon kaupallista vientiä muihin maihin (Koivunen 2004). Kulttuurin ja talouden suhde ja kulttuurivienti ovat ikivanhoja ilmiöitä, joita on eri aikoina kuvattu erilaisin käsittein. Laaja kulttuuritoiminnan käsite kattaa merkityssisältöihin perustuvan tuotannon eli periaatteessa koko inhimillisen sivistyksen. Kulttuuritoimialan käsite kattaa perinteisen taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luovasta teosta jakeluun saakka. Luovat toimialat on varsinkin anglosaksisella kielialueella esiintyvä kulttuuritoimialan rinnakkaiskäsite, joka käytännön luokituksissa lähenee usein rajaukseltaan tekijänoikeusteollisuuden käsitettä. Viihdeteollisuuden käsite syntyi 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltojen viihdeteollisuuden synnyn ja kasvun myötä. Erotuksena autonomisesta taiteesta kulttuuriteollisuus standardoi tuotteensa ja kulttuurista tulee kulutushyödyke. Kopioitavuuden kriteeriä ja sähköistä tuotantoa korostava lähestymistapa kattaa elokuvan, television, radion, kustannustoiminnan, äänilevyteollisuuden ja digitaalisen sisältötuotannon. Sisältötuotannon käsite on syntynyt 1990-luvulla ja sen perustana ovat informaatioteknologian mahdollistamat uudet tavat tuottaa, tallentaa ja levittää kulttuuria

14 digitaalisessa muodossa. Sisältötuotannon käsitteen myötä on syntynyt sisältöliiketoimialan käsite ja identiteetti. Tekijänoikeusteollisuuden käsite määritellään osana immateriaalioikeuksia (tekijänoikeudet, mallisuoja, tavaramerkki, patenttioikeudet) henkisen omaisuuden suojana jakelun säätelyn näkökulmasta. Elämysteollisuuden, elämystoimialojen, elämystalouden ja elämystuotannon käsitteet syntyivät 1990-luvulla kuvaamaan uutta itsensä toteuttamiseen ja kokemuksien kuluttamiseen pyrkivää elämäntapaa, joka ilmenee kulttuurihyödykkeiden kulutuksen kasvuna. Luovan tuotannon eri aloilla toimitaan erilaisilla liiketoimintamalleilla ja ansaintalogiikoilla. Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta ja tapaa, jolla liiketoimintaa harjoitetaan. Ansaintalogiikka eli ansaintamalli puolestaan on kuvaus siitä, kuka maksaa, mistä ja miksi. Tuote voidaan erilaistaa useisiin kanaviin, jolloin tähdätään brändin hyödyntämiseen ja usein saman konseptin tuotteita markkinoidaan toisistaan riippumatta. Sisällöt voidaan monistaa uusiin medioihin ja ne ovat usein samankaltaisia kaikissa medioissa. Ansaintalogiikka on kuitenkin mediakohtainen. Sisältökokonaisuus voidaan myös alun perin suunnitella monimediaympäristöön. Menestyvien sisältötuotteiden kohdalla trendinä on monimediamahdollisuuksien hyödyntäminen. Esimerkiksi kirjan ympärille voidaan rakentaa liiketoimintakokonaisuus: elokuva, tv-sarja, videot, äänilevy, lelut, vaatteet jne. (Koivunen 2004). Liiketoimintana kulttuurituotanto on tyypillisesti portfolioliiketoimintaa, eli eri tuotteiden kehittämiseen sitoutuvan suuren panoksen ja usein pitkähkön ajanjakson riskiä tasataan pitämällä laajaa tuotevalikoimaa yllä. Vastaavasti oikeuksien lisensointi tapahtuu välineittäin, maantieteellisten alueiden, käyttökertojen, ajanjaksojen jne. mukaan, jolloin myös hyödyntämis- ja ansaintajakso voi onnistuneella tuotteella tai palvelulla olla varsin pitkä. Uudet lisäansaintalogiikat edellyttävät usein merkittävää lisäkehityspanosta. Joillakin alatoimialoilla kehityspanoksen rahoittaa merkittäviltä osin jakelutie, jolloin puhutaan kustantajaliiketoiminnasta. Joskus taas jakelutien osa on toimia pikemminkin jakelijana eli levittäjänä, jonka rooli on markkinointi ja jakelu. Jos lisensointiperusteita on kymmeniä tai satoja erilaisia, on myös ansaintamalleja: esim. prosenttiosuus myyntihinnasta, kiinteä ennakkomaksu, kiinteä lisenssimaksu, maksu per aikayksikkö, maksu per loppukäyttäjien määrä, maksu per esityskertojen määrä, jne. Tässä selvityksessä kulttuurituotannon toimialarajauksiin ei ole haluttu ottaa tarkkaa kantaa, vaan on haluttu pitää viihde-, elämys-, sisältö- media- ja kulttuurituotannon koko kenttä mukana. Tästä käytetään nimitystä toimialakenttä, joka jakautuu puolestaan alatoimialoihin. Alatoimialoilla on tyypillisesti oma toimintalogiikkansa, joka voi vaihdella paljonkin alatoimialoittain. Tämän selvityksen puitteissa käytämme seuraavaa luokittelua 17 alatoimialaan: elokuva musiikki tanssi teatteri

