KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS"

Transkriptio

1 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27046 OULAISTEN KAUPUNKI PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Inventointialueen kartta ja aluekuvaus Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus Arvojen määrittely Luettelo arvokkaista kohteista Valtakunnallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ja kohteet Maakunnallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ja kohteet Esitys uusista maakunnallisesti arvokkaista kohteista Esitys paikallisesti arvokkaista aluekokonaisuuksista ja kohteista 7 5 Pyhäjokivarren asutus- ja kulttuurihistoriaa Asutushistoriaa Kulttuurihistoriaa Teitä ja siltoja Sahoja ja myllyjä Puutavarauitot Ravustus ja kalastus Maatalouden historiaa Kaupat Kohteiden esittely Joen eteläpuoli: Perälä Pokelanmäki Matkanivan keskikylä joen eteläpuolella: Lehtimäentie - Takalontie Matkanivan koulun alue Joen pohjoispuoli: Käkelä Leppäniva Sillanpää Matkanivan kylä joen pohjoispuolella Annonen: Matkanivantie Pietiläntie Salonsaaren eteläosa: Ministerintie ja Mäyräntie Mäyränperä Ohukaisenperä joen eteläpuolella Yhteenveto inventoinnista Suunnittelu ja korjaussuositukset Rakennusten ja kulttuurimiljöön suojelu Rakennusten korjaaminen ja ylläpito Uudisrakentaminen suojelukohteen yhteyteen tai arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Avustuksista Lähdeluettelo Kartat: Kulttuuriympäristö 1:

3 1 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Pyhäjoen vanhan rakennuskannan inventoinnista Oulaisten kaupungin alueella. Kulttuuriympäristöselvitys on osa Pyhäjoen rantaosayleiskaavan perusselvityksiä keskustan itäpuoliselle kaava-alueelle. Työ on tehty paikallisesti arvokkaiden kohteiden ja aluekokonaisuuksien inventoimiseksi kesän ja syksyn 2014 aikana. Maastokäynnit suoritettiin , , ja Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Oulaisten kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen on laatinut arkkitehti Elina Marjakangas. 2 Aineisto ja menetelmät Selvityksen lähtötiedoiksi koottiin aiemmin tehdyt inventoinnit ja kartoitettiin tilaajan toimittamien kiinteistörekisteri- ja rakennuslupatietojen avulla rakennukset ja pihapiirit, jotka on rakennettu ennen vuotta Vanhoja Maanmittauslaitoksen vanhoja peruskarttoja on ollut käytettävissä vuosilta 1955 ja Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet on koottu Museoviraston rekisteriin (RKY 2009), joka on saatavissa Museoviraston internet-sivulta. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on inventoitu maakuntakaavoituksen yhteydessä vuonna 1993 ja tiedot niistä saatu Ympäristöhallinnon OIVApaikkatietopalvelusta ja Pohjois-Pohjanmaan liiton käyttämästä Kioskipalvelusta. Uusi maakunnallisten kohteiden RKY inventointi on edennyt alustavaan esitykseen, jonka kohdetiedot ovat olleet saatavissa Kioskista. Alueen vanhoja rakennuksia on inventoitu myös laajasti Vanhat rakennukset Ylivieskan seutukunnassa projektin yhteydessä ja joitakin kohteita kaupungin toimesta. Kattavaa inventointia, joka käsittäisi myös paikallisesti arvokkaiden kohteiden arvotuksen, ei kuitenkaan ole aiemmin tehty. arvokkaan aluekokonaisuuden. Rakennusten lisäksi huomioidaan vanhat pellot ja tielinjaukset, puukujat, sillat, lossit, myllyt yms. mahdolliset rakenteet. Selvitys sisältää myös lyhyen kuvauksen alueen asutus- ja kulttuurihistoriasta. Kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut rakennuskohteet tarkistettiin silmämääräisesti yleispiirteisellä tasolla maastokäyntien yhteydessä ja kohteet valokuvattiin. Joitakin paikalla olleita asukkaita haastateltiin rakennusten vaiheista. Kulttuuriympäristö-kartalle on esitetty ja numeroitu kaikki inventoinnissa tarkistetut kohteet (noin 130 kpl). Tähän raporttiin on koottu tarkemmat kuvaukset vain niistä kohteista, joilla katsotaan olevan kulttuurihistoriallista arvoa (noin 35 kpl). Raportin liitteenä on DVD, jonne on tallennettu tämän raportin lisäksi kaikista kohteista otetut kaikki valokuvat. Myös valokuvat on numeroitu kohdenumeron mukaan. Kohteiden lopullinen arvotus ja päätökset kaavassa suojeltaviksi esitettävistä rakennuksista tehdään yhdessä museoviranomaisen kanssa (Pohjois-Pohjanmaan museo). Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden arvotuksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Perinteinen jaotus on ollut kohteen valtakunnallinen, maakunnallinen tai paikallinen arvokkuus. Alustavasta arvottamisesta keskusteltiin tilaajan ja museoviranomaisen kanssa työpalaverissa Yleiskaavoitusta palvelevassa selvityksessä painopiste on pihapiirien ja aluekokonaisuuksien tarkastelussa mutta myös yksittäiset rakennukset huomioidaan, sillä ne voivat muodostaa yhdessä muiden kohteiden kanssa 3

