Pusan Pulinat LAPPEENRANNAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI 1/2003

Transkriptio

1 Pusan Pulinat LAPPEENRANNAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI 1/2003 Tässä lehdessä: Vuden 2003 hallituksen jäsenet:... 2 Arvisa Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistys ry:n jäsen... 2 Nyt n linnunpönttöjen aika!... 3 Millainen n hyvä linnunpönttö?... 3 Timintakalenteri... 4 Kasvikerhn timinta jatkuu ensi kesänä... 6 Maailman vesipäivä makeanveden vunna Sutu-/purjehdusretket Laatkalla vunna Sutureitit 2003:... 8

2 Lappeenrannan Seudun Lunnnsujeluyhdistys ry Saimaan lunnnsujelukeskus Katariinantri 6, LAPPEENRANTA Puh , fax Tämän lehden timitti Tea Heikkinen Pusan Pulinat 1/ Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistys n Sumen Lunnnsujeluliitn paikallisyhdistys. Se kuuluu Etelä-Karjalan lunnnsujelupiiriin. Yhdistys ja piiri ylläpitävät Lunnnsujelukeskusta timipaikkanaan. Vuden 2003 hallituksen jäsenet: Puheenjhtaja: Raija Aura puh Varapuheenjhtaja: Marjaana Närhi puh Sihteeri: Leena Sallinen puh Taludenhitaja: Muut jäsenet: Tea Heikkinen Ritva Grundberg, Pekka Jkinen, Mirja Likala, Olle Sipari ja Tim-Pekka Veijnen Arvisa Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistys ry:n jäsen Kva ja kmea talvi alkaa lla takanapäin. Tivttavasti niin lunt kuin ihmisetkin selvisivät vähin vauriin sen ankarasta pakkaskaudesta. Nyt n sitten vastapainksi päästy nautiskelemaan mainiista ulkilukeleistä ja lintujen lisääntyvästä sirkutuksesta: kevättä n ilmassa! Yhdistyksellä li viime vunna vilkas timintavusi ja aika paljn hjelmaa n tarjlla kevätkaudenkin timintakalenterissa. Osallistukaa tilaisuuksiin ja ihmetelkää kevään tula ja nauttikaa lunnsta milla retkillänne. Kevätaurinkisin terveisin Hallitus

3 Pusan Pulinat 1/ Nyt n linnunpönttöjen aika! Metsissä ei le tarpeeksi pesäpaikkja klpesijöille ja siksi mnet lintulajit vat riippuvaisia linnunpöntöistä. Lintukantjen säilymisellekin se n tärkeää. Sijittamalla pesäpönttöjä pihapiiriin saamme nauttia linnunlaulusta ja puutarhatuhlaisille löytyy hävittäjiä. Talitiaiset, sinitiaiset, kirjsiept ja leppälinnut pesivät mielellään pihapiirissä. Metsään vi viedä pikkulinnun pönttöjen lisäksi myös pöllön pönttöjä. Pöllöt pitävät myyrät ja hiiret kurissa. Pikkulinnut syövät puita vaivaavia tuhhyönteisiä, kuten pistiäistentukkia. On tärkeätä tyhjentää pesäpöntöt edelliskesän pesimistarvikkeista, kska useimmat linnut eivät saa itse siivta pönttöjä. Tyhjentämällä vanhat pesätarvikkeet saadaan niissä majailevat, lintuja kiusaavat kirput pis pöntöstä. Paras tyhjennysaika n syksy tai talvi. Pakkasella tyhjennettäessä kirput eivät pääse puremaan ihmistäkään. Pesästä pistetut edelliskesän pesimistarvikkeet kannattaa hävittää plttamalla. Millainen n hyvä linnunpönttö? Seinien lisi ltava mielellään n. 2,5 cm paksut. Tee pönttö raakalaudasta tai pyöreästä puusta kairaamalla. Ei muvista eikä vanerista. Pönttö tehdään valn ja veden pitäväksi, mutta pönttöön jutuneen veden lisi kuitenkin päästävä phjan kautta pis. Puhdistuksen helpttamiseksi jk katn tai phjan n hyvä lla avattava Lentaukn suhteen linnut vat tarkkja. Spivia lentaukkja kirjsiepille ja sinitiaisille 2,6 2,8 cm talitiaisille 2,8 3,2 cm kttaraisille, varpuspöllöille ja liit-raville 4,5 5 cm helmipöllöille ja leppälinnuille 7 10 cm telkille cm viirupöllölle 17 cm Linnunpönttöjä vi valmistaa myös sellaisille lintulajeille, jtka eivät pesi tavanmaisesti rakennetussa pöntössä. Esimerkiksi puukiipijän pönttö valmistuu kahdesta, surakulmaan liitetystä laudasta (jista tisen ulkreunaan n kverrettu pieni, puukiipijän mentävä aukk), klmin mutisesta phjakappaleesta ja katsta ja se kiinnitetään puun runkn niin, että puun runk n pöntön klmas sivu. Puukiipijä pujahtaa pönttöön rungn kyljestä. - Harmaasiepp pulestaan susii avmallia: sivuseinät, takaseinä, phja ja katt, mutta etuseinäksi alareunaan kiinnitettu matala seinämä. Sijita valmiit pöntöt puihin tai ksanhankaan metallilangalla tai köydellä niin, ettei lanka kurista puuta. Pönttöjä ei pidä naulata puihin! Tarkista pönttöä siivtessasi myös pöntön kunt ja kiinnitys! Nyt n Lunnnsujelukeskuksessa paljn pönttöjä myynnissä. Hae pian masi!!

4 Pusan Pulinat 1/ MAALISKUU Ti kl Timintakalenteri Suuri nrppailta Lappeenranta-salissa Yleisötilaisuus, jnka hjelmassa n fil. tri Ilkka Kivistn esitelmä, musiikkiesityksiä, luntkuvaesityksiä ja kululaisten nrppa-aiheista taidetta. Tilaisuuden järjestää Saimaan Nrppaklubi. Se n viime vunna perustettu yhdistys, jnka tarkituksena n saimaannrpan hyvinvinnin lisääminen ja nrppatiedn levittäminen. T kl Kuvailta Saimaan lunnnsujelukeskuksessa (Katariinantri 6, Linnitus) Lunnnsujeluyhdistyksen jäsenilta, jssa lappeenrantalainen luntharrastaja ja -kuvaaja Anter Phjnen näyttää diakuvia Etelä-Amerikan lunnsta. La Maailman vesipäivä Jäsenille muistutetaan tästä teemapäivästä ja myös teema-vudesta: YK n julistanut vuden 2003 makean veden vudeksi. HUHTIKUU Ma 7. su Vesi-aiheinen näyttely Lappeenrannan maakuntakirjastssa (pääkirjastn lainaussast) Nuukuus- ja ympäristönsujeluviikn näyttely, jssa kerrtaan vedestä teemavuden kunniaksi. T kl Etelä-Karjalan lunnnsujelupiirin kevätvusikkus lunnnsujelukeskuksessa. Kkus alkaa kl ja sen jälkeen kl alkaen kuvailta: luntharrastaja ja -kuvaaja Hannu Siitnen Parikkalasta näyttää diakuvia ktipulensa lunnsta. Ma kl 8.00 Opastettu linturetki Tisen pääsiäispäivän j perinteinen linturetki, jnka järjestää Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Kkntuminen kl 8.00 Maakuntakirjastn pihalle (Vapaudenaukin puleisen parkkipaikan laitaan), jsta lähdetään kimppakyydeillä Lappeenrannan lintukhteille EKLYn ppaiden jhdlla.

5 Pusan Pulinat 1/ Ke kl Repvesi-ilta Sammnlahden kulun auditrissa Tunnettu kymenlaakslainen luntkuvaaja Lassi Kujala näyttää kuvia Repveden kansallispuiststa, jka n perustettu tämän vuden alussa. Repvedellä n erämainen lunt, jylhät maisemat ja kirkkaat vesistöt. Lassi Kujana n kuvillaan ja sanillaan edistänyt Repveden sujelua j parinkymmenen vuden ajan. TOUKOKUU Tukkuun alkuun n alustavasti suunniteltu siivustalkita Pappilan pelllle yhteistyössä Lappeen seurakunnan ja ktiseutuyhdistyksen kanssa. Tarkempi ajankhta kerrtaan lähempänä. La kl 7.00 Linturetki Haapajärvelle Lunnnsujeluyhdistyksen jäsenretki, jlle kkntuminen n kl 7.00 Lunnnsujelukeskuksen edessä. Lähdetään kimppakyydein tarkkailemaan Lappeenrannan Haapajärven lintujen kevättä. Haapajärven lintutrnille vi tulla myös suraan. Perillä laavu ja mahdllisuus makkaranpaistn. La 17.5.kl Päivä Linnituksessa tapahtuma Linnituksen yritykset ja yhteisöt pitävät vensa avinna ja järjestävät kaikenlaista hjelmaa. Lunnnsujelukeskus n myös mukana tapahtumassa. KESÄKUU Kesäkuun tapahtumista ei le vielä tarkkaa aikataulua. Alustavasti tiedssa: t 5.6. Maailman ympäristöpäivänä hjattu retki, la Etelä-Karjalan lunnnsujelupiirin järjestämä kasvivärjäyskurssi ja su kasviretki Lunnn kukkien päivänä. Tapahtumista kerrtaan lähempänä tarkemmin Lunnnsujelijalehdessä ja Lappeenrannan lehdissä ja Etelä-Karjalan alueradissa.

6 Pusan Pulinat 1/ Kasvikerhn timinta jatkuu ensi kesänä Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistyksen sujiin perustettiin viime vunna kasvikerh nimeltä Kukkien Ystävät. Kerhn tarkituksena li kta kasveista kiinnstuneita luntharrastajia retkeilemään Lappeenrannan seudun kiinnstavissa kasvikhteissa. Kerhn ilmittautui nin 25 ihmistä, jista 5-15 sallistui viime kesänä järjestetyille retkille. Kerhn timintaa n tarkitus jatkaa tulevana kesänä. Retkillä petellaan tuntemaan kasveja ja bngaillaan mahdllisia harvinaisuuksia. Minkäänlaisesta kasvien keruusta tai hyötykäytöstä ei siis le kyse, ainastaan kasvien tarkkailun ja ppimisen ilsta. Retkeily edellyttää tavallista liikuntakunta. Matkat pyritään hitamaan kimppakyydein. Kasvikerhn ensi kesän timinnan suunnittelukkus pidetään ma kell Saimaan lunnnsujelukeskuksessa (Katariinantri 6, Lappeenrannan Linnitus). Kerhsta vi kysellä Leena Salliselta puh Maailman vesipäivä makeanveden vunna 2003 VETTÄ TULEVAISUUTEEN Sumi tuhansien järvien maana n kansainvälisesti nstettu vesiasiiden hidssa mallimaaksi. Sumen vesivarat vat runsaat ja kansainvälisestikin krkealukkaiset. Silti Sumessakaan vesi, puhdas ja hyvälaatuinen ei enää le itsestäänselvyys. Viime vunna alkanut pitkään jatkunut kuivuus näkyy j phjavesissä ja tuntuu tuhansissa kaivissa ympäri maan. Phjavesiämme uhkaavat myös laatungelmat: mm. srantt, teiden sulaus, happamituminen, kemikaali- ja öljynnettmuudet sekä -vudt vat riski hitaasti uusiutuvalle, elintärkeälle lunnnvaralle. Tisaalta sinilevä ym laatungelmat tai rehevien pikkujärvien kalakulemat vaivaavat niin sisävesiä ja kuin rannikkamme.

7 Pusan Pulinat 1/ Maailmanlaajuisesti vesingelmien mittasuhteet kasvavat mninkertaisiksi: klmassa maailman väestöstä elää alueilla, jilla n pulaa vedestä. Päivittäinen vedenhaku kaukaakin tai likaisen veden aiheuttamat sairaudet ja ngelmat kskettavat miljnien ihmisten arkipäivää ympäri maailmaa. Pahin n tilanne Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. YK n julistanut kuluvan vuden 2003 kansainväliseksi makean veden vudeksi. Teemavuden tarkituksena n tuda maailman vesingelma yleiseen tietisuuteen. Glbaalien vesingelmien lista n pitkä ja se mudstuu usein tisiinsa liittyvistä ilmastllisista, maantieteellisistä, yhteiskunnallisista ja taludellista kysymyksistä. Kilpailu rajallisten vesivarjen käytöstä, puhtaan talusveden puute, eksysteemien muuttuminen ja köyhtyminen, tulvat ja kuivuus vat tsikita, jiden taakse kätkeytyy laajja kknaisuuksia. Maailman vesipäivän maaliskuun 22. teema nkin tänä vunna Vettä tulevaisuuteen. Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistys ry haluaa myös saltaan muistuttaa veden, tämän yksinkertaisen kemiallisen yhdisteen merkityksestä. N. 70 % maapalln pinta-alasta n vettä. Hyvälaatuinen, käyttökelpisessa mudssa leva vesi n kuitenkin npeasti hupeneva lunnnvarana. Vesi n kaiken tuntemamme elämän edellytys maapalllla. Eläimistä ja kasveista % n vettä. Ihminen sisältää vettä n. 70 % ruumiinpainstaan ja tarvitsee jka päivä 2-3 l vettä elääkseen. Vedellä n merkitystä ihmiselle niin virkistykselle kuin mnille elinkeinille kalastuksesta matkailuun, tellisuudesta vimataluteen. Vesi n myös mnimutisen elämän elinympäristö. Pidetään hulta vedestä, itsestämme ja tisistamme. Vettä tulevaisuuteen lkn yhteinen tavitteemme nyt ja tulevaisuudessa. Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta Makean veden vunna 2003 Lappeenrannan seudun lunnnsujeluyhdistys ry Lisätietja:

8 Palautussite: Lappeenrannan Lunnnsujelukeskus Katariinantri LAPPEENRANTA Pusan Pulinat 1/ Sumalais-venäläiset Sutu-/purjehdusretket Laatkalla vunna 2003 Sumalais-venäläiset suturetket v järjestetään yli 10- vutisen sutuyhteistyön kkemuksella ja perinteellä Pietarin meriteknisen ylipistn sutukerhn kanssa. Mukaan mahtuu 15 sumalaista kullekin sudulle, venäläisiä ylipistn piskelijita ja kuluttajia n saman verran. Kalustna n yksi kymmenen ja kaksi kuuden sutajan venettä (jaalaa), jilla spivilla tuulilla purjehditaan sutamisen sijaan Laatkan phjissaaristn alueella. Saaristssa majitutaan santtajien missa teltissa. Matkan varrella n erilaista hjelmaa: lauluiltja nutilla, pelejä, retkeilyä lähimaastissa, Neptunuksen vierailu sekä keskusteluja Laatkan lunnsta ja sujelusta ym. Hintihin sisältyy viisumi, retkirukailut ja sumalaisen vetäjän pastus. Matkat tilausbussilla Lappeenrannasta Venäjälle ja takaisin eivät sisälly ilmitettuun hintaan. Sutureitit 2003: 1) (5 pv, 50 km) Käkisalmi Kurkijki Hinta: nin 200 eura + matkat Sumesta Venäjälle ja takaisin 2) (8 pv, 125 km) Kurkijki Lahdenphja - Srtavala Hinta: nin 275 eura + matkat Sumesta Venäjälle ja takaisin 3) (11 pv, 165 km) Srtavala Valamn saarist (säävaraus) Impilahti- Srtavala Hinta: nin 350 eura + matkat Sumesta Venäjälle ja takaisin 4) (10 pv, 140 km) Srtavala - Lahdenphja - Käkisalmi Hinta: nin 325 eura + matkat Sumesta Venäjälle ja takaisin 5) (5 pv, 40 km) Käkisalmi Knevitsa Srtanlahti Hinta: nin 200 eura + matkat Sumesta Venäjälle ja takaisin Lisätiedt ja ilmittautumiset: (viimeistään mennessä) Pertti Siilahti, puh , sähköpsti: pertti.siilahti@sll.fi tai Kaarina Tiainen, puh (05) , sähköpsti: kaarina.tiainen@sll.fi Osite: Etelä-Karjalan lunnnsujelupiiri, Katariinantri 6, Lappeenranta Fax: (05) Tervetula mukaan Laatkan retkitunnelmiin!