15 tv radio aikakausilehdistö sanomalehdistö kirjankustannus mainonta tiedotus valokuva design elektroniset pelit mobiilisisällöt uusmedia graafinen suunnittelu Luokittelun perusta on välinelähtöinen, mutta ei puhtaaksiviljellysti. Yhden alatoimialan lopputuotteita voidaan käyttää myös komponentteina toisen tuotannossa (esim. animaatio ja musiikkia tv-tuotannossa). Alatoimialalle on usein tyypillistä yksi pääsääntöinen arvoketju, jos kohta näitä voi olla useimpiakin, mm. asiakasryhmän (kuluttajat vai yritykset) mukaan. Alatoimialalle vaadittava spesifi osaaminen on useimmiten toisenlaista kuin toisella alatoimialalla. Tuottajuuden ja kustantamisen osaamisvaatimukset sen sijaan ovat hyvin samankaltaisia koko toimialakentällä. Ruotsissa, jossa yläkäsitteenä käytetään elämysteollisuutta (upplevelseindustri) (Nielsén 2004) on toimialajaottelu suppeampi päätyen 13 alatoimialaan, mutta sen kattama kenttä vastaavasti laajempi. visuaaliset taiteet esittävät taiteet arkkitehtuuri design musiikki elämyksellinen oppiminen kirjallisuus elo- ja valokuva kulinaariset taiteet ja ateriat mainostaminen media muoti turismi Elämysteollisuuden määritelmä on Ruotsissa ihmiset ja liiketoiminta luovissa ammateissa päätarkoituksenaan luoda tai tuottaa elämyksiä eri muodoissaan (Upplevelseindustri 2004). Ranskassa kulttuuri- ja viestintäteollisuuteen (les industries culturelles et de communication) luetaan kirjallisuus, musiikki, lehdistö, elokuva, audiovisuaalisen alan

16 sekä multimedian tuotanto. Kulttuuri- ja viestintäteollisuus määritellään alana, joka tuottaa ja levittää teollisesti (ja laajalti) suuria määriä hyödykkeitä ja palveluita, ja joka käyttää jakelussa viestintäteknologiaa. Ranskan kulttuuriministeriö jakaa kulttuuriteollisuuden alatoimialoihin: kustannustoiminta audiovisuaalinen ala edellisiin olennaisesti liittyvät toimialat, kuten esimerkiksi mainonta. Koivusen (2004) käyttämä määritelmä kulttuuriviennin aloista on laaja: elokuva, klassinen musiikki, populaarimusiikki, eri musiikinlajit, kirjallisuus, kuvataide, muotoilu, arkkitehtuuri, käsi- ja taideteollisuus, käsityö, teatteri, tanssi, sirkus- ja estraditaide, digitaalinen mediataide ja -kulttuuri, radio- ja televisiotoiminta, peliteollisuus, kulttuuritapahtumat, kulttuuri- ja luontomatkailu sekä ruokakulttuuri. Kulttuurivienti koskee myös lastenkulttuuria ja kulttuurialan palvelukonsepteja kuten suomalaista kirjastokonseptia ja museosovelluksia sekä liikuntaa ja urheilua. Viennin määrittely ei nykypäivän kansainvälisessä liiketoiminnassa ole yksioikoista ja selkeätä. Kulttuurituotannossa on paljon alueita, joilla kansainvälisyys on automaattinen toimintatapa: esim. elokuvaa voidaan kuvata useassa eri maassa, sen tekijätiimi koostua eri kansallisuuksista osa työsuhteessa päätuottajaan, osa alihankintayhtiön kautta ja varsinainen tuotteen kokoonpano voi tapahtua virtuaalisen verkoston avulla internetin yli yhtä aikaa useassa maassa. Eri tekijänoikeuksien hallinnointi tekijänoikeuksien lisensointi on kuitenkin viime kädessä ansaintalogiikka voi olla hajautettu verotuksellisin ja muin perustein useaan eri maahan. Mikä osa tällaisesta tuotannosta silloin on vientiä? Viennin sijaan on yksinkertaisempaa puhua laajemmasta käsitteestä, kansainvälistyminen. Sillä käsitetään kaikkien eri liiketoiminnan ulottuvuuksien ja prosessin kansainvälistymistä, ei vain lopputuotteiden ja myytävien tai lisensoitavien hyödykkeiden ja oikeuksien siirtymistä rajan yli. Rakennettaessa kansallista kulttuurivientistrategiaa on kuitenkin tärkeää mitata panoksia ja tuotoksia. ja näin ollen on myös perusteltua puhua rajoitetummin kulttuuriviennistä, silloin kun arvoketjun tuotantoon painottuva alkupää on pääosin Suomessa ja/tai suomalaisessa omistuksessa. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa Suomalaisen kulttuuriviennin ongelmakokonaisuuksien tarkastelua Delicate Services on tehnyt v Culminatum Oy:n Digitaalisen median, sisällöntuotannon ja oppimispalvelujen osaamiskeskuksen strategiatyön yhteydessä käsitteellisen selvityksen sisällöntuotannon alan alatoimialoista sekä niiden kansainvälistymisproblematiikasta alatoimialoittain. Viitekehyksenä on käsitys, jonka mukaan kullakin alatoimialalla on omat spesifit haasteensa ja paradigman murroskohtansa kolmella pääalueella (tekniset, taloudellis-juridiset sekä käyttäjäkokemukseen ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät). Nämä määrittävät pitkälti sitä tapaa, jolla alatoimialan kansainvälistyminen toteutuu. Oheisessa taulukossa on kuvattu

17 tämän taustaolettaman ydinkohdat ryhmiteltynä useimpia alatoimialoja koskevien murrosten mukaan: Määrä Alatoimialat Teknol. innovaatiot 5 Pelit, Mobiilisisällöt, Uusmedia, Musiikki, Jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja standardeja Animaatio 3 Aikakauslehdistö, Sanomalehdistö, Suoramarkkinointi Hybridimedia 3 Aikakauslehdistö, Sanomalehdistö, Suoramarkkinointi Ilmoitusmateriaalin personointi Sosiaalisen kontekstin ja kulutuskäyttäytymisen murrokset Määrä Alatoimialat Kaupall.-juridiset innovaatiot 5 Radio, TV, Uusmedia, Elokuva, Musiikki P2P-netti-imurointi 4 TV, Uusmedia, Musiikki, Animaatio Tekijänoikeuksien hallinta 2 Pelit, Mobiilisisällöt Ansaintalogiikoiden kehittäminen 2 Sanomalehdet, Aikakauslehdet Liitteet, tuoteperheet Laajakaistan myötä kulutustavan muutos Elämänhallinnan kysyntä kasvaa Kilpailu ilmaisilla uutisilla Tietosuoja, rekisterien keräys & käyttö Yksilökokemuksesta yhteisöllisyyteen Kuva 1. Innovaatiot ja murrokset eri alatoimialoilla. Se, kuinka monella alatoimialalla ilmiö on havaittavissa, ei tietenkään ole eksakti mittari tarpeelle tai ilmiölle sinänsä, mutta alan puutteellisen tilastoinnin vuoksi tarkkoja vaikuttavuuksia on vaikea mitata. Ja vaikka kyse onkin sisällöntuotannon tarpeisiin laaditusta luokituksesta, sitä on varsin vaivatonta soveltaa myös kulttuurialalle. Luonnollisesti esittävän toiminnan liiketoiminnan ongelmat ovat osin erilaisia kuin digitaalisten tuotteiden liiketoiminnan. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että esittävän toiminnan liiketoiminnan volyymin rakentamisessa olennaista on tuotesyklin aikaansaaminen: ts. tallenteet ja oheistuotteet tarvitsevat tähtikulttia ja esittävää toimintaa sekä niihin kuuluvaa mediajulkisuutta keskeisenä osana markkinointimixiä. Vastaavasti taas iso osa digitaalisista tuotteista saa kantavuutta, mikäli siihen voidaan yhdistää tähtikultin rakentaminen, ja joillakin aloilla, kuten musiikissa, volyymin kasvattaminen yleismarkkinoilla on vaikeaa ellei mahdotonta ilman esittävän toiminnan perustaa (tietyillä erikoismarkkinoilla voidaan toimia muillakin tavoin). Kansainvälistymisskenaariot ja haasteet kuvattiin myös alatoimialoittain ja ryhmiteltiin useuden mukaan seuraavasti:

18 Toimiala Määrä Kv. skenaario - haasteet - ongelmat TV, Radio, Elokuva, Musiikki, Animaatio TV, Uusmedia, Mainonta, Yritysviestintä, Kirjankustannus Pelit (ml. simulaatiot), Elokuva, Musiikki, Animaatio 5 Kotim./ulkom. ohjelmiston osuudet 5 Luova työ vs. lokalisointi; 4 Pääsy jakeluteihin; Vientimarkkinointi TV, Pelit, Mobiilisisällöt 3 Suomal. tuotantoyhtiöiden omistus Aikakausilehdistö, Pelit, Mobiilisisällöt 3 Lisensointi; Mainonta, Yritysviestintä 2 Päätökset enemmän ulkomailla; TV 1 Formaattivienti; Aikakausilehdistö 1 Suomalaiset Baltiaan & Eurooppaan Mainonta 1 Suomalaisten kansainvälistyvien asiakkaiden mukana kv. asiakkuuksia Valokuva 1 Ulkomainen kilpailu tullut nopeasti sähköisinä kuvatoimistoina Kuva 2. Kansainvälistymisen ongelmakenttiä eri alatoimialoilla. Kulttuurivientiin sovellettuna kysymys viennistä ei ole irrallinen alatoimialan kansainvälistymiskehityksen koko kuvasta. Entistä suurempi osa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä on kokonaiskilpailukyvyn kehittämistä eikä yksinomaan vientiin suuntautuvaa toimintaa, sillä kansainväliseltä kilpailulta suojattuja aloja ei nykypäivän kotimarkkinoilla enää ole. Näin ollen perinteinen ajattelu riittävästä vahvuudesta kotimarkkinoilla ennen vientiin ryhtymistä pitää edelleen yhtenä lähtökohtana - paikkansa, mutta mittari ei ole kotimaisen toiminnan volyymi tai markkinaosuus, vaan kilpailukyky kotimaan markkinoilla toimivia kansainvälisiä toimijoita vastaan. Koivusen listaamat uhat ovat pitkälti ei-spesifejä Suomelle, vaan tyypillisiä pienille eurooppalaisille maille ja suuremmillekin. Näin ollen niiden torjunnassa voidaan hyötyä erityisesti benchmark-tutkimuksesta. Tässä selvityksessä käsitellään Ruotsin ja/tai Ranskan malleja, jotta saadaan erityyppisiä kokemuksia. Ruotsi on pienehkö, perifeerinen, ei-anglosaksinen maa, jossa on saavutettu hyviä tuloksia kulttuuriviennissä usealla alatoimialalla englanninkielisillä ja ylikansallisilla kulttuurikonsepteilla. Ranska taas on keskeinen, suuri ei-anglosaksinen maa, jossa vahva, protektionistinen kotimarkkinakulttuuri, jonka viennin pontimena ovat vahvat kansalliset, ranskalaiset kulttuurikonseptit. Selvitystyössä oli alun perin määrä keskittyä vain tiettyihin alatoimialoihin problematiikkaaluekeskeisen lähestymistavan pohjalta, jolloin tietyn problematiikkakokonaisuuden ongelmien ratkaisemista voidaan soveltaa usealle alatoimialalle, joilla tämä problematiikka esiintyy. Yllä olevasta taulukosta voidaan tällaisiksi problematiikoiksi johtaa

