Käypä hoito -suositus. Lonkkamurtuma
|
|
- Elina Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito -suositus Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. VASTUUN RAJAUS Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä
2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Vuosien aikana Suomessa on tapahtunut vuosittain noin lonkkamurtumaa. potilaiden hoitoon kuluu keskimäärin noin 46 vuorokautta, josta leikkaushoitojakson osuus on noin setsemän vuorokautta. n riskiä voidaan vähentää puuttumalla kaatumisriskiä lisääviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riskipotilaiden * fyysiseen kuntoon * luuston kuntoon * näkökykyyn * monilääkitykseen sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön * apuvälineiden tarpeeseen ja ympäristön riskitekijöihin. potilaan yleistilasta ja kivun tehokkaasta hoidosta tulee huolehtia. Kuoleman, sairaalahoidon pitkittymisen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumisen riski on erityisen suuri niillä potilailla, joilla ilmenee alkuvaiheen sekavuutta tai joilla on todettu muistisairaus. Leikkaus on tehtävä viivytyksettä sellaisella menetelmällä, joka mahdollistaa potilaan liikkumiskyvyn pikaisen palautumisen. Kuntoutus tulee aloittaa heti leikkauksen jälkeen. Kuntoutus tulee keskittää vanhusten sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin. n jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. On huolehdittava kaatumisen ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä sekä osteoporoosin lääkehoidosta ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista. potilaiden hyväksi tehtävä työ on moniammatillista ja edellyttää sen vuoksi sujuvaa yhteistyötä ja tiedonkulkua eri ammattilaisten kesken. Potilas ja hänen läheisensä on pyrittävä saamaan aktiivisesti mukaan tähän toimintaan. 2 Aiheen rajaus Suositus koskee kaatumisen tai matalalta putoamisen seurauksena syntyneitä reisiluun yläosan murtumia. Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on edistää aikuisten lonkkamurtumien ehkäisyä sekä lonkkamurtumapotilaiden hoitoa ja heidän toimintakykynsä palautumista. Kohderyhmä Suositus on tarkoitettu kaikille lonkkamurtumapotilaiden hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille. Epidemiologia Valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin tallennettujen tietojen mukaan Suomessa tapahtui vuonna 2008 kaikkiaan lonkkamurtumaa. Näistä (96 %) sattui 50 vuotta täyttäneille ja (68 %) naisille.
3 Koko aineistossa (kaikki ikäryhmät mukaan luettuina) lonkkamurtuman saaneista naisista 64 % ja miehistä 39 % oli 80-vuotiaita tai sitä vanhempia. Lonkkamurtumista (61 %) oli luokiteltu reisiluun kaulan murtumiksi, (30 %) trokanteerisiksi ja 634 (9 %) subtrokanteerisiksi. Lonkkamurtumista (86 %) oli ensimmäisiä. * 50 vuotta täyttäneiden ryhmässä murtuma oli ensimmäinen miehellä ja naisella. Vuosien aikana lonkkamurtumia on tapahtunut vuosittain noin (vaihteluväli ). Lonkkamurtumien ikävakioitu (kuva 1) ja ikäryhmittäinen (taulukko 1) ilmaantuvuus on ollut Suomessa vähenemässä. Samanlaista kehitystä on havaittu muuallakin, muun muassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa [1, 2]. Joissakin maissa, esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, ikävakioitu ilmaantuvuus ei ole viime aikoina pienentynyt, vaan pikemminkin suurentunut [3, 4]. Syytä ilmaantuvuuden muutoksiin ei tiedetä. Merkittävä osa (noin 20 %) murtumista tapahtuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville [5]. potilailla on runsaasti erilaisia diagnosoituja liitännäissairauksia murtuman tapahtuessa [6]. Keskisuomalaisessa 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden väestöpohjaisessa aineistossa toisen lonkkamurtuman kumulatiivinen ilmaantuvuus oli vuoden kuluessa 5 % ja kahden vuoden aikana 8 % [7]. Riskitekijät n riskitekijät koostuvat osteoporoosin ja kaatumisen riskitekijöistä (taulukko 2). Lonkkamurtumista yli 90 % tapahtuu kaatumisen seurauksena [8, 9]. Korkea ikä, aiemmat murtumat ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ennustavat lonkkamurtumia lisäämällä sekä kaatumisen että osteoporoosin todennäköisyyttä. Kuva 1. Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa 50 vuotta täyttäneillä sataatuhatta henkilövuotta kohti, ikävakioidut luvut (Euroopan standardiväestö). (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteri) Copyright: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3
4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 1. Miesten ja naisten ensimmäisen lonkkamurtuman ikäryhmittäinen ilmaantuvuus Suomessa vuosina sataatuhatta henkilövuotta kohden 50 vuotta täyttäneiden ryhmissä (R Sund, lähde: THL:n hoitoilmoitusrekisteri). Miehet, ikä (v) Naiset, ikä (v) n ilmaantuvuus suurenee 13-kertaiseksi 60 ja 80 vuoden iän välillä. Mineraalitiheyden pienentyminen ja luun hajoamisen kiihtyminen selittävät ilmaantuvuuden nelinkertaistumisen. Loppuosa ilmaantuvuuden kasvusta selittyy kaatumistapaturmien lisääntymisellä [10]. Kaatumisten määrä on laitoksissa asuvilla yli kaksinkertainen kotona asuviin nähden [11]. Taulukosta 3 ilmenee, miten ikä ja luun pieni mineraalitiheys yhdessä ennustavat lonkkamurtumia. Murtuman riskitekijäanalyysi FRAX FRAX (Fracture Risk Assessment Tool) on WHO:n tuella laadittu murtumien riskitekijäanalyysi [43 45]. Laskurin suomalainen versio on saatavilla internetosoitteesta jsp?country=22. FRAX laskee riskitekijöiden perusteella todennäköisyyden (%) kymmenen vuoden ajalle erikseen lonkkamurtumalle ja tärkeimmille osteoporoottisille murtumille yhteensä (lonkka, ranne, olkavarsi, kliininen nikamamurtuma). Analyysi ei ota huomioon yksilöllisiä kaatumisen riskitekijöitä. FRAX-analyysin soveltuvuudesta suomalaisväestön murtumariskin arviointiin ei ole toistaiseksi näyttöä. Vielä on myös määrittämättä millä FRAX-analyysin tuottamalla kynnysarvolla [46] lonkkamurtumia ehkäisevät hoitotoimenpiteet olisivat Suomessa aiheellisia ja kustannusvaikuttavia. FRAX voi osoittautua hyödylliseksi apuvälineeksi potilaan murtumariskin kokonaisarviota ja hoitopäätöstä tehtäessä. Se ei kuitenkaan korvaa kliinistä harkintaa. Olennaista on löytää suuressa murtumavaarassa olevat ja saattaa heidät kliiniseen arviointiin ja löydösten edellyttämään murtumariskiä vähentävään hoitoon. Ensimmäisen lonkkamurtuman ehkäisy n ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon sekä kaatumisten ehkäisyyn (taulukko 4). Osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa on käsitelty Käypä hoito -suosituksessa. Lonkkamurtumien ehkäisy osteoporoosin osalta: Osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon kulmakivet ovat riittävä kalsiumin (1 000 mg/vrk) ja D-vitamiinin saanti (800 IU (20 µg) / vrk), säännöllinen liikunta (Käypä hoito -suositus Aikuisten liikunta) ja tupakoinnin välttäminen. Tutkimusnäyttö lääkehoidon hyödystä on lonkkamurtumien ehkäisyn osalta
5 Taulukko 2. n tärkeimmät riskitekijät. Riskitekijä Kirjallisuusviitteet Korkea ikä [8, 12 15] Perimä [16] Aiempi murtuma [8, 9, 12,17 19] Huono ravitsemus [13, 14] Heikentynyt liikuntakyky ja lihasheikkous [8, 13 15, 18, 20 22] Tupakointi [23] Runsas alkoholinkäyttö [24, 25] D-vitamiinin puute [26, 27] Puutteelliset liikkumisen apuvälineet [14, 15, 17] Pieni painoindeksi [12, 15, 17, 20, 28] Halvaus [13, 28, 29] Parkinsonin tauti [13, 14, 28] Heikko näkökyky Muistisairaus Lääkkeiden käyttö - unilääkkeet, pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit - trisykliset masennuslääkkeet ja SSRI-lääkkeet - psykoosilääkkeet Laitoksessa asuminen [9, 18, 22, 30, 31] A [8, 14, 13, 15, 32] A [12, 21, 33 38] A [19, 28, 39] A Nivelreuma [40, 41] Taulukko 3. n todennäköisyys (%) kymmenen vuoden aikana ruotsalaisilla miehillä ja naisilla iän ja reisiluun kaulan luuntiheyden T-arvon mukaan [42]. T-arvo Ikä (v) Miehet Naiset < < huonompi kuin nikamamurtumien ehkäisyn osalta. Hoitopäätöstä tehtäessä tulee kuitenkin arvioida potilaan murtumariski kokonaisuudessaan. Jotta lonkkamurtuman esto lääkityksellä olisi mahdollisimman tehokasta, se pitää kohdentaa iäkkäisiin potilaisiin, jotka ovat jo saaneet murtumia ja joiden luuntiheys on pieni [70]. Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa lonkkamurtumia ovat estäneet alendronaatti [71, 72], denosumabi [73], estrogeenit [74], risedronaatti [75], strontiumranelaatti alaryhmäanalyysissä [76], 5
6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Taulukko 4. n ehkäisyssä huomioitavia tekijöitä. Koko väestö Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Liikunta D-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti Taustaaineistoa [47 51] A [52 54] Tupakointi ja alkoholinkäyttö [23, 49] Vanhukset Raihnaisuuden esto, luun terveyden säilyttäminen, tapaturmien esto Fyysinen aktiivisuus [47, 48, 50, 51, 55, 56] A Ravitsemus [57] Ympäristön turvallisuus [58] Suuressa lonkkamurtumavaarassa olevat Varhaiset toimenpiteet toimintakyvyn säilyttämiseksi Lääkityksen tarkistus [59] Osteoporoosin hoito [60, 61] Kävely- ja voimaharjoitukset Tasapainoharjoitteet [48, 58] Lonkkasuojaimet [48, 59, 62 64] C [65 69] B Liikkumisen apuvälineet [14, 15, 17, 48] tsoledronihappo [77, 78] ja mahdollisesti myös teriparatidi osana kaikkia selkärangan ulkopuolisia murtumia [79]. Kaatumisten ehkäisy Kaatumisten ehkäisemiseksi monipuolinen liikunta on tarpeen (ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten liikunta). * Fyysinen harjoittelu on tehokasta kaatumisten ehkäisyssä iäkkäillä henkilöillä myös sairaalahoidon aikana [80]. * Liikkumisen rajoittaminen ei ole vähentänyt laitospotilaiden kaatumistapaturmia [81 84] B, [66]. * On saatu viitteellistä näyttöä siitä, että kaatumiset eivät lisäänny, kun henkilökuntaa koulutetaan luopumaan liikkumisen rajoittamisesta. Tämä muutos ei lisää lääkkeiden tarvetta [85]. Tehokkaiksi ovat osoittautuneet monialaiset interventiot [67 69] B, jotka ovat sisältäneet erityisesti liikuntaa, D- vitamiini- ja kalsiumlisän, kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden vähentämisen, yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ensimmäisen kaihileikkauksen, sydämentahdistimen asennuksen taikka osteoporoosilääkityksen aloituksen [48, 57, 66, 80, 86, 87]. Pelkkä neuvonta tai kohdentamattomat terveystarkastukset eivät vähennä kaatumisia [86]. Muistisairaan vanhuksen kaatumisten ja murtumien ehkäisy tulee suunnitella yksilöllisesti osana kokonaisvaltaista hoitoa niin, että siinä otetaan huomioon kognitiivisen toimintakyvyn, käytösoireiden ja lääkehoidon vaikutukset liikuntakykyyn, tasapainon hallintaan ja tapaturmiin. Kaatumisriskin arviointiin hyvin soveltuvia menetelmiä ovat Stratify-taulukko [88], Tinettin kaavio [89] ja SPLATT (Symptoms, Previous falls, Location, Activity, Time, Trauma). Ikääntyvien henkilöiden kaatumis- ja murtumariski tulisi arvioida. Taulukossa 5 on esitelty käytännön ohjeita lonkkamurtumavaarassa olevien iäkkäiden tutkimiseen. Lonkkasuojaimet Lonkkasuojaimien käyttöä tulee harkita potilaan siirtyessä pitkäaikaiseen laitoshoitoon, koska lonkkamurtuman riski on tuolloin erityisen suuri [11]. Suojaimien käyttöä tulee seurata. Lonkkasuojaimien käyttö voi olla hyödyllistä myös kotona asuville iäkkäille henkilöille, joiden lonkkamurtumariski on erityisen suuri [92]. Muiden kohderyhmien osalta näyttö on ristiriitaista [67, 69, 93]. Lonkkasuojaimet ehkäisevät murtumia vain silloin, kun niitä käytetään koko ajan [92, 93].
7 Taulukko 5. vaarassa olevien iäkkäiden tutkiminen. Lääkityksen arviointi bentsodiatsepiinit bentsodiatsepiinit, unilääkkeet, opiaatit, psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet Näkökyky Verenpaine Verenkiertoelimistö Neurologinen tutkimus Tasapainon hallinta, kävely ja lihasvoima Tuki- ja liikuntaelimistö Kodin ja ympäristön riskitekijät Osteoporoosilääkityksen tarpeen arviointi ortostaattinen hypotensio: systolisen verenpaineen lasku 20 mmhg tai diastolisen verenpaineen lasku 10 mmhg kolmen minuutin kuluessa seisomaan nousun jälkeen [90] kallistuskoe (tilt test) [90, 91] sydämen rytmihäiriöt (tarvittaessa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, jos vahva epäily rytmihäiriöstä) kognitio: MMSE heikentynyt proprioseptiikka potilaan tunne heikentyneestä tasapainon hallinnasta [66] Bergin tasapainotesti Tuolilta ylösnousu -testi ( Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (Short Physical Performance Battery (SPPB)) nivelten liikkeet, erityisesti alaraajat ja kaularankajalkaterien deformiteetit tarkistuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi Ks. Käypä hoito -suositus Osteoporoosi n diagnoosi ja luokitus Diagnoosi n toteaminen perustuu kliiniseen tutkimukseen ja röntgenkuvaukseen. Murtunut lonkka on kivulias erityisesti liikuteltaessa. Dislokoituneissa lonkkamurtumissa raaja on uloskierrossa ja se on lyhentynyt. Röntgentutkimuksissa otetaan lantion AP-kuva ja lonkan sivukuva. * Lantion AP-kuva on tarpeen, jotta terve lonkkanivel nähdään samalla. Tämä helpottaa sekä murtumadiagnostiikkaa (impaktoituneet murtumat) että leikkaushoidon suunnittelua ja toteutusta. Reisiluun kaulan dislokoitumattomassa kiilautuneessa murtumassa röntgenlöydös voi olla aluksi vain vähän poikkeava tai normaali. Kliinisesti epäilyttävissä tapauksissa röntgentutkimukset tulee uusia 1 2 vuorokauden kuluessa tai tehdä diagnoosin varmistamiseksi magneettikuvaus tai tietokonetomografia. Joskus murtumalinja tulee tavallisessa röntgenkuvassa näkyviin vasta useamman vuorokauden kuluttua tapaturmasta [94 97]. Reisiluun yläosan murtumien luokitus Reisiluun yläosan murtumien jaottelu ja luokitus on esitetty kuvassa 2. Reisiluun kaulan murtumat Reisiluun kaulan murtumat jaetaan dislokoitumattomiin ja dislokoituneisiin. Nivelkapselin raja Trokanteerinen alue S 72.1 Subtrokanteerinen alue S cm Reisiluun kaula S 72.0 Kuva 2. Reisiluun yläosan murtumien jaottelu ja luokitus (ICD 10). Kuva edestä. 7 Kuva 2.
8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kuva 3. Trokanteeriset murtumat AO-luokituksen mukaan. A A A Trokanteeriset murtumat Trokanteerisissa murtumissa murtumalinja tai -linjat kulkevat sarvennoisten kautta tai niiden välissä mutta pienen sarvennoisen Kuva 3. alareunan tason yläpuolella. Trokanteeristen murtumien lukuisista luokituksista merkittävin on karkea jako stabiileihin ja instabiileihin. Tavallisimmin käytetyssä AO/ASIFluokituksessa stabiilia murtumaa vastaa pääluokka A1 (mediaalinen tuki jäljellä). Instabiilia trokanteerista murtumaa taas vastaavat pääluokat A2 (pirstalemurtuma, jossa mediaalinen ja dorsaalinen tuki puuttuu) ja A3 (transtrokanteerinen murtuma, jossa murtumalinja ulottuu lateraaliseen korteksiin, tai käänteinen trokanteerinen murtuma) (kuva 3). Subtrokanteeriset murtumat Subtrokanteerisissa murtumissa murtumalinjat kulkevat sarvennoisalueen alapuolella pienestä sarvennoisesta 5 cm distaalisuuntaan. Luokituksia on useita. Viime aikoina kirjallisuudessa on käytetty tavallisimmin AO-luokitusta [98] (kuva 4). Murtumapotilaan hoito Leikkauskelpoisuuden arviointi Potilaan tultua sairaalaan on aiheellista kartoittaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ennen lonkkamurtumaa. Samalla on arvioitava potilaan ravitsemustila, nestetasapaino, kivuliaisuus, lämpö, virtsarakon toiminta, sairaudet, lääkitys ja painehaavariski. leikkaus on aiheellinen myös useille sellaisille potilaille, joiden ei muuten katsota soveltuvan leikkaushoitoon. Vaikka potilas olisi täysin liikuntakyvytön tai elinajan ennuste lyhyt, leikkausta
9 Kuva 4. Subtrokanteeriset murtumat AO-luokituksen mukaan. Kuva mukaellen Müller ME, Allgöwer M, Schneider R, Willenegger H. Manual of internal fixation. 2. painos Springer, Berlin Heidelberg New York. A1 A2 A3 B1 B2 B3 tasapainon häiriöt ja merkittävä anemia. * korjataan mahdollisuuksien mukaan sydämen vajaatoiminta ja diabeteksen huono hoitotasapaino. * vakavan elinhäiriön (esim. keuhkokuumeen tai akuutin sydäninfarktin) stabiloiminen on järkevää. Leikkausta ei kuitenkaan pidä viivytellä, jos on epärealistista odottaa, että potilaan yleistila ja leikkauskelpoisuus kohentuisivat näillä hoidoilla. Sairaanhoitaja opettaa potilaalle nilkkojen pumppaavat liikkeet ja tehostetut hengitysharjoitukset. Jos painehaavariski arvioidaan suurentuneeksi, käytetään näitä haavoja estävää patjaa. Kaikkien potilaiden kantapäät ja lantio suojataan pehmeällä alustalla. Kivun hoito C1 C2 C3 voidaan käyttää palliatiivisena toimenpiteenä kivun hoitamiseksi. Kuva 4. Mikäli ennustettu elinikä on hyvin lyhyt tai leikkausriskin katsotaan ylittävän mahdolliset hyödyt, voidaan murtuma hoitaa konservatiivisesti. Tällöin täytyy huolehtia hyvästä kivun hoidosta. Konservatiiviseen hoitoon tiedetään liittyvän komplikaatioita. n leikkaus ensimmäisen vuorokauden kuluessa [99 108] B kokeneen henkilökunnan tekemänä ja avustamana näyttää vähentävän kuolleisuutta ja komplikaatioita sekä parantavan toipumisennustetta verrattuna myöhemmin tehtävään leikkaukseen. Ennen leikkausta (ks. Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi) * korjataan viivytyksettä elektrolyytti- Kivun hoidon merkitys Murtuneen raajan liikuttelu aiheuttaa kipua. Kivun riittämätön hoito lisää komplikaatioita ja hidastaa kuntoutumista. Jos kivun voimakkuutta ja kivuliaisuutta liikkuessa ei seurata ja kirjata sairauskertomukseen säännöllisesti, näyttää muistisairas lonkkamurtumapotilas jäävän ilman riittävää kivun hoitoa [ ]. Kivun riittävän hoidon turvaamiseksi kivun voimakkuutta seurataan säännöllisesti esimerkiksi sanallisen kipuasteikon (VRS), kipujanan (VAS) [113], kipukiilan [114] tai ilmeasteikon [115, 116] avulla sekä kyselemällä kivuista potilaalta ja tarkkailemalla hänen käyttäytymistään ja kivuliaisuuttaan liikkuessa [109, ]. Suomalaisilla lonkkamurtumapotilailla VRS toimii hyvin [121]. Muistisairautta potevilla, VAS:n käyttö onnistuu huonosti [122]. Vedon käyttö ennen leikkausta Raajan asettaminen vetoon ei reisiluun yläosan murtumissa vähennä kipua eikä myö- 9
10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 häiskomplikaatioita [123]. Kliinisen kokemuksen mukaan vetohoito voi olla aiheellinen subtrokanteerisissa murtumissa, joita ei jostakin syystä hoideta heti leikkauksella. Akuutin murtuman aiheuttama kipu ja leikkauskipu Akuuttia kipua ja leikkauskipua suositellaan hoidettavaksi opioideilla, joista oksikodoni on Suomessa yleisimmin käytetty [ ], sekä puudutuksilla [ ] A. Opioideja annetaan suun kautta tai ruiskeina vasteen mukaan [ ]. Annos tulee määrittää yksilöllisesti. Lihaksensisäistä oksikodonin kertaannosta noin 0.1 mg/kg ei vanhusten hoidossa pidä yleensä ylittää. Huonokuntoisten ja hyvin iäkkäiden hoidossa annosten pitää olla tätäkin pienempiä. Opioidien käyttö on tilapäistä. Annosta vähennetään ja lääkityksestä luovutaan, kun kipu leikkauksen jälkeen helpottaa. Jatkuva opioidi-infuusio voi vanhuspotilaalla johtaa aktiivisten metaboliittien kertymiseen, joten kipulääkeinfuusiota ei pitäisi käyttää [126, 132]. Itseannostelulaitteen (PCA) käytön turvallisuudesta iäkkäillä lonkkamurtumapotilailla ei ole riittävää tutkimusnäyttöä [ ]. Lihaksensisäisiä ruiskeita käytettäessä imeytyminenvaihtelee suuresti. Suun kautta annetun oksikodonin hyötyosuus on noin 60 % lihakseen pistetyn oksikodonin hyötyosuudesta [137]. Iän mukana opioidien farmakokinetiikassa ja farmakodynamiikassa tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena lääkkeen vaikutus vahvistuu ja kestää kauemmin. Opioidit saattavat aiheuttaa sekavuutta ja yliannoksena lamata hengitystä. Riski on huomattava etenkin kroonisissa keuhkosairauksissa, monissa neurologisissa sairauksissa ja psyykenlääkkeitä tai alkoholia käyttävillä. Munuaisten vajaatoiminnassa opioidien eritys hidastuu. Vanhusten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvän kivun hoitoon pitää käyttää ensisijaisesti parasetamolia tulehduskipulääkkeiden sijasta (ks. Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö). Kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmän käytöstä iäkkäiden lonkkaleikkauspotilaiden kivun hoidossa ei ole tutkimustietoa. Haittavaikutusriskin vuoksi yhdistelmävalmisteita ei suositella käytettäväksi [138]. Tramadolin turvallisuudesta ja tehosta lonkkamurtumapotilailla ei ole tutkimusnäyttöä. Pre- ja postoperatiivisten epiduraali- tai johtopuudutuksien avulla voidaan vähentää [ ] A potilaan kokemaa kipua opioidin tarvetta ja vakavia sydäntapahtumia. Kivun lääkehoito kuntoutuksen aikana potilaiden kuntoutuksenaikaisesta kivun lääkehoidosta ei ole tutkimustietoa. Työryhmä suosittelee lonkkamurtumapotilaan kivun hoitoon suun kautta säännöllisesti otettavaa parasetamolia (1 g 2 3), jota täydennetään tarvittaessa suun kautta otettavalla oksikodonilla. Anestesia Alkuvaiheen kuolleisuus ja tromboembolisten komplikaatioiden esiintyvyys voivat olla spinaalipuudutusta käytettäessä pienempiä kuin yleisanestesiaa käytettäessä [ ] C. Spinaalipuudutuksesta johtuva sympaattinen salpaus aiheuttaa verenpaineen laskua, joka saattaa tuottaa ongelmia. Käytettäessä niin sanottuja minispinaalitekniikoita tai kestospinaalipuudutusta verenpaineen laskun todennäköisyys näyttää olevan vähäisempi kuin käytettäessä tavanomaista tekniikkaa [142, 143]. Tromboosiprofylaksi Tromboosiprofylaksia on käsitelty laskimotukosta ja keuhkoemboliaa koskevassa Käypä hoito -suosituksessa. Tromboosiprofylaksi aloitetaan heti potilaan tultua sairaalaan. Jos leikkausaika
11 ei ole tiedossa, aloitetaan lääkitys daltepariinilla (2 500 IU 2 /vrk ihon alle) tai enoksapariinilla (20 mg 2 /vrk ihon alle). Nämä annokset eivät ole este spinaalipuudutukselle [144]. Leikauksenjälkeisenä profylaksilääkityksenä suositellaan käytettäväksi neljän viikon ajan daltepariinia (5 000 IU /vrk ihon alle) tai enoksapariinia (40 mg 1 / vrk ihon alle). Tätä suositusta kirjoitettaessa oraalisilla antitromboottisilla lääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta murtumapotilaiden hoidossa. Yli neljän viikon hoitoon suositellaan varfariinia. Laskimotukosten ehkäisemiseksi potilaalle tulee opettaa hengitysharjoitukset ja nilkkojen pumppaavat liikkeet heti sairaalahoitojakson alussa. Harjoituksia tulee jatkaa koko sairaalajakson ajan. Kun leikkauksen yhteydessä käytetään hoitosukkaa koko sairaalahoitoajan tai täyteen mobilisaatioon saakka, tromboembolian riski pienenee kohtalaisen riskin kirurgisilla potilailla (ks. Käypä hoito suositus Laskimotukos ja Keuhkoembolia). Infektioiden ehkäisy Leikkauksenjälkeiset infektiot voivat lisätä sairaalakuolleisuutta [145]. Antibioottiprofylaksi kerta-annoksella toisen tai kolmannen polven kefalosporiinia vähentää haava-, virtsatie- ja hengitystieinfektioiden riskiä potilailla, jotka hoidetaan leikkauksella (osteosynteesi, puoli- tai kokoproteesi) [ ] A. Kliinisen kokemuksen perusteella penisilliiniyliherkkyystapauksissa suositellaan käytettäväksi klindamysiinia. Leikkauksen pitkittyessä suositellaan uutta antibioottiprofylaksia [153]. Virtsarakon tyhjenemishäiriöt ja virtsarakon katetroinnit lisäävät virtsatieinfektioita, ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot. Kestokatetri tulee poistaa mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Virtsatietulehduksen riskiä voidaan vähentää riittävällä nesteytyksellä ja ummetuksen hoidolla. n kirurginen hoito Reisiluun kaulan dislokoitumattoman murtuman hoito Ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan osteosynteesiä, joka sallii varhaisen mobilisaation ja varauksen täydellä painolla [154]. Suomessa käytetään yleisesti kanyloitua ruuvifiksaatiota, joka on halvin menetelmä. Reisiluun kaulan dislokoituneen murtuman hoito Dislokoituneessa murtumassa monet tekijät, kuten potilaan ikä, yleiskunto, henkinen tila, muut mahdolliset sairaudet sekä reisiluun ja lonkkanivelen laatu, vaikuttavat leikkausmenetelmän valintaan [154]. Osteosynteesi Osteosynteesiin näyttää liittyvän merkittävästi enemmän uusintaleikkauksien tarvetta mutta toisaalta vähemmän leikkauskomplikaatioita kuin puoli- tai kokoproteesin käyttöön [ ]. Puoliproteesit Kahden vuoden seurannassa puoliproteesilla hoidettujen potilaiden toimintakyky on ollut parempi kuin osteosynteesillä hoidettujen [155]. Pitkäaikaisseurannassa ei ole osoitettu eroa osteosynteesin ja puoliproteesin käytön välillä [156, 157]. Sementillisen proteesin käyttö saattaa parantaa tuloksia verrattuna sementittömään proteesiin [158]. Ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että bipolaariset puoliproteesit olisivat reisiluun kaulan dislokoituneen murtuman hoidossa parempia kuin unipolaariset [158]. Käytettäessä anterolateraalista leikkausviiltoa reisiluun kaulan dislokoituneen murtuman puoliproteesileikkauksessa saattaa esiintyä vähemmän luksaatioita kuin käytettäessä posteriorista viiltoa [117, ]. Kokoproteesi Kokoproteesi saattaa olla reisiluun kau- 11
12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 lan dislokoituneen murtuman hoidossa paras vaihtoehto potilaille, joiden odotetaan vielä liikkuvan aktiivisesti ja elävän pitkään [165]. Myös nivelreuma- ja lonkka-artroosipotilaiden reisiluun kaulan dislokoitunutta murtumaa hoidettaessa kannattaa kliinisen kokemuksen perusteella käyttää totaaliartroplastiaa. Trokanteerisen murtuman leikkaushoito Leikkauksessa on tärkeää saavuttaa hyvä reduktiotulos, palauttaa luinen tuki erityisesti mediaalisen korteksin alueelle ja kiinnittää murtuma riittävän tukevasti, jotta potilas voidaan mobilisoida heti ja sallia kuormitus koko painolla. Keskeisiä seikkoja ovat murtumatyypin selvittäminen (kuva 3), leikkauksen tarkka suunnittelu ja hyvä tekninen toteutus sekä kirurgin kokemus. Sekä stabiilien (AO A1) että instabiilien (AO A2) trokanteeristen murtumien hoidossa liukuruuvin ja sivulevyn yhdistelmän käyttöön näyttää liittyvän vähemmän peri- ja postoperatiivisia reisiluun diafyysimurtumia ja uusintaleikkauksien tarvetta kuin intramedullaarisen implantin (proksimaalisen ydinnaulan) käyttöön [ ] B. Pirstaleisen murtuman (AO A2) kiinnitys liukuruuvin ja sivulevyn yhdistelmällä suositellaan tehtäväksi käyttäen normaalin sivulevyn päälle kiinnitettävää levyä (trochanter stabilizing plate), joka tukee sarvennoisaluetta [175]. Instabiilin murtuman (AO A2) hoidossa intramedullaarisen implantin käyttöön näyttää liittyvän vähemmän reisiluun kaulan lyhentymistä ja reisiluun varren medialisaatiota kuin liukuruuvin ja sivulevyn yhdistelmän käyttöön [169]. Transtrokanteeristen ja käänteisten trokanteeristen murtumien (AO A3) hoitoon suositellaan ensisijaisesti intramedullaarisen kiinnittimen käyttöä [174]. Subtrokanteerisen murtuman leikkaushoito Subtrokanteerisen murtuman (kuva 4) hoidossa ensisijainen vaihtoehto on riittävän pitkä ydinnaula [102, 169, ] C. Leikkaavan lääkärin tulee valita menetelmä, joka soveltuu parhaiten murtumatyyppiin ja jonka hän hallitsee parhaiten. Subtrokanteerisen murtuman luutumisaika on kolmesta neljään kuukautta, koska murtuma sijaitsee putkiluun alueella. Käytettäessä proksimaalista ydinnaulaa voidaan potilaalle antaa lupa varaukseen täydellä painolla aikaisintaan 6 8 viikon kuluttua. Käytettäessä ekstramedullaarista fiksaatiota varausrajoitus on yleensä pidempi (kolme kuukautta). Kliinisen kokemuksen perusteella luusiirrettä kannattaa käyttää hankalissa pirstaleisissa subtrokanteerisissa murtumissa [174, 183, 184]. Kirurgiset komplikaatiot Leikkausmenetelmän vaikutuksesta toipumiseen on raportoitu Pohjoismaissa ristiriitaisia tuloksia, ja komplikaatioiden ilmaantuvuudessa on eroja, jotka ilmeisesti ainakin osittain liittyvät erilaisiin kirjaamiskäytäntöihin [155, ]. Leikkauksenjälkeinen hoito potilaiden hyvä hoito on kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Varhainen, päivittäinen ja moniammatillinen geriatrinen arviointi ja hoito vähentää sairaalakuolleisuutta ja komplikaatioita [117, 189, 190] A. Varausluvat ja röntgenkuvausseuranta Reisiluun kaulan murtumat Osteosynteesillä hoidetut * Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että varausrajoituksilla olisi vaikutusta toipumiseen reisiluun kaulan murtumasta [ ]. * Kliinisen kokemuksen mukaan raajan kuormitus kannattaa sallia heti leikkauksen jälkeen ja tarkistaa kliininen ja radiologinen tila 6 8 viikon kuluttua
13 leikkauksesta. Puoli- ja kokoproteesilla hoidetut * saavat varata alusta lähtien vapaasti * eivät yleensä tarvitse röntgenseurantaa. Trokanteeriset murtumat Leikkauksen jälkeen pyritään mahdollisimman nopeasti täyspainovaraukseen. Jos raajan kuormitusta on leikkauksen jälkeen jouduttu jostain syystä rajoittamaan, ensimmäinen kliininen ja radiologinen tarkistus kannattaa tehdä jo 6 8 viikon kuluttua leikkauksesta. Tulosten perusteella voidaan tällöin tarkentaa aikaisempaa kuormitussuositusta pyrkien täyspainovaraukseen. Subtrokanteeriset murtumat: Jos raajan kuormitusta on leikkauksen jälkeen jouduttu rajoittamaan, ensimmäinen kliininen ja radiologinen tarkistus kannattaa tehdä jo 6 8 viikon kuluttua pyrkien tässä vaiheessa täyspainovaraukseen. Mobilisaatio Mobilisointi alkaa leikkauspäivää seuraavana päivänä [86, 117]. Varhainen mobilisaatio ja tehokas fyysinen harjoittelu parantavat liikkumisja toimintakyvyn palautumista [103, ] B ja ehkäisevät komplikaatiota [200]. * Kävelykyvyn nopea palautuminen on yhteydessä lyhempään sairaalahoitojaksoon ja suurempaan todennäköisyyteen palata omaan kotiin [103]. Harjoittelun määrällä on vaikutusta: mitä enemmän on harjoiteltu, sen parempia tuloksia on saavutettu [196, 197, 199, 201, 202]. * päivittäinen intensiivinen fyysinen harjoittelu on erityisen tärkeää kognitiiviselta toimintakyvyltään heikentyneille potilaille [6, 201, 203]. Harjoittelun tulee lähteä potilaan omista tavoitteista ja sen tulee tukea päivittäisistä toiminnoista selviämistä sekä ulkona liikkumista [6, 198]. Harjoittelun tulee kestää useita kuukausia [103, 196, 197, 201, 202]. Intensiivisellä voimaharjoittelulla voidaan parantaa alaraajojen voimaa, tasoittaa niiden puolieroa sekä edistää liikkumiskykyä vielä useita vuosia lonkkamurtuman jälkeenkin [204]. Tehokas mobilisaatio ehkäisee kipua ja auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta. Tiedot lonkkamurtumapotilaan toimintakyvystä ja liikkumisesta ennen murtumaa antavat viitteitä siitä, mikä liikkumisen apuväline potilaalle tulee valita hyvän kliinisen hoitokäytännön mukaisesti leikkauksen jälkeen. Lääkehoidon mahdollisuudet luutumisessa Kalsitoniini saattaa tehostaa lonkkamurtuman luutumista ja proteesin kiinnittymistä [205, 206]. Delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivojen vajaatoimintatila, jonka oireita ovat tarkkaavuuden, tajunnan ja vireystilan muutokset, aistiharhat, muistihäiriöt sekä uni-valverytmin ja psykomotorisen aktiivisuuden muutokset. Iäkkään potilaan delirium jää helposti diagnosoimatta [207, 208]. Delirium on lonkkamurtuman yhteydessä yleinen. Sen esiintyvyys vaihtelee välillä % [112, ]. Delirium vaaraa lisäävät lonkkamurtumapotilaan kognitiivisten toimintojen heikkeneminen [ ], sydänsairaus [215], säännöllinen psykoosilääkitys [214], painoindeksi alle 20 kg / m² [213] ja korkea ikä [215]. Delirium vaikuttaa vahvasti kuolleisuuteen, kuntoutumiseen ja kognitioon. n saaneilla potilailla, joilla todetaan akuutti delirium, on muihin lonkkamurtumapotilaisiin verrattuna pidemmät sairaalahoitoajat, enemmän painehaavoja, suurempi kuolleisuus, suurempi riski joutua laitoshoitoon ja huonompi toimintakyvyn palautumisen 13
14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 ennuste [209, 216] C Delirium ennakoi myös heikompaa kognitiivista toimintakykyä vuoden ja kahden vuoden kuluttua [216, 217]. Deliriumin ehkäisy, diagnosointi ja hoito vaativat erityistä huomiota ja osaamista hoidon alusta lähtien. Seulontaan voidaan käyttää CAM-mittaria (confusion assessment method) [209, 218, 219]. Diagnoosi varmistetaan DSM-IV:n kriteerien avulla [208, 220]. Potilaalle ja hänen läheisilleen on syytä kertoa sekavuustilan syistä ja ohimenevyydestä [220]. potilaan äkillisen sekavuustilan ehkäisy ja hoito Deliriumin ilmaantuvuutta ja vaikeutta vähentävät yleistilan päivittäinen geriatrinen arviointi ja siihen perustuvat hoitosuositukset [112] sekä muistisairaiden ja sekavien vanhuspotilaiden hoitoon perehtyneen henkilökunnan toteuttama laaja-alainen moniammatillinen kuntoutus [112, 210, 221] A, [112]. Rauhallinen ympäristö, antikolinergisten ja rauhoittavien lääkkeiden käytön minimointi sekä kivun systemaattinen arviointi ja hoito ovat tärkeitä [112, 210, 221] A. Psykoosilääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta iäkkäillä deliriumpotilailla ei ole näyttöä, mutta näiden lääkkeiden haittavaikutukset ovat tavallisia [13, 215]. Profylaktisesti annettu haloperidoli (0.5 mg 3/vrk) on lyhentänyt deliriumin kestoa potilailla, jotka eivät sairastaneet muistisairautta, Parkinsonin tautia tai saaneet epilepsialääkitystä [220]. Työryhmä suosittelee kliinisen kokemuksen perusteella iäkkäille deliriumpotilaille uusia epätyypillisiä neurolepteja [ ]: * oraalista risperidonia ( mg/ vrk, enintään 2 mg/vrk) * tai ketiapiinia ( mg 1 2/ vrk) [ ]. * Jos psykoosilääke on annettava parenteraalisesti, voidaan käyttää haloperidolia mg/vrk [ , 229]. Lääkkeen tarve tulee arvioida säännöllisesti ja lopettaa lääkitys heti, kun oireet lievittyvät [230]. Bentsodiatsepiinien käytöstä lonkkamurtumapotilaan deliriumin hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä. Kliinisen kokemuksen mukaan loratsepaamista tai oksatsepaamista voi olla hyötyä agitoituneen potilaan deliriumin hoidossa [112]. Ravitsemus Monet lonkkamurtumapotilaat ovat hauraita ja aliravittuja [13, 14]. Aliravitsemus sekä murtumaa ja sen leikkaushoitoa seuraava katabolinen tila heikentävät kykyä vastustaa infektioita, hidastavat haavan paranemista, aiheuttavat väsymystä ja lihasheikkoutta, pidentävät sairaalahoitoaikaa ja heikentävät kuntoutumisen ennustetta [ ]. Lisäravintovalmisteiden käyttö voi vähentää komplikaatioita lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen [236] C. Anabolisten steroidien käyttö Nandrolonin anto (25 mg lihakseen kolmen viikon välein) 6 12 kuukauden ajan lonkkamurtuman jälkeen parantaa iäkkäiden naisten ravitsemustilaa, lihasmassaa, liikuntakykyä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja elämänlaatua [187, ] A. Käyttöä suositellaan kaikille hauraille monisairaille lonkkamurtumapotilaille. Uusien murtumien ehkäisy lonkkamurtuman jälkeen Uusien murtumien ehkäisemiseksi tulee lonkkamurtuman jälkeen kaikin keinoin hoitaa osteoporoosia, ylläpitää toimintakykyä ja ehkäistä kaatumisia n jälkeen minkä tahansa murtuman myös uuden lonkkamurtuman riski on 2 5-kertainen [241, 242]. n saanut potilas on erityisen suuressa vaarassa kaatua ja saada
15 uuden lonkkamurtuman jo akuuttisairaalahoidon tai kuntoutusjakson aikana [243, 244]. Suomalaisessa aineistossa kahden vuoden kumulatiivinen riski saada toinen lonkkamurtuma oli 8 % [245]. Tanskalaisessa hyvin laajassa aineistossa toisen lonkkamurtuman kumulatiivinen riski viiden vuoden aikana oli iän mukaan % miehillä ja % naisilla [246]. potilaan diagnostiikka ja hoito osteoporoosin Diagnostiikka potilaan osteoporoosin lääkehoito voidaan aloittaa ilman luuntiheysmittausta, kunhan syöpä ja muut sekundaarisen osteoporoosin syyt on suljettu pois. Sekundaarisen osteoporoosin pois sulkemiseksi tulee kuntoutusyksikössä määrittää perusverenkuva, lasko, seerumin ionisoitunut kalsium, 25-OH-D-vitamiini, alkalinen fosfataasi ja miehiltä testosteroni. Tilanteen mukaan määritetään vuorokausivirtsan kalsium, seerumin tyreotropiini, mg:n deksametasonikoe, seerumin kudostransglutaminaasivastaaineet, seerumin ja virtsan proteiinien elektroforeesi. Diagnostiikassa tulee olla mahdollisuus sisätautilääkärin tai geriatrin konsultaatioon. Kalsium ja D-vitamiini Kaikki lonkkamurtumapotilaat tarvitsevat D-vitamiinilisän ja riittävästi kalsiumia. Tärkeää on kalsiumin ja D-vitamiinin yhteiskäyttö [247]. Suositeltu annos on mg kalsiumia ja 800 IU (20 µg) D-vitamiinia päivässä [247]. * Edellämainittu D-vitamiiniannos on varmasti turvallinen ympäri vuoden käytettynä. Sen riittävyys voidaan tarkistaa mittaamalla seerumin 25-OH- D-vitamiinipitoisuus vuoden ensimmäisinä kuukausina, jolloin sen tulisi olla eurooppalaisen suosituksen mukaan yli 50 nmol/l ja yhdysvaltalaisen suosituksen mukaan yli 75 nmol/l. Tarvittaessa D-vitamiiniannosta suurennetaan tavoitteeseen pääsemiseksi. D-vitamiinipitoisuutta voidaan suurentaa tehokkaasti antamalla yksittäinen suuri kerta-annos [248] ennen päivittäisen käytön aloittamista. Tätä kannattaa harkita erityisesti siinä tapauksessa, että potilaalla on todettu seerumin pieni 25-OH-D-vitamiinipitoisuus (alle 40 nmol/l) ja ollaan aloittamassa tsoledronihappohoitoa. Suomalaisessa aineistossa IU (2 500 µg) D 3 -vitamiinia suun kautta otettuna on todettu turvalliseksi annokseksi [249]. D-vitamiinilisä estää luun mineraalitiheyden pienentymistä [250] ja vähentää yhdessä kalsiumlisän kanssa lonkkamurtumia ja muita murtumia iäkkäillä sekä naisilla että miehillä [54, 247, ]. n jälkeen kalsium- ja D-vitamiinireseptivalmistetta päivittäin käyttäneillä näytti olevan pienempi kuolleisuus kuin muilla [256]. Osteoporoosilääkitys Murtumanjälkeinen osteoporoosilääkitys riippuu potilaan ennusteesta. Jos potilaan arvioidaan päätyvän vuodepotilaaksi, lääkehoito ei ole tarpeen. Jos potilas todennäköisesti kykenee palaamaan liikkuvana laitokseen tai kotiin, tehokas lääkitys on aiheellinen. Osteoporoosilääkitys sekä kalsium- ja D-vitamiinilisän käyttö aloitetaan viivytyksettä. Liikkumisen vähentyminen murtuman vuoksi huonontaa nopeasti luuston kuntoa [257, 258]. Satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa kolmen kuukauden kuluessa lonkkamurtumaleikkauksesta aloitettu ja kerran vuodessa laskimonsisäisenä infuusiona annettu tsoledronihappolääkitys vähensi lumelääkitykseen 15
16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 verrattuna minkä tahansa uuden murtuman riskiä 35 % ja pienensi kuolleisuutta 28 % keskimäärin 1.9 vuoden seurannassa [ ] B. Vastaavaa tutkimustietoa ei ole muista osteoporoosilääkkeistä. * Tsoledronihappolääkitys edellyttää, että potilaan kreatiniinipuhdistuman on yli 35 ml/min. n ehkäisyssä käytettävät muut osteoporoosilääkkeet (alendronaatti, risedronaatti, strontiumranelaatti, denosumabi ja mahdollisesti teriparatidi) saattavat olla tehokkaita myös lonkkamurtuman jälkeisessä uuden murtuman ehkäisyssä, mutta varsinaista tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Denosumabin etu on turvallisuus munuaisten kannalta ja se, että tätä lääkettä voidaan antaa kreatiniinipuhdistumasta riippumatta [262]. Leukaluun osteonekroosi ja epätyypillinen reisiluun murtuma ovat erittäin harvinaisia haittavaikutuksia osteoporoosin vuoksi bisfosfonaattia käyttävillä [263, 264]. Toistaiseksi bisfosfonaattien hyödyt arvioidaan mahdollisia haittoja suuremmiksi. potilaan kaatumisen ehkäisy Ehkäisyn periaatteet ja riskitekijöiden kartoitus on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää lääkehoidon kokonaisuuteen sekä deliriumin ja univaikeuksien ehkäisyyn ja hoitoon [244]. Geriatrisessa yksikössä toteutettu monialainen ja moniammatillinen kuntoutus on vähentänyt lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusjaksolla (keskimääräinen pituus 28 vrk) todettuja uusia kaatumisia ja kaatumisvammoja verrattuna kuntoutusjaksoon tavanomaisella ortopedisella osastolla [265]. Tehokkaankin kuntoutusyksikön ehkäisevien toimenpiteiden hyödyt jäävät lyhytaikaisiksi, ellei kaatumisia ehkäiseviä toimenpiteitä kytketä kiinteäksi osaksi potilaan arkielämää myös kuntoutuksen jälkeen [266]. potilaan kuntoutus Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa toimintakykyä, edistää terveyttä ja antaa voimavaroja elämän hallintaan. potilaan kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa toimintakyky mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että hän voi jatkaa elämäänsä entisessä elinympäristössään. Kuntoutus moniammatillisessa geriatrisessa kuntoutusyksikössä potilaan toipumisennustetta voidaan parantaa tehokkaalla moniammatillisella kuntoutuksella [6, 117, 189, 190, ] A. Keskittämällä avohoidossa olleiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin moniammatillisiin kuntoutusyksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista. Moniammatillisen kuntoutusyksikön toiminnassa korostuvat kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi, varhainen mobilisaatio, potilaan omatoimisuus sekä yhteistyö avohoidon, potilaan ja hänen omaistensa kanssa [268, 270]. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, perushoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja potilas. Kuntoutuksen tavoitteet sovitaan työryhmässä. Tällöin otetaan huomioon potilaan toimintakyky ja terveydentila ennen lonkkamurtumaa ja sen jälkeen. Kuntoutumista seurataan sovituin toimintakykymittarein, ja potilaalle annetaan palautetta edistymisestä. Omaisilta saatava tieto on tärkeää, ja omaisia tulisi haastatella jo alkuvaiheessa. Asentohoidosta, varausluvista ja apuvälineistä sovitaan koko työryhmän kanssa, ja niistä tiedotetaan myös kirjallisesti niin, että omaiset ja vierailijatkin voivat saada kyseiset tiedot. Potilasta kannustetaan osallistumaan
17 mahdollisimman paljon kaikkiin päivittäisiin toimintoihin. Potilaan kokemaa kipua eri vuorokaudenaikoina sekä hoito- ja harjoitustilanteissa havainnoidaan ja siitä raportoidaan. Neurologisten potilaiden kuntoutuksen erityispiirteet potilaiden leikkauksenjälkeisen kuntoutuksen keskittämisestä moniammatillisiin geriatrisiin kuntoutusyksiköihin hyötyvät erityisesti muistisairaat lonkkamurtumapotilaat [6, 267, ] A. Lievää tai keskivaikeaa muistisairautta potevan kuntoutuminen edellyttää kuntoutustyöryhmältä erityistä panostusta riittävän turvallisen liikuntakyvyn saavuttamiseksi ja entiseen elinympäristöön paluun varmistamiseksi [6]. Ruotsissa moniammatillisesti toteutetun ohjelman avulla on pystytty vähentämään merkitsevästi kuntoutusjakson aikaisia kaatumisia ja kaatumisvammoja myös muistisairailla lonkkamurtumapotilailla [265]. Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy kaatumiselle altistava alaraajojen heikentynyt lihasvoima tai kömpelyys, mikä vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun ja edellyttää apuvälinearviota. Parkinson-potilaan optimaalinen kuntoutuminen vaatii lääkehoidon arviointia ja siten neurologin konsultaatiota kaatumisriskin vähentämiseksi [274]. Aivohalvauksen jälkitilaan liittyy yleensä toispuolihalvaus, lisääntynyt kaatumisriski ja kognitiivisia muutoksia, mikä on syytä ottaa huomioon kuntoutuksessa [29]. Kuntoutussuunnitelma Yhteistyössä potilaan, hänen läheistensä ja avohoidon kanssa valmisteltu moniammatillinen kotiutus ja kotona jatkuva suunnitelmallinen kuntoutus kohentavat potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentävät omaisten kokemaa stressiä [6, 189, 267] B. Ennen kotiutusta tehdään kotikäynti, jolloin kartoitetaan potilaan liikkumista ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kotiympäristössä ja selvitetään asunnossa tarvittavat muutostyöt ja apuvälineiden tarve [275]. Kaatumisen riskitekijät kartoitetaan ja pyritään poistamaan [276]. Kotiympäristöstä johtuvia riskitekijöitä voidaan kartoittaa käyttämällä apuna tarkistuslistaa. Kotikäynnille lähtevät potilaan kanssa tavallisesti fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Sairaanhoitajan mukanaolo kotikäynnillä arvioimassa hoidon ja kotisairaanhoidon tarvetta on hyödyllistä. Alkuvaiheen kuntoutus avohoidossa Kuvailevien tutkimusraporttien ja muutaman pienimuotoisen, suomalaiseen hoitojärjestelmään heikosti sovellettavan tutkimuksen perusteella on mahdollista, että joidenkin potilaiden sairaalahoitoa voidaan lyhentää järjestämällä leikkauksenjälkeinen hoito ja kuntoutus avohoidossa [ ]. Toimintakyky Toimintakyvyn palautumisen ennustetta heikentävät muut sairaudet, kuten depressio ja muistisairaus, lonkkamurtumaa edeltänyt heikko toimintakyky, viivästynyt mobilisaatio, heikko ravitsemustila ja alkuvaiheen delirium [6, ]. Korkea ikä ei estä lonkkamurtumasta toipumista, sillä yli 90-vuotiaiden lonkkamurtumapotilaiden ennuste on seurantatutkimuksien valossa hyvä [ ]. lisää toimintakyvyn heikkenemisen riskiä useiksi vuosiksi [291, 292] A, [293, 294]. Monilla vanhuksilla lihasvoimien reservi on pieni ja päivittäisistä toiminnoista selviäminen vaatii maksimaalista ponnistelua. Vuodelepo ja inaktiivisuus heikentävät lihasvoimia, pienentävät luuntiheyttä sekä lisäävät kaatumisen ja uuden murtuman riskiä [48, 204, ]. 17
18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kuva 5. Tiladiagrammi 50 vuotta täyttäneille kotona asuneille lonkkamurtumapotilaille vuonna 2007 (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteri) Copyright: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18 Elämänlaatu johtaa elämänlaadun pitkäaikaiseen heikkenemiseen [298]. Heikentynyt toimintakyky, kipu ja luutumisen ongelmat liittyvät heikkoon elämänlaatuun [299, 300]. Kuolleisuus Vuonna 2007 yli 50-vuotiaista kotona asuneista suomalaisista lonkkamurtumapotilaista 6.3 % oli kuollut kuukauden kuluttua murtumasta ja 12.9 % neljän kuukauden kuluttua [5]. potilaiden vakioitu kuolleisuus vuoden kuluessa oli vuonna 2000 Suomessa 24.6 %. Sen jälkeen kuolleisuus on jatkuvasti vähentynyt. Vuonna 2007 se oli enää 20.1 % [5]. Tärkein kuolleisuuteen vaikuttava tekijä on toimintakyky ennen murtumaa [287]. Muut vaikuttavat tekijät ovat pitkäaikaissairaudet (erityisesti muistisairaus sekä sydän- ja keuhkosairaudet), anemia, korkea anestesiariskiluokka (ASA-luokitus) [6, 280, 281, ], yli kahden vuorokauden leikkausviive [106, 107, 280], viivästynyt mobilisaatio [281, 287, 288] ja leikkauksenjälkeiset sairaalakomplikaatiot [305]. Kuoleman riskiä vähentävät tekijät On viitteitä siitä, että kuntoutus yli 25 lonkkamurtumapotilasta vuodessa hoitavissa yksiköissä olisi yhteydessä pienempään kuolleisuuteen [306]. Myös osteoporoosilääkkeiden ja D-vitamiinin käytön lonkkamurtuman jälkeen on havaittu parantavan ennustetta [77, 307]. Hoitoajat Suomessa lonkkamurtumapotilaiden hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat varsin lyhyitä ja potilaat siirtyvät tavallisesti jatkokuntoutukseen terveyskeskussairaalaan [5]. Vuonna 2007 leikkaushoitojakson kesto oli keskimäärin 6.8 vuorokautta ja ensimmäisen hoitokokonaisuuden kesto 46.3 vuorokautta. Hoitokokonaisuuden kestossa ja kustannuksissa on merkittäviä alueellisia vaihteluita. potilas kotiutetaan yleensä neljän kuukauden kuluessa.
19 Kuva 6. potilaan leikkauksenjälkeisen kuntoutuspaikan valinta riippuu fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvystä ennen murtumaa ja kuntoutumisen tavoitteista. Kuntoutuspaikasta riippumatta kotiutuminen avohoitoon edellyttää tavoitteellista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran lonkkamurtuman saaneista 66.2 % oli palannut kotiin 120 päivän kuluttua murtumasta [5]. Pitkäaikaispotilaaksi (keskeytymätöntä hoitoa vähintään 120 päivää) jäi 13.5 % [5]. Tiladiagrammi kokoaa monia lonkkamurtuman hoidon tuloksellisuuden seurannan kannalta keskeisiä indikaattoreita [308]. Kuvassa 5 on tiladiagrammi 50 vuotta täyttäneistä kotona asuneista lonkkamurtumapotilaista vuonna 2007 [5]. Kustannukset Murtumasta johtuneet potilaskohtaiset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin euroa [5]. Välittömän hoidon kustannukset olivat keskimäärin noin euroa ja koko ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset noin euroa potilasta kohden [5]. Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset ovat huomattavasti suuremmat, jos kotoaan sairaalaan tullut potilas jää murtuman jälkeen pysyvästi laitoshoitoon [309, 310]. Keskitetty moniammatillinen geriatrinen kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen voi vähentää ensimmäisen vuoden kokonaiskustannuksia [6, 301, ]. n hoitoketju Kuvassa 6 on esitetty suositus lonkkamurtuman hoitoketjuksi. Jatkotutkimustarpeet Työryhmä on suositusta tehdessään kirjannut jatkotutkimusta kaipaavia asioita. Ne on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa. 19
20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN ORTOPEDIYHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: TIINA HUUSKO, LT, kuntoutuspäällikkö Kansaneläkelaitos, terveysosasto, kuntoutusryhmä, Helsinki Jäsenet: ILKKA ARNALA, LKT, dosentti, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, ortopedian tulosyksikkö HANNU ARO, professori Turun yliopisto, ortopedisen tutkimuksen yksikkö ja TYKS, ortopedian ja traumatologian klinikka OLLI IMPIVAARA, LKT, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestötutkimusyksikkö, Turku PIRKKO JÄNTTI, LKT, dosentti, osastonylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala; Seinäjoen keskussairaala geriatrian yksikkö PIA LAUKKANEN, LT, ylilääkäri Sotainvalidien Sairaskoti, Jyväskylä MAARIT PIIRTOLA, TtM, Tutkija, fysioterapeutti UKK-instituutti ja Turun yliopisto, yleislääketiede RAIJA SIPILÄ, LL, Käypä hoito -toimituspäällikkö, (työryhmän Käypä hoito -toimittaja lähtien) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim REIJO SUND, VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PEKKA TARKKILA, LT, dosentti, ylilääkäri HYKS, anestesiologia, Töölön sairaala VILLE-VALTTERI VÄLIMÄKI, LT, ortopedian ja traumatologian erikoistuva lääkäri HYKS, Töölön sairaala TIINA VARIS, LT, kliinisen farmakologian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri (työryhmän Käypä hoito -toimittaja asti) Asiantuntijat: JUHA-PEKKA KAUKONEN, dosentti, vastaava lääkäri, opetuslääkäri Terveystalo Lahti ja Päijät-Hämeen keskussairaala, ortopedia MATTI VÄLIMÄKI, professori, ylilääkäri HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka 20
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotOsteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT
Osteoporoosi ja murtumariski Olli Impivaara, dosentti, LKT Osteoporoosi Luuston sairaus, jolle on ominaista pieni luumassa (tiheys) ja luukudoksen rakenteen rappeutuminen sekä näistä johtuva luun lujuuden
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotOSTEOPOROOSIN KÄYPÄ HOITO SUOSITUS
OSTEOPOROOSIN KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Olli Simonen 15.6.2017 Heinola KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TERVEYSPOLIITTISENA TAVOITTEENA: ON VÄHENTÄÄ MURTUMIEN ILMAANTUVUUTTA JA MÄÄRÄÄ JA SITEN EDISTÄÄ YKSITTÄISEN IHMISEN
LisätiedotKaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotLonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy
Lonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018 Helsinki
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotNK6QA Luuntiheysmittaus
MENETELMÄOHJE 1 (5) NK6QA Luuntiheysmittaus 1. YLEISTÄ Osteoporoosi eli luukato voi johtua monista sairauksista ja riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta. Osteoporoosi johtaa luunmurtumiin, pituuden
LisätiedotMistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa?
Mistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa? Dosentti, geriatri Pirkko Jäntti Järvenpää 23.9. 2008 Paljonko kaadutaan? Yli 65-vuotiaista kotona asuvista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotKansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet
Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy tutkimusten valossa Sanna Sihvonen, erikoistutkija, TtT Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö Kansanterveyslaitos sanna.sihvonen@ktl.fi www.ktl.fi/ikina
LisätiedotOPAS LONKKAMURTUMAPOTILAALLE JA OMAISELLE
OPAS LONKKAMURTUMAPOTILAALLE JA OMAISELLE SISÄLTÖ LONKKAMURTUMA JA SEN RISKITEKIJÄT... 3 LONKKAMURTUMAPOTILAAN HOITOPOLKU... 4 ENSIAPU JA TUTKIMUKSET... 5 LEIKKAUS... 5 OSASTO 3B... 6 JATKOKUNTOUTUS HOIKUSSA
LisätiedotToimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotSUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI TIEDOTTAMINEN ENNEN SUOSITUKSEN VARSINAISTA JULKAISEMISTA ON KIELLETTY
Käypä hoito -suositus 1 (58) 1 LONKKAMURTUMA 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Keskeinen sanoma... 3 Aiheen rajaus... 3 Tavoitteet... 3 Kohderyhmä...
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotOSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI
OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI Osteoporoosin hoitoketju -koulutus 22.3.2017 Keski-Suomen keskussairaala Omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto ry SISÄLTÖ Luustoliitto Osteoporoosi
LisätiedotKUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu
KUKKARO KIINNI Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori, Suomen Luustoliitto ry TAUSTAA #kukkarokiinni #hoitamattomuudenhinta 18
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN - opas potilaalle
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN - opas potilaalle Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka SISÄLLYSLUETTELO sivu Lukijalle......................................
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotOSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski
OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotPolven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info
Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Lonkkamurtuma. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 16.10.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotKaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio
Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotMiksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?
Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska
LisätiedotKuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotHyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä
Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä Maria Nuotio Geriatrian ylilääkäri, EPSHP 7.5.2018 Iäkkäiden kaatumiset Kotona asuvista yli 65-vuotiaista noin
LisätiedotLaatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015
(Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä
LisätiedotKAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori
KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,
LisätiedotOsteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito. Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016
Osteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016 Sisätau6en ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosenc: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätau6en vastuualue Osallistunut
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotMiten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto
Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto Duodecim 8.2.2018 Esityksen aiheet Ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Mihin
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotKaatumisten ehkäisy sairaalassa
Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotVarhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula
Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista
LisätiedotMurtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?
Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotMITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia
MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotLÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA
PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
Lisätiedot