I N D E K S I 4/2008

Transkriptio

1 I N D E K S I 4/2008

2 Päätoimittaja Leila Uotila Toimittajat Anette Almgren Eero Hokkanen Mari Jokiranta Petteri Järvinen Maija Karjalainen Esa Karonen Niko Korte Maiju Kujala Elias Laitinen Mari Leino Iina Lietzen Jani Moilanen Tiina Muinonen Tuomas Nirkkonen Pasi Nordlund Mika Peltola Christian Perheentupa Aapo Rantanen Sampo K. Saarinen Katja Sauvola Ville Savolainen Lassi Siltanen Lauri Tulkki Samuli Tuomikoski Suvi Uusitalo Taneli Vilpponen Kuvaajat Maija Karjalainen Iina Lietzen Jani Moilanen Christian Perheentupa Sampo K. Saarinen Leila Uotila (kannen kuva) Kuvitus Tanja Amper Jerry Jäppinen Matleena Korhonen Taitto ja ulkoasu Leila Uotila Ilmoitusmyynti Elina Lehtimäki Ari-Matti Näätänen Leila Uotila Julkaisija INDEX Yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Assistentinkatu Turun Yliopisto index.utu.fi index-hallitus@utu.fi INDEKSI 4/08 3 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan tervehdys INDEX 6 Statistika poikkeavia havaintoja ja rajatapauksia Maiju Kujala 7 Sikailua vuodesta Idästä länteen kokemuksia fuksisyksystä Jani Moilanen INDEX 55 v. 11 Mitä muistat vuosijuhlista? Mari Leino 12 Kun Index heräsi henkiin Leila Uotila 18 Juhli tunteella, juhli oikein Eero Hokkanen 21 Sillispäivän Niksi-Pirkka Suvi Uusitalo YLIOPISTO 24 Politiikka pois edustajistosta! Aapo Rantanen 25 Loppusyksyn kopo-kuulumisia Maija Karjalainen MAAILMA 21 Oppitunti Bordeaux`sta Iina Lietzen 23 Alusta minuuteen Sampo K. Saarinen 26 Levyarvostelu: Asa: Loppuasukas Elias Laitinen 27 Autiot tuvat Maija Karjalainen 28 Pankkisektorin näkymättömällä kädellä on peukalo keskellä kämmentä Niko Korte 30 Ekskursio ensikertalaisen silmin Tiina Muinonen 31 Hämeenkadun Appro sosiologian fuksien silmin Esa Karonen, Jani Moilanen, Lassi Siltanen, Ville Savolainen ja Lauri Tulkki 32 Nykyaikaista kriisinhallintaa Afganistanissa yhteiskuntatieteilijän silmin Christian Perheentupa 35 Sadan vuoden päästäkin Taneli Vilpponen Levikki Painopaikka 300 kpl Uniprint, Turku Teksteissä esiintyvät mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Index ry:n virallista kantaa.

3 - Pääkirjoitus - Me Y voi tarjota sellaisiakin asioita ja palveluita, joihin yksittäisellä pienellä alajärjestöllä ei ole edellytyksiä. Ja voimme muuten todella olla ylpeitä järjestöstä, joka kerran jo lähes kuopattuna juhlii nyt kunnioitettavaa 55. ikävuotta! hteiskunta- ja kasvatustieteilijät löivät hynttyyt yhteen vuonna Vuonna 1966 hanke eteni yhdistysrekisteriin ja syntyi virallinen yhdistys nimeltä Indeksi ry. Toiminta järjestössä oli alusta alkaen erittäin aktiivista ja kuten ajan henkeen kuului, vahvasti poliittisesti värittynyttä. Indeksi ry julkaisi alusta alkaen TS-Indeksi nimistä lehteä yhteistyössä Turun Sanomien kanssa. Toimituskunnan lähdettyä luotsaamaan julkaisusta marxilaisen vallankumouksen äänenkannattajaa loppui yhteistyö Turun Sanomien kanssa kuitenkin nopeasti. Koko lehti joutui jäähylle useaksi vuodeksi. *** TAITAA OLLA loppu lähellä. Siis ei Indexin, vaan minun. Tai ei toivottavasti minunkaan, mutta viimeisen pääkirjoitukseni tässä lehdessä. Tuntuu kuin olisin kirjoittanut ensimmäistäkin vasta eilen. Vuosi järjestömme lehden parissa on opettanut minulle paljon ja olen jälleen rikastunut uusilla ystävillä. Olen siis kai myös verkostoitunut, vaikka äitini varoittikin minua hankkimasta enää uusia kavereita. SUURIA HANKKEITA tuli muitakin, mutta ne eivät ilmeisesti kantaneet kovin pitkälle, sillä aktiivisuus hiipui ja järjestö hautautui pitkään horrokseen. Havunneulasten voimin torkuttiin pitkälti toistakymmentä vuotta, kunnes uusi sukupolvi aktiivisia yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöita päätti ottaa härkää sarvista ja herättää järjestön uudelleen henkiin. Vuonna 2000 perustettiin uusi yhdistys, Index ry. Myös Indeksi -lehti sai jälleen tuulta purjeisiinsa. Onneksi ennen vuoden päättymistä on vielä aika juhlia. Kunnolla. Onnea Indexille - onnea meille! RUNSAAT 1200 OPISKELIJAA kattavan järjestön toiminnan ylläpitäminen, saati sen luominen, ei liene ihan pieni projekti. Moni sankari on vuosien varrella väsymmättömästi puhaltanut Indexiin uutta henkeä ja rakkaudella puskenut sitä eteenpäin. Index tarvitsee puhaltajia ja puskijoita jatkossakin, ja suhtaudun luottavaisin mielin siihen, että heitä kyllä löytyy. AINEJÄRJESTÖTOIMINNALLE on olemassa yksi tärkeä kivijalka: yhteisöllisyys. Ihmiset tekevät ainejärjestöissä pyyteentöntä työtä yhteisen hyvän eteen. Useimmiten he myös nauttivat sen tekemisestä. Syy tuohon nauttimiseen ja motiivi tekemiseen on ainakin allekirjoittaeella ihmisissä. Siinä, että saa tehdä töitä itselleen tärkeiden ja arvostamiensa ihmisten kanssa, ja että siitä työstä voi olla iloa ja hyötyä meille kaikille. INDEXIN KOKOISESSA kahdeksan alajärjestöä kattavassa yhdistyksessä yhteisöllisyyden ylläpitäminen voi olla ajoittain haastavaakin. Uudet opiskelijat integroituvat luonnollisesti ensin osaksi omaa ala-ainejärjestöään, mutta toivottavasti sitä kautta löytävät kotinsa myös Indexistä. Se kannattaisi, sillä kattojärjestö parhaimmillaan 3

4 4 Jerry Jäppinen

5 - Puheenjohtajan tervehdys - Arvon indexläiset, Pitelette käsissänne Indeksin juhlavuoden teemanumeroa. Lehden sisäsivuilla pääsette luomaan katsauksen yli puolivuosisataisen järjestön historiaan tunnelmineen ja käännekohtineen. Lehdestä löydätte myös akateemisten vuosijuhlien aakkoset sekä paljon muuta juhlavaa. HISTORIA ON OIVA käsite. Se kertoo meille mistä me olemme tulleet, se antaa meille tarkoituksen ja opettaa välttämään virheitä. Indexin historiaan mahtuu lukuisia eri käännekohtia ja huippuhetkiä. Mainittakoon tässä esimerkkinä käännekohdasta muun muassa järjestön lamaantuminen poliittisen paineen alla muutama vuosikymmen sitten ja siitä seurannut järjestöön puhallettu uusi Index -henki. Yhteiskuntatieteilijöiden ja kasvatustieteilijöiden yhteinen edunvalvoja herätettiin henkiin, jotta se voisi vastata alati kasvavan jäsenmäärän tarpeisiin, toiveisiin ja vaatimuksiin. Uusi Index on tehnyt tehtävänsä hyvin, yhteenkuuluvuuden tunne on löytänyt peilinsä niin jäsenissä kuin hallitustoimijoissa. toivotaan että tulevaisuus muutospaineista ja haasteista huolimatta, pikemminkin niistä voimistuneena, näyttää yhteishengen voiman. NYT ON AIKA unohtaa historia ja tulevaisuus ja keskittyä tähän päivään. Juhlahumu alkaa olla korkeimmillaan vuosijuhlia odotellessa. Pian Index juhlii 55 -vuotista taivaltaan yhdessä ystävien ja kumppanien kanssa. Vuosijuhla on täydellinen hetki pysähtyä, ja miettiä sitä, mitä yhdessä tekeminen oikeasti saa aikaan. Sitä sopii juhlia. VUODENAJAN KÄÄNTYESSÄ talveen huomaan tämän olevan viimeinen tässä muodossa oleva tervehdykseni teille kaikille. Kiitos siis kuluneesta vuodesta! NYT INDEX JA KOKO yliopistomaailma ovat uuden käännekohdan edessä. Uusi yliopistolaki ja sen mukanaan tuomat uudistukset astuvat voimaan tulevien vuosien aikana. Erityisen suuren haasteen uudet järjestelyt luovat eritoten yhteiskuntatieteilijöiden äänen kuulumiselle edustajistossa. Turun kauppakorkeakoulun liittyminen yliopistoon tuo mukanaan vaatimuksen yhteisestä ylioppilaskunnasta. Kun kauppatieteilijöiden kaltainen suuri ryhmä kamppailee samoista paikoista on yhteiskuntatieteilijöiden äänen keskittämiselle todellista tarvetta. UUSIA YHTEISEN TOIMINNAN tapoja ja tasoja siis vaaditaan. Yksi ratkaisu voisi olla yhteisen vaalilistan perustaminen erillisten ryhmittymien sijaan, tai ainakin rinnalle. Näin tiedekuntamme oppiaineiden edustajilla olisi esimerkiksi poliittisesta suuntautumisesta riippumatta paremmat mahdollisuudet päästä toimimaan edustajiston tasolla muihin suuriin yksiköihin vertautuvalla volyymilla tiedekuntahengen toimiessa yhteen sitovana voimana. Vastaavanlaisesta rakaisusta löytyy esimerkki menneiltä vuosikymmeniltä, joilloin Hämeenkadun lista niminen kollektiivi keräsi tiedekuntamme edustajia yhteiseen vaalilistaan. INDEXILLÄ NYKYISESSÄ muodossaan olisi kattavat edellytykset toimia sekä yhteiskuntatieteilijöiden että kasvatustieteilijöiden vaikutusvallan yhteisenä mahdollistajana. Indexin historia on ollut näkyvä ja kuuluva, 5

6 - Alajärjestöjen palsta - Teksti: Maiju Kujala Statistika - poikkeavia havaintoja ja rajatapauksia Statistika ry perustettiin vuonna 1981 edistämään tilastotieteen opiskelijoiden pyrkimyksiä. Statistikan tapahtumatarjonta on kasvanut eksponentiaalisesti, keskittyen alkuvuosina urheilutapahtumiin ja nykyään urheilutapahtumiin, jotka vaativat hieman erilaista kisakuntoa. Toki liikunnallinen nuoruus näkyy tänä päivänäkin timmien kroppien lisäksi kadehdittavan laajana urheiluvälinevarastona, jonka uusimpia hankintoja ovat kuula ja kiekko. Myös Sammonmalja-turnaukseen, MM-kyykkään ja Akateemisen mölkyn MM-kisoihin pyritään lähettämään joukkueet vuosittain. PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN joka vuosi järjestetään muun muassa fuksien kastajaiset, pikkujouluristeily, kolmiottelu, vappuputki ja kevätjuhla. Pienemmät tapahtumat, kuten kossukeilaus, pokeriturnaukset, viini-illat ja uutuutena te lalliset rytmittävät mukavasti viikkoja ja antavat puheenaihetta Koppiin. Koppi on statistikkojen oma olohuone tilastotieteen laitoksella, jossa tilastollisten testien tulkitsemisesta uupuneet mielet virkistäytyvät kahvi- tai teekupposen ääressä. Päivittäisellä kahvitunnilla voi maistella saksalaisen laatumarketin tuotteita tai vaan tilittää tuntojaan ymmärtäväiselle kuulijakunnalle. Statistikasta hitsautuu lukuvuoden kuluessa tiivis yhteisö vuosikursseihin katsomatta. JOSSAIN VÄLISSÄ ehditään kuulemma opiskellakin. Tilastotieteen opiskelu poikkeaa melkoisesti muun tiedekunnan oppiaineista. Kontaktiopetusta on paljon ja pakollisia sivuaineita kaksi: matematiikka ja tietojenkäsittelytiede. Statistikot eivät 6 joudu pänttäämään ulkoa tentteihin, vaan tarkoitus on sisäistää, ymmärtää ja soveltaa kaikkea opittua käytäntöön. Statistikalaisella on mahdollisuus elää muita leveämmin, sillä jo ennen valmistumistaan moni löytää koulutustaan vastaavaa työtä. EPÄTOIVOISTEN hoitotieteilijöiden graduaineiston analyysi ja tuntiopetukset perusopintokursseilla ovat ahkerien statistikkojen arkipäivää. Vaikka moni nyrpistääkin nenäänsä tilastotieteilijöiden pääainevalinnalle, pienen statistikon mieltä lämmittävät valmistumisen jälkeinen sataprosenttinen työllistyminen omalle alalle ja koko yliopiston kolmanneksi korkeimmat lähtöpalkat. On ihanaa pukeutua oranssiin ja olla varma siitä, että valitsi aikoinaan ainoan oikean vaihtoehdon: Statistikan.

7 T-klubilaisia Pubin pihalla vappuna Sikailua vuodesta 1964 Taloustieteen klubi ry, tuttavallisemmin T-Klubi, toimii taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestönä. T-klubilaiset tunnistaa parhaiten pinkeistä haalareistaan, jotka herättävät kateutta yli tiedekuntarajojen. T-Klubilaisiin törmäilee kampuksella parhaiten Publicumin toisessa kerroksessa,missä pyöritämme pimeää kahvikauppaa sekä sudokukerhoamme. Varsinainen toimistomme löytyy Yotalo A:n vanhalta Index-huoneelta. T-Klubi on muihin Indexin järjestöihin suhteutettuna keskikokoinen noin 30 opiskelijan vuotuisella sisäänottomäärällään. T-KLUBIN TOIMINTAAN kuuluu useiden muiden ainejärjestöjen tapaan erilaiset illanvietot sitseistä pokerin peluuseen ja kaikkea siltä väliltä. Vuosittain järjestetään myös mökkisikailu, kansisristeily, kastajaiset vappuna sekä tietenkin pikkujoulut. Kansisristeily on koko kansantaloustiedettä opiskelevien vuoden pääkohta, onhan se ainutlaatuinen tapahtuma tu- tustua myös muissa kaupungeissa opiskeleviin kollegoihin. Virallisempaa linjaa tapahtumissa edustavat excursiot paikallisiin ja pääkaupunkiseudun rahoitus- ja tutkimuslaitoksiin, sekä jokakeväiset alumni-illat, missä valmistuneet t-klubilaiset kertovat omista kokemuksistaan opiskeluajoilta sekä työelämästä. LIIKUNTAA EI MYÖSKÄÄN sovi unohtaa T-Klubista puhuttaessa. Jo vuosien ajan olemme olleet moraalisia voittajia lähes kaikissa Sammonmaljan turnauksissa joita on järjestetty, ja muutamaan otteeseen lähes virallisiakin voittajia. Ei sovi myöskään unohtaa T-Klubin saavuttamaa rökälevoittoa Indexin keilaturnauksesta vuonna 2007, mitä ei valitettavasti päästy puolustamaan enää tänä vuonna. Vuoden 2009 mestaruus on kuitenkin jo lähes varmistettu. Vaikka nykyinen taloustieteen suuntaus painottaa paljon kilpailun merkitystä, kokoonnumme viikottain harrastamaan 7 Iskerin liikuntasalille ihan harrastemielessä, ilman tarvetta voittaa. YHDISTYKSEMME julkaisee myös erittäin taloudellista julkaisuaan, Katsausta, lähes vuosittain. Katsauksessa käsitellään taloustieteilijöille tärkeitä aiheita aina yliopiston nykytilasta kuormarohmuamiseen ja kesätyöpaikkojen puutteesta itkemiseen. Lehdessä on myös tietenkin sudokukerhon toiveista perinteinen sudokusivu (sikavaikeit). KEVÄÄLLÄ PAKKA räjähtää totaalisesti, kun sikailua on jatkunut tauotta jo 45 vuotta putkeen. Eli jos hinkuat vuosijuhlillemme, niin nyt alkaa olemaan aika oman pikkupossun hankkimiseen. Huhupuheista poiketen oman taloustieteilijän iskeminen on oikeasti ihan helppoa. Yrittäminen se on se, mikä kannattaa!

8 Teksti ja kuvat: Jani Moilanen Idästä länteen Muutin Turkuun täksi syksyksi Espoon Olarista. Korkeisiin kerrostaloihin, valtaviin etäisyyksiin Espoosta Helsinkiin tai kävelymatkan päässä sijaitseviin ostoskeskuksiin tottuneelle Turku oli melkoinen kulttuurishokki - ei toki pelkästään kielteisessä merkityksessä. Polkupyörällä pääsee melkein minne tahansa, baarista voi tarpeen tullen kävellä kotiin ja yliopistolle kulkemiseen en yleensä tule harkinneeksi muuta vaihtoehtoa kuin ilmastoystävällistä polkupyörää. MUUTTO TURKUUN tapahtuu vain paria päivää ennen johdantoviikon alkua. Tunnelmat ovat sekaiset, eikä tilannetta varmasti helpota jännitys tulevista kolmesta uudesta kämppäkaverista. Tapaan heistä ensimmäisen pikaisesti muuttopäivänä hänen ehtiessä vaihtaa vain muutaman sanan ennen kiiruhtamista oman alansa fuksien varaslähtöön. Mitä muuta teekkareilta voi odottaa? Kämppis ei seuraavana päivänä uskalla nousta sohvalta valitellessaan huonoa oloaan. Mitäköhän syksy mahtaakaan tuoda tullessaan, ajattelin. Painan pään tyynyn vuorokauden vaihtuessa ensimmäiseksi päiväksi yliopistossa. KAIKKI ODOTTAVAT jännittyneinä Publicumin luentosalin edessä. Keitä nämä tyypit ovat? Mitä yliopistoopinnot mahtavatkaan pitää sisällään? Saanko uusia kavereita? Tuttuja kysymyksiä varmasti jokaiselle uutta opintaipalettaan aloittavalle. Johdantoviikko koostui käytännön asioista, jotka uuden yliopisto-opiskelijan on hyvä tietää. Osa asioista oli kaikille tuttua peruskauraa, osalle taas osa luennot toivat tervetullutta lisäinformaatiota vaikkapa vaihto-opiskeluun liittyen. ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ pitkäksi venyneiden johdantoluentojen jälkeen koitti varmasti jokaiselle yksi viikon jännittävimmistä hetkistä - ensikosketus uusiin opiskelijoihin. Meidät sosiologian fuksit oli komennettu Publicumin eteen. Oli hiirenhiljaista, eikä kukaan uskaltanut avata suutaan. Savolaista verta omaavalle tilanne oli kiusallinen, ja päätin lopulta laukaista tilanteen tarjoamalla kättä vieressä seisovalle ja sanomalla ensimmäiset morot! Vieressä seissyt kaveri on Esa, joka vielä pari kuukautta tilanteen jälkeenkin jaksaa hehkuttaa, kuinka asiallisen kuvan annoin itsestäni jo heti ensimmäisenä päivänä, ja oli hyvä että joku rohkeni hieman helpottaa jännitystä avaamalla suunsa. JOHDANTOVIIKKO onkin yhtä hulabaloota, enkä meinaa pysyä henkisesti matkassa. Kävelyä paikasta A paikkaan B, tutustumista laitoksen 8 IRON MAIDEN! Pojat voimiensa tunnoissa Sklubin kastajaisissa. - kokemuksia fuksisyksystä henkilökuntaan, henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemistä (mikä näin ohimennen on mielestäni täysin turha!) ja tietenkin tutustumisiltoja ja uusiin opiskelukavereihin tutustumista. Baarissa tulikin käytyä ensimmäisen kahden viikon aikana yhteensä kuusi kertaa. Se on todellinen ennätys kaverille, joka ei ennen tätä syksyä ollut koskaan ennen käynyt keskellä viikkoa baarissa - edes keskiviikkoisin. Se siitä kiltin pojan imagosta. Mutta mitäpä sitä ihminen ei tekisi halutessaan tutustua uusiin ihmisiin ja yrittäessään välttää syrjäytymistä. SYKSY ETENEE ensimmäisen kahden viikon jälkeen vauhdikkaasti. Luentoja, kieltentunteja, kirjatentteihin lukemista, mahdollisia oppimispäiväkirjoja ja keskimäärin ainakin kerran viikossa järjestettäviä opiskelijabileitä - eli konkreettista opiskelijaelämään tutustumista. Meille sosiologian fukseille on lisäksi langetettu suuri kunnia järjestää oman laitoksen henkilökunnalle sekä muille opiskelijoille meidän fuksien suunnittelemat pikkujoulut, joissa riittää vielä paljon puuhaa tämän syksyn aikana. Joka tapauksessa meidän sosiologian fuksien yhteishenki on ollut tänä syksynä vertaansa vailla ja toivottavasti väite saa ns. lihaa luidensa ympärille pikkujouluissa. Syksyn tähän mennessä ainoana miinuspuolena mainittakoon oikeustieteen tentti, josta en päässyt läpi. Mutta kun miettii mitä kaikkea kivaa tänä syksynä on tapahtunut, ja mitä mahtaakaan vielä seuraavat 5-6 vuotta tuoda tullessaan, en yksinkertaisesti pysty kantamaan huolta huomisesta. Sillä jospa onkin niin, että elän vain kerran.

9 Tanja Amper PÄÄTOIMITTAJAKSI? Syyskokous valitsee myös hallituksen ulkopuolisen Indeksin päätoimittajan vuodelle Oletko kiinnostunut lehden tekemisestä muutenkin kuin kirjoittamalla, kuvaamalla tai piirtämällä? Mikäli vastasit kyllä, tämä on tilaisuutesi! Ota ainejärjestölehti harjoitusalustaksesi ja saat arvokasta kokemusta niin toimituskunnan vetämisestä kuin lehden taittamisesta. Aikaisempaa kokemusta ei missään nimessä edellytetä, homman on moni oppinut ennenkin. Päätoimittaja 2008 antaa mielellään lisätietoja aiheesta. Ota rohkeasti yhteyttä: 9

10 Jerry Jäppinen INDEX 55 10

11 Teksti: Mari Leino INDEX 55 Vuosijuhlilla on taipumus jäädä mieleen erityisen vahvasti. Ensimmäiset vuosijuhlat ovat monelle suorastaan sykähdyttävä kokemus ja niitä usein muistellaan pitkänkin ajan päästä. Vuosijuhlamuistojen arvojärjestäminen kuulostaa ajatuksena varsin merkilliseltä, mutta Indeksi kysyi muutamilta vuosijuhlakävijöiltä, mikä on jäänyt parhaiten mieleen. PETRI VÄHÄ-PESOLA nostaa esiin Arkkitehtikillan sillikset, sillä tapahtuma on niin absurdi. Enempää hän ei kerro, mutta vihjaa, että Arkkitehtikillan sillis on ainoa kerta vuodessa, kun Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä on sekavuoro. Yrjönkadun uimahallissa uidaan alasti, joten sillikseen kuuluu riski nähdä paljon alastomia ihmisiä. KIINNOSTAVIKSI vuosijuhliksi Peppe mainitsee TKK:n tämän vuoden juhlat, sillä ne ovat kertakaikkiaan viimeiset. Väkeä paikalle on tulossa 850 ihmisen verran, joskaan haastateltava ei ole heidän joukossaan. Parhaiksi vuosijuhliksi hän nostaa Koneinsinöörikillan 90-vuotisjuhlat, koska tilaisuudessa oli paljon tuttuja. Juhliin oli käytetty runsaasti rahaa ja se kuulemma näkyi. IHMISTEN VAIKUTUSTA korostaa myös Maiju Kujala. Hyvällä plaseerauksella hyvästä juhlasta tulee entistä parempi. Maiju kertoo, että Kompleksin vuosijuhlassa vuoden 2008 keväällä oli mukavaa, koska ympärillä oli niin hyvää seuraa. TIINA KIRSILÄ MUISTAA erityisellä lämmöllä Indexin 54. vuosijuhlia. Kyseisessä juhlassa muuan Jukka Virtanen oli osoittanut kiinnostusta Tiinaa kohtaan ja tästä alkanut kaunis rakkaustarina jatkuu edelleen. Samoissa juhlissa Tiina huomasi, että vuosijuhlapuhuja oli pukeutunut etiketin vastaisesti t-paitaan ja pikkutakkiin, mikä oli hieman kummallista. LAURA MÄKELÄ PITÄÄ parhaina vuosijuhlinaan ensimmäisiä vuosijuhlia, joihin osallistui. Juhlia varten laittautuminen ja valssin tanssiminen olivat tehneet vaikutuksen. Kyseinen juhla oli Asteriskin vuosijuhla vuoden Indexin vuosijuhlat 2007 Svenska Klubbenilla. Mitä muistat vuosijuhlista? 2007 alussa. Samaisen vuosijuhlan silliksellä oli käyty ICT-talon pienin pippeli -kisa ja pieniä pippeleitä oli ollut kaikkialla. Tämän jälkeen Laura teki päätöksen, ettei enää osallistu silliksille. ENSIMMÄISILLÄ vuosijuhlilla käytyään Heini Hyrkkö piti niitä parhaina, mutta näiden ohi kiilasi Kannunvalajien vuosijuhlat keväällä Juhlissa oli ollut kertakaikkisen mahtava tunnelma. Parasta silliksellä Heinin mielestä on se, ettei vuosijuhlaa seuraavaa päivää tarvitse viettää krapulassa vaan voi rehellisesti olla kunnon humalassa. Heini kiteyttää silliksen ajatuksen: ensin krapulassa miettii, mihin sitä taas on menossa, mutta lopulta vain on NIIN hauskaa. LOPPUKEVENNYKSENÄ kerromme entisen Index-aktiivin, joka haluaa käyttää salanimeä Sakari Östermalm, vuosijuhlamuistoista. Herra Östermalmin mieleen on jäänyt se, kun Kompleksin vuosijuhlassa eräs henkilö lauloi vapaan sanan aikana Pohjolan pidot. TOINEN herra Östermalmin muisto liittyy matkustamiseen. Hän oli ollut helsinkiläisen sisarjärjestön vuosijuhlilla ja mukana näihin juhliin kuuluneessa aamusaunassa. Tarkoitus oli ollut mennä saunan jälkeen seitsemän aamujunalla Espooseen. Konduktööri oli kuitenkin herättänyt seikkailijamme ennen kymmentä, kun seikkailija oli nukahtanut junaan ja joutunut takaisin Helsinkiin. Hän oli tietämättään käynyt Kirkkonummellä kääntymässä. Lippu oli tietenkin jo vanhentunut ja konduktööri pyysi juhlijaa poistumaan junasta. Matkailun aikana minulta oli varastettu kultainen solmioneula, eikä neulaa ole koskaan löytynyt, kertoo herra Östermalm surullisena. 11

12 Koonnut: Leila Uotila INDEX 55 KUN INDEX HERÄSI HENKIIN Index eli viime vuosituhannen lopulla pitkään hiljaiseloa, kunnes vuonna 2000 aktiiviset järjestötoimijat päättivät nostaa yhdistyksen jälleen jaloilleen. Urakka on vaatinut paljon verta ja hikeä, mutta se on myös ollut sen arvoinen. Indeksi päätti 55. juhlavuoden kunniaksi ottaa selvää luvun alun vaiherikkaista vuosista, ja pyysi kunkin vuoden puheenjohtajaa kääntämään hetkeksi katseensa omiin aktiivivuosiinsa Indexissä. Tämä perimätieto järjestölle on kullanarvoista. Vuoden 2003 puheenjohtajaa emme valitettavasti tavoittaneet, mutta muiden kertomuksissa sivutaan kyllä tuotakin vuotta. Kysyimme puheenjohtajilta seuraavia: 1. Luottamustehtäväsi ja aktiivivuotesi Index ry:n toiminnassa? 2. Suurimmat mullistukset, tapahtumat ja haasteet omana aikanasi? Mikä herätti eniten keskustelua Indexissä? 3. Hauskin muistosi Indexin punaisen lipun alla? 4. Terveisesi juhlivalle Indexille ja indexläisille Mika Peltola 1. PJ 2000 (ja kunniajäsen 2003-) 2. Suurin mullistus vuonna 2000 oli varmaankin se, että ylipäätään jonkinlainen kipinä kattojärjestön kehittämiseen saatiin syttymään. Muistan elävästi Proffan kabinetissa pidetyn uuden hallituksen ensimmäisen kokouksen, jossa esittelin siihen aikaan täysin utopistisia ajatuksia Indexin kehittämiseksi: oma toimisto, oma lehti; omat nettisivut, vuosijuhlat, yhdistyksen kehittämiseen sitoutunut hallitus... Kehittämisintoni koki kyllä jonkinlaisen kolauksen, kun joku uusista hallituslaisista kysyi, että emme kai oikeasti aio tehdä mitään, sillä ainejärjestöt järjestävät ihan tarpeeksi ja ainejärjestössä hänelle oli luvattu, ettei Indexin hallituksessa tarvitse tehdä mitään. Yleisestä skeptisyydestä huolimatta aika paljon yhdistystoiminnan pe- rusasioita saatiin kuntoon, kuten yhdistyksen rekisteröinti, sähköpostilistat, www-sivut ja Indexin logo sekä vieläpä ensimmäiset vuosijuhlat. Tapahtumien järjestämisessä oltiin tarkoituksella hieman pidättyväisiä, koska haluttiin varmistaa, että järjestetyt tapahtumat olisivat varmasti onnistuneita ja Indexin maine vähän paranisi. Eniten keskustelua varmaankin herätti se, että onko tekohengityksen antaminen pystyyn kuolleelle järjestölle ylipäätään mielekästä. Syksyn vuosijuhlien jälkeen alkoi keskustelun sävy kuitenkin pikkuhiljaa muuttua (Jos nyt aletaan hiuksia halkoa, niin Indexillähän ei ollut vielä lippua eikä järjestön väriäkään oltu varsinaisesti määritelty. Uuden logon pohjalta suunniteltu lippu vihittiin muistaakseni 50 -vuotisjuhlissa.) Vaikka ainejärjestöjen yleinen haluttomuus Indexin kehittämiseen aiheutti ajoittain aikamoista turhautumista, olivat edistysaskeleet sitäkin palkitsevampia. Kekkereistä mieleen ovat jääneet 50 -vuotisjuhlat, jotka viimeistään osoittivat, että Indexissä on potkua. 4. Tiedekuntahenkeä!

13 INDEX Pasi Nordlund 1. Hallituksen varajäsen v. 2000, hallituksen puheenjohtaja (loppukauden pj:nä oli Pauliina Kataja), 50. vuosijuhlien juhlamarsalkka v Vuonna 2000 järjestön herättely henkiin oli keskeisintä, joskin täytyy sanoa, että toimintaa oli 1990-luvullakin. Index järjesti silloinkin Laskiaisbileet ja Kastajaiset, joissa porukkaa riitti sekä pari pienempää tapahtumaa eli Kostajaiset lokakuussa ja Indexristeilyn keväällä. Myös vuosijuhlista on ainakin maininta vuoden 1998 Indexin maailma -lehdessä, joka tuli valintakirjeen mukana kaikille uusille tdk:n opiskelijoille. Kopo-toiminnasta ei silti ollut juuri tietoakaan eikä Index kerännyt itselleen varoja tulevaisuuttaan varten, vaan bileiden lipputulojen voitot jaettiin kai lyhentämättöminä jäsenjärjestöille. Muutoinkin toiminta oli paljon pienimuotoisempaa kuin nykyään eikä hallitus kokoontunut kuin tarpeen vaatiessa eli ilmeisesti keskimäärin kerran kuukaudessa. Tarkempaa tietoa ei ole jäänyt, joten mutu-tuntuman varassa tuon ajan historia pitkälti lepää. Vuonna 1999 keskusjärjestön toiminnan vähäisyyteen tuskastuneena P-klubin silloinen pj Mika Peltsi Peltola päätti pyrkiä Indexin pj:ksi vuodeksi 2000 tavoitteenaan nostaa Index ansaitsemaansa asemaan. Vuoden 1999 syyskokouksen jälkeen ei edellisestä Indexin hallituksesta juuri kuulunut ja kaikki piti aloittaa kirjaimellisesti alusta. Jotta järjestö saataisiin nousuun, oli sääntöjä joka tapauksessa uusittava sikäli kuin niitä ylipäänsä oli paperilla missään tallessa. Vuosi 2000 aloitettiinkin nimi- ja sääntökeskustelulla. Sääntöehdotus olisi saatava Patentti- ja rekisterihallitukselle aika nopeasti, jotta ne saataisiin vielä saman vuoden aikana takaisin, joten kovin paljon aikaa keskusteluun ei voitu käyttää. Ainakin kerran säännöt tulivat bumerangina takaisin, tärkeimpänä nimeen liittynyt ongelma: Oulun yliopistossa toimii tälläkin hetkellä täsmälleen saman niminen informaatiotutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö, joten nimeä täytyi muuttaa. Lopulta nimeksi tuli Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustiede ry. Lyhenteenä toki käytettiin edelleen Indexiä aina kun se oli mahdollista. 13 Toinen tärkeä uudistus Indexin tulevaisuuden kannalta oli rahanjaon uusiminen: nyt bileiden voittoja ei enää jaettaisi jäsenjärjestöille, vaan niitä alettaisiin kerätä Indexin omalle tilille tulevaa toimintaa tukemaan. Vuosijuhlatkin v järjestettiin ja henki hallituksessa oli koko ajan mukava, vaikka Mika tiukalla p-klubilaisella linjallaan hallitus-nimistä kivirekeä perässään joutuikin vetämään: me muut oltiin pitkälti järjestötoiminnan ensikertalaisia. Vuodeksi 2001 pyrin lopulta itse puheenjohtaksi ja äänestyksen jälkeen tulin valituksi. Tärkeintä oli jatkaa Peltsin aloittamaa työtä. Alkuvuodesta eniten huomiota saivat uuden tdk-rakennuksen rakentamisen alkaminen ja sinne mahdollisesti saatavat opiskelijatilat. Menin mukaan rakennustoimikuntaan ja muita hallituslaisia nimesimme muihin toimikuntiin opiskelijoiden etuja valvomaan, kun edustajia niihin tdk:n taholta ensimmäistä kertaa Indexiltä pyydettiin. Heti tammikuun alussa tuli kutsu peruskiven muuraustilaisuuteen, joka tapahtui Pääsin opiskelijoiden edustajana muuraamaan. Muurauksen aloitti Mauno Koivisto ja peruskiveen muurattiin lieriö, johon laitettiin mm. Indexin jäsenjärjestöjen haalarimerkkejä ym. muistoja jälkipolvien ihmeteltäviksi. (Myöhemmin dekaaniksi tiedekuntaan saatiin pitkälti opiskelijoiden tuella poliittisen historian professori Timo Soikkanen ja hänen myötävaikutuksellaan Indexille kunnon huone kolmannesta kerroksesta. Myös monet jäsenjärjestöt saivat laitoksiltaan huoneen käyttöönsä.) Laskiaisbileiden järjestäminen Assa-

14 rin Ullakolla oli tietysti tärkeimpänä rahan lähteenä olennainen osa toimintaa ja ne päätettiin edellisvuodesta poiketen järjestää ilman Delta ry:n apua: kun suurin osa bileiden osallistujista tuntui olevan Indexin jäsenjärjestöistä, niin hallituksen mielestä oikeudenmukaisinta oli, että lipputulotkin jäisivät indexläisten omaan käyttöön. Näin päätettiin tehdä ja osa deltalaisista taisi olla asiasta hieman käärmeissään. INDEX 55 Loppuvuodeksi pj:ksi siirtyi alkuvuoden vpj:nä ollut Pauliina Kataja. Uskoin lähteväni syksyllä Helsinkiin opiskelemaan, joten vaihdos sovittiin tehtäväksi puolen vuoden jälkeen. En lopulta pääkaupunkiin lähtenyt, mutta vaihdos tehtiin silti, kun niin oli sovittu. Puolentoista vuoden mittainen Index -ura oli tuossa vaiheessa sopivan mittainen, vaikka jatkoinkin takapenkiltä Indexin toiminnan seuraamista ja ajoittaista konsultointia. 3. Hauskaa oli koko ajan, mutta tarkkaan ottaen (ja pilkkua kunnolla viilaten) Indexin punaisen lipun alla hauskaa ei voinut pitää ennen 50 - vuotisjuhlia vuonna 2003, sillä ko. juhlien cocktailtilaisuus uudenkarhean Publicumin aulassa oli samalla Indexin lipun naulaus- ja vihkimistilaisuus. Itsekin pääsin muiden vanhojen puheenjohtajien ohella vasaran varteen. Lipun vihki Timo Soikkanen. Itse vuosijuhlassa Index -fingereitä jaettiin vuosikymmenten tauon jälkeen ja Mika Peltola ja Timo Soikkanen nimettiin kunniajäseniksi. Mukana juhlassa oli todella vanhoja partoja vuosikymmenten takaa. Mainiot 174 hengen juhlat Turun VPK:n talolla olivat villit, jatkot Vanhalla Asemalla vielä villimmät ja juhlien jälkeen saatu palaute kertoikin: Ehkä hauskimmat Indexin 50-v. juhlat ikinä! Mitäpä tuohon lisäämään, kyllä kansa tietää. 4. Yhteisöllisyys on parasta ja tärkeintä mitä yksikään ainejärjestö tai kattojärjestö voi jäsenilleen antaa siihen jos mihin kannattaa keskittää voimia. Siksi on todella hyvä, että Indexillä on jälleen kunnon tilat päivystystä ynnä muuta toimintaa varten Publicumin Educariumin kupeessa. Myös kopo-toimintaa tarvitaan: edistysaskeleet tällä osastolla eivät aina ole suuren suuria, mutta näkyvät vuosien päähän. Bileissä taas on hyvä juhlia näitä kopo-rintaman voittoja, kerätä rahaa toimintaan ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Emeritus-pj:tämme lainaten: Index-henkeä! 2002 Petteri Järvinen 1. PJ vuonna Aktiivisena keikuin vielä kotvan aikaa sen jälkeenkin. 2. Aika oli vielä varsin pitkälti toimintatapojen hakemista ja uusien perinteiden luomista, koska Index oli aktivoitunut uudelleen vasta paria vuotta aiemmin. Sen takia tuli varmasti tehtyä huteja, jos kohta myös onnistuimmekin joissain asioissa. Päälimmäisenä onnistumisista mieleeni muistuvat viimeiset Assarilla pidetyt laskiaisbileet sekä Indeksi - lehden aktivoituminen silloisen päätoimittajan Johanna Siikin ja hänen veijarimaisen toimituskuntansa johdolla. Suurin mullistus taisi kuitenkin olla se, että Publicum valmistui ja Index sai sieltä ison, upean toimiston. Muutenkin yhteistyö yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa sujui erinomaisesti, missä avaintekijänä oli tuolloin dekaanina toimineen professori Timo 14 Soikkasen erittäin indexmyönteinen asenne. Muistelisin eniten keskustelua herättäneen sen, tulisiko Indexin olla ainejärjestö muiden joukossa vai profiloitua entistä enemmän tiedekunnan kattojärjestöksi. Käytännössä tämä keskustelu osaltaan johti muutamaa vuotta myöhemmin Indexin sääntöjen perusteelliseen uusimiseen, jossa sen roolia selkeytettiin. 3. Itsekkäästi vastaan, että sellaiset onnistuneet tapahtumat, joita sain itse olla toteuttamassa. Suositut kulttuuriekskursiot Helsinkiin ja Tampereelle sekä tietysti akateemiset vuosijuhlat omine kommelluksineen. Soittaminen Indexin vappuboolilla oman bändin kanssa on myös jäänyt mieleen. 4. Kuinka hyvältä tuntuukin taas toistaa: Index on hieno järjestö!

15 INDEX Katja Sauvola 1. Toimin Indexin hallituksessa taloudenhoitajana 2003 ja puheenjohtajana 2004 (ja molempina vuosina P-klubin hallituksessa Index-vastaavana). 2. Aivan mielettömän hienoja vuosia olivat molemmat järjestimme mm. huikeat Indexin viisikymppiset ja pyöräytimme käyntiin laulukirja Lauluxin luomisen. Vuonna 2004 aloitettiin uusia perinteitä kuten Indexin ja Opexin yhteiset vappuboolit Edulla ja Pubilla. Elvytimme myös vuosien takaisen Moskovan ekskursion. Hillitön reissu; hyviä tyyppejä, vodkaa ja reipasta meininkiä. Muutimme myös vuoden aikana sääntöjä niin että hallituksen koko kaventui 16:sta nykyiseen pienempään malliin, jossa on nimetty opintosihteeri. Ajatuksena oli kehittää Indexiä myös kovaksi kopotoimijaksi ja tiedekuntien opiskelijoiden edunvalvojaksi. 3. Ihanat ihmiset, loistava hallituskemia, poikkitieteellisyys, Index -fingerin löytäminen, aurinko ja vappuboolit, Index-pipot, Indexille tehty oma aivan kamala laulu, hallituksenvaihtokaronkka, Moskova, sairas määrä sitsejä, yhteistyö Helsingin Kannunvalajien kanssa, laulukirjan työstämisen parissa vietetyt illat - hauskaa aikaa. 4. Index on hieno järjestö! Tiedekuntajärjestöjen rooli tulee entisestään kasvamaan uudessa yliopistossa opiskelijoita edustavana tahona. Vielä 90-luvulla Index oli lähes toimintakyvytön järjestö, joka sittemmin nousi kukoistamaan. Pitäkää nykyisestä hyvästä asemasta ja hengestä kiinni, tehkää töitä tiedekunnan opiskelijoiden eteen, vaikuttakaa ja ennen kaikkea nauttikaa ja ottakaa kaikki irti ainejärjestötoiminnasta. 1. Alun perin ajauduin Indexin toimintaan puolivahingossa Fobian hallituksen kautta. Ensimmäisenä Index-vuotena 2004 olin hallituksen varajäsenenä ja järjestin vuosijuhlia. Elettiin siis aikaa ennen sääntöuudistusta, eli hallituksessa oli varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sauvolan Katja oli puheenjohtajana ja aikamoinen me-henki oli havaittavissa kaikessa mitä tehtiin. Hallituksessa puuhailu oli hauskaa, hauskuuden takia minä sitä ainakin tein. Paljon bileitä, uusia ystäviä ja tuttavia ja hektistä menoa melkein koko ajan. Ensimmäisen vuoden tein lähes kaikki Index -hommat Mäkisen Erikan, eli toisen hallituksessa olleen 2005 Mari Jokiranta foobikon kanssa. Meidän aikana ainakin lähiökierrosta ja bändikatselmuksia järjestettiin ensimmäistä kertaa. En kyllä enää osaa sanoa kenen idea mikäkin oli, mutta yhdessähän kaikkia tapahtumia säädettiin. 15 Indexin hallituksessa toimimisesta jäi muistoksi sellainen tunne, ettei kukaan oikeastaan osannut mitään, mutta kaikki asiat opeteltiin sitä mukaa kun tarvitsi. Tämä muisto minulla on päällimmäisenä myös puheenjohtajuusvuodestani Se vuosi oli ehkä kiireisin tähän mennessä eletystä elämästäni, ja yritin revetä yhtä aikaa liian moneen asiaan. Silti kaiken stressin lisäksi muistan, että sinä vuonna oli myös tosi hauskaa. Hallitustoiminta on kaikkine koukeroineen aika hienoa. Minulla ei puheenjohtajana ollut mitään suuria visioita järjestön tulevaisuudesta, vaan pyrin pyörittämään olemassa olevaa toimintaa ja mahdollisuuksien puitteissa lisäämään uusia juttuja. Mielipiteeni oli, ja on edelleen, että opiskelijajärjestötoiminta on harrastustoimintaa, ja harrastuksenomaisuus pitää näkyä järjestön toiminnassa ja siinä mitä se jäseniltään vaatii. 2. Omana aikani suurin muutos järjestön suhteen oli sääntöuudistus eli hallituksen rakenne ja valintatapa muuttui. Käytännön muutoksista suurin oli varmasti muutto huoneesta toiseen Publicumissa. Biletoiminnassa taidettiin muuttaa laskiaisbileet Pörssistä Giggliniin. Indexissä kaikki herätti keskustelua. Yliopistotasolla taidettiin puhua tutkintouudistuksesta ja siihen liittyvistä muutoksista aika paljon. Mutta paljonhan toimintaan liittyy myös ihan normaalia ihmisten välistä juoruilua. Ja ensimmäisenä Index -vuonna puhuttiin myös siitä, kun silloisen Popstarsin voittaneiden poikabändi nimettiin Ind-X nimiseksi, kyllä silloin hävetti. Mutta onneksi bändi ei ikinä saavuttanut suurta suosiota! 3. Hauskoja muistoja on paljon. Kun iso porukka ihmisiä säätää yhdessä

16 erilaisia tapahtumia, niin ainahan siinä sattuu kaikenlaista. Muun muassa Vappuboolien järjestäminen oli aikamoista kohellusta, kun suurin osa hallituksesta oli osallistunut jo kaikkiin vappua edeltäviin tapahtumiin, ja turnauskunto oli vappuaattona jo vähän niin ja näin. Ensimmäisen kerran, kun saatiin Redbull-teltta boolille, Nirkkosen Tuomas oli ainoa joka oli saapunut paikalle teltan pystytykseen. Kun Tuomas soitti minulle aamulla, ettei saa telttaa yksin pystyyn, manasin sille puhelimessa, että on se kumma jos aikuinen mies ei yhtä telttaa osaa pystyttää. Kun saavuin itse paikalle tajusin, että se teltta oli kymmenen kertaa suurempi kuin olin luullut, ja sen pystyttäminen vaati kuuden ihmisen täyden panoksen. Sori siis siitä Nirkkikselle! INDEX 55 Mun mielestä myös ne Indexin excut, joilla itse olin (Moskova & Pietari) oli tosi hauskoja. Varsinkin se Moskovan reissu jäi mieleen tosi positiivisena, tosin silloin ei juotu ihan niin paljon vodkaa kuin Pietarissa. Samoin Indexin vuosijuhlat on aina tosi ihania, osallistuin ensimmäisiin jo fuksivuotena. Myös vuosijuhlajatkot ovat olleet ihan huippuja. Legendaarisin silliaamiainen oli vuonna 2005, kun sillikselle saapui vain minä, ex-pj:t Simo ja Petteri sekä Katkon Laura. Seuraamme liittyi myös paikkaa siivonnut vanhempi herra ja laulu raikasi! Ruokaa ja juomaa oli varattu kolmellekymmenelle, joten hyvin sillä silliksellä viihtyi. Itse tykkäsin myös käydä edustamassa Indexiä muiden järjestöjen tapahtumissa. Yleensä meitä lähti aina kaksi hallituslaista edustamaan, ja ne oli yleensä hauskoja reissuja. Kerran oltiin Lindebergin Lauran kanssa Helsingissä Kannunvalajien vuosijuhlilla. Ei tunnettu etukäteen ketään, ja silti oli todella hauskaa. Minun piti lähteä jatkoilta yöbussilla Turkuun, kun aamulla oli töitä. Nukuin sitten ketarat ojossa, korkokengät ja iltapuku päällä bussin takapenkillä. Kuski ei meinannut saada mua millään hereille Turussa, mutta pääsin kuitenkin aamulla töihin! 4. Muistakaa että Index on hieno järjestö. Indexillä on pitkät perinteet, mutta se on samalla järjestönä uusiutumiskykyinen ja dynaaminen. Ja hauskanpito kunniaan!!! 2006 Tuomas Nirkkonen 1. Opintosihteeri, lipunkantaja Puheenjohtaja, ilumnivastaava, ulkosuhdevastaava Vuoden 2004 hallitus ajoi Indexissä läpi erinomaisen uudistuksen, jossa Indexin hallituksen kokoonpanoa muutettiin. Hallituksessa oli sitten vuodesta 2005 lähtien neljä vaaleilla valittavaa ainejärjestöaktiivia, sekä jokaisesta järjestöstä yksi edustaja. Uudistus paransi selkeästi Indexin mahdollisuuksia vahvistaa rooliaan koulutuspolitiikassa ja tapahtumanjärjestäjänä, sillä hakuprosessi toisi hallitukseen neljä varmasti motivoitunutta indexläistä ja edustajat pitämään yhteyttä kaikkiin ainejärjestöihin. Vuoden 2005 aikana ilmaantui useita osa-alueita, joilla Indexin toimintaa voitiin parantaa. Suurin haaste oli hallituksen aktiivisuuden ja motivaation parantaminen. Uudella kokoonpanolla toimiva hallitus haki muotoaan kyeten erinomaisesti järjestämään vaaditut tapahtumat, mutta vietti samalla kovin vähän aikaa yhdessä kokousten ulkopuolella. Hallituksen dynamiikka oli nostettava uuteen muotoon. Toinen ongelma oli huonot yhteyskanavat lähes kaikkiin tiedekunnan, yliopiston ja valtion edunvalvontakanaviin sekä ainejärjestöihin. Tämä ei ollut omiaan helpottamaan edunvalvontaa tai koulutuspoliittisten tapahtumien järjestämistä. Index oli saatava näkyvämmäksi kaikkiin suuntiin. Myös Indexin talous oli heikolla pohjalla. Tilin saldo oli lähellä nollaa ja talous nojasi yhteen lähteeseen: laskiaisen lipputuloihin. Hyvin järjestyneen järjestön budjetin tulisi olla balanssissa, jotta suurempia hankkeita voitaisiin myöhemmin järjestää ja olisi pelivaraa järjestön kasvuun tulevana vuonna. Pesämuna olisi luotava. Hallitukseni mullistus oli kokonaisvaltainen aktivoituminen hallituksessa, tiedekuntiemme sisällä ja osittain myös horisontaalisti ulospäin. Vuoden aikana Indexin hallituksella oli 106 tapahtumaa. Jakaumaa kuvastaa hyvin seuraava jako: Hallitus kokousti 32 kertaa vuoden aikana järjestäen 16 koulutuspoliittisten toimijoiden tai puheenjohtajien tapaamista tai kopotapahtumaa, kahdeksan juhlaa, seitsemän urheilutapahtumaa, seitsemän kulttuuritapahtumaa sekä muutamia sekalaisia tapahtumia liittyen yhteistyöhön tiedekunnan kanssa tai 16 virallisiin kokouksiin. Noudattaen tiukkaa budjettikuria karsimme ja yhdistimme vanhoja ja uusia tapahtumia pyrkien vapauttamaan hallituksen resursseja innovaatioille ongelmaalueillamme. Tämä johti siihen, että kolmekymmentä muuta tapahtumaa pyrkivät korjaamaan ongelmakohtia. Seitsemän hallituksen sisäistä tapaamista kokouksien ulkopuolella pyrkivät muodostamaan hallituksesta toimivan, keskustelevan ja hyvin motivoituneen tiimin. Aloitimme fuksien

17 Koko ajanhan Indexillä oli kuitenkin pohjimmiltaan yksi ja sama vanha päämäärä; toimia jäsenistönsä hyväktutustuttamisen Indexin toimintaan, perustimme nykyiset toimikunnat, edustimme aktiivisesti muiden järjestöjen tapahtumissa ja pyrimme tuomaan mahdollisimman suuren osan tiedekuntamme ainejärjestöaktiiveista mahdollisimman usein yhteisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, sekä näkymään enemmän uusille opiskelijoille. Läheneminen kohti opiskelijaaktiiveja ja uusia opiskelijoita tuotti uusia Index-aktiiveja ja teki uuden hallituksen rekrytoimisesta vuodelle 2007 selkeästi edellistä vuotta helpompaa. Lisäksi paransimme Indexin näkyvyyttä tiedekunnan laajuisena toimijana ja muut järjestöt ottivat aktivoitumisemme ilolla vastaan. Osallistuimme järjestöjen järjestämiin tapahtumiin ja järjestimme tapahtumia opiskelijoillemme yhdessä näiden järjestöjen kanssa, mukaan lukien INDEX 55 LEX, Lääkis, OPEX, Humanitas, SF- Klubben ja TuKY. Vuosi 2006 jätti jälkeensä aktiivisen ja dynaamisen Indexin, jonka hallitus kykeni halutessaan näkymään ja kuulumaan. Tehokkaamman koulutuspolitiikan rakentaminen, joka oli vuoden 2004 hallitusuudistuksen takana, oli nyt selkeästi helpottunut. Hallituksen muovautuminen ja Indexin ympärillä pyörivien ihmisten määrä syksyn 2006 aikana innosti myös juhlatoiminnan lisäämiseen, alumni- ja työelämäyhteistyön monipuolistamiseen, sekä Indeksi - lehden ammattimaisempaan julkaisuun. Nämä haasteet jätimme tuleville hallituksille. 3. Index -aika on hienojen muistojen aikaa! Hauskanpito ja vastuu nivoutuu Indexissä mukavaksi rakennelmaksi, jossa onnistumiset ja kehut, epäonnistumiset ja kritiikki tuottavat tunnerikkaita hetkiä ja erinomaisia keskusteluja. Ikimuistoisia sähellyksiä olivat fuksivuoteni Index -kastajaiset, vuoden 2006 laskiaisbileet bändeineen, sekä keikat Faculty of Rockissa vuosina 2005 ja Onnistumisen tunteita ja morkkiksia sopivassa suhteessa! Taitaa olla se koko opiskelijaelämän suola? 4. On ollut hienoa nähdä Indexin aktiivisuus viime vuosina kaikilla sektoreilla. Siitä on kiittäminen erityisesti tiedekuntiemme opiskelija-aktiiveja!! Onnea Indexille jo otetuista askelista ja lykkyä matkaan kohti tulevia haasteita! Vahvempi Index ajaa tehokkaammin opiskelijoidemme etuja ja tuottaa parempaa sisältöä opiskelijan arkipäivään. Olkaa siis aktiivisia ja muistakaa nauttia yhteisistä opiskeluvuosistanne! 2007 Samuli Tuomikoski 1. Index ry:n Puheenjohtaja Tätä ennen taloudenhoitaja, taloustoimikunnan puheenjohtaja sekä vuosijuhlamarsalkka Heh, no mikä ei herättänyt? Vuonna 2007 enemmän tai vähemmän kiihkeää keskustelua syntyi ainakin seuraavista: Index Hold em, Vaalitori, Vaalitori-uutisointi, Lähiökierros, lähiökierrosmainonta, mainonta ylipäänsä, Indeksi -lehden vaalihaastattelu, Indeksi -lehti ylipäänsä, valmennuskurssihanke, Indexin rooli, Index-tuutorit, Indexin tapahtumat, Indexin kopo, Indexin tarkoitus, Indexin merkitys, Indexin mennyt, Indexin tuleva, Indexin ihan-mikä-ikinä-vain. Tottakai, pohjimmiltaan oli luonnollisesti kyse siitä, että Indexin näkyvä rooli oli muuttunut todella paljon vuodesta 2006 alkaen ja siitä, että sekä Index että jäsenjärjestöt että jäsenet, jokainen osallaan ja tahollaan, yrittivät paitsi tehdä järjestöstä omalta näkökulmaltaan parasta mahdollista, yhtälailla sopeutua siihen mitä oli jo tullut ja mikä oli tulossa. Kun pelkästään tapahtumamäärä noin kymmenkertaistettiin kahden vuoden ajanjaksolla ja kaikenlaista näkyvyyttä pyrittiin lisäämään vähintään samassa suhteessa, oli selvää että ilman ajoittain suuriakin haasteita tätä ei voitu pystyä tekemään. Keskustelua oli siis erittäin paljon, ja toiminta välillä erittäinkin haastavaa, mutta tämä oli mielestäni ehdottoman hyvä, sillä ainoastaan tätä kautta järjestön todellinen kehittäminen ja eteenpäin vieminen oli mahdollista. 17 si parhaalla mahdollisella tavalla, jokaisella mahdollisella osa-alueella. 3. Loistavia muistoja liittyen Indexiin on niin paljon, että yhden tai edes muutaman nostaminen yli muiden olisi yksinkertaisen mahdotonta; kaiken kaikkiaan erittäin hienoa aikaa. 4. Erittäin lämpimät onnitteluni juhlavuoden kunniaksi! Vuosijuhlissa tavataan!

18 Teksti: Eero Hokkanen Vuosijuhlat ovat ylioppilaskuntien ja muiden, yleensä akateemisten, opiskelijajärjestöjen tapa juhlistaa vanhenemistaan. Ne ovat perinteikkäitä pöytäjuhlia, joissa syödään ja juodaan hyvin, kuullaan puheita, lauletaan, tanssitaan ja pidetään hauskaa kaikin puolin arvokkaammin kuin esimerkiksi sitseillä. Vaikka vuosijuhlat etenevät aina tietyn kaavan mukaan ja juhlan kunnioittamiseen kuuluu erilaisia etikettisääntöjä, ei juhlimiseen tai juhliin valmistautumiseen pidä suhtautua turhan ryppyotsaisesti. Perinteet ja säännöt eivät ole olemassa juhlijoiden kiusaksi, vaan juhlatunnelman luomiseksi ja juhlien arvokkuuden säilyttämiseksi. Ne nostavat tilaisuuden arjen yläpuolelle, juhlijoiden iloksi. INDEX 55 JUHLI TUNTEELLA, JUHLI OIKEIN - ensikertalaisen ja vähän edistyneemmänkin opas akateemisiin vuosijuhliin - Juhlaan ilmoittautuminen Useimmat opiskelijajärjestöt kutsuvat sähköpostilistoillaan ja ilmoitustauluillaan vuosijuhliinsa kaikki jäsenensä. Yleensä lähetetään myös erilliset kutsut tärkeille yhteistyötahoille ja järjestöä lähellä oleville henkilöille. Saitpa kutsun niin tai näin, lue se huolella. Kutsussa kerrotaan, missä ja milloin juhlat järjestetään, kuinka ilmoittaudut juhlaan, ja keneltä saat lisätietoja. Ilmoittaudu ja maksa illalliskortti ajoissa, jotta juhlan järjestäjille ei koidu sinusta lisävaivaa. Kutsu on tavanmukaisesti avec (ransk. kanssa ), kahdelle. Tämä on kuitenkin kutsujan lupaus, ei kutsuttavan velvollisuus: seuralaisen saa ottaa, mutta voi tulla yksinkin. Seuralainen voi olla puoliso, tyttö- tai poikaystävä, opiskelukaveri tai oikeastaan kuka hyvänsä sinulle tuttu ihminen. Ilmoittaudutpa juhlaan yksin tai jonkun kanssa, juhlan järjestäjät pitävät huolen siitä, että sinulle löytyy sopiva paikka pääjuhlan illallispöydässä. Pukeutuminen Pukeutuminen tilanteen mukaan on tärkeää. Se on osoitus kohteliaisuudesta sekä tilaisuuden ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Suuri osa vuosijuhlien juhlavuudesta muodostuu nimenomaan juhlijoiden pukeutumisesta. Miehet Perinteinen ja tilaisuuden arvoon sopiva asu vuosijuhlissa on miehillä frakki. Kokonaisuuteen kuuluu: musta hännystakki, jossa on silkkiset kauluskäänteet mustat housut, joissa on silkkiset sivunauhat valkoinen liivi valkoinen paita, jossa on kovitettu edusta ja pystykaulus valkoinen solmuke, jonka alle paidan kauluksen kääntökulmat jäävät valkoinen, silkkinen taskuliina kiiltonahkakengät ja pitkät mustat sukat Vyötä ei käytetä, sillä kokonaisuuteen kuuluvat valkoiset olkaimet. Frakkipaidan edustan napit ovat vaaleaa helmiäistä tai niissä on helmiäiskoriste kultaisten reunojen keskellä. Kalvosinnapit ovat helmiäistä tai kultaa. Taskuliina taitetaan niin, että siitä näkyy kapea suora viiru. Liivistä saa näkyä takin alta noin kahden sentin kaistale. Myös valkoisia frakkihansikkaita voi käyttää, kunhan tietää milloin niiden kuuluu olla kädessä ja milloin ei. Rannekello, vaikka se olisi kuinka kallis ja hieno, ei kuulu yhteen frakin kanssa. Esimerkiksi isoisän vanha taskukello on oikea valinta, jos kelloa ehdottomasti tarvitset. Kellon ketjut eivät kuitenkaan ole näkyvillä, vaan taskussa piilossa. Tavallisesti vuosijuhlat järjestetään sisätiloissa, eikä päällysvaatteiden etikettiä tarvitse juuri pohtia. Jos kuitenkin haluaa pukeutua asianmukaisesti myös kylmään ulkoilmaan, päällysvaatteeksi frakin kanssa sopii 18 tumma frakin liepeet peittävä takki tai musta viitta, jossa on valkoinen vuori. Päähinettä ei tarvita, mutta jos sellaisen välttämättä tahtoo, on silinterihattu ainoa oikeaoppinen vaihtoehto. Mikäli frakkia ei vaatekaapistasi löydy, etkä voi lainata tai raaski vuokrata sellaista mistään, käy vuosijuhla-asuksi tumma puku. Minkälainen arkipuku tahansa ei kuitenkaan sovi. Puvun on oltava yksivärinen musta, tummanharmaa tai tummansininen. Liituraita on etikettirike. Paita on valkoinen, solmio väriltään ja tyyliltään hillitty. Tumman puvun kanssa vuosijuhlissa tulisi käyttää yksinomaan solmiota eli kravattia, ei solmuketta. Harvemmin opiskelijapiireissä nähtyjä, mutta frakin etiketin mukaisesti korvaavia asuja ovat kansallispuvut ja erilaiset virkapuvut, mm. papinpuku ja sotilaiden juhlaunivormu. Smokilla tai saketilla frakkia ei kuitenkaan voi korvata. Ne eivät kuulu akateemisiin juhliin. Naiset Naisen asu vuosijuhlissa on pitkä iltapuku. Täyspitkä iltapuku ulottuu vähintään nilkan ulkosyrjässä olevaan luuhun asti. Pukuun voi kuulua pitkät hansikkaat, jotka ulottuvat kyynärpäiden yläpuolelle. Sormukset puetaan hansikkaiden alle, rannekorut päälle. Naisilla sallitaan ranteessa myös siro korukello. Asukokonaisuuteen sopiva käsilaukku on pieni ja hihnaton. Pariskunnan tulisi olla pukeu-

19 tunut samantasoisesti. Frakkiin sonnustautuneen miehen kanssa juhlaan saapuvan naisen puvun tulisi olla hieman juhlavampi kuin tumman puvun vierellä saapuvan. Etikettinsä tunteva daami pukeutuukin tumman puvun rinnalla kapeaan ja yksinkertaiseen pitkään iltapukuun, frakin rinnalla taas näyttävämpään juhlapukuun. Puvun ollessa avonainen, olkapäitä tulisi peittää stoola, huivi tai vastaava. Kampaus on parhaimpiinsa pukeutuneen naisen kruunu. Tukan asettelussa ei naisia tarvinne neuvoa, mutta yleisenä sääntönä mainittakoon, että pitkät hiukset eivät vuosijuhlassa heilu valtoimenaan, vaan ne on nostettu ylös kampaukseksi. Kylmään ulkoilmaan nainen varautuu pitkässä iltatakissa, viitassa tai turkissa. Lämpöä voi toki löytää myös kaivamalla seuralaisen rintataskusta taskumatin. Akateemiset nauhat ja ansiomerkit Ylioppilaskunnat, osakunnat sekä monet aine- ja tiedekuntajärjestöt myöntävät jäsenilleen eri perustein huomionosoituksia, jotka näkyvät niin miehen kuin naisenkin vuosijuhlaasussa. Näitä ovat erilaiset nauhat sekä ansio- ja kunniamerkit, joiden kantamiseen liittyy omat sääntönsä. Yleensä vuosijuhlakutsussa lukee akateemiset kunniamerkit. Vaikka mainintaa ei olisikaan, tärkein sääntö on, että vuosijuhlissa käytetään VAIN akateemisia merkkejä. Virallisia, valtion myöntämiä, kunnia- tai kurssimerkkejä ei vuosijuhlissa kuulu kantaa. Poikkeuksen muodostavat jotkin maanpuolustukselliset yhdistykset, jotka ovat vuosijuhlissaan sallineet akateemisten tunnusten sekoittamisen virallisiin kunniamerkkeihin. Sen, jolle on myönnetty jonkin ylioppilasjärjestön nauhan kanto-oikeus, tulee osata kantaa sitä oikein. Neuvoja voi kysyä nauhan myöntäneeltä taholta, mutta tietyillä perussäännöillä pärjää. Yleensä nauhan heraldisesti painavin väri on alaspäin. Miehet kantavat nauhaa oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon alas vasemmalle. Naiset puolestaan kantavat nauhaa vasemmalta olkapäältä rinnan yli viistoon alas oikealle tai ruusukkeena vasemmassa rintapielessä. Nauha ei saa koskea paljaaseen ihoon, joten avokaulaisen iltapuvun kanssa naisen on helpointa taitella nauhasta ruusuke. Ruusukkeen oikeaoppiseen INDEX 55 taittelemiseen opastaa nauhan myöntänyt taho. Frakissa nauha kulkee liivin alla, tummassa puvussa taas solmion ja mahdollisen liivin päällä. Miehen on hyvä kiinnittää nauha vaikka hakaneulalla paitaan tai olkaimiin, jotta se ei illan mittaan valu pois paikaltaan. Juhlija, jolle on myönnetty useampia nauhoja, kantaa niitä seuraavassa järjestyksessä ylhäältä alkaen: oman ylioppilaskunnan nauha, muun ylioppilaskunnan nauha, osakunnan nauha, tiedekuntajärjestön nauha, ainejärjestön nauha, muut nauhat. Suomessa käytetään korkeintaan kolmea nauhaa yhtä aikaa. Jotta nauhat pysyvät oikeilla paikoillaan toisiinsa nähden, voi ne huomaamattomasti ommella tai kiinnittää nurjalta puolelta teipillä yhteen. Merkkejä kannetaan niin kuin ne myöntäneen tahon merkkiohjesääntö määrää. Monesti merkkejä kannetaan nauhassa, mutta on myös merkkejä, joita kannetaan puvun vasemmassa miehustassa. Naisella merkin paikka on yleensä rusetiksi taitetun nauhan keskellä. Cocktailtilaisuus Varsinaista juhlaa edeltää yleensä cocktailtilaisuus, jonne saavutaan yhdessä seuralaisen kanssa. Täydellinen herrasmies on noutanut daamin tämän kotoa ja ehkä jopa muistanut tätä pienellä lahjalla, esimerkiksi kauniilla kukalla. Tärkeintä on kuitenkin saapua cocktailtilaisuuteen ajoissa. M i e- het huomioivat d a a m i n s a juhlaillan alusta loppuun: ovet avataan, takki autetaan pois päältä ja niin edelleen. Vastavuoroisesti daami antaa herrasmiehelle tilaisuuden olla kohtelias - kuitenkin heittäytymättä aivan avuttomaksi. 19 Cocktailtilaisuudessa juhlan järjestävä taho vastaanottaa esimerkiksi ystäväainejärjestöjen ja muiden sitä lähellä olevien yhteisöjen tervehdykset. Hyvä vuosijuhlatervehdys on arvokas, mielenkiintoinen tai hauska, todella hyvä taas kaikkia näitä. Paitsi tervehdyksistä, vieraat nauttivat cocktailtilaisuudessa toistensa seurasta, monesti myös musiikista ja kuohuviinistä. Tämä on tilaisuus vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa, mikä ei välttämättä ole istumajärjestyksen vuoksi mahdollista juhlapöydässä. Kohteliasta on jututtaa myös sitä toisesta kaupungista juhlaan saapunutta edustajaa. Pääjuhla Cocktailtilaisuudesta siirrytään itse pääjuhlaan, kun juhlaillallinen on katettu. Tästä ilmoittaa yleensä juhlamarsalkka eli juhlan seremoniamestari, joka vastaa juhlan sujumisesta ajallaan ja kaikin puolin oikeassa järjestyksessä. Juhlamarsalkka kuuluttaa eri ohjelmanumerot juhlan aikana, jakaa puheenvuorot ja luo arvokasta juhlatunnelmaa ympärilleen. Juhlijoiden huomion kiinnittämiseksi juhlamarsalkalla on sauva, jolla hän kopauttaa lattiaan, kun haluaa juhlakansan hiljenevän. Kun kuulet kopautukset, perinteisesti neljä järjestyksessä pitkä-lyhyt-lyhyt-pitkä, sulje suusi ja kuuntele. Juhlasalin ovella on yleensä pöytäkartta, josta vieraat tarkistavat istumapaikkansa. Näin vältytään turhalta haahuilulta pöytien väleissä. Vuosijuhlan emäntä ja isäntä tai jompikumpi näistä yhdessä juhlamarsalkan kanssa kättelevät kaikki vieraat juhlasaliin siirryttäessä. Juhlapöytään ei istuta heti, eikä edes silloin kun kaikki ovat paikoillaan. Tässä vaiheessa on hyvä esittäytyä muille omassa pöydässä istuville, mikäli ei näitä etukäteen tunne. Vuosijuhlissa saliin nimittäin saapuu viimeisenä pääpöytä, jota saatetaan joutua odottelemaan pitkänkin aikaa. Pääpöydässä istuvat juhlan arvovieraat saapuvat juhlamarsalkan ilmoittamassa järjestyksessä. Yleensä pääpöydässä istuvat ainakin

20 INDEX 55 juhlapuhuja sekä juhlittavan järjestön puheenjohtaja seuralaisineen. Kun kaikki seisovat tuoliensa takana, saapuvat saliin liput: ensin Suomen lippu airuineen ja sitten juhlittavan yhdistyksen lippu niin ikään kahden airuen saattamana. Vieraat seuraavat lippuja katseellaan, kunnes ne asetetaan paikoilleen. Tämän jälkeen juhlamarsalkka antaa luvan istua. Herra auttaa seuralaisensa eli oikealla puolellaan olevan daamin istumaan. Daamin juhlapukuun ja herran frakkikokonaisuuteen mahdollisesti kuuluvia hansikkaita ei käytetä ruokailun aikana, joten ne riisutaan pöytään istuttaessa. Hansikkaiden paikka on tuolilla selän takana tai sylissä, ei koskaan pöydällä. Sama koskee naisen iltalaukkua. Juhlamarsalkan ja vuosijuhlaemännän tai -isännän tervetuliaissanojen jälkeen on ensimmäisen laulun aika. Kuten totuttua, laulu alkaa hiljaisuudesta ja juhlan laulunjohtajan aloitteesta. Laulunjohtajaa on juhlamarsalkan ohella syytä hiljentyä kuuntelemaan, kun hän sitä pyytää. Ensimmäinen laulu on kaikille tuttu Helan går, jonka päätöstä varten jokaisella on edessään täysi snapsilasi. Juhlan kuluessa aina laulun jälkeen kohotetaan maljaa samalla tavoin kuin sitseillä: miehet ensin seuralaiselle oikealla, sitten vasemmalle ja lopuksi vastapäätä istuvalle, naiset puolestaan ensin seuralaiselle vasemmalla, sitten oikealle ja lopuksi vastapäätä istuvalle. Alkuruoka on yleensä pöydässä jo valmiina. Syöminen on kohteliasta aloittaa, kun pääpöytäkin on sen tehnyt ja kun pöytänaapureiden kesken on toivotettu hyvää ruokahalua. Alkuruuan kanssa tarjoillaan yleensä valkoviiniä, mutta pöydässä on myös jäävettä. Ennen kuin täydentää oman vesilasinsa, on kohteliasta tarjota vettä seuralaiselleen ja muille lähellä istuville. Alkuruuan jälkeen kuullaan yleensä juhlapuhe. Niin tämä kuin kaikki muutkin juhlassa kuultavat puheet kuunnellaan kohteliaasti hiljaa. Kaikenmoinen hihittely ja supattelu puheen aikana on äärimmäisen epäkohteliasta puhujaa kohtaan. Puheen aikana ei myöskään syödä tai juoda. Pääruoka tarjoillaan monesti juhlapuheen jälkeen. Syöminen aloitetaan jälleen pääpöydän aloitettua ja sitten kun koko pöytäseurueella on ruoka edessään. Ennen pääruuan nauttimista pöydästä ei nousta, ellei juhlamarsalkka ole antanut siihen lupaa. Juhlamarsalkka siis ilmoittaa konferenssien eli juhlataukojen alkamisesta ja loppumisesta. Lauluja lauletaan vuosijuhlissa melkein yhtä tiheään kuin sitseillä. Laulujen sanat löytyvät vuosijuhlaohjelmasta, jollainen on jaettu jokaiselle kattaukseen. Perinteisten sitsilaulujen lisäksi vuosijuhliin kuuluu erottamattomasti De brevitate vitae eli Gaudeamus Igitur, josta lauletaan ainakin ensimmäinen, neljäs ja viides säkeistö. Ensimmäisen säkeistön kaikki laulavat seisten, neljännessä saavat istua professorit ja viidennessä naiset. Ensimmäisen konferenssin jälkeen ohjelmassa seuraavat tavallisesti puheet naiselle ja miehelle. Ja jälkiruuan viimein saapuessa moni useammat vuosijuhlat nähnyt on viimeistään taitellut kankaisesta lautasliinasta korvat päähänsä. Tämä taito siirtyköön jatkossakin opiskelijapolvelta toiselle vuosijuhlissa opetettuna, ei lukemalla opeteltuna. Juhlan loppuvaiheessa puhujanpönttöön pääsevät halutessaan myös muut kuin ohjelmaan puhujiksi merkityt. Ohjelman kohdassa Vapaa sana voi nimittäin kuka tahansa pitää valmistellun tai valmistelemattoman puheen, kunhan on siitä etukäteen juhlamarsalkalle ilmoittanut. Juhlamarsalkka kutsuu puhujat lavalle siinä järjestyksessä, missä puheenvuoroja on pyydetty. 20 Kun jälkiruoka on syöty, juhlamarsalkka ilmoittaa lippujen poistuvan salista. Kaikki nousevat seisomaan ja seuraavat katseellaan poistuvia lippuja. Tähän päättyy juhlien virallinen ohjelma. Lippujen poistuttua aloitetaan tanssit. Vuosijuhlaohjelman takaa löytyy tanssivarauslista, johon niin herrat kuin daamitkin voivat varata toisilta juhlijoilta tansseja. Varauksia varten herrasmiehen takintaskusta ja daamin laukusta löytyy kynä. Ensimmäinen tanssi tanssitaan aina oman seuralaisen kanssa. Tämän jälkeen voi tanssin varata keneltä tahtoo. Kohteliasta on kuitenkin tanssia kaksi tanssia peräkkäin saman henkilön kanssa. Perinteisiä vuosijuhlatansseja ovat valssin lisäksi cicapo, poloneesi ja kehruuvalssi. Jatkot Nautinnollisen ja arvokkaan iltajuhlan jälkeen on tapana siirtyä vapaamuotoisille jatkoille. Jos jatkopaikka sijaitsee kaukana juhlapaikalta, on sinne monesti järjestetty linja-autokuljetus. Jatkoilla ei luonnollisesti jännätä enää etikettiä, vaan tarkoitus on jatkaa hauskanpitoa vapaasti. Tarjolla on usein yöpalaa ja omia eväitäkin voi illan tässä vaiheessa nauttia estoitta. Hyvän musiikin, vielä paremman seuran ja pitkälti niiden eväiden ansiosta aamu alkaa jo sarastaa, kun kisakuntoisimmat yhä jatkavat juhlimista. Lopuksi Kaikkia vuosijuhliin liittyviä perinteitä ja arvokkaan juhlimisen iloja ei millään saa purettua paperille. Kuten elämässä yleensä, kokemus on paras opettaja, ja oikea kuva vuosijuhlista rakentuu erilaisissa vuosijuhlissa käymällä. Lähde siis rohkeasti juhlimaan ja uskalla nauttia opiskeluajastasi toisinaan myös sitsejä ja perusbileitä arvokkaammin. * * * Kirjoittaja on Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston varapuheenjohtaja sekä Turun ylioppilasperinneyhdistyksen sihteeri