19 kotimaisen ohjelmiston osuudet, luova työ vs. lokalisointi, pääsy kv. jakeluteihin, lisensointi ja alatoimialoiksi johtaa tv, radio, musiikki, elokuva, animaatio, uusmedia, mainonta, yritysviestintä, kirjankustannus, pelit (ml. simulaatiot), mobiilisisällöt Alatoimialat eroavat toisistaan paljon sekä kuluttajasuhteen että arvoketjujensa osalta. Ne eroavat myös alatoimialan arvioidun koon perusteella: radiotoimialan taloudellinen merkitys on varsin vähäinen ja vientipotentiaali rajallinen, kun taas pelien, animaation ja mobiilisisältöjen alojen koko on arvioitu pieneksi, mutta potentiaali isoksi. Ei ole syytä vähätellä myöskään mainonnan ja yritysviestinnän alueita merkittävänä taloudellisen ja luovan potentiaalin generoijina, ja uhkien realisoituessa, vahvasti supistuvina alueina. Myös kirjankustannuksessa toimialan rakennemuutos on osoittanut elinvoimaista uutta kehitystoimintaa. Vaikka musiikilla ja elokuvalla on jo omat, hyvin vauhtiin päässeet vientiorganisaationsa ja strategiset suunnitelmansa, niin ne sisällytettiin varsin laajasti mukaan alun perin ajateltujen muiden potentiaalisten alueiden rinnalle: tv, animaatio, uusmedia, mainonta, yritysviestintä, kirjankustannus, pelit (ml. simulaatiot), mobiilisisällöt Ongelma-alueista yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen eteen tekee jo töitä KTM:n Sile-projekti, joten tällä selvitystyöllä on mielekästä keskittyä muihin näkökulmiin. Keskeisiksi näkökulmiksi valittiin: pääsy jakeluteihin tuotesyklien aikaansaaminen promootio, markkinointi, viestintä Public-private-partnershipien ja eri suomalaisten toimijoiden roolien suhteen pyritään konkreettiseen best practices tyyppiseen suositukseen. Benchmarkausta muihin maihin käytetään myös tässä hyväksi. 2. Kulttuuriteollisuuden kansainvälisen kaupan murros 2.1. Liiketoimintamallien rakennemuutos Kulttuuriteollisuudessa on käynnissä yksi nykyisenkaltaisen alan satavuotisen historian suurimmista murroksista. Tähän mennessä keskeisimmät ansaintalogiikat ovat olleet elokuvassa ja musiikissa sekä sittemmin peleissä yksittäisten elämysten myynti yleisölle fyysisten esineiden, tallenteiden muodossa. Teknologinen kehitys on vaikuttanut lähinnä elämyksen tekniseen laatuun: savikiekko korvautui LP-levyllä, joka väistyi CD-levyn tieltä, jota on syrjäyttämässä mp3-tiedosto. Elokuvan toimintamalli on ollut hyvin pitkälle lisensoinnin ajoituksen pilkkominen eri jakelukanavien kesken, aloittaen suurimmasta katselukokemuksen hinnasta (elokuvateatterissa), jonka jälkeen levitys on vapautettu maksullisiin tv-kanaviin ja vuokravideoihin, joita ovat seuranneet

20 vapaasti katsottavat tv-kanavat ja ostovideot joissa katsomiskokemuksesta saatava tulo katsojan katsomiskertaa kohti on kaikkein vähäisin. Esittävän taiteen tuotteistuksessa tallennemyynti on ollut keskeinen lisä live-esitysten tuottoihin, usein moninkertaistaen ne. Samaan aikaan useimmissa tapauksissa tallennemyynti vaatii tuekseen vähintään ajoittaista keikkailua, joilla yleisö voi saada joko välittömästi esim. musiikkielämyksiä tai vakuuttua artistin ajankohtaisuudesta esiintymisten synnyttämän julkisuuden kautta. Digitalisoituminen on luonnollisesti laskenut tallenteiden monistuskustannuksia samaan aikaan kun tallenteiden laatu on parantunut. Internet on mahdollistanut suorat jakelukanavat, ja markkinoiden ollessa vielä 2000-luvun alussa kehittymättömät, internet-jakelu olisi suurelta osin piratismin valtaamaa kansalaiset vaihtoivat tiedostoja keskenään tuottamatta kulttuuriteollisuudelle tekijänoikeustuottoja lainkaan. Erityisesti levy-yhtiöt, mutta myös elokuva- ja tv-yhtiöt menettivät suuria summia, kunnes luvun puolivälissä alkaa olla syntynyt tasapainotila hinnoittelulla, joka on sekä kuluttajien että tuottajien hyväksyttävissä. Myös tekijänoikeuksien lisensointijärjestelmät ovat kehittyneet uusien tarpeiden mukaisesti, jos kohta aukkopaikkoja on edelleenkin paljon. Piratismin kuitenkin katsotaan yleisesti vähentyneen ja internet-jakelusta on tullut kaupallisesti toimivat jakelutie. Uusimpana kehityspiirteenä ovat latenssiajat eri jakeluteiden väliltä katoamassa. Käännekohtana pidetään talvea 2005/2006, jolloin amerikkalaisen tv-sarjan Desperate Housewives (Täydelliset naiset) jaksot tulivat internet-myyntiin kahden dollarin kappalehintaan välittömästi sen jälkeen, kun jakso oli esitetty USA:ssa valtakunnallisella tv-kanavalla. Muut tv-yhtiöt siirtyivät hyvin nopeasti samaan käytäntöön suosikkisarjojensa kanssa kun aiemmin oli lähdetty siitä, että sarjan jaksot tuodaan (mainoksettomina) DVD-jakeluun vasta reilusti tuotantokauden jälkeen. Suora digitaalinen kuluttajakauppa on todellisuutta musiikki-, elokuva- ja tv-yhtiöille, jotka ovat monenlaisten uusien haasteiden edessä: perinteisen jakelutien sijaan jakelutie koko kuluttajabisneksen hoitoineen ja asiakaspalveluprosesseineen on omissa käsissä. Toisaalta perinteiset ansaintalogiikat ovat jatkuvasti olleet alamäessä: internetpiratismi söi tallennemyyntiä, internetin kasvava osuus kuluttajien vapaa-ajasta sekä internetmainonta söivät tv-yhtiöiden mainostuloa. Tässä tilanteessa isot kansainväliset toimijat ovat pakotettuja etismään uutta, koska liiketoiminnan jatkaminen vanhaan malliin ei tuota enää samalla tavoin kuin aiemmin. Uuden etsintä näkyy mm. luovien sisältöjen etsimisenä aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Esim. eurooppalaiset tv-formaattiyhtiöt ovat murtautuneet amerikkalaiselle markkinalle ensimmäistä kertaa television keksimisen jälkeen. Elokuvien tuottajat hakevat vaihtoehtoisia, kustannustehokkaampia ja luovempia ratkaisuja perinteisten toimintatapojen ja -ympäristöjen ulkopuolelta eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Elokuvassa uusseelantilaisen Peter Jacksonin ohjaama Sormusten herra -trilogia synnytti Uuteen-Seelantiin kokonaisen elokuva-alan vientivetoisen alihankintaklusterin. Jälkikäsittelytöitä voidaan hajauttaa internetin avulla siihen maapallon kolkkaan, jossa oikea hinta ja laatu ovat saatavissa. Hollywoodissa on

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto Musiikin streaming-palvelut Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto 2 3 Digitaalinen vallankumous: median kulutustottumukset muuttuvat, bisnesmallit seuraavat perässä Nousussa 1. Av-streaming-palvelut:

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012 Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

@juhojokinen. fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi

@juhojokinen. fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi @juhojokinen fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi Agenda Maailma muuttuu Uusi tapa johtaa Viestintä Työkalut Kanavat Seurattavat Oma sisältö Päivittäinen prosessi https://www.youtube.com/watch?v=slhqzxv_tzu

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipää ja Lähiruokaa - toimialapäivä Säätytalo, Helsinki 8.12.2015 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot