Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1/2012

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1/ Maarian maaperästä on versonut suurmiehiä vuosisata toisensa jälkeen. Sivut 9 11 Unelma 42 kilometristä siivittää pitkän matkan juoksijaa. Takasivu Kun maailma kaatuu päälle Yhteisvastuukeräys tukee ylivelkaantuneita Sivut 6 7 Kyrkoherdeval i mars. Bekanta dej med kandidaterna. Sidan 8

2 Kiitos, Lempi Lempi Lintunen on jättänyt jäljen. Hänen kädenjälkeään on, että viime vuonnakin moni turkulainen ja kaarinalainen sai kipeästi kaivattua apua taloudelliseen ahdinkoonsa. Lempi oli turvaverkonkutoja. Lempi Lintunen on diakoniatyöntekijöiden tuttu. Hänen nimeään kantava avustustoimikunta on jo vuosikymmeniä myöntänyt säännöllisesti taloudellista tukea niille, joiden alta yhteiskunnan turvaverkko on pettänyt. Lempi Maria Lintunen, neiti-ihminen loppuunsa saakka, eli nuoruutensa Jokioisten Kiipun kylässä sokean harjantekijä-isänsä kanssa. Hyväsydäminen ja lahjakas Lempi piti pyhäkoulua, kävi kansanopiston ja olisi halunnut seminaariinkin, mutta oli siihen tiettävästi liian raihnas ja varaton. Äitinsä Lempi oli menettänyt jo pienenä, ja kun isä kuoli, Lempi oli 24-vuotias. Lempi muutti Turkuun ja sai paikan turkulaismaisterin palveluksessa pitääkseen huolta tämän taloudesta. Turussa Lempi jatkoi opintojaankin. Kun maisterisemännän aika päättyi, hän jätti omaisuutensa uskolliselle taloudenhoitajalleen. Lempi Lintunen kuoli Turussa 55-vuotiaana vuonna 1979 ja haudattiin Jokioisiin. Perintönsä euroissa noin hän oli testamentannut Turun seurakunnille diakoniatyöhön käytettäväksi. 2 3 Työelämän paineet siirtyvät helposti suhteeseen. Ja kun ei voi erota itsestään, ei lapsistaan, eikä ehkä työstäkään, ajatellaan tyytymättömän olon ratkaisuksi eroa puolisosta. Se ei välttämättä auta. Kannattaisi miettiä, onko ongelma oikeasti suhteessa vai jossain muualla. Toiminnanohjaaja Liisa Välilä, Vantaan Lauri 1/2012 Jos ihminen ei osaa nähdä itsessään mitään kaunista ja hyvää, ei hän näe sitä muissakaan ihmisissä. Ja kun toisiin suhtautuu aina vihamielisesti ja hyökkäävästi, he vastaavat samalla mitalla takaisin. Syntyy ilkeyden kehä. Kasvatustieteiden tohtori Tia Isokorpi, Kirkko ja kaupunki Ei ole niin, että joku on synnynnäisesti paha ja toinen parempi, vaan jokaisessa ihmisessä on mahdollisuus mihin tahansa, hyvään ja huonoon. Jos joku on murhaaja, hänelle on vain käynyt niin. Joku toinen ihminen olisi samoissa olosuhteissa tehnyt samoin, mutta on armosta välttynyt semmoiselta. Pirkkalan seurakunnan pappi Arto Köykkä, Kotimaa 2/2012 Puhujan paikalla naista ei vanhoillislestadiolaisten seuroissa nähdä tulevaisuudessakaan. On mielenkiintoista seurata, hyväksytäänkö sisaremme Mari Leppänen jatkossa uskovaisten kirjoihin. Minulle hän on hengellisessä mielessä Sisar. Aion myös olla paikalla kun hänet vihitään 4.3. pappisvirkaan Turun tuomiokirkossa. Mari Leppänen ei vihitytä itseään pappisvirkaan vaan hän on saanut siihen kutsun seurakunnalta ja seuraa omaa kutsumustaan. Johannes Alaranta blogissaan (gostaja.blogspot.com) Kun talous kaatuu, kaikki muukin tuntuu kaatuvan. Tarkasta taloudenpidosta huolimatta työttömyys, sairaudet ja avioero voivat sysätä kenet tahansa ylivelkaantumisen syövereihin. Kuva Jussi Vierimaa SATTUVAT SANAT KANNEN KUVA Tänä päivänä Lempi Lintusen avustustoimikunta auttaa erityisesti ylitsepääsemättömiksi kasvaneiden asumiskustannusten kanssa sekä kehittävien ja tarpeellisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien antamisessa lapsille, joiden perheillä ei kuuna päivänä olisi niihin varaa. Pelkästään viime vuonna toimikunta avusti liian ahtaalle joutuneita ja toimeentulokuilun partaalla tasapainoilevia yli euron edestä. Lempi oli turvaverkonkutoja. KUUKAUDEN SANA Isän sylissä Lempin perinnön versoilla on autettu tuhansia. Yhteisvastuukeräys alkaa jälleen kynttilänpäivänä. Yhdessä kirkkovuoden rukouksista tuolle päivälle sanotaan: Anna seurakuntasi olla valona maailmalle. Lempi oli. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista. Yllättävä elämänmuutos tai välttämätön hankinta voi syöstä kenen tahansa talouden toivottomaan velkakierteeseen, jos pahan päivän varalle ei ole voinut säästää senttiäkään ja parikymmentä euroakin on suuri raha. Silloin moni joutuu turvautumaan kalliiseen pikaluottoon jopa ostaakseen ruokansa. Näi vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula. heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , jaana.mehtala@kotimaa.fi Paino paikka Hansaprint/KIRKKO12_01/2012 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh T imo Jakonen Aika tarkalleen vuosi sitten sain ensimmäisen kerran nostaa vastasyntyneen esikoistyttären syliini. Onnen kyyneleet valuivat noroina poskipäille tuona ainutlaatuisena hetkenä. Silmäkulmat kostuivat myös silloin, kun oma isäni sai pikkuisen pojantyttärensä ensi kertaa syliinsä. Pienen pieni vauva ison miehen rakastavassa sylissä on jotakin käsittämättömän herkkää. Isän syli on herättänyt myöhemmin tunteita ulkopuolisissakin. Oi joi, pikkuinen on päässyt oikein isän kanssa kauppaan. Kyllä on hienoa, kun mieskin osallistuu lastenhoitoon! Tämänkaltaiset kommentit ovat vähän ihmetyttäneet tasa-arvoon tottunutta 2010-luvun isää. Oikeus isän syliin tuntuu monien ajatuksissa olevan vieläkin poikkeus eikä sääntö. Raamatussa syliin ottamiseen ja syleilyyn liittyy monenlaisia tunteita ja asioita. Syliin ottamisessa välittyy muun muassa vanhempien rakkaus lasta kohtaan (1.Moos.48:10), tervetulleeksi toivottamisen elementti (Lk. 15:20) ja arvostuksen osoittaminen (Mk. 9:36). Syleily osoittaa, että syliin ottaja hyväksyy syliin otettavan täydellisesti. Samalla se on luottamuksen osoitus: uskallan päästää sinut aivan lähelleni. Uupuneelle pienokaiselle syli on muutenkin tärkeä paikka: kun ei enää itse jaksa kävellä, voi jatkaa matkaa äidin tai isän sylissä. Syliin ottamiseen kätkeytyy aivan mieletön voima. Tuo voima auttaa rakentamaan lapsen perusturvallisuuden tunnetta: kun kohotan käteni ylös syliin ottamisen merkiksi, hän ottaa minut syliin. Tuo voima riittää taltuttamaan uhmaikäisen raivokohtauksen. Tuo voima saa itkun vaihtumaan iloksi, auttaa rauhoittumaan ja riittää erottamaan tappelupukarit toisistaan. Kaikkein voimakkain syliin ottamisen kokemus liittyy kuitenkin pyhään kasteeseen. Kasteessa itse Jumala ottaa ihmisen syliinsä ja osoittaa näin täydellisen hyväksymisensä ja rakkautensa ihmistä kohtaan. Jumalan syli on maailman turvallisin paikka. Siitä ei ikinä voi vahingossa pudota pois, ja tuhlaajapojat ja -tytöt ovat sinne aina tervetulleita palaamaan. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten joukkoon. Kun hän oli pieni, hän tarvitsi hoivaa, rakkautta ja syliä kuin kuka tahansa meistä. Hän oli kuitenkin samaan aikaan myös tosi Jumala. Rakastava Jumala, joka avaa sylinsä meille kaikille, niin isoille kuin pienille. Se syli, jossa kannat, on valtakuntasi. Kun siinä kodin annat, he saavat suojasi. (VK 468:2) Jani Kairavuo Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi ALUKSI tä tilanteita varten Takuu-Säätiö aloittaa yhteisvastuutuotolla halpakorkoisen pienluottohankkeen. Yksikin ihminen voi tehdä paljon. Pienikin tuki yhteisvastuukeräykseen on alku isolle muutokselle. Yksi silmukka turvaverkossa. Yksi jälki. Minna Vesanto Lempin tarinan jäljitti toimittaja Pirkko Saarikoski Kirkko ja me -lehteen joulukuussa Kirkko ja me -lehti kiinnostaa ihmisläheisyydellään Kulttuurivuoden Ekoteko!- hanke on poikinut uuden työvälineen lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen avuksi. Paratiisipolku Vuorovaikutusharjoituksia luonnon kanssa on elämyksellinen matka vuoropuheluun luonnon kanssa sekä oman paikan löytämiseen luomakunnassa. Ekologiselle elämäntavalle ja Jumala-yhteydelle haetaan pohjaa luonnon kokemisesta. Paratiisipolku-materiaalissa yhdistellään draamapedagogiikkaa, raamatunkertomuksia, luonto- ja ympäristökoulujen käyttämiä toiminnallisia harjoituksia sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöstä tuttuja menetelmiä. Paratiisipolun taustalla ovat myös vanhat hengelliset harjoitukset, joissa pyritään läsnäoloon ja Jumalan kohtaamiseen tässä ja nyt. Näkökulma ei ensisijaisesti ole Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lehteä lukevat niin seurakuntien jäsenet kuin kirkkoon kuulumattomatkin. Lehden lukijamäärä on kasvanut Kaarinaan liittyneen Piikkiön myötä: lehteen tutustuu arviolta henkilöä, kun vuonna 2007 sitä vilkuili silmäparia. Kirkko ja me -lehden painos on kappaletta. Uskollisimpia ja tarkimpia lukijoita ovat naiset, yli 55-vuotiaat ja seurakunnan toiminnassa mukana olevat. Seurakunnan jäsenten ja ei-jäsenten välillä ei lukija-aktiivisuudessa ollut merkittävää eroa, toisin kuin vuonna 2007, jolloin selvästi useampi jäsen kuin ei-jäsen tarttui lehteen. Seurakuntaan kuulumattomat lukevat lehteä lähes yhtä tarkasti kuin seurakunnan jäsenet. Lehden toivottiin pureutuvan enemmän muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, kulttuuriin, ympäristöasioihin sekä ihmisen eri elämänvaiheisiin liittyviin kysymyksiin. Kuitenkin selkeä enemmistö, lähes 70 % lukijoista, kokee lehden kiinnostavaksi sellaisenaan. Vakiopalstoista luetuimpia ovat menovinkit, gallup, Sattuvat sanat, pääkirjoitus sekä kerho-, kurssi- ja tapahtumailmoitukset. Kirkko ja me koki uudistuksen toukokuussa Lehden koko pieneni, mutta sen sivumäärä kasvoi 16 sivusta 20:een. Samalla paranneltiin lehden lopussa olevaa seurakuntien ilmoitusosastoa, johon konsertit, leirit, kerhot ja matkat jaoteltiin aihepiireittäin omien otsikkojensa alle. Lähes kolmasosa lukijatutkimukseen vastanneista katsoo lehden kehittyneen parempaan suuntaan parin viime vuoden aikana. Joka toinen arvioi sen pysyneen ennallaan. Ainoastaan prosentti vastaajista kokee lehden huonontuneen. Kyselyyn vastanneiden mukaan lehti ilmestyy riittävän tiheästi, se on ulkoisesti moitteeton ja sisältönsä puolesta riittävän hengellinen, ihmisläheinen ja poliittisesti sitoutumaton. Kiitosta saavat myös lehden ymmärrettävä kieli ja helppo luettavuus selkeän taiton ansiosta. Kulttuurivuosi versoi opetus materiaalia ekologinen vaan hengellinen. Se kohdistuu Jumalaan, joka on läsnä myös luonnossa. Ekologia tulee mukaan ikään kuin sivutuotteena tai seurauksena. Ihminen, joka oppii kuuntelemaan itseään, Jumalaa, toisia ja luontoa, elää tyytyväisenä tässä ja nyt ekologisesti, sanoo Paratiisipolun toimittaja Merja Auer. Polku alkaa ihmisyyteen ja yhdessäoloon herättelevistä harjoituksista, syvenee matkaksi luomisen ihmeeseen ja päätyy luovaan vastuun kantamiseen. Pitkälti turkulaistyöryhmien voimin kootun materiaalin pohjalla on Turku kulttuuripääkaupunkivuoden Ekoteko! Nuoret Itämeren äärellä -hankkeen materiaali, jota on laajennettu luomisen teologiaan, hengelliseen kasvuun ja identiteettiin liittyvillä teemoilla. MV Jouluradiolle huimat kuuntelijaennätykset Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/ Sijaisperheen isä antaa vetoapua, kun omat voimat eivät riitä. Keskiaukeama Lukijat arvioivat tutkimuksessa lokakuun Kirkko ja me -lehteä. Sovinnon kivi sinetöi Paattisilla kotipihaansa surmatun käpykaartilaisen tarinan. Kaipauksen kynttilät syttyvät taas pyhäinpäivänä Sorgen är en kroppslig process Paratiisipolku-materiaalipaketin ovat toimittaneet Kaarinan seurakunnan kappalainen Merja Auer ja Poikien ja tyttöjen keskuksen kasvatussihteeri Suvielise Nurmi, kuvittanut Kristiina Karsten sekä kustantanut PTK - poikien ja tyttöjen keskus. Tietoa seurakunnan tapahtumista Kyselyyn vastanneista Turun ja Kaarinan vuotiaista neljä viidestä on seurakunnan jäseniä. Heistä enemmistö osallistuu seurakunnan toimintaan ja tapahtumiin vähintään kerran vuodessa. Eniten arvostetaan kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitoa, lapsi- ja nuorisotyötä sekä vapaaehtoistoimintaa. Kirkkoon kuulumattomista noin kolme neljästä hankkii ainakin joskus tietoa seurakunnan tapahtumista ja palveluista. Lukijatutkimus toteutettiin kirjekyselynä, joka tavoitti reilut 300 vastaajaa. Sen toteutti Taloustutkimus Oy. Kirkko ja me -lehden lukutottumuksia ja parannusehdotuksia kartoitettiin nyt viidennen kerran. Kirkko ja me ilmestyy 11 kertaa vuodessa, ja se jaetaan kaikkiin niihin turkulaisiin ja kaarinalaisiin talouksiin, joilla ei ole ilmaisjakelukieltoa. Lehteä on ollut mahdollista lukea myös seurakuntayhtymän nettisivuilla vuoden 2011 alusta. Verkossa lukevien osuus on pysynyt muutamassa prosentissa. Aleksi Rajamäki Turussakin jo viidettä joulua soinut Jouluradio keräsi ennätykselliset kuuntelijamäärät menneenä jouluna. Kansallisen radiotutkimuksen tulokset kertovat, että Jouluradion kuuntelijamäärät radiotaajuuksilla nousivat reilusti yli puolella viikkokuuntelijaan. Jouluradio tavoitti koko kuuluvuusalueellaan peräti 14,4 prosenttia yli 9-vuotiaista radion kuuntelijoista. Myös netissä Jouluradiota kuunneltiin ahkerammin ja verkkosivujen jouluradio.fi kävijämäärät kasvoivat yli 60 prosentilla. Pääkanavan ohella tarjottiin tällä kertaa kolme verkkoradiota: Pikku jouluradio, Kauneimmat joululaulut sekä ruotsinkielinen Julradion. Verkossa ennätys saavutettiin aatonaattona, jolloin verkkoradioiden äärellä oli yhtä aikaa yli 7500 verkkokuuntelijaa. IPhoneen ja Android-älypuhelimiin Jouluradiota ladattiin yhteensä noin kertaa. Toista kertaa tarjolla olleelle iphonen applikaatiolle kertyi latauksia Jouluradio avautuu ensi jouluksi jälleen ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2. joulukuuta. Eri puolille Suomea laajentunut Jouluradio viettää tuolloin 10-vuotisjuhliaan. Jouluradion tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa kanavan myös Turun seudulla asuville. MV Talousarvio alijäämäinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tämän vuoden budjetti on 4,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seurakuntayhtymä on tehnyt alijäämäisiä budjetteja jo useita vuosia. Yhtymän kaikki yksiköt tekivät talousarvionsa nollalinjan mukaisiksi. Kirkollisverokertymäksi arvioidaan tälle vuodelle 25,8 miljoonaa euroa. Kirkollisveroista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä saa joulukuussa valitun talousjohtaja Irma Hokan mukaan liki 80 prosenttia tuloistaan. Sijoitusvaroja on alijäämäisten budjettien vuoksi syöty kolmen vuoden aikana yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuutta on jäljellä noin 20 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän tämän vuoden yhteisöverokertymäksi arvioidaan 5,1 miljoonaa euroa. Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on 2,15 prosenttia. Valtion kirkolle myöntämällä yhteisövero-osuudella kirkko huolehtii hautaustoimesta, väestökirjanpidosta ja kulttuuriperinnöstä, kuten kirkkojen ylläpidosta. Tekstaritupu jeesaa koululaisia Kirkosta eronneiden määrä laski Turussa ja Kaarinassa tasolle, joka on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vallitseva. Vuonna 2011 seurakuntayhtymän seurakunnista erosi 2016 henkilöä. Liittyneiden määrä on jatkanut kasvuaan. Kirkkoon liittyi 661 henkilöä. Investoinneista vain välttämättömimmät ovat mukana talousarviossa. Ensi vuoden investointibudjetti on 4,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöstrategia valmistuu keväällä. Siinä on tarkoitus linjata, mistä seurakunnallisista tiloista luovutaan ja mitä muuta kiinteistöomaisuutta voidaan myydä. Kriteereinä näille päätöksille ovat tilan käyttöaste, vastaavan tilan läheisyys ja vuotuiset käyttökulut. Kiinteistöjen kulut, kuten energia ja jätehuolto, ovat nousseet vuosittain noin neljä prosenttia, sanoo kiinteistöjohtaja Seppo Kosola. Kaikkien kiinteistöjen kulut ovat vuodessa lähes 12 miljoonaa euroa. Vuokratuloja seurakuntayhtymä saa vuokra-asunnoistaan noin kuusi miljoonaa euroa, mutta ne eivät riitä kattamaan seurakunnallisten kiinteistöjen menoja. Turun ja Kaarinan kirkollisveroprosentti on jo 66 vuotta ollut yksi, eli Suomen alhaisin. Yhtä alhainen kirkollisvero on ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Koulusta saa vastauksia moniin kysymyksiin, varsinkin jos kehtaa kysyä. Kaikki eivät kuitenkaan tohdi mielessä pyöriviä kysymyksiä esittää opettajalle tai vanhemmille. Koululaisen ei silti tarvitse tyytyä netistä sattumanvaraisesti löytyviin vastauksiin, sillä kirkon nuorisotyön ammattilaisten pyörittämä palvelu Tekstaritupu auttaa eteenpäin monissa tapauksissa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä liittyi vuodenvaihteessa mukaan Tekstaritupuun, jossa on entuudestaan mukana kaksitoista muuta seurakuntaa. Vuodesta 2004 toimineeseen palveluun voivat koululaiset lähettää kysymyksiään tekstiviesteinä, joihin vastataan vuorokaudessa koulupäivien aikana. Turun ja Kaarinan koululaiset voivat lähettää kysymyksiään numeroon Tupulle voi tekstata normaalin tekstiviestin hinnalla. Moniin viesteihin löytyy vastaus heti kerrasta, mutta osa ongelmista vaatii useampia viestejä. Viestien laaja kirjo kertoo niistä asioista, jotka askarruttavat koululaisten mieliä. Uskontoon, seurusteluun, seksiin ja vanhempien avioeroon liittyvät asiat nousevat esiin hyvin monissa viesteissä. Tupulle voi lähettää myös meiliä osoitteeseen tekstaritupu@evl.fi. Nettitupu ja chatti puolestaan löytyvät osoitteesta Kirkosta eronneiden määrä väheni Vuonna 2010 eronneiden määrä kipusi homokeskustelun myötä 3906:een. Samana vuonna kirkkoon liittyi yhtymän alueella 637 henkilöä. Vuonna 2009 eronneiden luku oli 2044 ja liittyneiden 553.

3 4 5 T imo Jakonen Katedraali soi! tarjoaa oopperaa ja Sibeliusta Minna Tervamäki M i r k a K l e e m o l a Konsertit Tuomiokirkossa joka päivä klo 19 Ma 6.2. Vanhan musiikin lauluyhtye Vanitatum Vanitas. Keskiaikaisia lauluja. Liput 10. Papit toimittavat jumalanpalvelusta Tuomiokirkossa, jonka kellarikerroksessa puikoissa istuu virtuaalikirkon ohjaaja Jani Äimänen. Samaan aikaan palvelutalon Wilenin asukkaat seuraavat sohvalla istuen kirkonmenoja modernisti internetin kautta. Virtuaalimessu kotisohvalla Samaan aikaan kun Tuomiokirkossa alkoi sunnuntaijumalanpalvelus, palvelutalo Wilenin oleskeluhuoneeseen kerääntyi talon asukkaita katsomaan sitä. Messun voi katsoa suorana netissä joka sunnuntai tai vaikka vähän myöhemmin päivällä, ellei jaksa ihan vielä kymmeneltä ylös. No nyt näkyy Tuomiokirkko, sanoo joku. Ollaan Ukkokodissa tai oikeastaan palvelutalo Wilenissä, kuten sen nimi nykyään on. Johtaja Sirkku Koskinen virittää videotykkiä suurelle screenille ja näppäilee tietokoneeseen osoitteen Lähetys Tuomiokirkon sunnuntaijumalanpalveluksesta alkaa. Paikalla on noin 25 katselijaa, joten jumalanpalvelus on selvästi kiinnostanut ihmisiä. Ehkä vähän on uutuudenviehätystäkin, sillä tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun virtuaalikirkkopalvelua täällä kokeillaan. Ja hyvin näyttää toimivan: kuva on erinomainen, eikä pätki. Myös äänet ovat kohdallaan. Kun joku iäkkäästä katselijakunnasta valittaa, ettei oikein kuule, volumea saadaan nopeasti lisää. Tuollahan on Ruskeepää, joku huudahtaa nähdessään screenillä tutun kappalaisen. Tuomiokirkkoseurakunnan väki on palvelutalon asukkaille tuttua, sillä he käyvät usein pitämässä siellä hartauksia. Ainakin nyt tämä sai näköjään suuren suosion, Sirkku Koskinen sanoo. Nämä ovat oikein kivoja juttuja, sellaista yhteisöllisyyden luomista. Voidaan osallistua, vaikka ei sitten ihan paikan päälle päästäisikään. Tosin muutama asukas oli aamulla lähtenyt taksilla ihan paikan päällekin, suuren Aurajoen vesistön tuolle puolelle. Suurimmalle osalle idea saada katsoa jumalanpalvelus suorana netistä on kuitenkin varsin tervetullut: liikkuminen on monelle jo sen verran hankalaa, ettei kovin herkästi viitsi lähteä, ellei pakko ole. Ohjaaja istuu kellarissa Jätetään vanhempi nettisukupolvi katsomaan jumalanpalvelusta ja siirrytään muutaman sadan metrin päähän Tuomiokirkkoon, tarkemmin sanottuna sen sakastin kellariin. Siellä istuu lähetyksen ohjaaja Jani Äimänen, joka on valmistunut Turun aikuiskoulutuskeskuksesta elokuva- ja teeveealan ammattilaiseksi ja huolehtii yksin koko hommasta. Se tarkoittaa, että hän tulee aamulla yhdeksän hujakoilla Tuomiokirkkoon, kokoaa lähetyslaitteiston, katsoo kamerat paikalleen ja sitten lopulta istuu siellä kellarissaan screenin ääressä jumalanpalveluksen ajan ja toimii kuin kuka tahansa suoran lähetyksen teeveeohjaaja. Ennen messua hän on myös kuvannut hieman kuvituskuvaa esimerkiksi alttaritaulusta tai kynttilöistä, niin että tuntuu kuin kameroita olisi enemmänkin kolme niitä vain on. Lähetys on joka sunnuntai ja se menee suorana nettiin. Sen jälkeen Äimänen siirtää sen serverille, jolloin sitä voi sitten katsella myöhemminkin. Suurempia murheita ei ole tekniikan kanssa koskaan ollut: kerran puuttuivat äänet, mutta siinäkin syy oli, että ne oli unohdettu yksinkertaisesti laittaa ylhäällä sakastissa päälle. Tämä on ihan kivaa hommaa, aika vain on vähän varhainen, sunnuntaiaamu sentään. Mutta kyllä tähän jo on tottunut. Oikeastaan ainoa ongelma on kirkon valaistus. Valoa saisi olla paljon enemmän, Äimänen miettii ja samaa on miettinyt aika moni valokuvaajakin ennen häntä. Sellainen ohje ohjaajalle on annettu, että kirkkokansaa ei vasiten kuvata. Nettiin menee siis lähinnä papin osuus. Toki joskus joku saattaa kuvissa vilahtaa, mutta lähtökohtaisesti nähdään vain ihmisten selkiä. Rennosti virtuaalikirkossa Jätetään kirkkokansa kuuntelemaan Jani Kairavuon saarnaa ja hypätään jälleen joen yli palvelutalo Wileniin. Jumalanpalvelus sujuu siellä ihan kuin kirkossakin, ylös noustaan kun sen hetki tulee ja rukoukset luetaan yhtä selkeästi arti- Tuomiokirkko on tuttu paikka Pentti Huhtiselle jo nuoruuden ajoilta. Sirkku Koskinen myhäili tyytyväisenä, kun palvelutalon ensimmäinen virtuaalijumalan palvelus osoittautui menestykseksi. Virtuaalikirkko syntyi musiikkia varten Virtuaalikirkon tekniikka on oikeastaan alun perin ajateltu klassisen musiikin konserttien välittämiseen, kertoo hankkeen primus motor Ilmari Mäenpää, joka itse on yllätys yllätys klassisen musiikin säveltäjä. Hänen ideanaan oli tarjota klassista musiikkia hieman uudella tavalla. Mäenpää on muun muassa luonut pohjan Turun filharmonisen orkesterin internetlähetyksien tekoon. Kun konsertteja sitten usein lähetetään kirkoista, syntyi idea, että voisi saman tien lähettää jumalanpalveluksiakin: Klassisella musiikilla ja kirkollahan on vuosisatainen yhteiselo takanaan. Mutta sen lisäksi molemmilla on hieman samantapaisia ongelmia kohderyhmän kanssa: sisältö on hyvää, mutta yleisöä voisi olla enemmänkin. Virtuaalikirkko yrittää vastata tähän, Mäenpää sanoo. Ensimmäinen konsertti lähetettiin Temppeliaukion kirkosta vuonna Oulun seurakunnassa sitten kuloiden kuin muuallakin. No, jotain eroakin on: yksi vanhuksista istuu mukavasti tuolissa ja on nostanut jalat ylös rollaattoria vasten; virtuaalikirkossa voi olla vähän rennommin, omassa olohuoneessahan täällä sentään ollaan! Anna-Kristiina Helle, 86, on yksi virtuaalijumalanpalveluksen seuraajista. Hän on ainakin myyty virtuaalikirkon ideaan: Ihan tuli tippa silmään kun katsoi, kuinka paljon meitä on täällä katsomassa. Kirkkoon on tässä iässä vähän vaikea lähteä, eikä lähetyksiä telkkaristakaan usein tule. Helle kuuluu kohderyhmään kyllä muutenkin: Kaikki hengelliset tilaisuudet ovat hyviä. Tiistaina meillä oli Herran ehtoollinen, se on ihan ehdoton. Ja vähän aikaa sitten Lionsmiehet veivät meidät Henrikinkirkkoon. Ihan autolla päästiin etuovelle saakka ja kirkkokahvitkin juotiin! Se oli sellainen pitkän syksyn kohokohta. Pentti Huhtinen, 83, on myös saapunut virtuaalikirkkoon, vaikkei kovin usein ihan oikeassa kirkossa käykään: Tällaiset yhteiset tilaisuudet ovat kuitenkin aina mukavia, aina me niihin vaimon kanssa osallistutaan, hän kertoo. Bonusta tulee myös siitä, että Tuomiokirkko on Huhtiselle kotikirkko, siellä aikanaan avioliiton kuulutuksetkin luettiin. Tuomiokirkkoseurakunta on tuttu muutenkin: Käyn edelleen Tuomiokirkkoseurakunnan pappakerhossa eli Mehtovartiossa. Siellä on meitä partiolaisia vähän vanhemmasta päästä: teemme puutöitä ja kynttilöitä. Nettiä ei Huhtinen tunnusta omaksi jutukseen, se on lasten ja lastenlasten (ja lastenlastenlasten) puuhaa. Mutta tämäkin asia on kyllä palvelutaloissa pikku hiljaa muuttumassa: Jonkin verran nykyään tulee jo kyselyitä, että onko huoneissa nettiyhteys. Huoneissa ei vielä ole, mutta ehkä tulevaisuudessa, kertoo johtaja Sirkku Koskinen. Sitä odotellessa virtuaalikirkkoa katsellaan oleskeluhuoneessa, jossa yhteys on. Roope Lipasti tuli idea, että konsertin lisäksi voisi lähettää koko jumalanpalveluksen ja vuonna 2008 niin tehtiin. Lähetys sai heti sen verran suuren suosion, että kokeilua päätettiin jatkaa. Viime vuonna mukaan liittyi Turku. Itse tekniikka on varsin yksinkertaista. Laitteisto on siirrettävä ja mahtuu auton takakonttiin. Lähetyslaitteiston lisäksi tarvitaan tavallinen tietokone, nettiyhteys sekä kamerat. Turussa on 4 g -verkko, joten lähetys voi tapahtua myös ulkona. Halvimmillaan yhden kameran ja tietokoneen muodostaman lähetyslaitteiston saa noin 3000 eurolla. Mutta miksi kukaan haluaisi katsoa jumalanpalvelusta netistä? Mäenpää luettelee useampiakin erilaisia syitä. Ensinnäkin voi olla ihan fyysinen etäisyys: on vaikka joku rakas kirkko, jonne ei koskaan pääse. Tätä kautta se onnistuu. Toiseksi voi olla, ettei yksinkertaisesti voi lähteä kirkkoon, on vaikka sairas. Virtuaalikirkkoon voi myös tulla silloin kun sattuu sopimaan, eli se ei ole ajasta kiinni. Myös ulkosuomalaiset käyttävät tätä aika paljon, erityisesti joulun ja pääsiäisen aikaan. Oulussa huomattiin virtuaalikirkon alkamisen jälkeen seurakunnan kannalta kiva ilmiö: Virtuaalikirkon avulla kirkko tulee osaksi ihmisen arkea ja se taas voi herätellä ihmisiä jumalanpalveluksiin ihan fyysisestikin. Ainakin Oulussa kirkon kävijämäärät lisääntyivät virtuaalikirkkosysteemin käyttöönoton jälkeen, Mäenpää sanoo. Netti mahdollistaa myös muiden tilaisuuksien kuin jumalanpalvelusten lähettämisen: Meillä on tarkoitus laajentaa nyt keväällä toimintaa Turussa siten, että voimme kuvata myös häitä tai hautajaisia nettiin. Sieltä niitä voivat sitten salasanan takaa seurata myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pääse paikalle. RL Helmikuussa on jälleen mahdollisuus päästä kuuntelemaan laadukasta uutta ja vanhaa kirkkomusiikkia, kun Katedraali soi! -tapahtuma järjestetään Turun tuomiokirkossa Kanttori Jukka Pietilän luotsaama tapahtuma järjestetään nyt jo 16. kerran. Esiintymään saapuvat tällä kertaa muun muassa diplomisellisti Jussi Makkonen ja diplomipianisti Pekka Soranummi, tapahtuman vakiovieras Turun filharmoninen orkesteri, poikakuorot Cantores Minores ja Chorus Cathedralis Iuniorum sekä balettitanssija Minna Tervamäki. Jussi Makkonen ja Pekka Soranummi tulkitsevat konsertissaan Sibeliuksen tunnetuimpia sävellyksiä, joista moni on nyt ensimmäistä kertaa sovitettu sellolle ja pianolle. Konsertti juhlistaa osaltaan merkkivuotta, kun itsenäinen Suomi täyttää 95 vuotta ja syksyllä tulee kuluneeksi tasan 55 vuotta Sibeliuksen kuolemasta. Muusikot esittävät konsertin lopuksi Finlandian ainutlaatuisena sovituksena kokonaan. Niin kriitikot kuin yleisö ympäri maailmaa ovat tuon version kuultuaan hämmästelleet, kuinka kahdella soittimella voi tavoittaa niin hyvin sen orkesterin pauhun, mikä kappaleen alkuperäisessä orkesteriversiossa on kuultavissa. Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2010/3168, voimassa , myönnetty , Poliisihallitus. Ahvenanmaa 1107 K12, voimassa 2012, myönnetty , Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön. Opettajapariskunta Anna ja Antti Tenhon tehtäväksi tulee terveyskasvatus-, opetus- ja seurakuntatyö Thaimaan evankelisluterilaisessa kirkossa. Tuomiokirkko oopperanäyttämönä Tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores on Suomen vanhin poikakuoro. Se laulaa konsertissaan eurooppalaista kirkkomusiikkia a cappella eri vuosisadoilta. Kuorolaisia saapuu Turkuun esiintymään noin kuudenkymmenen hengen ryhmä. Konsertin johtaa kuoron taiteellinen johtaja, kapellimestari Hannu Norjanen. Ennen Cantores Minores -kuoroa esiintyy Heikki Rainion johtama Turun tuomiokirkon poikakuoro CCI, jolla on ensi syksynä 25-vuotisjuhlakonsertti. Lisäksi Turun tuomiokirkon urkuri Markku Hietaharju soittaa konsertissa urkuja. Kirkkomusiikkiviikko huipentuu Camille Saint- Saënsin Samson et Dalila -oopperan puolinäyttämöllisen, lyhennetyn sovituksen esitykseen. Oopperasovituksen on tehnyt säveltäjä Ville Matvejeff ja sen tulkitsevat mezzosopraano Tuula Paavola, tenori Roland Liiv, baritoni Arto Hosio, tanssija Minna Tervamäki sekä kahdentoista muusikon kamariorkesteri, jota johtaa kapellimestari Jani Telaranta. Raamatullisen aihepiirinsä vuoksi teos sopii esitettäväksi myös kirkkotiloissa. Aiemmilla esityskerroilla arvostelut ovat olleet erittäin kiittävät sekä sovituksen että esityksen suhteen. Mari Peltola Lähetystyö on ihmisenä i olemista ihmiselle, i tammikuussa Bangkokiin lähtevät Tenhot kiteyt tävät lähetystyön ajatuksen. Kuva: Jarmo Kulonen Jussi Makkonen ja Pekka Soranummi TULE MUKAAN AUTTAMAAN Ti 7.2. Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Pekka Soranummi. Jean Sibeliuksen musiikkia. Liput 10. Ke 8.2. Sopraano Tuuli Lindeberg & soitinyhtye. Maria ja enkelit; Paul Hindemithin musiikkia sekä Piae cantiones -lauluja. Liput 10. To 9.2. Turun filharmoninen orkesteri, konserttimestari ja viulusolisti Jukka Merjanen. Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. Johann Sebastian Bach: Brandenburgilainen konsertto. Liput 20/ 15/ 8. Pe Anna Orasmaa & Ensemble. Buxtehude sielunhoitoa saksalaisin sävelin. Liput 10. La Poikakuorot Chorus Cathedralis Iuniorum ja Cantores Minores. CCI esittää kaksi osaa César Franckin A-duurin messusta. Cantores Minores laulaa eurooppalaista kirkkomusiikkia eri vuosisadoilta. Liput 15 / 10. Su Tanssija Minna Tervamäki & muusikot. Camille Saint-Saëns: Samson et Dalila. Liput 15 / 10. Liput ovelta tuntia ennen. Filharmonisen orkesterin konserttiin lippuja ennakolta myös Lippupalvelusta. Uudet lähetystyöntekijät tarvitsevat tukeasi Suomen Lähetysseura kouluttaa ja lähettää vuosittain lähetystyön tekijöitä ulkomaantyöhön. Tule mukaan tukemaan heitä sekä lahjoituksin että rukouksin. M i k a K i r s i Tutustu sekä nyt lähteviin että jo ulkomaantyössä oleviin työntekijöihimme tai soita niin kerromme lisää. Auttaminen on tekoja. Suuria ja pieniä.

4 6 7 Suomessa Yhteisvastuu 2012 torjuu ylivelkaantumista. Keräysvaroilla Takuu-Säätiö käynnistää pienluottohankkeen, jossa myönnetään matalakorkoisia luottoja velkaantumisvaarassa oleville ihmisille. Aihe on ajankohtainen, sillä kulutusluottoja on kaikkiaan 1,2 miljoonalla suomalaisella. Vaikka velkasummat eivät aina ole suuria, ne voivat käydä ylivoimaisiksi luoton ottajan tuloihin nähden etenkin jos rahan tarpeessa oleva joutuu turvautumaan kalliisiin pikavippeihin. Velkaantuminen voi aiheuttaa ongelmia pitkäksi aikaa esimerkiksi, jos talousongelmat aiheuttavat maksuhäiriömerkinnän. Sellainen on jo ihmisellä Suomessa. Ongelmallisin tilanne on tilastojen valossa nuorilla aikuisilla, sillä vuotiailla on suhteessa eniten maksuhäiriömerkintöjä ja vuotiaista lähes joka toisella on kulutusluotto niskassaan. Tukea talousahdinkoon Pienet tulot, työttömyys, sairaus tai monet muut syyt voivat suistaa ihmisen taloudellisiin vaikeuksiin, joita ahdinkoon joutunut usein kattaa pikavipeillä. Yhteisvastuun keräystuloista myönnettävät pienluotot on tarkoitettu kertaluontoisiin, äkillisiin menoihin juuri tällaisissa tilanteissa oleville. Esimerkiksi vuokravakuus tai muu vastaava yllättävä tarve voi olla peruste luoton saamiselle. Myönnettävät summat vaihtelevat 200 ja 2000 euron välillä, kertoo Yhteisvastuukeräyksen suunnittelija Salla Peltonen. Kriteerinä Takuu-Säätiön antaman luoton myöntämiselle on se, ettei luotonsaajalla ole oikeutta saada hankintaan toimeentulotukea tai pankkilainaa. Taustalla voivat olla esimerkiksi liian pienet ansiotulot tai luottotietojen menetys. Samalla arvioidaan luotonsaajan maksukyky, sillä maksuaikaa luotolle on korkeintaan kaksi vuotta. Viitekoron lisäksi sille kertyy kiinteä kolmen prosentin korko. Tarvittaessa luotonsaajalle etsitään taloudenhallinnan neuvontaan sopivaa tukea koko luottosuhteen ajaksi. Näiden luottojen valttina on myös nopeus, sillä hakemukset käsitellään Takuu-Säätiössä kerran viikossa, Peltonen kertoo. Takuu-Säätiöstä pitkäaikaista apua Takuu-Säätiö perustettiin auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia suomalaisia 1990 ja sen alkupääoma koottiin vuoden 1991 Yhteisvastuukeräyksessä. Tähän mennessä säätiö on ehtinyt auttaa jo kymmeniätuhansia ihmisiä. Myös vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen tarkoituksena on saada aikaan pitkäaikaista apua. Pienluottojen ideana on, että kun velka on maksettu takaisin, summa vapautuu säätiölle uudelleen lainattavaksi. Ensimmäisessä vaiheessa pienluottojen toimivuutta kokeillaan kolmella eri paikkakunnalla. Jatkossa luottojen myöntämistä on tarkoitus laajentaa ympäri maata. Keräyksellä tuetaan myös pienrahoitustoimintaa Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen ulkomaan keräyskohteena on Paderin alue Pohjois-Ugandassa, jossa keräysvaroilla tuetaan ruohonjuuritason pienrahoitustoimintaa eli paikallisissa kylissä toimivia säästöja lainaryhmiä. Pohjois-Uganda on kärsinyt sisällissodasta ja maata terrorisoineen Lord s Resistance Army -kapinallisliikkeen toiminnasta yli kymmenen vuoden ajan. Yli 1,8 miljoonaa siviiliä on joutunut pakenemaan tappamisen, kiduttamisen ja orjuuttamisen takia kodeistaan evakkoleireihin. Nyt tilanne on rauhoittunut ja alueen asukkaat ovat voineet alkaa palata tuhottuihin kotikyliinsä. Kotinsa ja kaiken omaisuutensa menettäneet ihmiset joutuvat aloittamaan uuden elämän tyhjästä. Pienkassatoiminta auttaa kylien asukkaita opettamalla taloudenhallinnan perustaitoja, jotka ovat evakkoleireillä rapistuneet. Koulutusta ja tukea Kirkon Ulkomaanavun ja sen kumppanina Ugandassa toimivan Luterilaisen maailmanliiton kautta perille välitettävillä keräysvaroilla ei suoraan rahoiteta pienlainoja ugandalaisille. Varojen avulla annetaan sen sijaan koulutusta taloudenhallinnasta, jotta säästö- ja lainaryhmien toiminta voisi laajentua. Säästö- ja lainaryhmien toiminta perustuu siihen, että ryhmä kokoontuu viikoittain ja sen jäsenet tallettavat säästämänsä rahat yhteiseen kassaan. Summat kirjataan jokaisen omaan tilikirjaan. Kun säästöjä on kertynyt riittävästi, ryhmä voi alkaa myöntää pienlainoja jäsenilleen. Myönnettävät lainat ovat suuruudeltaan euroa. Ryhmiä hallinnoivat niiden jäsenet. Kassalippaassa saattaa olla jopa kolme lukkoa ja jokaisen lukon avain on eri henkilöllä. Ryhmän tapaamisista ja muusta toiminnasta on olemassa tarkat säännöt, Peltonen kertoo. Ryhmien talousperehdytys lähtee perusasioista, kuten säästämisestä, talouden suunnittelusta, vastuullisesta velanotosta ja velkojen hoitamisesta sekä taloudellisista riskeistä. Lisäksi ryhmässä opetellaan demokraattista päätöksentekoa ja yhdessä toimimista. Koulutusta annetaan tarpeen mukaan myös ammatti-, kansalais-, yrittäjyys- ja elämäntaidoissa. Ugandalaiset voivat lisäksi saada traumaattisista kokemuksista selviytymiseen henkistä tukea. Minna Uusivirta Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista Kerran viikossa kokoontuva säästöryhmä auttaa saamaan oman talouden kuntoon. Kassalipas ja tilikirjat ovat Ugandassa ahkerassa käytössä, mutta pesuvadillakin on oma tehtävänsä pankkitiskin korvikkeena. J u s s i V i e r i m a a Ole arkienkeli, ojenna auttava kätesi Tapahtumiin ja keräyksiin osallistumisen lisäksi voit auttaa myös verkkopankin tai Yhteisvastuun verkkosivujen kautta. Pankkitilit: Nordea FI PohjolaPankki FI SampoPankki FI Handelsbanken FI Aktia FI Ålandsbanken FI Erääntyvät laskut ovat raskas taakka rahattomalle. Velkakuilu avautuu Hansakortteliin Yhteisvastuukampanja näkyy tänä vuonna Turussa uudella tavalla. Hansakorttelissa on Helsingin Kampin ja Jyväskylän Forumin tapaan konkreettinen mahdollisuus pohtia velkaantumista kauppakeskukseen asetetun kolmiulotteisen velkakuilutarran äärellä. Tarra luo kolmiulotteisen illuusion lattiaan revenneestä kuilusta, johon itse kukin saattaa pudota tai josta lähimmäisen voi kiskoa ylös osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen. Kuilutarroilla keräyskampanjaa on haluttu hajauttaa aiemmista vuosista poikkeavalla tavalla ympäri Suomea ja vedota ihmisten tunteisiin omakohtaisen elämyksen avulla. Halusimme kokeilla uutta lähestymistapaa Yhteisvastuun kampanjoinnissa. Kuka tahansa meistä voi pudota velkakuiluun, jos elämä muuttuu yllättäen, eikä säästöjä ole, kertoo Yhteisvastuukeräyksen suunnittelija Salla Peltonen. Seurakuntakohtaiset viitenumerot: Henrikinseurakunta Kaarinan seurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Martinseurakunta Mikaelinseurakunta Paattisten seurakunta Piikkiön seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Åbo svenska församling Auttava käsi kuilun reunalle Kuvittaja Tuomas Korven suunnittelema kolmiulotteinen tarra sijoitetaan jokaisessa kauppakeskuksessa sen alimpaan kerrokseen, jotta tarran luoma illuusio näkyy selvästi yläpuolelta tarkasteltuna. Kuilun reunalle tarraan on painettu roikkumaan ihminen, jolle keräykseen osallistuja voi kuvainnollisesti ojentaa auttavan käden. Yhteisvastuukeräyksen tapahtumaviikon alussa Hansakorttelissa onkin mahdollista kuvauttaa itsensä kuilun reunalla auttamassa. Otettuja kuvia kampanja hyödyntää sosiaalisessa mediassa uudella tavalla. Ne linkitetään Facebookiin, minkä avulla kampanjaan osallistuneet ihmiset voivat haastaa läheisiään mukaan lahjoittamaan. Velkakuilu on läsnä lisäksi pankkiautomaateilla, jossa Yhteisvastuukeräykseen on tänä vuonna mahdollista osallistua koko helmikuun ajan joka puolella maata Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 5. helmikuuta. Hansakorttelissa itsensä voi kuvauttaa kuilutarran reunalla maanantaina 6. ja tiistaina 7.2. Maanantaina paikalla on myös vierailijoita, kun tämänvuotisen keräyksen ulkomaankohteesta, Pohjois-Ugandasta, Turkuun saapuu kaksi Luterilaisen maailmanliiton työntekijää. Kuilutarra on esillä Hansakorttelissa koko tapahtumaviikon ajan. Paikalla päivystävät myös lipaskerääjät, joilla ei tavallisesti ole pääsyä sisälle kauppakeskuksiin. Toivottavasti tämä innostaa mukaan myös uusia kerääjiä, Peltonen pohtii. MU Tule mukaan, tee hyvää Seurakunnat järjestävät kevään aikana monenlaisia tapahtumia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Perinteisiin lipaskeräyksiin osallistumisen ohella voit kantaa kortesi kekoon osallistumalla Yhteisvastuutapahtumiin. Hyvän tekeminen ei ole vaikeaa, sillä vaihtoehtoja riittää jokaiseen makuun. Musiikki ja runot siivittävät auttajia. Maittava hernerokka vahvistaa lusikoijien lisäksi myös kaukaisia lähimmäisiä. Kirpputorilla laitetaan hyvä kiertoon. Kirkontorniin kiipeämällä näkee kauemmas. Seurakuntien YV-tapahtumista löydät monia tapoja osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. Henrikinseurakunta Su 5.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu Henrikinkirkossa. Kirkkokahvit. TSTV lähettää jumalanpalveluksen. Kaarinan seurakunta Su 5.2. Perhetapahtuma Kuusiston kirkkopyhän yhteydessä. Messun jälkeen kirkon läheisyydessä hiihtokilpailu, poniratsastusta, partiolaisten valmistamia herkkuja Yhteisvastuun hyväksi. Ti klo Ystävänpäiväjuhla Kaarinan kirkolla. Buffetti, musiikkia ja mukavaa ohjelmaa. Tuo ystävä mukana. Ke 7.3. ja ke klo Keittokeskiviikko Kaarinan kirkolla. Tule lounastamaan kirkolle, tuotto Yhteisvastuulle. Ke ja ke klo 13 Elokuva Hetki Kaarinan kirkolla. Alustus elokuvan teemasta. Elokuvaan vapaa pääsy. Buffetti Yhteisvastuulle. Huhtikuussa luvassa Kaarinan-Piikkiön sotaveteraanien Kevätkonsertti Kaarinan kirkolla. Jos haluat lipaskerääjäksi, ota yhteyttä Anna-Kaisa Leppäseen, p Katariinanseurakunta Su 5.2. klo 10 messu Pyhän Katariinan kirkossa, minkä jälkeen YV-info Nummen srkkodissa. Mukana hiihtolomariparilaiset. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti listakerääjät. La suuri YV-kirppis Varissuon kirkolla. Tule myymään ja ostamaan! Pöytävaraukset srk-sihteeri Katri Lautjärvi , katri.lautjarvi@evl.fi Myyntipöydän hinta 10 euroa. Myyntipaikkoja n. 80. Maarian seurakunta Su 5.2. klo 11 Yhteisvastuun alkajaisjumalanpalvelus Yli- Maarian srk-talolla, Mittumaariantie 73. Su klo 15 Runon ja laulun iltapäivä Raunistulan srk.kodilla, Murtomaantie 12. "Miksi on mustan lampaan oltava valkoinen?", lausunta Riitta Vasenkari, musiikki Arja Lyly ja Seppo Haapakoski YV-kioski pystytetään Impivaaran hallin kupeeseen tammi- helmikuun vaihteessa sään salliessa. Kioskissa myynnissä muun muassa mehua, kahvia, leivonnaisia sekä kuumaa makkaraa. Martinseurakunta Su 5.2. klo 10 messu Martinkirkossa ja pyhäkoulu Tornikappelissa. YV-keräyksen avaus, kirkkokahvit. Su klo 16 Yhteisvastuukonsertti Martinkirkossa. Mikko Salakari ja Atte Tenkanen. Ohjelma 10 euroa. Ma 6.2. ja su klo 9-15 Yhteisvastuukeräyksen perinteiset niittaustalkoot järjestetään Martin seurakuntatalolla, Temppelinkatu 1. Talkoisiin voi osallistua oman aikataulunsa mukaisesti. Talkoissa niitataan noin pankkisiirtolomaketta Yhteisvastuumainoksiin. Ota oma nitoja mukaan. Diakonissa Katri Elonheimo vierailee talkoissa 6.2. kertomassa tuoreita terveisiä Ugandasta. Mikaelinseurakunta Su 5.2. klo 10 YV:n avaus Mikaelinkirkossa, jumalanpalvelus ja YV-kerääjien siunaaminen, lopuksi kirkkokahvit Ruusuhuoneessa Su 5.2. klo 15 YV-konsertti Mikaelinkirkossa. Marko Hakanpää esittää suosittuja urkusävellyksiä. Ma 6.2. klo 18 Vieraita Ugandasta Mikaelinseurakuntakodilla. Katso sivu 14. Laskiaistiistaina klo hernekeittotempaus Paakarlan srk-kodissa, Laivateollisuudenkatu 28. Mukana on Katri Elonheimo kertomassa YV-terveisiä Ugandasta. Ke klo hernekeittotempaus Mikaelin srk-kodissa, Puistokatu 13 La klo 10, 12 ja 14 hyväkuntoisille mahdollisuus kiivetä Mikaelinkirkon torniin. Näe Turku uudesta vinkkelistä ja tue Yhteisvastuuta. Marko Hakanpää. Hinta 5 euroa. Ti YV:n yhteislauluristeily Viking Linella. Piknikristeilyn 50 euron hinnasta tilitetään 10 euroa YV:n hyväksi. Ilmoittautuminen diakoniatoimistoon mennessä ma ja to , p Mukaan mahtuu 60 ensimmäistä ilmoittautunutta. Paattisten seurakunta Su 4.3. klo 10 Paattisten kirkossa mukulamessu. Messun jälkeen seurakuntatalolla noin klo 11 koko perheen talvirieha YV:n hyväksi. Pe klo 17 Yhteisvastuukeräystempaus ovelta ovelle, mukana rippikoululaiset ja vanhemmat. Piikkiön seurakunta Su 5.2. klo 10 Perhemessu Piikkiön kirkossa. YV-aloitus, Marttojen kirkkopyhä, kirkkokahvit sekä askartelua lapsille. Keräyslistoja saatavilla. Ti klo 18 Ystävänpäivän YV-konsertti seurakuntatalossa. Ilonen, Korintti, Pikantti. Ti klo 9-11 YV-kahvila ja arpajaiset vanhalla seurakuntatalolla. To 8.3. klo 18 Naistenpäivän käsityö- ja askarteluilta pappilassa. Mukana Piikkiön Martat. Katri Elonheimo kertoo naisten elämästä Ugandassa. Ke klo 13 Eläkeläisten YV-lounasiltapäivä seurakuntatalolla. Vieraina martinseurakuntalaisia, Katri Elonheimon Uganda-kuulumisia. Pe klo 9.30 YV-perhekerho La tai YV-lipaskeräys kauppojen ovilla klo Jos haluat mukaan kerääjäksi, ota yhteyttä Eliisa Lehteen, p Tuomiokirkkoseurakunta Su 5.2. klo 10 Yhteisvastuun aloitusmessu Tuomiokirkossa, missä siunataan vapaaehtoiset. Messun jälkeen ohjelmalliset kirkkokahvit juhlasalissa. Ma-ke sekä la Valtakunnallinen YV-tapahtuma Hansatorilla Hansakorttelin aukioloaikoina. Ohjelmaa ja lipaskeräystä. Sunnuntai-iltaisin klo 18 Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa Yhteisvastuuveisut, missä tutustutaan eri herätysliikkeiden laulukirjoihin. Su Siionin virret (herännäisyys), vieraana Tapani Rantala, su "Armon lapset veisatkaa" (rukoilevaisuus), vieraana Sisko Raitis, su Sininen laulukirja (Kansanlähetys), vieraana Ari Malmi, su 4.3. Siionin laulut (lestadiolaisuus), vieraana Heikki Rainio, su Siionin kannel (evankelisuus), vieraana Olli Koskenniemi. Ke 7.3. klo Keittolounas ja kahvit YV:n hyväksi Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3. Hinta 10 euroa. Etukäteisilmoittautuminen lounaalle keskiviikkokerhojen pitäjille tai jani.kairavuo@ evl.fi / Ke 7.3. klo 13 YV-iltapäivä juhlasalissa. Tietoa keräyskohteista ja mukavaa yhdessäoloa. Su klo 18 Karjalaisten laulujen ilta juhlasalissa. Tule laulamaan ja kuulemaan karjalaisia kansanlauluja ja iskelmiä! Käsiohjelma 5 euroa. Su 1.4. klo Aprillipäivän hilpeä YV-tapahtuma juhlasalissa. Tarjoilua ja ohjelmaa kaikenikäisille heti jumalanpalveluksen jälkeen. To 3.5. klo Pöytälätkähaasteturnaus Hansatorilla. Yhteisvastuun hyväksi pelaamaan on haastettu turkulaisia julkkiksia. Tule kannustamaan ja pelaamaan hyvän asian puolesta! Sisar Helvin suosittuja rentoutustuokioita (noin 30 min) voi varata Yhteisvastuun hyväksi. Kokoa sopiva porukka ja kysele aikoja Sarilta tai Janilta! Voit palvella esimerkiksi lipaskerääjänä, listakerääjänä tai osallistumalla talkoolaisena erilaisten tapahtumien järjestelyyn. Ota yhteyttä Jani Kairavuohon (1.2. alk.), jani.kairavuo@evl.fi, p tai Sari Leppälään, sari.leppala@evl.fi, p

5 8 9 Kyrkoherdeval i ÅSF Två kandidater är uppställda i valet som äger rum i mars. Det drar ihop sig till kyrkoherdeval i Åbo svenska. Eero Sepponen går i pension till hösten och kommer då att ersättas med någon av de två kandidaterna kyrkoherde Johan Westerlund och TD Björn Nalle Öhman. Westerlund kommer att hålla valpredikan söndagen den 26 februari. Öhman predikar söndagen den 4 mars. Båda predikningarna hålls i Domkyrkan kl. 12. Söndagen den 11 mars ordnas två stycken valdebatter där båda kandidaterna medverkar. Den första hålls kl. 16 i S:t Karins kyrka (Voudinkatu 2 ) och den andra kl i Aurelia, Auragatan 18. För att få rösta i valet ska man vara medlem av församlingen den och ha fyllt aderton år senast på valdagen. Åldersgränsen för att få rösta är alltså två år högre än i församlingsvalet. Vallängden är inte ännu fastslagen, men det rör sig om drygt 7000 röstberättigade. Vallängden finns framlagd till påseende kl och kl på församlingsbyrån i Aurelias 3 våning. Förhandsröstningen förrättas alla vardagar från den 12 till den 16 mars kl i Aurelia. Onsdagen den 14 mars ordnas förhandsröstning i S:t Karins kyrka kl Under samma vecka finns det också möjlighet att få hemmaröstning, för röstberättigade vars rörelse- eller funktionsförmåga är så begränsad att de inte utan oskäliga svårigheter kan ta sig till röstnings- eller förhandsrötningsstället. Övriga röstberättigade får inte rösta i samband med en hemmaröstning. Den som behöver hemmaröstning ska anhålla om det till valnämnden före fredagen den 9.3. kl.16. Den egentliga valdagen är den 18 mars. Då inleds röstningen efter högmässan (som börjar kl. 12) och pågår till kl. 20. Valet förrättas i Domkyrkan. Valresultatet offentliggörs också i Domkyrkan kl. 21. Vem, vad, varför? Ylva Vikström Tidningen Kyrkan och Vi har ställt några frågor till kandidaterna i kyrkoherdevalet. Redaktionen hoppas att dehär frågorna och svaren ska kunna hjälpa församlingens medlemmar att få en rätt bild av kandidaterna. 1. Varför vill du jobba som kyrkoherde i Åbo svenska församling? 2. Vilka är prästens viktigaste uppgifter enligt dej? 3. Hurdan ledare är du? 4. Hur tänker du utveckla verksamheten i Åbo svenska församling? 5. Hur ser du på samarbetet med de finska församlingarna i Åbo och S:t Karins? 6. Vilka är dina fritidsintressen? 7. Adressen till din hemsida? Johan Westerlund 1. Ända sedan studietiden 1973 och nu senast i samband med doktorsstudierna 2008 har jag funnit Åbo svenska vara en dynamisk och intressant församling. Det gäller också de utmaningar som möter en liten svenskspråkig församling i en stor finsk samfällighet. Därför ställer jag mig till förfogande i kyrkoherdevalet. Åbo svenska församling är viktig för den finlandssvenska identiteten liksom Åbo Akademi. Jag utmanas av den brytningstid som kyrkan och samhället lever i. Kristen tro i en global värld behöver på församlingsplanet leda till ett aktivt förändringsarbete så att det meningsfulla i ett kyrkligt medlemskap framträder igen. Folkkyrkan är viktig som en inkluderande gemenskap också för de kritiska och passiva medlemmarna. 1. Jag är och vill vara församlingspräst och kyrkoherde. Jag har lång erfarenhet av det arbetet och trivs med det. Jag har varit i Pojo sedan 1995, och det är dags att ta ett steg vidare i livet. Åbo har alltid tilltalat mig, atmosfären och människorna. Som arbetsplats erbjuder Åbo svenska församling just det jag söker, en större arbetsgemenskap där jag inte är den enda prästen och en samfällighet där jag får samarbeta med andra kyrkoherdar och tjänstemän. 2. För mig är det viktigt att som präst göra tron och det kristna livet trovärdigt och relevant för människor. Det kan jag t.ex. göra i predikan och gudstjänst, i själavård, i skriftskolan och i vardagen. Som präst är jag både tjänare och ledare. Församlingens medlemmar är viktiga, och samtidigt är prästens uppgift att se till att allting sker värdigt och med ordning (1 Kor 14:40). 3. Jag är en närvarande och trygg ledare. Jag lyssnar bra och jag är bra på att uppmuntra andra att ta ansvar och göra sitt eget arbete inom ramen för en gemensam verksamhetsplan. Jag är mån om att sköta det som hör mig till, men jag är också bra på att delegera. 4. Jag vill lära känna människorna och höra deras önskemål och tankar. Sen vill jag tillsammans med medarbetare och församlingsråd se vilka behov som finns. Det är viktigt att vara lyhörd. Personligen vill jag varsamt men Björn Nalle Öhman 2. Prästens viktigaste uppgift är att tjäna sin församling med sitt kunnande. Man kunde säga att leva med församlingsborna i glädje och sorg. Formellt handlar det om att predika evangeliet och förvalta sakramenten. I det sammanhanget vill jag gärna vara med och utveckla själavårdsarbetet, bikten och krisarbetet. I ett hårt samhälle är det viktigt att värna om ett stöd för människor som drabbas av sjukdom, arbetslöshet och svår utmattning. 3. Jag eftersträvar ett tydligt teamledarskap. Det betyder att ansvaret för ledarskapet delas av de anställda och de förtroendevalda. Arbetsfördelningen och en rättvis belastning av arbetet behöver förankras i en öppen och uppmuntrande dialog bland medarbetarna. En öppen vi-anda gör att det går att bearbeta konflikter och hitta fruktbara kompromisser. Till ett sådant ledarskap hör en kontinuerlig fortbildning och upprätthållande av kompetens via fortlöpande utvecklingssamtal samt arbetshandledning. 4. En av de stora frågorna för församlingen är att vara en plattform för reflektion och andligt sökande. Här behövs en attitydförändring och respekt för varandra. Målet med församlingen som en öppen och inkluderande gemenskap nås målmedvetet utveckla söndagsgudstjänsten så att vem som helst kan känna sig hemma där. Gudstjänsten skall vara sådan att både pensionärer och konfirmander glada går hem därifrån. Också diakonins klienter skall känna sig välkomna och viktiga. Och barnen får gärna ta med sina föräldrar till kyrkan på söndagen. Viktigt är också att få församlingens övriga verksamhet att på ett gott sätt stöda gudstjänstlivet och vice versa. En sådan utveckling är redan påbörjad i Åbo. Det går inte fort, men jag vet att det är möjligt på sikt. 5. Jag ser mycket fram emot det. Alla tjänster jag haft har varit inom tvåspråkiga samfälligheter. Jag hoppas kunna jobba så att de finska församlingarna är glada åt att vi finns och att vi tillsammans kan jobba för Guds rike. 6. För närvarande främst motionsidrott och sång via samarbete. Det syns i en andlig praxis som förankrar vårt sökande i ett konkret vardags- och gudstjänstliv. Jag hoppas kunna bidra med ett kunnande kring utvecklande av arbetslag. Avgörande är hur vi anställda och förtroendevalda kan formulera en vision med utvecklingsmål som är möjliga att nå. På så sätt kan de på ett meningsfullt sätt stöda arbetet. Jag tror på ett samarbete med övriga aktörer på svenska där Åbo svenska församling kan vara en aktiv del av det svenska nätet. 5. Det viktigt att fortsätta delta och utveckla detta samarbete. I tider av ekonomisk recession behöver man inom samfälligheten dryfta framtidens prioriteringar och hur det skall gå att garantera medel för den primära församlingsverksamheten. 6. Sång, musik, kristen djupmeditation och skärgårdsliv Piispoja, rehtoreita, tiedemiehiä, runoilijoita, valtiopäivämiehiä ja riitapukareita. Maarian seurakunnan kirkkoherrojen rivistö on vaikuttava. Vaikuttajia nämä kirkonpaimenet olivatkin. Maarian 800-vuotisen tarinan mukana pääsee sukeltamaan myös Suomen historian vaiheisiin. Kirkon paimenet Maarian laitumilla E r k k i K i i s k i Gemenskap och omsorg Insamlingen Gemensamt Ansvar är den största årligen återkommande riksomfattande insamlingen i vårt land. Insamlingen, som hjälper nödställda i hemlandet och utlandet, har en mer än 60-årig historia. År 2011 hade insamlingen som mål att hjälpa ensamma och utslagna ungdomar i Finland och Mocambique. År 2010 var Haiti insamlingens utländska projekt. På grund av den plötsliga jordbävningskatastrofen steg de insamlade medlen i hela landet till 6,8 miljoner euro. Insamlingen vill motarbeta överskuldsatthet I år är Gemensamt Ansvars inhemska mål Garantistiftelsen, en riksomfattande organisation som hjälper hushåll i ekonomisk kris att lösa sina skuld- och betalningssvårigheter. Insamlingens internationella projekt är att starta spar- och låneverksamhet i Uganda, där Kyrkans Utlandshjälp verkar i samarbete med Lutherska Världsförbundet. Insamlingens tema är Gemenskap och omsorg. President Tarja Halonen, som är insamlingens beskyddare, öppnar Gemensamt Ansvar 2012 den 5 februari. Insamlingen pågår till slutet av april. Gemensamt Ansvar i Åbo svenska församling Gemensamt Ansvar har utförts på olika sätt i vår församling och insamlingsresultatet har varierat. Förra året inbringade insamlingen euro och år 2010 så mycket som euro. Församlingsrådet har bestämt att ett brev skall skickas ut i medlet av februari till alla som har rösträtt i kyrkoherdevalet. I samma brev ges också information om Gemensamt Ansvar Med vänlig hälsning Eero Sepponen Åbo svenska församlings insamlingskonton för Gemensamt Ansvar 2012 är de konton som meddelas på sidan 7. Referens Referensen är mycket viktig! KYRKOHERDEN Vähäjoen varrella, Räntämäen kirkonmäellä seisoi puinen Herran huone jo 1200-luvulla. Naapuriin rakennettiin pappila. Kirkko sai suojelijakseen Pyhän Dionysioksen. Myöhemmin rakennettu kivikirkko omistettiin myös Neitsyt Marialle, jonka mukaan kirkkopitäjää alettiin nimittää. Vanha kirkkopitäjä oli laaja ja vauras. Hirvensalon, Satavan ja Ruissalon saaristosta nostettiin kalansaaliit. Turun linna rakennettiin Maarian maille Aurajoen suulle. Sydän-Maarian ikivanhoilla pelloilla kasvoi vilja ja käyskenteli karja. Korven eli Paattisten luonnonniityiltä saatiin rehu, metsästä tarvepuut ja riistaeläimet. Pohjoinen raja ulottui seitsemän pitäjän rajakiveen, Kuhankuonoon, asti. Pitäjä palkkapussina Maarian kirkkoherran virka oli haluttu tehtävä. Virka merkitsi vakaata palkkapitäjää. Pitäjä piti yllä pappilaa ja suoritti veroja papilleen ja hiippakunnan hallinnolle. Katolisella keskiajalla paavi määräsi Maarian paimenviran ja pitäjän maksut Turun papeille. Uskonpuhdistuksen tultua kirkkoherrat nimitti kuningas. Useimmiten Maarian viranhaltijaksi tuli Turun piispa. Käytännössä seurakuntalaisista huolehtivat kappalaiset luvun lopulta lähtien Maaria annettiin Turun akatemian palkkapitäjäksi. Kirkkoherraksi nimetty professori vastasi seurakunnasta oman työnsä ohella. Monet heistä hoitivat tehtävää henkilökohtaisesti. Vasta 1900-luvun kynnyksellä seurakunta pääsi itse valitsemaan oman kirkkoherransa. Uskonpuhdistaja Räntämäellä Suomen uskonpuhdistaja, rehtori Mikael Agricola saapasteli Räntämäen mailla 1540-luvulla. Maarian pappila maineen oli hänen palkkatilansa seitsemän vuotta. Villien teinien opettaminen ja tuomiokapitulin tehtävät nielivät esipaimenen ajan. Niiden ohessa hän kirjoitti aapisen ja rukouskirjan ja käänsi Uutta testamenttia suomeksi. Kaiken keskellä hän lienee ehtinyt Maarian kirkon saarnastuoliin. Siellä tuntui varmaan kotoisalta. Kirkko muistutti lapsuusajan Pernajan harmaakivikirkkoa. Kuningas Kustaa Vaasa nöyryytti Suomen puolia pitävää Agricolaa. Hän vei koulun parhaat oppilaat Tukholmaan kirjureiksi. Agricola joutui luetteloimaan seurakuntien omaisuutta patoja ja kattiloita myöten. Kruunu upotti kirkon kalleudet sotavelkoihin ja hovin naisten koruihin. Tiukan paikan tullen kuningas nimitti koulumestarin piispaksi. Hallitsija tarvitsi arvovaltaisia neuvottelijoita hieromaan rauhaa Venäjän Iivana Julman kanssa. Tällä neuvottelumatkalla Mikael Agricola kuoli Piispojen pitäjä Maaria on ollut vuosisatojen varrella viiden piispan palkkapitäjä. Lisäksi seurakunnan kirkkoherroista seitsemän on valittu myöhemmin Turun piispaksi. Kolme kirkkoherraa päätyi arkkipiispaksi. Isak Rothovius määrättiin Ruotsista Turkuun piispaksi ja samalla Maarian paimeneksi Hänen piti laittaa Suomen kirkko järjestykseen. Rothovius joutui tehtävään vastoin tahtoaan. Silti hän kehitti tarmokkaasti kirkon hallintoa ja yhtenäisti pappien toimintatapoja. Tuima piispa komensi papit opiskelemaan saarnataitoa. Oli hylättävä loistavat, prameat ja komeilua varten kokoonpannut alkulauseet. Saarnan tuli olla yksinkertainen ja raamatullinen. Rothoviuksen aikana saarnastuolien viereen ilmestyivät tiimalasit. Saarna sai kestää korkeintaan tunnin. Suomen kielen puolustajat Rothoviuksen saarnalinjoilla oli ollut hänen edeltäjänsäkin, piispa ja Maarian kirkkoherra Eerik Sorolainen. Sorolainen kirjoitti Suomen ensimmäisen postillan eli saarnakirjan Mallisaarnoissaan hän selitti evankeliumitekstejä ja tarjosi aikakauden tieteellistä tietoa, esimerkiksi selostuksen auringon- ja kuunpimennyksestä. Piispan kirjalliset työt ovat vaikuttaneet tuntuvasti suomen kielen kehitykseen. Monet piispat ansioituivat Raamatun kääntäjinä ja suomen kielen kehittäjinä. Uskonpuhdistuksen

6 10 11 Lähteet: Tallgren - Oja - Perälä - Kaukovalta - Kaukovalta-Kaila: Maarian pitäjän historia I-III. Maarian seurakunta ja kunta, Pirinen - Laasonen - Murtorinne: Suomen kirkkohistoria 1-4. WSOY, Maarian kirkkoherran virka on ollut haluttu tehtävä keskeisen näkemyksen mukaan jokaisen kristityn piti saada kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Ruotsissa syntynyt, mutta Suomeen suostunut Eskil Petraeus julkaisi ensimmäisen suomen kielen oppikirjan Kirja oli latinaksi, mutta niinpä koko Euroopan sivistyneistö saattoi tutustua erikoiseen pohjoiseen kieleen. Petraeus johti myös Raamatun käännöstyötä. Tuloksena syntyi ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu, joka on suomen kirjakielen peruspilareita. PISA-tulosten esi-isiä Jotta kansa olisi kyennyt lukemaan, se tarvitsi opetusta. Maarian kirkkoherrat olivat luomassa perustaa sille, että suomalaiset koululaiset voivat nyt ylpeillä PISA-tutkimusten tuloksista. Sorolainen huomasi tarkastuskäynneillään suuren huokauksen kanssa lukutaidon puutteen ja vauhditti opetusta. Rothovius velvoitti kappalaiset ja lukkaritkin opetustyöhön. Petraeus vakiinnutti kinkerit eli kylänluvut. Ulkoluvusta edettiin vähitellen sisälukutaitoon. Kirkkoherra, sittemmin piispa, Johannes Gezelius nuorempi jatkoi kansanopetukseen omistautuneen samannimisen isänsä työtä luvun alkupuolella Isoviha ja venäläismiehitys pysäyttivät hyvin käynnistyneen kansanopetuksen ja maan kehityksen. Rauhan tultua piispa Jonas Fahlenius ajoi rippikoulun pysyväksi käytännöksi. Hänen jälkeensä piispa Juhana Browallius kehitti tarmokkaasti kansanopetusta. Maarian palkkatuella. Tiukkoja Tappelupukareita Maarialaiset talonpojat eivät olleet päättömästi totteleva lammaslauma. Sen paljastavat käräjäpöytäkirjat. Ne osoittavat myös, että kirkkoherratkin olivat raadollisia ihmisiä luvulla kirkkoherra Maunu Antinpoika Scraderusta syytettiin kiskonnasta ja väkivaltaisuudesta. Johannes Johanneksenpoika Somerus riiteli niittypalstoista, löi turkulaista porvaria korvalle ja sätti tätä rakkariksi ja pyövelin rengiksi. Ruotsista saapunut järjestyksestä tarkka professori Pietari Bång heristeli paimensauvaa tavalla, joka koetteli talonpoikien kohtuullisuudentajua. Bång kielsi kerran hautaamasta vainajaa ja soittamasta hänelle hautauskelloja, ennen kuin hautamaksu oli maksettu. Vainajan saattajat kiipesivät kellotorniin ja soittivat niin, että kellon kielikin irtosi. Bång vastasi epäämällä saattajilta pääsyn ehtoolliselle. Seurakuntalaiset puolestaan valittivat kuninkaalle, että kirkkoherra ei lue saarnatuolista majesteetin kuulutuksia ja että kirkkoherran huonolla suomellaan pitämät saarnat eivät lohduta kuulijoita. Sopu lienee löytynyt, sillä Bång sai pitää virkansa. Kolme runo-jaakkoa Kolme Jaakko-nimistä kirkkoherraa loi runoja. Jaakko Suomalainen eli Finno kokosi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan, joka painettiin Kirjassa oli 101 virttä. Niitä Suomalainen oli kääntänyt latinasta, ruotsista ja saksasta. Mukana oli myös viisi hänen omaa virttään kuten nykyisessäkin virsikirjassa. Jaakko Suomalaisen muistolaatta on Maarian kirkon seinässä. Monipuolinen professori Jakob Tengström hoiti seurakuntaa aktiivisesti Hän levitti valistusta kirjoittamalla maanviljelyn ja karjanhoidon oppaan, edisti perunanviljelyä ja isorokkorokotusta. Musiikki miehenä hän oli perustamassa Turun soitannollista seuraa. Ennen kaikkea Tengstöm viljeli runoutta ja historiaa. Hänen sulkakynänsä jälki näkyy vielä nykyisessä virsikirjassa. Hänen suojeluksessaan kehittyi myös sukulaispoika, runoilija J.L. Runeberg. Jakob Tengströmistä tuli Turun piispa 1803 ja Suomen ensimmäinen arkkipiispa 1817 ja kiistelty mies. Hänen yhteistyöhaluaan Suomen valloittajan, keisari Aleksanteri I:n kanssa arvosteltiin voimakkaasti. Runoilija-pappi Jaakko Haavio asettui Maarian pappilaan Hän luotsasi kaksi vuosikymmentä sodanjälkeistä, nopeasti kasvavaa seurakuntaa. Valloittava ja syvällinen puhuja oli myös uuttera, monipuolinen kirjoittaja. Runokokoelmia kertyi neljätoista, hartauskirjoja kolmisenkymmentä, muistelmia kahdeksan osaa. Haavio johti sekä virsikirjan lisävihkon kokoamista että Siionin virsien uudistustyötä ja 1970-luvuilla. Nykyisessä virsikirjassa on lukuisia hänen virsiään. Jaakko Haavion hautakivi Maarian kirkkomaalla on kirjan muotoinen. Tutkimusmatkailija ja fyysikko Maarian pappilan isännät tekivät myös tieteellistä tutkimusta luvun loppupuoliskolla pappilan puutarhassa uurasti kynnenaluset ikuisesti multaisina professori Pehr Kalm. Suomalainen Kalm opiskeli Upsalassa luonnontieteilijä Carl Linnén johdolla. Hän teki laajan tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan. Hänen matkakuvauksensa käännettiin useille kielille. Kirja sisälsi muun muassa ensimmäisen tieteellisen selostuksen Niagaran putouksista. Kalmista tuli ajan tunnetuin suomalainen. Tutkija toi matkaltaan kasveja ja siemeniä. Niitä hän kasvatti pappilan puutarhan lisäksi Hirvensalon Sipsalon tilalla ja Aurajoen rannalla nykyisen Sibelius-museon kohdalla. Kalm toimi taloustieteen professorina Turun akatemiassa. Hyödyn aikakauden edustajana hän opetti luennoillaan marjojen hilloamistakin. Hän lähetti opiskelijat eri puolille Suomea taskut täynnä hyötykasvien siemeniä. Kotipuutarhan hoito levisi pappiloista ja virkamieskodeista talonpoikien pariin. Valistusmies toimi innokkaasti omassa seurakunnassaan. Maarian pihat ja tienpientareet täyttyvät yhäkin keväisin keltaisista jalokiurunkannuksista ja kesäöisin tuoksuvista illakoista, pappilan puutarhan kukista. Pehr Kalm sai leposijan Maarian kirkkomaalla Hänelle omistettu muistolaatta on kirkon kuorissa. Pappilan toinen kansainvälisesti tunnettu tiedemies oli Gustaf Gabriel Hällström. Hänet aateloitiin Turun akatemian fysiikan professori tutki hallan syitä, lämmön vaikutusta aineen laajenemiseen ja veden ominaisuuksia. Hällström siirtyi Helsinkiin yliopiston mukana 1828 ja hoiti Maariaa enimmäkseen etänä. Ekotalon rakentaja Taloustieteen professori Salomon Kreander ei tyytynyt vanhaan pappilaan, jossa hänen edeltäjänsä oli asunut ja joka on yhä olemassa. Maaria sai kustavilaisen kivipappilan, joka on Suomen ensimmäinen tiilestä rakennettu pappila. Kustavilaistyylinen talo valmistui Rakennusmateriaalin valinta oli tietoinen ekologinen teko. Rakentajat kiinnittivät pappilan seinään laatan, joka kertoo, että talo on esimerkki maan rikkauden, metsän, säästämisestä. Kaskeaminen, puulämmitys ja rakentaminen olivat uhkaavasti vähentäneet metsiä. E r k k i K i i s k i Maailma muuttuu Maarian pappilan pitkäaikaisin asukas ja kirkkoherra oli Ivar Markus Tallgren. Hän oli ensimmäinen seurakunnan valitsema viranhaltija. Hän uurasti virassaan neljäkymmentäyhdeksän vuotta Tallgrenin aikana suomalaiset kokivat kansallistunteen nousun ja sortovuodet, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920-luvun kasvun ja 1930-luvun laman sekä uuden maailmansodan aavistuksen. Muutosten keskellä Tallgren vaikutti paimentyön lisäksi valtiopäivämiehenä, tuomiokapitulin asessorina, kunnan ja eri yhteisöjen luottamustoimissa. Myös hänen lapsistaan kasvoi kulttuurielämän vaikuttajia. Tallgrenien perhehauta on Maarian kirkkomaalla. Maarian kirkkoherrat eivät enää asu pappilassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas talo on nyt suosittu perhejuhlien pitopaikka. Viime syksynä tehtäväänsä vihitty kirkkoherra Katri Rinne aloitti ensimmäisenä naispuolisena kirkkoherrana uuden aikakauden Maariassa. Herra-nimitys kutittaa joidenkin huumorintajua. Hymyillessä on mukava muistaa, että kirkkoherra on käännöslaina sanasta kyrkoherde, kirkonpaimen. Seurakuntaa ei johdakaan herra vaan paimen. Tytti Issakainen Maarian kirkkoherrat Keskiajalta nimeltä tunnetaan kaksi: 1411 Herman Vrowininpoika, n herra Hannus 1540/ Mikael Agricola Turun kuoripapit: 1556 Maarian sijaispappina Mikael, 1557 pappi Matti, 1558 Turun kuoripappi Simo Sipinpoika, saarnaaja Sipi Laurinpoika Johannes Sipinpoika Paavali Juusten, piispa Niilo Mikaelinpoika, kappalainen Jaakko Suomalainen eli Finno, rehtori, virsirunoilija Gregorius Martinpoika Teitti, maisteri, rehtori Eerik Sorolainen, piispa Isak Rothovius, piispa 1630 Tuomas Simonpoika Corvinus 1631 Nikolaus Magni Maunu Antinpoika Scraderus Johannes Johanneksenpoika Somerus Eskil Petraeus Johannes Terserus, piispa Abraham Thauvonius Pietari Bång, teologian professori Johannes Gezelius nuorempi, professori, sittemmin piispa Jaakko Flachsenius, professori Johannes Flachsenius, professori Lauri Tammelin, professori, sittemmin piispa 1713 kappalainen Erik Bernstrand Jonas Fahlenius, teol. professori, myöh. piispa Juhana Haartman, filosofian ja teologian professori, valtiopäiväedustaja Isak Ross, teologian apulainen Juhana Browallius, teologian professori, luonnontieteilijä, myöh. piispa Kaarle Fredrik Mennander, professori, myöh. Turun piispa ja Upsalan arkkipiispa , Johan Tillander, teologian professori Pehr Kalm, talous tieteen professori Salomon Kreander, taloustieteen professori Jaakko Tengström, professori, myöh. Turun piispa ja Suomen ensimmäinen arkkipiispa Gustav Gabriel Hällström, fysiikan professori Edvard Bergenheim, lehtori, rehtori, myöh. arkkipiispa Henrik Heikel, lehtori, valtiopäiväedustaja Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, lehtori Ivar Markus Tallgren, valtiopäivämies Alpo Setälä Jaakko Haavio Unto Tolvas Eero Parvio Esko Thurén Heimo Rinne 2011 Katri Rinne

7 12 13 Kieleen eksymässä Kaarlo Kirja-ale! , 90 (norm. 12,90) Hyvän yön rukoukset Suloinen kirja pienelle. Aurinkokustannus Kalliala KOLUMNI Katselin vanhoja kirjoitelmiani. Kymmenen vuotta sitten olin väsännyt arkkihiippakunnan lehteen muutaman pääkirjoituksen. Sellaisilla otsikoilla kuin Niukkuus tulee, oletko valmis? ja Työhyvinvoinnin lihaksitulo. Olennaisia asioita, epäilemättä. Ja asiallisia. Samaan aikaan toisaalla, Rotterdamin merimieskirkon lehdessä, olin kirjoitellut kolumneja. Sellaisia kuin Tapetaanhan hollantilaisiakin eli puberteettia kuolinvuoteella tai Laivakäynti helvettiin. Ainakin otsikkotasolla tuntuu siltä kuin ote olisi jotenkin toisenlainen kuin edellä. Irtonaisempi. On niin ilmiselvää, että asiallisuutta tarvitaan, ettei sitä ehkä olisi tarpeen sanoakaan. Varmuuden vuoksi sanon. Juuri tästäkin syystä maailma täyttyy asiallisuuskielestä. Ohjeista, säännöksistä, linjauksista ja mietinnöistä. Mietinnöistä varsinkin, kirkossa ainakin. Tai sitten vain tuntuu siltä. Asiakieleen väsyy. Muttei vain siihen, vaan myös kielikoukerointiin. Se ei ole ihan sama kuin diskurssi vaikka sana diskurssi itsessään onkin koukerokielinen. Koukerointi on sellaista hienostunutta tai vain hienostelevaa monisanaisuutta, jossa varsinainen viesti vaivoin pilkottaa kiemuraisen pintakuvioinnin alta. Jos lainkaan. Harrastan sitä itse. Odotan ja pelkään sitä päivää, jolloin väsähdän kesken lauseen tai eksyn siihen enää tietämättä, olinko jotakin sanomassa. Vaikka kielikrumeluurien tarkoitus enimmäkseen onkin hyvä, ne tukahduttavat röyhelöihinsä. Kielikoukerot haluavat antaa ymmärtää ilman että kukaan menettää kasvojaan. Niiden vaihtoehto ei ole loukkaava puhe: kyllä totuuden saa aina sanoa on kyllä tyylikkään suora lause, mutta väitteenä typerä. Ei saa. Pitää olla kohtelias ja ystävällinen. On syytä kunnioittaa. Jossakin asiakielen ja koukeroinnin keskellä kulkee irtonaisen, luovan ja osuvan puheen kaita tie. Siltä on täsmälleen yhtä helppo langeta kuin kaidalta tieltä ylipäätäänkin. Mutta sille passaa nousta takaisin, niin kuin langenneen yleensäkin. Jonakin päivänä saan itsekin kylliksi happea havaitakseni ja ajatellakseni. Ehkä myös sanoittaakseni riittävän suoraan ja osuvasti. On kiva otsikoida tähän tapaan: Sydänten jylyä, elämän ytyä. Kaarlo Kalliala Turun piispa 8, 90 (norm. 27,90) Maahan kumartuneet sypressit Nunna Kristoduli esittelee pyhiä ihmisiä ja ihmeitä. 9, 90 (norm. 18,10) Grace & Peace Kirjoja rajoitettu määrä tilaa heti! Ikuisuutesi pisara Anna-Maija Raittilan rukouskirja. KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ. 7, 90 (norm. 26,10) Maailman paras paikka Anna-Mari Kaskisen lämmön ja siunauksen sanoja kotiin. HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki ma-pe 9 17 p FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Common responsibility 7, 90 (norm. 14,90) Jeesus parhain ystäväni Kiva neljän pahvisivuisen kirjan paketti. Uusi Tie Yhteisvastuukeräys is the theme of this column. It has rather a clumsy translation to English ie. The Common Responsibility Campaign and it is for many of you something you have come across several times. The long and short of it is that also this year, starting February 5, around volunteers will go canvassing around Finland for the next couple of months to raise funds help those in need in Finland and abroad. The campaign is organised by the Lutheran Church of Finland. It is the largest annual fundraising campaign in Finland. First launched in 1950, the campaign s mission is to raise awareness of social injustice and deprivation, to influence politicians and policies, and to develop innovative working methods among communities and beneficiaries. The aim is, quite simply, to help people help themselves. It all started with two men Toivo Laitinen and Lauri Tuomi who made a tour of Northern and Eastern Finland in the early autumn of There had been two successive crop failures and as a result children were malnourished and often ill and the lack of employment made it difficult for families to survive. Two welfare organisations established during the war had been dissolved that very year. The country lacked a system that could organise emergency aid for those who had been affected most. After their tour, Laitinen and Tuomi proposed a major fundraising campaign to help the victims of frost and unemployment. The decision to organise the collection was made in December 1949 and the President of the Republic was invited to be the patron of the Campaign. He or she still is. In the 1950s, the proceeds of Yhteisvastuukeräys were used in Finland alone. The funds were used for repairing of derelict residential buildings, and organising recreational holidays for mothers. Poor households were provided with a cow or a horse; disabled people received wheelchairs, retired people were given proper beds. Talented children were also given the means to go to school. I personally love the concrete fashion with which the help was presented. In the 1960s it was felt that aid should be channelled to other parts of the world, too, and today over half of the proceeds 60 percent to be exact go to international aid work. The proceeds are used to fund aid programmes carried out by the Lutheran World Federation and the World Council of Churches in the poorest communities in Asia, Africa and Latin America. The rest are divided so that 20 percent go to beneficiaries in Finland, chosen specifically every year. Ten percent are distributed to the dioceses which give financial aid to the underprivileged. The last ten percent are distributed to targets chosen by local parishes. In other words, this is good thing. I am proud of my church and country for keeping this campaign going for more than 60 years. I am impressed over and over again that so many people devote time and energy to this campaign every year. I am proud that it is a substantial sum that is collected each year. It shows me that plenty of people care and want to help those around them and across the world. However, this is at the same time a time of selfishness we live in. This is a time when loneliness is more common than ever. This is a time when the rights of others are far less important to us than our own rights are. And it saddens me to no end. Not that I am any better myself. Jesus called us to be good Samaritans to each other. Not just once but always. Taking responsibility of each other and the world is our calling, it is as simple as that. How we are led to help others is the great adventure of being a Christian. Let us find out and let us act whichever way, shape or form God calls us to do our part, ok? Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation 5, 90 (norm. 19,50) Virsirunojen kirja Leena Haaviston toimittama kokoelma kauneimpia suomalaisia virsirunoja. Piplia luetaan kannesta kanteen Raamattu luetaan kokonaan ääneen tänä keväänä Turun tuomiokirkossa. Lukeminen alkoi 9.1. ja jatkuu koko kevään maanantaista lauantaihin aina saakka. Tervetuloa kuuntelemaan joka arki-ilta klo Raamattua luetaan usealla kielellä. Yhden lukijan osuus on kymmenestä minuutista varttiin. Lukijoina ovat eri kristillisten yhteisöjen ja yhdistysten jäsenet. Illan lukurupeama on noin tunnin mittainen. Tempaus liittyy siihen, että tänä vuonna Suomessa vietetään Raamatun juhlavuotta. Suomenkielinen Raamattu täyttää 370 vuotta, nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta ja maan vanhin kristillinen järjestö ja kustantaja, Suomen Pipliaseura 200 vuotta. Haluaisiko yhteisösi osallistua lukemiseen? Ota yhteys tempausta koordinoivaan Tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiseen Sari Lehteen, puh tai sari.lehti@evl.fi. Raamatun juhlavuotta vietetään parhaalla mahdollisella tavalla Raamattua lukemalla. Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa luetaan kevään aikana Raamattu kannesta kanteen. Tule mukaan kuuntelemaan tai vaikka lukemaan arki-iltaisin puoli seitsemältä. TALLINNAAN HOTELLIMATKAT TALLINNAAN, lähdöt Helsingistä joka päivä! Hotelli, 1 yö su-ti pe-la Metropol*** Old Town*** Olümpia**** Viru**** Meriton Garden*** Meriton Spa**** Hinnat voimassa asti KYLPYLÄLOMALLE VIROON MINISPA-LOMA, su - ti / ti -to, 3 pv 99 /Tallinna, Meriton, ak ( ) HUOM! Hoidot lisämaksusta! MINISPA-LOMA, pe - su, 3 pv 144 /Laulasmaa Spa, ph (3.2.) VIRKISTYSLOMA, to - su, 4 pv T imo Jakonen 179 /Pärnu, Tervis 1./2.-talo, ph ( ) 189 /Saarenmaa, Rüütli, ph ( , ) HEMMOTTELULOMA, su - to, 5 pv 214 /Pärnu, Tervise Paradiis, ph (5.2., 12.2.) 174 /Haapsalu, Fra Mare, th 279 /Rakvere, Aqva Spa, ph (16.2., 1.3., 15.3.) (5.2., 12.2., ) Hinnat sis. laivamatkat Helsinki - Tallinna - Helsinki, majoituksen aamiaisineen 2hh, hoidot ja ateriat matkaohjelman mukaan. Lisätiedot ja lisää matkoja: matkapojat.fi/kylpylalomat TAIVAAN MERKIT Hiljainen auttaja Maarian kirkkotarhan pohjoisen sisääntuloportin vieressä seisoo harmaisiin pukeutunut pieni, kaljuuntuva mies hattu kyynärtaipeessaan. Tämän varhaisen YV-kerääjän päällä olevaan lautaan on kirjoitettu teksti hellittämään kukkaronnyörejä ja ravistelemaan omaatuntoa: Joka köyhää armahta hän laina Herralle joka hänen hyvän työnsä jälleen maksawa on. Puusta veistetty anoja on mykkä ja eleetön kuten kaupunkikuvaamme vakiintuneet romanialaiskollegansa. Maarian vaivaisukko on hankittu turkulaiselta veistäjältä vuonna Nykyisin ulkona seisoo itse asiassa kopio, alkuperäinen on päässyt talteen asianmukaiseen sisävarastoon muun muassa jalkoja vaivanneen lahovian vuoksi. Keskiajalla kirkkoihin sijoitettiin puisia, ontosta puusta tehtyjä rahankeruulippaita, joita nimitettiin uhritukeiksi tai vaivaistukeiksi. Monesti nuo keräyskotelot koristeltiin pyhimysveistoksilla. Uskonpuhdistuksen myötä paheksuttiin sekä kirkon rahankeruuseen liittynyttä anekauppaa että pyhimysten kuvia, ja keräystukit katosivat. Köyhäinhoito oli kuitenkin edelleen kirkon keskeisiä tehtäviä, ja jo 1600-luvulla kehotettiin taas sijoittamaan vaivaistukkeja näkyville paikoille. Pohjanmaa on vaivaisukkojen valtakuntaa, muualla Suomessa ne ovat harvinaisempia. On arveltu kansanomaisten veistosten olemuksen liittyvän laivanrakennusperinteeseen: laivojen keulakuvia tekemään tottuneilta paikallisilta veistäjiltä oli luontevaa tilata myös huomion herättäjiä yhteiseen rahankeruuseen. Maarian kirkon vaivaisukon puku muistuttaa vanhaa asepukua. Lukuisien sotien vammautuneet veteraanit olivat usein suurimmassa avun tarpeessa. Niinpä monet vaivaisukoista nojaavat kainalosauvaan ja ovat usein puujalkaisia (!). Sana vaivainen on kuitenkin ennen tarkoittanut avun tarpeessa olevaa ylipäätään. Vanhainkoteja nimitettiin vaivaistaloiksi, ja vanhusten lisäksi niihin joutuivat helposti muutkin yhteiskunnan peräänkatsomista tarvitsevat. Osa vaivaisukoista onkin maalattu kyläpelimannin asua muistuttaviin vaatteisiin. Suomen kirkkojen vaivaisukot ovat maailmassa ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen aarre. Vaivaisukkoja on Suomessa jäljellä noin 150, joista kaksi on itse asiassa akkoja ja yksi tummahiuksinen tyttö. Turussa on Maarian äijän lisäksi ollut toinenkin vaivaisukko: Kupittaan Kahville Katri Rinteen kanssa Edulliset takuukuljetukset Baltian matkoille to ja su! Kuljetukset alkaen myös pe! Myyntipalvelu: ma ke 8 19, to pe 8 17, su Turku, Kristiinankatu 10. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. polttoainelisän. Palvelumaksu 10 / Varaus. Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 1395 T imo Jakonen kaivopaviljongin iloisen tanssilliselta näyttävä nuori mies on Turun maakuntamuseon kokoelmissa. Lähes kaikki vaivaisukot ovat jo eläkkeellä varsinaisesta keräystehtävästään, usein ilkivallan takia. Nykyaikaisella perinteen jatkajalla voisikin olla rahalippaan sijasta kädessään kännykkä ja katoksen otsalaudassa rahankeruun puhelinnumero. Nöyrien kerääjien roposille olisi epäilemättä edelleen käyttöä. Vaivaisukon lisäksi Maarian kirkon tienoilla on muutakin, jonka nimitys muistuttaa keskuudessamme elävistä avun tarvitsijoista eli vaivaisista. Mikä, missä? Erkki Kiiski Vastaus sivulla 14. Maarian seurakunnassa kirkkoherra Katri Rinne jalkautuu seurakuntalaisten pariin entistä aktiivisemmin. Iltapäivähetket seurakuntataloilla eri puolilla Maarian seurakunnan aluetta on kokeilu, joka alkaa tammikuun lopussa. Tarkoituksena on viettää vapaamuotoista yhteistä kahvihetkeä, jossa voi keskustella vaikkapa seurakunnan toiminnasta tai muista asioista. Ensimmäiset kahvit juodaan tiistaina Hepokullan seurakuntatalolla, jossa Rinne on paikalla klo Samaan kellonaikaan hänet tavoittaa tiistaina 7.2. Maarian uudelta seurakuntatalolta Yli-Maariasta (Mittumaarintie 73) ja Raunistulan seurakuntatalolta (Murtomaantie 12). Muut ajankohdat löytyvät osoitteesta tapahtumakalenteri sekä kirkollisista ilmoituksista. TEEMAMATKALLE TALLINNAAN Queen of Spades -oopperamatka Lähdöt 12.4., hlö/h2 Mustalaisruhtinatar-operettimatka Lähdöt 22.2., 9.3., hlö/h2 Maija Poppanen -musikaalimatka Lähtö hlö/h2 Coppelia-balettimatka Lähtö hlö/h2 Glenn Miller Orchestra -konsertti Lähtö hlö/h2 Carrrmen - moderni tanssiesitys Lähtö hlö/h2 Hinnat sis. 1 yön hotellimajoituksen 2hh aamiaisineen, laivamatkat ja tapahtumalipun. VARAA 24h: matkapojat.fi -palvelumaksu 0

8 Ihmistä etsimässä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä , Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu! Mikaelissa kevyesti hyvää Ystävänpäivänä klo 19 pidetään Mikaelinkirkossa konsertti Sinua Lähellä Operaatio Ruokakassin ja Mikaelinseurakunnan diakoniatyön hyväksi. Konsertissa esiintyvät talkoohengessä iskelmämusiikin konkarit Lea Lavén, Tarja Lunnas sekä Tino ja Arto Nuotio. Anna ja Antti Tenho siunattiin lähetystyöhön Lähetyskirkossa Helsingissä Pariskunnan mukana Thaimaahan matkaavat kolmivuotias Helmi ja vuoden ikäinen Arvi. Lähetystyöhön lähteminen kolahti turkulaisiin Anna ja Antti Tenhoon vuonna 2007, kun he osallistuivat Suomen Lähetysseuran esikoulutuskurssiin. Thaimaassa ollut Markku Ala- Uotila kertoi kurssilla omista kokemuksistaan, Anna ja Antti muistelevat melkein yhteen ääneen. Siinä tuli selvästi esille se, että kaikki ovat kutsuttuja, jokainen omalla paikallaan. Lähetystyö on kokonaisvaltaista: siihen kuuluu sekä julistus että palvelu, Antti summaa. Ilmaiseksi esiintymään tulevat artistit haluavat antaa oman panoksensa Turun seudulla tehtävään köyhien ja pienituloisten auttamistyöhön. Arto Nuotion sydämellä ovat erityisesti lapset ja onkin iloinen, että diakoniatyö on nostanut perheiden ahdingon esille. Ylivelkaantuneiden ja väliinputoajien vaikea asema koskettaa Tarja Lunnasta, joka haluaa olla tukemassa raskaassa taloudellisessa tilanteessa eläviä ihmisiä. Operaatio Ruokakassi ja Mikaelinseurakunnan diakoniatyö haluavat yhteistyössä ojentaa auttavan YV-vieraita Ugandasta Mikaelin seurakuntakodissa tutustutaan Yhteisvastuukeräyksen ulkomaan kohteeseen maanantaina 6.2., kun Andrew Masaba ja Esther Okelle saapuvat kertomaan Pohjois-Ugandassa laina- ja säästöryhmissä tekemästään työstä. Masaba on Luterilaisen Maailmanliiton Pohjois-Ugandan eli Paderin alueen johtaja ja Okelle toimii Paderin alueella ohjelmavastaavana. Yhteisvastuun tuottoa käytetään näiden ihmisten tekemän työn tukemiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Yhteisvastuun ilta alkaa klo 18. Puoli tuntia aiemmin aulassa on myytävänä Yhteisvastuu-tuotteita ja kahvion puolella kahvia ja pullaa keräyksen hyväksi. Elinolot ja elämäntapa ovat Ugandassa yksinkertaisia, mutta monisyisiä ongelmia riittää. Yhteisvastuukeräyksellä autetaan ugandalaisia uuden elämän alkuun. Turkulaiset Tenhot Thaimaahan Taivaan merkit, vastaus Gallup Kauko Kaartovuori Että pysyisin terveenä. Maarian hautausmaan uuden osan kulmauksessa oleva vanha pitäjänmakasiini on kansan keskuudessa tunnettu vaivaisten makasiinin nimellä. Vuonna 1896 Mitä toivot alkavalta vuodelta? Leila Holmström Rauhaa ja rakkautta sekä lapsille menestystä. Merja Laakso Rakkautta ja rauhaa. kätensä avuntarvitsijoille. Konsertin koko tuotto käytetään lyhentämättömänä diakoniseen työhön. Konserttiin on vapaa pääsy, diakoniatyön hyväksi myytävä ohjelma maksaa kymmenen euroa. Antti on toiminut seitsemän vuotta kirkon nuorisotyönohjaajana Lounais-Suomessa sekä Varkaudessa ja Pieksämäellä. Sen lisäksi hän on työskennellyt kolme vuotta luokanopettajana. Anna on toiminut terveysalan opettajana ammattikorkeakoulussa Turussa. Lisäksi hän johti hanketta, jossa tutkittiin ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvointia, sekä opasti maahanmuuttajia pätevöitymään sairaanhoitajan työhön. Thaimaassa Tenhot toimivat kielenopiskelun jälkeen Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntatyössä. Paula Laajalahti rakennettua punatiilistä rakennusta on moni luullut sulkeutuneen hahmonsa ja sijaintinsa perusteella ruumishuoneeksi tai pieneksi hautakappeliksi. Rakennuksessa on ollut lainajyvävarasto vaikeiden aikojen varalle yhteiskunnan vähäosaisia tai pulaan joutuneita varten. Juhani Vilander Terveyttä. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Kirkko ja Suomen ympäristökeskus kampanjoivat yhdessä vähähiilisten elämäntapojen puolesta vuoden 2012 aikana. Ekopaastokampanjassa suomalaisia kannustetaan muuttamaan omia elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi. Ekopaastoa vietetään perinteisenä luterilaisena paastonaikana Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Suurella sydämellä -verkkosivustolla on tarjolla paljon niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen pestejä. Juuri nyt avoimina muun muassa: Juttuseuraa muistisairaalle mummolle. Yhteiset lauluhetket ilahduttaisivat. Toivottuja olisivat myös pienet retket pihamaalle puutarhanhoitoa harrastaneen vanhuksen kanssa. Karderoopin kahvilaan sopanjakajaksi. Diakoniakeskuksen Karderoopi etsii emäntiä tai isäntiä keittelemään ja jakamaan kahvia ja soppaa sekä leipomaan pullaa. Jos juuri nyt tarjolla olevista pesteistä ei löydy täysosumaa, voit ilmoittautua myös vapaaehtoispankkiin. Voi olla, että sopiva tehtävä on aivan kulman takana. Tai ehkä sinulla on itselläsi idea, jonka haluaisit toteuttaa yhdessä toisten kanssa. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä Auta. Keväällä kurssitusta vapaaehtoistyöhön Kolmen kerran kurssi on mukava tapa tutustua vapaaehtoistyöhön yhdessä toisten kanssa. Kurssilla saa tietoa ja valmiuksia erilaisiin vapaaehtoistehtäviin, voi esittää kysymyksiä tai vaikka ideoida uusia toimintamuotoja. Kevään aikana järjestetään Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, kaksi maksutonta kolmen kerran kurssia. Kurssi I alkaa tiistaina ja järjestetään päiväsaikaan klo Kurssi II on iltakurssi klo ja alkaa keskiviikkona Vapaaehtoistoiminnan kurssi antaa perustietoja ja valmiuksia. Kurssi painottuu erityisesti vanhusten ja vammaisten parissa toimimiseen, mutta on hyödyllinen monessa muussakin vapaaehtoistehtävässä. Kurssilla keskustellaan myös omista kiinnostuksenkohteista, motivaatioista ja taidoista, joita halutaan vapaahtoistyössä hyödyntää tai oppia. Kurssi ei vielä sido mihinkään. Tarkempia tietoja Ilmoittautumiset Kaisa Lundénille puh tai kaisa.lunden@evl.fi. MV AALLON PITUUKSILLA YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuhe torstaisin klo jälkeen Seurapuheessa puhutaan elämästä ja elämäntehtävistä myös niistä pienistä ja arkisista sekä kuullaan seurakunnissa mukana toimivien ajatuksia niistä. Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa sunnuntain teksteihin sekä kertoo kirkollisia uutisia. Ohjelmaisäntänä Huppe-pappi Hannu Hurme. Helmikuu aloitetaan valottamalla kynttilänpäivän merkitystä. Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnan tiimoilta. Helmikuussa puhutaan muun muassa maalämmöstä ja luonnonmateriaaleista. Kinoteekki perjantaisin klo ja Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös osoitteessa > Radio ja TV. Viikon vieras maanantaista perjantaihin klo Tammikuun lopulla Radio Dein viikon vieraana on Raija Eeva, turkulainen diakoni, joka tunnetaan yksinelävien puolestapuhujana. Suomalaisista talouksista yli 40 % on yhden hengen talouksia ja yksin elää jo joka neljäs aikuinen suomalainen. Virtuaalikirkko.fi Messu Turun tuomiokirkossa sunnuntaisin klo 10 Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi. Messuja on mahdollisuus katsoa myös jälkikäteen virtuaalikirkko.fi -sivujen videoarkistosta. TSTV Kynttilänpäivän messu Henrikinkirkosta TSTV:ssä (ent. TurkuTV) sunnuntaina 5.2. klo 16 ja maanantaina 6.2. klo 16. Kynttilänpäivänä 5.2. alkaa perinteisesti kevään Yhteisvastuukeräys ja Henrikinkirkon messussakin juhlitaan keräyksen avajaisia. Messun toimittaa kappalainen Toni Pätsi, musiikista vastaa kanttori Lotta Paaso. Mukana on myös seurakunnan diakoniaväkeä. Kokosi MV Ekopaasto kannustaa pudottamaan ilmastopainoa tuhkakeskiviikosta 22. helmikuuta pääsiäiseen 8. huhtikuuta. Paastoviikoilla voi esimerkiksi autoilla vähemmän, jättää lihan pois ruokavaliosta, lyhentää suihkussaolon aikaa, sammutella valoja ja olla ostamatta kulutustavaroita. Ekopaastoon voi osallistua kampanjan verkkosivustolla ekopaasto. fi. Sivustolla on muun muassa testi, jonka avulla voi selvittää oman ekopaastoajaluonteensa. Ekopaastolupauksensa ovat jo tehneet muun muassa piispa Irja Askola, kirjailija Kaari Utrio, tähtitieteilijä Esko Valtaoja, sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, ohjaaja Kalle Holmberg sekä professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ekopaastokampanjan takana ovat evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. KT / MV Parantava rukous Rukousilta Turun Henrikin kirkossa su klo 17 ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm 80v Rukoilemme kanssasi! Turun Henrikinseurakunta ja Rukousystävät ry Hoivaa ja huolenpitoa jo yli 10 vuoden ajan Henkilökohtainen avustaminen Suihkutus, pukeutuminen Pyykkihuolto, ruoanlaitto Parranajo, liikkumisapu Asiointiapu, ulkoilu Kodin siisteys Jalkahoito Kotisairaanhoidon palvelut Ilmainen hoitokartoitus! Soita ja kysy lisää Puh (8,28 snt/puhelu snt/min) HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh Myös liikeajan jälkeen Pirkko Jalovaara Turku, Aninkaistenk. 6 Puh (24h) Liike avoinna ark ja la sop. mukaan Vi betjänar även på svenska! Nouda tai tilaa veloituksetta HAUTAUS- JÄRJESTELYNI vihkonen, johon voit kirjata toiveesi tiedoksi läheisillesi. Eerikinkatu 25 P Kiinamyllynk. 5 P

9 16 17 Mikaelinkirkossa Su 5.2. klo 15 Urkukonsertti. Suosittuja urkusävelmiä, Marko Hakanpää Su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Ti klo 19 Ystävänpäivän konsertti, Lea Laven, Tarja Lunnas, Tino ja Arto Nuotio Diakoniatyön hyväksi, ohjelma 10 OLLAAN YHDESSÄ Nojatuolimatkat ympäri maailman jatkuvat 2012 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa Eerikinkatu 3 klo 18 19:30 diaesityksin ja keskusteluin. Su Matka viidakkoon matkakokemuksia Indonesiasta, kertojana Taisto Valta. Su Viikko Floridassa 2008 ensimatkani USA:han, kertojana Mikko Salminen. Su Egyptin arkkitehtuuri historian kuvakirjana, kertojana Saara Rihu. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä Lähetys kutsuu kaffetuokioon (Aninkaistenkatu 1, 2 kerros) joka toinen ti klo 13 (parilliset viikot) 7.2. Miika Ahola aloittaa alkuhartaudella. JUMALAN PALVELUKSIA Maarian kirkossa su klo 17 Merellinen Johannesmessu, saarna Mikko Laurén, lit. Sasa Lehtinen, srk-laisen puhe: Arja Suvanto, esirukous Veijo Hiukka, eht.avust. Esa Saari ja Jukka Itäkylä, tekstit Pekka Partanen ja Reima U. Angerman, juonto Mika Ojala, laivakelloa soittaa Timo Laitinen, tervetulotoivottajat Jan Engblom ja Lauri Harju, musiikki Katulähetyksen lauluryhmä Esa-Pekka Kanniaisen johdolla, mukana Taina Laurén ja Leena Lehto. Kuusiston kirkolla su 5.2. klo 12 Perhemessu, kuusistolaisten kirkkopyhä, Yhteisvastuun perhetapahtuma: hiihtokilpailu, poniratsastusta, Partio valmistaa herkkuja. Kaarinan kirkossa su klo 17 Rukoushelmi-Kaarinamessu, Merja Auer, Jaana Engström, Minna Hamarila, Emil Aalto-Setälä, kirkkokahvit, leikkinurkka. Pyhän Katariinan kirkossa Su klo 15 CANTIO SACRA: Duo Barocco, vapaa pääsy, ohjelma 5 Tuomiokirkko Su 5.2. klo 18 Virsilaulua vapaaehtoisvoimin La klo Urkumusiikkia, Markku Hietaharju DIAKONIAA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus hakee LEIRIAVUSTAJIA DIAKONIALEI- REILLE. Katso lisää osoitteesta RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa Kynttilöiden kirkkautta, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen Vuodenajan värien viisaat viestit työttömien retriitti (ma to), Pirjo Lehtonen, Kaija Grundell. Hinta: Turun ja Kaarinan srk:ien alueelta 70, (muualta 85 ) Ilon siemeniä, Pekka Saurio, Varpu Ruohonen Arjen pyhyys, Aiju von Schöneman, Marre Johnsson, Birgitta Mäkinen Talvilevon retriitti, Liisa Purho, Hilkka Ruuti, Tiina Pihlajaniemi Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Kristillisen meditaation ryhmä kokoontuu Nummen pappilan kappelissa ennen Taizé-messua alkaen klo SURURYHMÄT Sururyhmä itsemurhan tehneen läheisille On tärkeää saada puhua surusta ja käydä läpi kuolemaan liittyviä ajatuksia ja tunteita, joita läheisen itsemurha on herättänyt. Se ei aina ole helppoa. Lähellä olevatkin voivat väistellä ja kartella tätä surua. Haluaisitko keskustella tapahtuneesta toisten saman kokeneiden kanssa? Seuraava itsemurhan tehneiden omaisille ja läheisille tarkoitettu sururyhmä alkaa helmikuussa. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ja sen vetäjinä toimivat sairaalapastori Pekka Leppänen ja diakoni Kirsi Koivukoski. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Turun ja Kaarinan seurakuntien sielunhoitotyön sihteeri Auli Hynönen-Rinne, puhelin Martinseurakunnassa alkaa sururyhmä to klo Kokoonnumme kuusi kertaa ja kerran kesto on 1,5 h. Ennen tuota aloituspäivämäärää haastattelemme kaikki ryhmään osallistujat. Muuten ryhmä on kaikille sureville avoin. Painotus Martin alueella asuvilla. Pastori Lasse Mustonen ja diakoni Jan Hirvilahti. RUKOUSTA Rukousta liikkuen Perjantaisin alkaen 3.2. klo Martin srk-talolla, Temppelink. 1. (Huovinkadun puolelta sisään). Jumalan kohtaamista ja rukousta musiikin, liikkumisen ja kehon avulla. Jos haluat kokeilla muutakin kuin istumista, tule tutustumaan! Kaikki tervetulleita! Tarkempia tietoja Hannele mukana pastori Hannele Tenhu ja artenomi Sirpa Rostedt. Pe olemme Silta-illassa Kaarinan kirkossa klo 18, tervetuloa sinne myös liikkuen rukoilemaan. KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta su klo 12 Kappeli soi toivevirsiä laulaamaan yhdessä Sunnuntaisin klo 12 Kappeli soi- musiikkia Avoinna ti pe klo 11 15, to klo , la su Taidekappeli p. (02) Uusien työntekijöiden ja vapaaehtoisten siunauskirkko Kynttilänpäivänä 5.2. klo 18 Maarian kirkossa, Maunu Tavastinkatu 2 Kirkon työssä haluamme pyytää Jumalan siunausta kaikkeen palveluun, jota tehdään sydämin, suin ja kätten töin. Kutsu siunauskirkkoon on tarkoitettu kaikille seurakuntien uusille työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä heidän läheisilleen ja esimiehilleen. Siunauskirkon toimittaa tuomiorovasti Heimo Rinne avustajineen. Kahvitarjoilun vuoksi toivomme työntekijöiden ilm. viim. ti mieluiten sähköpostiviestinä Auli Hynönen-Rinteelle auli.hynonen-rinne@evl.fi p. (02) Vapaaehtoistyöntekijät ilm. Nina Tuloselle nina.tulonen@evl.fi tai p ELÄKELÄISET Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 7.2. Tiistaitreffit klo 13. Juhlasalissa, Eerikink.3. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen katsaus koettuun sekä vuoden 2011 perintöön Ohjelmajohtaja Suvi Innilä. Lopuksi juttukahvit 2. Ti Lounastreffit klo Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Ke Retki Hämeenlinnan teatteriin Niskavuori-näytelmään. Lähtö Tuomiokirkolta klo Matkan hinta 50 /hlö. Ilmoittautuminen Sirpa Salmiselle p Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta LUENNOT TUNTEMATON RAAMATTU TT Outi Lehtipuu: Miten Uusi testamentti tulisi nykypäivänä ymmärtää? ti klo Luennon jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Yhteistyössä Turun tuomiokirkkoseurakunta ja Turun suomenkielinen työväenopisto. VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta to ja klo HUOM, aika! Maarian pappilan tallilla, Sorolaisenkatu 4. Lasten hoidon vuoksi ilm. viikkoa ennen Tarulle. Tunteiden tupa. Aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä ti 7.2. ja klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Kokoontumiset parillisilla viikoilla. Musiikkikerho Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2, ma ja Kerho on joka toinen maanantai. Seurakuntailta Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, ke klo HUOM, paikka ja aika! ke 1.2.klo seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 kahvit juodaan Vilkussa klo ke 7.3.klo seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 kahvit juodaan Vilkussa klo ennakkotietona: ti 12.6.Retki Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Retkestä enemmän helmikuun Kirkko ja me -lehdessä (pe su) Vammaistyön yhteisleiri Sinapissa Sitova ilmoittautuminen aulaisännälle mennessä. puh Leirin hinta 48 / henk. KULTTUURIA Turun tuomiokirkon ilmainen opastus ma klo 17. Kaivo Yrjö Jylhän talvisotarunojen ilta Kaarinan kirkossa klo 17. Lausujina Ruskon seurakunnan papit Pasi Salminen, Lasse Vahtola ja Veikko Sailola,musiikki Lasse Vahtola ja Pasi Salminen. TARINATehdas Aloitusinfo ke 1.2. klo Kaarinan kirkolla Tehdään yhdessä yhteisöllistä teatteria. Mukaan mahtuu ja tehtävät ovat moninaiset. Ajatuksena on tehdä laitosvierailuja ja erilaisia keikkoja. Tiedustelut Ansku Leppänen anna-kaisa.leppanen@evl.fi SILTA-ilta: ylistystä, yhteyttä, pyhän Jumalan kohtaamista, Mika Ostela Kaarinan kirkolla pe klo 18 RETKET Kulttuurimatka Itä-Viroon Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä järjestää kohteina Tartto Peipsijärvi Narva Rakvere Lahesmaa, joissa tutustumme kirkkoihin, museoihin, luostareihin ja luonnonpuistoon. Hinta n. 400 (sis. 3 yöpymistä 2hh, täysihoidon, opastukset ja bussi- ja laivamatkan). Lähtö Tuomiokirkolta pe 4.5. aamulla ja paluu samaan paikkaan ma 7.5. illalla. Ilm. viim. la 3.3. Sirpa Salmiselle puh Tervetuloa mukaan kaikista seurakunnista. RETKI OOPPERAJUHLILLE SAVONLINNAAN Ohjelmassa Wagnerin Lentävä hollantilainen, jossa Dalandin roolin laulaa Matti Salminen. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan kahden hengen huoneisiin. Savonlinnasta risteily Punkaharjulle, jossa mahdollisuus tutustua taidekeskus Retrettiin ja taidekartano Johanna Orakseen. Matkalla mukana Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta: 360, johon sisältyy matkat, majoitus, oopperaliput ja ruokailu matkojen aikana. Ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Helena Pihlille puh Järj. Henrikinseurakunnan lähetystyö LAPSET JA NUORET Puuhapäivä ala-kouluikäisille Poikluoman seurakuntatalolla la 4.2. klo 10 14, Minna Hamarila, Mari-Hannele Vierula. Ohjelmassa askartelua, kokkausta, leikkiä ja hiljentymistä. Ilmoittautuminen: vuotiaat. Henrikinseurakunnassa koululaisille Äitien ja tyttärien puuha- ja hemmotteluilta ke klo Henrikinkirkolla (Peltolantie 2). Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Tied. nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p , lilli.jussila@evl.fi ja perhetyön sihteeri Sirkka Seliniltä p , sirkka.selin@evl.fi Isien ja lapsien yhteinen, viiden kerran kokkikurssi seuraavina ti Henrikinkirkon alakerrassa: 28.2., 6.3., 13.3., ja Maksuton, järjestetään yhteistyössä Turun NMKY:n kanssa. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussilalta p , lilli.jussila@evl.fi tai Iikka Viitaselta p , iikka.viitanen@turunnmky.fi Ilmoittautumiset luokkalaisten Lumihiutaleleiri Hinta 20 Ilm. viim luokkalaisten Toppahousuleiri Hinta 35. Ilm. viim Lisätietoja hiihtoloman leireistä nuorisotyönohjaaja Lilli Jussilalta p , lilli.jussila@evl.fi luokkalaisten Pääsiäisaskarteluleiri Kunstenniemessä. Järj. yhteistyössä Mikaelinseurakunnan kanssa. Hinta 25. Ilm. viim Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Marko Mäenpäältä p , marko.maenpaa@evl.fi ja Pauliina Eloselta p , pauliina.elonen@evl.fi Leirihinnat sisältävät täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksella. Kaikkien leireille ilmoittaudutaan netissä TAPAHTUMIA Kansakoululaulujen ilta to 2.2. klo 18 Henrikinkirkon Ruususalissa. Yhteislauluja Pesosen laulukirjasta ja Delicato -kvartetti esiintyy. Tervetuloa innolla laulamaan! Kanttorina Lotta Paaso, järj. seniorityö Henrikin Tähkät Ilta rakkaudelle rosoisen arkirakkauden juhla ystävänpäivänä klo 18 Radisson Blu Marina Palacessa (Linnank. 32, kulku Aurajoen puolelta) Illan juontajina Hannu ja Maija Nyman. Musiikissa Anne ja Seppo Eirola sekä Mikko Salakari. Iltapalatarjoilu. Liput 15 /pari. Tied. anni.itahaarla@luukku.com tai , liisa.kuusela@evl. fi tai puh Järj. Martinseurakunta ja KRS Kymppijuhlat Mikaelinkirkon uruilla Mikaelinkirkon urut täyttävät 10 vuotta tänä vuonna. Varsinainen juhlakonsertti on sunnuntaina mutta urkujen 10-vuotista soimista juhlistetaan koko vuoden ajan kuuden konsertin urkukonserttisarjalla, jonka aloittaa Marko Hakanpää sunnuntaina 5.2. klo 15 soittamalla suosittuja sävellyksiä. Ohjelmassa on mm. J. S. Bachin Toccata ja fuuga d-molli ja Air, Tommaso Albinonin Adagio ja Richard Wagnerin Valkyyrioiden ratsastus. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy. Mikaelinkirkon urut 10 vuotta 2012 Urkukonsertit Mikaelinkirkossa: su 5.2. klo 15 suosittuja sävellyksiä, Marko Hakanpää su 4.3. klo 18 Esa Toivola, Kangasala su klo18 Markku Hietaharju, Turku pe 6.7. klo 18 Arjan Breukhoven, Hollanti su klo 18 prof. Kari Jussila, Espoo su klo 15 Marko Hakanpää Koko ihmisenä Jumalan luoma -workshop! Haluatko lisätä itsetuntemustasi? Viikonlopun mittaisen workshopin aikana tutustumme kehon merkitykseen osana Jumalan luomistyötä. Kehollisuutta tutkitaan mm. tanssiterapeuttisten menetelmien sekä rukouksen keinoin. Workshop järjestetään Yrjänän srk kodilla, Itäinen pitkäkatu 49. Kokoaikainen osallistuminen toivottavaa. Tarkemmat tiedot: Hannele Tenhu hannele14@gmail.com VERTAISTUKEA Juttutupa on tarkoitettu erityisesti työttömille ja irtisanomisen kokeneille, mutta on avoin kaikille halukkaille. Se on kohtaamispaikka, jossa vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan asioista, jotka koskettavat ihmisen arkea. Jokaiselle kerralle on oma aiheensa: ystävyys, yhteys, elämän haaksirikot, itsetunto jne. Omia aiheita saa myös ehdottaa. Ryhmästä saa vertaistukea. Kokoonnumme viikottain torstaisin Vilkkuun, Puutarhakatu 22 klo 14. Tarjolla on ensin kahvia, teetä sekä jotain suolaista ja makeaa maun mukaan. Yhden vanhemman perheiden ilta Poikluoman seurakuntatalolla ke 1.2. klo 18, Anu Aarnivala, Jaana Engström Päihdeongelmaisten läheisryhmä Poikluoman seurakuntatalolla ma klo 18, Anu Aarnivala Selvästi kohti kevättä Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö ja diakoniakeskuksen vanhustyö järjestävät Selvä suunta -hankkeeseen liittyvän ryhmän eläkkeelle jääneille. Ryhmässä käsitellään monipuolisesti hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä painottuen päihteiden käytön vaikutuksiin. Ryhmä kokoontuu maanantaisin kello Kabinetissa, Eerikinkatu 3, 2. krs. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ryhmänvetäjille tammikuun loppuun mennessä Riitta Räsänen, vanhustyön toiminnanohjaaja p riitta. rasanen@evl.fi, Maria Orjala, diakoniatyön tekijä p maria.orjala@evl.fi VAPAAEHTOISTYÖ TULE VAPAAEHTOISEKSI Olet tervetullut suunnittelemaan Henrikinseurakunnan diakoniatyön vapaaehtoistoimintaa ti klo 18 Henrikinkirkolle, Peltolantie 2 (Silmu) Vapaaehtoisena voit tuntea olevasi tarpeellinen, tutustut uusiin ihmisiin ja saat ystäviä. Saat ohjelmaa, merkitystä päiviin ja tarkoituksen lähteä liikkeelle osallistumaan kurssit, kerhot ja yhteiset tapahtumat odottavat Sinua! Toiveidesi ja mahdollisuuksien mukaan sinulle sopivia tehtäviä. Oletko kiinnostunut vetämään mm. valokuvaus- ja lasten taideryhmää tai toiminnallista ryhmää miehille? Myös yv -lipaskeräysapua tarvitaan, tärkeää on että tunnet saavasi toiminnan kautta iloa ja hyvää mieltä. Saat koulutusta ja kokemuksia. Älä jää yksin, uskalla lähteä liikkeelle! Yhdessä saamme aikaan enemmän! Mahdottomankin mahdolliseksi! Kerron mielelläni lisää Seija Pakarinen-Gröhn, seija.pakarinen-grohn@evl.fi PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville La klo Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurakatu 18. Aikuisena kielikurssilla Englannissa, yht. yo Lars Rantanen. Tarjoilua klo 18 alkaen (2 ), illan teema klo , iltahartaus n. klo Mukana Marja K., Annika, Jukka ja Saara. Ma klo Sinkkujen Moniryhmäilta, Eerikink.3, Juhlasali. Hartaus ja info, klo pienryhmät ja illan päätteeksi kahvitarjoilu (1,5 ). Kahviemäntinä Sirkka ja Taina. Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ryhmien aiheita: - Tiellä aikuiseen uskoon, Eero Heino, pappi Kaarinan srk:sta - Ajankohtaista, Jukka - Huoli läheisistä, Tuija - Cinque Terre-kuvia patikkalomalta Pohjois-Italiasta, Rosiina. - Vapaa porinaryhmä, ei vetäjää Ma 6.2. klo Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. Tasavallan presidentin puolisot, oppaana Aava-Leena Kurki Naantalista. Kahvitarjoilu klo (2 ), klo illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja pahvikahvit. Su klo Karaokekahvila Mikonmökissä Puutarhak. 24. Käynti sisäpihalta. Iskelmiä. Gospelia. Yhteislaulua. Netti. Biljardi. Pientä purtavaa (1 e). Rennosti mukana Taina, Kaisa S, Timo ja Saara. Poikkea! Ma klo Ystävänpäivän aattoilta, Eerikink.3, Juhlasali. Ohjelmassa: Napakymppi, Kristillinen deittipalvelu infoa ja kokemuksia, Hymy herkässä. Illan päätteeksi hartaus ja kahvitarjoilu (1,5 ). Mukana mm. Sirkka, Lars, Hannele, Annika, Unelma, Päivi, Eero, Toni ja Saara. La klo Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurakatu 18. Luontoretki Utön majakkasaarelle, luontokuvaaja Jorma Tenovuo. Tarjoilua klo 18 alkaen (2 ), illan teema klo , iltahartaus n. klo Mukana Tuula P, Aini, Jukka ja Saara. Ti klo Sinkkujen soppatreffit Vilkussa, Puutarhak. 22. Soppaa (2 ) ja sympatiaa, mukana diakoni Saara Kerola. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyön diakoni Saara Kerola p Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info fi>toimintaa>sinkkutoiminta Tule kysymään kirkkohäistä! Måndagar kl. 18 Gospelkörens övning i Aurelia (1 vån.) jämna veckor Tisdagar kl Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.) Onsdagar kl Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4, Kustö). Ordnas i samarbete med folkhälsan kl Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.) Torsdagar kl Öppen dagklubb för 2 5 åringar. Varannan torsdag (udda veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10 barn/gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till Ta med eget mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis! kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.). Jämna veckor kl.19 Veckomässan firas i Skarpskyttekapellet Fredagar kl Café aderton i Aurelia (2 vån.) Lördagar kl Kyrkans barntimme (4år-) i Aurelia Kirkossa voi mennä naimisiin aivan pienimuotoisesti ja pienellä budjetilla. Kirkkohäiden ei tarvitse olla kalliit ja suuret, ellei niin halua. Tule kysymään kirkkohäiden järjestämisestä papeilta ja seurakuntasihteeriltä tammikuun viimeisenä viikonloppuna Caribiaan. Seurakuntien osastolla (osasto 23) päivystävät Tuomiokirkkoseurakunnan, Mikaelinseurakunnan ja Maarian seurakunnan papit. Suomen vanhin häätapahtuma Häät pidetään jälleen Turussa Paikkana on Sokos Hotel Caribia, Kongressikuja 1, ja tapahtumaan pääsee molempina päivinä klo Mikä parasta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on mukana omalla osastollaan. Molempina päivinä kappalainen Sari Lehti ja seurakuntasihteeri Katriina Helala pitävät esityksen kirkkohäiden käytännön järjestelyistä. Osastolla on jaossa esitemateriaalia ja upeaa Hääilo-lehteä ja siellä voi vastata kyselyyn, josta voi voittaa palkintoja. Papit päivystävät osastolla ja odottavat kysymyksiäsi! Apua miehen suruun 26.1, 30.1 och 31.1 kl Ingrid Weckströms utställning Corpus femina till förmån för Kvinnobanken i Aurelia (1 vån.) sö 29.1 kl.12 Högmässa i Dom kyrkan. Kyrkkaffe efter högmässan tis 31.1 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Gustav Björkstrand: I Jesu fotspår ons 1.2 kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Una Wiklén berättar om minnet. Information om Gemensamt Ansvar insamlingen kl.17 Gudstjänstgrupp 2 möte i Aurelia (3 vån.) lö 4.2 kl. 16 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.). Diskussion kring temat: Att räcka till som förälder. Anförande av familjerådgivare Petra Zilliacus. Barnpassning. Anmälningar och förfrågningar senast tisdagen 31.1 tel sö 5.2 kl.12 Familjemässa i Mikaelskyrkan. Församlingens barnkör medverkar. Kyrkkaffe efter högmässan må 6.2 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) tis 7.2 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Gunnar af Hällström: Att mista sitt liv ons 8.2 kl.12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben (Aurag. 1). Ingwar Blomster: Viktor Rydberg, som gjort mer än diktat om tomten. kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Tema: Bibliska personer kl. 17 Gudstjänstgrupp 3 möte i Aurelia (3 vån.) sö 12.2 kl.12 Högmässa i Dom kyrkan. Kyrkkaffe efter högmässan tis 14.2 kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). John Vikström: Låt Kristi ord bo hos er ons 15.2 kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) kl. 17 Gudstjänstgrupp 4 möte i Aurelia (3 vån.) sö 19.2 kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan. Sopplunch till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar Kyrktaxi kan beställas per tel senast fre 17.2 kl.12 kl.16 Mässa i S:t Karins kyrka. Kyrkkaffe efter mässan må 20.2 kl.14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) tis 21.2 kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Lars Julin: Här är jag, sänd mig ons 22.2 kl.12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben (Aurag. 1). Bruno Lönnberg: Träd som material nu och i framtiden kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Psalmsånger med Harry Dahlström kl. 17 Gudstjänstgrupp 5 möte i Aurelia (3 vån.) Anglican Holy Communion services every third Sunday of the month in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Feb 19, March 18, Apr 15 and May 20. Miehen on usein vaikeampi ilmaista suruaan kuin naisen. Tästä syystä alkuvuodesta alkaa uusi sururyhmä, joka on suunnattu nimenomaan miehille. Ryhmän on tarkoitus auttaa miehiä, joita on kohdannut läheisen ihmisen kuolema tai jokin muu elämänkriisi. Aina eivät sanat riitä ilmaisemaan surua ja joskus yhdessä tekeminen auttaa eteenpäin. Siksi ryhmän kokoontumiset eivät ole pelkästään surun läpikäymistä, vaan sisältö on suunniteltu toiminnalliseksi ja ryhmässä on mahdollisuus myös liikuntaan. Jokainen ihminen on surussaan yksilö, mutta usein miehen suru on vaikeammin sanoiksi puettavaa ja toiminnallisuutta vaativaa. Yhteistä kaikelle surulle on kuitenkin se, että se vaatii aikaa, sanoo yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen. Sururyhmän on suunniteltu kokoontuvan säännöllisesti 6 7 kertaa. Ryhmän rinnalla kulkevat pastorit Johan Mullo ja Petri Laitinen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Auli Hynönen-Rinteelle, puh. (02) Family services last Sunday of the month in the Agricola Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Jan 29, Feb 26, March 25, Apr 29 and May 27. Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Feb 5 & 12, March 4 & 11, Apr 1, 8, 22 and May 6 & 13. Junior Church (when there is a service in the Cathderal) at the Youth Center of the Cathedral Congreagation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congrega tion returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m. Jan 22 and Feb 5 junior church will be held in the Agricola Chapel of the Cathedral (the Youth Center serves as an election locale those Sundays). Coffee and tea available at Domcafe those Sundays. Pastor Mia s Office Hours: Tue Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Maanantai 18 Miesten raamattupiiri Maanantai 19 Henkari Henrikin raamattupiiri ( Tiistai 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai 13 Päivähartaus Tiistai 13 Lähetyspiiri Tiistai 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai 16 Perhekahvila Keskiviikko 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko Lapsikuoro Keskiviikko 18 Kirkkokuoro Torstai 13 Päivärukous ja torstaipiiri To klo 19 Rukousilta, Eija Kalliala, rukousryhmä, rukouslaulua alkaen. Su klo 10 Messu, Anna- Kaisa Kallio, Hanna Pelkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. To 2.2. klo 18 Koululaulujen ilta, Eija Kalliala, Lotta Paaso. Tilaisuuden järjestää senioritoiminta Henrikin Tähkät. Su 5.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu, Toni Pätsi, Lotta Paaso, diakoniatyöntekijät, pyhäkoulu, kirkkokahvi, TSTV lähettää jumalanpalveluksen. Su 5.2. klo 15 Kansainvälinen iltapäivä, Kaarina Hembree, vieraana nimikkolähetit Räsäset Kambodzasta. Ti 7.2. klo 18 Vapaaehtoisten info-ilta, Seija Pakarinen-Gröhn. Ti 7.2. klo 18 Nuorten messu, Anssi Miettinen. Su klo 10 Messu, Anne-Marie Odell, Olli-Pekka Laakkonen, Henrik s singers, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su klo 18 Sohva. Su klo 17 Sanan ja rukouksen ilta, Pirkko Jalovaara. Su klo 10 Messu, Heikki Mäntylä, Hanna Pelkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo. Ke klo 19 Tuhkakeski - viikon messu, Anssi Miettinen. LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI, Maistraatinkatu 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI, Sävelkuja 3 Ma 13 Seniorikahvila Ma 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti 9.30 Vauvakahvila Pe 9.30 Perhekerho Ma klo Ruoanvalmistuspäivä, Pakarinen-Gröhn. LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 1.2. klo 13 Hartaus, Anssi Miettinen, Lotta Paaso. Ke klo 13 Hartaus, Anne- Marie Odell, Hanna Pelkonen. ISPOISTEN SEURAKUNTAKOTI, Kaarlentie 2 To 13 Eläkeläiskerho. KAARINAN KIRKKO torstaisin klo 9.30 Perhekerho su klo 10 Messu, kehitysvammaisten kirkkopyhä, Kuoppala, Pertti Arola (saarna), kirkkokahvit -klo 17 Kaivo - Yrjö Jylhän talvisotarunojen ilta tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 2.2. ja klo 18 Miesten piiri su 5.2. klo 10 Messu, Laakkonen ke 8.2. ja klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, kevään aiheena Raamatun miehiä su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Heino -klo 17 Kaarinamessu, Auer, Jaana Engström, Minna Hamarila, Emil Aalto-Setälä, kirkkokahvit, leikkinurkka ti klo 13 Ystävänpäiväjuhla, musiikkia ja mukavaa ohjelmaa, kahvio Yhteisvastuun hyväksi to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri pe klo 18 Rukouksen silta, Ostela su klo 10 Messu, Ostela ma klo 13 Diakoniapiiri ke klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino KUUSISTON KIRKKO su 5.2. klo 12 Perhemessu, kuusistolaisten kirkkopyhä, Yhteisvastuun perhetapahtuma, Kuoppala. Messun jälkeen hiihtokilpailu, poniratsastusta, Partio valmistaa herkkuja. su klo 12 Messu, Ostela POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to ja 9.2. klo 18 Raamattupiiri, Heino su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Vahtola tiistaisin klo 9.30 Perhekerho ti 7.2. klo 18 Naisten piiri su 5.2. ja klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen puh LITTOISTEN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Kaarinan kirkolla to 2.2. klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti 7.2. klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus to 9.2. klo 13 Hartaus, Värttinä - klo Kuusiston lähetyspiiri Urholla, Kaidekatu 10 ma klo 13 Hartaushetki, Kasevan Kiesi ke klo 13 Hartaus, Lähitupa PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 messu; Laaksonen, Paatere, Lautjärvi su 5.2. klo 10 messu; Forsström- Roivanen, Laukkanen, Kerokoski su klo 10 messu; Toljamo, Hirvonen, Lautjärvi su klo 15 CANTIO SACRA: Duo Barocco, vapaa pääsy, ohjelma 5 su klo 10 messu; Laaksonen, Paatere, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: / 6.2. / / / torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: / 2.2. / 9.2. / / perjantaisin klo 9.30 perhekerho: / 3.2. / / / su klo 12 sanajp; Paatere, Lautjärvi su klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Kristiina Friman ke 1.2. klo 13 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula su 5.2. klo 12 messu; Forsström- Roivanen, Laukkanen, Kerokoski ti 7.2. klo 13 varttuneen väen kerho su klo 12 Maailmojen messu; Laukkanen, Hirvonen (av), Kerokoski su klo 17 Yhteyden messu; Laukkanen, Kristiina Friman ke klo 13 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula pe klo MOD-klubi (Moninaisuus-Oivallus-Dialogi); vieraita Botswanasta su klo 12 messu; Laaksonen, Paatere, Lautjärvi ti klo 13 varttuneen väen kerho NUMMEN SRK.KOTI tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): / 7.2. / / / joka toinen tiistai klo lähetyspiiri: / / joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 7.2. / / HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: / 2.2. / 9.2. / / joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: / / joka toinen perjantai klo 15 rukouspiiri: 3.2. / / ti klo 12 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula ma 6.2. klo 12 omaishoitajat ke 8.2. klo 11 Annan tupa su klo 12 ehtoollisjumalanpalvelus; Viirros, Lautjärvi ti klo 12 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula su klo 17 Sana ja sävel -yhteislauluhetki ke klo 11 Annan tupa HURTTIVUOREN SRK.KOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: / 9.2. / JAANIN SEURAKUNTATALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): / / MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastin katu 2 su klo 10 messu, Rinne, Palmunen su klo 17 Johannesmessu, Merimieskirkko pe 3.2. klo 17 nuorten messu, Palmunen su 5.2. klo 10 messu, Sirén, Rinne su klo 10 messu, Palmunen, Laurén su klo 10 messu, Sirén su klo 18 messu, Aaltonen, Palmunen PALLIVAHAN KIRKKO (Paltankatu 2) on suljettu remontin takia 9.1. alkaen. Jumalanpalvelukset pidetään muissa seurakunnan toimitiloissa. MAARIAN PAPPILA Sorolaisenkatu 4 Juttutupa entisille leafilaisille tiistaisin klo Perhekerho tiistaisin klo 9-11 (tallissa) ma klo luentosarja Galatalaiskirjeestä, osa 3: Kristityn vapaus ja vastuu (Gal. 5-6) pappilan tallissa, luennoimassa pastori Antti Ijäs, yleisökeskustelua, myyntiä, kahvi- ja teetarjoilu, järj. Suomen Raamttuopisto ja Agricola-opintokeskus yhdessä Maarian srk:n kanssa HALISTEN SRK-KOTI Gregorius IX:n tie 8 Perhekerho perjantaisin klo ke 1.2. klo 18 alkaen Avoin raamattu- ja rukousryhmä (paritt.vkot) ke 1.2. klo kaakaopyhäkoulu lapsille su 5.2. klo sunnuntailounas HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Päiväpiiri Kultatupa torstaisin klo 13 (paritt.vkot) Tuolijumppa tiistaisin klo 12.30, hartaus parill.vkoilla Perhekerho tiistaisin klo Lähetyspiiri torstaisin klo 13 (parill.vkot) Raamattupiiri maanantaisin klo 18 su klo 11 messu, Rajamäki, Kokkola ti klo kirkkoherra tavattavissa to 2.2. klo 18 raamattuilta: Ilmestyskirjan 7 seurakuntaa su 5.2. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki to klo 18 raamattuilta: Ilmestyskirjan 7 seurakuntaa KOTIMÄEN SRK-TALO Arkeologinkatu 1 Naistenpiiri maanantaisin klo 14 Tasapainoilua tiistaisin klo 14 (paritt. vkot) Tuolijumppa tiistaisin klo 14 (parill.vkot) Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 (paritt.vkot) Muistijumppa keskiviikkoisin klo 13 (parill.vkot) Perhekerho perjantaisin klo la klo soppapäivä RAUNISTULAN SRK-TALO Murtomaantie 12 Päiväpiiri tiistaisin klo 13 (paritt.vkot) ma 6.2. klo 12 raamattu- ja keskustelupiiri ti 7.2. klo 17 Hanna-ryhmä ti klo 14 kirkkoherra tavattavissa la klo 15 raamattuluento: Ihminen Jumalan tahdon toteuttajana, Ruskeepää su klo 11 messu, Ruskeepää, Aaltonen ma klo 12 raamattu- ja keskustelupiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo ja torstaisin klo Perhekahvila avoinna keskiviikkoisin (paritt.vkot) klo su klo 16 pyhäkoulu ma 6.2. klo 17 raamattupiiri ke 8.2. klo 12 lähetyspiiri su klo 11 messu, Aaltonen, Lehtinen su klo 11 pyhäkoulu ke klo 12 keskiviikkokeitto 1 /lapset ilmaiseksi ma klo 17 raamattupiiri ti klo 14 kirkkoherra tavattavissa ke klo 12 lähetyspiiri TASKULAN SRK-KOTI Mullintie 16 Päiväpiiri torstaisin klo 13 (parill.vkot) Olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 9-13 YLI-MAARIAN SRK-TALO Mittumaarintie 73 Perhekerho tiistaisin klo su 5.2. klo 11 Messu, Kokkola, Myllymäki ti 7.2. klo Kirkkoherra tavattavissa Haliskahvila Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros, avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Ruokakassien jakoa Jesarissa (Järkärlän Puistokatu 20) perjantaisin klo Japanin-lähetyspiiri ke 1.2. klo 18 Lutherin kirkolla, Puistokatu 8 A MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1. su klo 10 Messu, Hägglund, Mustonen, Tenkanen, Elo (rippikoulusunnuntai), pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana. ke 1.2.klo Arki-illan ehtoollinen, Huoponen, Tenkanen. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. su 5.2. klo 10 Messu, Mustonen, Kuusela, Tenkanen, Salakari, pyhäkoululaiset osallistuvat perhemessuun klo 13. YV-keräyksen avaus, ruokailu Yhteisvastuun hyväksi klo Martin srk-talolla. su 5.2. klo 13 Perhemessu, Hägglund, Tenkanen, perhetyö mukana. ke 8.2. klo Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Elo. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. su klo 10 Messu, Lehtinen, Hildén, Salakari, Tenkanen, pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana; klo 16 Partiolaisten jumalanpalvelus, Hägglund, Huoponen, Salakari, nuorisotyö mukana. ke klo Arki-illan ehtoollinen, Norvasuo, Salakari. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. to klo Raamattuopetusta Markuksen evankeliumin ydinkohdista, Huoponen, Lehtinen. su klo 10 Messu, Huoponen, Matti Korpiaho/Sansa, Elo, Sanansaattajien kirkkopyhä, lähetyksen kirkkokahvit seurakuntatalolla. Pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana ke klo 18 Tuhkakeskiviikon messu, Mustonen, Huoponen, Salakari, av. Lehtinen. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110. su klo 12 Messu, Norvasuo, Tenkanen HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85. to klo Alfakurssi, sen yhteydessä pyhäkoulu lapsille klo 18 20, Kuusela ke 1.2. klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas su 5.2. klo 17 Missiomessu, Uskon vuoristoradalla, Jorma Kalajoki, Kuusela. ke 8.2. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila. ke klo 13 Eläkeläiskerho. ke klo 13 Eläkeläiskerho. MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1. pe klo 18 Rukousta liikkuen - Jumalan kohtaamista koko keholla. Vetäjänä Hannele Tenhu. ke 1.2. klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas. pe 3.2. klo 18 Rukousta liikkuen - Jumalan kohtaamista koko keholla. Vetäjänä Hannele Tenhu. ma 6.2. klo 9-15 Yhteisvastuun niittaustalkoot. Mukana diakonissa Katri Elonheimo kertomassa kuvin ja sanoin tuoreita terveisiä Ugandasta. ke 8.2. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila. pe klo 18 Rukousta liikkuen - Jumalan kohtaamista koko keholla. Vetäjänä Hannele Tenhu. la klo 18 Israel-työ ry:n kokous. ma klo 9-15 Yhteisvastuun niittaustalkoot. ma klo 18 Kylväjäpiiri. ke klo 13 Eläkeläiskerho. pe klo 18 Rukousta liikkuen - Jumalan kohtaamista koko keholla. Vetäjänä Hannele Tenhu. su klo Lähetyksen kirkkokahvit, Sanansaattajien hetki lähetykselle. ke klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila. UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1. ke 1.2. klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas. ke 8.2. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila. su klo 15 Pyhäpäivän messu ja kahvihetki. ke klo 13 Eläkeläiskerho. ke klo 13 Eläkeläiskerho. YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49. to klo 12 DIAKONIA- RUOKAILU työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi. to 2.2. klo 13 Teemakahvila. pe 3.2. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. ke 8.2. klo 14 Keniapiiri. su klo 18 Mysterio Buffo Yhteisvastuun hyväksi, kahvitarjoilu klo 17, Norvasuo. to klo 12 DIAKONIA- RUOKAILU työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi. to klo 13 Teemakahvila. pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. ke klo 14 Keniapiiri. Radisson Blu Marina Palace, Linnank klo 18 Ilta rakkaudelle - Hannu ja Maija Nyman, musiikissa Eirolat. Submarina. Kuusela. PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Torstaisin klo 18 hartaus, 26.1., 2.2., 9.2. ja PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30: ma vauvakahvila Merimiehenkatu 7, ti Hennala, to Hirvensalo, pe Uittamo. Minimessut Hirvensalon kirkolla torstaisin: 2.2., 1.3., ja 3.5. klo pienimuotoinen jumalanpalvelushetki, jonne on helppoa tulla lapsen kanssa. Avoin kaikille! Minikirkon jälkeen voi jäädä perhekerhoon kahvittelemaan. MUSKARIT Perhemuskarit 1 ja 2 ma alk. klo 9.45 ja Hirvensalon srk-talolla. Ilmoittaudu Satu-Maija Laineelle p MLL:n kahvila. PYHÄKOULU Martinkirkon tornikappelissa sunnuntaisin klo 10 jumalanpalveluksen aikana. Hirvensalon kirkossa klo Alfakurssin yhteydessä. ALAKOULUIKÄISET Tiedot kevään leireistä, kerhoista, tapahtumista >martinsrk->alakouluikäiset. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Su klo 10 Messu (Partiolaisten tammikirkko), Hanttu, Jaakkola, Kuorikoski, Seppänen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Alsiken luostariyhteisön hyväksi klo 17 Mikaelmessu, Jaakkola. Ke 1.2. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Seppänen Su 5.2. klo 10 Kynttilänpäivän messu ja YV-kerääjien tehtävään siunaaminen, Seivästö, Lehikoinen, Kuorikoski, Hakanpää. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit YV-keräyksen hyväksi. Maksuton kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- n. klo Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.35-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.40-Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu-mikaelinkirkko klo Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 15 Suosittuja urkusävelmiä - urkukonsertti, Marko Hakanpää. Ohjelma 5 yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ke 8.2. klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää. Su klo 10 Messu, Ahlamo, Hanttu, Kuorikoski, Hakanpää. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi - klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely klo 18 Tuomasmessu. Ti klo 19 Ystävänpäivän konsertti, Lea Laven, Tarja Lunnas, Tino ja Arto Nuotio. Ohjelma 10 diakoniatyön hyväksi. Ke klo 18 Iltamessu, Tuori. Su klo 10 Messu, Vanhala, Seivästö, Koski, Hakanpää. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Ke klo 18 Iltamessu, Ahlamo. MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su klo 17 Emmaus uskon syventämisen ilta (5.2., 19.2.) tai Kohtaamispaikka (12.2.) To klo 18 Raamatun te ta Pyhät kuvat, Raamatun kuvateologiaa, taiteilija Annukka Laine. Ti klo Mikaelin Raamattukoulu (Muut kerrat: 7.2., 14.2., 21.2.). Ma 6.2. klo 18 Yhteisvastuun ilta - Vieraita Ugandasta. (klo YV-tuotteiden myyntiä ja kahvia ja pullaa YV:n hyväksi). Ti 7.2. ja klo Keskellä elämää ruokailutapahtuma vähävaraisille Vapaaeht. 1 maksu. Ke klo Hernekeittotempaus YV-keräyksen hyväksi. - Pyhäkoulu su klo 12 - Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello Vauvakerho (srk-sali) ma klo , tied. p Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (srk-sali) ke klo 8 - Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) - Omaishoitajien ryhmä (klubi) ke klo Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo , tied. p Netsup - nettityöpaja (klubi) to klo Hepreapiiri (klubi) pe klo Pilates pe klo Tied. Hilkka-Helena Katainen, p Pariskuntien piiri la klo (Klubi), Tied. Matti Pennanen, p Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , Pelkonen, p Nuorille: GG alakouluikäisille ti klo GG-ilta nuorille pe klo Leffailta nuorille kerran kk:ssa ti klo 18 (Ks. päivät nuorten nettisivulta). Leffailta nuorille aikuisille kerran kk:ssa la klo Isko 1, parittomat viikot ke klo Isko 2, parilliset viikot ke klo Perhekerho joka toinen to klo (alk ) Mikonmökin lähetyspiiri nuorille ja nuorille aikuisille to klo 18 Nuorille muualla: Pansion moottorihallissa: Ma klo mopot ja ke klo autot Sähly to klo Juhana Herttuan koulun liikuntasalissa. Omat mailat mukaan. Nuorille aikuisille muualla: Verstas-nuorten aikuisten ilta joka toinen ke klo (1.2., 15.2.) pastori Kaisa Vanhalan luona, os. Kerttulin katu 4 E 30. Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su ja klo 12 Messu, Paakkanen - Pyhäkoulu su klo 14 - Pienpiirit: Ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Perhekerho (avoin kerho) joka ti klo Eläkeläiskerho: To klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) - Pilates pe klo Tied. Hilkka-Helena Katainen, p PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 2.2. ja klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Su klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola Ti klo Hernekeittotempaus YV-keräyksen hyväksi. Mukana Katri Elonheimo. - Pyhäkoulu su klo 16 - Lähetyspiiri ke klo Varhaisnuorten kerho ke klo Pyhäkoulu ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone - Eläkeläiskerho to klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) - Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Perhekerho joka toinen pe klo (monikulttuurinen kerho) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su klo 18 Sanan äärellä, Ahlamo Su klo 12 Perhekirkko, Ahlamo, Kuorikoski - Raamattupiiri to klo 19 - Perhekerho joka toinen pe klo (alk ) Jyrkkälä (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Pyhäkoulu to klo 17 Papin päivystys pe klo (3.2.) Palvelutalo Iso-Heikki Eläkeläishartaus ma klo (6.2., 20.2.) Yleisöluistelu HK Areenalla La klo (28.1., 4.2., 11.2., 18.2.) Pääovesta sisään, ei mailoja, maksuton. Miesten saunailta Turun Pyrkivän saunalla (Tuureporintie 2) ma klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. Äijäkävely Ke 1.2. klo Startti Mikaelinkirkolta. Kävelyn jälkeen iltakahvit. Mikael-teatteri Harjoitukset ti ja to klo Mikaelinkirkossa. Uudet näyttelijät myös tervetulleita. Tied. Ismo Seivästö, p Kuorot Mikaelinkirkon kuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke klo Gospelkuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke Uusia laulajia mahtuu mukaan. Tied. Silvia Koski, silvia.koski@evl.fi. Tervetuloa mukaan! PAATTISTEN KIRKKO su klo 18 nuorten valmistama messu, Heikkinen. su 5.2. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit. su klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu. su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit. SEURAKUNTATALO viikottain ma klo 9 avoin kerho klo 19 kirkkokuoro ke klo 16 ja 17 perhemuskarit klo 18 naisten jumppa ti klo 18 kädentaitojen ilta PAPPILA viikottain ma klo 18 lasten bändikerho to ja 9.2. klo 17 isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta ke 1.2. klo 12 lähetyspiiri ke 8.2. klo rukous- ja ramattupiiri Ruori ke klo 18 miestenilta PIIKKIÖN KIRKKO (Hadvalantie 5) su klo 10 Messu, Uusien työntekijöiden siunaaminen, Hermonen, Leppäkari-Lindberg, Ilonen. pe 3.2 klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Piiparinen, Ilonen. su 5.2. klo 10 Perhemessu, Yhteisvastuukeräys-aloitus ja Marttojen kirkkopyhä, Leppäkari-Lindberg, Lehti, Piiparinen, Saloranta, Ilonen. su klo 10 Messu, Nieminen, Ilonen. su klo 10 Messu, Hermonen, Viljanen. ke 22.2 klo 18 Tuhkakeskiviikon hiljainen iltakirkko, Leppäkari-Lindberg, Ilonen. PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS (Hepojoentie 4) su 29.1 klo Kirkkokahvit. ti klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. ke 1.2. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Lina Sandell, klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemi. su 5.2 klo Kirkkokahvit, Yhteisvastuualoituskeräys, askartelua lapsille. ma 6.2 klo Naistenpiiri. ke 8.2. klo 18 Miestenpiiri. ti klo 18 Ystävänpäivän YV-konsertti, Ilonen. ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Leppäkari-Lindberg. ma 20.2 klo Naistenpiiri. ke 22.2 klo 18 Miestenpiiri. PAPPILA (Pappilantie 4) to 2.2, 16.2 klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi. Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parilliset viikot) klo srk-talolla. Äitien ilta kerran kuussa klo 18 pappilassa. Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parilliset viikot) klo 18 srk-talolla. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla. Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla. Eläkeläisten iltapäivä joka toinen keskiviikko (parittomat viikot) klo 13 srk-talolla. Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (parittomat viikot) klo 18 srk-talolla. Raamattupiiri, Eero Kaumin johdolla, joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 18 pappilassa. Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihdetai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järjestää Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srk-talolla. Nuorille Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin ja torstaisin klo srk-talolla. Lastenkuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srk-talolla. Perhekerho perjantaisin klo srk-talolla. Lasten kirkkohetki kuukauden ensinmäinen perjantai klo 9.30 kirkossa. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p tai (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Jumalanpalvelukset klo 10: Su Messu: Pajunen, Ruskeepää, Pietilä, Åberg. Su 5.2. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu: Kairavuo, Rinne. Su Messu: Lehti, Pajunen. Su Messu: Mäkitalo, Kairavuo. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Muita tapahtumia: Vesper (illan rukoushetki) ma-pe klo 18, jonka jälkeen Raamattua luetaan kannesta kanteen. Markku Kanniainen saarnaa iltaehtoollisella la klo 18. Virsilaulua vapaaehtoisvoimin klo 18 su 5.2., 12.2., Katedraali soi! konsertit Kts. s. 5. Urkumusiikkia la klo M. Hietaharju, iltaehtoollisella klo 18 palvelemassa myös CCI-kuoro. Tuhkakeskiviikon iltakirkko ke klo 18. TOIMITALO Eerikink 3 Su 5.2. klo kirkkokahvit ja YV-keräyksen aloitustapahtuma. Su 5.2. klo 16 Siioninvirsiseurat, kahvit klo PERHETYÖ Perhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti (ei viikolla 23.2) Perhekahvila perjantaisin klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1). Lasten shakkikerho perjantaisin klo Domcaféssa. KOULULAISILLE Savipaja keskiviikkoisin klo Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuo tiaat aikuisen seurassa. Tervetuloa vaikka koko perhe opettelemaan savitöiden tekoa ja toteuttamaan omia ideoita, mummit ja kummit mukaan! Kerhomaksu 10 /perhe/kausi. Puutyökerhossa tilaa torstaisin klo Nuortentalon alakerrassa. Kerho on luokkalaisille. Mahdollisuus toteuttaa omia ideoita ja saada kokemusta käsityökaluista luokkalaisten Avoimet ovet joka maanantai klo Nuortentalolla. Pelailua, mukavaa yhdessäoloa, askartelua, mahdollisuus tehdä läksyjä. Voit ottaa omat eväät mukaan. NUORET AIKUISET toiminnallisen ryhmän tapaaminen klo Kabinetissa (Eerikink. 3). Suunnitellaan yhdessä kevättä. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerhot parillisten viikkojen keskiviikkoina (8.2., 22.2.) klo Juhlasalissa, Eerikink.3 ja Vuorikodilla, Vuorikatu 8 Tuolijumppa parittomien viikkojen keskiviikkoina (1.2., 15.2., 29.2.) klo Juhlasalissa. LÄHETYSTYÖ Betel-piiri parittomat maanantait klo 13 Yläsalissa, Terttu-Sisko Meskanen. Eerikinkadun lähetyspiiri ti 24.1., 7.2. ja klo 13 Yläsalissa (Aninkaistenk. 1, 2.krs), Soile Ahlqvist. Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 Kupittaan srk-koti. Lähetysryhmä Hannat parilliset to klo Kupittaan srk-koti. Runopiiri parillisina torstaina klo 13 Kupittaan srk-kodissa, Ulla Puranen ja Raila Räty. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri (Markuksen evankeliumi) ke klo Kupittaan srk-kodissa. Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T. Rantanen. Illan Sana ma klo Kupittaan srk-kodissa, Sakari Ansaharju: Salattu Jumala. Huonokuuloisten hengelllinen piiri klo 16 Yläsalissa, kahvit klo KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Rosa Liksomin Hytti nro 6. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh Puikkopiiri to klo 12 Salongissa.

11 20 T imo Jakonen Timo Toivari, 50, aloitti juoksuharrastuksen neljä vuotta sitten. Palkintokaappiin kurkistamalla saa vinkin siitä, että hän on ikäisissään maailman kärkeä. Kolmas sija Berliinin maratonilla on kova saavutus. Yliopistonkadun maratoonari Kansakoulussa joskus aikanaan vähän juoksin niin kuin kaikki muutkin, mutta ei minulla sen kummempaa pohjaa tähän ole. Nyt olen juossut neljä vuotta, sanoo matemaatikko Timo Toivari, joka on monelle tuomiokirkkoseurakuntalaiselle tuttu niin shakkikerhon vetäjänä kuin vespereistäkin, joissa hän käy avustamassa. Hänen kotonaan Turun keskustassa parikin pullistelevaa palkintokaappia kertoo vähemmän vaatimatonta tarinaa: neljässä vuodessa on tullut pokaali poikineen. Paras saavutus on vuoden 2011 Berliinin maratonilta, jossa Toivari juoksi pronssille omassa sarjassaan alle 55-vuotiaissa yli 3000 kisaajan joukosta. Aikaa 42 kilometriin kului kaksi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia. Vertailun vuoksi: Janne Holménin Suomen ennätys vuodelta 2008 on vain puoli tuntia parempi, maailmanennätys nelisenkymmentä minuuttia parempi. Hopealle Toivari on juossut Paavo Nurmi -kisassa sekä puoli- että kokomaratonilla. Puolimaratonin kakkossija tuli sitä paitsi lähes kylmiltään, heti kun mies oli keksinyt, että hei, tämähän on minun lajini. Kokeilin minä uintiakin, mutta juoksu oli se, joka tuntui omalta alusta saakka. Siitä tulee hyvä olo. Ylipäänsä juoksuharrastuksen myötä elämästä on tullut terveellisempää: sitä syö paremmin ja nukkuukin enemmän. Ja jos ajattelee, että harrastukseen menee paljon aikaa, niin sen sitten saa takaisin yleisenä vireystason nousuna. Avannosta se lähti Koko homma lähti liikkeelle oikeastaan avannosta. Toivari kävi avantouimassa ja törmäsi siellä kummalliseen lenkkiporukkaan nimeltä Kylmä Rinki, joka juoksee talvellakin ihan vain shortseissa ja usein vielä ilman paitaa. Esimerkiksi Liedon uudenvuodenyön juoksussa porukan voi joka vuosi bongata oli pakkaslukema mikä tahansa. Toivarikin lähti mukaan ja käteen jäi paitsi se juoksuharrastus myös idea pukeutumisesta. Pähkähullultahan se tuntui, mutta kun siitä selvisi hengissä, niin se sitten jäi. En minä nyt sentään ilman paitaa juokse, mutta shortseissa kyllä talvellakin. Jos on enemmän päällä, tulee kuuma, ainakin jos on kovempi treeni. Jonkin verran ihmisiä kieltämättä hymyilyttää tämä asustus. Etenkin lapset saattavat kommentoida, että nyt setä ruskettuu, kun aurinkoisena talvipäivänä juoksee. Eipä taida tammikuussa paljon ruskettua, mutta kunto kyllä noilla treenimäärillä nousee. Toivari treenaa pari kertaa päivässä, joskin usein harjoittelu on ihan kevyttä, vaikkapa puolen tunnin lenkki. Sitten on erikseen kovemmat harjoituskaudet. Myös kuntosali on tullut matemaatikolle tutuksi: Kuntosalin kynnys oli aluksi aika korkea, mutta salia kyllä tarvitaan, jos aikoo pärjätä. Pelkkä juoksu ei riitä. Keskivartalolihasten täytyy olla kunnossa, että pysyy ryhdissä. Myös jalkoja täytyy treenata. Viimeiset pari vuotta Toivari on myös saanut harjoitteluun ihan valmentajan vinkkejä: Varsinkin aluksi tein oikeastaan kaiken väärin. Nykyään harjoittelu on monipuolisempaa, kun aikaisemmin vain juoksin kovaa ja mahdollisimman pitkään. Lepo on tässä tärkeää ja täytyy muistaa, että treenikin voi olla lepoa. Juoksu kuin unta Edellisvuonna Toivari valittiin FMR:n (Finnish Marathon Runners) vuoden juoksijaksi. Se oli sellainen tunnustus, kun tällainen vanha pappa menestyy. Tein myös seuran maratonennätyksen edustusasun sain lahjaksi. Mutta eikö tuollaisella menestyksellä olisi kannattanut aloittaa vähän aikaisemmin, jotta olisi ehtinyt nähdä parhaat juoksijapäivänsä silloin, kun oli enemmän nuoruuden terässä? Aika monet ovat tuota sanoneet, mutta luulen, että tämä on paras näin. Juokseminen on hauskempaa, kun se ei ole ihan hirveän vakavaa. Tai no, vakavaa ja vakavaa. Toivari treenaa kyllä ihan tosissaan, mutta toisaalta vanhemmalla iällä ei tarvitse ottaa paineita menestyksestä, kun ammatti on toisaalla ja kolme lastakin jo saatu kunnialla aikuisiksi saakka. Toivari tutkii lukuteoriaa, joka on sitä kaikkein perinteisintä matematiikan alaa. Sitä, jolla Fermatkin teki uransa ja jätti jälkipolville pari haastavaa pähkinää purtavaksi. Mistä tuleekin mieleen: kun juoksu, etenkin pitkänmatkanjuoksu (satanen ei niinkään, toim. huom.), on melko monotonista puuhaa, niin tuleeko siinä pohdittua samalla vaikka sitä Fermat n ongelmaa? Ei. Juoksu on vähän niin kuin unessa olisi. Sen aikana voi ehkä tiedostamatta työstää mielessä pyöriviä asioita, mutta aktiivisesti ei tule ajateltua oikein mitään. Kuvaavaa on, että kun juoksen jonkin verran myös kuntosalin juoksumatolla, niin olin juossut siellä jo viikkoja ennen kuin edes huomasin, että siellähän on telkkari edessä. Kävely sen sijaan on sellaista, että voi pohtia asioita. Maraton pitää juosta viisaasti Miksi sitten juuri maraton? Miksei viisi kilometriä tai vaikka kymppi. Maratonhan on silkkaa kidutusta! Toivarin mielestä siinä se juttu saattaa ollakin: Maraton on aivan liian pitkä matka juostavaksi, joten siinä ehtii tulla sellainen väsymys ettei uskoisikaan. Jos siitä sitten selviää, niin tunne on hieno. Toisaalta se on kuitenkin myös matka, joka ei tunnu rasittavalta, jos on ymmärtänyt juosta järkevästi. Taannoin esimerkiksi kävi niin, että juoksu sujui hienosti ja päätin kokeilla, pääsisinkö vähän kovempaa. Ei olisi kannattanut. Jalat kramppasivat, eikä juoksusta tullut yhtään mitään. Ajasta tuli paljon huonompi kuin jos olisi malttanut vain juosta hiljempaa. Kun kisaa veteraanisarjoissa, siinä on vielä pari bonusta: ensinnäkin saa uusia tuttavuuksia. Ja toiseksi: Juuri kukaan ei kisaa muita vastaan. Juoksu otetaan vakavasti, mutta kilpailu on itseä vastaan, Toivari miettii. Ei silti, kyllä senkin kilpailun voi hävitä: Ensimmäisen kerran juoksin maratonin Tukholmassa. Se meni ihan pieleen. Kävelin viimeiset neljä kilometriä, kun jalat kramppasivat. Enkä uskonut vielä seuraavallakaan kerralla Helsingissä. Sen jälkeen alkoi sitten vähän järkevämpi harjoittelu. Tosin on virheitä tehty sen jälkeenkin. Kerran lähti kahdeksan kynttä varpaista, kun kengät olivat vähän huonot. Kokemuksesta on näissä asioissa kyllä apua, mutta kokemusta kertyy kovin hitaasti, kun ei juokse maratonia kuin pari kertaa vuodessa. Lapset saattavat kommentoida, että nyt setä ruskettuu, kun aurinkoisena talvipäivänä juoksen shortsit jalassa. Shakkia ja lenkkeilyä Monet juoksevat maratoneja enemmän tai vähemmän myös matkailun takia. Kisamatkojen varjolla pääsee näkemään maailmaa. Toivari ei: Minulle Berliinin maraton on se juttu. Siellä on kovempi taso kuin missään muualla, kovempi kuin MM-kisoissa. Juoksun aikana ei muutenkaan tule paljon maisemia katsottua. Mutta jos sen jälkeen pystyy kävelemään, niin sitten voi vähän tutustua kaupunkiin. Kun juoksultaan ehtii, Toivari on myös Tuomiokirkkoseurakunnan aktiivi. Hän on vetänyt parikymmentä vuotta shakkikerhoa. Se lähti oikeastaan siitä, kun omat lapset olivat pieniä, ja halusin, että seurakunta tulee tutuksi. Että lapset näkisivät, ettei kirkko ole vain häitä ja hautajaisia varten. Shakkikerho on perhetyön ylläpitämää toimintaa ja sinne ovat ihan kaikki tervetulleita. Aika paljon esimerkiksi on isovanhempia lastenlastensa kanssa. Me kokoonnumme Tuomiokirkossa, Domcaféssa. Yleensä pelataan shakkia, mutta toisinaan voi olla vaikka tietokilpailu, vähän aina sen mukaan, mikä on fiilis. Kun tieto Toivarin juoksuharrastuksesta levisi, joku seurakunnassa ehdotti, että hän ryhtyisi vetämään äijien lenkkiporukkaa. Sitä on kaavailtu ensi kevääksi, jos vain halukkaita löytyy. Vaan kukapa sitä Toivaria lähtisi haastamaan? Minä olen kyllä oppinut tässä juoksemaan ihan kuinka hitaasti tahansa. Niin ettei se ole mikään ongelma. Roope Lipasti