4 3 Inventointialueen kartta ja aluekuvaus Selvitysalue rajautuu alustavan yleiskaava-alueen mukaan. Selvitysalueen pinta-ala on noin 2100 hehtaaria ja se sijaitsee Oulaisten keskutan itäpuolella Pyhäjokivarressa. selvitysalue käsittää Matkanivan kyläalueen, Salonsaaren sekä muita jokivarren alueita Pokelanmäen, Annosen ja Mäyränperän välillä. Alueen kulttuuriympäristöä leimaa vahva maatalous, jolla on alueella pitkä perinne. Maatilojen määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja tilakoot kasvaneet. Alueella on kuitenkin edelleen toimivia tilakeskuksia miltei 40 kpl. Maatalojen pihapiirit ovat suuria ja ne ovat syntyneet ja rakentuneet pitkän, vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kehityksen tuloksena elinkeinon ja asumisen tarpeiden ehdolla. Pihapiireissä on eri aikakausien rakennuksia, mikä tekee rakennuskannasta melko kirjavaa. Kookkaimmat maatilojen talousrakennukset on usein rakennettu ja 1970-lukujen aikana. Samassa pihapiirissä saattaa olla mittasuhteiltaan hyvin erikokoisia rakennuksia eri aikakausilta ja pihapiirit ovat suuria ja avoimia. Moni vanha toimintansa lopettanut pientila pihapiireineen on nykyisin joko asuin- tai kesäasuntokäytössä ja pellot on vuokrattu ulkopuolisille viljelijöille. Vanhasta viljelyskulttuurista kertovia aittoja ja latoja on yhä siellä täällä rikastuttamassa avaraa peltomaisemaa tai reunustamassa pihapiirejä, vaikka nämä käyttöarvonsa menettäneet rakennukset ovatkin hiljalleen häviämässä kulttuurimaisemasta. Matkanivan alueella Haapavedentien varressa on vuonna 1958 rakennettu, edelleen koulukäytössä oleva Matkanivan koulu eli ns. Lehtimäen koulu. Vanhastaan Matkanivan koulu on sijainnut joen pohjoispuolella ja tämä koulukäytöstä poistunut, maakunnallisesti arvokas vanha kiinteistö on nykyisin asuinkäytössä. Joen pohjoispuolisella Matkanivan vanhalla kyläalueella on mm luvulla rakennettu Matkanivan rukoushuone ja luvun alkupuolella rakennettu Matkanivan nuorisoseurantalo, jotka ovat edelleen käytössä. Matkanivan 1990-luvulla kyläläisten talkoovoimin rakentama, kyläyhdistyksen omistama kylätalo edustaa uudempaa rakennuskantaa. Mäyränperällä Mäyräntien varressa on vanha vuonna 1926, rakennettu Mäyrän koulu, joka on lakkautettu vuonna Tämä vanha koulukiinteistö rakennuksineen on nykyään yksityisessä käytössä. Alueella ei ole selkeästi rajattavia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia. Sen sijaan alueella on hienoja vanhoja raitteja ja tienvarsia, jotka nostettiin esille selvityskartalla. Alueella havaittiin myös paljon pieniä torppia. Näistä jotkut olisi hyvä säästää esimerkkinä paikallisesta kulttuurihistoriasta. Jälleenrakennuskauden kohteista arvokkaina nähtiin lähinnä erityisen hienot ja alkuperäisinä säilyneet rakennuskokonaisuudet. Tieyhteys Oulaisista Haapaveden suuntaan on kulkenut vanhastaan joen pohjoispuolella nykyistä Matkanivantietä mukaillen. Joen eteläpuoli oli pitkään harvempaan asuttua hiljaisempaa maaseutua ilman kunnollista tieyhteyttä. Nykyinen eteläpuolen pääliikenneväylä Haapavedentie valmistui vasta ja 60-lukujen taitteessa. Joen ylittäneet lukuisat kevytrakenteiset renkkusillat ovat jääneet historiaan. Vuoden 1978 Matkanivan peruskartassa näkyy vielä viimeiset kolme purettavaksi määrättyä siltayhteyttä. Maastokarttaote ja selvitysalueen likimääräinen rajaus 4

5 Ote vuoden 1955 peruskartasta, Maanmittauslaitos Vanha, sittemmin purettu 5 siltayhteys

6 4 Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus Kohteiden arvottamisperusteissa on käytetty samoja kriteereitä kuin Pohjois-pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luetteloinnissa. 4.1 Arvojen määrittely Rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti merkittävä kohde saattaa edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai tyylivaikutteita, jollakin tavalla mielenkiintoista, harvinaista tai tyypillistä rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyppiä, tai tietylle ajalle tai sosiaaliryhmälle tyypillistä rakentamisen tapaa. Maisemallisesti merkittävässä kohteessa ympäristöarvot ovat tärkeitä. Kohde saattaa olla osa arvokasta ympäristökokonaisuutta, näkyä ympäristöönsä hyvin tai muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Yksittäinen rakennus voi olla maisemallinen kiintopiste tai kohteella voi olla merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti kerroksellista kokonaisuutta. jäänteitä sellaisista jo kadonneista kulttuuripiirteistä, joihin liittyviä ensiluokkaisia kohteita ei ole jäljellä, tai kuvata valtakunnallisesti toissijaisia mutta maakunnallisesti tärkeitä kulttuuripiirteitä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin nähden nämä voivat olla toiminnan laajuudeltaan pienempiä, rakenteiltaan tai toiminnoiltaan muuttuneita tai tyylihistoriallisesti epäyhtenäisempiä. Paikallisesti arvokas (PK): Kohde on rakentamisajalleen ja/tai seudulleen tyypillinen, jonka alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa. Historiallisesti merkittäviksi luokiteltuihin kohteisiin liittyy tapahtuma- tai henkilöhistoriaa tai ne voivat edustaa tiettyä asutushistoriaa tai yhteiskunnan kehityksen vaihetta. Kohde voi liittyä esim. koululaitoksen, yhdistyksen, ja seurojen historiaan, teollisuus- tai taloushistoriaan, elinkeinoihin, uskonnonharjoittamiseen, tapoihin tai henkilöhistoriaan. Kohteet on arvotettu myös hierarkkisesti valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin. Luokittelussa käytettiin seuraavia kriteereitä: Valtakunnallisesti arvokas (VK): Maakunnan parhaiten säilyneet tyyppikohteet, valtakunnallisiin elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri-, uskonto-, liikenne- ja sotahistoriallisiin kehityskulkuihin liittyvät, hyvin säilyneet ja huomattavat kohteet, jotka on huomioitu valtakunnallisissa rakennusperinnön luetteloissa. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeiltään monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Maakunnallisesti arvokas (MK): Maakunnalliset kohteet kuvaavat yleis- ja tyylihistoriallisia kehityskulkuja maakunnan mittakaavassa. Ne voivat olla Takalo MK 6

7 4.2 Luettelo arvokkaista kohteista Valtakunnallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ja kohteet Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia tai kohteita Maakunnallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ja kohteet Selvitysalueella ei ole maakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia. Selvitysalueen maakunnallisesti arvokkaat kohteet (4 kpl): 41. Takalo (RKY 1993) 42. Tirilä (RKY 1993) 43. Matkanivan vanha koulu (RKY 1993) 44. Käkelä (RKY 1993) Esitys uusista maakunnallisesti arvokkaista kohteista Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatimassa uutta maakunnallista RKY inventointia ja esittänyt alustavasti seuraavia kohteita lisättäväksi maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden joukkoon (3 kpl): 21.Matkanivan uusi koulu (Lehtimäen koulu) 40. Rautiola 115. Mäyrän koulu Tämän inventoinnin esitys: edellä mainituista ainoastaan Rautiolalla on selkeästi maakunnallista arvoa. Matkanivan uuden koulun suojeluarvo on kyseenalainen, koska kohteen arvo liittyy lähinnä sen käyttöön ja käyttöhistoriaan, ja kohteen rakennuksiin on tehty lukuisia muutoksia. Muista nyt inventoiduista kohteista Matkanivan rukoushuone ja nuorisoseurantalo nähdään kaikkein arvokkaimpina ja niillä voisi olla jopa maakunnallista arvoa Esitys paikallisesti arvokkaista aluekokonaisuuksista ja kohteista Selvitysalueella ei ole selkeästi rajattavia, paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia. Paikallisesti arvokkaat kohteet (30 kpl): 1. Pienelä 4. Koivulehto 5. Kotila 8. Keskitalo 16. Alakartano 20. Jokela 22. Pajukangas 33. Puistola 35. Hautala 45. Kauppila 47. Rantatalo 50. Knuutila Knuutila Matkanivan rukoushuone ( / maakunnallisesti arvokas?) 59. Lepistö 60. Honkala 63. Matkanivan nuorisoseurantalo ( / maakunnallisesti arvokas?) 70. Paja 73. Koistinen 74. Harju 76. Mattila 84. Hantela 86. Remula 91. Herranen 96a. Jaakola 112. Salokangas 116. Laaksoranta 121. Hakala 122. Myllykoski 123. Koivula

8 5 Pyhäjokivarren asutus- ja kulttuurihistoriaa 5.1 Asutushistoriaa Pyhäjokilaakson keskiosat ovat entistä merenpohjaa, joka alkoi paljastua veden alta noin 6000 vuotta sitten. Alueella on ollut asukkaita jo esihistoriallisena aikana. Keskiajan loppukausi oli Pyhäjokilaakson alaosissa huomattavan vilkasta asutuskautta, mutta alue Oulaisista ylöspäin oli nähtävästi vielä vailla kokonaan vakituista asutusta. Pysyvästi alue asutettiin 1500-luvulla. Vuonna 1548 nykyisen Oulaisten alueen neljästä talosta yksi sijaitsi Matkanivalla. Jokirantojen hedelmällinen savimaa on johtanut siihen, että asutus on levinnyt pitkin joen rantoja. Ainoastaan muutamat kyläkulmat ja perät sijaitsevat kauempana joen pääuomasta tai sivuhaaroista. Hallat, tulvat ja tulipalot ovat aiheuttaneet suurimmat vahingot aluetta viljelleille asukkaille ja asutukselle. Vuonna 1548 Matkanivassa oli vain yksi talo, Äijälä, joka sijaitsi Matkaojan suulla. Tirisen talo perustettiin vuonna 1577 ja Matkaniva eli Mäyrän talo perustettiin vuonna Vuonna 1635 syntyi kolme uutta taloa: Erkkilä, Karkia ja Koistinen. Lehtolan talo on perustettu vuonna 1641 ja Pirneskosken talo Näin Matkanivassa oli vuonna 1650 yhdeksän taloa eli savua. Seuraavan vuosisadan aikana Matkanivan taloluku kasvoi neljällä, kun Pyyn, Vongan, Hurnastin ja Herrasen talot perustettiin. Vanhoja taloja ei halottu yhtään, mutta asutus laajeni uudistilojen myötä. Vongan talo oli pitkään autiona ja se yhdistettiin lopulta Lehtolan tilaan. Matkaniva on tiettävästi vanhin kylännimi koko Oulaisten alueella. Vuosien välillä Matkanivan taloluku lähes viisinkertaistui. Kauden lopussa taloja oli kylässä jo 58 kappaletta. Asutuksen voimistuminen ja siihen liittyvä kyläkuvan muuttuminen tapahtui etupäässä vanhojen talojen jakautumisen myötä, mutta myös uudistiloja perustettiin. Tirinen oli ajanjakson lopulla peräti seitsemänä, Erkkilä viitenä ja Äijälä neljänä osatalona. Kaikkiaan kylään syntyi halkomalla 26 uutta taloa ja uudistiloja perustettiin 20. Vuoden 1860 taloluettelo on esitetty seuraavalla sivulla luvulla paikkakunnan ainoa maantie kulki joen pohjoispuolella merenrannikolta Pyhäjärvelle. Oulaistenkosken sillan rakentamisen vuonna 1892 ja rautatien tulon myötä hiljaisesta maalaiskylästä kehittyi nopeasti Pyhäjokialueen liikenteen ja kaupankäynnin keskus. Nauhamainen kylärakenne Oulaisten keskustassa alkoi levitä, ja aseman seutu sekä joen eteläpuoliset alueet alkoivat kehittyä. Ote vanhasta Oulaisten pitäjän kartasta (lähde: Oulaisten historia) 8

9 Taloluettelo vuodelta 1860 (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) 9

10 5.2 Kulttuurihistoriaa 166 kilometriä pitkä Pyhäjoki saa alkunsa Pyhäjärvestä, joka on 130 metriä Pohjanlahtea korkeammalla. Pyhäjoen lukuisiin koskiin ovat asukkaat aikojen saatossa rakentaneet vesimyllyjä ja kotitarvesahoja. Pyhäjoki oli ennen myös tärkeä kulkureitti Savosta Pohjanmaalle. Vesistöjen ylitys oli aina ollut oma pulmansa. Aiemmin ylityskeinona oli yleisesti venekyyti. Sittemmin ryhdyttiin rakentamaan kevytrakenteisia renkku- eli pukkisiltoja, jotka oli aina jäidenlähdön ja kevättulvan ajaksi purettava pois ja tulvan mentyä jälleen rakennettava uudestaan Teitä ja siltoja (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Matkanivan kautta kulkeva maantie on rakennettu jo 1790-luvulla. Pyhäjoen pohjoispuolinen maantie oli pitkään ainoa Matkanivassa, ja sen linjaus on säilynyt nykypäivään saakka pääosin alkuperäisenä. Pahimmat mutkat Käkelän ja Tukalan metsätaipaleiden kohdalla on oikaistu 1970-luvun perusteellisten kunnostusten yhteydessä, joiden jälkeen tie myös kestopäällystettiin luvun taitteessa alkoi ns. luomateiden rakentaminen. Luomatie syntyi siten, että tiepohja tasattiin ja tien toiselle puolelle kaivettiin oja, josta saatu maa-aines levitettiin tien pinnaksi luvulla rakennettu Perikankaantie on Matkanivan toiseksi vanhin maantie. Nykyisen Mäyräntien kohdalla oleva maantie Annosesta Mäyränperälle ja edelleen Haapaveden Ollilanperälle rakennettiin 1930-luvun alussa. Oulaisten ja Haapavedentien välisen eteläpuolen maantien rakentaminen käynnistyi vuonna 1955 ja tie valmistui vasta ja 60-lukujen taitteessa ja 80-luvuilla rakennettiin alueelle runsaasti maataloutta palvelevia yksityisteitä, jolloin valtio ja kaupunki tukivat avustuksin useita tarpeelliseksi todettuja yksityistiehankkeita. Tirilän ja Haaran sillat, joiden purkamisen jälkeen renkkusillat ovat jääneet historiaan. Matkanivan alueella on Pyhäjoen ylitys tapahtunut parhaimmillaan jopa yhtätoista renkkusiltaa pitkin. Ne olivat alajuoksulta lähtien Pokelan, Rautiolan, Tirilän, Haaran, Siltalan, Pietilän, Hyytisen, Hautalan, Annosen, Mäyrän ja Lepistön sillat. Kylän renkkusillat saivat vähitellen tehdä tilaa kiinteille silloille. Nykyisistä Pyhäjoen ylittävistä silloista ainoastaan Siltalan, Annosen ja Mäyrän pysyvät sillat on rakennettu vanhojen renkkusiltojen paikoille. Ensimmäisen pysyvän sillan sai Annonen jo 1920-luvulla. Se oli puurakenteinen. Nykyaikainen teräskaitein ja niskoin varustettu silta rakennettiin 1980-luvulle tultaessa. Mäyränperän pysyvä silta rakennettiin vuoden 1938 tienoilla ja nykyinen silta vuonna Renkkusillat olivat kevytrakenteisia puusiltoja, jotka purettiin aina ennen jäiden lähtöä ja rakennettiin uudelleen jäiden ja kevättulvan mentyä. Rannalla kirvesmiehet tekivät renkunjalat katkottujen tilalle ja asettivat jalkojen alapäihin levikepuut, jotta jalat eivät painuisi pohjaliejuun. Niin oli renkku valmis kannettavaksi lautta- tai venemiehille, jotka kuljettivat ja asensivat sen omalle paikalleen. Renkkuun naulattiin sivuilta viistoon asetetut pönkäpuut, jotta renkku ei painon alla menisi linkkuun. Kun renkku oli pystyssä, kannettiin sen päälle kannikeniskat ja niiden päälle ryhdyttiin latomaan lavapuita. Näin jatkettiin renkunväli kerrallaan. Siltalavan reunoille naulattiin lopuksi painopuut, jotka pitivät sillankannen koossa. Rautiolan suvanto ja renkkusilta. Kuva Lauri Lehtikangas (Luomateitä ja renkkusiltoja, s.18) Matkanivan keskikylällä elettiin renkkusiltojen aikaa 1970-luvun puoliväliin. Silloin tietöiden yhteydessä rakennettiin nykyinen Siltatien luja silta kylän keskeisimmälle paikalle. Se korvasi tuohon asti käytössä olleet Rautiolan, 10

11 5.2.2 Sahoja ja myllyjä (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Vuonna 1840 Matkanivan alueella oli yhdeksän pientä vesimyllyä, joista viisi sijaitsi Matkanivankosken, kaksi Honkakosken sekä yksi Jylhänkosken ja Pukinnevankosken partaalla. Myllyjen määrä väheni vuosisadan loppua kohti laitosten rappeutumisen, tulvavahinkojen sekä myllyjen koon ja tehon kasvun myötä. Vanhojen vesimyllyjen ja sahalaitosten rakenteita ei ole enää nykypäivänä jäljellä, mutta vanhoissa peruskartoissa näkyneet vanhat myllyjen paikat on merkitty selvityskartalle. Matkanivan Jylhänkoski oli perinteinen myllynpaikka. Annonen- nimisen myllynomistajan mukaan koko Jylhänkosken ympärillä olevaa seutua alettiin nimittää Annoseksi. Jylhänkosken myllyn yhteyteen perustettiin saha 1890-luvun alussa. Laitos tuhoutui ensimmäisen kerran tulipalossa vuonna Uusi sahamylly rakennettiin paikalle vuosina Laitoksella ehti olla useita omistajia, kunnes Matkanivan mylly- ja sahaosuuskunta perustettiin vuonna Annosen sahamylly oli koko toimintansa ajan merkittävä työnantaja ja kiistatta Matkanivan ja lähiseudun huomattavin teollisuuslaitos. Laitoksessa oli 20-luvulla jopa 50 työntekijää. Matkanivan kylä sähköistettiin Annosen sahalta Niemen taloa myöten. Saha paloi vuonna 1946, jonka jälkeen rakennettiin uusi suuri sahamyllyrakennus. Sahamyllyn toiminta loppui ja laitos autioitui ja 60-lukujen taitteessa. Sahamylly purettiin 1970-luvun puolivälissä. Matkanivassa on toiminut 1950-luvulta muutaman vuosikymmenen ajan myös Lahtisten tiilitehdas, jossa harjoitettiin tiilien teollista tuotantoa omalta maalta löytyneestä tasalaatuisesta savesta. Annosen sahamylly 1970-luvun alkupuolella, joitakin vuosia ennen laitoksen purkamista. Kuva Heino Tukala (Luomateitä ja renkkusiltoja, s. 16) Puutavarauitot (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Pyhäjoki oli aikanaan merkittävä uittoväylä. Vilkkaimpaan aikaan kesällä 1934 uitettiin joessa yli tukkia. Tuolloin uitto oli hyvin merkittävä ansiopaikka seudun asukkaille. Pyhäjoen Uittoyhdistyksen työntekijämäärä liikkui useissa sadoissa. Sotien välisenä aikana uittajina olivat seutukunnan omien sahalaitosten ohella Metsähallitus ja suuret puunjalostusyhtiöt. Purouitto käynnissä lähellä Pirnesojan suuta. Taustalla Virtasen kaksikerroksinen talo, jossa aikoinaan toimi kylän ensimmäinen kauppa, postipysäkki sekä leipomo. Kuva Marjatta Ylikivelä. (Luomateitä ja renkkusiltoja, s.20) Ravustus ja kalastus (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Pyhäjoki oli erityisesti 1950-luvulla antoisa rapujoki. Rautatien rakentajien Oulaistenkoskeen vuonna 1885 istuttamat ravut olivat 1920-luvulle tultaessa levinneet ylävirtaan aina Matkanivaan saakka. Matkanivassa ravunpyynti oli mainio ansionlähde, jota myös lapset harjoittivat. Pyhäjoen rapukantaa kohtasi täydellinen kato vuonna 1960, mutta vuodesta 1975 rapukanta elpyi vähitellen, kunnes vuonna 1978 rapuja kohtasi uusi tuho. Rapukantaa on elvytetty ja pidetty yllä vuosittaisilla istutuksilla vuodesta Kalastus on ollut Matkanivassa harrastusluontoista. Pyhäjoki on ollut aika vähäkalainen joki, sillä puutavarauitot estivät osaltaan kalojen keväisen kudun onnistumisen. Matkanivan kalastuskunta on vuodesta 1984 pyrkinyt parantamaan istutuksin joen kalakantaa. Jokeen on istutettu merilohia, meritaimenta ja pienempiä määriä harjusta.

12 5.2.5 Maatalouden historiaa (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Kaskiviljely oli täydessä voimissaan 1600-luvulla. Alueella viljeltiin yleisesti ohraa, ruista. Tärkeä asema oli myös nauriilla, joka väistyi hitaasti perunan tieltä 1700-luvun lopulta alkaen. Heinä korjattiin luonnonniityiltä. Ensimmäinen kylvöheinän viljelijä Matkanivassa oli Jaakko Tirilä 1880-luvulla. Tämän jälkeen heinän viljely yleistyi. Koko Oulaisten pitäjän suurin lypsykarja oli vuonna 1880 matkanivalaisella Matti Karkialla. Tuohon aikaan Matkanivassa oli myös paljon hevosia ja jonkin verran lampaita. Matkanivan talolliset perustivat vuonna 1894 Tirilän meijeriyhtiön, joka toimi vuokratiloissa Tirilän talossa. Osakkaana oli 21 maanviljelijää tai torpparia. Vuosisadan vaihteessa alkoivat isommat talolliset hankkia separaattoreita koteihinsa. Viimein koko yhtiömeijeri hajosi. Oulun osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1918, johon myös Matkanivalaisia liittyi osakkaiksi. Vuosisadan vaihteen tienoilla ryhdyttiin yhä enemmän raivaamaan suoviljelyksiä ja kauran viljely lisääntyi nopeasti. Myös maatalouden koneellistuminen sai vauhtia. Vuonna 1916 perustettiin Matkanivan ensimmäinen puimakoneosuuskunta. Mäyränperällä oli jo 1930-luvun lopulla useamman henkilön yhteisesti omistama traktori. Jorma Kosola osti Matkanivan ensimmäisen traktorin vuonna Ensimmäiset leikkuupuimurit hankittiin vuonna 1961 Takaloon ja Rautiolaan. Tirilään hankittiin muutama vuosi myöhemmin osakkaiden yhteiseen omistukseen isompi Sampo-merkkinen puimuri. Alueen ensimmäiset viljankuivaamot rakennettiin vuonna 1961 Rautiolaan, Lehtimäelle, Häkkilälle ja Tirilään. Pietilänmäelle rakennettiin vuonna 1965 iso noin kymmenen osakkaan omistama kuivaamo, jonne tuotiin viljaa kuivattavaksi naapurikylistäkin luvun lopulla tehtiin monia mittavia kuivaus- ja perkaushankkeita maanviljelyn toimintaedellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi Matkaojan ja sen sivuhaara Viilto-oja perattiin 20 km matkalta. Paikkakunnan ensimmäinen salaojasuunnitelma tehtiin Isomaan tilalle vuonna Salaojituksen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta 1960-luvulla ja 1970-luvulla seudun salaojitus pääsi varsinaisesti vauhtiin, kun Kalle Rautiola hankki salaojakoneen. Peltojen salaojitus lisäsi merkittävästi viljelypinta-alaa. Alueella on viljelty myös erikoisempia lajeja, mistä Ruokokosken vuonna 1920 Kalliokankaan talossa aloittamat sipuliviljelmät on hyvä esimerkki. Myöhemmin sipulinviljelyinnostus levisi erityisesti Mäyränperälle ja Antikanperälle. Sokerijuurikkaan viljelyssä oli edelläkävijänä 1950-luvulla Simo Lahtinen. Alueella on ollut myös turkistarhoja. Matkaojan sillan tienoilla toimi minkkitarha vuodesta 1963 lähtien noin vuosikymmenen ajan. Samaan aikaan myös Annosella ja Ohukaisenperällä on ollut pienemmät minkkitarhat. Viimeisin alueen turkistarha oli Matti Kortesojan omistama kettutarha, joka lopetettiin 2000-luvun alussa. Vuonna 1912 perustettu Matkanivan maamiesseura on aktiivisesti myötävaikuttanut alueen maatalouden kehitykseen. Maamiesseura järjesti paljon erilaisia kilpailuja, kursseja ja koetoimintaa maanviljelyyn, karjatalouteen ja metsänhoitoon liittyen. Maamiesseuran rinnalle perustettiin vuonna 1934 maa- ja kotitalousnaisten osasto. Maamiesseuran toimii alueella yhä tänä päivänä. Seura mm. vuokraa koneita ja omistaa yhteisen viljankuivaamon. Aarne Ahlholm rakensi ensimmäisen varsinaisen rehutornin vuonna Jo 1970-luvulla lähes jokaisessa alueen karjataloudessa lypsykarjan ruokinta perustui AIV-rehuun. Karjanjalostustyön ja valkuaispitoisen tuorerehun käytön ansioista lehmien keskituotokset ovat likipitäen kaksinkertaistuneet siitä, mitä ne olivat 1950-luvulla. 12

13 5.2.6 Kaupat (lähde: Luomateitä ja renkkusiltoja) Alueen ensimmäinen kauppa sijaitsi ja 1900-lukujen vaihteessa Pirnesojan sillan pielessä sijainneessa Soinin talossa. Kaupan lisäksi talossa oli postipysäkki ja leipomo. Soinin kuoltua kaupanteko kiinteistössä jatkui uuden omistajan toimesta, joka myi kuitenkin pian kauppavarantonsa Annosiin kaupan perustaneille Isokankaan veljeksille. Matkanivalla Lepistön talossa on toiminut vuonna 1911 perustettu Lepistön kauppa, jonka paikalla sijaitsi myöhemmin osuuskaupan myymälä ja Leenan Puoti. Oulaisten osuuskauppa perustettiin vuonna 1916 ja sen toiminta jatkui Lepistön talossa aina 1990-luvun loppuun. Tämän jälkeen Leenan Puoti aloitti talossa kyläläisten toiveesta. Leenan Puoti lopetti toimintansa loppuvuodesta 1997, viimeisenä kaikista Oulaisten kyläkaupoista. Lepistön talo nykyasussa (kohde 59) Matkanivalla on vuosikymmenien kuluessa toiminut myös useita yksityiskauppiaita. Nykyisen rukoushuoneen paikalla on ollut yksityiskauppa, joka tulipalossa vuonna Sota-ajan jälkeen Pekka Korhonen rakensi liiketalon Mattilasta ostetulle tontille. Kaupanteko tällä paikalla alkoi vuonna Myöhemmin paikalla toimi Saara Viion pitämä sekatavarakauppa, ja Lumiahojen pitämä yksityiskauppa. Pihalla oli myös kioski. Kaupanpito talossa jatkui yksityiskauppiaiden toimesta aina 1970-luvun loppuun saakka, minkä jälkeen Matkanivan ainoaksi kaupaksi jäi Oulaisten Osuuskaupan myymälä. Kauppatoiminnan jälkeen liiketalossa toimi myös Matkisbaari. Myöhemmin baarinpito loppui ja talo oli muutaman vuoden autiona, kunnes se ostettiin asunnoksi. 13 Vas. Pekka korhosen ja Rauha Viion jälkeen tulivat Matkanivaan yksityiskauppiaiksi Hilja ja Pentti Lumiaho vuonna Sunnuntaisin riitti asiakkaita kioskilla. Kuva Pentti Lumiaho (Luomateitä ja renkkusiltoja, s. 53) Oik. sama mineriittivuorauksen saanut kaupparakennus nykyään (kohde 56) Annosen kylällä on parhaimpina aikoina ollut kolme kauppaliikettä, postiasema sekä kahvila. Salonpään kauppa toimi Nurkkalan talossa luvulla. Osuuskaupan myymälä avattiin Annoseen Rantalan taloon vuonna Kauppatalon lähelle rakennettiin vuonna 1938 varastorakennus. Kulmalassa, harjatehtaan talossa on puolestaan pidetty kahvilaa ja sekatavarakauppaa 1930-luvulla. Kahvilassa riitti hyvin asiakkaita Annosen sahamyllyn ansiosta. Vuonna 1946 osuuskaupan myymälä siirtyi Aunolan taloon. Aunolassa kauppa toimi toistakymmentä vuotta lakkauttamiseensa asti. Annonen jäi lopulta vaille myymälää vuonna Myymälätalo purettiin pois vuonna Rantala puolestaan tuhoutui tulipalossa vuonna Myös Mäyränperällä on ollut pieniä kotimyymälöitä. Kauppaa on pidetty mm. Törmin, Tuomikosken ja Mäyrän taloissa. Pitempiaikaiseksi kauppapaikaksi muodostui Lenni Pahkasalon talo, jossa Oulaisten osuuskauppa avasi myymälän vuonna luvun alussa osuuskauppa rakennutti myymälälle uudet tilat. Osuuskauppa fuusioitui Osuuskauppa Lokkiin, joka lopetti toimintansa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Tämän jälkeen kylällä on toiminut jonkin aikaa Erkkilöiden perustama Mäyrän Kyläpuoti.

14 6 Kohteiden esittely 6.1 Joen eteläpuoli: Perälä Pokelanmäki Joen eteläpuoli on ennen Haapavedentien valmistumista ollut se harvaan asuttu ja hiljaisempi puoli jokea, jossa on harjoitettu perinteistä maataloutta. Pokelanmäki on vanhaa perinteistä kumpareastusta ja se on edelleen harvinaisen vahva maatalouskeskittymä. Vanhaa raittimaista tielinjausta ei ole enää jäljellä, vaan tiiviisti rakentuneen mäen halkaisee vilkas suoralinjainen maantie. Tietä reunustavat lukuisat suurikokoiset, eri-ikäiset talousrakennukset, jossa on seassa siellä täällä myös vanhaa rakennuskantaa. Pokelanmäen päälle keskittynyt asutus erottuu maisemassa kauas ja on viljelysten saartama. Muut vanhat rakenuspaikat sijaitsevat hajallaan siellä täällä pitkien peltoteiden päässä jokirannassa. Rakentamista on edelleen Pokelanmäkeä lukuun ottamatta varsin vähän ja valtaosa alueista on viljelyskäytössä. 1. Pienelä PK Rakentamisajankohta:1958 Kuvaus ja säilyneisyys: Hyvin alkuperäiset tyylipiirteet säilyttänyt rakennuskokonaisuus, johon kuuluvat harmaahirsiset vapaa-ajan asunto, turvekattoinen rantasauna ja pienempi tiilikattoinen pihatupa. Saunan takana on myös lato ja pihassa pieni maakellari. Rakennukset ovat luultavasti kaikki peräisin samalta aikakaudelta. Päärakennuksessa ulkoneva pieni kuisti, joka on saatettu tehdä jälkikäteen. Ikkunat, ovet ja rakennusten muotokieli ovat pääosin alkuperäiset. Päärakennukseen on uusittu peltikatto. Vain saunassa ja pikkutuvassa on ulkonevat hirsinurkat. Päärakennuksen hirsiseinät on salvottu näyttävin lukkonurkka-liitoksin. Nykyinen käyttö: loma-asuntona, mikä on todennäköisesti myös alkuperäinen käyttötarkoitus. Arvokkaat kohteet: päärakennuksen, saunan ja pihatuvan muodostama yhtenäinen kokonaisuus Pokelanmäki 14 Pienelä

15 Pienelän päärakennus ja pihatupa Pienelän turvekattoinen sauna ja vaja 4. Koivulehto , Rauhanrannantie PK Rakentamisajankohta: 1949 Kuvaus ja säilyneisyys: Paikka ollut rintamamies-/ pika-asutustila. Aiempi tilan nimi oli Suviranta. Jälleenrakennuskauden tyylipiirteet ja rakennuksen alkuperäinen muotokieli ovat säilyneet. Talossa puurunko ja lautaverhous. Pihapiiriä rajaa pitkä vanha navettarakennus samalta aikakaudelta. Pienimuotoista viljely- ja karjataloutta harjoitettu 1970, luvulle, jolloin talo jäi pois vakituisesta asuinkäytöstä. Pihapiirissä ei ole muita rakennuksia. Rakennuksiin on vaihdettu peltikatot. Nykyinen käyttö: kesänviettopaikka Arvokkaat kohteet: talon ja piharakennuksen muodostama alkuperäinen rakennuskokonaisuus Kotiseutumme s. 571 Koivulehto 15

16 5. Kotila , Haapavedentie 435 PK Rakentamisajankohta: 1957 Kuvaus ja säilyneisyys: Kohde sijaitsee Pokelanmäellä osana tienvarren kulttuurimaisemaa. Pihapiiri on eheä hyvin rakennusten rajaama vanha neliöpiha aivan Pokelantien varressa. Kohteeseen kuuluu päärakennus ja L-kirjaimen muotoinen vanha navetta. Taloon on tehty muutoksia, mm. lisälämmöneristys vuonna Talossa on puurunko ja lautaverhous. Tilalla on pidetty sekä lypsy- että lihakarjaa. Toiminta tilalla on lakkautettu vuonna Nykyinen käyttö: asuttu Arvokkaat kohteet: eheä hyvin rajautuva pihapiiri rakennuksineen. Kohteella on arvoa etenkin osana tienvarren kulttuurimaisemaa. Kotiseutumme, s.? Kotila Muut inventoidut kohteet alueella: 2. Kotipelto (Välipelto ) 6. Pokela Laasanen

17 6.2 Matkanivan keskikylä joen eteläpuolella: Lehtimäentie - Takalontie Matkanivan koulun alue Alueella on perinteistä rinne- ja raittiasutusta, joka on asettunut kulttuurimaisemassa hienosti maaston pinnanmuotojen mukaillen. Takalontie on Haaranmäen ja Korkiakankaan rinteiden alaosaan sijoittuva vanha erityisen hieno raittimainen tieyhteys, jonka varteen sijoittuu alueen arvokkaimpiin kulttuurikohteisiin lukeutuva Takalon pihapiiri. Myös Lehtimäentien varsi on hieno raittimainen vanha yhteys, joka on edelleen johtanut rantaan perinteiselle joenylitys- ja siltapaikalle. Lehtimäki erottuu erityisen hienosti kulttuurimaisemassa rakennettuna puustoisena saarekkeena viljelysten keskellä. Yksittäisiä hyvin tyylipiirteensä säilyttäneitä vanhoja rakennuksia alueella on vähänlaisesti, mutta vanhat raittimaiset tieympäristöt ja asutuksen perinteinen sijoittuminen niiden varsille muodostaa edelleen hienoa kulttuuriympäristöä. Varsinainen Matkanivan kyläkeskus on sijainnut joen toisella puolella ja Takalontieltä on ollut vielä 1950-luvulla peräti kolme joen ylittävää siltayhteyttä. Alueella on myös kaksi melko kookasta, tyhjilleen jäänyttä vanhaa asuinrakennusta 1900-luvun alkupuolelta (kohteet 16 ja 20). Vanha maatalousrakennus ja pikkutorppa Takalontien varressa (kohde 30) Takalontien ympäristöä Lehtimäen kohdalla Lehtimäentieltä rantaan johtava vanha siltatie, vastarannalla Rautiola Lehtimäentie 17

18 41. Takalo , MK (RKY 1993, RKY 2015) Rakentamisajankohta: Hirressä merkintä 1885, Rakennus- ja huoneistorekisterissä vuosi Nykyinen käyttö: asuttu Kohteen tiedot: Kioski, Museoviraston inventointilomake O/126, Kotiseutumme s Keskitalo , Haapavedentie 699 PK Rakentamisajankohta: Vanha puutalo olisi rakennettu Kotiseutumme - kirjan mukaan jo 1800-luvun lopulla ja peruskorjattu vuonna Kuvaus ja säilyneisyys: talo vaikuttaa ryhdikkäältä ja hyväkuntoiselta ja vanha pihapiiri on säilynyt. Tontilla rannan puolella oleva uusi omakotitalo on piilossa vanhasta pihapiiristä tarkasteltuna. Vanhoja ruutuikkunoita ei enää ole, ja siksi talon ilme muistuttaakin enemmän jälleenrakennuskautta, vaikka talon koko, muoto ja matala perustus kielivät vanhemmasta rakentamisajankohdasta. Katemateriaalina on huopakatto, mikä sopii vanhalle kohteelle peltikattoa paremmin. Pihapiiriä rajaa kaksi vanhaa punamullattua talousrakennusta. Nykyinen käyttö: Vanha puutalo vapaa-ajan käytössä osana asuttua tonttia. Tilalla harjoitetaan maanviljelystä ja lisäksi tilalla sijaitsee mehiläistarhayritys Hur Mur Ky, joka on perustettu vuonna Arvokkaat kohteet: vanha pihapiiri rakennuksineen Kotiseutumme s.444 Takalo. ks. myös kuva sivulla 6 Keskitalo 18

19 Keskitalon pihapiiriä ja vanhoja piharakennuksia 16. Alakartano PK Rakentamisajankohta: Ei tiedossa. Ulkoasun perusteella noin 1920-l? Kuvaus ja säilyneisyys: Pihapiirin muita rakennuksia ei ole enää jäljellä eikä pihaan ole kulkuyhteyttä. Hirsirunkoinen vaakalaudoitettu rakennus näyttää olevan hyvin tolpillaan ja alkuperäisessä asussa ikkunoita myöten. Taloon on vaihdettu peltikatto. Julkisivun punamultaus on haalistunut. Talo liittyy edelleen Lehtimäen vanhaan raittiin ja rakennuksen takajulkisivu näkyy peltomaiseman päätteenä Takalontien suunnasta. Nykyinen käyttö: Tyhjillään Arvokkaat kohteet: asuinrakennus Alakartano 20. Jokela PK Rakentamisajankohta: Ei tiedossa. Ulkoasun perusteella noin 1920-l? Kuvaus ja säilyneisyys: Rakennus on huomattavan kookas vanha hirsitalo, joka sijaitsee aivan jokitörmällä lähellä nykyistä Siltatietä. Rakennus erottuu kuitenkin huonosti maisemassa, koska joen penkka on kasvillisuuden ja puuston valtaama ja talon maalit ovat haalistuneet pois / talon pystylaudoitusta ei ole käsitelty. Vanhoja piharakennuksia ei ole säilynyt. Talon edusta on niittyä, jonka keskellä on pystyssä vanha lipputanko. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäiset. Tosin talon kuisti alkaa olla tiensä päässä ainakin rikkinäisten ikkunoiden ja ovien osalta. Taloon on vaihdettu peltikatto jossain vaiheessa ja talo tuntuu olevan hyvin tolpillaan ja katto vaikuttaa suoralta. Talossa on korkea kiviperustus. Rakennuksen historia ei selvinnyt, mutta rakennuksen koosta ja sijainnista päätellen kohteella saattaa olla rakennustaiteellisten arvojen ohella myös historiallista merkitystä. Myös Maisemallinen merkitys on palautettavissa. Rakennus tulisi pyrkiä säilyttämään, mikäli talon kunto sen sallii. 19 Nykyinen käyttö: Ei käytössä, ollut ilmeisesti pitkään tyhjillään.

20 Samalle kiinteistölle alavirran puolelle on rakennettu uudempi lomakäyttöön tarkoitettu pikkumökki / saunatupa arviolta 1970-luvulla. Arvokkaat kohteet: vanha asuinrakennus Uudempi mökki Jokelan kiinteistöllä 21. Matkanivan uusi koulu (Lehtimäen koulu) (Kansakoulu ), Haapavedentie 800 (MK RKY 2015, liiton alustava esitys) Rakentamisajankohta: valmistunut 1958 Jokela Kuvaus ja säilyneisyys: Koulu sijaitsee aivan Haapavedentien varressa. Kohde koostuu vuonna 1958 rakennetusta koulurakennuksesta sekä opettajien asumiskäyttöön tarkoitetusta rivitalosta. Näitä kahta yhdistää katettu yhdyskäytävä. Vuonna 2000 kohteeseen on rakennettu uusi liikuntasali. Koulurakennus on yksikerroksinen ja siinä on peltipäällysteinen satulakatto. Runko on vaakalaudoitettu ja perusta betonia. Myös opettajien asuntona toiminut rivitalo on yksikerroksinen ja siinä on peltipäällysteinen satulakatto. Perusta on betonia ja runko on vaakalaudoitettu. Rivitalon päätyjen ikkunoissa on koristeellisia yksityiskohtia. Pihapiiriin kuuluu myös hieman kauempana sijaitseva varastorakennus. (lähde: Kioski) Kesällä 2014 RKY 2015 inventoinnin jälkeen koulurakennuksen vanhaan osaan on vaihdettu ikkunat. Nykyinen käyttö: koulu- ja päiväkotikäytössä Arvokkaat kohteet: Vanhojen koulurakennusten arvo liittyy etenkin koulun käyttöön ja käyttöhistoriaan, minkä vuoksi kohde on korkeintaan paikallisesti arvokas, tai sitä ei esitetä suojeltavaksi ollenkaan. Kohteen säilymisen kannalta tärkeintä olisi rakennusten säilyminen koulu- ja päiväkotikäytössä. 20

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVAN KAUPUNKI ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA. Kauhava 4.1.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVAN KAUPUNKI ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA. Kauhava 4.1.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVAN KAUPUNKI ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 4.1.2016 Kauhava SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Inventointialue...

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta 1. lähtöaineisto 2. menetelmän kuvaus 3. luokitteluperusteet (I-III, kohde/alue) 4. määrät ja esimerkkikohteet

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot